PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Venäjän anastamien Romanian kansallisaarteiden palauttamisesta
11.3.2024 - (2024/2605(RSP))
työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan mukaisesti
Vlad‑Marius Botoş, Petras Auštrevičius, Fabio Massimo Castaldo, Dita Charanzová, Vlad Gheorghe, Bernard Guetta, Karin Karlsbro, Ilhan Kyuchyuk, Urmas Paet, Dragoş Pîslaru, Ramona Strugariu, Hilde Vautmans
Renew-ryhmän puolesta
Ks. myös yhteinen päätöslauselmaesitys RC-B9-0169/2024
B9‑0178/2024
Euroopan parlamentin päätöslauselma Venäjän anastamien Romanian kansallisaarteiden palauttamisesta
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venäjästä,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 36 ja 167 artiklan,
– ottaa huomioon jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/60/EU[1] ja 13. joulukuuta 2022 annetun komission tiedonannon kulttuuriesineiden laittoman kaupan torjumista koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta (COM(2022)0800),
– ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen lausunnon 193 (1996) Venäjän pyynnöstä päästä Euroopan neuvoston jäseneksi ja sen päätöslauselman 1896 (2012) tavasta, jolla Venäjän federaatio kunnioittaa velvoitteitaan ja sitoumuksiaan,
– ottaa huomioon 27. lokakuuta 2005 tehdyn Euroopan neuvoston puitesopimuksen kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä (CETS 199) ja 19. toukokuuta 2017 tehdyn kulttuuriomaisuuteen kohdistuvia rikoksia koskevan yleissopimuksen (CETS 221),
– ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2003 tehdyn Venäjän ja Romanian välisen sopimuksen ystävällisistä suhteista ja yhteistyöstä sekä siihen liittyvän Romanian ja Venäjän ulkoministerien yhteisen julkilausuman, jolla perustettiin Romanian ja Venäjän sekakomitea tutkimaan maiden kahdenvälisten suhteiden historiaan liittyviä kysymyksiä, kuten kysymystä Romanian kansallisaarteista,
– ottaa huomioon vuonna 1954 tehdyn Haagin yleissopimuksen kulttuuriomaisuuden suojelemisesta aseellisen selkkauksen sattuessa,
– ottaa huomioon vuonna 1970 tehdyn Unescon yleissopimuksen kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi,
– ottaa huomioon valtioiden tunnustamat kansainvälisen oikeuden yleiset periaatteet, kuten vilpittömän mielen periaatteen ja riitojen rauhanomaisen ratkaisemisen periaatteen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,
A. ottaa huomioon, että ensimmäisen maailmansodan aikana, kun keskusvallat olivat miehittäneet merkittävän osan Romaniasta ja uhanneet miehittää sen loputkin alueet, tuolloinen Romanian hallitus suostui liittolaisensa Tsaarin Venäjän painostuksesta siirtämään Romanian kansallisaarteet Venäjälle, jotta ne voitaisiin pitää suojassa keskusvaltojen armeijoilta;
B. ottaa huomioon, että näihin aarteisiin lukeutui Romanian keskuspankin aarre, johon kuului 91,48 tonnia kultaa, jalokivien ja harvinaisten kolikoiden kuninkaallinen kokoelma, koruja, kulttuuriperinnöllisesti arvokkaita maalauksia ja taidekokoelmia, uskonnollisia esineitä ja arkistoja, harvinaisia historiallisia käsikirjoituksia sekä kokoelmia ja arvoesineitä; toteaa, että tämä omaisuus kuului useille julkisille laitoksille, yksityisille pankeille, liikeyrityksille ja yksityishenkilöille ja se kattaa yli viisi vuosisataa Romanian historiaa; ottaa huomioon, että harvinaisilla kultakolikoilla, jotka muodostavat suuren osan Moskovaan viedystä Romanian keskuspankin aarteesta, on numismaattinen ja kulttuurinen arvo, joka on erillinen kullan varsinaisesta arvosta;
C. ottaa huomioon, että Romanian ja Venäjän hallitukset allekirjoittivat viralliset pöytäkirjat tämän aarteen siirtämisestä Moskovaan sekä yksityiskohtaisen inventaarion, jossa dokumentoitiin Romanian keskuspankin kultavarannot, ja näihin asiakirjoihin oli liitetty Venäjän hallituksen antama takuu aarteen kuljetuksen, säilytyksen ja Romaniaan palauttamisen turvallisuudesta, mitä muut valtiot olivat tuolloin todistamassa; ottaa huomioon, että aarteen siirtäminen tehtiin kahtena rautatiekuljetuksena joulukuussa 1916 ja heinäkuussa 1917; ottaa huomioon, että Moskovassa aarre sijoitettiin Kremliin ja Venäjä teki siitä inventaarion todeten sen olevan täysin Romanian keskuspankin lausuntojen mukainen;
D. ottaa huomioon, että lokakuun vallankumouksen ja Leninin johdon alaisena toimivien kommunistien vallankaappausten jälkeen vastaperustetun Neuvostoliiton hallinto katkaisi diplomaattisuhteet Romaniaan, takavarikoi Romanian aarteet ja kieltäytyi palauttamasta niitä;
E. ottaa huomioon, että valtion kultavaranto on ratkaisevan tärkeä rahoitusomaisuus, joka vakauttaa sen valuuttaa ja vahvistaa luottamusta maan taloudelliseen vahvuuteen; ottaa huomioon, että Neuvostoliiton kieltäytyminen palauttamasta näitä aarteita heikensi Romanian valtiota ensimmäisen maailmansodan jälkeen ja että asia on edelleen merkittävä kiistanaihe näiden kahden maan välisissä suhteissa;
F. ottaa huomioon, että Neuvostoliitto suostui kahteen otteeseen, vuosina 1935 ja 1956, palauttamaan osan arkistoista sekä historiallisesti ja kulttuurisesti arvokkaista esineistä Romaniaan; ottaa kuitenkin huomioon, että suurinta osaa Romanian aarteista, mukaan lukien Romanian keskuspankin varantoon kuuluvaa kultaosaa, ei ole palautettu; ottaa huomioon, että nämä kaksi palauttamistapahtumaa ovat selviä myönnytyksiä sen suuntaan, että Neuvostoliitto/Venäjä katsoi olevansa velvollinen palauttamaan Romanian aarteet;
G. ottaa huomioon, että Venäjän federaatio on Neuvostoliiton oikeudellinen seuraaja, ja Neuvostoliitto puolestaan jatkoi Tsaarin Venäjän oikeushenkilöllisyyttä, ja katsoo näin ollen, että Venäjä on velvollinen palauttamaan tämän Romanialle kuuluvan omaisuuden;
H. ottaa huomioon, että Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi vuonna 2012 Venäjän federaation velvoitteiden ja sitoumusten noudattamista koskevan päätöslauselman 1896, jossa kehotettiin Venäjän federaatiota jatkamaan pyrkimyksiään ratkaista nopeasti jäljellä olevat kulttuuri- ja muun omaisuuden palauttamista koskevat kysymykset neuvottelemalla suoraan asianomaisten maiden kanssa;
I. ottaa huomioon, että Romanian ja Venäjän ulkoministerien 4. heinäkuuta 2003 antaman yhteisen julkilausuman jälkeen osapuolet perustivat Romanian ja Venäjän sekakomitean tutkimaan maiden kahdenvälisten suhteiden historiaan liittyviä kysymyksiä, mukaan lukien kysymystä Moskovaan ensimmäisen maailmansodan aikana viedyistä Romanian aarteista; ottaa huomioon, että komitea kokoontui 15 vuoden aikana vain viisi kertaa ja viimeinen kokous pidettiin vuonna 2019; ottaa huomioon, että näiden kokousten päätteeksi tehdyissä pöytäkirjoissa Venäjä tunnusti Romanian Venäjän federaatiolle esittämän vaatimuksen ja oli yhtä mieltä siitä, että Romanian esittämät asiakirjat ovat aitoja asiakirjoja, joilla on kansainvälisen sopimuksen asema ja jotka osoittavat, että Romania on tallettanut aarteensa, mukaan lukien sen kansallispankin aarteen, Venäjälle;
J. ottaa huomioon, että direktiivit 93/7/ETY[2] ja 2014/60/EU ovat keskeisiä säädöksiä, jotka koskevat jäsenvaltion alueelta laittomasti vietyjen kulttuuriesineiden palauttamista; ottaa huomioon, että kulttuuriesineiden laittoman kaupan torjumista koskeva EU:n toimintasuunnitelma sinetöi EU:n laajemman sitoutumisen kulttuuriperinnön suojeluun; ottaa huomioon, että EU:n lainsäädännössä säädetään anastetun kulttuuriomaisuuden palauttamisesta riippumatta siitä, onko se siirretty EU:n jäsenvaltioiden välillä vai viety laittomasti jäsenvaltion alueelta rikkomalla voimassa olevaa lainsäädäntöä tai väliaikaisen luvan myöntämisen ehtoja;
K. ottaa huomioon, että se, että Venäjä pitää laittomasti hallussaan Romanian kansallisaarretta, on ainutkertainen kansainvälinen tapaus, jossa valtion kultavaranto ja kulttuuriperintöesineet annettiin toisen valtion säilytettäväksi ja asiasta laadittiin oikeudellisesti pätevät asiakirjat ja palautustakuut, mutta vastaanottajavaltio on jättänyt noudattamatta näitä allekirjoittamiaan sitoumuksia ja siten rikkonut kansainvälistä oikeutta ja tapoja;
L. ottaa huomioon, että Romanian anastettujen kansallisaarteiden palauttaminen on erittäin tärkeää sekä maan kansalliselle että institutionaaliselle muistille; ottaa huomioon, että Romania on johdonmukaisesti pyrkinyt saamaan takaisin kaikki Moskovaan viedyt aarteensa yli sadan vuoden ajan ja pitää vaatimuksestaan kiinni, kunnes aarre on palautettu kokonaisuudessaan;
1. pitää valitettavana, että Venäjä ei ole palauttanut Romanian kansallisaarteita Romaniaan, kuten näiden kahden valtion välisissä virallisissa sopimuksissa nimenomaisesti sovitaan ja kuten kansainvälinen oikeus ja normit edellyttävät;
2. on tyrmistynyt siitä, että huolimatta lukuisista neuvotteluyrityksistä ensimmäisen maailmansodan jälkimainingeissa ja Romanian ja Venäjän yhteisen asiantuntijakomitean sittemmin tekemästä työstä Venäjä on avoimesti osoittanut haluttomuutensa palauttaa Romanian kansallisaarteet;
3. kehottaa Venäjän federaation hallitusta ryhtymään tarvittaviin toimiin palauttaakseen Romaniaan jäljellä olevat kansallisaarteet, jotka lähetettiin Moskovaan vuosina 1916 ja 1917 turvallista säilytystä varten;
4. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita osoittamaan solidaarisuutta Romanian pyrkimyksille saada kansallisaarteensa takaisin, sillä se on herkeämätön kipupiste Romanian yhteiskunnassa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä Romanian valtion ja Romanian keskuspankin kanssa tietoisuuden lisäämiseksi tästä asiasta ja koordinoimaan toimiaan Romanian kansallisaarteiden palauttamiseksi oikealle omistajalleen;
5. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita sisällyttämään Romanian kansallisaarteiden palauttamisen diplomaattiseen asialistaan, jolla säännellään niiden suhteita Venäjään; korostaa, että Romania ei ole ainoa EU:n jäsenvaltio, jonka kansallisaarteita ja kulttuuriperintöä Venäjä on ryöstänyt, ja kehottaa siksi tekemään perusteellista tutkimusta erityisesti Neuvostoliiton ja Tsaarin Venäjän miehittämien ja sortamien maiden aarteista ja toteuttamaan yhteisiä toimia EU:n tasolla niiden palauttamiseksi;
6. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita arvioimaan entistä perusteellisemmin ja kattavammin EU:n ja Venäjän suhteita, kun otetaan huomioon Venäjän meneillään oleva hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ja hybridisodankäynti EU:ta ja sen jäsenvaltioita vastaan; katsoo, että tässä uudelleenarvioinnissa olisi käsiteltävä myös muita tapauksia, joissa Venäjä on sivuuttanut täysin kansainväliset normit ja toiminut EU:n jäsenvaltioiden vahingoksi; vaatii, että varastettujen kansallisaarteiden sekä EU:n jäsenvaltioiden kulttuuriperinnön ja historiallisen perinnön palauttamisen on oltava yksi EU:n ja Venäjän tulevien suhteiden edellytyksistä;
7. suhtautuu myönteisesti EU:n merkittäviin pyrkimyksiin suojella kansallista, kulttuurista ja historiallista perintöä panemalla täytäntöön lainsäädäntöä ja yhteistyömekanismeja, joilla säännellään EU:n jäsenvaltioiden alueilta laittomasti viedyn kulttuuri- ja kulttuuriperintöomaisuuden palauttamista, sekä sen pyrkimyksiin torjua kulttuuriesineiden laitonta kauppaa;
8. kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita harkitsemaan kulttuuriesineiden suojelua koskevien EU:n politiikkojen soveltamisalan laajentamista siten, että se kattaisi valtioiden kahdenvälisten sopimusten nojalla siirrettyjen kansallisaarteiden palauttamisen, sekä vahvistamaan EU:n tukea jäsenvaltioille niiden toteuttaessa tähän liittyviä toimiaan; korostaa, että Romanian kansallisaarteiden laittoman hallussapidon poikkeuksellinen luonne ja ainutlaatuiset erityispiirteet edellyttävät kohdennettuja EU:n toimia, joilla aarteiden palauttamista voidaan edistää, ja että tällä laajennettaisiin EU:n lähestymistapaa sen jäsenvaltioiden alueilta laittomasti viedyn omaisuuden palauttamiseen;
9. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle ja sen parlamentaariselle yleiskokoukselle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle ja Venäjän hallitukselle.