PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden tehokkuudesta
6.11.2023 - (2023/2905(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Anna Fotyga, Angel Dzhambazki, Witold Jan Waszczykowski, Kosma Złotowski, Jadwiga Wiśniewska, Ryszard Czarnecki, Bogdan Rzońca, Elżbieta Rafalska, Jacek Saryusz‑Wolski, Adam Bielan, Eugen Jurzyca, Assita Kanko, Cristian Terheş, Joachim Stanisław Brudziński, Alexandr Vondra, Veronika Vrecionová, Anna Zalewska, Hermann Tertsch
ECR-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0453/2023
B9‑0457/2023
Euroopan parlamentin päätöslauselma EU:n Venäjään kohdistamien pakotteiden tehokkuudesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Ukrainasta ja Venäjästä,
– ottaa huomioon YK:n peruskirjan, Haagin sopimukset, Geneven sopimukset ja niiden lisäpöytäkirjat sekä Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,
– ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen[1] sekä siihen sisältyvän Euroopan unionin ja Ukrainan pitkälle menevän ja laaja-alaisen vapaakauppa-alueen vuodelta 2014,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että Venäjän federaatio jatkaa Valko-Venäjän diktaattorin Aljaksandr Lukašenkan aktiivisella tuella Ukrainaa vastaan laitonta, provosoimatonta ja perusteetonta hyökkäyssotaa, joka alkoi jo vuonna 2014 Krimin sekä Donetskin ja Luhanskin alueiden osien miehittämisellä mutta joka kärjistyi 24. helmikuuta 2022 Euroopan mantereen suurimmaksi sotilaalliseksi konfliktiksi toisen maailmansodan päättymisen jälkeen;
B. ottaa huomioon, että Venäjän federaatioon kohdistuneella aiemmalla politiikalla ei onnistuttu pysäyttämään sen imperialismia vaan sen tuloksena on ollut yhä tuhoisampia hyökkäyssotia, joten mikään muu kuin Ukrainan voitto olisi kestämätön lopputulos kansainvälisen rauhan, ihmisoikeuksien ja demokratian kannalta;
C. ottaa huomioon, että myös vuoden 2014 jälkeen EU ja eräät sen jäsenvaltiot ovat jatkaneet tiivistä yhteistyötä Venäjän federaation kanssa useilla aloilla, erityisesti energia-alalla, mutta myös avaruusalalla ja jopa sotilasalalla, huolimatta kehotuksista lopettaa tällainen yhteistyö; ottaa huomioon, että eurooppalaiset yritykset, kuten Siemens, sekä Kertšin sillan rakentamiseen osallistuneet yritykset syyllistyivät räikeään EU:n pakotteiden rikkomiseen ja auttoivat lisäämään Venäjän valmiuksia ja mahdollistamaan uusia hyökkäyksiä; ottaa huomioon, että näitä häpeällisiä tapauksia ei ole tiedotusvälineiden antamasta huomiosta huolimatta tutkittu asianmukaisesti eikä niistä ole nostettu syytteitä, mikä toimisi pelotteena muille yrityksille;
D. ottaa huomioon, että EU on hyväksynyt 11 pakotepakettia Venäjää vastaan heikentääkseen sen sotilaallisia valmiuksia ja sen kykyä käydä täysimittaista sotaa; ottaa huomioon, että näihin pakotteisiin lukeutuvat muun muassa henkilökohtaiset pakotteet yli 1 800:aa henkilöä vastaan, kymmenen johtavan venäläisen rahoituslaitoksen – muun muassa Venäjän suurimman pankin Sberbankin – irrottaminen kansainvälisestä rahaliikenteen sanomanvälitysjärjestelmästä SWIFTistä, kielto viedä Venäjälle (myös kauttakuljettaa) kaksikäyttötuotteita ja/tai -teknologiaa, droonimoottoreita, aseita, siviilikäyttöön tarkoitettuja ampuma-aseita, ampumatarvikkeita, sotilasajoneuvoja ja puolisotilaallisia varusteita, EU:n ilmatilan, satamien ja teiden sulkeminen venäläisiltä ilma-aluksilta, merialuksilta ja liikenteenharjoittajilta, hintakatto venäläiselle raakaöljylle ja öljytuotteille, joita viedään kolmansiin maihin, sekä meriliikenteen kieltäminen; ottaa huomioon, että vaikka nämä pakotteet ovat jossain määrin heikentäneet Kremlin kykyä käydä provosoimatonta sotaansa, niiden lisäksi olisi kuitenkin toteutettava muita toimia, kuten annettava jatkuvaa sotilaallista tukea Ukrainalle;
E. ottaa huomioon, että EU on jäädyttänyt arviolta 300 miljardia euroa Venäjän keskuspankkivarantoja ja 19 miljardia euroa venäläisten oligarkkien varoja, kun taas Yhdysvallat ja muut läntiset liittolaiset ovat estäneet tai takavarikoineet yli 58 miljardia Yhdysvaltain dollaria pakotteiden kohteena olevien venäläisten omistuksessa tai määräysvallassa olevia varoja;
F. ottaa huomioon, että vaikka monet kansainväliset yritykset päättivät poistua Venäjän markkinoilta vastauksena hyökkäykseen, huomattava määrä yrityksiä, joilla on päätoimipaikka EU:ssa ja G7-maissa, erityisesti Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Kreikassa, Sloveniassa, Itävallassa tai Espanjassa, jatkaa kuitenkin toimintaansa Venäjällä ja investoimista maahan ja tukee siten Venäjän sotataloutta;
G. ottaa huomioon, että Venäjä on riippuvainen myötämielisistä kolmansien maiden yksityishenkilöistä ja yhteisöistä, jotta se voi varustaa armeijaansa ja jatkaa hirvittävää sotaansa Ukrainaa vastaan; ottaa huomioon, että uskottavien raporttien mukaan aseiden ja sotilaskaluston toimitus jatkuu Pohjois-Koreasta ja Iranista sekä yhä enemmän myös Kiinasta;
H. ottaa huomioon, että yhdeksän vuotta Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen alkamisen jälkeen Raiffeisen, joka on suurin Putinin hallinnon alaisuudessa edelleen toimiva läntinen lainanantaja, sai lähes puolet voitoistaan Venäjän toiminnasta ja että sen voitot kasvoivat huomattavasti vuonna 2022 huolimatta kehotuksista leikata sen liiketoimintaa Venäjällä;
I. ottaa huomioon, että Venäjän pakotteiden väistämisjärjestelmät ovat yhä kehittyneempiä, erityisesti kun on kyse öljyn myynnistä, joka on edelleen sen tärkein sodan rahoittamisen lähde;
J. ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltiot toivat tammi-syyskuussa 2023 suunnilleen saman määrän venäläistä nesteytettyä maakaasua (LNG) kuin edellisenä vuonna samalla ajanjaksolla ja että jotkin niistä lisäsivät nesteytetyn maakaasun tuontiaan
40–50 prosenttia, kun puolestaan saksalaiset yritykset Technip ja Linde olivat ratkaisevassa asemassa kehittämässä Venäjän Arctic LNG 2 ‑hanketta, joka on äskettäin lisättay Yhdysvaltojen pakotejärjestelmään;
K. ottaa huomioon, että Venäjä on luonut öljysäiliöaluksista ns. pimeän laivaston, joka pystyy toimimaan ilman läntisiä vakuutuksia ja muita palveluja EU:n käyttöön ottaman öljyn hintakaton kiertämiseksi;
L. ottaa huomioon, että Venäjä pystyy hankkimaan huomattavan määrän ballististen ja risteilyohjusten valmistamiseen tarvittavia tietokonekomponentteja käyttämällä avaruusohjelmaansa (ROSCOSMOS) keinona hankkia teknologiaa, jota voidaan käyttää sekä siviili- että sotilassovelluksissa;
M. ottaa huomioon, että monet yritykset, muun muassa Serbiassa, Armeniassa, Kazakstanissa, Turkissa, Intiassa ja Kiinassa, ovat halukkaita ottamaan merkittäviä riskejä vastatakseen EU:n pakotteiden nojalla kiellettyjen tavaroiden hankintakysyntään Venäjällä;
N. ottaa huomioon, että Venäjä on luonut vaihtoehtoisia reittejä kaksikäyttötuotteiden tuonnille – pääasiassa Kiinan, Turkin, Kyproksen ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien kautta – ja niistä on tullut ulkomaisten teknologioiden ja laitteiden Venäjälle viennin, jälleenviennin ja uudelleenlastauksen keskuksia; ottaa huomioon, että tällaisen tuonnin määrä on jo ylittänyt sotaa edeltäneen tason; ottaa huomioon, että esimerkiksi vuonna 2021 mikroprosessorien ja/tai puolijohteiden tuonti Venäjälle oli 1,82 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja se kasvoi 2,45 miljardiin dollariin vuonna 2022 (vuosikohtaisesti);
O. ottaa huomioon, että joidenkin lähteiden mukaan Venäjä toi vuonna 2022 miehittämättömiä ilma-aluksia Kiinasta, Hongkongista, Intiasta, Turkista ja myös EU:n jäsenvaltioista, nimittäin Alankomaista ja Saksasta;
P. ottaa huomioon, että Venäjän viljakauppaa koskevien pakotteiden puuttuessa Kreml on käyttänyt Mustanmeren viljasaartoa ajaakseen Ukrainan aggressiivisesti pois sen perinteisiltä markkinoilta ja laajentaakseen omaa vientiään sekä jatkanut miehitetyiltä Ukrainan alueilta varastetun viljan vientiä;
1. toistaa vankkumattoman tukensa Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle sen kansainvälisesti tunnustettujen rajojen sisällä ja vahvistaa, että EU:n politiikan tavoitteena on, että Ukraina voittaa hyökkäyksen ja palauttaa vuoden 1991 kansainvälisesti tunnustetut rajat; tuomitsee jälleen mitä jyrkimmin Venäjän laittoman, provosoimattoman ja perusteettoman hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan;
2. vaatii Venäjää ja sen sijaisjoukkoja lopettamaan kaikki sotilaalliset toimet, erityisesti asuinalueisiin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistuvat kansanmurhaiskut sekä ukrainalaisten lasten pakkosiirrot Venäjän federaatioon ja Valko-Venäjälle, ja vaatii Venäjää vetämään kokonaan ja ehdoitta kaikki sotilasjoukot, sijaisjoukot ja sotilaskaluston kaikkialta Ukrainan kansainvälisesti tunnustetulta alueelta;
3. panee tyytyväisenä merkille Yhdysvaltojen 2. marraskuuta 2023 julkaiseman viimeisimmän pakotepaketin ja kehottaa jatkamaan niiden rajoittavien toimenpiteiden tiivistä koordinointia, joilla pyritään vähentämään Venäjän valmiuksia jatkaa hyökkäystään;
4. kehottaa valmistelemaan ja panemaan nopeasti täytäntöön uuden EU:n pakotepaketin, jolla vahvistettaisiin jo käytössä olevien rajoittavien toimenpiteiden tehokkuutta ja varmistettaisiin niiden voimistuminen sekä vaikeutettaisiin Venäjän ja kolmansien maiden mahdollisuuksia kiertää näitä toimenpiteitä, erityisesti
a. ottamalla käyttöön toimenpiteitä, joilla häiritään Venäjän sotilaallisen toimitusketjun kaikkia osia ja jotka kohdistuvat niihin ulkopuolisiin toimijoihin, jotka pyrkivät tukemaan Venäjän sotatoimia muun muassa valmistamalla drooneja ja ohjuksia;
b. ottamalla käyttöön lisäpakotteita, jotka kohdistuvat vaikutusvaltaisiin venäläisiin liiketoimijoihin, muun muassa EU:n markkinoilla edelleen toimiviin venäläisiin yrityksiin, kuten Lukoiliin, ja vähentämällä EU:n ydinpolttoaineyhteistyötä Moskovan kanssa sekä sisällyttämällä Venäjän valtiollinen atomienergiayhtiö Rosatom pakotejärjestelmään;
c. kieltämällä venäläisten timanttien tuonti ja määräämällä pakotteita valtion omistamalle Alrosa-yhtiölle sekä ottamalla laajasti käyttöön timanttien alkuperän seurantajärjestelmiä, jotka perustuvat uuteen teknologiaan;
d. vahvistamalla öljyn hintakattojen täytäntöönpanoa ja noudattamista erityisesti edellyttämällä, että ainoastaan hyväksyttyjen elinkeinonharjoittajien valkoisella listalla olevat toimijat voivat antaa hintatodistuksia venäläisille öljylasteille, ja vaatimalla kaikkia Euroopan aluevesien kautta kulkevia säiliöaluksia todistamaan, että niillä on riittävä öljyvahinkovakuutus;
e. määräämällä täydet pakotteet kaikille venäläisille öljy- ja kaasuyhtiöille, mukaan lukien Gazprom, Gazpromneft, Rosneft, Surgutneftegas, Lukoil, Tatneft, Transneft, Sibur, Zarubezhneft ja Novatek;
f. määräämällä täydet pakotteet Gazprombankille, joka oli aiemmin vapautettu pakotteista energiakaupan helpottamiseksi;
g. määräämällä täydet verot Venäjällä edelleen toimiville länsimaisille öljy- ja kaasuyhtiöille;
h. kieltämällä kokonaan nesteytetyn maakaasun tuonnin Venäjältä ja kaiken teknologisen kehitys- ja tukiyhteistyön LNG-alalla;
i. rajoittamalla tieto- ja viestintätekniikan ja sen tulevan kehityksen saatavuutta, mukaan lukien määräämällä pilvipalvelujen ylläpitokiellon, ja laajentamalla niitä yhteisöjä ja henkilöitä koskevia pakotteita, jotka rahoittavat, tutkivat, kehittävät tai tuovat huipputeknologiaa Venäjälle;
j. estämällä Venäjän pääsyn läntisiin öljykenttäpalveluihin;
k. määräämällä pakotteita venäläisille öljykenttäpalveluja tarjoaville yhtiöille;
l. tekemällä yhteistyötä OPEC+-maiden kanssa sen estämiseksi, että Venäjän talous vahvistuisi öljynviennistä saaduilla voitoilla;
m. rajoittamalla kaksikäyttötuotteiden vientiä yhdenmukaistamalla määritelmät siitä, mitä tavaroita pidetään ”kaksikäyttöisinä”, ja soveltamalla rajoituksia johdonmukaisesti eri lainkäyttöalueilla;
n. soveltamalla tiukempaa vientilupaprosessia ja lisäämällä valvontavalmiuksia kiinnittäen erityistä huomiota pakotteiden kohteena oleviin tuotteisiin, joita myydään välittäjille tai maille, jotka ovat tiiviisti sidoksissa Venäjään ja jotka voivat toimia venäläisten yritysten välittäjinä;
o. peruuttamalla tai jäädyttämällä Venäjän jäsenyyden kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:n turvallisuusneuvostossa, Maailman kauppajärjestössä, Maailman tullijärjestössä ja Kansainvälisessä valuuttarahastossa, sekä estämällä Venäjän osallistuminen urheilu- ja kulttuuritapahtumiin;
p. määräämällä toissijaisia pakotteita kolmansien maiden yrityksille, jotka toimittavat Venäjälle sotilas- ja kaksikäyttötuotteita;
q. keskeyttämällä välittömästi kaiken avaruusohjelmayhteistyön Venäjän kanssa ja kyseiseen ohjelmaan liittyvien materiaalien toimittamisen;
r. määräämällä täydet pakotteet Venäjän kymmenelle suurimmalle pankille, jotka ovat Sberbank, VTB Bank, Gazprombank, Alfa-Bank, Rosselkhozbank (Venäjän maatalouspankki), Credit Bank of Moscow, Bank Otkritie, VEB, Promsvyazbank ja Sovcombank;
s. asettamalla määräajat jäljellä olevien ulkomaisten pankkien, erityisesti suurimman Venäjällä edelleen toimivan länsimaisen pankin Raiffeisenin, poistumiselle Venäjän markkinoilta ja uhkaamalla kolmansien maiden laitoksia toissijaisilla pakotteilla porsaanreikien tukkimiseksi;
t. luomalla yhteyksiä niiden keskeisten yritysten kanssa, jotka jatkavat tavaroiden vientiä Venäjälle, ja tiedottamalla yleisölle näiden yritysten käytöstä sodassa Ukrainaa vastaan, jotta yrityksiä kannustettaisiin noudattamaan yhteiskuntavastuun mallejaan ja toteuttamaan ennakoivia toimenpiteitä teknologian siirtojen lopettamiseksi;
u. määräämällä pakotteita välittäjinä toimiville kolmansille osapuolille ja yrityksille, joita käytetään nykyisen pakotejärjestelmän kiertämiseen;
5. pitää valitettavana monien länsimaisten yritysten päätöstä jatkaa liiketoimintaa Venäjän federaation kanssa, mikä asettaa kyseenalaiseksi niiden hallitusten halukkuuden irrottautua itsevaltaisen hyökkääjähallinnon taloudesta; kehottaa niitä, jotka ovat tähän asti asettaneet voitot yritysten yhteiskuntavastuun ja tavanomaisen yleisen kunniallisuuden edelle, poistumaan Venäjän markkinoilta ja käyttämään tilaisuutta osallistua Ukrainan elvytys- ja jälleenrakennussuunnitelmaan, joka on Euroopan suurin investointihanke;
6. kehottaa asianomaisia viranomaisia tutkimaan räikeimpiä rikkomuksia ja määräämään niistä rangaistukset, mikä koskisi esimerkiksi turbiineja miehitetylle Krimille toimittanutta Siemensiä sekä Kertšin sillan rakentamiseen osallistuneita yrityksiä; korostaa, että EU:n pakotteita rikkovilta yrityksiltä olisi evättävä kaikki EU:n myöntämät varat ja niiden olisi tehtävä tutkinnassa täyttä yhteistyötä ja korjattava tilanne;
7. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään tiiviimpää yhteistyötä kansainvälisten kumppaneiden kanssa, jotta Venäjä ei voisi enää kiertää pakotteita ja käyttää niiden lainkäyttöalueita vientivalvonnan loukkauksiin; kehottaa lisäksi jatkamaan toimien koordinointia demokraattisten kumppaneiden, erityisesti G7-maiden, kanssa ja suhtautuu myönteisesti Yhdysvaltojen asettamiin viimeaikaisiin pakotteisiin, joilla pyritään häiritsemään Venäjän tärkeimmän prioriteetin tavaroiden toimitusketjua;
8. kehottaa jäsenvaltioita ja Euroopan ulkosuhdehallintoa painostamaan kolmansia maita, erityisesti niitä, jotka tavoittelevat EU:n jäsenyyttä tai tiiviimpiä yhteyksiä EU:hun, lopettamaan Venäjän avustamisen EU:n asettamien pakotteiden kiertämisessä, ja painostamaan kyseisissä maissa toimivia yrityksiä lopettamaan yhteistyön Venäjän federaation kanssa;
9. korostaa, että Valko-Venäjän olisi toimittava näiden rajoittavien toimenpiteiden mukaisesti; panee merkille, että lukuisista kehotuksista huolimatta Valko-Venäjä ei ole toiminut Moskovaan kohdistettujen pakotteiden mukaisesti ja että se harjoittaa Valko-Venäjän kansalaisiin kohdistuvaa väkivaltaa, jota on mahdotonta hyväksyä, tekee Venäjän kanssa yhteistyötä hyökkäyksessä Ukrainaa vastaan, käyttää yhdessä Venäjän kanssa muuttoliikettä aseena poliittisiin tarkoituksiin ja toteuttaa hybriditoimia Euroopan unionia vastaan;
10. toistaa uskovansa vahvasti siihen, että Venäjä maksaa laskun Ukrainan jälleenrakentamisesta, koska hyökkäyksen tekijän olisi maksettava sotarikoksistaan ja korvattava kaikki vahingot; toistaa tässä yhteydessä komissiolle ja jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen ottaa johtoasema sellaisen monenvälisen mekanismin valmistelussa, jolla valvotaan, pannaan täytäntöön ja maksetaan Venäjän korvauksia Ukrainalle ja mahdollistetaan Venäjän hyökkäyksen seurauksena jäädytettyjen varojen ja omaisuuden käyttö tähän tarkoitukseen;
11. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle, Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun toimistolle, Punaisen Ristin kansainväliselle komitealle, Kansainväliselle rikostuomioistuimelle, Venäjän federaation presidentille, hallitukselle ja parlamentille sekä Ukrainan presidentille, hallitukselle ja parlamentille.
- [1] EUVL L 161, 29.5.2014, s. 3.