PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS aiheesta ”30 vuotta Kööpenhaminan kriteerejä: uutta pontta EU:n laajentumispolitiikalle”
8.12.2023 - (2023/2987(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Dacian Cioloş, Dacian Cioloş, Petras Auštrevičius, Nicola Beer, Bernard Guetta, Vlad Gheorghe, Nathalie Loiseau, Karen Melchior, Javier Nart, Dragoş Pîslaru, María Soraya Rodríguez Ramos, Ramona Strugariu, Dragoş Tudorache, Hilde Vautmans
Renew-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0500/2023
B9‑0500/2023
Euroopan parlamentin päätöslauselma aiheesta ”30 vuotta Kööpenhaminan kriteerejä: uutta pontta EU:n laajentumispolitiikalle”
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa EU:n laajentumisesta, Länsi-Balkanista ja Itä-Euroopasta,
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 2 artiklan, 4 artiklan 3 kohdan, 7 artiklan ja 49 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen artiklat, jotka koskevat demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien kunnioittamista, suojelua ja edistämistä unionissa,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön,
– ottaa huomioon Kööpenhaminassa 21. ja 22. kesäkuuta 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, jotka tunnetaan myös Kööpenhaminan kriteereinä,
– ottaa huomioon 29. ja 30. huhtikuuta 1997 annetut yleisten asioiden neuvoston päätelmät ehdollisuuden soveltamisesta johdonmukaisen EU:n strategian kehittämiseksi suhteissa Länsi-Balkanin alueen maihin,
– ottaa huomioon Thessalonikissa 21. kesäkuuta 2003 pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksessa hyväksytyn julkilausuman Länsi-Balkanin maiden mahdollisesta liittymisestä Euroopan unioniin,
– ottaa huomioon 23. marraskuuta 2022 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n uudesta laajentumisstrategiasta[1],
– ottaa huomioon 22. marraskuuta 2023 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ehdotuksista perussopimusten muuttamiseksi[2],
– ottaa huomioon 23. ja 24. kesäkuuta 2022 sekä 29. ja 30. kesäkuuta 2023 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,
– ottaa huomioon vuonna 2016 laaditun EU:n globaalistrategian, jonka mukaan uskottava laajentumispolitiikka on strateginen investointi Euroopan turvallisuuteen ja vaurauteen ja joka on jo merkittävästi edistänyt rauhaa aiemmin sodan runtelemilla alueilla,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusperiaatteet, mukaan lukien sitoutuminen demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen,
– ottaa huomioon, että Ukraina jätti EU-jäsenyyshakemuksen 28. helmikuuta 2022 ja että Eurooppa-neuvosto myönsi sille ehdokasmaan aseman 23. kesäkuuta 2022,
– ottaa huomioon 8. marraskuuta 2023 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2023 tiedonanto EU:n laajentumispolitiikasta” (COM(2023)0690),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että laajentuminen on yksi unionin menestyksekkäimmistä politiikoista ja edustaa strategista ja tulevaisuuteen suuntautuvaa geopoliittista investointia rauhaan, turvallisuuteen, vakauteen, yhteistyöhön ja vaurauteen Euroopan mantereella;
B. ottaa huomioon, että yli 30 vuotta sitten 21. ja 22. kesäkuuta 1993 EU:n silloiset 12 valtion- ja hallitusten johtajaa kokoontuivat Kööpenhaminassa ja hyväksyivät kriteerit EU:n jäsenyydelle, jotka koskevat muun muassa demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia, markkinataloutta ja kykyä panna EU:n säännöstö tehokkaasti täytäntöön;
C. ottaa huomioon, että unioni perustuu demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen arvoihin, jotka muodostavat osan Kööpenhaminan kriteereistä ja joita kaikilla jäsenvaltioilla on velvollisuus noudattaa kaikkina aikoina; ottaa huomioon, että EU:n oikeusvaltiomekanismi luotiin varmistamaan oikeusvaltioperiaatteen tehokas ja johdonmukainen suojelu kaikissa jäsenvaltioissa;
D. ottaa huomioon, että laajentuminen on kaikkia osapuolia hyödyttävä prosessi, jolla on edistetty tehokkaasti kattavia uudistuksia ja edistetty demokraattista muutosta ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa; ottaa huomioon, että aiemmat laajentumiskierrokset ovat onnistuneesti vahvistaneet sisämarkkinoita, edistäneet talouskasvua ja lisänneet EU:n maailmanlaajuista vaikutusvaltaa;
E. katsoo, että EU:n on otettava opiksi aiemmista laajentumisista, jotka ovat osoittaneet tarpeen tehostetulle ehdollisuudelle, uudistusten täysimääräiselle täytäntöönpanolle, tehokkaille seurantamekanismeille sekä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden täysimääräiselle mukauttamiselle EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteisiin ja toimiin;
F. ottaa huomioon, että EU:n laajentumis- ja syventämisprosessit ovat rinnakkaisia ja että on olennaisen tärkeää, että ne etenevät käsi kädessä; katsoo, että EU:n hallintorakenteiden uudistaminen, myös päätöksentekomenettelyjen virtaviivaistaminen, on jo tarpeen EU:n nykyisessä kokoonpanossa ja että se on välttämätön edellytys laajentuneen Euroopan unionin asianmukaiselle ja tehokkaalle toiminnalle; toteaa, että uudistunut ja paremmin toimiva EU on sekä nykyisten että tulevien jäsenvaltioiden edun mukainen;
G. ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on muuttanut merkittävästi geopoliittista toimintaympäristöä ja antanut Euroopan unionin laajentumiselle uuden geostrategisen merkityksen, mikä vahvistaa entisestään EU:n laajentumispolitiikan merkitystä ja kiireellisyyttä strategisena välineenä rauhan, turvallisuuden, vakauden, yhteistyön ja demokraattisten arvojen suojelemiseksi ja edistämiseksi Euroopan mantereella;
H. ottaa huomioon, että laajentumispolitiikan uskottavuus ja tehokkuus riippuvat ehdokasmaiden osoittamasta todellisesta poliittisesta tahdosta ja sitoutumisesta sekä EU:n kyvystä varmistaa oikeudenmukainen, tinkimätön ja avoin liittymisprosessi ja ottaa samalla huomioon kunkin ehdokasmaan ainutlaatuiset olosuhteet ja yksilöllinen edistyminen; katsoo, että tässä yhteydessä olisi keskityttävä voimakkaasti peruskysymyksiin – oikeusvaltioperiaatteeseen, demokraattisiin normeihin, perusoikeuksiin ja -vapauksiin sekä talousuudistuksiin – sekä ulkopolitiikan ja turvallisuuslinjausten yhdenmukaistamiseen niin, että ehdokasmaat voidaan ottaa mukaan vaiheittain EU:n eri aloihin, jotta voidaan ylläpitää uudistusvauhtia ja antaa kansalaisille mahdollisuus nähdä laajentumisen edut varhaisesta vaiheesta lähtien; katsoo, että jos edistystä ei tapahdu, prosessin uskottavuuden vahvistamiseksi olisi aloitettava käänteinen vaiheittainen ja alakohtainen prosessi;
I. katsoo, että liittymisneuvotteluissa olisi otettava huomioon käynnissä olevat pohdinnat EU:n politiikkojen tulevaisuudesta, jotta ehdokasmaiden toteuttamat uudistukset ovat johdonmukaisia ja jotta ne voivat valmistautua asianmukaisesti EU:n politiikkojen pitkän aikavälin näkymiin;
J. toteaa, että tehokas ja jatkuva viestintä kansalaisten kanssa ja kansalaisten tavoittaminen sekä EU:n jäsenvaltioissa että ehdokasmaissa on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan säilyttää kansalaisten tuki laajentumisprosessille;
K. toteaa, että EU:n valmiudet vastata ilmastonmuutoksen, kyberturvallisuusriskien ja kansanterveysuhkien kaltaisiin haasteisiin paranisivat, jos ehdokasmaat sisällytettäisiin EU:n poliittiseen toimintakehykseen;
1. ilmaisee vahvan sitoutumisensa laajentumispolitiikkaan keskeisenä välineenä rauhan, turvallisuuden, vakauden, yhteistyön ja yhteisten arvojen edistämisessä Euroopassa sekä Kööpenhaminan kriteereihin, jotka ovat EU:n jäsenyyden keskeiset edellytykset;
2. vahvistaa olevansa sitoutunut ehdokasmaiden tulevaan EU-jäsenyyteen; pitää EU:n laajentumista geostrategisena investointina yhtenäisen ja vahvan Euroopan hyväksi;
3. panee tyytyväisenä merkille komission vuoden 2023 laajentumispaketin ja komission myönteisen suosituksen liittymisneuvottelujen aloittamisesta Ukrainan ja Moldovan tasavallan kanssa; kehottaa Eurooppa-neuvostoa seuraamaan esimerkkiä ja päättämään liittymisneuvottelujen aloittamisesta näiden kahden maan kanssa joulukuussa 2023 pitämässään kokouksessa; panee tyytyväisenä merkille ehdokasmaiden viranomaisten pyrkimykset edistää uudistusohjelmaansa ja kannustaa niitä kaksinkertaistamaan toimensa, jotta voidaan edetä kohti EU-jäsenyyttä komission suositusten mukaisesti;
4. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita parantamaan EU:n toimintavalmiuksia uudistamalla päätöksentekoa, myös ottamalla käyttöön määräenemmistöpäätökset, ja varmistamalla koko laajentuneen unionin tehokas toiminta rinnakkain ehdokasmaiden kanssa käytävien liittymisneuvottelujen kanssa, jotta EU on valmis ottamaan vastaan uusia jäseniä kohtuullisella aikavälillä; kehottaa käymään kattavaa ja osallistavaa vuoropuhelua EU:n jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan sovittaa yhteen laajentumista kannattavien ja vastahakoisten valtioiden väliset erot ja edistää yhteisymmärrystä, jossa tunnustetaan sekä laajentumisen että perussopimusten uudistamisen tarve;
5. korostaa, että EU:hun liittymisen on aina oltava ansioihin perustuva menettely, jossa arvioidaan kunkin hakijan omia ansioita Kööpenhaminan kriteerien täyttämisessä ja erityisesti ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen täysimääräisen kunnioittamisen varmistamisessa; korostaa, että oikeusvaltioperiaatteen, joka on edelleen yksi EU-jäsenyyden tärkeimmistä edellytyksistä, vahvistaminen kaikissa ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa on ehdottoman ensisijaista, jotta varmistetaan, että EU:n laajentuminen pikemminkin vahvistaa kuin heikentää EU:ta ja sen sisämarkkinoita;
6. kehottaa komissiota varmistamaan liittymisprosessin jatkuvan tehokkuuden, oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden, myös arvioitaessa ehdokkaiden edistymistä Kööpenhaminan kriteerien täyttämisessä;
7. kehottaa jälleen komissiota arvioimaan virallisesti liittymisneuvotteluja käyviä maita EU:n oikeusvaltiomekanismin puitteissa, jotta voidaan antaa puolueeton ja selkeä kuva tilanteesta ja ehkäistä näin sitä, että edistymistä ei tapahdu ja ilmenee vakavia puutteita ja taantumista; samaan aikaan kehottaa jälleen komissiota luomaan suoran yhteyden muun muassa vuotuisten oikeusvaltiokertomusten ja oikeusvaltioperiaatetta koskevan ehdollisuusmekanismin välille;
8. uskoo vakaasti, että mukautuminen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteisiin ja toimiin on perustavanlaatuinen välttämättömyys ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita nopeuttamaan sellaisten maiden yhdentymistä, jotka osoittavat strategista suuntautumista EU:hun liittyviin uudistuksiin, demokratian lujittamiseen, perusarvoihin ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhdenmukaistamiseen ja jotka päättäväisesti sitoutuvat niihin;
9. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti konfliktien ratkaisemiseen ja hyvien naapuruussuhteiden edistämiseen Länsi-Balkanilla ja itäisen kumppanuuden alueella sekä toimimaan jatkossakin ennakoivasti ratkaisematta olevien kahdenvälisten kysymysten ratkaisemisessa ja ehdokasmaiden välisen alueellisen yhteistyön edistämisessä;
10. toistaa kehotuksensa innovatiivisesta, täydentävästä ja joustavasta vuorovaikutuksesta nykyisten sopimusten, kuten assosiaatiosopimusten, täytäntöönpanon ja liittymisneuvotteluprosessin välillä, jotta mahdollistetaan ehdokasmaiden asteittainen yhdentyminen EU:n sisämarkkinoihin ensisijaisen toimintasuunnitelman ja asiaankuuluvien alakohtaisten ohjelmien pohjalta ja tarjotaan mahdollisuus saada asiaankuuluvia EU:n varoja, jotta ehdokasmaan kansalaiset voivat hyötyä liittymisestä koko prosessin ajan eivätkä vasta sen päätyttyä; katsoo, että tällaisen asteittaisen liittymisen EU:n rahastoihin ja ohjelmiin on oltava peruttavissa, jos ehdokasmaa ei täytä sitoumuksiaan;
11. kehottaa komissiota mukauttamaan liittymisneuvotteluja siten, että niissä otetaan huomioon käynnissä olevat pohdinnat ja EU:n politiikkojen pitkän aikavälin uudistusnäkymät;
12. kannustaa komissiota tutkimaan innovatiivisia yhteistyömekanismeja ehdokasmaiden kanssa, mukaan lukien yhteiset investointialoitteet, tutkimusyhteistyö ja koulutusvaihto, jotta voidaan vastata yhteisiin haasteisiin;
13. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi kansalaisten osallistumista ja parantamaan strategisia viestintätoimia, jotta sekä EU:n jäsenvaltioiden että ehdokasmaiden kansalaisille tiedotetaan laajentumispolitiikan eduista ja haasteista ja otetaan kansalaiset mukaan toimiin; kehottaa liittymisneuvotteluja käyvien maiden viranomaisia osallistumaan täysimääräisesti näihin pyrkimyksiin;
14. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan edelleen medialukutaitoa, tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja kansalaisyhteiskuntaa ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa sekä tukemaan näitä maita tiedon manipuloinnin ja ulkomaisen vihamielisen sekaantumisen torjunnassa, jotta voidaan vahvistaa demokraattisia instituutioita ja arvoja;
15. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä liittymisneuvotteluja käyvien maiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] EUVL C 167, 11.5.2023, s. 105.
- [2] Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2023)0427.