Takaisin Europarl-portaaliin

Choisissez la langue de votre document :

 Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 5. syyskuuta 2000 - Strasbourg EUVL-painos

13. Yhteisön audiovisuaalipolitiikka digitaaliaikaa varten
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Veltronin laatima kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan mietintö (A5-0209/2000) komission tiedonannosta neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle periaatteista ja suuntaviivoista yhteisön audiovisuaalipolitiikalle digitaaliaikaa varten (KOM(1999) 657 C5-0144/2000 2000/2087(COS)).

 
  
MPphoto
 
 

  Veltroni (PSE), esittelijä.(IT) Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, minusta komission esittämä asiakirja yhteisön audiovisuaalipolitiikasta digitaaliaikana on tärkeä, koska tähän teknologiseen innovaatioon liittyy oleellisesti kulttuurin tulevaisuus ja jopa sellaisia arkaluonteisia kysymyksiä kuten moniarvoisuus ja demokratian laatu mantereellamme.

Digitalisoinnin ja medioiden lähentymisen myötä kaikki muuttuu: tapa hankkia tietoa, kommunikoida, työskennellä, tuottaa ja oppia. Riskejä on, mutta – kuten aina, kun innovaatio valtaa alaa – siirtyminen digitaaliaikaan tuo mukanaan valtavia mahdollisuuksia moniarvoisuuden kannalta ja tarjoaa järjestelmälle suunnattomia tuotannollisia mahdollisuuksia.

Ei ole sattumaa, että muutama päivä sitten Englannin pääministeri teki sähkömagneettisten taajuuksien perinteisen hallinnoinnin tulevaisuudennäkymät mullistavan ehdotuksen huutokaupata myös digitaalitelevision taajuudet teknologisen kehityksen nopeuttamiseksi. Ei ole myöskään sattumaa, että samainen Blair on ehdottanut, että STB (set top box) -päätettä levitettäisiin ilmaiseksi, millä hän tavoittelee kaksinkertaista etua: toisaalta talouden kannalta, toisaalta hänen maansa informatiivisen ja kulttuurisen moniarvoisuuden kannalta.

Teknologia muuttuu ja sen seurauksena muuttuvat tulevaisuudennäkymät, siispä myös juridinen lähestymistapa. Tästä syystä on tarpeen, että yhteisö pysyy tahdissa mukana, että toimitaan, jotta digitalisointi voi merkitä, niin kuin se voi, mahdollisuutta kulttuurille, moniarvoisuudelle, kulttuuriselle ja kielelliselle monimuotoisuudelle sekä Euroopan taloudelle ja mantereemme teknologiselle innovaatiolle ja tutkimukselle.

Katsomme, että nämä tavoitteet voidaan saavuttaa niiden välineiden avulla, jotka on jo eritelty komission asiakirjassa. Parlamentissa virinneessä keskustelussa, jossa on otettu huomioon erilaiset näkemykset ja jossa on pyritty päättäväisesti etsimään yksimielisyyden aiheita, on – kuten olemme tehneet kulttuurivaliokunnassa, minkä seurauksena mietintö hyväksyttiinkin yksimielisesti – kuitenkin ehdotettu joitakin lisäyksiä, pieniä mutta merkittäviä.

Ensinnäkin: on tarpeen tarkistaa kiireesti alaa sääteleviä oikeudellisia välineitä, etenkin televisio ilman rajoja -direktiiviä, jonka tarkistamista on vaadittu jo pitkään.

Toiseksi: jotta vältetään se riski, että kulttuuriteollisuutemme ajautuu riippuvuuteen laajentumisen ja kanavien määrän moninkertaistumisen yhteydessä, audiovisuaalialalle esitetään mahdollisuutta tuotantoinvestointeihin. Medioiden rahoittaminen on välttämätöntä, mutta minusta myös radio- ja televisiolähetystoiminnan harjoittajien itsensä pitäisi myös varata, kuten on tehty joissakin maissa, nettotuloistaan kiintiö eurooppalaisten ohjelmien tuotantoon. Minusta tämä malli on hyödyllinen ja tärkeä, koska se edistää ja tukee tätä alaa.

Kolmanneksi, media-alan keskittymiä on valvottava, mahdollisesti erityisen Euroopan laajuisen, moniarvoisuuden suojelemiseen tähtäävän sääntelyn nojalla palaten ajatukseen mediaa käsittelevästä direktiivistä ja elimestä, joka valvoo Euroopan tasolla sääntöjen noudattamista tällä herkällä alalla. Lisäksi tarvitaan politiikkaa, jolla tänä lähentymisen aikakautena suojellaan yleispalvelua ja myös sisältöjen saatavuutta, joka ymmärretään syrjimättömyytenä ja palvelujen saatavuutena. On myös tunnustettava yleisradiotoiminnan rooli siinä määrin, kuin se on tarpeen digitaalijärjestelmässä: yleisradiotoimintaa on toki pohdittava ja tarkistettava teknologisten muutosten valossa, mutta sillä täytyy myös olla rooli laatutuotteiden takaamisessa laajalle yleisölle, joka vielä pitkään käyttää perinteistä televisiovastaanotinta ja vastaanottaa päivittäisen informaationsa radioaaltojen kautta. On siis tunnustettava maanpäällisen digitaalitelevision strateginen rooli, minkä laajentaminen on tässäkin yhteydessä nähtävä mahdollisuutena.

Lopuksi mietinnössä ehdotetaan lisäystä, jolla pyritään takaamaan erityisen huomion kohdistaminen kulttuurisen monimuotoisuuden suojelemiseen, kansainvälisiin neuvotteluihin ja tarpeeseen vahvistaa Euroopan audiovisuaalista teollisuutta, jotta se voisi olla kilpailukykyinen maailmanmarkkinoilla.

Mietinnön henki on siis tämä, ja se pyrkii pysymään komission kertomuksessa esitetyissä puitteissa.

TDI-ryhmä on esittänyt tarkistuksia, joiden taustalla on toinen näkemys, toinen oikeutettu kulttuurinen ja poliittinen lähtökohta. Katson, että tarkistusten hyväksyminen veisi pohjan niitä perusteilta, joilla olemme päässeet valiokunnassa lähentymiseen: niiltä perusteilta, joiden pohjalta katsomme, että mikäli mietintö hyväksytään, se voisi myönteisesti täydentää komission kertomusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zappalà (PPE-DE), oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunto.(IT) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron jäsen Tajanin puolesta saman valtuuskunnan ja saman valiokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, jäsenenä.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, yhdyn komission aloitteen kokonaissisältöön, jossa ei vähätellä audiovisuaalipolitiikan sääntelyn merkitystä tänä korkean teknologian aikana, jota nyt elämme ja jota tulemme yhä enemmän elämään lähitulevaisuudessa.

Aiheen monimutkaisuuden ja ajanpuutteen vuoksi esitän vain tiivistetysti joitakin seikkoja, joita pidän oleellisina ja joiden kaikkien toivon saavan komissiossa asiaankuuluvaa huomiota.

Tiedon vapaa liikkuvuus ja ilmaisunvapaus ovat ja tulevat aina olemaan oikeuksien ja vapauksien turva. Kansalaisten luottamus audiovisuaalialaan on taattava kunnioittamalla ihmisarvon ja alaikäisten suojelun periaatteita.

Koska kehitys tässä asiassa on nopeaa ja jatkuvaa, tarvitaan täsmällisiä, mutta ei jäykkiä sääntöjä, jotta ne eivät heti vanhene. Teknologioita ja sisältöä ei voi koskea sama sääntely: teknologian on oltava neutraalia ja sisältöjä täytyy säännellä.

Rahoituksen on noudatettava suhteellisuuden ja avoimuuden periaatteita, eikä se saa vaikuttaa markkinoihin ja kilpailuun. Jos yleisradiotoimintaa harjoitetaan kaupallisen toiminnan rinnalla, on eriteltävä kummankin menot ja tulot, jolloin tiedetään, mikä korvaus palvelun tarjoamisesta maksetaan, ja vältetään hämärät valtion tuet. Samalla saavutetaan myös se, että myös yksityiset yritykset voivat tarjota julkisia palveluja.

Vastaanottamisessa ei pidä olla minkäänlaisia kansallisia rajoituksia, mistä seuraa todellinen Euroopan tason yhteensovittaminen sekä nyt että tulevan laajentumisen yhteydessä. Kun sääntelykehykseen lisätään myös määräyksiä itsesääntelystä, tuloksena on avoimuutta, vastuuta ja tasa-arvoa julkisten ja kaupallisten yritysten välillä. On ilmeistä, että uusien teknologioiden yhteydessä on vältettävä sitä, että valtion julkisen palvelun tarjoajille antamaa tukea käytetään kaupallisiin tarkoituksiin, jolloin kilpailutilanne yksityisten kanssa vääristyy sen sijasta, että taattaisiin tiettyjen ohjelmistovelvoitteiden noudattaminen.

Lopuksi on taattava tarjonnan moninaisuus ja moniarvoisuus ja tarjottava kaikille operaattoreille mahdollisuus toimia innovoijan ja veturin roolissa vapauttamalla näin julkisen rahoituksen saatavuuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Hieronymi (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, aluksi kiitokseni kollega Veltronille. Hän on tehnyt esittelijänä erittäin hyvää ja erittäin yhteistyökykyistä työtä, josta haluan kiittää häntä. Sama kiitos koskee kuitenkin myös komissiota, joka loi erinomaisen perustan valiokunnan ja parlamentin neuvotteluille.

Audiovisuaalialan on periaatteessa kehitettävä kaksi painopistettä. Toisaalta alalla luodaan kestäviä työpaikkoja, toisaalta se on erittäin tärkeä Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja mielipiteenvapauden turvaamisen kannalta. Sen vuoksi on tärkeää ottaa aina huomioon molemmat näkökohdat. Haluaisin selventää asiaa lyhyesti kolmen esimerkin avulla.

Ensinnäkin: sisältöjä ja niiden siirtoa on säänneltävä eri tavoilla. Me tarvitsemme tekniikkaa, joka voi reagoida tekniseen vallankumoukseen erittäin nopeasti ja erittäin joustavasti. Mainitsen tässä vain avainsanan "Internet". Toisaalta on kuitenkin niin, että emme halua vain taata kansalaisille yleistä pääsyä kaikkiin verkkoihin vaan että tarvitsemme myös turvallisuutta nuorisonsuojelun ja ihmisarvon alalla, lainsäädännöllistä sääntelyä, joka turvaa nämä meille kaikille tärkeät arvot siirtotavasta riippumatta.

Toiseksi: päätöksentekotasoon liittyvä esimerkki. Tekniikan osalta tarvitsemme lisää yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken ja Euroopan tasolla. Sisällöllisten kysymysten osalta haluamme jättää kulttuurisen monimuotoisuuden ja mielipiteiden monimuotoisuuden turvaamisen ensi sijassa jäsenvaltioiden vastuulle ja niiden toimivaltaan.

Kolmanneksi: televisio Euroopassa. Meillä on sekä julkista että yksityistä yleisradiotoimintaa, jotka molemmat tarvitsevat selkeitä säännöstöjä voidakseen kehittyä kilpailussa. Sen vuoksi hyväksymme EY:n perustamissopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan jäsenvaltioiden julkisen palvelun yleisradiotoiminnasta ja jäsenvaltioiden toimivaltuuksista yleisradiotoiminnan tehtävän ja rahoituksen turvaamisessa. Yhtä selkeästi kannatamme kuitenkin myös yksityisen lähetystoiminnan kehittämistä ja tukemista Euroopassa, jotta se voi pärjätä maailmanlaajuisessa kilpailussa. Tämä on eurooppalaisten kulttuurisisältöjen turvaamisen tärkein edellytys, tulevaisuuden tekniikan oloissakin.

 
  
MPphoto
 
 

  O'Toole (PSE). - (EN) Kiitos jäsen Veltronille, siitä että esititte meille näin hyvän mietinnön. Se on myönteinen selvitys siitä, mikä on parlamentin kanta digitaali- ja audiovisuaalialaa koskevissa asioissa tulevaa televisio ilman rajoja -direkiivin tarkistusta varten. Haluan kuitenkin rajoittaa puheeni tänä iltana julkiseen yleisradiotoimintaan digitaaliaikana, koska on olemassa joitakin erittäin tärkeitä saatavuuteen liittyviä asioita, joita meidän on käsiteltävä määritellessämme niitä periaatteita, jotka koskevat siirtymistä nykyisistä tiedotusvälineistä digitaalisen lähettämisen kehittämiseen.

Julkisen yleisradiotoiminnan arvojen ja periaatteiden määrittämisestä aiheutuu meille kuitenkin eräitä ongelmia, kun jäsenvaltioilla, yrityksillä ja lähetystoiminnan harjoittajilla on kaikilla hyvin erilaiset ajatukset siitä, mistä julkinen yleisradiotoiminta koostuu. Tämän ei kuitenkaan pidä estää meitä määrittämästä sitä digitaaliaikana, nämä periaatteet ovat erittäin tärkeitä meille kaikille ja kun infrastruktuuri on kehittynyt, niin myös sisältö kehittyy. Meille kaikille kerrotaan, että olemme astumassa tietoon perustuvaan yhteiskuntaan, ja jos tämä on asian laita, niin tiedosta tulee tavallaan valta, joka määrittää ne, joilla on valtaa, ja ne, joilla sitä ei ole, eli tietorikkaat ja tietoköyhät.

Tämä jaon yli pääsemisen pitää mielestäni olla yksi niistä avainkohdista, joita korostamme tässä mietinnössä. Tämä on meille monista syistä tärkeää eurooppalaisen sisällön kannalta. Ensiksi jos olemme tietoon perustuvassa yhteiskunnassa, meidän täytyy lisätä tietoon perustuvia ja luovia taitoja. Toiseksi tämä on demokraattinen yhteiskunta, ja digitaalipolitiikka audiovisuaalialalla voi yhdistää tavalliset kansalaiset vallan keskuksessa oleviin kansalaisiin. Kulttuurin rikkauden ja monimuotoisuuden suhteen on tärkeää, että meillä on yksittäisiä keskuksia ja että meidät on yhdistetty Euroopan mantereena. Lopuksi meidän on varmistettava, että vaihtaminen analogisesta digitaaliseen on houkuttelevaa kaikille kansalaisille: tähän päämäärään meidän on pyrittävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sanders-Ten Holte (ELDR). - (NL) Arvoisa puhemies ja arvoisa komission jäsen, ympärillämme vilisee. On mahdotonta lukea lehteä tai kuunnella radiota tai televisiota törmäämättä tietotekniikan ja digitalisoinnin uuteen kehitykseen. Se etenee valtavan nopeasti. Siksi minun ryhmäni onkin hyvin iloinen komission tiedonannosta ja Veltronin perusteellisesta mietinnöstä, jossa otetaan huomioon tämän uuden kehityksen kaikki näkökohdat.

Esittelijä toteaa oikeutetusti, että audiovisuaalinen ala on erittäin tärkeä ala työllisyyden mutta samalla myös sananvapauden, demokratian ja Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden kannalta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita Euroopan liberaali- ja demokraattipuolueen ryhmän mielestä sitä, että Euroopan täytyy säännellä kaikkea. Se ei ole mahdollista, eikä se ole myöskään toivottavaa. Tässä on kysymys itsetietoisesta alasta, joka pysyy oikein hyvin omilla jaloillaan. Tämä tarkoittaa liberaaleille sitä, että mitään ylimääräisiä tukia ei edes pitäisi antaa eurooppalaista elokuvaa tukevien Media Plus -ohjelmien lisäksi.

Täydentävyys ja yhteistyö liike-elämän kanssa ja verotukselliset keinot ovat avainsanoja tehokkaammassa politiikassa rahavarojen lisäämiseksi sekä markkinoinnin ja jakelun parantamiseksi. Siksi pyydämme kohta kohdalta -äänestystä N kohdasta. Emme myöskään kannata kiintiötä. Televisiokanavien täytyy laadun perusteella määritellä itse, mitä ohjelmia ne haluavat lähettää. Euroopan ei pidä haluta säännellä sitä, ei siis tarvita mitään keinotekoista suojelua. Euroopassa kyetään oikein hyvin saamaan aikaan kiinnostavia ja laadukkaita tuotantoja, mitä myös suuri yleisö kannattaa. Markkinointia ja jakelua täytyy vain parantaa, kuten jo sanoin.

Sitten lopuksi, me pidämme tärkeänä käyttäjien vapautta, ja tämä pätee myös vanhempiin. Heillä on oikeus ja vastuu itse määritellä, mikä on hyväksi heidän lapsilleen. Siksi ei tarvita mitään mutkikasta ohjelmien sensuuria ja suodattamista. On usein hyvin kyseenalaista, mihin raja vedetään. Emme myöskään todellakaan halua oikeudellisia puitteita, joissa viranomaiset sääntelevät sitä. Minun ryhmäni äänestää sen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Vander Taelen (Verts/ALE). - (NL) Arvoisa puhemies, minun täytyy aluksi pyytää anteeksi kollegani Echererin puolesta, joka tunsi itsensä huonovointiseksi ja poistui täältä. Jos ylitän hieman puheaikani, käyttäisin mielelläni hänenkin minuuttinsa. Voin luonnollisesti vain kiittää kollega Veltronia suurenmoisesta työstä, ja tämä on myös työ, joka tulee oikeaan aikaan, kuten juuri sanottiin. Kun ajattelen televiestintää, Eurooppa on myös menneisyydessä suhtautunut melko edistyksellisesti Euroopan yhteismarkkinoihin, ja se on ollut meille oikeastaan hyväksi. Mielestäni meidän on nyt aika alkaa tarkastella sisällöllisiä näkökohtia, koska niissä Eurooppa on ikävä kyllä hieman jäljessä. On hienoa luoda kokonainen verkko, joka vastaa lähentymisen vaatimuksia ja jossa tietoa välitetään GSM-puhelimen, tietokoneen ja television kautta, mutta meidän täytyy myös tarkastella, millaista tietoa se on, ja – ajattelen tässä myös, mikä voi olla myönteistä audiovisuaalisen alamme kannalta – ennen kaikkea meidän täytyy varoa, etteivät pelkästään amerikkalaiset tuotteet valtaa markkinoitamme. On nimittäin niin, että eurooppalainen elokuvamme – olen sanonut tämän jo muissakin yhteyksissä – on jäänyt valtavasti jälkeen, emmekä voi sallia, että tilanne jää sellaiseksi myös tulevaisuudessa, etenkin kun ajattelemme eurooppalaisen elokuvan historiaa.

En puhu kiintiön puolesta. Haluan, että perustetaan eurooppalainen investointirahasto, jonka avulla luovat tuottajat, joita meillä on Euroopassa, voivat nyt lopultakin alkaa kilpailla Yhdysvaltojen kanssa tavalla, jotka vastaa täysin vapaiden markkinoiden vaatimuksia. Ei, tässä ei ole kysymys sääntelystä vaan yksinkertaisesti siitä, että myös eurooppalaisille luoville tuottajille annetaan mahdollisuudet ryhtyä työhön ja että meidän ei tarvitse nähdä kaiken lahjakkuuden ja myös kaiken älykkyyden ja pääoman lähtevän Hollywoodiin, sillä se on nykyinen suuntaus. Siksi haluaisin myös kysyä arvoisalta komission jäseneltä, että eikö hänen mielestään nyt olisi jo aika toimia uuden elokuvadirektiivin parissa, niin että me kaikki – tämä on yksi kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnan luonteenomaisista piirteistä – kokoonnumme miettimään, kuinka saamme nostettua eurooppalaisen elokuvan suosta. Sanon vielä kerran, että tämä ei ole mikään sääntelyn puolustuspuhe, vaan tässä vain tarkastellaan, kuinka elokuvia tehdään, koska siinä ei ole mitään salaista. Elokuvia ei voida tehdä ilman suurten pääomien tukea, ja niistä on puutetta Euroopassa. Mielestäni tässä on ainutlaatuinen tilaisuus Euroopan investointipankille.

 
  
MPphoto
 
 

  Fraisse (GUE/NGL). (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, komissio on asettanut tehtäväkseen määritellä lyhyen ajan sisällä eurooppalaisen audiovisuaalisen teoksen. Olen hyvin kiinnostunut tästä määritelmästä, joka liittyy luonnollisesti tämänpäiväiseen keskusteluun.

Televisio ilman rajoja -direktiivillä on saatu aikaiseksi se, että suuri prosenttiosuus kaikissa maissa lähetetyistä ohjelmista on edelleen kansallista tuotantoa, mutta sillä on ei ole onnistuttu levittämään näitä teoksia maasta toiseen. Eurooppalaisen audiovisuaalisen teoksen määrittelyn tavoitteena on siis oltava teosten levittäminen. Olemme tässä yhteydessä yksimielisiä siitä, että nykyisin vaadittava kulttuurinen monimuotoisuus ei ole pelkkä yhteenveto kaikkien jäsenvaltioiden identiteeteistä, vaan se merkitsee myös niiden vaihtoa ja levittämistä. Teosten levittäminen sen paremmin kuin niiden rahoituslähdekään ei kuitenkaan varmasti riitä eurooppalaisen audiovisuaalisen teoksen määritelmän pohjaksi.

Teoksen sisältö on meille kaikille tärkeä asia. Teoksen määritelmän pohjana oleva sisältö voi perustua vain tuotannon moniarvoisuuteen. Kumppanuutta tarvitaan nykyajan ja tulevaisuuden audiovisuaalisessa luomistyössä, mutta monopolit ja johtoasemaan pyrkivät strategiat ovat itse luomistyön vastaisia. Mikään ei ole sen vaarallisempaa kuin nykyisten toimijoiden keskittymät, joilla on hallussaan sekä lähetyskapasiteetti että suuri valikoima sisältöjä.

Veltronin erinomainen mietintö osoittaa vahvasti, että eurooppalaista audiovisuaalipolitiikkaa tarvitaan tällä digitaalisen vallankumouksen ja suurten teknologisten muutosten hetkellä niin taloudellisessa kuin kulttuurisessakin mielessä.

Haluaisin lopuksi korostaa erästä mietinnön keskeistä kohtaa. Millä voitaisiin puolustaa paremmin monimuotoisuutta ja moniarvoisuutta kuin yleispalveluilla? Miten voidaan taata tietojen, viihteen ja opetussisältöjen vapaa saatavuus? Julkinen televisiotoiminta ei ole eikä saakaan olla monopoli. Julkisen palvelun keskeisenä tavoitteena on kuitenkin yleinen etu, ja siksi sitä on arvostettava. Kaikkien jäsenvaltioiden julkinen televisiotoiminta kehittyy Amsterdamin sopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan mukaisesti itsenäisesti, mutta jäsenvaltiot antavat sille yhdenmukaisia tehtäviä: tiedotus, innovointi, vaihtoa ja yhdentymistä koskevat hankkeet ja niin edelleen.

Sen rahoitus on vielä tehtävä avoimeksi, mikä ei liity niinkään kilpailusääntöjen noudattamiseen kuin siihen, että julkiselle palvelulle on annettava mahdollisuus monipuolistaa tehokkaasti toimintaansa ja täydentää tarjontaansa. Suoraan sanottuna nämä tehtävät olisi mielestäni otettava tämän politiikan suuntaviivoiksi, jotta yhteisön audiovisuaalipolitiikka ei kuolisi digitaaliaikana, vaan se voisi jatkaa ikuisesti tehtäviään.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelilli (UEN).(IT) Arvoisa puhemies, aivan ensimmäiseksi onnittelut esittelijälle siitä, että hän on onnistunut tekemään synteesin työstä, johon sisältyy noin paljon ehdotuksia. On kuitenkin joitakin näkökohtia, joita haluaisin jäädä tarkastelemaan.

Ennen kaikkea olen yhtä mieltä siitä, että politiikan ja lakien on pystyttävä sopeutumaan teknologisen kehityksen nopeuteen, sanoisin melkein, että niillä on velvollisuus tehdä niin. Audiovisuaalialan erityistapauksessa selkeät ja ennen kaikkea nopeat oikeudelliset välineet merkitsevät toimielimille mahdollisuutta hallinnoida näitä samaisia muutoksia: mahdollisuutta suojella paremmin yleisöä ja käyttäjiä; asettaa tarvittavat rajoitukset alaikäisten suojelemiseksi; asettaa uusia sääntöjä tekijänoikeuksien suojelemiseksi; ennakoida sääntelyn keinoin joitakin ilmiöitä, kuten sitä, että sähköisessä kaupankäynnissä käytetään lähitulevaisuudessa välineenä myös televisiota.

Lisäksi meidän ei pidä pelätä vaan ajatella ylpeinä, että koko audiovisuaaliala on digitaaliaikana merkittävä vapauden, tiedon ja ajatusten levittämisen väline.

On olemassa valtava eurooppalainen kulttuuri- ja viestintäperintö, jota on pyrittävä hyödyntämään mahdollisimman hyvin. Tähän tarvitaan toki enemmän varoja, mutta tarvitaan myös tilaisuuksia keskustella, sellaisia kuin esittelijän esittämä foorumi: tilaisuus keskustella tarkoituksena luoda tulevaisuuden audiovisuaalialan politiikka, jonka avulla kyetään tarttumaan kaikkein uusimman teknologian tarjoamiin rajattomiin mahdollisuuksiin, ja tilaisuus yhdistää niitä aina vain laadukkaampien tuotteiden saamiseksi.

Näin ollen tavoite, jonka haluaisimme saavuttaa, on entistä vastavuoroisempi ja interaktiivisempi audiovisuaalialan politiikka, joka voi tuoda esille erikoisuuksia ja erilaisuutta, mitä meillä on runsain määrin suuren eurooppalaisen identiteetin kirjossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Della Vedova (TDI).(IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvä Veltroni, italialaisten radikaalien nimissä en voi yhtyä keskustelun aiheena olevassa mietinnössä ilmaistuun myönteiseen arvioon komission tiedonannosta, joka käsittelee suuntaviivoja yhteisön audiovisuaalipolitiikalle digitaaliaikaa varten. En voi yhtyä siihen, koska tiedonanto toistaa television ja elokuvan osalta vanhaa eurooppalaista kliseetä: suoraa julkista tukea valtion yrityksille, valtiojohtoisuutta ja sen kaupallisen luonteen kieltämistä, jonka audiovisuaalialan markkinat ovat yhä enemmän omaksuneet. Kaikki tämä päivitettynä – kuten sanotaan – uuteen multimedian lähentymisen digitaaliaikaan ja Internetin ainutlaatuisen leviämiseen.

Edelleenkin siis ajatellaan, että Euroopan audiovisuaalialan yritykset eivät kykene kasvamaan ja seisomaan omilla jaloillaan ja että käyttäjät ovat kykenemättömiä tunnistamaan valtaisan multimediatarjonnan joukosta parhaita ja heille sopivimpia tuotteita, aivan kuin menneisyyden valtiojohtoisuus ja holhous ei olisi syynä siihen vaikeaan tilanteeseen, jossa ala tällä hetkellä on. Rohkea askel markkinoita kohti ja irtaantuminen valtiosta olisi hyödyksi kaikille, yrityksille ja käyttäjille, jotka saisivat valita vapaammin.

Siirryn nyt käsittelemään joitakin yksittäisiä kohtia käsiteltävänä olevassa mietinnössä. Sääntelyn osalta puhutaan infrastruktuurien ja sisällön erottamisesta ja ehdotetaan sisällölle sellaista sääntelyä, johon olemme tottuneet. Mutta mitä tämä tarkoittaa? Kysyn tätä jäsen Veltronilta! Halutaanko esimerkiksi ulottaa julkaisutoimintaa koskeva laki, johon liittyvät sopimukset ja velvollisuus kirjoittautua lehtimiesrekisteriin, on line -julkaisuihin? Tämä olisi minusta suuri virhe! Tai ulottaa televisiota koskeva tukahduttava sääntely kaikkiin muihin Internetin kautta välitettäviin ohjelmiin? Tämä olisi suuri virhe ja harhakuvitelma, josta Euroopan yritykset ja kansalaiset saisivat jälleen maksaa. Internet on levinnyt räjähdysmäisesti juuri siksi, että jäsenvaltiot eivät ole kyenneet kahlitsemaan sitä kieltojen ja sääntöjen paljoudella. Hyvä, että näin on käynyt, ja minusta olisi hyvä, jos näin olisi vastakin.

Henkisen omaisuuden ja tekijänoikeuksien osalta – toinen asia, jota mietinnössä käsitellään – minusta on Internetin myönteisen kehityksen kannalta tarpeetonta ja haitallista vahvistaa tekijänoikeusdirektiiviä, kuten nyt esitetään. Meillä on ollut Napsterin tapaus ja New Tellin tapaus. Katsomme, että tekijänoikeuksia ja kustannusoikeuksia on tarkistettava kriittisesti suuntaan, joka tekee tiedon ja tuotteiden siirron helpommaksi ja avoimemmaksi, ja yritykset, alan suurfirmat, tietävät, että niiden on tehtävä myönnytyksiä Internetin osalta.

Elokuvasta: mietinnössä pyydetään lisärahoitusta eurooppalaiselle elokuvalle. Jäsen Veltroni tietää, että Italiassa vallitsee 50-vuotinen kiista liberaalien, Sturzon, Ernesto Rossin ja niiden välillä, jotka haluavat jatkaa elokuvan tukemista. Me katsomme, että kansalaisten vapaa valinta määrätä elokuvateoksen menestyksestä tai epäonnistumisesta on paras ja tehokkain kriteeri myös elokuva-alan kasvun kannalta. Pyydämme tarkistuksella arviota tähänastisen toiminnan kustannustehokkuudesta.

Lopuksi televisiotoiminnan yksityistämisestä: pyydämme Amsterdamin pöytäkirjan tarkistamista, jota tässä sen sijaan pidetään itsestään selvänä asiana. Financial Times on nostanut esiin Euroopan julkisen television helmen, BBC:n, yksityistämistä koskevan ongelman.

Julkinen televisiotoiminta on yksityistettävä, muuten uusia investointeja varten pyydetään aina vain suurempia lupamaksuja. Jos yleispalvelu halutaan säilyttää, radio- ja televisioluvat on huutokaupattava kaikkien operaattorien kesken: saamme tehokkaampia ohjelmia ja luvanmaksajien rahoja säästyy. Pyydän harkitsemaan ehdottamiamme tarkistuksia, joilla voidaan puuttua tämän mietinnön suuntaan ja sellaisen kannustin- ja tukijärjestelmän jatkumiseen, joka ei ole toiminut ja joka ei tule toimimaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Ridruejo (PPE-DE).(ES) Arvoisa puhemies, mielestäni komission sekä myös esittelijä Veltronin tekemässä työssä on paljon tärkeitä näkökulmia. Tietenkin on selvää, että on nähty paljon vaivaa uusien aiheiden sisällyttämiseksi ja edistysaskelten ottamiseksi Euroopan audiovisuaalisen politiikan alalla. Kuitenkin olen sitä mieltä, että joissakin asioissa meillä on vielä paljon tehtävää sekä komissiossa että parlamentissa. Olemme pahasti jäljessä audiovisuaalisella alalla tapahtuneisiin suuriin muutoksiin nähden, ja varsinkin digitalisoinnin vuoksi. Jos emme toimi, olemme kuin strutsi, joka työntää päänsä maankoloon. Olen varma, ettemme haluaisi sellaista.

Me kaikki tiedämme, että digitalisointi alkoi viisi vuotta sitten, ja siksi tämä audiovisuaalisen politiikan saralla tehty työ on erittäin paikallaan. Haluaisin tähdentää viittä seikkaa, sillä mielestäni niitä on tarkistettava ennemmin tai myöhemmin:

Ensimmäinen koskee julkisen palvelun luonnetta. Tämä on tärkeää, jos haluamme säilyttää Euroopassa julkisen palvelun kiistattomasti vapaan kilpailun oloissa ja huomaamme asian, jos katsomme julkisten palvelujen katsojamääriä ja tämä on tärkeää myös yksityisten audiovisuaalisten palvelujen kannalta. Moni kysymys on ratkaisematta: yksi on se, kuinka kummankin tehtävät erotetaan toisistaan.

Toiseksi puhuisin eräästä mielestäni olennaisesta asiasta, eli televisio ilman rajoja -direktiivin tarkistamisesta. Tässä asiassa olemme kuin strutsi, josta aiemmin mainitsin.

Kolmanneksi on jollakin tavoin määriteltävä ja mielestäni tässä asiakirjassa ei käsitellä sitä riittävästi mitä tehdään television interaktiivisille palveluille ja mitä tehdään televisioalalla Internetille.

Kolmas seikka liittyy siirtymiseen analogisesta televisiosta digitaalitelevisioon ja sen seurauksiin käyttäjien kannalta uusien päätteiden käytön ja hankinnan osalta.

Viimeiseksi kilpailua ja yrityskeskittymiä koskevien lakien vaikutuksesta. Audiovisuaalisessa politiikassa olisi käsiteltävä näitä seikkoja ja myös käsiteltävä perusteellisemmin kilpailuun liittyviä kysymyksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Iivari (PSE). - Arvoisa puhemies, Veltronin erinomainen mietintö on saanut vahvan tuen parlamentin kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokunnassa ja samoin näyttää käyvän myös täällä täysistunnossa. Siirtyminen digitaaliaikaan merkitsee tiedonvälitykselle valtavaa murrosta. Tekninen kehitys tarjoaa kuluttajalle yhä enemmän mahdollisuuksia audiovisuaalisten tuotteiden käyttämisessä mitä tulee aikaan, paikkaan, sisältöihin ja välineisiin. Samalla se merkitsee tiedonvälityksen sirpaloitumista ja lisää paineita keskittymiseen ja kaupallisuuteen.

Euroopan kilpailukyvyn, työllisyyden, mutta myös kulttuurin kannalta audiovisuaalinen sektori on avainasemassa. Komission aloitteellisuus asiassa onkin myönteistä samoin kuin se, että työnjako on selkiytynyt tietoyhteiskunnan ja kulttuurin pääosastojen välillä. Teknologisen murroksen keskellä on välttämätöntä pitää mielessä tiedonvälityksen yhteiskunnallinen ja kulttuurinen merkitys. Kyse ei voi olla välineistä tai taloudellisista voitoista. Tiedon tasa-arvoa ei saa väheksyä. Siksi haluan painottaa julkisen palvelun yleisradiotoiminnan turvaamista myös tulevaisuudessa. Sen yhteydessä on kunnioitettava Amsterdamin sopimuksen lisäpöytäkirjaa, jonka mukaan jäsenvaltiot päättävät julkisen palvelun rahoituksen järjestämisestä. On myös pidettävä huoli siitä, että ihmisten oikeus saada tietoa ja kulttuuripalveluja omalla kielellään turvataan.

Kuten eräs eurooppalainen historioitsija on todennut, tulevaisuuden Euroopassa isänmaa on äidinkieli. Televisio ja elokuva saavat yli rajat ulottuvina välineinä osakseen mielenkiintoa radiota enemmän. Kuitenkaan radion merkitystä etenkin pienimmillä kielialueilla ei saisi aliarvioida. Jotta radio pysyisi digitaaliajan kehityksessä mukana, on tärkeätä saada aikaan sitä tukeva DAB-standardi.

 
  
MPphoto
 
 

  Thors (ELDR).(SV) Arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat ja ystävät, puhumme televisio ilman rajoja -direktiivistä. Samalla tiedämme, että siirtyminen digitaalitelevision käyttöön saattaa aiheuttaa sen, että saamme juuri television, jolla on rajat. BBC ei enää näy Irlannissa. Ruotsin televisiota ei ehkä ole enää yhtä helppo nähdä Suomessa. Tällaista rajojen ylittämistä on ollut. Digitaalikortin ostaminen olemassa olevaan maksulliseen televisioon on vaikeaa.

Vetoan komission jäseneen, että hän kiinnittäisi huomiota siihen kehotukseen, jonka parlamentin kaikki ryhmät yksimielisesti antoivat digitaalitelevisioon liittyvän teknisen direktiivin käsittelyn yhteydessä, ja että hän todellakin huolehtisi tästä kysymyksestä, joka liittyy olennaisesti siihen, että tekijänoikeusjärjestöt eivät pääse yhteisymmärrykseen televisiointioikeuksien myyntiä koskevista järkevistä ehdoista. Kehotan sen vuoksi komissiota kiinnittämään tähän huomiota.

Samalla haluan tukea voimakkaasti sitä, mitä jäsen Iivari sanoi pienistä kielialueista. Meidän, jotka olemme kiinnostuneita kansallisesti määritellyistä julkisista palveluista, on oltava tarkkoina. Meidän on varottava, että esimerkiksi kilpailunäkökulma ei pääse valitettavalla tavalla horjuttamaan oikeuttamme määritellä kansallisesti, millaista julkista palvelua haluamme tarjota. Kaikki kielet eivät nimittäin ole tässä mielessä samanarvoisia EU:ssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alyssandrakis (GUE/NGL). - (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, audiovisuaaliset välineet ovat ilmaantumisestaan lähtien olleet voimakas tekijä ideologisessa muokkaamisessa. Digitaalisella aikakaudella niiden valvonta saa strategisen merkityksen asenteiden ja elämäntapojen muovaamisessa, koska se, joka valvoo niitä, määrittelee myös, minkälaista tietoa niiden kautta välitetään. Kreikan kommunistisen puolueen kanta on, että valvonnan pitää kuulua julkiselle taholle. Ei siksi, että meillä olisi harhaluuloja siitä, että kapitalistisessa järjestelmässä hallitukset sallisivat täysin avoimen ja todellisen tiedonvälityksen, vaan jotta julkinen valvonta olisi mahdollisimman kattavaa.

Komissio kuitenkin päinvastoin antaa julkiselle taholle köyhän sukulaisen roolin ja markkinavoimille annetaan todellisen säätelijän rooli. Päällepäin monopolien vastainen politiikka tähtää sellaisten oligopolien luomiseen, jotka haittaavat aivan yhtä paljon tiedonvälityksen objektiivisuutta, mutta takaavat kuitenkin runsaat voitot sekä takuuvarman ideologisen manipuloinnin sillä, että tietovirtaa valvovat jotkin eurooppalaiset monopolit vastoin kaikkia vapauden ja demokratian käsityksiä.

Hyvät kollegat, meille ei ole ongelma se, valvovatko tiedonvälitystä amerikkalaiset vai eurooppalaiset monopolit. Todellinen ongelma on se, että kansojen on noustava vastarintaan ja ajettava oikeuttaan saada todellista tietoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Karas (PPE-DE). - (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, digitaalitekniikka muuttaa elämäämme. Tämä muutos tapahtuu joka tapauksessa. Meidän on hyödynnettävä sitä ja luotava säännöstö. Haluaisin vielä täydentää edeltäviä puhujia lyhyesti muutamalla ajatuksella. Lissabonissa Portugalin puheenjohtajakaudella järjestetyn digitaalitelevisiota käsitelleen konferenssin tulokset olivat aiheen vajavaista tiivistelmää lukuun ottamatta valitettavasti laihat. Sen vuoksi vaadin Digital Europe -aloitetta, jossa säädetään selkeästi digitaalitelevision yhdenmukaistetusta käyttöönotosta ja sisältöjen digitalisoinnista. Pelkkä määräaikojen asettaminen mottona "koko Eurooppa on digitalisoitava vuoteen 2010 mennessä" ei riitä.

Toiseksi: alakohtaiselle itsesääntelylle esimerkiksi Itävallan televiestintäalan lisäarvopalvelujen toimintaohjeille on annettava reilu mahdollisuus toimia. Lainsäätäjän ei tarvitse säädellä kaikkea liikaa.

Kolmanneksi: audiovisuaalipolitiikka koskee infrastruktuuria ja sisältöjä. Me tiedämme, että viimeksi mainituissa me olemme kiintiösäännöistä huolimatta kaukana jäljessä Yhdysvaltoja. Vain jännittäviä sisältöjä suurelle määrälle katsojia toimittava havaitaan. Sen vuoksi meidän on tehtävä kaikkemme eurooppalaisten sisällöntuottajien tukemiseksi, heidän työnsä helpottamiseksi eikä vaikeuttamiseksi.

Neljänneksi: sisältöjen ja infrastruktuurin tiukkaan sääntelyyn perustuva lähestymistapa on säilytettävä. Minun kotimaani suunnitelmat KOMMAUSTRIA-tiedotusvälinevirastosta ovat esimerkillisiä ja käsiteltävänä olevien EU:n kahdeksan tietoyhteiskuntaa koskevan direktiiviehdotuksen mukaisia. Meidän on lisättävä vauhtia emmekä saa hidastella enää hetkeäkään!

 
  
MPphoto
 
 

  Ortuondo Larrea (Verts/ALE).(ES) Arvoisa puhemies, komission esittelemään asiakirjaan, jossa käsitellään komission audiovisuaalista politiikkaa digitaaliajalla, sisältyy muun muassa kaksi olennaisena pitämääni seikkaa.

Ensinnäkin on taattava sekä julkisen että yksityisen televisiojärjestelmän jatkuminen, ja on olennaisen tärkeää, että Euroopan julkiset toimijat voivat hyödyntää täysimääräisesti uusien tietotekniikoiden tarjoamia mahdollisuuksia.

Toiseksi audiovisuaalisella alalla yksi yhteisön politiikan päätavoitteista on kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus. Tässä mielessä haluaisin ehdottaa, että audiovisuaalisilla aloilla komissio toimissaan ja tukitoimissaan pitäisi positiivista syrjintää ensisijaisena Euroopan unionin kulttuurien ja alueellisten kielien sekä vähemmistökielien osalta. Erityisesti heikompien aseman tukeminen on yksi tapa suosia monimuotoisuutta. Ja näin ollen ehdotankin, että yhteisön säännöstöllä ja komission päätöksillä edistettäisiin sitä, että kaikkien joukkotapahtumien tilaisuuksien, esitysten ja urheilutapahtumien jne. lähetyksiä pidettäisiin yleishyödyllisinä palveluina ja niitä voitaisiin seurata kaikilla Euroopan unionin kielillä alueelliset kielet mukaan luettuina. Ainoastaan tällä tavalla onnistumme tekemään Euroopasta aidosti monimuotoisen yhteisön.

 
  
MPphoto
 
 

  Junker (PSE). - (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, vilkaisu Saksan kaapelitelevisioon, jossa kisailee nyt jo noin 30 kanavaa, osoittaa, että suuri määrä ei tarkoita monipuolisuutta! Kaupallisten tarjoajien kanssa kilpailtaessa sortuu helposti suurten joukkojen miellyttämiseen ja laiminlyömään vähemmän tuottoisat mielenkiinnon kohteet. Sen vuoksi on niin tärkeää liittää audiovisuaaliseen strategiaan mielipiteiden monimuotoisuuden ja pluralismin turvaaminen, jotka ovat nykyään demokraattisen mielipiteenmuodostuksen olennaisia perusteita, ja taata julkisten tiedotusvälineiden yhtäläinen kehittyminen tiedotusvälineiden tulevaisuuden markkinoilla.

Kaikkien kansalaisten on päästävä syrjimättä näille tulevaisuuden markkinoille, eikä myöskään minkäänlaisten palvelujen tarjoajia saa syrjiä. Käytännössä se merkitsee markkinoiden avoimuutta ja sellaisen kehityksen estämistä, joka johtaa taloudellisen vallan muuttumiseen journalistiseksi vallaksi ja lopulta poliittisen vallan väärinkäytöksi. Nämä kulmakivet muodostavat lainsäädännöllisen sääntelykehyksen kehittämisen tärkeimmät velvoitteet. Veltronin mietinnössä tehdään tärkeitä siihen liittyviä ehdotuksia.

Kaikkea ei voi kuitenkaan säädellä. Sen vuoksi haluaisin käsitellä yhtä kohtaa, jota täällä ei ole vielä mainittu, nimittäin tietoyhteiskunnalle ominaisten taitojen hankkimista. Ihmisten on opeteltava kanssakäyminen multimediamaailman tarjousten kanssa, jotta he pystyvät erottamaan jyvät akanoista, tekemään arvopohjaisen valinnan ja parantamaan arvostelukykyään. Näiden taitojen välittämisestä pitää tulla yhteisön audiovisuaalipolitiikan osa. Siinä suhteessa komission tiedonanto kaipaa vielä jatkoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Gargani (PPE-DE).(IT) Arvoisa puhemies, haluaisinkin itse kulttuurivaliokunnan puheenjohtajana antaa jäsen Veltronille tunnustusta erittäin tärkeästä työstä. Olen iloinen, koska rehellisesti sanottuna en uskonut, että näin tärkeästä ja perustavasta toimesta voitaisiin päästä valiokunnassa yksimielisyyteen.

Digitalisointi tarjoaa kansalaisille pääsyn huomattavaan määrään uusia ja innovatiivisia sisältöjä, ja tästä syystä minun on oltava täysin samaa mieltä jäsen Veltronin kanssa siitä, että kaikki tämä vaikuttaa demokratiaan, Euroopan ja jäsenvaltioiden organisaatioon ja kansalaisille tarjoamamme viestinnän laatuun.

Tästä syystä katson, että analogisen ja digitaalisen järjestelmän välisen siirtymävaiheen pitäisi merkitä mahdollisuutta houkutella käyttäjiä tarjoamalla innovatiivisia ohjelmia sen sijasta, että kopioitaisiin vain nykyinen ohjelmatarjonta, joka välittyy häiriöttä radioaaltojen kautta. Jäsen Toole on oikeassa: nk. simulcastin (rinnakkaisohjelmisto) avulla ei olisi mahdollista houkutella sopivaa käyttäjäpohjaa, ja siksi hän katsoo, että operaattorien ja käyttäjien kannalta saman asian ajaa uusien audiovisuaalituotteiden lähettäminen kokeilujakson ajan digitaalilähetyksille varattujen kanavien kautta, mahdollisesti vain tietyillä alueilla.

Komissio on oikeassa todetessaan, että jäsenvaltioiden käyttöön ottaman rahoitusjärjestelmän on noudatettava suhteellisuusperiaatetta, eikä se voi vaikuttaa yhteisön markkinaoloihin ja kilpailuun yhteisen edun vastaisella tavalla.

Audiovisuaalipolitiikassa on kaksi peruskriteeriä, joita on sovellettava määriteltäessä rahoitusmääräyksiä: suhteellisuus ja avoimuus. Jälkimmäinen kriteeri antaa ymmärtää, että jäsenvaltioiden on määriteltävä selkeästi julkinen palvelutoiminta, että rahoituksen avoimuus on taattava ja että mikäli julkisen palvelun operaattorit harjoittavat puhtaasti kaupallista toimintaa, se on eriteltävä myös kirjanpidossa. Luulen, että tämä erittely oli parasta, mitä komissio saattoi tällä hetkellä tehdä sellaisen politiikan saamiseksi jäsenvaltioihin ja Eurooppaan, joka vastaa teknologian muutosta ja johtaa järjestelmän kokonaisvaltaiseen kehitykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Reding, komissio. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, hyvät kollegat, komissio on tyytyväinen Veltronin ja valmistelijan laatimaan mietintöön, ja kiitän asiasta vastaavan valiokunnan puheenjohtajaa ja jäseniä siitä hienosta yksimielisyydestä, jonka he onnistuivat luomaan valiokuntaansa tätä mietintöä valmisteltaessa.

Kuten tiedätte, myös neuvosto on 16. toukokuuta 2000 pidetyssä kokouksessa hyväksytyissä päätelmissään antanut tukensa komission lähestymistavalle. Tämä on hienoa yksimielisyyttä. Kerrankin kaikki kolme toimielintä näyttävät olevan samalla aaltopituudella ja täydellisen yksimielisiä. Olen siitä iloinen.

Komissio pitää myönteisenä etenkin parlamentin antamaa tukea tiedonannossa esitetylle sääntelyperiaatteelle. Kuten tiedätte, komissio tekee useita tutkimuksia audiovisuaaliselta alalta ja kuulee laajasti kaikkia kiinnostuneita osapuolia ennen lopullisen tarkistuksen esittämistä televisio ilman rajoja -direktiiviin, jos se osoittautuu tarpeelliseksi tutkimusten perusteella. Tässä vaiheessa, kun tutkimuksia ja kuulemisia ei ole vielä toteutettu, olisi ennenaikaista ryhtyä arvailemaan, millaisiin muutoksiin asiantuntijat ja poliitikot lopulta päätyvät.

Komissio merkitsee muistiin parlamentin esittämät näkemykset tästä direktiivistä ja ottaa ne aiheellisesti huomioon vuoden 2002 loppuun mennessä tehtäväksi määrätyssä tarkistuksessa. Huomauttaisin vain eräästä yksityiskohdasta sen verran, hyvä esittelijä, että komission tiedonannossa ei sanota, että mainontaa koskevaa lainsäädäntöä olisi tarkistettava uuden digitaalitekniikan huomioon ottamiseksi. Siinä sanotaan ainoastaan, että komissio tekee tutkimuksen digitaalitekniikasta, jotta voimme varmistua tarkistuksen tarpeellisuudesta. Kaikki komission jäsenet päättävät kuitenkin yhdessä siitä, pitäisikö lainsäädäntöä tarkistaa vai ei. Komissio on parlamentin kanssa yhtä mieltä myös siitä, että toimituksellisen sisällön ja mainonnan välillä olisi säilytettävä selvä ero kaikissa tiedotusvälineissä.

Mietintöluonnoksessa olevien tiedotusvälineiden moniarvoisuutta koskevien näkemysten osalta tässä yhteydessä on syytä huomata, että digitaalitekniikka ja varsinkin Internet tarjoavat ennen kokemattomia mahdollisuuksia moniarvoisen yhteiskunnan luomiseen ja kehittämiseen. Digitaalitekniikalla pystytään esimerkiksi lisäämään valtavasti kanavien lukumäärää ja helpottamaan siten sisällöntarjoajien mahdollisuuksia käyttää niitä. Lisäksi kuten useampikin puhuja toi esiin olisi varmistettava, etteivät kuvitellut tai todelliset esteet hankaloita verkon käyttöä.

Internetin ansiosta myös kaikista kansalaisista voi tulla sisällöntarjoajia, ja Internet tarjoaa mahdollisuuden päästä maailmanlaajuiselle foorumille, jossa kaikki voivat olla mukana, kaikkine siihen liittyvine etuineen ja vaaroineen. Minun mielestäni meidän olisi joskus puhuttava perusteellisesti siitä, mitä kaikkea muuta näihin etuihin sisältyy. Kaikki tämä muuttaa kuitenkin moniarvoisuuden kysymystä ja lisää sen mutkikkuutta. Moniarvoisuuden toteutumisen esteenä digitaalisessa maailmassa ovat köyhyys sekä koulutuksen ja ammattikoulutuksen puute. Kollegat toivat esiin myös tämän asian, joka estää kansalaisia osallistumasta täysipainoisesti digitaaliaikaan.

Digitaalinen kuilu tuli esille. On selvää, että meidän kaikkien on panostettava siihen, että tietoa saavien ja tietoa saamattomien, osallistuvien ja ulkopuolelle jäävien välinen kuilu ei kasvaisi liian syväksi. Olen samaa mieltä Junkerin kanssa siitä, että on pohdittava tai pikemminkin ehdotettava menetelmiä tiedotusvälineiden lukutaidon kehittämiseksi. Tämä asia on minulle hyvin tärkeä ja se on tärkeä myös Jacques Langille, jonka kanssa olen jo puhunut erilaisista mahdollisuuksista tällaisten menetelmien kehittämiseksi. Saavutamme tämän tavoitteen, jäsen Junker, koska pidämme luku-, kirjoitus- ja laskutaidon lisäksi hyvin tärkeänä kykyä tulkita kuvia. Emme opi sitä luonnostamme.

Digitaalisten tiedotusvälineiden operaattoreiden osalta nykyisin sovellettava kilpailulainsäädäntö näyttää olevan tehokas keino moniarvoisuuden takaamiseksi. Muitakin toimenpiteitä voitaisiin silti varmasti toteuttaa digitaaliajasta saatavan kokemuksen perusteella, ja komissio vastaa parlamentin kysymyksiin kuulemalla eri tahoja näistä asioista Televisio ilman rajoja -direktiivin tarkastelun yhteydessä.

Olen myös hyvin iloinen lähes yksimielisestä suhtautumisesta Media-ohjelmaan. Digitaalinen vallankumous avaa tien monille uusille tavoille käyttää audiovisuaalisia teoksia, kuten valitsemalla videoita Internetistä. Eurooppalaisen audiovisuaalialan on pystyttävä hyödyntämään näitä tilaisuuksia. Yhdysvaltalaiseen kilpailijaansa verrattuna eurooppalainen audiovisuaaliala on kuitenkin edelleen hajautunut ja heikko, kuten tiedämme. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on tosin jo tapahtunut kehitystä. Esimerkiksi lähes kaikissa jäsenvaltioissa suosituimmat televisiolähetykset ovat kansallista eivätkä yhdysvaltalaista tuotantoa. Muutosta on siis jo tapahtunut.

Samaan aikaan elokuva-alalla on havaittavissa, että eurooppalaisten menestyselokuvien määrä on lisääntynyt huomattavasti. Emme saa siis pysähtyä, hyvät kollegat, ja tiedän teidän tukevan minua tällä tiellä mutta tarvitsisin varoja uuden Media Plus -ohjelman toteuttamiseen. Tämä on suuri vaara, joka varjostaa kyseisestä hankkeesta tehtävää lopullista päätöstä. Toivon kaikissa jäsenvaltioissamme tuotettavan eurooppalaisen elokuvan edun nimissä, että pääsemme tässä asiassa hyvään tulokseen seuraavissa kulttuurineuvoston kokouksissa.

Haluaisin myös valistaa niitä, jotka eivät ole nyt enää täällä, mutta jotka esittivät arvostelua väittäen, että Media ja Media Plus toimivat vain Euroopan tasolla elokuvatuotantoa tukevan kansallisen järjestelmän lisänä. Media Plus -ohjelmalla tuetaan myynninedistämistä, levitystä ja digitaalitekniikan koulutusta.

Kyseessä ei ole päällekkäinen tai ylimääräinen vaan ehdottoman tarpeellinen järjestelmä, jos haluamme, että eurooppalaiset elokuvamme leviävät tuotantomaansa rajojen ulkopuolelle.

Tiettyjen parlamentin mietinnössä olevien elokuvaa koskevien ehdotusten osalta komissio ilmoittaa tiedonannossaan, että se aikoo laatia erityisesti elokuva-alaa koskevan tiedonannon, jossa käsitellään esimerkiksi eurooppalaisten teosten määritelmää, ja vaikka Fraisse ei ole nyt enää läsnä, haluaisin kuitenkin sanoa hänelle, että se ei ole helppo tehtävä ja että jos hän haluaa, hän on tervetullut auttamaan meitä. Tiedonannossa käsitellään myös elokuvatuotannon valtiontukia, mikä on meitä kaikkia kiinnostava aihe.

Lisäksi tiedonannossa voitaisiin arvioida, tarvitaanko tällä alalla myös yhteisön tason toimintaa ja onko elokuvatuotannolle syytä kehittää teknisiä rahoitusmekanismeja. Eräs kollega viittasi tähän. Kuten hyvin tiedätte, olenhan sanonut tämän jo useampaan otteeseen, Euroopan investointipankin kanssa käydään parhaillaan neuvotteluja mahdollisesti syksyllä perustettavasta rahastosta riskipääomia varten, joilla korjattaisiin elokuva-alamme puutteellista rahoitusta.

Komissio merkitsee tässä vaiheessa muistiin parlamentin kommentit, mutta se ei pysty vielä kertomaan yksityiskohtaisempia tietoja. On kuitenkin ymmärrettävä selvästi, että tunnustamme täysin audiovisuaalisen tuotannon julkisen rahoituksen tarpeen ja sen, että alalle on järjestettävä erityiskohtelu. Haluaisin korostaa viimeksi mainittua seikkaa, koska sillä on ensiarvoinen merkitys koko tulevan politiikkamme kannalta.

Te kaikki olette nyt tietoisia siitä, että julkinen yleisradiotoiminta on hyvin arka ja monimutkainen kysymys, ja komissio on ilmaissut selvästi sitä koskevan kantansa useaan otteeseen ja erityisesti tässä tiedonannossa. Hyvät kollegat, olen samaa mieltä siitä, että julkisella yleisradiotoiminnalla on keskeinen kulttuurinen ja yhteiskunnallinen rooli jäsenvaltioissamme, ja siksi sitä on suojattava ja annettava sille mahdollisuus jatkaa rooliaan. Tämä rooli voi muuttua teknisen ja markkinoiden kehityksen myötä, mutta siitä on keskusteltava jäsenvaltioissa, koska jäsenvaltioiden tehtävänä on määritellä yleisradiotoiminnan ja julkisen palvelun tehtävä ja päättää niiden rahoitusjärjestelmästä, kuten Amsterdamin sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa selvästi mainitaan.

Komissio ei puutu tähän alaan, ja avoimuutta koskeva teksti on tältä osin selvä. Amsterdamin sopimuksen perusteella komission tehtävänä on kuitenkin varmistaa, että rahoitusjärjestelmä ei vaikuta yhteisön kauppa- ja kilpailuolosuhteisiin yleisen edun vastaisella tavalla. Jotta komissio voi toteuttaa tehtävänsä ja arvioida, ovatko kyseisille yrityksille myönnetyt edut niille annettujen julkisen palvelun tehtävien mukaisia, jäsenvaltioiden on määriteltävä nämä tehtävät, ja niiden rahoituksen on oltava avointa. Yritysten mahdollista kaupallista toimintaa ei saa rahoittaa suoraan tai epäsuorasti julkiselle palvelulle tarkoitetuista varoista. Avoimuusperiaatteen vuoksi tässä yhteydessä on toimittava näin, ja minun nähdäkseni nämä periaatteet ilmaistaan kaikille ymmärrettävässä, selvässä ja avoimessa muodossa myös viimeisimmissä komission esittämissä teksteissä.

Tähän liittyen Lillessä 20. ja 21. heinäkuuta 2000 pidetyssä epävirallisessa kulttuuri- ja audiovisuaalialan neuvostossa puhuttiin julkisen yleisradiotoiminnan tulevaisuudesta. Muutamat ministerit olivat sitä mieltä, että Amsterdamin sopimukseen liitettyä pöytäkirjaa olisi täydennettävä alan nopean teknisen kehityksen vuoksi, ja sanoin olevani valmis pohtimaan tätä kysymystä lähitulevaisuudessa niin heidän kuin teidänkin kanssanne.

On myös huomattava, että komissio hyväksyi hiljattain avoimuusdirektiivin tarkistetun tekstin, kuten jo mainitsin. Tämä direktiivi ei koske, mikä on hyvin oleellinen asia, niitä julkisen palvelun yleisradioyrityksiä, jotka eivät harjoita kaupallista toimintaa. Valtioiden määrittelemät julkista rahoitusta saavat julkiset palvelut, jotka täyttävät selvästi julkisen palvelun määritelmän, eivät myöskään kuulu avoimuusdirektiivin soveltamisalaan.

Mietinnössä mainitaan yleispalvelun käsite. Tässä yhteydessä on syytä huomata, että yleispalvelu on televiestintäpalveluista lainattu käsite, jota ei nähdäkseni voida siirtää automaattisesti audiovisuaalialalle. Tiettyjen radio- ja audiovisuaalialan palvelujen ja tiettyjen sisältömuotojen saatavuuden takaaminen kuluttajille on julkisen yleisradiotoiminnan tehtävän määrittelyyn liittyvä kysymys ja se kuuluu näin ollen jäsenvaltioille Amsterdamin sopimukseen liitetyn pöytäkirjan perusteella.

Eurooppalaisen foorumin perustaminen erilaisten audiovisuaalisten sisältöjen tarkastelua varten on mielenkiintoinen ehdotus, jota komissio harkitsee ja tutkii asianomaisten osapuolten kanssa televisio ilman rajoja -direktiivin käsittelyn yhteydessä. On syytä huomata, että nykyisen direktiivin puitteissa on perustettu yhteyskomitea, jonka tehtävänä on tutkia kaikkia direktiiviin liittyviä audiovisuaalipolitiikan näkökohtia.

Audiovisuaalialan kansainvälisistä kauppaneuvotteluista voin sanoa, että mitään huomattavaa edistystä ei ole tapahtunut. Komissio on selventänyt kantaansa useaan otteeseen. Sen pitäisi pystyä säilyttämään Uruguayn kierroksella saamansa vapaus laatia ja panna täytäntöön audiovisuaalialan rahoitussäännöksiä ja hallintomääräyksiä erityisesti kulttuurisen monimuotoisuuden vaalimiseksi. Neuvosto antoi komissiolle tällaiset valtuudet seuraavia alan palveluja koskeviin neuvottuihin 26. lokakuuta 1999 hyväksymissään päätelmissä, ja voin vakuuttaa teille, että kollegani komission jäsen Lamy noudattaa täysin näitä suuntaviivoja. Voimme luottaa siihen, että hän puolustaa ja tukee eurooppalaista audiovisuaalialaa siten, kuin me haluamme ja te haluatte, ja jos kaikki suoriutuvat saamastaan tehtävästä, onnistumme kaikki yhdessä turvaamaan työpaikkojen luomisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden kannalta välttämättömän audiovisuaalialamme tulevaisuuden ja vahvistamaan sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - Kiitoksia, arvoisa komission jäsen.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö