Takaisin Europarl-portaaliin

Choisissez la langue de votre document :

 Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Sanatarkat istuntoselostukset
Maanantai 12. toukokuuta 1997 - Strasbourg EUVL-painos

6. Parlamentin työjärjestyksen muuttaminen (edunvalvojien menettelysäännöt)

  Puhemies . – Esityslistalla on seuraavana Fordin työjärjestystä, valtakirjojen tarkastusta ja koskemattomuutta käsittelevän valiokunnan puolesta laatima mietintö (A4‐0107/97) edunvalvojien menettelysäännöistä.

  Ford (PSE), esittelijä. – (EN) Arvoisa rouva puhemies, jäsenet muistanevat, että me keskustelimme ensimmäisen kerran edunvalvojia koskevasta mietinnöstä tammikuussa 1996. Sosialistiryhmä ja kristillisdemokraattinen ryhmä eivät kerta kaikkiaan päässeet asiassa yksimielisyyteen, ja tämän tuloksena mietintö palautettiin valiokuntaan. Epäonnistumistamme säännösten luomisessa riepoteltiin erittäin negatiivisessa valossa julkisuudessa, ja tämän takia valmistelin heinäkuuhun 1996 mennessä uuden tarkistetun mietinnön, jossa otetaan huomioon osa niistä näkökohdista ja huolenaiheista, joita jäsenillä oli alkuperäisen mietinnön osalta, jonka tämä parlamentti hyväksyi vain yhden edustajan äänestäessä vastaan, mikäli muistan oikein.

Mietintö oli pääasiassa vain puiteasiakirja, jota oli tarkoitus täydentää, ja tällöin sovittiin ainakin kolmesta lisämietinnöstä. Ensimmäinen oli menettelysääntöjä koskeva mietintö, joka meillä on tänään käsiteltävänä, toinen intressiryhmien valvontaa koskeva mietintö, jota kollegani Spiers laatii ja joka on tällä hetkellä työjärjestystä, valtakirjojen tarkastusta ja loukkaamattomuutta käsittelevän valiokunnan käsiteltävänä, ja kolmas Lehnen parlamentin avustajista laatima mietintö, josta käydään keskustelua työjärjestysvaliokunnassa. Tämä on siis ensimmäinen näistä kolmesta mietinnöstä, joissa edelleen täydennetään heinäkuussa 1996 hyväksyttyä mietintöä.

Tässä yhteydessä tunnen kiusausta antaa sama vastaus kuin se väitöskirjan valmistelija, joka pyydettäessä selittämään väitöstään vastasi: ”Se on itsestään selvä.” Mutta en anna täysin periksi kiusaukselle. Työjärjestysvaliokunta hyväksyi mietinnön pääkohdat käytännöllisesti katsoen yksimielisesti. Siinä todetaan, että edunvalvojien on kerrottava sidonnaisuuksistaan tai edustamistaan sidoksista tavatessaan parlamentin jäseniä tai henkilökuntaa tai virkamiehiä ja pidättäydyttävä esittämästä, että heillä on virallisia yhteyksiä parlamenttiin, kun he asioivat kolmansien osapuolien kanssa, heidän on oltava luovuttamatta voittoa vastaan kolmansille osapuolille jäljennöksiä parlamentilta saamistaan asiakirjoista, heidän on noudatettava tarkasti liitteen I 2 artiklan 2 alakohdan määräyksiä, joiden mukaan jäsenet eivät saa ottaa vastaan mitään lahjoja – esimerkiksi edunvalvojat eivät saa tästä lähtien antaa mitään lahjoja jäsenille. Edunvalvojien on myös varmistettava itse, että kaikesta näiden sääntöjen mukaan annettavasta avusta ilmoitetaan asianmukaiseen luetteloon. Donnelly on tehnyt tuon määräyksen tiukentamiseksi tarkistuksen, jonka hyväksyn ja joka antaa edunvalvojille jossain määrin vastuuta huolehtia siitä, että heidän toimensa kirjataan asianmukaisesti.

Siinä todetaan myös, että heidän on noudatettava henkilöstösääntöjen määräyksiä ottaessaan palvelukseen toimielinten entisiä virkamiehiä. Henkilöstösääntöjen määräyksille ole tällä juuri käyttöä. Eräät henkilöstösäännön määräykset vaativat, että tiettyjen entisten virkamiesten on kysyttävä lupa toimielimeltä ottaessaan vastaan muita arkaluonteisia töitä, mutta tällä hetkellä ketään henkilöstön jäsentä ei ole nimitetty tällä tavoin. Tämä saattaa kuitenkin muuttua tulevaisuudessa. Sama koskee tarkistusta 10, jossa pyydämme edunvalvojia ottamaan huomioon kaikki parlamentin entisten jäsenien oikeuksia ja velvollisuuksia koskevat säännöt, ja oletan, että kvestorit tutkivat asiaa. Siinä myös todetaan, että mikäli edunvalvoja haluaa ottaa palvelukseen jäsenen avustajan, hänen on pyydettävä suostumus asianomaiselta jäseneltä. Tämä vaikuttaa itsestään selvältä.

Lopuksi siinä todetaan, että menettelysääntöjen noudattamatta jättäminen saattaa johtaa asianomaisille henkilöille tai yrityksille myönnetyn kulkuluvan peruuttamiseen. Voimme tosi asiassa tiukentaa tätä määräystä vain, mikäli parlamentti on halukas käyttämään tätä sanktiota.

On kaksi lisätarkistusta, joita todennäköisesti vastustetaan parlamentissa huomenna. Yksi on tarkistus 12, jossa vaaditaan, että edunvalvojien on esitettävä joka vuosi kulkulupansa jatkamista varten kertomus toiminnastaan. Jotkut ovat huolissaan, että tämä saattaa johtaa laajaan paperisotaan. Ymmärtääkseni parlamentissa on ryhmiä, jotka eivät kannata sitä. Mikäli me aikoisimme kannattaa tarkistusta, suosittelisin luultavasti Ephremidisin tarkistusta, jossa pyydetään edunvalvojia kertomaan, mitä erityisapua he ovat antaneet jäsenille. Tarkistuksessa oleva viittaus ”lahjoihin” on kuitenkin asiaankuulumaton, koska me jo olemme todenneet, että lahjat ovat laittomia nykyisten määräystemme nojalla.

Viimeinen huomautukseni koskee tarkistusta 1, jossa todetaan, että vain ne luetteloon merkityt avustajat, jotka työskentelevät yksinomaan avustajina, voivat liikkua toimielimen tiloissa samoin edellytyksin kuin pääsihteeristön tai poliittisten ryhmien henkilöstö. Säädöksissä todetaan tällä hetkellä, että jäsenten avustajilla on etuoikeutettu kulkulupa. Sosialistiryhmä haluaisi poistaa tämän porsaanreiän, joka itse asiassa johtaa tilanteeseen, jossa jäsenten avustajat pystyvät työskentelemään samaan aikaan sekä edunvalvojaryhmille että jopa edunvalvojille itselleen, mutta ymmärtääkseni PPE: n mielestä se olisi parempi sisällyttää Lehnen mietintöön, jossa käsitellään koko jäsenten avustajia koskevaa kysymystä, kun siitä aikanaan äänestetään. Mikäli asianlaita on näin, me odotamme heidän lunastavan tuon sitoumuksen, muutoin emme estä väärinkäytöksiä, vaan luomme niille oikotien sallimalla edunvalvojien kiertää tätä järjestelmää palkkaamalla omia avustajiamme tekemään työn, jota me estämme heitä tekemästä.

Suosittelen mietintöäni parlamentille ja toivon, että sitä kannatetaan huomenna.

  Wibe (PSE).(SV) Rouva puhemies! Saanen lyhyesti onnitella Fordia aivan erinomaisesta mietinnöstä ja siitä, mikä uskoakseni on merkittävä ja pysyvä suoritus täällä parlamentissa, nimittäin että nyt on kahdessa mietinnössä muotoiltu säännöt edunvalvojille. Meidän on muistettava, että tämä kysymys koskettaa syvästi monia valitsijoistamme. Mielestäni ei ole liioittelua sanoa, että aikaisemmin täällä parlamentissa sallittu säätelemätön edunvalvonta on ollut maineellemme hyvin vahingollista. Siksi ajattelen, että parlamentin tulee olla hyvin kiitollinen Fordille näiden sääntöjen esittelemisestä.

Yhtä kohtaa pidän erityisen tärkeänä. Se koskee edunvalvojien velvollisuutta raportoida vuosittain toiminnastaan. Tämä kohta on tärkeä, koska nähdäkseni journalistien ja tutkijoiden tulee voida jälkikäteen, herra Wijsenbeek, seurata asiaa ja nähdä, ketkä edunvalvojat ovat vaikuttaneet keihinkin edustajiin ja siten nähdä, keitä edustajia on mahdollisesti painostettu ja keitä ei. Tässä yhteydessä olisin todellakin halunnut mennä askelta pidemmälle ja yhtyä Mettenin alkuperäiseen ehdotukseen kokonaisuudessaan, joka määräsi myös vuosiraporttien sisällön. Nyt se jää kvestorien muotoiltavaksi.

Aina ei pääse perille asti. Mielestäni tämä on kuitenkin tärkeä askel oikeaan suuntaan. Ryhmäni äänestää ilomielin tämän mietinnön puolesta. Toivomme kuitenkin, että kokemuksia kerättyämme voimme mennä pitemmälle ja muotoilla ehkä vielä selvemmät säännöt.

  Donnelly, Brendan (PPE).(EN) Arvoisa rouva puhemies, edellisen puhujan tapaan haluaisin aloittaa onnittelemalla Fordia hänen mietinnöstään, joka on pohjimmiltaan erinomainen. Haluaisin erityisesti kiittää häntä sen keskustelun rakentavasta ja avoimesta sävystä, jota hän johti työjärjestystä, valtakirjojen tarkastusta ja loukkaamattomuutta käsittelevässä valiokunnassa. Hänen laatimansa mietintö heijastaa suurelta osin valiokunnan johtopäätöksiä.

Hän on päätellyt aivan oikein – onnittelen häntä hänen telepaattisista kyvyistään – että meillä tulee olemaan vaikeuksia hyväksyä erityisesti kahta tarkistusta. Viittaan tarkistuksiin 1 ja 12. Tarkistuksen 1 osalta vastustuksemme koskee lähinnä menettelyjä. Mielestämme tämä on aika monimutkainen alue, jota olisi syytä tarkastella yksityiskohtaisemmin. Lehne valmistelee mietintöä, ja haluaisin käyttää tilaisuutta hyväkseni painottaakseni sitä, että näen Fordin osoittaman ongelman. On henkilöitä, jotka eivät ole puhtaasti avustajia eivätkä henkilöitä, joita voitaisiin pitää kolmannen osapuolen edustajina tai edunvalvojina. Ongelma on todellinen, ja meidän tulisikin työskennellä yhdessä Lehnen ja valiokunnan kanssa varmistaaksemme, että se ratkaistaan.

Toinen asia on merkittävämpi. Se koskee tarkistusta 12. Olemme jo tutkineet asiaa ja päätimme viime vuonna, ettemme halua kaksinkertaista vastuuvelvollisuutta. Emme halunneet saada kertomuksia sekä jäseniltä että kolmansilta osapuolilta. Euroopan kansanpuolueen ryhmä suhtautuu ajatukseen edelleen varauksellisesti. Menettely saattaisi olla suhteeton verrattuna sillä saavutettavaan poliittiseen hyötyyn, ja katsomme myös, että tarkistuksen 12 pohjalla on ajatus, että jäsenten ja kolmansien osapuolien tai intressiryhmien väliset yhteydet ovat niin epäilyttäviä, itsessään lähes häpeällisiä, että niitä on valvottava ja kontrolloitava niin tiukasti kuin mahdollista. Emme yhdy tähän näkemykseen ja olemme täysin tyytyväisiä siihen, että velvoitteet koskisivat jäseniä eivätkä kolmansia puolia.

Suosittelemme Fordin parlamentille tekemää mietintöä noin varauksin ja äänestämme kaikkien hänen mietintöään koskevien tarkistusten puolesta tarkistuksia 1 ja 12 lukuun ottamatta.

  Wijsenbeek (ELDR).(NL) Arvoisa puhemies, kuulun ehkä niihin, jotka aikoinaan näkivät ensimmäisen edunvalvojan tulevan parlamenttiin, ja hänet otettiin riemuiten vastaan. Se merkitsi nimittäin sitä, että Euroopan parlamentilla oli merkitystä. Ja kun edunvalvojia oli 3500 ja Metten hermostui, oli aika tehdä asialle jotakin. Olemme tästä oikeastaan samaa mieltä. Vielä voimakkaammin, mielestämme on oikein, että parlamentti laatii sääntöjä, jotka tekevät siitä avoimemman. Uskon, että olemme kaikki samaa mieltä tästä ja voimme onnitella Fordia.

Toisaalta meidän on painotettava selvästi sitä, että meidän on oltava vakuuttuneita siitä, että emme voi tehdä työtämme, ellemme saa erilaisten etujärjestöjen kautta lähempää ja täsmällisempää tietoa eri jäsenvaltioissa vallitsevasta tilanteesta. Jopa tänään palautimme Mosiek‐Urbahnin mietinnön, koska siinä käsitellään monimutkaista teknistä aihetta, jonka kaikkia seurauksia me yksinkertaisina parlamentin jäseninä emme voi aavistaa.

Haluan tehdä pari huomautusta. Ensinnäkin, olemme samaa mieltä kristillis‐demokraattien kanssa tarkistuksesta 1. Toiseksi, mielestäni tarkistus 4 on yksinkertaisesti loukkaava. Se kuulostaa siltä kuin ”Älä tee syntiä” ‐käsky, eikä sellaista voi sanoa Euroopan parlamentin mietinnössä.

Emme myöskään ole samaa mieltä tarkistuksesta 12. Kannatamme oikeastaan tarkistusta 14. Arvoisa puhemies, tarkistus 12 käsittelee vuosikertomusta, se on täysin typerä ja turha ja sen hyväksyminen merkitsisi liian paljon työtä.

  Ephremidis (GUE/NGL).(EL) Arvoisa puhemies, tässä mietinnössä on otettu käsiteltäväksi todella tärkeä ja samalla vaikea aihe. Kuitenkin myös täydentävissä lisämietinnöissä, jotka ovat vielä asianmukaisen valiokunnan käsittelyssä, käsitellään läheistä aihetta. Asian vaikeus ilmenee siitäkin, että sitä alettiin käsitellä vuonna 1994 ja vuoden 1996 tammikuussa sattui tunnettu tapaus, kun parlamentti päätti palauttaa herra Fordin laatiman mietinnön takaisin valiokunnalle, joka siis esittää sen tänään uudelleen.

On aivan selvää, että mietintöä on käsiteltävä vastuuntuntoisesti, koska riippumatta siitä, haluammeko vai emme, aina on olemassa voimia, jotka tahallaan tai tahtomattaan haluavat vahingoittaa yhteisiä toimielimiä, kuten parlamenttia ja sen jäseniä, niin että järjestäytyneet etupiirit tavalla tai toisella vaikuttavat niihin, hallitsevat ja lahjovat niitä. Tämän torjumiseksi on löydettävä keinot asianmukaisesti ja päättäväisesti. Vaikka asia on näin, minulla on kuitenkin sellainen käsitys, että – vaikka arvostan herra Fordin ja hänen valiokuntansa yritystä, olenhan itsekin sen valiokunnan jäsen – tämänpäiväinen lausunto ei mene niin pitkälle kuin sen pitäisi mennä ollakseen uskottava.

Teen vain kaksi huomautusta. Ensinnäkin, me vahvistamme tiettyjen etupiirien, jotka ilmeisesti ovat taloudelliskaupallisia, mukanaoloa. Ne saavat vaikutusmahdollisuuksia ja etuoikeutetun aseman. On toki olemassa monia asianmukaisia turvakeinoja, mutta silti ne saavat etuoikeutetun aseman. Kuitenkin on jatkuvasti olemassa sellaisia työntekijöiden ja muiden tahojen sosiaalisia ryhmittymiä, jotka eivät saa vastaavaa asemaa ja mahdollisuutta liikkua vapaasti ja olla yhteydessä toimielinten ja itse kansanedustajien kanssa. Tällaiset ryhmittymät joutuvat pyytämään etuoikeutettuja ajamaan heidän asioitaan, vaikka kyseiset edunvalvojat kuuluvat usein ryhmiin, joilla on päinvastaisia etuja. Kysymys on siis epätasaisesta kohtelusta.

Toinen huomautukseni koskee tarkistusta 8, joka on ilmeisesti hyväksytty ja jonka minä torjun täysin. Arvoisa puhemies, se vahingoittaa parlamenttia, parlamentin jäseniä ja itse lausuntoakin. Siinähän sanotaan, että ”parlamentin jäsenten on ilmoitettava avusta, jota he saavat”. Tyylikäs lause. Ongelmana ei ole, ilmoitanko vai en. Ongelma on siinä, että otan vastaan lahjan – tavaroina, rahana, palveluina – ei se muuta tilannetta, että ilmoitan siitä. Se stigma, että olen saanut lahjan , jää jäljelle.

Lopuksi, arvoisa puhemies, koska olen itsekin esittänyt tarkistusta, haluan selittää sen sisältöä. Siinä halutaan selvittää, minkälaista apua parlamentin jäsenet saavat pyytää edunvalvojilta ja muilta tahoilta: informaatiota ja perustietoja, ei lahjoja tai palveluja eikä muitakaan aineellisia avustuksia. Tästä syystä pidän tarkistukseni voimassa. Jos sen ajatus ei ole selvä, vedän sen pois.

  Aelvoet (V).(NL) Arvoisa puhemies, jatkaen siitä, mistä edellinen puhuja puhui, minun on muistutettava, että tämä on toinen Fordin mietintö, eikä ensimmäinen. Ensimmäinen mietintö palautettiin todellakin valiokuntaan, mutta hyväksyttiin sen jälkeen täysistunnossa, ja tämä mietintö on jatkoa sille. Olemme karkeasti ottaen sitä mieltä, että edunvalvojien menettelytapasääntöjen määrittelyssä on tapahtunut selvää edistystä, vaaditaan enemmän selvyyttä siinä mielessä, että vaaditaan joidenkin tietojen rekisteröimistä, jolloin edunvalvojien on ilmoitettava, kenen etuja he ajavat, ja vahvistettava, että he eivät koskaan tule vetoamaan suhteeseensa parlamentin kanssa saadakseen joitakin asioita läpi eivätkä he saa myydä parlamentin normaaleja julkisia asiakirjoja omiin tarpeisiinsa. Nämä kaikki ovat varmasti myönteisiä asioita, jotka nyt vahvistetaan Fordin mietinnössä.

Se, mitä kaipaamme ja mistä olemme esittäneet tarkistuksen komissiolle, on se, että meidän mielestämme se samansuuntaisuus, jota oli alun perin Fordin mietinnön ja Nordmanin mietinnön välillä, puhuu eduista, joihin parlamentin jäsenet voivat vedota, ja välttämättömyydestä ilmoittaa niistä eduista ja siitä, että myös edunvalvojilta saatavista eduista on ilmoitettava. Olemme esittäneet asiaa koskevan tarkistuksen komissiolle, mutta sitä ei harmillista kyllä hyväksytty. Meidän mielestämme on siis erittäin tärkeää, että Ephremidisin tarkistus, joka on myös meidän tarkistuksemme, olemme esittäneet sen yhdessä täysistunnossa, hyväksytään, jotta tulee selväksi, mitä lahjoja, minkälaisia tahansa, edunvalvojat saavat antaa parlamentin jäsenille tai työntekijöille. Mikäli tämä tarkistus hyväksytään, tuemme mietintöä. Mikäli sitä ei hyväksytä, emme valitettavasti voi tukea sitä. Olemme oikeastaan kollega Wijsenbeekin kanssa samaa mieltä siitä, että on hieman hullua muotoilla jonkinlaisessa työjärjestyksessä jotakin tähän tyyliin: on pidättäydyttävä sellaisesta toiminnasta, joka voi johtaa tiedon saantiin epärehellisellä tavalla. Tällainen on moralisoivaa, eikä sillä saavuteta mitään, mutta kaikkein tärkeintä meille on se, että Ephremidisin ja vihreiden tarkistus hyväksytään.

  Lambraki (PSE).(EL) Arvoisa puhemies, aikana, jolloin kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa poliitikkojen ja politiikan uskottavuus kyseenalaistetaan, uskon, että herra Fordin mietintö ja etenkin sen perustana oleva yritys valvoa edunvalvojien tekoja ja toimintaa on todella arvokas ja se käsittääkseni nostaa jonkin verran työmme arvostusta.

Vaikuttaa siltä, että edunvalvojien toiminta Euroopan parlamentissa on vailla minkäänlaista valvontaa ja että näillä on usein pääsy asiakirjoihin ennen meitä. Edunvalvojilla on myös usein hallussaan asiakirjoja, jotka me saamme paljon myöhemmin. Tästä syystä pidän tarkistusta 1 hyvin merkittävänä ja pyytäisin kaikkia kollegoja kaikista ryhmistä tarkastamaan kantansa siihen uudestaan. Ei riitä, että sanomme tahtovamme valvoa edunvalvojien toimintaa ja tekoja. Meidän on myös löydettävä keinot sen tekemiseksi ja uskon, että tarkistus 1 on ensimmäinen yritys siihen suuntaan.

Tietenkin me kaikki tiedämme, että herra Fordin mietintö ei kykene ratkaisemaan lopullisesti tätä ongelmaa eikä luomaan ehdottoman varmoja sopimuksia, mitä me kaikki tässä salissa kaiketi haluamme. Se on kuitenkin rohkea askel tähän suuntaan ja meiltä vaaditaan äänestyksen jälkeistä yhteistyötä, jotta mietinnön kuolleet kirjaimet heräisivät todellisiksi teoiksi parlamenttimme jokapäiväisessä työssä.

  Mosiek‐Urbahn (PPE).(DE) Arvoisa puhemies, edelliset puhujat ovat jo selvittäneet, mistä Fordin mietinnössä on yksityiskohtaisesti kyse. Ehdotuksessa edunvalvojia kehotetaan rehellisyyteen ja avoimuuteen. Parempi avoimuus tällä alalla on toivottavaa. Kysymys voikin ainoastaan kuulua, mitkä keinot ovat asianmukaisia?

Tarkistus 1 ei tässä yhteydessä varmasti kuulu menettelysääntöihin. Se liittyy muodollisestikin 2 artiklaan eikä 3 artiklaan, ja siitä olisi keskusteltava sopivassa yhteydessä, nimittäin Lehnen mietinnön yhteydessä. Samalla voimme käsitellä myös henkilöstön tarkkaa määritelmää.

Tarkistuksesta 12, jossa edunvalvojilta vaaditaan kertomusta toiminnastaan, haluaisin huomauttaa, että ensiksikään tarkistus ei ole selkeä, koska siitä ei käy ilmi, mitä kertomuksessa on selvitettävä ja ennen kaikkea kenen on tarkoitus arvioida selvityksiä.

Lisäksi tarkistus on mielestäni muutenkin arveluttava, koska se antaa kolmannelle osapuolelle ainoastaan epätäydellisen kuvan. Jos – niin kuin Wibe juuri vaati – kertomuksen on tarkoitus antaa esimerkiksi toimittajille tietoa siitä, keihin on oltu yhteydessä, silloin on toki ymmärrettävä, että nämä tiedot ovat epätäydellisiä ja sen vuoksi vääriä. Haluaisin vielä kerran palata esimerkkiin, joka otettiin jo aiemmin esille. Vakuutusryhmittymien valvontaa koskevassa mietinnössä lukisi silloin, että vakuutusyhtiöiden liittojen kanssa käytiin keskusteluja. Siinä ei sanottaisi, että myös valvontavirastojen, komission ja hallitusten edustajien kanssa keskusteltiin. Vasta kaikkien näiden erilaisten laajimmassa merkityksessä edunvalvojien mainitseminen antaisi täydellisen ja oikean kuvan.

Tästäkään syystä tarkistus ei mielestäni ole asianmukainen. Minusta on kuitenkin tärkeää viitata yleisesti siihen, että täällä käydyn keskustelun vuoksi julkisuudessa on syntynyt vääristynyt kuva. Tarvitsemme edunvalvojia, jotta voisimme saada tarkkaa tietoa erilaisten ongelma‐alueiden eri puolista, ja tämän yhteistyön on toteuduttava avoimena yhteistyönä, jota jokainen voi seurata. Menettelysääntöjen noudattaminen tukee tällaista yhteistyötä.

Puhetta ryhtyi johtamaan varapuhemies D. MARTIN

  Puhemies . – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö