Päätöslauselmaesitys - B9-0454/2023Päätöslauselmaesitys
B9-0454/2023

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden tehokkuudesta

6.11.2023 - (2023/2905(RSP))

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Bernard Guetta, Petras Auštrevičius, Olivier Chastel, Katalin Cseh, Vlad Gheorghe, Karin Karlsbro, Georgios Kyrtsos, Nathalie Loiseau, Karen Melchior, Javier Nart, Urmas Paet, Dragoş Pîslaru, Dragoş Tudorache
Renew-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0453/2023

Menettely : 2023/2905(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
B9-0454/2023
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
B9-0454/2023
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

B9‑0454/2023

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden tehokkuudesta

(2023/2905(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venäjästä ja Ukrainasta erityisesti sen jälkeen, kun Venäjän Ukrainaa vastaan käymä hyökkäyssota kärjistyi helmikuussa 2022,

 ottaa huomioon, että Venäjän Ukrainaa vastaan käymä laiton hyökkäyssota ja sen Ukrainassa aiheuttamat ihmishenkien menetykset ja tuho on tuomittu laajasti maailmalla,

 ottaa huomioon unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen määrittelemisestä rikollisuuden alaksi, joka täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 83  artiklan 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset, 28. marraskuuta 2022 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2022/2332[1],

 ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. toteaa, että Euroopan geopoliittinen tilanne muuttui perustavanlaatuisesti 24. helmikuuta 2022, jolloin Venäjä käynnisti uudelleen provosoimattoman, perusteettoman ja laittoman hyökkäyssotansa Ukrainaa vastaan;

B. ottaa huomioon, että tänä aikana Venäjän joukot ovat kohdistaneet summittaisia iskuja asuinalueille ja siviili-infrastruktuuriin, tappaneet tuhansia ukrainalaisia siviilejä, pakkosiirtäneet ja vanginneet laittomasti Ukrainan kansalaisia Venäjällä ja Venäjän miehittämillä alueilla Ukrainassa ja tehneet kaikkialla maassa terroritekoja;

C. ottaa huomioon, että EU on 17. maaliskuuta 2014 lähtien hyväksynyt 11 Venäjän vastaista pakotepakettia, joiden tarkoituksena on heikentää Venäjän taloudellista perustaa ja rajoittaa sen valmiuksia käydä sotaa, mukaan lukien rajoittavat toimenpiteet lähes 1 800:aa Ukrainan sodasta vastuussa olevaa tai siihen osallistuvaa henkilöä ja yhteisöä vastaan, kielto tuoda Venäjältä monia tuotteita ja palveluja, kuten öljyä ja raaka-aineita, sekä kielto viedä Venäjälle sotilaskalustoa tai -komponentteja;

D. toteaa, että pakotteiden vaikutusten mittaamiseen liittyy lukuisia haasteita, kuten luotettavien lukujen ja tilastojen puute; toteaa, että EU:n pakotteiden vaikutusta ei voida helposti erottaa Yhdysvaltojen ja muiden pakotteiden, Venäjän vastapakotteiden tai Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan vaikutuksista; toteaa, että vaikka EU:n Venäjän vastaiset pakotteet ovat ennennäkemättömiä, vaikutus Venäjän talouteen näyttää toistaiseksi olevan pienempi kuin joissakin ennusteissa alun perin ennakoitiin, ja on huolestuttavia merkkejä siitä, että pakotteiden tehokkuus on heikentymässä; ottaa huomioon, että Venäjän vastaiset pakotteet ovat pakottaneet ja pakottavat edelleen niiden kohteita etsimään jatkuvasti kalliita kiertoteitä;

E. ottaa huomioon, että Venäjän öljystä ja kaasusta saatavat vientitulot vähenivät 38 prosenttia tammikuun 2022 ja tammikuun 2023 välisenä aikana; ottaa huomioon, että Venäjän osuus Euroopan kaasun kysynnästä laski 23 prosentista vuonna 2022 alle 10 prosenttiin tammikuussa 2023; ottaa huomioon, että Venäjän liittovaltion tilastokeskuksen (Rosstat) mukaan kaasun kokonaistuotanto Venäjällä väheni 12 prosenttia vuonna 2022, kun taas nesteytetyn maakaasun tuotanto kasvoi 8,1 prosenttia saavuttaen ennätystason; ottaa huomioon, että EU:n hiiliteollisuudelle asettamasta tuontikiellosta huolimatta Venäjän kivihiilen tuotanto kasvoi 0,3 prosenttia vuoteen 2021 verrattuna saavuttaen ennätystason;

F. ottaa huomioon, että Venäjän virallisten lukujen mukaan Venäjän talouden väitetään supistuneen vuonna 2022 paljon odotettua vähemmän eli vain 2,1 prosenttia sen Ukrainaa vastaan käymästä hyökkäyssodasta ja kansainvälisistä pakotteista huolimatta; ottaa huomioon, että Kansainvälinen valuuttarahasto ennustaa Venäjän virallisten lukujen perusteella, että Venäjän talous kasvaa 2,2 prosenttia vuonna 2023 ja 1,1 prosenttia vuonna 2024;

G. ottaa huomioon, että 3. joulukuuta 2022 neuvosto päätti yhdessä Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan, Kanadan, Japanin ja Australian kanssa asettaa öljyn hintakatoksi 60 Yhdysvaltain dollaria barrelilta; ottaa huomioon, että lokakuussa 2023 Venäjän tärkeimmän vientiöljymerkin Urals-raakaöljyn keskimääräinen kuukausihinta oli yli 75 Yhdysvaltain dollaria barrelilta G7-maiden asettamasta 60 Yhdysvaltain dollarin hintakatosta huolimatta; ottaa huomioon, että Venäjän öljytulot elpyivät vuoden 2023 alkupuoliskolla ja nousivat korkeimmalle tasolle sitten marraskuun 2022;

H. ottaa huomioon, että Venäjä on pystynyt ohjaamaan raakaöljyn vientiä Euroopan sijaan vaihtoehtoisille markkinoille, kuten Intiaan, Kiinaan ja Turkkiin; ottaa huomioon, että venäläisestä öljystä valmistettujen öljytuotteiden tuonti Euroopan unioniin Intiasta ja muista maista on lisääntynyt voimakkaasti, mikä on luonut takaportin venäläiselle öljylle ja heikentänyt EU:n pakotteiden vaikutusta;

I. ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltioiden venäläisen nesteytetyn maakaasun (LNG) tai Venäjältä peräisin olevan öljyn ostamista EU:n ulkopuolisista maista ei ole rajoitettu ja että näiden ostojen määrä ylittää tällä hetkellä selvästi ennen helmikuuta 2022 vallinneen tason; ottaa huomioon, että Venäjä on EU:n toiseksi suurin nesteytetyn maakaasun toimittaja heti Yhdysvaltojen jälkeen; ottaa huomioon, että nesteytetyn maakaasun tuonnin kasvu Venäjältä on ristiriidassa EU:n tavoitteen kanssa, joka koskee riippuvuuden lopettamista Venäjän fossiilisista polttoaineista;

J. ottaa huomioon, että EU:n tuonti Venäjältä on vähentynyt helmikuun 2022 jälkeen; ottaa huomioon, että pakotteista huolimatta jotkin jäsenvaltiot ovat käytännössä kasvattaneet kauppaa Venäjän kanssa helmikuusta 2022 lähtien;

 

K. ottaa huomioon, että joihinkin EU:n yrityksiin sovelletaan neuvoston asetuksen (EU) N:o 269/2014[2] mukaisia poikkeuksia ja että ne jatkavat näin ollen liiketoimintaa venäläisten yhteisöjen kanssa, joihin sovelletaan talous- ja kauppapakotteita; ottaa huomioon, että toimivalta myöntää poikkeuksia kuuluu kansallisille viranomaisille ja että EU:n toimielimille ainoastaan ilmoitetaan myönnetyistä poikkeuksista ilman, että niillä on mahdollisuus kiistää niitä; ottaa huomioon, että parlamentilla ja muilla toimielimillä ei ole pääsyä näihin olennaisiin tietoihin; ottaa huomioon, että tämä poikkeuskäytäntö vähentää huomattavasti EU:n pakotteiden toivottua vaikutusta ja vie siten tehokkuuden ja uskottavuuden yhdeltä EU:n ulkopolitiikan tärkeimmältä välineeltä;

L. ottaa huomioon, että pyrkiessään vastustamaan pakotteita Venäjä on teknologiaa ja muita tuotteita etsiessään kääntynyt sellaisten maiden puoleen, jotka eivät ole hyväksyneet pakotteita; ottaa huomioon, että Venäjän kauppa Kiinan kanssa kohosi ennätyksellisen korkealle tasolle vuonna 2022, sillä se oli kasvanut 30 prosenttia vuodesta 2021, ja kasvoi edelleen 36,5 prosenttia tammikuun ja heinäkuun 2023 välisenä aikana; ottaa huomioon, että Kiinan osuus Venäjän tuonnista on nyt noin puolet, kun vastaava osuus ennen sotaa oli neljännes; ottaa huomioon, että Venäjän kauppa myös Intian ja Turkin kanssa on kasvanut merkittävästi;

M. ottaa huomioon, että useat Venäjältä takavarikoituja aseita koskevat analyysit ovat osoittaneet, että Venäjä jatkaa edelleen kriittisten länsimaisten komponenttien tuontia, koska se on kyennyt löytämään vaihtoehtoisia toimittajia, ja että puolijohteiden kaltaisten keskeisten tuotteiden tuonnin määrä ylittää jopa pakotteita edeltävät tasot;

N. ottaa huomioon, että Turkin, Kazakstanin, Kirgisian, joidenkin Etelä-Kaukasian maiden ja Serbian kaltaisista maista, jotka eivät ole hyväksyneet pakotteita, on tullut keskuksia, joiden kautta yksityiset yritykset ohjaavat EU:sta tuomansa tuotteet Venäjälle;

O. ottaa huomioon, että komissio esitti 2. joulukuuta 2022 ehdotuksen direktiiviksi unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelystä[3], jotta helpotetaan EU:n pakotteiden rikkomiseen liittyvää tutkintaa, syytteeseenpanoa ja rankaisemista kaikissa jäsenvaltioissa;

1. toistaa tuomitsevansa mitä jyrkimmin Venäjän provosoimattoman, laittoman ja perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan; toistaa kehotuksensa Venäjälle lopettaa välittömästi kaikki sotatoimet Ukrainassa ja vetää ehdoitta pois kaikki joukkonsa ja sotilaskalustonsa Ukrainan koko kansainvälisesti tunnustetulta alueelta;

2. palauttaa mieliin, että kansainvälisten pakotteiden tehokkuus riippuu pakotteet hyväksyneiden valtioiden päättäväisyydestä, yhteenkuuluvuudesta, yhteistyöstä, rehellisyydestä ja sitoumusten noudattamisesta;

3. kehottaa jäsenvaltioita yksilöimään selkeästi pakotteiden kohteena olevat venäläiset ulkomaiset varat, joita pidetään niiden oikeudenkäyttöalueilla, ja varmistamaan, että ne poistetaan tosiasiallisesti venäläisten yhteisöjen ulottuvilta;

4. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita vahvistamaan pakotteiden täytäntöönpanon valvontaa ja keskittämään sen EU:n tasolla sekä kehittämään pakotteiden kiertämisen ehkäisy- ja valvontamekanismin, jolla rajoitetaan Venäjän mahdollisuuksia kiertää pakotteita; kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia tekemään tiiviimpää yhteistyötä pakotteiden rikkomisen tai kiertämisen tutkinnassa ja osoittamaan tällaisten rikkomusten seuraukset estämällä dynaamisesti ja tehokkaasti EU:n pakotteiden rikkomiset ja/tai nostamalla niistä syytteitä; kehottaa tässä yhteydessä EU:n toimielimiä pääsemään pikaiseen yhteisymmärrykseen kunnianhimoisesta direktiivistä unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määrittelystä; kehottaa Eurooppa-neuvostoa hyväksymään päätöksen, jolla laajennetaan Euroopan syyttäjänviraston toimivaltaa siten, että se kattaa myös unionin rajoittavien toimenpiteiden rikkomisen, mikä mahdollistaisi paremman yhdenmukaistamisen sekä johdonmukaisen ja yhdenmukaisen täytäntöönpanon kaikkialla EU:ssa tällaisten rikosten tapauksessa;

5. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita perustamaan järjestelmiä, joiden avulla liiketoimia koskevia tietoja voidaan jakaa tehokkaammin, jotta voidaan parantaa sotilas- ja kaksikäyttötuotteisiin liittyvien pakotteiden täytäntöönpanoa; kehottaa jäsenvaltioiden viranomaisia antamaan yrityksille tarvittavaa tietoa ja apua, jotta voidaan parantaa EU:n pakotteiden noudattamista ja tehdä yhteistyötä niiden yritysten kanssa, joiden tuotteita viedään Venäjälle, jotta minimoidaan riski siitä, että vientivalvontaa rikotaan tahattomasti;

6. kehottaa jäsenvaltioita laajentamaan vientivalvontaa siten, että se kattaa laajemmat tuoteluokat, yhdenmukaistamaan vientivalvonnan eri lainkäyttöalueilla ja panemaan täytäntöön toimenpiteitä porsaanreikien tukkimiseksi johdonmukaisesti;

7. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toteuttamaan erityisiä toimenpiteitä, joilla estetään EU:n ulkopuolisiin maihin vietävien edistyneen teknologian tuotteiden päätyminen Venäjälle, ja seuraamaan jatkuvasti kehitystä sen selvittämiseksi, miten pakotteiden kiertämisjärjestelyt toimivat, ja mukauttamaan pakotejärjestelmiä vastaavasti;

8. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita vahvistamaan ja lisäämään Venäjän öljynvientiä koskevien nykyisten pakotteiden täytäntöönpanon koordinointia; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sulkemaan kokonaan EU:n markkinat Venäjältä peräisin olevilta fossiilisilta polttoaineilta;

9. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita varmistamaan pakotteiden ja EU:n sisämarkkinasäännösten täyden yhdenmukaisuuden ja parantamaan EU:n strategista viestintää Venäjän vastaisista EU:n pakotteista ja torjumaan niitä koskevaa disinformaatiota;

10. kehottaa EU-maiden ja unioniin liittyvien maiden yrityksiä vetämään toimintansa pois Venäjältä; katsoo, että yritykset, jotka soveltavat poikkeuksia EU:n Venäjään kohdistamiin pakotteisiin ja siten jatkavat liiketoimintaa Venäjän kanssa, eivät saisi hyötyä mistään EU:n varoista, teknisestä avusta tai osallistumisesta EU:n rahoittamiin hankkeisiin; katsoo, että nämä yritykset olisi automaattisesti sijoitettava varhaishavainta- ja poissulkemisjärjestelmään ja että niiden asemaa Arachne-riskipisteytysvälineessä olisi päivitettävä vastaavasti;

11. katsoo, että samaa periaatetta olisi sovellettava soveltuvin osin julkisiin hankintoihin siten, että valtionhallinnon yksiköt tai paikallisviranomaiset eivät saisi hankkia työsuorituksia, tavaroita tai palveluja yrityksiltä, jotka poikkeavat neuvoston asetuksen (EU) N:o 269/2014 mukaisista EU:n pakotteista;

12. tuomitsee niiden valtioiden, yhteisöjen, oikeudellisten palvelujen tarjoajien ja yksityishenkilöiden toiminnan, jotka auttavat Venäjää välttämään EU:n pakotteiden vaikutukset; palauttaa mieliin, että pakotteiden rikkominen on rikos EU:n tasolla ja että sillä on vakava vaikutus EU:n taloudellisiin etuihin; kehottaa jäsenvaltioita ja EU:n toimielimiä, myös EU:n pakotteiden täytäntöönpanosta vastaavaa EU:n kansainvälistä erityislähettilästä, tehostamaan toimiaan EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden kiertämisen ja välttelyn rajoittamiseksi; korostaa, että pakotteiden rikkomisen seurauksena menetetyksi tuomittuja varoja on käytettävä Venäjän hyökkäyksen uhreille maksettaviin korvauksiin sekä infrastruktuurin jälleenrakentamiseen ja uudistuksiin (Ukrainan tukivälineen alaisuudessa);

13. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita arvioimaan uudelleen suhteitaan maihin, jotka eivät toteuta riittäviä toimia rajoittaakseen EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden kiertämistä ja välttelyä, mukaan lukien näille maille annettava taloudellinen apu ja etuuskohteluun perustuva pääsy EU:n markkinoille;

14. kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita säilyttämään EU:n yhtenäisyyden ja lisäämään Venäjään ja sen liittolaisiin kohdistuvaa painostusta muun muassa uusilla pakotepaketeilla, joilla pyritään strategisesti rajoittamaan Venäjän kykyä korvata tuhottu sotilaskalustonsa ja rahoittaa sotakampanjaansa;

15. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä G7-maiden kanssa venäläisen öljyn ja öljytuotteiden hintakaton alentamiseksi, asettamaan kiellon venäläisen nesteytetyn maakaasun tuonnille EU:hun ja sellaisten polttoaineiden ja muiden öljytuotteiden tuonnille EU:n ulkopuolisista maista, jotka on valmistettu venäläistä öljyä käyttäen, ja kieltämään venäläisen nesteytetyn maakaasun viennin EU:n alueen kautta; kehottaa EU:ta ottamaan käyttöön hintakaton ja volyymin ylärajan venäläisten ja valkovenäläisten lannoitteiden tuonnille EU:hun;

16. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita määräämään pakotteita kaikille suurille venäläisille öljy-yhtiöille, Gazprombankille, niiden tytäryhtiöille sekä niiden hallituksille ja johdolle;

17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laajentamaan pakotteita lisäämällä niihin täyskiellon Venäjältä peräisin olevien tai Venäjän jälleenviemien timanttien kaupan pitämiselle, leikkaamiselle ja hiomiselle EU:ssa;

18. panee tyytyväisenä merkille Belgian hallituksen ilmoituksen siitä, että Euroclearin hallussa olevista Venäjän pysäytetyistä varoista saatua tuottoa verotetaan; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita etsimään oikeudellisia keinoja, joiden nojalla EU:n jäädyttämät venäläiset varat voitaisiin takavarikoida ja käyttää Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen erilaisten seurausten korjaamiseen, mukaan lukien Ukrainan jälleenrakentaminen ja korvausten maksaminen Venäjän hyökkäyksen uhreille;

19. kehottaa vahvistamaan Valko-Venäjän hallintoon kohdistuvia rajoittavia toimenpiteitä, koska hallinto on antanut jatkuvaa poliittista, taloudellista, operatiivista ja logistista tukea Moskovalle sen Ukrainaan kohdistamassa hyökkäyksessä;

20. toistaa kantansa, joka koskee EU:n ja Yhdysvaltojen välisen vankan transatlanttisen yhteistyön ylläpitämistä pakotteiden alalla ja kaikkien porsaanreikien tukkimista, joiden avulla Venäjä voisi kiertää pakotteet, sekä vientivalvonnan virtaviivaistamista;

21. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä Venäjän ja Valko-Venäjän viranomaisille.

 

Päivitetty viimeksi: 8. marraskuuta 2023
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö