12. Turkin taloudellinen ja yhteiskunnallinen kehitys
Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Morillonin laatima ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan suositus toiseen käsittelyyn (A5-0206/2000) neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi Turkin taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edistämiseksi toteutettavien toimien täytäntöönpanosta (7492/1/2000 korj.1 C5-0325/2000 1998/0300 (COD)).
Morillon (PPE-DE), esittelijä. (FR) Arvoisa puhemies, neuvoston yhteinen kanta, jonka aiheen juuri mainitsitte, saapuu nyt parlamenttimme toiseen käsittelyyn, mutta ei sisältönsä vaan muotoseikkojen vuoksi. Tämä saattaisi kuulostaa naurettavalta. Näin ei suinkaan ole.
Sisällön osalta parlamenttimme on todellakin hyväksynyt sen, että viiden seuraavan vuoden aikana varataan 135 miljoonaa euroa toimille, joilla pyritään korvaamaan Turkin tekemät uhraukset tulliliiton solmimiseksi Euroopan unionin kanssa, ja tästä ei ole minkäänlaista erimielisyyttä neuvoston kanssa.
Muodon osalta halusimme täsmentää tiettyjä aloja, joilla olisi sallittava ensisijaisesti vastaavanlaiset toimet, mutta neuvosto ei ole halunnut säilyttää kolmea niistä ehdotuksistamme, jotka koskivat ydinenergian kehittämisen yhteydessä painotettua ennalta varautumisen periaatetta etenkin maanjäristysalueilla. Vähemmistöjen kulttuuri-identiteetin suojelu ja tunnustaminen, kuolemantuomion poistamista koskevien aloitteiden tukeminen ja lopuksi, mikä lienee tärkein asia, erilaisten yhteistyömuotojen kehittäminen kurdiongelman ratkaisemiseksi.
Minun mielestäni näitä muotoseikkoja ei saa sivuuttaa keskustelussa, joka edeltää lokakuussa ulkoasioiden valiokunnassa käytävää liittymiskeskustelua, jonka pohjalta esittelen marraskuussa mietinnön valmistelutyön edistymisestä ja asenteiden kehityksestä unionissa ja Turkissa.
Kun Helsingissä avattiin ovet Turkin jäsenyydelle, kukaan ei vielä pystynyt arvioimaan, mihin näin avautunut tie johtaa tai miten paljon aikaa sen kulkemiseen tarvitaan. Voinen sanoa, että hyvin laaja yhteisymmärrys vallitsee siitä, että Turkille on annettava etuoikeutettu asema maantieteellisten, historiallisten, taloudellisten ja poliittisten syiden vuoksi, mutta myös siitä, että tätä etuoikeutettua asemaa voidaan ja pitääkin harkita sekä unionin piirissä että Turkin kanssa käytävässä tiiviissä yhteistyössä. Olen sitä mieltä, että tämä valinta kuuluu demokraattisesti Euroopan unionin kansalaisille, joita me täällä edustamme, ja Turkin kansalaisille itselleen. Ymmärsin, että tämä oli ilmaisesti teidän kantanne, arvoisa komission jäsen Verheugen, ja uskon voivani vakuuttaa teille, että kollegojeni suuri enemmistö tukee sitä.
Turkin jäsenyyttä koskevalla päätöksellä on liian suuri merkitys unionin ja Turkin tulevaisuudelle, jotta se voitaisiin tehdä kaikessa hiljaisuudessa tai peräti kabinettien kätköissä. Se edellyttää pitkiä keskusteluja niin täällä kuin kansallisissa parlamenteissakin, ja tämän vuoksi kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tie on pitkä ja vaikea. Laajentumisen esittelijänä olen vakuuttunut siitä paitsi parlamentissamme jo käytyjen keskustelujen moniulotteisuuden ja kiihkeyden perusteella myös seuraamalla Turkissa taltioituja reaktioita sekä maan johtavissa piireissä että kansalaisyhteiskunnassa.
Palaan seikkaperäisesti näihin ristiriitaisiin reaktioihin esitellessäni tulevan mietintöni. Teen niistä tänään vain keskeisen johtopäätöksen. Turkin kansalaiset ovat sitä mieltä, että liittyminen unioniin edellyttää paitsi heidän oikeusjärjestelmänsä tuskatonta tarkistusta ja osittaista luopumista heille tärkeästä suvereniteetista myös jyrkkää muutosta heidän tapoihinsa ja asenteisiinsa, mihin he eivät näytä olevan valmiita. Tästä syystä parlamenttimme on ehdottanut Euroopan ja Turkin välisen foorumin perustamista, jossa tilannetta pohditaan syvällisesti Turkin yhteisön ja Euroopan parlamentin pätevien ja valtuutettujen edustajien kesken. Toistan tämän ehdotuksen tulevassa mietinnössäni ja voinen sanoa, että Turkin hallitus ei suhtaudu siihen vihamielisesti vaan ilmeisen myönteisesti.
Arvoisa puhemies, hyvät kollegani, kun tämä pitkä tie on vasta alussa ja kun nämä tosiasiat ovat tiedossa, olen sitä mieltä, että nyt on aika luopua kaikesta tekopyhyydestä ja suurimpien esteiden, kuten kurdiongelman, jatkuvasta peittelystä. Ranskalaiset eivät voisi ajatellakaan kieltävänsä nykyään Korsikan ongelmaa, vaikka Ranskan kansalaiset ja poliittinen johto ovat eri mieltä siitä, miten se olisi ratkaistava. Turkissa on kurdiongelma. Neuvosto ei saa kieltää Euroopan parlamenttia osallistumasta sen ratkaisemiseen. Tämän tekstin paluu toiseen käsittelyyn ei ole puhtaasti muotokysymys, vaan se johtuu siitä, että parlamenttimme ei hyväksy tällaista poliittista oveluutta.
Zaharakis (PPE-DE). - (EL) Arvoisa puhemies, yhdyn täysin Morillonin suositukseen luopua tekopyhyydestä, jolla toisinaan poliittisten tai muiden tarkoitusperien vuoksi suhtaudutaan joihinkin kuitenkin olemassa oleviin ongelmiin. Eihän käsittääkseni ole epäilystä siitä, ettei olisi olemassa niitä asioita, joita kolme neuvoston hylkäämää tarkistusta koskivat, kuten neuvosto tässä kyseisessä tapauksessa luultavasti vähintäänkin vihjaa tekopyhällä valmiudellaan sivuuttaa ne tai vähätellä niiden merkitystä.
Kuitenkin nämä kolme tarkistusta, jotka heijastavat Euroopan parlamentin pysyviä näkemyksiä, ovat kaikki hyvin olennaisia ja merkittäviä, ja esittelijä on oikeassa vaatiessaan niiden hyväksymistä, koska ne vahvistavat takeita sitä vaaraa vastaan, että Turkin viranomaiset rakentavat ydinvoimalan maanjäristysalttiille alueelle, niissä mainitaan suoraan kuolemanrangaistus ja korostetaan selvästi Turkin velvollisuutta tunnustaa ja suojella vähemmistöjen kulttuurista identiteettiä osana yleisempää velvollisuutta kunnioittaa oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien periaatteita sekä nostetaan esille kiistämätön kurdiongelma ja tarve ratkaista se tietenkin muulla tavoin kuin pommittamalla siviilejä, kuten viimeksi tapahtui 18. elokuuta Kendakorin alueella.
Toivon, että parlamenttimme vaatimus näiden konkreettisten kohtien hyväksymisestä auttaisi myös turkkilaista osapuolta käsittämään, vaikkakin Turkki vaikuttaa haluttomalta – kuten esittelijä Morillon oikein huomautti – ymmärtämään, että Euroopan lähentyminen ei ole Euroopan unionin jäsenten taholta yksisuuntainen hyvän tahdon ja suvaitsevaisuuden yksisuuntainen tie Turkin niin kutsuttuja erityispiirteitä kohtaan, että Turkin viranomaisilta ja turkkilaiselta yhteiskunnalta vaaditaan myös vastaavaa hyvää tahtoa sopeutua niihin oikeus- ja moraalisääntöihin, joita Euroopan unionissa noudatetaan ja jotka koskevat poikkeuksetta kaikkia ehdokasvaltioita, sääntöjä, joita valitettavasti edelleen rikotaan Turkissa ei ainoastaan kurdiongelman ja demokratiavajeen yhteydessä vaan myös monissa muissa tapauksissa, kuten esimerkiksi Kyproksen kysymyksessä ja Kreikan ja Turkin välisissä suhteissa.
Tämän Turkin käytöksen ja asenteen käytännöllinen ja kaikenkattava muutos voisi rohkaista niitä, jotka ehkä turhan toiveikkaasti halusivat kiirehtiä Turkin eurooppalaista tietä, ja vaikuttaa siihen, että kuvailtu Turkin eurooppalaiseen perheeseen liittymisen pitkä ja vaikea tie – vetoan jälleen Morilloniin – lyhentyisi.
Swoboda (PSE). - (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, aluksi haluaisin kiittää kollega Morillonia sydämellisesti hänen hyvästä työstään ja itsepintaisuudestaan vaatimusten ja tärkeimpien tarkistusten toteuttamiseksi. Tuen häntä ryhmäni puolesta, ja uskon, että pitäisi voida päästä yksimielisyyteen neuvoston kanssa. Mehän haluamme edistää tällä välineellä Turkin taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Toivomme tietysti, että Turkissa vahvistuisi samanaikaisesti kenties myös sen ansiosta poliittinen kehitys demokratian, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, erityisesti oman kurdiväestön oikeuksien kunnioittamisen suuntaan ja että kuolemanrangaistus kiellettäisiin.
Olemme kuitenkin ja joudun toistamaan tätä täällä aina, ja toistan sitä myös Turkissa erittäin tyytymättömiä poliittiseen kehitykseen. Voisimme tietysti sanoa, että se ei ole meidän ongelmamme, ja itse Turkin suurin ongelma on todellakin lisäksi se, että se ei ole valmis luomaan eikä luo niitä poliittisia elimiä, jotka osoittaisivat edistystä tapahtuvan.
Turkki valitsi hiljattain uuden presidentin tuomarin, erittäin arvostetun tuomarin, jolla on hallituksen tuki. Mitä hallitus tekee yhtenä ensimmäisistä teoistaan? Se lähettää tälle presidentille kesällä eräänlaisen hätäasetuksen, jolla se haluaisi rajoittaa valtion palveluksessa olevien ihmisten tiettyjä oikeuksia, ja se ihmettelee, että presidentti entisenä korkea-arvoisena tuomarina torjuu nämä hänelle lähetetyt asetukset ja on sitä mieltä, että parlamentin pitäisi käsitellä ne, mikä on demokratiassa oikeastaan täysin itsestään selvä asia.
Tunnen kyllä aivan yhtä vähän myötätuntoa muslimeja kohtaan kuin monet muutkin parlamentin jäsenet, varsinkin kun he edustavat tätä fundamentalistista lähestymistapaa, joka on vallalla näillä alueilla, kuten Israelin ja Palestiinan parlamenttien puhemiesten tämänpäiväisessä keskustelussa kävi ilmi. Sitä on vain säädeltävä lainsäädännöllä! Eihän ole mahdollista poistaa yhtäkkiä hätäasetuksella kaikki muslimit viroista, kuten hallitus haluaa. Onko se todella ongelma? Silloin se on ongelma, jota on käsiteltävä parlamentaarisesti!
Kurdiongelma, se mainittiin jo. Siinäkään emme ole juuri edistyneet. Aina on nähtävissä myönteisiä ja kielteisiä merkkejä. Rohkeutta puuttuu niiltä, jotka tietävät, että se on ratkaiseva ongelma. Te mainitsitte Korsikan ongelman. Sanoisin, että Ranskassakin tarvitaan asianmukaista rohkeutta käydä käsiksi ongelmaan näin monen vuoden kuluttua. Toivoisin vain, että Turkilla olisi hieman tätä rohkeutta, jotta se saisi kurdiongelman todella lähemmäksi ratkaisua. Siellä on tietysti myös muitakin vähemmistöongelmia.
Kuolemanrangaistus mainittiin jo. Kuinka paljon olemmekaan kuulleet vakaumuksesta, että se on poistettava, ja kuinka kauan kestää, ennen kuin asianmukaisiin toimiin ryhdytään! Tämän pitää aiheuttaa niille ja lasken itseni mukaan parlamentin jäsenille, jotka mielellään ottaisivat Turkin Euroopan unioniin, pettymyksen, koska Turkki ei ryhdy näihin toimiin. Uskon kuitenkin, että meidän pitäisi edelleen täyttää lupauksemme. Meidän lupauksemme ovat täytettävissä ja täytetään, nimenomaan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistämisen muodossa. Odotamme nyt jännittyneinä, edistääkö Turkki itse poliittista kehitystään.
Haarder (ELDR). - (DA) Arvoisa puhemies, Turkin suhteittemme pitää edistää demokratiaa, vakautta ja johdonmukaisuutta. Ne voidaan saavuttaa muun muassa yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen avulla, ja yhteiskunnallinen ja taloudellinen kehitys voidaan saavuttaa muun muassa ulkomaisten sijoitusten avulla. Unionin rahoituspaketti lisää Turkkiin tehtäviä sijoituksia, mikä osaltaan edistää ja lujittaa demokratiaa ja ihmisoikeuksia. Olemme nähneet tällaisen strategian toimivan aiemmissa Etelä-Euroopan diktatuurivaltioissa, näemme sen toimivan Itä- ja Keski-Euroopassa, ja sen pitäisi toimia myös Turkissa. Parlamentin pitää tukea tätä strategiaa, samalla kun meidän on vaadittava, että Kööpenhaminan kriteerit – demokratian ja ihmisoikeuksien osalta – täytetään, ennen kuin ylipäänsä voidaan ryhtyä puhumaan jäsenyysneuvotteluista. Haluan lopuksi korostaa tuhansien maan tasalle tuhoutuneiden kurdikylien jälleenrakentamisen tarvetta. Sen on selvästi oltava keskeisin osa Turkin politiikkamme, ja meidän on vaadittava, että myös Turkin hallitus korostaa tämän asia tärkeyttä, ja meidän on myös vaadittava, että kurdien vähemmistöoikeuksia kunnioitetaan samalla lailla kuin vähemmistöjen oikeuksia kunnioitetaan unionin valtioissa ja muissa hakijavaltioissa.
Ceyhun (Verts/ALE). - (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää ryhmäni puolesta esittelijää hänen suosituksestaan toiseen käsittelyyn. Hän on hyvä Turkin tilanteen tuntija. Hän tunteen maan ja siellä asuvien ihmisten ongelmat. Ei ole mikään salaisuus, että meidän ymmärtämällämme tavalla demokraattinen Turkki voi syntyä vasta, kun nykyiset taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat on ratkaistu. On myös tunnettua, että Turkki ei kykene ratkaisemaan näitä ongelmia ilman meidän apuamme.
Esittelijän tarkistuksien sisältämät vaatimukset hän puhuu vähemmistöjen suojasta, hän vaatii oikeutetusti kuolemanrangaistuksen poistamista ja kurdiongelman ratkaisemista eivät missään tapauksessa ole edellytyksiä, jotka vaikeuttaisivat apua, vaan arvokkaita ehdotuksia Turkin välttämättömistä demokraattisista uudistuksista. Turkki hyötyy lopulta siitä, että nämä uudistukset toteutetaan. Tämän vuoksi tuemme esittelijän suositusta ja kiitämme häntä vielä kerran hänen työstään!
Korakas (GUE/NGL). - (EL) Arvoisa puhemies, vain – tai pikemminkin jo – yhdeksän kuukautta on kulunut Helsingin päätöksestä julistaa Turkki ehdokasvaltioksi. Sanoimme jo silloin, että tämä päätös ei auttaisi, niin kuin monet väittivät, demokratisoitumista ja Turkin kansojen elinolojen parantumista, vaan se päinvastoin rohkaisisi Turkin johtoa lisäämään sortoa entisestään. Yhdeksän kuukautta tämän jälkeen näemme suruksemme, että olimme oikeassa, koska totuuden nimissä toivoimme, että olisimme olleet väärässä.
Nyt neuvostolta on tullut ehdotus vapauttaa 135 miljoonaa euroa Turkin taloudelliseen ja sosiaaliseen kehittämiseen. Pelkäämme pahoin, että merkittävä osa näistä rahoista käytetään valvonnasta huolimatta sortokoneiston vahvistamiseen.
Sallinette, että esitän muutamia tietoja. Kuten me kaikki tiedämme, toisinaan annetuista lupauksista huolimatta perustuslaki on edelleen hyvin epädemokraattinen; niin on myös rikoslaki: Turkin vankiloissa majailee tällä hetkellä yli 15 000 poliittista vankia epäinhimillisissä oloissa, ja vankiloita nykyaikaistetaan kiristämällä eristystä, mikä on herättänyt Turkissa valtavia vastareaktioita jopa Istanbulin asianajajayhdistyksessä, joka erityisraportissaan tuomitsee nämä toimenpiteet; äskettäin, 1. syyskuuta, kansainvälisenä rauhan päivänä, pidetyissä mielenosoituksia pidätettiin ihmisiä; Kypros pysyy edelleen jaettuna; samaan aikaan kun me vapautamme varat, Turkin pääministeri Ecevit sanoo, että Kyproksen ongelma ratkaistiin vuonna 1974, eli barbaarimaisella hyökkäyksellä ja miehityksen jatkamisella YK:n päätöslauselmia halveksuen. Lisäksi haluan sanoa, että myös ulkoministeri Cem sanoo samaa Kreikan ja Turkin välisistä suhteista. Kenenkään ei pidä kerskua tai ylpeillä sen vuoksi, että nämä Kreikan ja Turkin suhteet johtavat jatkuviin Kreikan hallituksen myönnytyksiin, koska ne vain lisäävät jännitystä.
Haluatte siis käyttää näitä rahoja syöttinä päästäksenne syvemmälle Turkin talouteen ja ryöstääksenne vielä lisää Turkin kansan rikkauksia. Me emme kehota antamaan tai olemaan antamatta, haluamme vain tuoda esille, missä olosuhteissa ja mistä syystä nämä rahat annetaan.
Souladakis (PSE). - (EL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olen täysin samaa mieltä kollega Morillonin esittelemästä hienosta työstä, siinä muodossa kuin kollega Swoboda on sitä olennaisesti täydentänyt. En siis toista pyrkimyksiä, jotka hyväksyn kokonaisuudessaan. Haluan esittää kuitenkin muutamia huomautuksia.
Euroopan unionin ja Turkin suhteiden erityislaatu, sellaisena kuin olemme sen kokeneet monina vuosina, lähtöpisteessä ja ytimessä on poliittinen Turkki-niminen ongelma. Niinpä Helsingissä noin 9-10 kuukautta sitten viitoitettiin sellainen menettely, jonka odotuksiin kuuluu käytännössä Turkki-nimisen poliittisen ongelman ratkaiseminen. Tässä mielessä, ja koska läsnä on laajentumisesta vastaava komission jäsen Verheugen ja koska kumppanuussuhteen Euroopan unionin ja Turkin välille luovassa tekstissä, jonka saamme myöhemmin, on tietty henki, olen varma, että parlamentti tukee sitä, että kaikki, mitä Helsingin päätöksessä sanottiin ihmisoikeuksista, Kyproksesta, Egeanmerestä ja kriiseistä, tulee mukaan sopimustekstiin eikä johdantoon.
Katsokaa Turkkia. Se on outo tapaus. Se säteilee kriisejä kaikkialle ympäristöönsä. Me, jotka elämme tuolla alueella, haluamme, että kriisit vihdoinkin lakkaisivat. Kriisit syntyvät Turkin poliittisen järjestelmän rakenteen vuoksi. Saimme hiljattain todistaa Kyproksessa kyproksenturkkilaisten mielenilmauksia, kun he vihdoin avasivat suunsa ja tuomitsivat Turkin miehittäjänä. Vasta eilen kuulin BBC:stä kyproksenturkkilaisten, joista – alkuperäisten, ei asutettujen – puolet on pysynyt Kyproksessa, yhden puoluejohtajan sanovan: "Turkkilaiset, antakaa meidän vihdoinkin mennä Euroopan unioniin, koska tekin haluatte meidän menevän, antakaa meidän mennä aikaisemmin."
Tämän takia, koska tässä asiassa pelissä ovat Euroopan luonteenlaatu, sen odotukset ja sen periaatteet, olen varma, että komission jäsen Verheugen vakuuttaa meille, että komissio näiden periaatteiden vartijana sitoo Turkin liittymisprosessin näihin periaatteisiin. Uskon että tämä on kaikkein tärkein kysymys, tällaisen tien viitoittaminen. Arvoisa komission jäsen Verheugen, enhän voi olla sitä mieltä, että me kaikki voimme hyväksyä, että toisaalta äänestämme parlamentteja ja hallituksia ja että toisaalta valtiossa on olemassa sotilasjohto, joka määrittelee politiikan rajat meidän kaikkien puolesta. Tässä mielessä esittelijä Morillonin ehdotus on rohkaiseva ja lupaava. Me kreikkalaiset haluamme Turkin Euroopan unioniin, me haluamme demokraattisen Turkin, koska demokraattinen Turkki on lähtökohta kriisien poistumiselle koko alueelta, kriisien, joista olemme saaneet kärsiä monen monta vuotta.
Verheugen,komissio. - (DE) Arvoisa puhemies, aluksi haluaisin kiittää esittelijä Morillonia sydämellisesti tästä syvällisestä mietinnöstä. Olen iloinen siitä, että voimme todeta päätyneemme laajaan yksimielisyyteen. Olen iloinen myös siitä, että parlamentti reagoi erittäin nopeasti yhteiseen kantaan, jonka neuvosto hyväksyi yksimielisesti, ja ennen kaikkea olen iloinen siitä, että parlamentti voi erittäin suurelta osin hyväksyä tämän komission ehdottaman yhteisen kannan.
Mietinnössä ehdotetaan nyt asetusehdotuksen täydentämistä kolmesta kohdasta. Voin kertoa teille, että komissio on parlamentin kanssa yhtä mieltä näistä kohdista. Komissio käy siksi läpi Euroopan parlamentin ehdottamat tarkistukset, ilmoittaa neuvostolle mahdollisimman nopeasti oman kantansa ja pyytää sitä päättämään lainsäädäntömenettelyn.
Tämä ehdotuksessa käsiteltävä asetus on erittäin tärkeä, sillä yhdessä MEDA-ohjelmaan liittyvien Turkkia tukevien toimien ja neuvoston huhtikuussa säätämän asetuksen kanssa se muodostaa Turkille annettavan rahoitusavun kolmesta pilarista viimeisen. Kaikki nämä taloudelliset resurssit on tarkoitettu tukemaan liittymistä edeltävän strategian täytäntöönpanoa. Liittymistä edeltävässä strategiassa on kyse Turkin valmistamisesta neuvotteluihin. Se saavuttaa neuvotteluvalmiuden vasta, kun perustavat poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset uudistukset on toteutettu.
Unionin ja Turkin välisten suhteiden paraneminen Helsingin Eurooppa-neuvoston jälkeen on mahdollistanut sen, että kaikista kysymyksistä voidaan keskustella avoimesti ja kriittisesti. Poliittisen vuoropuhelun vilkastuminen kaikilla tasoilla, mikä on tyypillistä Helsingin jälkeiselle ilmapiirille, on varmasti vaikuttanut siihen. Minun on myös sanottava, että avoimet ja kriittiset keskustelut, jotka koskevat usein myös tuskallisia asioita, jotka koskevat usein myös arkoja asioita, ovat välttämättömiä, jos haluamme kulkea edessämme olevan tien loppuun asti.
Haluaisin käyttää tilaisuutta hyväkseni korostaakseni uudelleen sitä, että odotamme Turkilta lujaa sitoutumista aloitettuun uudistusprosessiin. Turkki allekirjoitti joitakin viikkoja sitten YK:n sopimukset kansalaisten ja poliittisista oikeuksista sekä taloudellisista ja sosiaalisista oikeuksista. Uskon, että se liittyy päätökseen, jonka teimme viime vuonna, ja että sitä voidaan pitää sen tuloksena. Pidän tätä allekirjoitusta tärkeänä askeleena oikeaan suuntaan. Haluaisin kuitenkin myös korostaa sitä, että nyt on kyse siitä, että Turkin parlamentti ratifioi molemmat sopimukset nopeasti ja että niiden synnyttämät sitoumukset myös täytetään käytännössä.
Viimekertaisella Turkin vierailullani heinäkuussa minulle selostettiin perusteellisesti hallituksen käsiteltävänä ollutta ministeriöiden välisen komitean kertomusta Kööpenhaminan kriteerien täyttämisen vaatimista uudistuksista. Kertomus sisältää joukon ihmisoikeustilanteen parantamiseen tähtääviä uudistushankkeita. Nyt on kuitenkin kyse siitä, että Turkin hallitus todella toteuttaa ehdotetut uudistustoimet johdonmukaisen lainsäädäntöohjelman yhteydessä. Vaadin sitä myös voimakkaasti Turkissa käymissäni keskusteluissa.
Kuten tiedätte, Helsingin Eurooppa-neuvosto vahvisti, että poliittisten liittymiskriteerien täyttäminen on ehdoton edellytys Euroopan unionin ja Turkin välisten suhteiden tiivistämiselle. Se on myös johtoajatuksena valmisteltaessa liittymiskumppanuutta, jota komissio esittää neuvostolta saamansa tehtävän mukaisesti tänä syksynä.