PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS aiheesta ”30 vuotta Kööpenhaminan kriteerejä: uutta pontta EU:n laajentumispolitiikalle”
8.12.2023 - (2023/2987(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Pedro Marques, Tonino Picula
S&D-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0500/2023
B9‑0502/2023
Euroopan parlamentin päätöslauselma aiheesta ”30 vuotta Kööpenhaminan kriteerejä: uutta pontta EU:n laajentumispolitiikalle”
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 21. ja 22. kesäkuuta 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät (Kööpenhaminan kriteerit),
– ottaa huomioon Ukrainan, Moldovan tasavallan, Bosnia ja Hertsegovinan ja Georgian EU-jäsenyyshakemukset sekä sen, että Eurooppa-neuvosto myönsi ehdokasmaan aseman Ukrainalle ja Moldovalle kesäkuussa 2022 ja Bosnia ja Hertsegovinalle joulukuussa 2022,
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa EU:n laajentumisesta, Länsi-Balkanin maista, Turkista, Georgiasta, Moldovasta ja Ukrainasta,
– ottaa huomioon komission 8. marraskuuta 2023 hyväksymän laajentumispaketin,
– ottaa huomioon 23. marraskuuta 2022 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n uudesta laajentumisstrategiasta[1],
– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
– ottaa huomioon 29. ja 30. huhtikuuta 1997 annetut yleisten asioiden neuvoston päätelmät ehdollisuuden soveltamisesta johdonmukaisen EU:n strategian kehittämiseksi suhteissa Länsi-Balkanin alueen maihin,
– ottaa huomioon Thessalonikissa 21. kesäkuuta 2003 pidetyssä EU:n ja Länsi-Balkanin maiden huippukokouksessa hyväksytyn julkilausuman Länsi-Balkanin maiden mahdollisesta liittymisestä Euroopan unioniin,
– ottaa huomioon vuonna 2016 laaditun EU:n globaalistrategian, jonka mukaan uskottava laajentumispolitiikka on strateginen investointi Euroopan turvallisuuteen ja vaurauteen ja joka on jo merkittävästi edistänyt rauhaa aiemmin sodan runtelemilla alueilla,
– ottaa huomioon SEU-sopimuksen 2 artiklan, jossa vahvistetaan Euroopan unionin perusperiaatteet, kuten sitoutuminen demokratiaan, oikeusvaltioon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että laajentuminen on osoittautunut menestyksekkäimmäksi EU:n ulkopolitiikan välineeksi; katsoo, että se on ollut erittäin tehokas keino vauhdittaa tarvittavia uudistuksia sekä EU:ssa että hakijamaissa ja auttanut edistämään demokraattista muutosta; ottaa huomioon, että se on strateginen ja tulevaisuuteen suuntautuva geopoliittinen investointi rauhaan, turvallisuuteen, vakauteen ja vaurauteen Euroopan mantereella;
B. ottaa huomioon, että EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet kokoontuivat Kööpenhaminassa 30 vuotta sitten 21. ja 22. kesäkuuta 1993 ja hyväksyivät EU:n jäsenyyskriteerit, jotka koskevat muun muassa demokratiaa, oikeusvaltiota, ihmisoikeuksia, vähemmistöjen kunnioittamista ja suojelua, toimivaa markkinataloutta ja kykyä panna EU:n säännöstö tehokkaasti täytäntöön;
C. ottaa huomioon, että kymmenestä EU:hun tällä hetkellä pyrkivästä maasta kahdeksalla on ehdokasmaan asema; ottaa huomioon, että joillakin niistä tämä asema on ollut jo useita vuosia; ottaa huomioon, että nämä ehdokasmaat ovat liittymisprosessin ja ‑neuvottelujen eri vaiheissa;
D. ottaa huomioon, että komissio suositteli 8. marraskuuta 2023 liittymisneuvottelujen aloittamista Ukrainan, Moldovan sekä ehdollisesti Bosnia ja Hertsegovinan kanssa; ottaa huomioon, että se suositteli ehdokasmaan aseman myöntämistä Georgialle; ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston on määrä päättää tästä suosituksesta kokouksessaan 14. ja 15. joulukuuta 2023;
E. ottaa huomioon, että Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on muuttanut merkittävästi geopoliittista toimintaympäristöä ja antanut Euroopan unionin laajentumiselle uuden geostrategisen merkityksen, mikä on entisestään lisännyt EU:n laajentumispolitiikan merkitystä;
F. ottaa huomioon, että laajentuminen hyödyttää kaikkia osapuolia, sillä se on tehokkaasti edistänyt kattavia uudistuksia ja demokraattista muutosta ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa; ottaa huomioon, että aiemmat laajentumiskierrokset ovat menestyksekkäästi vahvistaneet sisämarkkinoita, edistäneet talouskasvua ja lisänneet EU:n maailmanlaajuista vaikutusvaltaa;
G. ottaa huomioon, että EU on ottanut opiksi aiemmista laajentumisista, erityisesti tehostetun ehdollisuuden tarpeesta, uudistusten tiukasta täytäntöönpanosta ja tehokkaista seurantamekanismeista;
H. katsoo, että EU:n perussopimusten uudistamista, erityisesti kun kyse on yksinkertaistetuista päätöksentekomenettelyistä ja uusista toimivaltuuksista, jotka lisäävät EU:n toimintakykyä, on tarkasteltava ja siitä on päätettävä samanaikaisesti käynnissä olevien liittymisneuvottelujen kanssa; katsoo, että mekanismia, jolla varmistetaan EU:n perusperiaatteiden, -arvojen ja yhteisön säännöstön noudattaminen, on myös vahvistettava samanaikaisesti seuraavan laajentumisen kanssa; katsoo, että uudistettu ja paremmin toimiva EU on sekä nykyisten että tulevien jäsenvaltioiden edun mukainen;
I. ottaa huomioon, että EU:n laajentumispolitiikan uskottavuus ja tehokkuus riippuvat EU:n kyvystä varmistaa oikeudenmukainen, perusteellinen ja läpinäkyvä liittymisprosessi, jossa otetaan huomioon kunkin ehdokasmaan ainutlaatuiset olosuhteet ja yksilöllinen edistyminen; katsoo, että tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota keskeisiin kysymyksiin, kuten oikeusvaltioperiaatteeseen, demokraattisiin normeihin, perusoikeuksiin ja -vapauksiin sekä talousuudistuksiin, ja siihen, että ehdokasmaat otetaan asteittain mukaan EU:n eri aloille, jotta uudistusvauhtia voidaan ylläpitää ja jotta kansalaiset voivat nähdä laajentumisen edut jo varhaisessa vaiheessa;
J. katsoo, että ehdokasmaiden on myös osoitettava noudattavansa EU:n perusarvoja mukautumalla yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan;
K. katsoo, että EU:n olisi lisättävä huomattavasti ehdollista teknistä ja taloudellista tukeaan perustavanlaatuisiin uudistuksiin, kahdenvälisten kiistojen ratkaisemiseen ja liittymisneuvotteluja käyvien maiden alueelliseen taloudelliseen yhdentymiseen;
L. ottaa huomioon, että laajentuminen on myös merkittävä haaste EU:n rahoituksen kestävyydelle erityisesti koheesio- ja maatalouspolitiikan osalta; katsoo, että nykyistä ja seuraavaa monivuotista rahoituskehystä olisi vahvistettava huomattavasti EU:n laajentumisen mahdollistamiseksi;
M. katsoo, että Euroopan parlamentin roolia olisi vahvistettava koko laajentumisprosessin ajan;
1. pitää myönteisenä komission vuoden 2023 laajentumispakettia ja sen myönteistä suositusta aloittaa liittymisneuvottelut Ukrainan, Moldovan ja Bosnia ja Hertsegovinan kanssa sekä myöntää Georgialle ehdokasmaan asema;
2. kehottaa Eurooppa-neuvostoa seuraamaan esimerkkiä ja päättämään liittymisneuvottelujen aloittamisesta näiden kolmen maan kanssa ja myöntämään Georgialle ehdokasmaan aseman joulukuun 2023 huippukokouksessaan; panee merkille EU:n historiallisen haasteen täyttää sitoumuksensa Länsi-Balkanin maita sekä Ukrainaa, Moldovaa ja Georgiaa kohtaan;
3. pitää erittäin valitettavina Unkarin pääministerin lausuntoja liittymisneuvottelujen aloittamisesta Ukrainan kanssa ja Unkarin muuttunutta poliittista linjaa Kosovon suhteen; muistuttaa neuvostoa mahdollisista kielteisistä seurauksista, joita voi aiheutua siitä, että Unkarista tulee EU:n puheenjohtajavaltio heinäkuussa 2024;
4. kehottaa Eurooppa-neuvostoa ottamaan huomioon Venäjän Ukrainaa vastaan käymän hyökkäyssodan, kun se arvioi kunkin ehdokasmaan edistymistä kohti EU:hun liittymistä ja päättää uusista toimista; muistuttaa, että sodalla on ollut merkittäviä seurauksia Ukrainan naapurimaille, kuten Moldovan tasavallalle, sekä koko Euroopan mantereen vakaudelle, turvallisuudelle ja vauraudelle, mikä edellyttää siksi pitkän aikavälin poliittista visiota ja rohkeita päätöksiä, jotka heijastavat Euroopan yhtenäisyyden strategista merkitystä ja siten myös EU:n laajentumista;
5. katsoo, että laajentuminen on EU:lle äärimmäisen tärkeää ja etenkin tilanteessa, jossa Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan; korostaa, että tehostetusta laajentumispolitiikasta on tullut EU:n vahvin geopoliittinen väline;
6. suhtautuu myönteisesti ehdokasvaltioiden viranomaisten pyrkimyksiin edistää uudistusohjelmaa ja kannustaa niitä kaksinkertaistamaan ponnistelunsa, jotta ne voisivat edetä kohti EU:n jäsenyyttä komission esittämien suositusten mukaisesti; odottaa konkreettista edistymistä tulevalla kaudella EU:n välityksellä käytävän Belgradin ja Pristinan välisen vuoropuhelun kautta ja odottaa asianomaisten osapuolten noudattavan sitoumuksiaan;
7. ilmaisee vahvan sitoutumisensa laajentumispolitiikkaan, joka on keskeinen väline rauhan, vakauden ja yhteisten arvojen edistämisessä Euroopassa, sekä Kööpenhaminan kriteereihin, jotka ovat EU:n jäsenyyden tärkeimmät kriteerit; kehottaa komissiota varmistamaan liittymisprosessin jatkuvan tehokkuuden, oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden, myös arvioitaessa ehdokkaiden edistymistä Kööpenhaminan kriteerien täyttämisessä;
8. korostaa, että EU:hun liittymisen on aina oltava ansioihin perustuva menettely, jossa arvioidaan kunkin hakijan omia ansioita Kööpenhaminan kriteerien täyttämisessä ja erityisesti ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen täysimääräisen kunnioittamisen varmistamisessa; korostaa, että kaikissa ehdokasmaissa ja mahdollisissa ehdokasmaissa on ehdottomasti vahvistettava oikeusvaltioperiaatetta, joka on edelleen yksi EU-jäsenyyden tärkeimmistä edellytyksistä, jotta varmistetaan, että EU:n laajentuminen pikemminkin vahvistaa kuin heikentää EU:ta ja sen sisämarkkinoita;
9. kehottaa luomaan vankan seurantamekanismin, jolla seurataan ehdokasmaiden uudistuksia ja edistymistä kaikkien poliittisten kriteerien täyttämisessä; kehottaa etenkin perustamaan erityisen ja tehokkaan seurantamekanismin unionin perusarvojen ja taloudellisten etujen suojaamiseksi liittymismenettelyjen yhteydessä; toistaa tässä yhteydessä kehotuksensa ottaa ehdokasmaat mukaan EU:n oikeusvaltiomekanismiin ja sitä koskevaan vuotuiseen raportointiin, mikä voisi olla kannustin kaikkien poliittisten kriteerien noudattamiseen; kehottaa vahvistamaan ennen seuraavaa laajentumista mekanismia, jolla suojellaan oikeusvaltioperiaatetta ja EU:n perusperiaatteita ja -arvoja, sekä seurantavalmiuksia sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi; korostaa, että tarvitaan laajempi oikeusvaltioperiaatetta koskeva ehdollisuusmekanismi, joka kattaa koko unionin talousarvion ja kaikki unionin perusarvot, kuten SEU-sopimuksen 2 artiklassa määrätään;
10. pitää myönteisenä niin monien maiden osoittamaa kiinnostusta ja poliittista tahtoa liittyä EU:hun ja antaa tunnustusta ehdokasmaiden merkittäville ponnistuksille täyttää jäsenyysvaatimukset; vahvistaa uudelleen sitoutumisensa ehdokasmaiden tulevaan EU‑jäsenyyteen; painottaa tarvetta asettaa selkeät määräajat, joiden mukaan neuvottelut liittymisneuvotteluja käyvien maiden kanssa saatetaan päätökseen viimeistään tämän vuosikymmenen loppuun mennessä; korostaa, että EU-jäsenyyteen ei saisi ole nopeaa reittiä; korostaa, että perusarvoihin ei ole oikotietä;
11. toistaa kehotuksensa kutsua koolle perussopimusten muuttamista koskeva valmistelukunta, jotta EU:n toimintakykyä voidaan parantaa uudistamalla päätöksentekoa siten, että määräenemmistöpäätökset otetaan käyttöön myös ulko- ja turvallisuuspoliittisissa päätöksissä ja liittymisprosessin kannalta merkityksellisillä aloilla; kehottaa poistamaan erityisesti yksimielisyyttä koskevan vaatimuksen, kun päätetään neuvotteluprosessin aloittamisesta sekä yksittäisten neuvottelukokonaisuuksien ja neuvottelulukujen avaamisesta ja sulkemisesta, mutta korostaa, että kunkin ehdokasmaan liittymistä koskevan lopullisen päätöksen olisi edelleen oltava yksimielinen;
12. muistuttaa, että edistyminen yksimielisyyttä koskevasta vaatimuksesta luopumisessa olisi mahdollista myös hyödyntämällä täysimääräisesti Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia; korostaa, että uudistuksilla, jotka toteutetaan samanaikaisesti ehdokasvaltioiden kanssa käytävien liittymisneuvottelujen kanssa, varmistettaisiin koko laajentuneen unionin tehokas toiminta ja valmisteltaisiin EU:ta ottamaan uusia jäseniä vastaan kohtuullisessa ajassa;
13. korostaa, että EU:n toimielin- ja rahoitusuudistuksilla olisi lisättävä EU:n kykyä toteuttaa toimia ja edistettävä hyvää hallintotapaa, toimintakykyä ja kestävyyttä; toteaa, että uudistuksia tarvitaan, jotta voidaan vahvistaa EU:n ja sen toimielinten kykyä ottaa vastaan uusia jäseniä ja edistää niiden yhdentymisen onnistumista;
14. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita nopeuttamaan sellaisten maiden yhdentymistä, jotka osoittavat strategista suuntautumista EU:hun liittyviin uudistuksiin, demokratian lujittamiseen, perusarvoihin ja ulkopolitiikan yhdenmukaistamiseen ja jotka päättäväisesti sitoutuvat niihin; toteaa jälleen, että liittyminen on mahdollista vain, jos maa noudattaa Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vastaisia EU:n pakotteita;
15. kehottaa, että liittymisneuvotteluja käyvien maiden osalta otetaan käyttöön ehdollisuus, jolla on myönteisiä vaikutuksia, jos ne edistyvät esimerkiksi EU:n toimintapolitiikkojen piiriin pääsyn kautta, ja kielteisiä vaikutuksia, jos tapahtuu merkittävää taantumista tai jos edistystä ei edelleenkään tapahdu, eli liittymisneuvottelujen ja liittymistä valmistelevan tuen keskeyttäminen; kehottaa erityisesti ottamaan käyttöön tällaisen rahoituksen käyttöä koskevan tiukemman ja täytäntöönpanokelpoisemman vastuuvelvollisuuden;
16. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toimimaan aktiivisesti konfliktien ratkaisemiseksi ja hyvien naapuruussuhteiden edistämiseksi ehdokasvaltioissa; pitää valitettavana, että ratkaisemattomia kahdenvälisiä ja alueellisia kiistoja käytetään ehdokasvaltioiden liittymisprosessien estämiseen tai huomattavaan viivästyttämiseen, ja kehottaa ottamaan käyttöön virallisen mekanismin näiden riitojen ratkaisemiseksi ja sovittelemiseksi, jotta voidaan tukea niiden ratkaisemista erillään EU:hun liittymisestä;
17. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi kansalaisten osallistumista ja parantamaan strategisia viestintätoimia yhdessä liittymisneuvotteluja käyvien maiden viranomaisten kanssa, jotta sekä EU:n jäsenvaltioiden että ehdokasvaltioiden kansalaisille tiedotetaan laajentumispolitiikan eduista ja haasteista ja otetaan heidät mukaan toimiin;
18. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan edelleen medialukutaitoa, tiedotusvälineiden riippumattomuutta ja kansalaisyhteiskuntaa ehdokasvaltioissa ja mahdollisissa ehdokasvaltioissa demokraattisten instituutioiden ja arvojen vahvistamiseksi; korostaa, että on tärkeää ottaa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot rakenteellisesti mukaan laajentumisprosessiin;
19. katsoo, että EU:n laajentumispolitiikan parlamentaarista valvontaa on vahvistettava; vaatii vahvistamaan parlamentin roolia koko liittymisprosessin ajan, myös mahdollistamalla, että se voi valvoa täysimääräisesti ehdokasvaltioiden edistymistä eri politiikanaloilla; kehottaa harkitsemaan, että nimitetään kunkin maan kanssa laajalla valtuutuksella toimiva EU:n pääneuvottelija, joka on vastuussa Euroopan parlamentille;
20. toistaa kehotuksensa innovatiivisesta, täydentävästä ja joustavasta vuorovaikutuksesta nykyisten sopimusten, kuten assosiaatiosopimusten, täytäntöönpanon ja liittymisneuvotteluprosessin välillä, jotta mahdollistetaan ehdokasvaltioiden asteittainen yhdentyminen EU:n sisämarkkinoihin ensisijaisen toimintasuunnitelman ja asiaankuuluvien alakohtaisten ohjelmien pohjalta ja tarjotaan mahdollisuus saada asiaankuuluvia EU:n varoja, jotta ehdokasmaan kansalaiset voivat hyötyä liittymisestä koko prosessin ajan eivätkä vasta sen päätyttyä;
21. painottaa, että poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealla on keskeinen rooli yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvien päätösten valmistelussa, myös rajoittavien toimenpiteiden osalta, ja korostaa lisäksi, että EU:n jäsenehdokasmaita kehotetaan järjestelmällisesti mukautumaan EU:n rajoittaviin toimenpiteisiin;
22. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä liittymisneuvotteluja käyvien valtioiden hallituksille ja parlamenteille.
- [1] EUVL C 167, 11.5.2023, s. 105.