PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden tehokkuudesta

6.11.2023 - (2023/2905(RSP))

neuvoston ja komission julkilausumien johdosta
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti

Michael Gahler, Andrius Kubilius, Rasa Juknevičienė, Traian Băsescu, Isabel Wiseler‑Lima, Andrzej Halicki, Andrey Kovatchev, Radosław Sikorski, Vladimír Bilčík, Janina Ochojska, Sara Skyttedal, Henna Virkkunen, Arba Kokalari, Alexander Alexandrov Yordanov, Eugen Tomac
PPE-ryhmän puolesta

Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0453/2023

B9‑0455/2023

Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden tehokkuudesta

(2023/2905(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venäjästä,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että Venäjän käynnistettyä täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaa vastaan EU ja G7-maat alkoivat panna Venäjää vastaan täytäntöön kolmenlaisia pakotteita: a) venäläisten tuotteiden vientikielto, jotta voidaan vähentää Venäjän sotakoneistonsa rahoittamiseen käyttämiä tuloja; b) EU:n korkean teknologian tuotteiden vientikielto, jotta Venäjä ei voi tuottaa uutta sotilaskalustoa nykyaikaisen teknologian pohjalta ja c) oligarkkeihin ja muihin Putinin hallinnon hännystelijöihin kohdistetut yksilölliset pakotteet hyökkäyssodan tukemisen vuoksi;

B. ottaa huomioon, että vuonna 2022 energiavarojen viennistä saatujen tulojen osuus oli kolmannes Venäjän federaation talousarvion kokonaistuloista;

C. ottaa huomioon, että sodan alusta lähtien Venäjä on saanut fossiilisten polttoaineiden viennistä tuloja 532 miljardia euroa, josta EU:n jäsenvaltioiden ostot ovat yli 178 miljardia euroa[1]; ottaa huomioon, että pelkästään vuonna 2022 Venäjän energiavaroista saadut tulot olivat 321 miljardia Yhdysvaltain dollaria; ottaa huomioon, että Venäjän raakaöljyn ja öljytuotteiden viennistä saamat tulot muodostavat suurimman osan Venäjän federaation tuloista;

D. ottaa huomioon, että neuvosto on jo hyväksynyt yksitoista Venäjän vastaista taloudellisten ja yksittäisten rajoittavien toimenpiteiden pakettia ja että niihin sisältyy myös tiettyjä energia-alan toimenpiteitä, jotka kattavat esimerkiksi öljynjalostuksessa tarvittavat erityistuotteet ja -teknologian, energiateollisuuden laitteet, teknologian ja palvelut, raakaöljyn ja jalostetut öljytuotteet sekä hiilen ja muut kiinteät fossiiliset polttoaineet;

E. ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltiot ovat yhdessä hintakattokoalition kanssa ottaneet käyttöön hintakatot Venäjältä peräisin oleville tai sieltä vietäville meriteitse kuljetettavalle raakaöljylle, maaöljyille ja bitumisista kivennäisistä saataville öljyille; panee merkille, että ne vahvistivat hintakatoksi 60 Yhdysvaltain dollaria barrelilta raakaöljyn osalta, 45 dollaria barrelilta halvempien öljytuotteiden osalta ja 100 dollaria barrelilta korkeamman jalostusarvon öljytuotteiden osalta;

F. panee merkille, että useissa tutkimuksissa[2] arvioidaan, että venäläisen raakaöljyn tuotantokustannukset barrelia kohti ovat noin 15 Yhdysvaltain dollaria ja dieselöljyn osalta 20 Yhdysvaltain dollaria; toteaa, että näin ollen nykyiset hintakatot mahdollistavat edelleen merkittävät voitot Putinin hallinnolle eikä öljyn hintakaton alentaminen 30 dollariin vielä vaikuta kielteisesti tuotantomäärään;

G. ottaa huomioon, että asiantuntijoiden antamien tietojen[3] mukaan venäläisen öljyn hinnan lasku yhdellä dollarilla barrelia kohti vastaa vuotuisten vientitulojen laskua 2,7 miljardilla dollarilla; ottaa huomioon, että helmikuussa 2023 Venäjä menetti energian vientituloja 220 miljoonaa euroa päivässä EU:n Venäjälle asettaman öljynvientikiellon ja hintakaton vuoksi;

H. ottaa huomioon, että hintakaton lähentäminen Venäjän tuotantokustannuksiin voisi vähentää Venäjän vientivoittoja yli 100 miljoonalla eurolla päivässä;

I. ottaa huomioon, että Venäjän energiavarojen vientiä koskevat pakotteet vaikuttavat voimakkaasti Venäjän valtion tuloihin; ottaa huomioon, että hintakaton käyttöönoton jälkeen Venäjän energiavarojen viennistä saamat tulot lähes puolittuivat joulukuussa 2022 sotaa edeltäneeseen tasoon verrattuna;

J. ottaa huomioon, että vuonna 2022 Venäjän budjettialijäämä (2,3 prosenttia bruttokansantuotteesta eli BKT:stä) oli lähes kolme kertaa ennen sotaa vallinneita odotuksia suurempi, mikä johtui hintakaton ja EU:n Venäjältä tulevalle energiantuonnille asettamien pakotteiden käyttöönotosta;

K. ottaa huomioon, että tietyt EU:n jäsenvaltiot ovat myöntäneet väliaikaisia poikkeuksia Venäjän meriteitse kuljetettavan raakaöljyn ja tyhjiökaasuöljyn tuonnille;

L. ottaa huomioon, että Venäjän federaatio hyötyy edelleen sellaisten tuotteiden viennistä, joihin ei sovelleta pakotteita ja joita viedään sellaisten kanavien kautta, joihin ei sovelleta pakotteita; ottaa huomioon, että elokuusta 2023 lähtien on ollut selvää, että Venäjä löytää uusia tapoja kiertää öljypakotteiden hintakattoa ja että venäläisen öljyn hinnat maailmanmarkkinoilla ovat lähteneet nousuun;

M. ottaa huomioon, että Venäjä saa edelleen noin 690 miljoonaa euroa päivässä fossiilisten polttoaineiden viennistään (tiedot elokuulta 2023); toteaa, että EU maksaa edelleen Venäjälle fossiilisista polttoaineista kaksi miljardia euroa kuukaudessa;

N. ottaa huomioon, että putkikaasun ja nesteytetyn maakaasun (LNG) tuonnin jatkumisen sekä raakaöljyn ja öljytuotteiden tuontikieltoihin tehtyjen erilaisten poikkeusten vuoksi EU on yhä yksi Venäjän suurimmista fossiilisten polttoaineiden asiakkaista;

O. ottaa huomioon, että heinäkuussa 2023 Unkari, Bulgaria, Slovakia, Tšekki ja Espanja olivat suurimmat venäläisten fossiilisten polttoaineiden tuojat EU:ssa ja ne toivat Venäjältä pääasiassa raakaöljyä putkijohtojen kautta, nesteytettyä maakaasua ja putkikaasua;

P. ottaa huomioon, että pakotteista huolimatta Venäjä on lisännyt nesteytetyn maakaasun toimituksia Eurooppaan; panee merkille, että vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla venäläisen nesteytetyn maakaasun tuonti EU:hun oli korkeimmillaan kolmeen vuoteen;

Q. ottaa huomioon, että venäläisen nesteytetyn maakaasun pääasiallinen toimittaja on yksityinen Novatek-yritys, jonka omistavat Vladimir Putinia lähellä olevat venäläiset oligarkit; ottaa huomioon, että Novatek toteuttaa parhaillaan Arctic-2 LNG -hanketta, jonka tarkoituksena on lisätä merkittävästi venäläisen nesteytetyn maakaasun myyntiä kansainvälisille markkinoille ja joka saattaa kaksinkertaistaa yrityksen vientikapasiteetin;

R. ottaa huomioon, että EU:n omistamilla aluksilla kuljetettiin eniten venäläistä raakaöljyä sekä vuonna 2022 että vuonna 2023;

S. ottaa huomioon, ettei alumiinin tuotanto Euroopassa ole enää kilpailukykyistä, mikä johtuu osittain korkeista energian hinnoista ja siitä, että venäläiset alumiinintuottajat ovat vallanneet osan markkinaosuudesta;

T. ottaa huomioon, että Rosatom ja Venäjän ydinenergia-ala eivät edelleenkään sisälly pakotepaketteihin, vaikka Zaporižžjan ydinvoimalan ydinturvallisuutta ja ydinturvajärjestelyjä on rikottu räikeästi ja jatkuvasti; ottaa huomioon, että Rosatomin on havaittu toimittavan tytäryhtiöidensä kautta kriittisten teknologioiden ja materiaalien tuontia Venäjän sotilasteolliselle kompleksille; ottaa huomioon, että Rosatom harjoittaa eurooppalaisten ydinalan teknologiayritysten kanssa liiketoimintaa entiseen tapaan ja jatkaa näin ollen lupien myöntämistä VVER-1000-polttoaineen tuottajille; ottaa huomioon, että vuosina 2022 ja 2023 EU ja sen jäsenvaltiot edistyivät huomattavasti vähentäessään riippuvuuttaan Venäjän ydinteollisuudesta ja että näin ollen EU:lla on nyt paljon paremmat mahdollisuudet hyväksyä Rosatomiin kohdistuvia pakotteita;

U. ottaa huomioon, että on runsaasti näyttöä[4] siitä, että Venäjän federaatio pyrkii kiertämään pakotteita, jotka koskevat EU:n korkean teknologian tuotteiden ja kaksikäyttötuotteiden vientiä EU:n ulkopuolisten maiden kautta; ottaa huomioon, että EU:n Venäjää koskevien pakotteiden käyttöönoton jälkeen nämä EU:n ulkopuoliset maat ovat lisänneet merkittävästi samojen EU:n tuotteiden vientiä Venäjälle;

V. ottaa huomioon, että joulukuussa 2022 EU nimitti David O’Sullivanin EU:n pakotteiden täytäntöönpanosta vastaavaksi kansainväliseksi erityislähettilääksi;

W. panee merkille Venäjän ilmoituksen, että vuonna 2024 sen puolustusbudjetti kasvaa lähes 70 prosenttia ja nousee 107 miljardiin euroon eli 6 prosenttiin BKT:stä (63 miljardia euroa eli 3,9 prosenttia BKT:stä vuonna 2023);

1. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita etenemään EU:n pakotepolitiikan syventämisessä, vahvistamisessa ja laajentamisessa, jotta voidaan edelleen vähentää Venäjän kykyä rahoittaa sotatoimiaan ja käyttää läntistä teknologiaa asetuotannossa;

2. kehottaa EU:ta, sen jäsenvaltioita ja hintakattokoalitiota alentamaan edelleen raakaöljyn hintakattoa nykyisestä 60 dollarista barrelilta 30 dollariin barrelilta;

3. kannustaa EU:n jäsenvaltioita tutkimaan mahdollisuutta määrätä kielto tuoda venäläistä nestekaasua ja nesteytettyä maakaasua Euroopan unioniin ja harkitsemaan ennen tätä tutkimusta venäläisen nesteytetyn maakaasun tuonnin lopettamista yksittäisiin jäsenvaltioihin;

4. kehottaa EU:n jäsenvaltioita ja hintakattokoalitiota ottamaan käyttöön hintakaton venäläisten typpilannoitteiden viennille;

5. kehottaa komissiota ehdottamaan mekanismia, jolla rajoitetaan polttoaineiden tuontia, jos polttoaineita tuotetaan kolmansissa maissa käyttäen venäläistä öljyä;

6. kehottaa hintakattokoalition maita estämään venäläisen öljyn ja nesteytetyn maakaasun jälleenlaivauksen aluevesiensä ja talousvyöhykkeidensä kautta;

7. kehottaa komissiota ottamaan käyttöön pakotteita venäläisille ja kansainvälisille yrityksille, jotka osallistuvat nesteytetyn maakaasun Arctic-2-terminaalin rakentamiseen Venäjällä;

8. kehottaa EU:ta ottamaan käyttöön öljyn kemialliseen sormenjälkeen perustuvia säännöllisiä tarkastuksia lähetyksille, joista on ilmoitettu, että ne eivät ole peräisin Venäjältä; panee merkille, että raakaöljylähetyksiä, joista ei ole tehty määrityksiä tai jotka eivät osallistu todentamisjärjestelmään, käsitellään automaattisesti venäläisenä öljynä, ne on myytävä hintakaton mukaisesti (alle markkinahintojen) eikä niitä saa toimittaa länsimarkkinoille;

9. kehottaa komissiota ehdottamaan säiliöaluspalvelujen rajoittamista ja säiliöalusten Venäjälle myynnin kieltämistä sekä säiliöalusten eurooppalaisten vakuutuspalvelujen rajoittamista, jos niitä käytetään venäläisen öljyn vientiin;

10. kehottaa komissiota ja muita EU:n toimielimiä ottamaan käyttöön tehostetun ja keskitetyn EU:n tason valvonnan, joka koskee venäläisten energiavarojen viennille asetettujen pakotteiden täytäntöönpanoa ja joka estäisi Venäjää etsimästä ja löytämästä uusia tapoja kiertää pakotteita;

11. kehottaa komissiota ulottamaan Venäjän vastaiset pakotteet koskemaan alumiinia; kehottaa sitä myös tutkimaan, minkä muiden tuotteiden alalla venäläiset tuottajat voivat kasvattaa markkinaosuuttaan, ja toimimaan sen mukaisesti;

12. kehottaa EU:n jäsenvaltioita ottamaan käyttöön pakotteita Rosatomia, sen johtoa ja tytäryhtiöitä vastaan ja siksi rajoittamaan yhteistyömahdollisuuden siihen, mikä on ehdottoman välttämätöntä unionin energiaturvallisuuden kannalta;

13. kehottaa komissiota ja Euratomin hankintakeskusta tarkastelemaan uudelleen nykyistä yhteistyötä Rosatomin kanssa ja tarjoamaan tukea venäläisten polttoaineiden, varaosien ja palvelujen korvaamiseksi mahdollisilla vaihtoehdoilla ottaen huomioon Ukrainan onnistuneet kokemukset;

14. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan venäläisen ydinpolttoaineen, kuten uraanin, tuonnin kieltämistä ja EU:n jäsenvaltioiden yhteistyön kieltämistä Venäjän kanssa ydinteknologian alalla, mukaan lukien ydinvoimaloissa tarvittavat kierrätys- ja jälleenkäsittelytekniikat;

15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia lopettaakseen EU:ssa tuotettujen huipputeknologian tuotteiden ja kaksikäyttötuotteiden vientiä Venäjälle koskevien pakotteiden kiertämisen;

16. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan käyttöön vastaavanlaisia pakotteita tuotteiden viennille Valko-Venäjälle ja varoittamaan EU:n ulkopuolisia maita mahdollisuudesta, että niille määrätään pakotteita, jos ne eivät lopeta palvelujen tarjoamista pakotteiden kohteena olevien tuotteiden kauttakuljettamiseksi EU:sta Venäjälle;

17. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita ottamaan käyttöön EU:n pakotteiden kiertämiseen osallistuvia yrityksiä koskevia uusia säännöksiä, joilla estettäisiin näiden yritysten osallistuminen Ukrainan tukivälineen piiriin kuuluviin Ukrainan elpymistä, jälleenrakentamista ja nykyaikaistamista koskevien hankkeiden täytäntöönpanoon;

18. kehottaa komissiota harkitsemaan pakoteasioista vastaavan komission jäsenen poliittisen toimen perustamista, sillä se auttaisi koordinoimaan paremmin EU:n pakotepolitiikan täytäntöönpanoa;

19. kehottaa neuvostoa laajentamaan pakoteluetteloaan siten, että siihen sisällytetään patriarkka Kirill, Venäjän federaation pysyvä edustaja Yhdistyneissä kansakunnissa Vasili Nebenzja, Venäjän federaation Yhdistyneissä kansakunnissa toimivan pysyvän edustajan ensimmäinen sijainen Dmitri Poljanskiy, ulko- ja puolustuspolitiikan neuvoston toimituskunnan puheenjohtaja Sergei Karaganov sekä Moskovan talouskorkeakoulun maailmantalouden ja maailmanpolitiikan tiedekunnan tutkimusprofessori Dmitry Trenin, jotka eturintamassa levittävät disinformaatiota Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaa vastaan ja ovat avoimesti kehottaneet Venäjää tekemään ydinaseiskuja Naton jäsenmaihin;

20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle sekä G7-maiden hallituksille ja parlamenteille.

 

 

 

• [1] https://www.russiafossiltracker.com/.
• [2] https://cepr.org/voxeu/columns/design-and-implementation-price-cap-russian-oil; https://discovery.ucl.ac.uk/id/eprint/10174498/; https://www.bruegel.org/analysis/how-much-will-eu-pay-russia-fossil-fuels-over-next-12-months.
• [3] https://energyandcleanair.org/july-2023-monthly-snapshot-on-russian-fossil-fuel-exports-and-sanctions/; https://www.iea.org/articles/frequently-asked-questions-on-energy-security; https://www.bruegel.org/comment/eu-without-russian-oil-and-gas.
•  [4] ‘Päckchen für Putin’, Der Spiegel, Nr. 21 / 20.5.2023 (saksankielinen artikkeli).