PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS tilanteesta Vuoristo-Karabahissa Azerbaidžanin hyökkäyksen jälkeen ja Armeniaan kohdistuvasta jatkuvasta uhasta
2.10.2023 - (2023/2879(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Željana Zovko, Andrey Kovatchev, Michael Gahler, Rasa Juknevičienė, David McAllister, Paulo Rangel, Andrius Kubilius, Isabel Wiseler‑Lima, François‑Xavier Bellamy, Vladimír Bilčík, Loucas Fourlas, Anja Haga, Andrzej Halicki, Sandra Kalniete, David Lega, Miriam Lexmann, Sven Simon, Michaela Šojdrová, Tom Vandenkendelaere, Tomáš Zdechovský
PPE-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0393/2023
B9‑0405/2023
Euroopan parlamentin päätöslauselma tilanteesta Vuoristo-Karabahissa Azerbaidžanin hyökkäyksen jälkeen ja Armeniaan kohdistuvasta jatkuvasta uhasta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Armeniasta ja Azerbaidžanista ja erityisesti 19. tammikuuta 2023 Vuoristo-Karabahin saarron humanitaarisista seurauksista[1], 15. maaliskuuta 2023 EU:n ja Armenian suhteista[2] ja 15. maaliskuuta 2023 EU:n ja Azerbaidžanin suhteista[3] antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan, suhteista Etelä-Kaukasiaan vastaavan valtuuskunnan puheenjohtajan sekä Armeniasta ja Azerbaidžanista vastaavien pysyvien esittelijöiden 19. syyskuuta 2023 antaman yhteisen julkilausuman Azerbaidžanin hyökkäyksestä Vuoristo-Karabahissa,
– ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon tiedottajan 29. syyskuuta 2023 antaman julkilausuman ihmisten joukkopaosta Vuoristo-Karabahista,
– ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 21. syyskuuta 2023 antaman julkilausuman Vuoristo-Karabahin tapahtumista,
– ottaa huomioon korkean edustajan 26. heinäkuuta 2023 antaman julkilausuman Azerbaidžanista ja humanitaarisesta tilanteesta Vuoristo-Karabahissa,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Azerbaidžan käynnisti 19. syyskuuta 2023 provosoimattoman ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen, jota se kutsui ”terrorismin vastaiseksi operaatioksi”, Vuoristo-Karabahin itsepuolustusjoukkoja vastaan ja voitti ne nopeasti; ottaa huomioon, että 20. syyskuuta 2023 mennessä Vuoristo-Karabahin valtaapitävät viranomaiset ja Azerbaidžan olivat jo allekirjoittaneet tulitaukosopimuksen; ottaa huomioon, että tämän sotilaallisen hyökkäyksen seurauksena Azerbaidžan sai hallintaansa valtaosan niistä Vuoristo-Karabahin osista, jotka eivät olleet vielä siirtyneet sen hallintaan 44 päivän sodassa vuonna 2020;
B. ottaa huomioon, että eräiden lähteiden mukaan Azerbaidžanin Vuoristo-Karabahissa toteuttaman sotilasoperaation aikana sai surmansa yli 350 armenialaista siviiliä ja haavoittui 400; ottaa huomioon kertomukset katoamistapauksista, joissa olisi kyse rikoksista ihmisyyttä vastaan;
C. ottaa huomioon, että Azerbaidžanin kanssa tekemässään tulitaukosopimuksessa Vuoristo-Karabahin valtaapitävät viranomaiset sitoutuivat purkamaan siviilihallinnon toimielimet ja riisumaan aseista itsepuolustusjoukot, luovuttamaan kaikki aseet ja vetäytymään kaikista taisteluasemista ja sotilastukikohdista; ottaa huomioon, että Armenia ei ollut osapuolena tulitaukosopimusta koskevissa neuvotteluissa;
D. ottaa huomioon, että Vuoristo-Karabahin valtaa pitävä presidentti Samvel Šahramanyan allekirjoitti 28. syyskuuta 2023 asetuksen, jolla lakkautetaan kaikki tasavallan rakenteet ja toimielimet 1. tammikuuta 2024 alkaen; ottaa huomioon, että tunnustamaton Vuoristo-Karabahin tasavalta lakkaa olemasta 1. tammikuuta 2024;
E. ottaa huomioon, että Azerbaidžanin hallitus on ilmoittanut takaavansa siviiliväestön oikeudet, mukaan lukien koulutukseen liittyvät, kulttuuriset, uskonnolliset ja kuntavaaleihin liittyvät oikeudet;
F. ottaa huomioon, että jopa 120 000 etnisen armenialaisen asukkaan maastamuutto Vuoristo-Karabahista alkoi heti taistelujen alettua; ottaa huomioon, että yli 100 000 armenialaisen arvioidaan jo päässeen Armeniaan; ottaa huomioon, että pain Vuoristo-Karabahissa ei enää ole armenialaisia, jotka ovat asuneet siellä vuosisatoja; ottaa huomioon, että Azerbaidžanin antamia sitoumuksia paikallisväestön oikeuksien kunnioittamisesta ei pidetä uskottavina;
G. ottaa huomioon, että EU on antanut Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle 5 miljoonaa euroa käytettäväksi humanitaariseen apuun; ottaa huomioon, että näillä varoilla autetaan Vuoristo-Karabahista Armeniaan siirtymään joutuneita ihmisiä sekä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä Vuoristo-Karabahissa; ottaa huomioon, että EU on antanut humanitaarista apua 25,8 miljoonan euron arvosta sen jälkeen, kun 44 päivän sota päättyi vuoden 2020 lopulla; ottaa huomioon, että Armenian hallitus on pyytänyt EU:lta apua Vuoristo-Karabahista saapuvien pakolaisvirtojen hallitsemiseksi;
H. ottaa huomioon, että azerbaidžanilaiset ”ympäristöaktivistit” sulkivat 12. joulukuuta 2022 alkaen Laçınin käytävän, joka on ainoa Armeniasta Vuoristo-Karabahiin johtava tie; ottaa huomioon, että saarron aikana alueelle ei voinut toimittaa välttämättömiä palveluja ja tavaroita, kuten elintarvikkeita ja lääkkeitä, ja sähkönjakelussa oli katkoja; ottaa huomioon, että noin 120 000 etnisen armenialaisen elämä kävi sietämättömäksi ja tuloksena oli humanitaarinen kriisi; ottaa huomioon, että Azerbaidžan perusti 23. huhtikuuta 2023 laittoman tarkastuspisteen Laçınin käytävälle ja tiukensi entisestään tien valvontaa;
I. ottaa huomioon, että 9. marraskuuta 2020 annettiin kolmen osapuolen julkilausuma, joka päätti 44 päivän sodan ja jonka mukaan Laçınin käytävän piti pysyä venäläisten rauhanturvajoukkojen valvonnassa ja Azerbaidžanin piti taata Laçınin käytävää kulkevien henkilöiden, ajoneuvojen ja rahdin turvallisuus kulkusuunnasta riippumatta; ottaa huomioon, että Venäjän rauhanturvajoukot olivat passiivisia koko Laçınin käytävän sulun ajan eivätkä edes yrittäneet hoitaa tehtäväänsä kunnolla; ottaa huomioon, että sulkiessaan Laçınin käytävän Azerbaidžan rikkoi kolmen osapuolen julkilausumaa;
J. ottaa huomioon, että Vuoristo-Karabahin konflikti alkoi Neuvostoliiton loppuaikoina vuonna 1988; ottaa huomioon, että ensimmäinen Karabahin sota päättyi vuonna 1994, jolloin Armenia otti haltuunsa koko Vuoristo-Karabahin ja seitsemän sitä ympäröivää aluetta; ottaa huomioon, että Vuoristo-Karabah julistautui vuonna 1992 itsenäiseksi, mutta yksikään maailman maa ei ole tunnustanut sitä;
K. ottaa huomioon, että entinen Vuoristo-Karabahin autonominen alue on kansainvälisesti tunnustettu Azerbaidžanin osa, jota asuttavat voittopuolisesti etniset armenialaiset; ottaa huomioon, että Armenian pääministeri Nikol Pašinjan ilmoitti 22. toukokuuta 2023 maansa olevan valmis tunnustamaan Azerbaidžanin, myös Vuoristo-Karabahin, alueellisen koskemattomuuden vastineena alueen armenialaiselle väestölle annettavista turvallisuustakeista osana maiden välistä rauhanprosessia;
L. ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel käynnisti yhden Armenian ja Azerbaidžanin rauhanneuvottelujen kolmesta osa-alueesta ja että hänen on määrä isännöidä maiden johtajien seuraavaa korkean tason kokousta, joka järjestetään Granadassa 5. lokakuuta 2023 Euroopan poliittisen yhteisön kokouksen ohessa;
M. ottaa huomioon, että läntisen Azerbaidžanin ja Nahitševanin autonomisen tasavallan välisten viestintä- ja tieyhteyksien sulkeminen on ratkaisematta oleva kysymys, johon viitataan kolmen osapuolen julkilausumassa; ottaa huomioon, että alueen kaikkien taloudellisten ja liikenneyhteyksien avaaminen Armenian toimesta takaisi Azerbaidžanin ja Nahitševanin autonomisen tasavallan välisten liikenneyhteyksien turvallisuuden ja mahdollistaisi henkilöiden, ajoneuvojen ja rahdin esteettömän kulun molempiin suuntiin; ottaa huomioon Azerbaidžanin vaatimuksen käytävän ekstraterritoriaalisesta asemasta, jota Armenian on mahdotonta hyväksyä; ottaa huomioon, että tämä tieyhteys, Zangezurin käytävä, sijaitsee Armenian ja Iranin välisellä rajalla;
1. tuomitsee Azerbaidžanin harkitun ja perusteettoman sotilaallisen hyökkäyksen Vuoristo-Karabahia vastaan; korostaa, että hyökkäys oli vieläpä tarpeeton, koska vuonna 2020 käydyn 44 päivän sodan jälkeen asemansa vakiinnuttanut Azerbaidžan oli jo selkeästi saamassa Vuoristo-Karabahin takaisin hallintaansa diplomaattisin neuvotteluin; pitää valitettavana, että Azerbaidžanin hyökkäys haittaa vakavasti rauhanneuvotteluja, joita se käy EU:n välityksellä Armenian kanssa;
2. palauttaa mieliin, että hyökkäyksen aikaan Vuoristo-Karabahiin oli ehtinyt kehkeytyä vakava humanitaarinen kriisi Azerbaidžanin suljettua Laçınin käytävän hyökkäystä edeltäneiden yhdeksän kuukauden ajaksi, mikä oli vastoin maan johdon 9. marraskuuta 2020 annetussa tulitaukojulistuksessa antamia sitoumuksia ja Kansainvälisen tuomioistuimen oikeudellisesti sitovia määräyksiä;
3. ilmaisee solidaarisuutensa Vuoristo-Karabahin armenialaisväestölle; vaatii, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot tarjoavat välittömästi Armenialle kaiken tarvittavan avun, jotta se saisi Vuoristo-Karabahin pakolaistulvan ja siitä johtuvan humanitaarisen kriisin hallintaan ja paenneen väestön kotoutettua Armeniaan; antaa Armenian viranomaisille tunnustusta niiden pyrkimyksistä tarjota apua ja suojaa kasvavalle määrälle Vuoristo-Karabahista tulevia pakolaisia;
4. toistaa huolensa Azerbaidžanin sotilaallisen hyökkäyksen seurauksista Vuoristo-Karabahin siviiliväestölle, joka on nyt pakotettu lähtemään alueelta;
5. vaatii suorittamaan riippumattoman kansainvälisen tutkinnan sotarikoksista, joita Azerbaidžanin viranomaisten väitetään tehneen etnisiä armenialaisia vastaan Vuoristo-Karabahissa 19. syyskuuta 2023 alkaen, jotta niistä vastuussa olevat saadaan oikeuden eteen ja heille voidaan määrätä seuraamuksia;
6. tuomitsee venäläisten ”rauhanturvaajien” passiivisuuden ja yleensä Venäjän toiminnan, sillä se on vuosikymmenten ajan lietsonut konfliktia ja käyttänyt sitä omien poliittisten etujensa tavoitteluun;
7. kehottaa Azerbaidžanin hallitusta vapauttamaan ja kotiuttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki Vuoristo-Karabahin entiset virkamiehet, myös Vuoristo-Karabahin entisen valtioministerin Ruben Vardanyanin, presidentti Davit Babayanin neuvonantajan ja kaikki muut, jotka on pidätetty laittomasti ennen 20. päivää syyskuuta 2023 tai sen jälkeen;
8. pitää myönteisenä kansainvälisten tarkkailijoiden lähettämistä Vuoristo-Karabahiin YK:n alaisuudessa, jotta voidaan seurata tilannetta paikan päällä ja auttaa alueella vielä olevaa paikallisväestöä; kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa lisäämään merkittävästi Armeniassa toteutettavassa Euroopan unionin operaatiossa toimivien tarkkailijoiden määrää sekä sijoittamaan heidät Turkin vastaiselle rajalle ja vaatimaan heidän läsnäoloaan Azerbaidžanin puolella Armenian vastaisella rajalla ja Vuoristo-Karabahissa;
9. muistuttaa, että Azerbaidžan on täysin vastuussa kaikkien niiden etnisten armenialaisten yhteisöön kuuluvien ihmisten oikeuksien ja turvallisuuden kunnioittamisesta, jotka päättävät jäädä Vuoristo-Karabahiin; vaatii suojelemaan heidän kulttuurista, historiallista ja uskonnollista perintöään Unescon normien ja Azerbaidžanin kansainvälisten sitoumusten mukaisesti; kehottaa painokkaasti Azerbaidžania sallimaan Unescon tiedonhankintamatkan Vuoristo-Karabahiin ja antamaan järjestön edustajille tarvittavan pääsyn kulttuuriperintökohteisiin, jotta he voivat ensin arvioida kohteiden nykytilan ja sen jälkeen laatia niistä inventaarin; vaatii turvaamaan niiden armenialaisyhteisön jäsenten omaisuuden, jotka ovat päättäneet lähteä alueelta, ja kehittämään Armenian kanssa ratkaisun Vuoristo-Karabahiin jääneen omaisuuden hyvittämiseksi; vaatii Azerbaidžania tekemään kaikkensa, jotta Vuoristo-Karabahin etninen armenialaisväestö voi palata alueelle turvallisesti ilman pelottelua ja kansainvälisessä valvonnassa;
10. varoittaa Azerbaidžania suunnittelemasta syyskuussa 2022 tehdyn operaation kaltaisia, Armenian valtioon kohdistuvia uhkarohkeita sotilaallisia toimia, joiden päämääränä on ottaa voimakeinoin hallintaan Armenian eteläosa tai mitä tahansa muita Syunik-maakunnan osia; huomauttaa, että tällaisia toimia pidettäisiin perusteena arvioida uudelleen EU:n ja Azerbaidžanin suhteita ja keskeyttää neuvottelut Azerbaidžanin kanssa tehtävästä sopimuksesta, asettaa Azerbaidžanin öljylle ja kaasulle hintakatto, keskeyttää energia-alan strategisesta kumppanuudesta tehdyn yhteisymmärryspöytäkirjan soveltaminen, keskeyttää Azerbaidžanin osallistuminen itäiseen kumppanuuteen, määrätä EU:n maailmanlaajuisen ihmisoikeuspakotejärjestelmän mukaisesti henkilökohtaisia kohdennettuja pakotteita kaikille niille Azerbaidžanin viranomaisille, jotka ovat tehneet ja panneet täytäntöön kyseiset päätökset, lobata sen puolesta, että Azerbaidžan erotetaan kansainvälisistä järjestöistä ja urheiluliitoista, ja kieltää azerbaidžanilaisia osallistumasta kansainvälisiin kulttuuri- ja urheilutapahtumiin; kehottaa Turkkia hillitsemään liittolaistaan Azerbaidžania, jotta se ei ryhtyisi tällaisiin vastuuttomiin toimiin;
11. tukee Armenian ja Azerbaidžanin välillä käynnissä olevia rauhanneuvotteluja, jotka ovat alusta alkaen olleet epävakaiset mutta joita nyt vielä vakavasti haittaa Vuoristo-Karabahissa juuri toteutettu sotilasoperaatio; muistuttaa, että maiden väliset suhteet ovat kärsineet suuresti yli 30 vuotta kestäneestä konfliktista, jota Venäjän sekaantuminen on ruokkinut ja pitkittänyt; uskoo, että kun Vuoristo-Karabahissa olevien armenialaisten oikeudet ja turvallisuus sekä sieltä jo paenneiden henkilöiden oikeus paluuseen on kansainvälisesti taattu, tämä kysymys ei enää ole keskiössä ja maat voivat luoda hyvät naapuruussuhteet, aloittaa pitkällä sovinnon tiellä ja välttää ulkomaiden vaikutuspyrkimykset; korostaa, että naapuruston vakauden edellytyksenä on arvokas ja kestävä alueellinen rauha, jossa turvataan kummankin maan itsemääräämisoikeus, itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus;
12. kehottaa EU:ta ilmaisemaan vahvan tukensa Armenian demokraattisesti valituille viranomaisille ja niiden pyrkimyksille kehittää resilienssiä, turvallisuutta ja demokraattisia uudistuksia sekä vähentää riippuvuuttaan Venäjän federaation turvallisuustakuista; katsoo, että EU:n on tartuttava mahdollisen geopoliittisen tyhjiön tarjoamaan tilaisuuteen ja esitettävä Armenialle kunnianhimoinen yhteistyösuunnitelma, joka menisi nykyistä kokonaisvaltaista ja tehostettua kumppanuussopimusta pidemmälle, jotta Armenia saadaan tiiviimmin osaksi läntisten demokratioiden yhteisöä ja sitä voidaan auttaa normalisoimaan suhteensa naapureihinsa, erityisesti Turkkiin;
13. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, Armenian hallitukselle ja presidentille, Azerbaidžanin hallitukselle ja presidentille, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön pääsihteerille, Euroopan neuvoston pääsihteerille, Unescon pääjohtajalle ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille.
- [1] EUVL C 214, 16.6.2023, s. 104.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0081.
- [3] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0082.