Takaisin Europarl-portaaliin

Choisissez la langue de votre document :

 Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Keskiviikko 17. tammikuuta 2001 - Strasbourg EUVL-painos

6. Puheenjohtajavaltio Ruotsin toimintaohjelma
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Minulla on erittäin suuri ilo toivottaa pääministeri Persson tervetulleeksi. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, haluaisin kertoa teille, miten mieluisaa meistä on, että olette ensimmäisen kerran läsnä istuntosalissa aloittamassa Ruotsin puheenjohtajakautta, jolle toivotamme kaikkea menestystä. Pitemmittä puheitta annan teille puheenvuoron.

 
  
MPphoto
 
 

  Persson, neuvosto.(SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja ja hyvät Euroopan parlamentin jäsenet!

Jo pelkästään viime vuosikymmenen aikana Euroopassa on tapahtunut enemmän muutoksia kuin koskaan ennen. Yhteistyö on korvannut kylmän sodan. Tekninen kehitys on kasvanut räjähdysmäisesti ja taloutemme ovat nivoutuneet tiukasti toisiinsa maailmanlaajuisilla markkinoilla.

Demokratian ja rauhan uhkista puhuttaessa ei voi enää yksinkertaisesti viitata rautaesiripun toisella puolella sijaitseviin totalitaarisiin hallituksiin. Demokratian nykyinen uhka nousee sen sijaan kehittyneiden demokratioiden itsensä sisältä. Tämä käy ilmi siitä, että luottamus kansan valitsemiin edustajiin laskee, vaalien äänestysprosentti laskee, populistiset puolueet menestyvät ja äärioikeistolaiset liikkeet radikalisoituvat.

Yksittäiset kansakunnat pystyvät täysin itsenäisesti ratkaisemaan vain muutamat niistä suurista haasteista, jotka Eurooppaa odottavat. Lisäksi olemme liian riippuvaisia toisistamme. Yhteistyön tarve ei ole koskaan ollut suurempi. Samalla uskallan väittää, että yhteistyön näkymät eivät ole koskaan olleet lupaavammat.

Ruotsin puheenjohtajakausi Euroopan unionissa alkaa tärkeässä vaiheessa, aikana, jolloin Eurooppaa leimaavat suuret muutokset ja vaatimukset.

Unioni on toistaiseksi suurimman laajentumisensa edessä. Nyt kun olemme päässeet yksimielisyyteen tämän historiallisen tapahtuman taloudellisesta ja institutionaalisesta kehyksestä, todelliset neuvottelut alkavat olla ajankohtaisia.

Unioni on hyväksynyt uusia yhteistyömuotoja sisältävän ohjelman, jotta siitä muodostuisi maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin talous. Täystyöllisyys on strateginen tavoitteemme. Talous- ja rahaliitossa on pian edessä tärkeä setelien ja kolikkojen liikkeeseenlasku.

Kansalaisia lähellä olevat kysymykset ovat entistä keskeisemmässä asemassa. Unioni on nykyään aktiivisten hyvinvointivaltioiden liitto. Nykyään ymmärretään yhä paremmin, että hyvinvointi ei jarruta kehitystä, vaan että hyvinvointi ja kehitys ovat päinvastoin toistensa edellytyksiä.

Ruotsi toimii nyt puheenjohtajavaltiona ensimmäistä kertaa. Aiomme toimia koko unionin etujen mukaisesti, vastata avoimuudesta ja jatkuvuudesta ja edistää Euroopan kehitystä. Haluamme myös lujittaa saavutettuja edistysaskeleita. Minulla on Ruotsin pääministerinä kunnia esitellä teille toimintaohjelmamme. Kuuntelen näkemyksiänne ja kommenttejanne erittäin kiinnostuneena.

Unionin laajalla asialistalla aiomme painottaa kolmea asiaa: laajentumista, työllisyyttä ja ympäristöä. Kyse on kolmesta laajasta politiikan alueesta, joista jokaisella on ratkaiseva merkitys Euroopan kansalaisten tulevaisuuden muotoutumisen kannalta.

Aloitan laajentumisesta. Uusien jäsenien hyväksyminen unioniin on kaikkein ratkaisevin kysymys EU:n tulevaisuuden ja Euroopan kehityksen kannalta. Kyse on mahdollisuudestamme vahvistaa rauhan ja vapauden, demokratian ja hyvinvoinnin perustaa Euroopassa. Olemme saattamassa päätökseen sitä historiallista tapahtumaketjua, joka päättää Euroopan jaon itään ja länteen. Ruotsin hallitus haluaa nöyrästi, ylpeästi ja määrätietoisesti pyrkiä tukemaan tätä työtä, tätä historiallista kehitystä.

Ranskan puheenjohtajakauden aikana saatettiin menestyksellisesti päätökseen hallitustenvälinen konferenssi, jonka tarkoituksena oli antaa unionin toimielimille valmiudet toimia hyvin laajentuneessa unionissa. Taloudellisesta kehyksestä päätettiin jo vuoden 1999 keväällä Berliinissä. Nizzassa tehtiin selväksi, että seuraava hallitustenvälinen konferenssi ei aseta laajentumiselle mitään esteitä tai ehtoja. Paljon on vielä tekemättä, mutta on mahdollista, että uudet jäsenvaltiot toivotetaan tervetulleiksi vuoden 2002 lopussa.

Vuoden 2001 ensimmäisen puoliskon aikana laajentumishankkeessa siirrytään monissa asioissa konkreettisten neuvottelujen vaiheeseen. Ruotsin tavoitteena on pyrkiä luomaan edellytykset neuvotteluissa saavutettavalle poliittiselle läpimurrolle. Eriyttämisperiaate muodostaa tämän työn kulmakiven. Jokaista ehdokasvaltiota arvioidaan sen omien ansioiden perusteella, kaikille annetaan mahdollisuus saada toiset kiinni.

Ehdokasvaltioissa on edistytty paljon. Jotta läpimurto olisi mahdollinen, vaaditaan kuitenkin, että ehdokasvaltiot jatkavat voimakkaasti uudistusten toteuttamista, jotta ne täyttäisivät jäsenyysvaatimukset, ja että jäsenvaltiot johdonmukaisesti tukevat neuvottelujen edistymistä. Komission on helpotettava tätä prosessia. Meidän kaikkien on pyrittävä yhdessä siihen, että laajentuminen saa voimakasta tukea unionin kansalaisilta.

Puheenjohtajavaltio Ruotsi aikoo käyttää hyväkseen mahdollisuuksia edetä nopeammin parhaiten valmistautuneiden ehdokasvaltioiden kohdalla. Eurooppa-neuvosto aikoo kesäkuussa 2001 Göteborgin kokouksessa arvioida laajentumishankkeen edistymistä ja antaa tarpeelliset suuntaviivat, jotta hanke voitaisiin saattaa päätökseen menestyksellisesti.

EU:n suhde ehdokasvaltio Turkkiin saa jatkossakin huomiota. Turkin kumppanuuden hyväksyminen ja maan kansallisen mukautumissuunnitelman esittäminen ovat keskeisiä välineitä tässä asiassa.

Paljon on vielä tekemättä, mutta on mahdollista, että voimme toivottaa tervetulleeksi uusia jäsenvaltioita vuoden 2002 lopussa. Toivon, että ehdokasvaltiot voisivat osallistua vuonna 2004 järjestettäviin Euroopan parlamenttivaaleihin.

Toinen painopistealue on työllisyys. Työttömyys vähenee nykyään EU:n valtioissa, ja yhä useammat saavat työtä. Emme voi kuitenkaan tyytyä tähän. EU:ssa on edelleenkin 14 miljoonaa työtöntä.

Työttömyys on valtavaa taloudellisten voimavarojen – ja mikä pahempaa – ihmisten taitojen ja pyrkimysten tuhlausta. Ihmisen kehityksen ja vapauden kannalta on kaikkein tärkeintä, että hänellä on töitä ja oma toimeentulo. Demokratian ja tasa-arvon kannalta on kaikkein tärkeintä, että kaikilla on töitä. Unioni, joka ei suhtaudu vakavasti työttömyyteen, ei voi koskaan olla sellainen kansalaisten unioni, kuin me kaikki toivoisimme.

Pyrkimystä, jonka mukaan EU:sta tehtäisiin työllisyysunioni, on keskusteluissa kuvattu joskus vain toiveajatteluksi, mutta siinä asiassa on tapahtunut jotakin uutta. Eurooppa-neuvosto päätti viime maaliskuussa Lissabonissa unionin uudesta strategisesta tavoitteesta. EU:n on kymmenen vuoden kuluttua oltava maailman kilpailukykyisin ja tiedollisesti tehokkain talous. Samalla päätettiin, että täystyöllisyyden on oltava unionin talous- ja sosiaalipolitiikan olennaisin tavoite. Pidän tätä suurena edistyksenä ja erittäin tärkeänä virstanpylväänä unionin kehityksen kannalta.

Nykyinen Eurooppa pystyy paremmin kuin pitkiin aikoihin tarjoamaan mahdollisuudet kaikille – niille, jotka haluavat ja voivat tehdä työtä. Euroopan taloudelliset näkymät säilyvät hyvinä. Julkiset rahataloudet ovat vahvoja. Hinnat ovat vakaat. Tuote- ja pääomamarkkinoilla tapahtuvat uudistukset on saatu käyntiin koko Euroopassa.

Täystyöllisyyden saavuttaminen riippuu jatkuvista taloudellisista uudistuksista, kehittyneestä sosiaaliturvasta ja paremmasta hyvinvoinnista. Se riippuu myös koulutukseen ja tutkimukseen panostamisesta, uudesta tekniikasta ja yrittäjyydestä, sijoittamisesta ympäristöön ja miesten ja naisten tasa-arvosta.

Tukholmassa 23.–24. maaliskuuta pidettävä Eurooppa-neuvosto käynnistää keväällä pidettävien huippukokousten sarjan, joiden tarkoituksena on viedä kehitystä Lissabonissa asetettujen päämäärien suuntaan. Meidän pitää Tukholmassa arvioida avoimesti ja itsekriittisesti saavutettua edistystä. Työtä viedään eteenpäin yhteisönoikeuden kanssa silloin, kun se on sopivaa, mutta erityisesti siinä käytetään uutta avointa koordinointimenetelmää. Puheenjohtajavaltiona me emme saa heikentää Lissabonin strategiaa tuomalla mukaan aivan liikaa uusia kysymyksiä. Emme myöskään tarvitse uusia prosesseja. Tukholman huippukokouksessa on sitä vastoin tuotava esille tiettyjä painopistealueita.

Olemme keskellä mielettömän nopeaa kehitystä, jossa kasvua ohjaa entistä enemmän aivokapasiteetti ja entistä vähemmän lihasvoima. Samalla liikkuvuus kasvaa. Yritysten olennaisimmaksi kilpailutekijäksi tulee ihmispääoma ja työntekijän vastaavasti koulutus. Valtioiden ja paikkakuntien kilpailuvälineiksi muodostuvat terveydenhoito, koulu, hoiva, koulutus ja muut hyvinvointipalvelut.

Ruotsin hyvinvointimallin lähtökohtana on aina ollut, että tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ovat itsessään tuottavia, että kehitys voimistuu, jos kaikille annetaan mahdollisuus osallistua siihen ja mahdollisuus nauttia sen hedelmistä. Nykyinen kehitys osoittaa, että kansakunnat, joilla on korkea työllisyysaste ja joiden väestö on hyvin koulutettua, jotka onnistuvat levittämään teknistä kehitystä ja joissa jakautuminen on oikeudenmukaista ja joiden hyvinvointijärjestelmä on kattava, ovat myös maita, jotka johtavat kehitystä uusilla teknologian sektoreilla. Kansakunnat, jotka eivät hyödynnä kaikkien kansalaisten pätevyyksiä ja luovuutta, menettävät kilpailukykyään.

Tähän on lisättävä Euroopan oletettu väestökehitys. Alhaiset syntyvyysluvut ja ikääntyvien ihmisten määrän lisääntyminen uhkaavat lisätä huomattavasti työkykyisessä iässä olevien henkilöiden työtaakkaa noin vuodesta 2010 eteenpäin. Väestökehitys on otettava huomioon leveällä poliittisella rintamalla. Eläkejärjestelmiä ja sairaanhoitojärjestelmiä sekä vanhustenhuoltoa on tarkistettava laajasti. Työmarkkinoihin osallistumisen lisääminen vaatii toimia jatkossa. Lapsiperheiden parempien elinolojen, tasa-arvon lisäämisen ja elinikäisen oppimisen merkitys pitää tuoda selkeästi esille.

Samalla kun entistä useammat saavat töitä, työelämän ehdot nousevat entistä keskeisemmiksi. Tavoitteena on, että pääsemme yksimielisyyteen työn laadun käsitteen määritelmästä ja sen merkityksestä kasvun ja työllisyyden kannalta.

Tukholmassa meidän on lisäksi korostettava uuden teknologian merkitystä kehittämällä eteenpäin eEurope- toimintasuunnitelmaa ja kiinnittämällä enemmän huomiota biotekniikan merkitykseen uudistusten ja kasvun kannalta.

Haluan myös korostaa, kuinka olennainen merkitys talous- ja rahaliiton menestyksellisellä kehittämisellä on Euroopan vakauden ja hyvinvoinnin kannalta. Puheenjohtajavaltiona Ruotsi aikoo toimia aktiivisesti sen puolesta, että valuuttaunionissa vuoden 2002 alussa tapahtuva setelien ja kolikoiden liikkeeseenlasku onnistuu täydellisesti. Se on yhteisten etujemme mukaista.

Kolmas tärkeä asia on ympäristö. Suuria ympäristöuhkia ei voi torjua ilman aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. EU:n yhteistyötä ympäristöasioissa on syvennettävä. Lähtökohtanamme on oltava politiikkaa koskeva kokonaisnäkemys. Ekologista näkökulmaa pidetään usein taantumuksellisena ja visiota kestävästä yhteiskunnasta visiona, joka on ristiriidassa oikeudenmukaisuuden ja lisääntyneen aineellisen hyvinvoinnin tavoitteiden kanssa. Se ei pidä paikkaansa – asia on aivan päinvastoin.

Kiertokulkuajattelua ja uusia tutkimustuloksia ja uusia voimavaroja säästäviä tekniikoita hyödyntämällä on nykyään mahdollista käyttää maan voimavaroja käyttämättä niitä loppuun. Samalla tällainen kehitys avaa ainutlaatuisia mahdollisuuksia uusien markkinoiden taloudelliselle kasvulle. Tähän liittyy valtavaa potentiaalia ja mahdollisuuksia, joita haluan meidän käyttävän hyväksemme. Haluan että EU kulkee kehityksen kärjessä ja näyttää tietä kohti kehitystä, jossa ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat tukevat ja vahvistavat toisiaan.

Ympäristönäkökulma on liitettävä kaikkiin EU:n yhteistyömuotoihin. EU:n kuudennen ympäristötoimintaohjelman käsittelyä on vietävä eteenpäin. Se on voimassa seuraavat kymmenen vuotta ja siinä pitää kiinnittää huomiota selkeisiin ja hyvin perusteltuihin ympäristöä koskeviin tavoitteisiin ja ympäristömittareihin. Ohjelmasta pitää muodostua yksi olennainen osa sitä pitkän aikavälin kestävään kehitykseen tähtäävää kokonaisstrategiaa, joka on tarkoitus hyväksyä Göteborgin Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Tässä strategiassa huomio pitää keskittää tiettyihin avainalueisiin, joiden kehitystä pidämme nykyään kestämättömänä, sekä toimiin, joiden avulla kehityssuuntaa voidaan muuttaa. Komissio esittää myöhemmin tätä strategiaa koskevan ehdotuksen.

Huomiota on kiinnitettävä myös nopeasti kasvaviin kemikaalimarkkinoihin. Ruotsi pyrkii toiminnallaan edistämään yhteisymmärryksen saavuttamista uudessa kemikaaleja koskevassa strategiassa, jonka tärkeänä lähtökohtana on ennalta varautumisen periaate.

Viimeisenä mutta ehdottomasti ei vähäisimpänä on ilmastokysymys. Kyse on esimerkiksi tulvista, maanjäristyksistä ja jäätiköiden sulamisesta. Harvat asiat huolestuttavat yhtä paljoin kuin uhka siitä, että ympäristötuhot ovat luomassa pitkälle meneviä ja vaarallisia ilmastonmuutoksia. Ilmastokysymys on keskeisellä sijalla EU:n asialistalla. Annamme sille keskeisen aseman jatkossakin. Ilmastoa koskevat neuvottelut on käynnistettävä uudelleen.

Ympäristökysymyksiin liittyy syvä moraalinen ulottuvuus. Lainaamme lapsiemme ja lastenlapsiemme maata. Sukupolvemme tehtävänä on jättää jälkeemme Eurooppa, jonka suuret ympäristöongelmat on ratkaistu.

Arvoisa puhemies, uusi Nizzan sopimus mahdollistaa yhteistyön syventämisen ja tehostamisen monessa asiassa. Pienten jäsenvaltioryhmien välistä tiiviimpää yhteistyötä helpotetaan. Yhä useammassa asiassa päätökset tehdään määräenemmistöllä ja yhteispäätösmenettelyllä Euroopan parlamentin kanssa. Neuvotteluja käyvien ehdokasvaltioiden asemaa laajennetussa EU:ssa on selvennetty. Oletan, että uusi sopimus voidaan allekirjoittaa reilun kuukauden kuluttua. Jäsenvaltiot ovat jo omasta puolestaan sitoutuneet toimimaan uuden sopimuksen nopean ja menestyksekkään ratifioinnin puolesta.

Unioni ei ole muuttumaton. Yhteistyöllä on oma dynamiikkansa. Muu maailma ja unionin omat kansalaiset asettavat unionille jatkuvasti uusia vaatimuksia. Meidän on lisäksi syytä keskustella Euroopan arkkitehtuurin kokonaisuudesta.

Useita tulevaisuuteen liittyviä kysymyksiä tuotiin esiin keskustelussa, joka käytiin samaan aikaan nyt päättyneen hallitustenvälisen konferenssin kanssa. Sen vuoksi Nizzassa annettiin erityinen EU:n tulevaisuutta koskeva julkilausuma. Siinä määrätään, että uusi hallitustenvälinen konferenssi käynnistettäisiin vuonna 2004, ja siinä kehotetaan Ruotsia ja tulevaa puheenjohtajavaltio Belgiaa aloittamaan vuoden 2001 aikana keskustelu tulevaisuuteen liittyvistä kysymyksistä kaikkien asiasta kiinnostuneiden osapuolten kanssa. Sen on tapahduttava yhteistyössä komission kanssa ja Euroopan parlamentin myötävaikutuksella. Ennen seuraavaa hallitustenvälistä konferenssia on keskusteltava erityisesti neljästä kysymyksestä: ensiksikin siitä, kuinka jäsenvaltioiden ja unionin toimivaltaa voidaan rajata tarkemmin ja kuinka sitä voidaan valvoa, toiseksi niin kutsutusta perusoikeuskirjan asemasta, kolmanneksi siitä, kuinka perussopimuksia voidaan yksinkertaistaa muuttamatta niiden sisältöä sekä neljänneksi kansallisten parlamenttien asemasta.

Puheenjohtajavaltio Ruotsi pitää tärkeänä ja kiehtovana tehtävänä kannustaa niin jäsenvaltioita kuin ehdokasvaltioitakin käymään intensiivisempää ja laajempaa keskustelua. Oletamme, että Euroopan parlamentti osallistuu siihen aktiivisesti ja hyödyntää ainutlaatuista asemaansa, joka antaa sille mahdollisuuden tehdä omia aloitteita keskustelun lisäämiseksi. Toivon, että kansallisetkin parlamentit ja hallitukset haluavat tehdä sopivia aloitteita. Meidän pitää myös ponnistella erityisesti, jotta saisimme nuoret osallistumaan, ja meidän on kartoitettava paremmin kansalaisten näkemystä EU:ssa tulevaisuudessa tehtävästä yhteistyöstä.

Arvoisa puhemies, se, mitä nykyään kutsumme EU:ksi, perustettiin aikoinaan estämään sotia Euroopan mantereella, ja siinä tehtävässä se on menestynyt erittäin hyvin. Euroopassa ja sen lähistöllä esiintyy kuitenkin jatkuvasti konflikteja. Euroopan turvallisuuspoliittiset haasteet muodostuvat lähitulevaisuudessa kriisien hallinnasta ja konfliktin estämistä. Tämä edellyttää niin siviili- kuin sotilaallistenkin kriisinhallintavälineiden yhdistelmää. Lisäksi YK:n ja ETYJ:n kanssa tehtävää yhteistyötä on kehitettävä.

Puheenjohtajavaltio Ruotsi aikoo painottaa erityisesti Eurooppa-neuvoston Nizzassa tekemien unionin sotilas- ja siviilikriisinhallintakapasiteettia koskevien päätösten toteuttamista. Tavoitteena on, että Euroopan unioni tekee päätöksen sotilaallisen ja ei-sotilaallisen toimintavalmiuden saavuttamisesta mahdollisimman pian vuoden 2001 aikana.

Sotilasasioiden kohdalla kyse on erityisesti pysyvien rakenteiden luomisesta sekä EU:n ja Naton välisiin yhteistyöjärjestelyihin liittyvän työn edistämisestä.

Siviiliasioissa aiomme jatkaa työtä, jonka avulla pyritään kehittämään siviilitoimien suunnittelu- ja johtamiskykyä, etenkin, kun kyse on poliisista. Ruotsin puheenjohtajakauden aikana järjestetään erityinen konferenssi, jossa käsitellään poliisitoimien kapasiteettia koskevia tavoitteita. Aiomme myös kehittää konkreettisia tavoitteita oikeuslaitoksen, siviilihallinnon ja pelastuspalveluiden vahvistamiseksi.

Yhtä aikaa EU:n kriisinhallintakyvyn parantamisen kanssa Ruotsi tekee merkittäviä ponnisteluja kriisien ehkäisyä koskevan koordinoidun ja tehokkaan EU:n politiikan laatimiseksi. Aiomme ottaa esille kriisien ehkäisyä koskevan eurooppalaisen ohjelman, joka esitetään Göteborgissa järjestettävässä Eurooppa-neuvosto kokouksessa.

Tiedän, että Euroopan parlamentti on erittäin kiinnostunut niin kriisinhallinnasta kuin kriisien ehkäisystäkin. Olette laatineet arvokkaita ehdotuksia, ja parlamentissa on käyty tärkeitä keskusteluja. Odotan innokkaasti jatkuvaa tiivistä yhteistyötä.

Arvoisa puhemies, Venäjän kehityksellä on merkitystä koko Euroopan tulevaisuuden kannalta. Eurooppa ja Venäjä tarvitsevat toisiaan. EU:n ja Venäjän välistä tiivistä yhteistyötä on sen vuoksi pidettävä erittäin tärkeänä. Suhteitamme pitää samalla leimata vilpittömyys ja johdonmukaisuus, myös valmius esittää arvosteluja, kun siihen on aihetta. Kyse on esimerkiksi Tšetšenian kehityksestä, joka antaa edelleenkin aihetta syvään huoleen. Sama koskee myös riippumatonta mielipiteenmuodostusta Venäjällä. EU:n viestinä pitää olla, että aidon kumppanuuden lähtökohtana on oltava yhteinen arvomaailma. Nykyaikaisessa demokratiassa voimakkaan valtion vastavoimana on oltava voimakas kansalaisyhteiskunta.

Puheenjohtajavaltion tavoitteena on toteuttaa Venäjän-politiikkaa, joka suuntautuu niin yhteistyöhön kuin vilpittömyyteenkin, jotta suhteidemme ennustettavuus ja vakaus paranisi. Konkreettisesti haluamme nähdä, että EU:n ja Venäjän välinen vuoropuhelu syvenee niin poliittisissa, taloudellisissa kuin oikeudellisissakin kysymyksissä. Haluamme kehittää yhteistyötä konfliktien ehkäisemiseksi, kriisien hallitsemiseksi ja asevarustelun ja ydinaseiden leviämisen estämiseksi. Haluamme edistää Venäjän integroitumista maailmantalouteen, muun muassa tukemalla maan ponnisteluja WTO:n jäsenyyden saavuttamiseksi. Toivomme yhteistyön kasvua, jotta pystyisimme vastaamaan niihin yhteisiin haasteisiin, joita meihin mantereellamme kohdistuu, muun muassa ympäristöuhkiin ja kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden uhkiin. Haluamme, että Venäjän uudistuksia tuetaan jatkossakin, erityisesti kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi ja hallinnon nykyaikaistamiseksi.

Aiomme kiinnittää suurta huomiota Länsi-Balkanin, Lähi-idän ja Korean niemimaan kehitykseen. Länsi-Balkanilla kyse on todellakin kriisien ennaltaehkäisystä, mutta myös taloudellisista uudistuksista ja taloudellisista panoksista. Keskeisessä asemassa on alueen asteittainen lähentäminen EU:hun vakaus- ja assiosiaatiosopimusten avulla. Jotta tällainen lähentyminen toteutuisi, Länsi-Balkanin valtioiden on kuitenkin selvästi ponnisteltava keskinäisen yhteistyön edistämiseksi.

Lähi-idän konfliktissa unionilla on ollut tärkeä asema Yhdysvaltojen rauhanponnistelujen tukijana. Ruotsi aikoo puheenjohtajakautensa aikana toimia sen puolesta, että Eurooppa on jatkossakin aktiivinen rauhanhankkeessa.

Muutaman päivän kuluttua Yhdysvaltojen uusi presidentti vannoo virkavalansa. On olemassa hyvät mahdollisuudet parantaa Yhdysvaltojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Kauppakysymykset ja Atlantin ylittävän talouskumppanuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen ovat yhteistyön keskeisiä kohtia. Ratkaisua vailla olevissa kauppapoliittisissa kiistoissa on päästävä molemmin puolin hyväksyttäviin ratkaisuihin, mutta ne eivät saa varjostaa yhteisiä poliittisia etujamme ja antoisaa vuoropuhelua Yhdysvaltojen kanssa.

Arvoisa puhemies, unionissa, jossa kansalaiset ovat etusijalla, poliittista keskustelua on käytävä avoimesti, asiakirjoihin on voitava tutustua, päätöksenteon etenemistä on voitava seurata ja päätöksentekijät on voitava asettaa vastuuseen. EU:n muuttaminen avoimemmaksi ja nykyaikaisemmaksi unioniksi vaatii jatkuvaa työtä.

Amsterdamin sopimuksen avulla luotiin oikeudellinen perusta säännöille, jotka koskevat asiakirjojen julkisuutta toimielimissä. Ruotsi antaa suurta painoarvoa sille työlle, jota tehdään sen avoimuutta koskevan lainsäädännön parissa, joka on tarkoitus hyväksyä tämän sopimuksessa annetun määräyksen puitteissa. Komissio, joka on sisäisten uudistustensa rajoissa ottanut itse useita askelia avoimuuden lisäämiseksi, on esittänyt asiaa koskevan ehdotuksen. Neuvoston tässä asiassa tekemässä työssä Ruotsi aikoo pitää tiivistä yhteyttä Euroopan parlamenttiin, joka on osoittanut suurta kiinnostusta avoimuuskysymystä kohtaan. Aiomme ajaa tätä kysymystä niin, että pääsisimme tulokseen kevääseen mennessä.

Kuten puheenvuoroni alussa mainitsin, unionin perusarvot ovat saaneet entistä keskeisemmän osan unionin toiminnassa. Perusoikeuskirjan yhteydessä tehty menestyksellinen työ on siitä tärkeä osoitus. Sen seurauksena ihmisoikeudet pitää ottaa entistä voimakkaammin esille niin muiden valtioiden kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa, jonka tarkoituksena on rauhan edistäminen, kuin EU:n ulkopuolisten valtioiden kanssa tehtävissä sopimuksissakin. Unionin on myös toimittava aktiivisesti YK:n ihmisoikeustoimikunnassa ja tätä asiaa koskevien tulevien maailmankonferenssien kynnyksellä.

Arvoisa puhemies, on tärkeää, että Euroopan kansalaiset suoraan valittujen edustajiensa välityksellä voivat vaikuttaa ja valvoa eurooppalaista yhteistyötä. Euroopan parlamentilla on tässä ratkaiseva asema.

Puheenjohtajavaltio Ruotsi haluaa tehdä hyvää ja läheistä yhteistyötä parlamentin kanssa seuraavan edessämme olevan puolen vuoden ajan. Aiomme aktiivisesti osallistua siihen Euroopan poliittiseen keskusteluun, jota tässä rakennuksessa, parlamentissa, käydään.

Edessämme on tärkeitä päätöksiä. Euroopan tulevaisuus muotoillaan yhteistyössä. Tehkäämme yhdessä töitä sellaisen Euroopan puolesta, jossa vallitsee rauha, vapaus, hyvinvointi ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus!

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - Kiitän neuvoston puheenjohtajaa hänen puheenvuorostaan.

Puheenvuoro on nyt komission puheenjohtaja Prodilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Prodi, komission puheenjohtaja. - (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, hyvät parlamentin jäsenet, olen hyvin iloinen voidessani puhua teille tänään uuden puheenjohtajakauden alussa, ja toivotan teille kaikille hyvää uutta vuotta. Arvoisa ministeri Persson, samalla kun toivotan tervetulleeksi alkavan puheenjohtajakautenne, onnittelen Ruotsin valintaa ottaa käyttöön erityisen pureva iskulause, joka perustuu e-kirjaimeen.

Ensiksikin e-kirjain merkitsee "Eurooppaa", joka on meidän yhteinen tavoitteemme ja jolle Ruotsi tulevina kuukausina omistaa parhaat voimavaransa, jotta tavoitteen saavuttaminen etenisi ennen kaikkea laajentumisen, eli enlargementin, työllisyyden, eli employmentin, ja ympäristön eli environmentin alalla.

Mutta e-kirjain on myös yhtä kuin "euro". Vuosi 2001 on alkusoittoa yhteisen rahan fyysiselle liikkumiselle ja myös viimeinen vuosi monien sellaisten kansallisten rahayksiköiden olemassaololle, joilla on kehuttava, yli 100 vuotta vanha historia ja joihin olemme, minä itsekin, kiintyneitä. Ruotsin puheenjohtajavaltio ohjaa siis meitä osan matkaa kohti historiallista päivämäärää 1. tammikuuta 2002.

Haluaisin hetken käsitellä kolmea e-kirjainta, joihin perustuu Ruotsin puheenjohtajakausi, jonka pääministeri Persson juuri esitteli. Nämä kolme prioriteettia on valittu huolellisesti, koska kaikki kolme koskevat alueita, joilla unionin ja Euroopan kokonaisuudessaan täytyy kohdata huomattavia haasteita, ja niille voi tarjoutua merkittäviä mahdollisuuksia. Nämä eivät ole ainoastaan seuraavaa kuutta kuukautta koskevia prioriteetteja, jotka unohdetaan heti kauden jälkeen, vaan ne ovat pitkän aikavälin haasteita, jotka on valittu ensisijaisiksi tavoitteiksi koko viiden vuoden pituiselle lainsäädäntökaudelle.

E yhtä kuin enlargement, laajentuminen. Laajentuminen tämä on hyvä toistaa on suurin haaste, jonka Euroopan unionin täytyy kohdata. Olemme nyt koko Euroopan tulevaisuuden kannalta ratkaisevassa vaiheessa: meillä on mahdollisuus luoda rauhan, hyvinvoinnin ja vakauden alue, joka koskee 500 miljoonaa kansalaista, joita samat arvot yhdistävät. Tämän prosessin mahdollistamiseksi meidän piti omaksua tietty määrä sisäisiä uudistuksia. Vaikka Nizzan sopimus ei ole täysin tyydyttävä, tai oikeastaan, vaikka se on kaikkea muuta kuin tyydyttävä, se merkitsee kuitenkin askelta oikeaan suuntaan ja antaa meille mahdollisuuden jatkaa matkaa meille avautuneella tiellä. Tästä ja myös siitä syystä, että Nizzan rajoitukset edellyttävät Nizzan jälkeisiä toimia, haluaisin painottaa teille, että parlamentin pitäisi sopivana hetkenä suositella kansallisille parlamenteille Nizzan sopimuksen ratifiointia. Mielestäni onkin selvää, että rauha, vakaus ja hyvinvointi eivät voi pysähtyä Euroopan unionin rajoille, vaan niiden pitää koskettaa mahdollisimman pitkälle myös naapurimaita ja maita, jotka ovat ystäviämme. Minua siis ilahduttaa panna merkille, että myös suhteemme Venäjään kuuluvat kautensa aloittavan puheenjohtajavaltion painopistealueisiin.

Tähän samaan strategiaan, jonka tarkoituksena on vahvan naapuruuspolitiikan rakentaminen, liittyy myös hiljattain Pohjois-Afrikkaan tekemä matkani. Yhdistäessämme maanosaamme meidän täytyykin olla tarkkoina, että emme sivuuta tuota ulottuvuutta. Eurooppa–Välimeri-kumppanuuskin on tärkeä omien etujemme kannalta, ja tutkimme parhaillaan erilaisia keinoja kumppanuuden edistämiseksi ja vahvistamiseksi. Meidän ei pidä myöskään unohtaa ja on selvää, että puheenjohtajavaltio ei tietenkään unohda tätä asiaa unionin pohjoista ulottuvuutta, joka on olennaisen tärkeä.

Toinen e-kirjain merkitsee sanaa employment, toisin sanoen työllisyyttä. Tämä painopistealue vastaa pitkälti uutta talous- ja sosiaalipoliittista ohjelmaa, josta pääsimme sopimukseen Lissabonissa. Kannatan täysipainoisesti sitoumusta viedä ohjelmaa eteenpäin. Komissio on erityisen iloinen tavasta, jolla puheenjohtajavaltio painottaa työmarkkinoiden nykyaikaistamista ja tarvetta varmistaa yhtäläiset mahdollisuudet yhteiskuntamme naisille ja miehille. Taloutemme nykyaikaistaminen merkitsee enemmän työpaikkoja, ja miesten ja naisten väliset yhtäläiset mahdollisuudet ovat merkittävä tekijä syrjinnän torjunnassa. Komissio aikoo tehdä tiivistä yhteistyötä puheenjohtajavaltion kanssa antaakseen panoksensa Tukholman huippukokouksen menestykselle, ja suurin osa tästä huippukokouksesta omistetaan näille kysymyksille. Tässä yhteydessä komissio ehdottaa uutta strategiaa Euroopan työmarkkinoiden luomiseksi vuoteen 2005 mennessä, ja tämän strategian yksityiskohdat esitellään yhteenvetoraportissa, jota parhaillaan valmistelemme Tukholman kokousta silmällä pitäen.

Kolmas e-kirjain on yhtä kuin environment, toisin sanoen ympäristö. Kansalaisemme ovat huolissaan ympäristön- ja kuluttajien suojeluun liittyvistä kysymyksistä, joihin sisältyy myös ja näinä aikoina tämä kysymys on erityisen tärkeä elintarviketurvallisuus. Hullun lehmän kriisiin liittyvät viimeaikaiset tapahtumat antavat meille siitä mitä dramaattisimman muistutuksen, ja komissio on jo vahvistanut konkreettisia toimia tämän hätätilan selvittämiseksi. Velvollisuutemme tulevia sukupolvia kohtaan on varmistaa yhteiskuntiemme kestävä kehitys ja kehittää talouttamme siten, että se on pitkällä aikavälillä yhteensopiva maapallon tasapainon kanssa. Aikomukseni on tehdä yhteistyötä puheenjohtajavaltio Ruotsin kanssa, jotta Euroopan unionilla olisi tehokas ja johdonmukainen strategia kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Göteborgin huippukokouksessa pitää ryhtyä konkreettisiin ja tehokkaisiin toistan, konkreettisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin tämän olennaisen tärkeän seikan puitteissa.

Unionin täytyy tässä asiassa pitää kiinni päättäväisyydestään ja omaksua tiennäyttäjän rooli ilmastonmuutoksia koskevissa kysymyksissä. Meidän on noudatettava Kiotossa omaksuttuja sitoumuksia ja jatkuvasti painostettava kansainvälisiä kumppaneitamme, jotta ne noudattaisivat omia Kiotossa omaksumiaan sitoumuksia. Tässä mielessä e-kirjain merkitsee myös sitä, että energiakysymyksissä on annettava vastuullinen sitoumus ja että meidän on perusteellisesti pohdittava kaikkia niitä seikkoja, jotka koskevat energialähteiden toimittamista, käyttöä, säilyttämistä ja ympäristöllistä yhteensopivuutta. Niinpä haluan onnitella puheenjohtajavaltiota siitä, että se korostaa näitä seikkoja.

Puhuessani parlamentin edessä olen monesti toivonut, että Euroopan politiikassa syvennettäisiin avoimuuskysymystä, ja olen iloinen siitä, että pääministeri Persson painotti tätä asiaa ja omisti asialle huomattavan osan puheestaan. Toden totta komissio pitää ensiarvoisen tärkeänä asiana kansalaisten osallistumista sekä suuriin päätöksiin että Euroopan jokapäiväiseen elämään ja sen instituutioiden toimintaan. Näin ollen haluan vakuuttaa puheenjohtajavaltiolle, että annamme täyden tukemme sen ponnisteluille, joiden tarkoituksena on edistää avoimuutta.

Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, hyvät parlamentin jäsenet, tätä puolivuotiskautta varten suunnitellut aloitteet ovat kunnianhimoisia ja ne jättävät varmasti olen tästä varma pysyvän jäljen kansalaistemme mieliin. Minä en kuitenkaan katso, että puheenjohtajavaltioiden puoli vuotta kestävä toiminta merkitsee toisistaan erillään olevia toimia, vaan pikemmin ne merkitsevät jatkuvaa ponnistelua, jotakin, joka jää elämään ajan kuluessa.

Niinpä annan täyden kunnioitukseni Ruotsin pääministerille hänen yrittäessään vakuuttaa meille, että hän aikoo toiminnassaan nojautua siihen perustaan, jonka edellinen puheenjohtajavaltio intensiivisellä työllään rakensi, jotta seuraava puheenjohtajavaltio saisi mahdollisuuden viedä tehokkaasti eteenpäin omaa työtään. Tämä pitää eritoten paikkansa, kun otamme huomioon niin sanotun Nizzan jälkeisen ajan ratkaisevan aiheen, toisin sanoen erityiskeskustelun unionin tulevaisuudesta. Viimeksi, kun puhuin parlamentin edessä, annoin ymmärtää, että en ollut pettynyt pelkästään eräisiin kohtiin sopimuksessa, josta oli juuri päätetty, vaan koko huippukokousta hallinneeseen ilmanpiiriin. Nizzassa 15 jäsenvaltiota, joista jokainen ymmärrettävistä syistä oli keskittynyt kansallisiin etuihinsa, eivät kyenneet saavuttamaan muuta kuin epätäydellisen sopimuksen.

(Suosionosoituksia)

Tämän lisäksi suurin osa valtion- ja hallituksen päämiehistä tämä on tärkeä seikka näytti halukkaammalta pyrkiä varmistamaan, että niillä on mahdollisuus jarruttaa unionin tulevaa toimintaa kuin löytämään tavan edistää yhteisiä etuja.

(Suosionosoituksia)

Näin Nizzassa tuli selväksi, mitä halutaan sanoa silloin, kun puhutaan sopimuksesta, joka perustuu pienimpään yhteiseen tekijään. Olisi vaarallista elätellä harhakuvitelmaa siitä, että näin on mahdollista jatkaa. Kun palasin Nizzasta, sain vahvistuksen sille vakaumukselle, joka minulla jo oli ja jonka olin jo esittänyt teidän edessänne: vakaumus siitä, että toisin kuin voimme silloin tällöin kuulla sanottavan, Monnet'n menetelmä ei suinkaan ole saavuttanut äärirajojaan, vaan päinvastoin, nimenomaan hallitusten välinen metodi on kulunut loppuun.

(Suosionosoituksia)

Näin ollen meidän pitää ottaa hieman opiksemme unionin tulevaisuutta koskevaa keskustelua silmällä pitäen, keskustelua, joka seuraa meitä vuoteen 2004 saakka, vaikka asiasta onkin vielä liian aikaista muodostaa täydellistä mielikuvaa.

Ensimmäinen opetus on, että Euroopan tulevaisuuden varmistamiseksi ei voida tehdä mitään myönteistä eikä kestävää, jos kaikki Euroopan kynnelle kykenevät tahot ja tietenkin kaikki ehdokasvaltiot eivät osallistu tähän työhön.

Matka, joka meillä on edessämme kohti vuotta 2004, voidaan mielestäni jäsentää kolmeen hyvin erilliseen vaiheeseen: ensimmäinen vaihe, joka on jo alkanut ja jota voimme kutsua avoimen pohdinnan vaiheeksi nyt harjoitamme tätä avointa pohdintaa ja jonka aikana meidän olisi hyvä käydä mahdollisimman laajaa keskustelua siviili-, poliittisen ja tiedeyhteiskunnan kaikilla tasoilla. Jokaisen meistä täytyy kantaa kortensa kekoon pitääkseen keskustelua vireillä ja lisätäkseen sitä. Meidän on siis annettava tavoitteellemme välittömästi konkreettinen merkitys, eli tavoitteena on saavuttaa vuonna 2004 tasapainoinen ja kestävä järjestelmä, jonka avulla laajentunut unioni kykenee toimimaan demokraattisesti, hyväksytysti ja tehokkaasti.

Euroopan demokraattisten poliittisten puolueiden panos on olennaisen tärkeä tämän keskustelun kytkemiseksi kansalaisyhteiskuntaan. Erityisesti tässä näkymässä haluaisin järjestää lähitulevaisuudessa tapaamisen parlamenttiin kuuluvien poliittisten puolueiden puheenjohtajien kanssa. Haluaisin, että tällaisen mielipiteiden vaihdon kautta voisimme saavuttaa toimivia johtopäätöksiä tavoiteltavista päämääristä ja välineistä, joita niiden saavuttamiseksi pitää käyttää. Tämän keskustelun pitää olla avointa ja vailla ennalta määrättyjä rajoituksia. Ennen muuta on selvää, että huonoin tapa käydä keskustelua olisi rajoittaa keskustelu Nizzan julistuksen neljään aiheeseen, koska tässä on kyse Nizzan jälkeisistä toimista. Nämä aiheet perusoikeuskirja, sopimuksen yksinkertaistaminen, toimivaltuuksien selventäminen ja ajatus toisesta kamarista ovat ilman muuta hyvin tärkeitä. Eräät näistä aiheista ovat olleet merkittävien töiden aiheena, esimerkiksi perustamissopimuksen määräyksien uudelleenjärjestämisessä, mutta nämä aiheet ovat pelkästään sellaisen peruspohdinnan elementtejä, jonka pitää samanaikaisesti olla laajempaa ja perusteellisempaa

(Suosionosoituksia)

ja josta on tehty tehokas yhteenveto valtion- ja hallitusten päämiesten antaman julistuksen otsikossa, kun he esittivät itselleen kysymyksen: "Minkälaisen tulevaisuuden haluamme Euroopalle?" Minä toivon, että parlamentti siinä edustettuina olevien puolueiden kautta harjoittaa loppuun asti rooliansa yhteisön päätösprosessin demokraattisen legitimiteetin ilmentymänä, mutta myös kansallisiin poliittisiin puolueisiin ulottuvana siltana, joka yltää myös niiden edustamiin kansalaisiin.

(Suosionosoituksia)

Minä pyydän hartaasti teitä toimimaan näin ja lupaan olla teidän tukenanne tässä toiminnassa. Uskon tämän olevan välttämätöntä Euroopan tulevaisuudelle. Komissio aikoo omasta puolestaan aloittaa laajan ja avoimen keskustelun Euroopan yhteiskuntien ja unionin poliittisten järjestelmien johtohahmojen kanssa. Tämä on ensimmäinen vaihe.

Toisen vaiheen pitää alkaa heti Laekenin huippukokouksen jälkeen ensi joulukuussa. Tämä vaihe, jonka voisimme määritellä rakenteellisen pohdinnan vaiheeksi, on kaikkein vaikein, ja sen pitää kiteytyä sellaisen tehokkaan yhteenvedon ympärille, joka muodostuu edellisen vaiheen aikana kootuista mielipiteistä. Tämä vaihe ei voi rajoittua suljettujen ovien takana käytävään puhtaasti hallitusten välisiin neuvotteluihin. Tämän opetuksen saimme Nizzassa. Laekenissa meidän täytyy kehittää uusi malli, joka vastaa avoimuuden ja legitimiteetin tarpeisiin.

Kolmas ja välttämätön vaihe on väistämättä vaihe, johon liittyy uusi varsinainen hallitustenvälinen konferenssi. Tämä konferenssi voisi mielestäni olla lyhyt, ratkaiseva ja lopullinen. Kaikki nämä kolme adjektiivia ovat tärkeitä: lyhyt, ratkaiseva ja lopullinen.

Kuten sanoin, pohdinnan, jonka aloitamme, pitää olla avointa, koska kuten näiden viime päivien aikana on vahvistettu, päätarkoitus on pohtia sellaisen unionin toiminnan rakennetta, joka muodostuu 25:stä tai vielä useammasta jäsenvaltiosta.

Toimisin kuitenkin vastoin vakaumuksiani ja velvollisuuttani, jos en vielä kerran muistuttaisi huolista, jotka kun ne kerran ovat edelleen ajankohtaisia toin esiin tässä istuntosalissa viime vuonna 3. lokakuuta. Itse asiassa olen erittäin vakuuttunut siitä, että yhteisökäytäntö, sen rationalisointi, sen yksinkertaistaminen ja sen laajentaminen muodostavat unionin tulevaisuuden eikä sen menneisyyttä. Unionin kehityksen myötä syntyikin 40 vuotta sitten ja erityisesti Maastrichtin jälkeen aivan omanlaisensa poliittinen järjestelmä, jota ei voi supistaa kansalliseksi malliksi. Unioni onkin demokraattinen, toisin sanoen se perustuu kaksinkertaiseen legitimiteettiin: legitimiteettiin, joka on lähtöisin Euroopan kansoista, joita te hyvät parlamentin jäsenet edustatte, sekä legitimiteettiin, joka on lähtöisin jäsenvaltioista, jotka ovat edustettuina neuvostossa, ja tämä legitimiteetti puolestaan perustuu kansalliseen demokraattiseen äänestykseen. Näin ollen meillä on kaksinkertainen demokraattinen legitimiteetti: väite, ettei legitimiteettiä ole, ei pidä paikkansa. Unioni on tehokas, eikä pelkästään demokraattinen, koska se on rakentunut yhden toimielimen, komission, ympärille, komission, joka on riippumaton toimeenpaneva elin mutta joka ottaa huomioon kaikkien, pienten ja suurten jäsenvaltioiden, tasapainon ja edut. Komissio on välttämätön edellytys, jotta yhteisön suvereenit vallat voitaisiin liittää yhteen tarjoamalla samalla mahdollisuus kohdata tulevaisuuden suuret haasteet, kuten laajentumisen. Kolmanneksi, unionia voidaan valvoa, koska yhteisöjen tuomioistuin valvoo, että kaikki tahot noudattavat yhteisiä sääntöjä.

Tässä mielessä keskustelu siitä, mitä Euroopassa ja jäsenvaltioissa pitää ja mitä ei pidä tehdä hallituksen konkreettisen toiminnan osalta, on mitä sopivin, ja keskustelu on tämän mielipiteiden vaihdon seurausta. Unionin ja sen jäsenvaltioiden yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvuuden pitää vahvistua keskustelun seurauksena. Meidän on ehdottomasti estettävä yhteisön päätöksentekoprosessia murentumasta millään tavalla, ja ennen kaikkea meidän on estettävä se, että toimeenpaneva toiminta millään tavalla murenee, koska tämä olisi sen tavoitteen vastaista, jonka olemme itsellemme asettaneet. Tämä pitää eritoten paikkansa, koska jos toivottavasta integroinnista halutaan esittää erilaisia näkökulmia, meillä on jo sen varalta käytössämme erittäin tärkeä väline toistan, erittäin tärkeä toisin sanoen tiiviimpi yhteistyö, joka on Nizzan sopimuksen ansiosta mahdollista yhteisömenetelmän puitteissa. Meille tämän tuloksen voi taata ainoastaan sellainen johdonmukainen toiminta, jota tarkastellaan toissijaisuuden ja Euroopan hallinnosta muodostetun selkeämmän näkymän valossa ja joka on rakennettu kolmikantaisen toimielinjärjestelmän ympärille yhteisömallin mukaisesti.

Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, hyvät parlamentin jäsenet, edessämme on nyt tiivis tehtävien ja aloitteiden aikakausi. Haasteet ovat huomattavia, mutta yhtä huomattava on meidän päättäväisyytemme. Komissio aikoo tehdä tiiviisti yhteistyötä eri puheenjohtajavaltioiden kanssa, jotta suuri tehtävämme saataisiin päätökseen. Minä luotan teihin kaikkiin, Euroopan politiikkoihin ja tämän Euroopan parlamentin jäseniin, ja luotan siihen, että te haluatte tehdä yhteistyötä meidän kanssamme.

(Voimakkaita ja jatkuvia suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Poettering (PPE-DE) . - (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Persson, te tarjositte Euroopan parlamentille ja sen ryhmille hyvää yhteistyötä. Hyväksymme tarjouksen mielellämme, suhteethan ovat hyvät. Voin kertoa teille ryhmämme puolesta, että tuemme teitä täysin myös sisällöllisesti, mikäli pidätte etusijalla yhteisöllistä Eurooppaa ettekä hallitusten välistä yhteistyötä, hallitusten yhteistyötä, jonka torjumme yhteisön tasolla päättäväisesti. Emme saa palata takaisin hallitusten väliseen yhteistyöhön!

(Suosionosoituksia)

Teillä on erittäin miellyttävä naapurivaltio niin kuin Ruotsikin on miellyttävä. Yhteisöllisestä Euroopasta kuulee hieman enemmän Suomessa, ja toivoisin, että Suomi ja Ruotsi ovat yhtä mieltä näistä asioista. Ruotsi jatkaa edellisten puheenjohtajavaltioiden työtä, ja näin ollen te vastaanotatte kiinnityksen, nimittäin kiinnityksen Nizzan sopimukseen. En voi olla kanssanne samaa mieltä siitä, että Nizzan sopimus on onnistunut. Kiinnitys on kuitenkin myös tilaisuus, koska kiinnityksen voi maksaa takaisin. Haluamme maksaa Nizzan sopimuksen kiinnityksen takaisin kanssanne lähiviikkoina ja -kuukausina. Siksi Euroopan kansanpuolueen ja Euroopan demokraattien ryhmä ei vielä hyväksy eikä hylkää Nizzan sopimusta.

Luovutin juuri puheenjohtajavaltion edustaja Danielssonille Euroopan kansanpuolueen Berliinin kongressissa laatiman päätöslauselman. Komission puheenjohtaja Romano Prodi puhui tiiviin yhteistyön tarpeesta, ei vain eurooppalaisten puolueidemme muodostaman yhteisön sisällä vaan kansallisten puolueidenkin kesken. PPE:n kongressi päätti vastaäänittä, kaikkien 42 kansallisen puolueen äänin, periaatteista, jotka haluaisin esittää teille: ensinnäkin hallitustenvälisten konferenssien järjestelmä. Viikkoja ja kuukausia kestävän konferenssin pitää kuulua menneisyyteen, se ei ole mikään tulevaisuuden malli. Vastustamme päättäväisesti vanhan järjestelmän säilyttämistä.

(Suosionosoituksia)

Toiseksi: kehotamme teitä panemaan jo suhteellisen nopeasti alulle valmistelujen on alettava jo teidän puheenjohtajakaudellanne ja niiden pitäisi päättyä Belgian puheenjohtajakaudella Laekenissa konferenssin, joka perustuu valmistelukunnan menetelmiin ja malliin ja johon osallistuvat innokkaasti Euroopan parlamentti ja jäsenvaltioiden hallitukset sekä ennen kaikkea tietysti komissio. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, me kehotamme teitä aloittamaan keskustelun siitä pian ja kehotamme teitä poistamaan Nizzan sopimuksesta virheet vielä ennen sen allekirjoittamista.

Olemme kuulleet, että Puolalle haluttiin antaa neuvostossa vähemmän ääniä kuin Espanjalle. Asia korjattiin, koska sen väitettiin olevan vain kirjoitusvirhe. Toinenkin kirjoitusvirhe löytyy: Tšekki ja Unkari, joiden väkiluku on yhtä suuri kuin Belgian ja Portugalin, saavat vain 20 jäsentä Euroopan parlamenttiin, molemmat muut maat 22. Antakaamme Tšekille ja Unkarillekin 22 Euroopan parlamentin jäsentä ja älkäämme aloittako laajentumista syrjimällä näitä maita! Tämä asia voidaan korjata ennen allekirjoitusta, sillä jos se on vain tekninen virhe, siihen ei tarvita poliittisia päätöksiä.

Lopuksi avoimuuteen. Olemme erittäin huolestuneita siitä, että sihteeristön huipulla ja korkea edustaja Solanahan, jota arvostan erittäin paljon, huolehtii enemmän korkean edustajan tehtävistä on, neuvoston pääsihteeristönkin toiminnan tähden, useita suljettuja alueita, joista ei haluta antaa tietoa komissiolle eikä Euroopan parlamentille. Huolehtikaa avoimuudesta, se on suurin toiveemme puheenjohtajakaudellenne.

(Suosionosoituksia)

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, koska luen huolellisesti kaiken, mitä pääministeri ja neuvoston puheenjohtaja sanoo, panin merkille 5. lokakuuta Nordic klubilla pitämänne puheen, jossa kohdistitte neuvostoon suuria toiveita. Toivon, että Maastricht on opettanut teille, miten asiat todellisuudessa ovat! Neuvostoa ei pidä vahvistaa, sitä pitää muuttaa avoimemmaksi ja uudistaa, jotta neuvoston ovet aukeavat myös julkisuudelle.

Lopuksi kolmas kohta: laajentuminen. Siitä olemme yhtä mieltä: laajentuminen on meille moraalinen, historiallinen ja poliittinen velvollisuus, eikä sitä saa hidastaa, olkoon Nizzan sopimusta koskeva päätöksemme sitten minkälainen tahansa.

Loppuhuomautus: Euroopan kilpailukykyä on vahvistettava. Puhuitte ilahduttavasti eurosta. Olen samaa mieltä kanssanne, mutta uskaltakaa vahvistaa euroa Euroopassa siten, että kerrotte omalle kansallenne, että euro on välttämätön ja että Ruotsi lähtee mukaan siihen.

(Suosionosoituksia)

Toivotan teille menestystä, ja jos onnistutte, onnistumme yhdessä. Ette kuulu meidän puolueeseemme, mutta toivotan teille kaikesta huolimatta menestystä, koska kyse on kaikkein isoimmasta E:stä, nimittäin Euroopasta, ja sen tähden meidän on toimittava yhdessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Barón Crespo (PSE). - (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, arvoisat parlamentin jäsenet, haluaisin ennen kaikkea toivottaa tervetulleeksi neuvoston puheenjohtajan, pääministeri Perssonin. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Ruotsi toimii neuvoston puheenjohtajana ja on esitellyt painopisteensä, kuuluisat kolme e:tä, jotka ilmenevät myös Euroopan sosialistien ja sosiaalidemokraattien julistuksessa, sillä voin sanoa ylpeästi, että puheenjohtaja Persson ja hänen puolueensa kuuluvat kanssani samaan poliittiseen perheeseen, ja sen lisäksi Ruotsin pääministeri on puolustanut täällä Euroopan sosiaalista mallia ja sen sopeutumiskykyä maailmanlaajuistumisen aikakaudella, mistä olemme erittäin ylpeitä.

(Suosionosoituksia)

Haluaisin kertoa teille, että työllisyysasiassa hän voi Tukholman huippukokouksessa luottaa meihin puhuttaessa työllisyydestä, innovaatioista ja siitä sanasta, johon hän päätti puheensa: sosiaalisesta yhteenkuuluvuudesta. Laajentumisesta puheen ollen toivoisin, että Ruotsin laajentumisinnon kautta ruotsalaiset innostuisivat enemmän Euroopan unionista. Ja mitä tulee ympäristöön, tuemme Ruotsin aloitetta siitä, että annetaan sisältöä kestävälle kehitykselle.

Arvoisa puhemies, neuvoston puheenjohtaja viittasi siis meidän kannaltamme olennaiseen kysymykseen, eli yleisen mielipiteen tilanteeseen unionissa. Useissa sanomalehdissä äskettäin julkaistun eurobarometrin mukaan olemme varsin ristiriitaisessa tilanteessa. Kansalaiset, Ison-Britannian kansalaiset mukaan luettuna, vaativat ongelmiin enemmän unionin tekemiä ratkaisuja, ja kuitenkin niiden luottamus unionin toimielimiin on alhainen. Ja tämä aihe siis huolestuttaa meitä, komissiota ja parlamenttia sekä myös kansallisia hallituksia. Ja todisteena on hullun lehmän ongelma. Komissio nyt puhun Santerin komissiosta hoiti tehtävänsä, kuten myös Prodin komissio. Parlamentti perusti vuonna 1997 tutkintavaliokunnan, ja viime viikonloppuna saimme taas nähdä Itävallan ja Italian tapauksessa, että hallitukset myöntävät ongelman, kun niillä ei ole enää mitään tehtävissä. Pää työnnetään edelleen pensaaseen, kun tarvittaisiin sitä, että löytäisimme unionin ratkaisuja unionin ongelmiin.

Nizzan jälkeinen aika on seuraava aihe, jota puheenjohtajavaltio Ruotsi ja me kaikki työstämme vuodesta 2001, joka alkaa nyt, vuoteen 2004 asti neljän vuoden ajan, joiden väliin jäävät monet vaalit, mm. Euroopan parlamentin vaalit. Ja tässä teroittaisin puheenjohtajavaltion Ruotsin mieleen erästä asiaa. Te ette ole tietenkään suuria asiantuntijoita yhteisön toimielinlabyrintissa. Kuitenkin on yleisesti tunnustettua, että teillä on kokemusta demokratiasta ja avoimuudesta, ja juuri niitä meiltä puuttuu tällä hetkellä. Tästä syystä teillä on erityinen vastuu. Olen tyytyväinen siihen, että olette osoittanut pyrkivänne selkeään sopimukseen tässä näinkin arkaluonteisessa asiakirjojen julkisuutta koskevassa asiassa, mutta on mentävä vielä pitemmälle. Te kävitte läpi 5 päivää Nizzan Eurooppa-neuvostoa ja olitte sen jälkeen varmaan yhtä uupunut kuin kolleganne. Tässä asiassa olen samaa mieltä puheenjohtaja Prodin kanssa siitä, että Monet'n menetelmää ei ole kyseenalaistettu vaan hallitusten välinen menetelmä, koska sen lisäksi, mainitsen teille, että käymme tätä skandaalia parhaillaan läpi meillä on edelleen edustajat viemässä neuvotteluja loppuun. Te sanoitte, että sopimus allekirjoitetaan kuukauden sisällä. Saa nähdä, millaisia muutoksia sopimukseen tehdään. Tällainen ei käy. Tällaisesta menetelmästä on tehtävä loppu.

(Suosionosoituksia)

Tästä syystä ja sen lisäksi, mitä sanoitte lopettaessanne, liitteeseen IV liittyy eräs myönteinen seikka: toisesta hallitustenvälisestä konferenssista ei puhuta, vaan te puhutte jäsenvaltioiden konferenssista. Ja kerroitte konkreettisesti, että parlamentilla on ainutlaatuinen rooli aloitteentekijänä, ja koska olemme täällä tekemässä innovaatioita, otan hyväksyvästi vastaan puheenjohtaja Prodin ehdotuksen olenhan tyytyväinen juuri komission aloitteeseen. Meillä on neljä vuotta aikaa. Hän ehdotti kolmea vaihetta, joista ensimmäinen on avoimen pohdinnan vaihe. Kehottaisin neuvostoa liittymään mukaan tähän ensimmäiseen vaiheeseen, joka teidän on aloitettava ja lopetettava Laekenissa ja jonka aikana meidän on löydettävä keino päästä eteenpäin, emmekä saa silloin puhua pelkästään unionin tulevaisuudesta, vaan meidän on otettava selvää siitä, millainen on laajentuneen unionin tulevaisuus, sillä Nizzan jälkeen nämä maat ovat jo meidän kanssamme ja niiden on opittava, kuinka me toimimme, mikä on melkoisen monimutkainen asia. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, tästä syystä, pyydän, että tekin esittäisitte aloitteita tämän vuoden lopussa pidettävää Laekenin huippukokousta varten.

Toiseksi: millainen menetelmä? Minun ja ryhmäni mielestä menetelmän on oltava kaikille maillemme ominainen demokraattinen menetelmä; keskustelua on käytävä parlamentaarisessa elimessä avoimesti kunnon valossa ja pikakirjoittajien avustuksella. Nykyäänhän tarvitaan myös Internetiä. Tämä tarkoittaa valmistelukuntamenetelmän mukauttamista ja parantamista. Siinä kaikki. Ja tietenkin on käytävä runsaasti keskustelua kaikissa tiedotusvälineissä, mutta siviiliyhteiskuntaa ei saa rinnastaa parlamentteihin, sillä toimimme edustuksellisissa demokratioissa ja on luotava monitahoinen järjestelmä.

Arvoisa puhemies, lopuksi, ja tähän päätän, sanoisin, että ymmärrän, että jäsenvaltioiden konferenssin on oltava menettelyistä viimeinen ja sellainen, jossa päätetään konkreettisista kysymyksistä, eikä se saa olla väsyttävä ja päättymätön prosessi.

Arvoisa puhemies, nyt todella päätän puheeni tähän, te olisitte voinut lisätä vielä yhden e:n Euroopan prosessiin, ja sanon sen espanjan pohjalta: e:n niin kuin esperanza (toivo).

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Malmström (ELDR). (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, toivotan teidät, arvoisa pääministeri, tervetulleeksi parlamenttiin. Seuraavat kuusi kuukautta ovat jännittäviä. Meitä odottavat tärkeät poliittiset tehtävät, ja toivottavasti onnistuneella puheenjohtajakaudella olisi myönteistä vaikutusta myös yleiseen mielipiteeseen. Voimme näyttää maamiehillemme, että EU:n kanssa voidaan saada aikaan hyviä asioita. Voimme näyttää täällä oleville eurooppalaisille kollegoillemme, että Ruotsi ei vastusta vaan haluaa rakentavasti osallistua Euroopan rakentamiseen.

Liberaaliryhmä tukee täysin Ruotsin päätöstä asettaa laajentuminen etusijalle. Mikään ei ole tärkeämpää kuin kokonaisen Euroopan luominen, ja neuvotteluissa olisi todellakin edistyttävä huomattavasti kevään aikana. Haluaisimme myös päivämäärän, jolloin ensimmäiset ehdokasvaltiot voisivat liittyä unioniin.

Toinen kysymys, jossa sekä liberaalit että suurin osa parlamenttia tukevat pääministeriä, koskee avoimuutta. Kysymys kansalaisten oikeudesta tutustua asiakirjoihin on tärkeä demokratiaa koskeva kysymys, se on keskeinen koko EU:n hankkeeseen kohdistuvan kansalaisten luottamuksen kannalta. Neuvosto on koko syksyn polkenut paikallaan tässä kysymyksessä – 225 artiklan parissa tehtävä työ – ja me haluamme nyt nähdä tuloksia. Odotamme Ruotsilta ja Ruotsin asemalta paljon, kun kyse on muun muassa Ruotsissa ja Alankomaissa olevan mallin ajamisesta ja sen voimakkaasta puolustamisesta. Miksi emme esimerkinomaisesti tekisi aluksi ministerineuvoston kokouksista avoimempia?

Demokratiaa koskeva kysymys liittyy läheisesti myös siihen, mitä Nizzassa pidetyn huippukokouksen jälkeen tapahtuu. Sopimuksia on yksinkertaistettava. EU:n työtehtävät ja toimivalta on määriteltävä selkeämmin. Me liberaalit olemme lisäksi sitä mieltä, että eurooppalaiset tarvitsevat yhteisen eurooppalaisen valtiosäännön. Kansalaiset on otettava mukaan Nizzan huippukokouksen tulosta käsittelevään työhön. Ruotsin tehtävänä on aloittaa vaihe, jota komission puheenjohtaja kutsuu avoimeksi pohdiskeluksi. Olisi mukava hieman konkreettisemmin kuulla, kuinka pääministeri suhtautuu tähän tehtävään, menetelmään ja näihin kysymyksiin, joita on käsiteltävä, ennen kuin Belgiasta tulee puheenjohtajavaltio.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Hautala (Verts/ALE). (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, puhun tänään ruotsia, koska se on maani toinen kotimainen kieli.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, uskon todellakin, että puheenjohtajavaltio Ruotsiin kohdistuvat odotukset ovat korkealla puheenjohtajavaltio Ranskalta saamiemme kokemusten jälkeen. Minä itse olen vakuuttunut siitä, että Ruotsi jälleen kerran vahvistaa säännön, jonka mukaan pienemmät jäsenvaltiot ovat usein suurempia jäsenvaltioita puolueettomampia, mikä edistää yhteistä eurooppalaista etua kapeiden kansallisten etujen sijasta. Tämä on ensimmäinen puheenjohtajakautenne ja teidän suurlähettiläänne – jos saan kertoa tämän julkisesti – on hauskasti verrannut ensimmäistä puheenjohtajakauttanne neitsyyden menettämiseen. Sitä hän ei todellakaan halunnut menettää rajusti. Voin vakuuttaa, että Euroopan parlamentti voi helpottaa puheenjohtajakautta, joten menetätte neitsyytenne pehmeästi ja lempeästi.

Ryhmäni toivoo edistymistä erityisesti seuraavilla alueilla. Kestävän kehityksen on toteuduttava välittömästi. Sen on tapahduttava nyt tai ei koskaan. Tavoitteet ja mittarit on vahvistettava Göteborgissa kertomanne mukaisesti. Siviilikriisinhallinta on asia, jota voidaan edistää puheenjohtajakautenne aikana. Ryhmämme pitää erittäin tärkeänä kriisien ehkäisyä kaikilla ulkopoliittisilla alueilla. Pidämme myönteisenä lupaustanne tätä aluetta koskevasta ohjelmasta.

Ruotsin asialistalta ei ehkä käy niin selvästi esille EU:n maatalouspolitiikan kattava uudistus, jonka lähtökohtana on se tosiasia, että ravintomme turvallisuus on palautettava. Ympäristöä ei saa enää vahingoittaa, eivätkä eläimet saa enää joutua kärsimään. Olen seurannut Ruotsissa käytävää keskustelua ja saanut selville, että te, arvoisa pääministeri, olette yhtäkkiä huomannut, että olette todellakin kasvissyöjä tai ainakin osa-aikainen kasvissyöjä. Saanen ehkä luvan toivottaa teidät tervetulleeksi joukkoon.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, tässä voi ehkä olla tilaisuutenne yllättää itsenne ja Ruotsin kansalaiset – tietyillä alueilla Euroopan unionin valtaa on todellakin lisättävä eikä vähennettävä. Ympäristöverot ovat tästä selkeä esimerkki. Kaikki ymmärtävät, että tällä alueella on luovuttava yksimielisyysvaatimuksesta. Hallitusten välistä yhteistyötä koskevan menettelyn sijaan tarvitaan yhteisötason menettelyä, siis voimakkaita yhteisiä toimielimiä – komissiota ja parlamenttia – mistä kolleganikin ovat huomauttaneet. Hallitusten välistä yhteistyötä koskeva menettely muodostuu suurelta osin lukittujen ovien takana käytävistä kokouksista, jotka ovat parlamentaarisen valvonnan ulkopuolella. Se ei johda tavoittelemaanne avoimuuteen. Haluaisin kutsua tätä ruotsalaiseksi paradoksiksi. Teidän on ymmärrettävä, että avoimuus edellyttää luopumista hallitusten välistä yhteistyötä koskevasta menettelystä.

Nizzassa pidetyn huippukokouksen jälkeen on tärkeää, että aloitamme EU:n laajan uudistamisen, johon kansalliset parlamentit ja Euroopan parlamentti osallistuvat. Toivon, että hyväksytte komission puheenjohtajan mainitseman haasteen.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Sjöstedt (GUE/NGL). - (SV) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, yhtyneen vasemmiston ryhmä tukee useita puheenjohtajavaltio Ruotsin toimintaohjelman kohtia. Mielestämme painotukset – laajentuminen, ympäristö ja työllisyys – ovat sekä tärkeitä että oikeita asioita. Toimintaohjelmassa on muitakin myönteisiä kohtia, jotka on syytä ottaa esille. Niihin kuuluvat naiskauppaa vastustavat toimet ja pyrkimykset luoda kestävä rauha Palestiinaan.

Laajentumisneuvotteluista puheen ollen pidämme ratkaisevana, että EU:ssa kiinnitetään erityistä huomiota ehdokasvaltioiden erityistarpeisiin ja että niille ei tarjota toisen luokan EU-jäsenyyttä.

Tämän tavoitteen kannalta Nizzan huippukokouksen tulos on takaisku. Siellä ei tehty oikeastaan minkäänlaisia EU:hun kohdistuvia uudistuksia, jotka helpottaisivat laajentumista. Päinvastoin päätöksentekoprosessi muuttui entistä monimutkaisemmaksi. On myös täysin mahdotonta hyväksyä sitä, että Tšekin ja Unkarin kaltaisia ehdokasvaltioita suorastaan syrjittiin antamalla niille vähemmän paikkoja Euroopan parlamentissa kuin muille EU:n valtioille, joissa on yhtä paljon asukkaita. Tämä on kiusallinen virhe, joka on oikaistava. Ensimmäinen kysymykseni puheenjohtajavaltio Ruotsille onkin sen vuoksi seuraava: oletteko valmiit korjaamaan tämän virheen niissä liittymissopimuksissa, joista nyt ryhdytään neuvottelemaan?

Tietyt EU:n valtiot haluavat sulkea tulevien EU:n valtioiden kansalaiset unionin työmarkkinoiden ulkopuolelle pitkäksi aikaa. Tällaista syrjintää ei voi hyväksyä. Ratkaisevaa on sitä vastoin se, että kaikkien EU:n valtioissa työskentelevien on noudatettava valtion työmarkkinasopimuksia ja -lakeja, jotta vapaa liikkuvuus ei johtaisi sosiaaliehtojen polkemiseen.

Todellisessa vasemmistopolitiikassa työllisyys on asetettava etusijalle myös talouspolitiikassa sen dogmaattisen monetarismin sijasta, joka nykyään hallitsee EU:ta ja rahaliittoa. Tällainen politiikka vaatisi myös Euroopan keskuspankin demokraattista valvontaa. Kuitenkin nykyisissä EU:n hallituksissa, poliittisesta väristä riippumatta, EMUun sopeuttamista on pidetty hyvinvointia ja työttömyyden torjuntaa tärkeämpänä. Tätä politiikkaa on harkittava uudelleen.

Euroopan unionin eri puolilla vaaditaan yhä kovempaan ääneen, että hallitsematonta kapitalismia on ohjattava poliittisten päätösten avulla, sen sijaan että jatkaisimme säännösten purkamista ja nykyistä vapaata keinottelua. Yksi asetetuista vaatimuksista on valuuttamarkkinatoimien verottaminen, niin kutsuttu Tobinin vero. Useat Ruotsin hallituksen jäsenet ovat antaneet ajatuksesta myönteisiä lausuntoja. Puheenjohtajakautenne aikana teillä on loistava tilaisuus tehdä aloite tässä asiassa. Toinen kysymykseni puheenjohtajavaltiolle kuuluu sen vuoksi: mitä aloitteita aiotte tehdä Tobinin veron kohdalla puheenjohtajakautenanne?

Tulevan puolen vuoden aikana tärkeimmän ympäristöön liittyvän kysymyksen muodostavat Kioton pöytäkirjaan liittyvät neuvottelut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. On erittäin tärkeää, että tässä asiassa päästään sopimukseen, mutta vielä tärkeämpää on päästä sellaiseen sopimukseen, jolla on sisältöä. Mielestämme tällaisen sopimuksen pitää perustua päästöjen todellisiin vähennyksiin eikä siihen, että rikkailla valtioilla, joilla on kaikkein korkeimmat saastepäästöt, on oikeus ostaa itsensä vapaaksi päästökaupan avulla.

Äskettäin päätökseen saadussa geneettisesti muunnettujen kasvien levittämistä koskevassa sovittelussa Ruotsin toiminta oli pettymys. Ruotsi vastusti aktiivisesti GMO-kasvien julkisia rekistereitä. Toivomme, että Ruotsi tekee parannuksen eikä toimi alaa koskevan todellisen lykkäyksen lopettamisen puolesta. Ympäristönäkökulmasta katsottuna tätä alaa koskeva EU:n lainsäädäntö on edelleenkin täysin riittämätön.

Valitettavasti vaikuttaa siltä, että puheenjohtajavaltio Ruotsi ei halua tehdä mitään muuttaakseen perusteellisesti EU:n vastuutonta pakolaispolitiikkaa, joka Schengenin sopimuksen vuoksi aiheuttaa uusia murhenäytelmiä päivittäin. Olemme päinvastoin nähneet, miten Ruotsi hyväksyy huononnukset, nyt viimeksi liikenteenharjoittajien vastuuta tiukentamalla. Se merkitsee eräänlaista turvapaikkaharkinnan yksityistämistä, jolloin useiden turvapaikanhakijoiden kohtalosta päättää käytännössä Euroopan unionin ulkopuolisen lentoaseman henkilöstö.

Suurin Ruotsin toiminnan aiheuttama pettymys on kuitenkin EU:n sotilaallistaminen. Ruotsi ei luovu pelkästään liittoutumattomuudestaan ja itsenäisestä politiikastaan, vaan se aikoo toimia nyt myös aktiivisesti EU:n sotilaallistamisen toteuttamiseksi. EU:n armeijaan kuuluisivat myös Turkin joukot. Joukot, jotka yhtenä päivänä saattavat hyökätä omassa maassaan tai miehittää naapurivaltion, saattavat seuraavana päivänä toimia EU:n armeijan palveluksessa. Naton jäsen Turkki vaatii myös vaikutusvaltaa tätä asiaa koskevassa EU:n politiikassa, jotta se voisi luovuttaa Naton sotilaallisia resursseja EU:n käyttöön. Kolmas kysymykseni pääministeri Göran Perssonille kuuluu sen vuoksi: voitteko luvata, että Turkki ei saa tällaista vaikutusvaltaa?

Odotan vastauksia kolmeen kysymykseeni: Millaisia mahdollisuuksia meillä on korjata se, että Nizzan sopimuksessa syrjitään Unkaria ja Tšekkiä, mitä aiotte tehdä, jotta Tobinin vero toteutuisi, ja miten suhtaudutte Turkin osallistumiseen ja vaikutusvaltaan EU:n armeijan kohdalla? Näillä sanoilla yhtyneen vasemmiston ryhmä haluaa toivottaa puheenjohtajavaltio Ruotsille onnea.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Collins (UEN). - (EN) Arvoisa puhemies, ensiksikin toivon puheenjohtajavaltio Ruotsille kaikkea menestystä, koska tiedän, että sen menestys on varmasti myös Euroopan menestys.

Pidän puheenjohtajavaltio Ruotsin tänä iltapäivänä pitämää esitystä erittäin rakentavana ja käytännönläheisenä. Pidän myönteisinä myös komission puheenjohtaja Prodin huomautuksia.

Ruotsin hallitus on tehnyt selväksi, että se aikoo painottaa kolmena e:nä tunnettuja asioita. Tämä liittyy avainongelmien käsittelyyn: unionin laajentumiseen (enlargement), työllisyysasioihin (employment) ja ympäristöasioiden edistämiseen (environment).

Pitäisin varmasti myönteisenä ehdokasvaltioiden ja unionin välisten laajentumisneuvottelujen tehostamista. Meidän on muistettava, että liittymisneuvottelut on jaettu melkein 40 neuvottelulukuun, jotka kattavat kaikki Euroopan unionin sosiaalisen ja taloudellisen toiminnan alueet. Tällä hetkellä monet vaikeista neuvotteluluvuista ovat vielä avaamatta. Näihin kuuluu maatalousasiat, ihmisten vapaa liikkuvuus, EU:n sosiaali- ja työllisyyslainsäädännön toteuttaminen ja monien EU:n direktiivien ja asetusten sisällyttäminen kansalliseen lainsäädäntöön ympäristöalalla.

Tämä on Euroopan unionin laajentumiseen liittyvän ongelman ydin. Ehdokasvaltiot haluavat EU:n johtajien antavan tietyn päivämäärän unionin seuraavaa laajentumista varten. EU:n johtajat pyrkivät saamaan vaikeimmat ehdokasvaltioiden ja Euroopan unionin väliset neuvotteluluvut valmiiksi, ennen kuin tuo päivämäärä ilmoitetaan.

On varmasti askel oikeaan suuntaan, että Euroopan unionin johtajat pystyivät Nizzassa sopimaan Euroopan unionin toimielinten päätöksentekomenettelyjen uudistuksesta. Ehdokasvaltiot voivat nyt lohduttautua sillä, että EU on uudistanut sisäisiä päätöksentekomenettelyjään niin, että laajentumisprosessi voidaan viedä läpi virtaviivaisesti ja järjestelmällisesti.

Pidän myönteisenä sitä, että Ruotsin hallitus aikoo varmistaa sen, että työllisyyteen ja ympäristöön liittyvät asiat ovat korkealla Ruotsin puheenjohtajakauden asialistalla. On erittäin tärkeää, että Euroopan unioni takaa sen, että kaikki uuden tietotekniikan hyödyt sisällytetään kaikkiin Euroopan teollisuuden aloihin. Yhtä tärkeää on myös se, että työllisyysaloitteiden tukemista tehostetaan kaupunkien ja maaseudun heikoilla alueilla.

Lopuksi toivon, että Euroopan unioni ja Amerikan Yhdysvallat voivat toukokuussa Bonnissa päästä sopimukseen, jotta voitaisiin taata se, että päästään ympäristöön liittyviin tavoitteisiin ilmaston lämpenemisen vaikutuksien vähentämisessä.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Dupuis (TDI). - (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, kiitän teitä, että olette meidän luonamme sekä pitämästänne pitkästä puheesta. Haluaisin esittää teille yhden pienen kysymyksen, jos vain sallitte, koska asia on kiireellinen. Unionin olisi ilmaistava parin päivän kuluessa kantansa Afganistanin kysymykseen. Unionin on määrä omaksua yhteinen kanta. Turvallisuusneuvosto on viime viikkojen aikana asettanut ainoastaan talebanit kauppasaartoon; arvoisa puhemies, haluaisin tietää, onko tämä myös Euroopan unionin kanta.

Euroopan unionin tulevaisuudesta olemme esittäneet paljon pontevia eleitä ja mainostaneet aikeitamme. Meistä jotkut ovat ilmoittaneet äänestävänsä Nizzan sopimusta vastaan, mikä on mielestäni täysin oikeutettua. Vastausta ei annettu demokratiaa koskeviin eikä oikeusvaltiota koskeviin ongelmiin, Nizzassa saatiin aikaan ohjelma komission tuhoamiseksi. On siis aivan perusteltua, että useat kollegat ja toivoakseni enemmistö kääntyy tätä sopimusta vastaan.

Tämä tarkoittaa, että me parlamentissa olemme tottuneet lihasten pullisteluun istuntosalissa; saa nähdä, mitä tapahtuu, kun päästään kehään, eli ryhdytään äänestämään. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, en ole varma, olisiko teidän otettava vaarin monista peloista, koska menneisyys voi opettaa meille monia asioita. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, en tietenkään vaadi teitä kääntymään Nizzan sopimusta vastaan; pyydän teiltä hieman ymmärrystä. Kölnin sopimuksen aikoihin neuvosto, jonka jäsen olitte, heitti parlamentille pienen luun kaluttavaksi, eli perusoikeuskirjan. Parlamentti huomasi kovin myöhään, että kyse oli tosiaan vain sivuseikasta ja että tärkeintä olikin se, mitä päätitte Nizzassa, miten te sen tulittekaan päättäneeksi, eli neuvoston äänten painottaminen ja komission kokoonpano.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, tämä tarkoittaa sitä, että Nizzassa ette heittäneet parlamentille uutta pikkupurtavaa vaan strykniiniannoksen. Kun ehdotitte komissiolle ja parlamentille, meille, hallitustenvälistä konferenssia vuodeksi 2004, se on meille kerta kaikkiaan strykniiniannos, koska vuonna 2004 parlamenttia ei ole. Vuoden 2004 tammihelmikuussa parlamentti kampanjoi esivaalien merkeissä; vaalikampanjointia käydään maalis-, huhti- ja toukokuussa. Vaalit pidetään kesäkuussa; hyvin ansaittua lomaa vietetään heinäelokuussa. Syyskuussa pidetään välttämättömiä pieniä kokouksia tutustumistarkoituksessa; lokamarraskuussa käsitellään tunnetusti budjettia, ja lopuksi joulukuussa pidetään hallitustenvälinen konferenssi. Arvoisa puhemies, jos te voisitte sen vuoksi osoittaa hieman sääliä ja voisitte pyytää kollegojanne neuvostossa aikaistamaan tämän konferenssin pidettäväksi 2003 tai lykkäämään sitä vuoteen 2005, voisitte ehkä pelastaa parlamentin kunnian. Parlamenttihan ei kovinkaan usein kunnolla tiedä, mitä se tarkoittaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bonde (EDD). (DA) Arvoisa puhemies, EDD-ryhmä haluaa onnitella Ruotsia puheenjohtajuudesta, mielestämme on hyvä käytäntö, että puheenjohtajuus kiertää. Olemme iloisia Göteborgin huippukokouksesta ja toivomme, että hyvin monet kansalaiset saapuvat vaihtoehtoisiin tapahtumiin. Kehotamme puheenjohtajavaltiota käynnistämään uudestaan Nizzan sopimusta koskevat neuvottelut, jotta sopimusta voitaisiin tarkastella demokraattisesti. Nykyisellään tulos lisää keskusjohtoisuutta ja vähentää parlamentaarista demokratiaa. On myös järkyttävää, että neuvotteluissa päätettiin, että kaikki huippukokoukset pidetään Brysselissä Ruotsin pääministerin tietämättä päätöksestä mitään, vaikka luulimme hänen osallistuneen päätöksentekoon. On ärsyttävää, että Tšekin ja Unkarin kansalaisia voidaan kohdella ali-ihmisinä ja että näille valtioille annetaan vähemmän paikkoja parlamentissa kuin valtioille, joissa on vähemmän asukkaita. Ei ole järkevää, että enemmistöpäätökset otetaan käyttöön yksittäisten valtioiden komission jäsenten nimityksen yhteydessä, koska silloin kyse olisi EU:n edustajista jäsenvaltioissa eikä valtioiden edustajista EU:ssa. Enemmistöpäätöksellä muodostettu EU:n hallitus merkitsee siirtymistä kohti EU:n valtion muodostamista, sen sijaan että kyse olisi valitsijoiden haluamasta kansakuntien ja demokratioiden Euroopasta. Kehotamme Ruotsia ryhtymään osoittamaan aitoa joustavuutta laajentumisneuvotteluissa, jotta suurin osa valtioista voitaisiin ottaa mukaan yhteistyöhön ja jotta ne voisivat osallistua seuraaviin vuonna 2004 järjestettäviin Euroopan parlamenttivaaleihin. Nizzan sopimusta kutsutaan laajentumissopimukseksi, vaikka äänten painotus ja parlamentin paikkajako määritellään ei-sitovassa julistuksessa ja vaikka Amsterdamin sopimuksen sitova laajentumispöytäkirja katoaa. Kehotamme puheenjohtajavaltio Ruotsia varmistamaan, että parannettu Nizzan sopimus astuu voimaan samaan aikaan kuin EU ottaa jäsenikseen uusia valtioita, muutoinhan me päädymme hyväksymään laajentumissopimuksen, vaikka laajentumista ei tapahtuisikaan. Me ottaisimme sen riskin, että Nizzan sopimuksesta muodostuisi pelkästään unionin valtaa lisäävä ja demokratiaa vähentävä syventämissopimus, ja olen varma siitä, että neuvoston uusi ruotsalainen puheenjohtaja ei pidä siitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Hager (NI) . - (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, hyvät kollegat, minulla on tosin tänään sattumalta Nizza-solmio, mutta en voi välttää toteamasta, että kuten jo Amsterdamissa saimme Nizzassakin kokea sen, että hallitustenvälinen konferenssi on välineenä tullut tiensä päähän. Paljon kehuttu valmistelukunta puolestaan ei ole mielestäni vielä kypsä hyväksi menetelmäksi. Se voisi tosin toimia toimivan menetelmän lähtökohtana. Sallikaa minun näin ollen luonnostella teille sekä neuvoston puheenjohtajan että komission puheenjohtajan jo käsittelemän jäsenvaltioiden ja unionin välisen toimivallan jakamisen yhteyteen tehokas menetelmä sellaisena kuin se häämöttää minun mielessäni.

Ensimmäisessä vaiheessa jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien pitäisi mahdollisimman aikaisin keskustella ja muodostaa mielipiteensä asiasta yhtä aikaa Eurooppa-neuvoston aloitteesta Ruotsin puheenjohtajakaudella aloitettavan keskustelun kanssa, ja niiden pitäisi sitten samoin kuin Euroopan parlamentin tehdä suunnilleen kevääseen 2002 mennessä ehdotus toimivallan jakamisesta. Vasta tältä pohjalta pitäisi perustaa valmistelukunta, johon osallistuisivat perustuslakiasiantuntijat, eurooppaoikeuden asiantuntijat, jäsenvaltioiden parlamenttien, Euroopan parlamentin ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajat sekä ehdokasvaltioiden hallitusten edustajat ja tietysti yhteisön tuomioistuimen ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ja jonka tehtävänä olisi ehdotuksen laatiminen luetteloksi suunnilleen kevääseen 2003 mennessä. Eurooppa-neuvoston pitäisi puolestaan antaa sitten kolmannessa vaiheessa komissiolle tehtäväksi laatia tämän ehdotuksen pohjalta ehdotus toimivallan jakamisesta sen voisi ajatella valmistuvan vuoden 2003 loppuun mennessä.

Neljännessä vaiheessa minun suunnitelmassani on hieman enemmän vaiheita kuin komission puheenjohtajalla tämä ehdotus pitäisi sitten antaa ennen hallitustenvälisen konferenssin koolle kutsumista uudelleen käsiteltäväksi kansalliselle tasolle, minkä vaiheen pitäisi päättyä vuoden 2004 puoliväliin mennessä. Viidennessä vaiheessa kutsutaan sitten koolle hallitustenvälinen konferenssi, jonka pitäisi olla lyhyt ja tehokas. Tällä tavalla turvataan menetelmä, johon jäsenvaltioiden parlamentit voivat osallistua tehokkaasti, mikä ei ole ollut mahdollista tähän mennessä valmistelukunnassa, ja hallitusten päämiehille annetaan ehdotus, josta on sovittu yhdessä. Toimielinten tähänastisen rinnakkain toimimisen sijalle astuisi yhdessä toimiminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Schierhuber (PPE-DE) . - (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin selvittää erään asian, jottei siitä jäisi mitään epäselvyyttä. Itävallassa löydettiin sunnuntaina 14. tammikuuta ensimmäinen BSE-taudista epäilty nauta. Saanen ilmoittaa parlamentille, että Tübingenin instituutista ilmoitettiin eilen, että epäily oli turhaa. Toivon, että kaikki tulevatkin tautiepäilyt Itävallassa osoittautuvat turhiksi.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Carlsson (PPE-DE). (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, hyvät kollegat ja arvoisat komission jäsenet, on erittäin mukava nähdä Ruotsi ensimmäistä kertaa EU:n puheenjohtajavaltiona. Me maltillisen kokoomuspuolueen edustajat olemme aina taistelleet Euroopassa Ruotsin puolesta, mutta meidän on valitettavasti todettava, että Ruotsi vastaa vain "puolesta puheenjohtajuudesta". Belgia vastaa sen sijaan euroon liittyvistä kysymyksistä. Hyvitykseksi toivomme, että puheenjohtajavaltio Ruotsi saavuttaa välttämätöntä menestystä laajentumista koskevassa työssä.

Yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on konkretisoitava Ruotsin puheenjohtajakauden aikana. Tällä alueella kehitys on kulkenut ällistyttävän nopeasti, mutta tavoitteille on nyt annettava sisältöä. EU:n ja Naton suhteet tulevat olemaan erittäin tärkeä asia. Sekaannuksen välttäminen ja se, että EU saisi täydentävän aseman Naton sotilasvoimien rinnalla vaatii osallistumista ja kykyä ratkaista selvittämättömiä tehtäviä. Toivon sen vuoksi, että se tosiasia, että Natoa ei edes mainita Ruotsin toimintaohjelmassa, on pikemminkin sattumaa kuin osa strategiaa.

EU:n talouden pitää olla maailman dynaamisin kymmenen vuoden kuluttua. Ruotsi on yksi niistä valtioista, jotka ovat edenneet pisimmälle uuden talouden kehityksessä. Meillä on maailman johtavia puhelinviestintä- ja Internet-yrityksiä. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi niistä säännöstön purkamisista, joita maltillisen kokoomuspuolueen johtama hallitus toteutti vuosien 1991–1994 aikana. Puhelinviestintää, postia, sähköä ja junaliikennettä koskevat markkinat sekä maatalousmarkkinat vapautettiin. Pääministeri Göran Persson oli silloin pääasiassa vastustavalla kannalla, mutta hän on näköjään muuttanut käsitystään. Se ilahduttaa minua, ja toivon, että Ruotsi voi hyvien kokemustensa pohjalta ajaa tällaista kehitystä. Tukholmassa järjestettävä huippukokous antaa siihen loistavan tilaisuuden! Tehkäämme siitä sääntelyn purkamista koskeva huippukokous, joka edistää työllisyyttä ja hyvinvointia!

Maailmanlaajentumista ja vapaakauppaa koskeva keskustelu on saanut entistä enemmän huomiota. On aika poistaa EU:n viimeiset protektionistiset esteet. EU ja Yhdysvaltojen uusi hallitus voivat yhdessä poistaa maataloustuotteiden ja tekstiiliteollisuuden tulliesteet. Se jos mikä on solidaarisuuden osoitus maailman köyhiä kohtaan.

Toisin kuin Ruotsin hallitusta tukeva puolue, Vasemmistopuolue, olen sitä mieltä, että on ilahduttavaa, että puheenjohtajavaltio Ruotsi toteaa toimintaohjelmassaan, että yksi sen tärkeimpinä pitämistä asioista on edistää sitä, että EU ajaisi WTO:ssa kehitystä kohti konkreettisia vapauttamisia. Tämä julistus on täysin Ruotsin vapaakauppaa ja muuhun maailmaan kohdistuvaa avoimuutta koskevien perinteiden mukainen. Ruotsin kauppaministeri Pagrotsky on kuitenkin kuvaillut niin kutsuttua Tobinin veroa "sympaattisena ideana", ja pääministeri on ilmaissut ymmärtävänsä niitä, jotka mellakoita ja kahakoita järjestämällä sabotoivat Seattlessa järjestettyä WTO:n kokousta. Tobinin vero uhkaa maailman köyhiä ihmisiä. Tobinin vero vain heikentäisi markkinoiden tehokkuutta. Haluan sen vuoksi kysyä: voiko neuvoston puheenjohtaja antaa parlamentin edessä selvän vastauksen siihen, kannattaako vai vastustaako puheenjohtajavaltio Ruotsi Tobinin veron käyttöönottoa?

 
  
MPphoto
 
 

  Andersson (PSE). - (SV) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet ja hyvät parlamentin jäsenet, toivotan iloisena Ruotsin pääministeri Göran Perssonin tervetulleeksi parlamenttiin. Minulla on tapana odottaa iloisena kaikkia puheenjohtajakausia, mutta tämä puheenjohtajakausi on aivan erityislaatuinen, ja odotan siltä erityisen paljon.

Pidän Ruotsin asettamia painopistealueita – kolmea e:tä – hyvinä. Kyse on rajatusta määrästä alueita, tärkeistä alueista, jotka ovat hyvin EU:n asialistan mukaisia. Kaikkein tärkeintä on tietenkin laajentuminen. Mantereemme itä- ja länsiosien yhdistäminen vuosia kestäneen kylmän sodan jälkeen on historiallinen tehtävä. Pidän tähän tehtävään osallistumista ja sen loppuun viemistä poliittisen urani suurimpana ja tärkeimpänä tehtävänä.

kiitosta ansaitsevat Ruotsin kunnianhimoiset tavoitteet pystyä kiirehtimään tätä asiaa koskevaa prosessia. Toivon, että neuvottelut voidaan pian saada päätökseen ensimmäisten ehdokasvaltioiden kanssa ja että voimme pian päättää lopullisesta tavoitepäivämäärästä, jolloin ensimmäiset ehdokasvaltiot voivat päästä jäseniksi. Ymmärrän, että se on vaikeaa. Ymmärrän myös, että sen on perustuttava realismiin ja että emme saa luoda turhia toiveita. Ehdokasvaltioiden kansalaisten kannalta on kuitenkin samalla tärkeää, että he eivät tule epätoivoiseksi ja että he näkevät valoa tunnelin päässä.

Toinen painopistealue koskee työllisyyttä. Ruotsi on toiminut vauhdittajana työllisyyskysymyksissä. Tukholmassa tarkoituksena on liittää työllisyys, sosiaalipolitiikka, taitojen kehittäminen ja elinkeinopolitiikka yhteiseksi politiikaksi. Menetelmänä käytetään avointa koordinointimenettelyä. Me parlamentin jäsenet toivomme, että me voimme osallistua tämän menettelyn toteuttamiseen, aivan kuten lainsäädäntötyöhönkin, koska se muuttuu aina vain tärkeämmäksi. Haluaisin saada tähän liittyviä signaaleja.

Kolmantena painopistealueena on pitkällä aikavälillä kestävä kehitys. Kyse on taloudellisesta kestävyydestä ja sosiaalisesta kestävyydestä, mutta myös ympäristöalan kestävyydestä. EU:han on melko menestyksellinen ympäristöpolitiikan alalla. Se johtuu siitä, että päätösten tekoa eivät voi estää ne, joilla on kaikkein pienimmät tavoitteet, mutta se johtuu myös siitä, että parlamentilla on yhteispäätösoikeus ympäristöasioissa. Strategiasta puuttuu ympäristöpolitiikan liittäminen aikaisemmin mainittuihin alueisiin. Sen pitää tapahtua ennen Tukholman huippukokousta ja sen on oltava Göteborgin huippukokouksen tulos.

Oli tärkeää, että Nizzassa päästiin asioista yhteisymmärrykseen, erityisesti laajentumishankkeesta. Kaikki tulokset eivät kuitenkaan olleet hyviä, esimerkiksi yhteispäätösmenettelyä koskevat monimutkaiset säännöt. Tapa, jolla päätökset tehtiin lukittujen ovien takana, ei myöskään ollut hyvä. Avoimuus on Ruotsin asialistalla ja se aikoo ajaa asiakirjojen julkisuutta koskevaa kysymystä. Toivon myös, että Ruotsi ryhtyy puolustamaan avoimempaa päätöksentekoprosessia. Toivon todellakin, että Ruotsi voi edistää tätä asiaa.

Sallikaa minun sanoa jotain myös kriisinhallinnasta. Aktiivinen kriisinhallinta ja sotilaallinen liittoutumattomuus eivät ole sama asia kuin passiivisuus eivätkä ne ole koskaan merkinneet passiivisuutta. Aktiivisessa kriisinhallinnassa pyritään ehkäisemään kriisejä. Ruotsi ja Suomi ovat johtaneet toimintaa, jossa siviilikriisinhallinnan soveltaminen on etusijalla ja sotilaallisten keinojen käyttäminen vasta viimeinen mahdollisuus, mikä on hyvä ja mitä tullaan kehittämään. Suuri enemmistö kannattaa sitä.

Toivotan vielä kerran puheenjohtajavaltio Ruotsin tervetulleeksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Schmidt, Olle (ELDR). (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa pääministeri, minäkin haluan toivottaa pääministerin tervetulleeksi parlamenttiin! Täällä ei ole aivan samanlaista kuin kotona Ruotsin valtiopäivillä, mutta tilanteeseen tottuu melko pian.

Monet asiat pyörivät kolmen e:n ympärillä. Sallikaa minun tuoda esiin neljäs e, nimittäin empatia. Meitä kaikkia järkytti syvästi, kun me joulupöydän herkkujen jälkeen saatoimme nähdä, miten ihmiset taistelivat Turkin rannikon edustalla henkensä edestä päästäkseen Eurooppaan. Monet kuolivat taistellessaan paremman elämän puolesta. Tiedän, että te pääministeri ilmaisitte tyrmistyksenne viime vuonna sattuneen valtavan tragedian vuoksi, jossa 58 kiinalaista löydettiin kuolleina kontista Doverissa.

Euroopasta ei saa muodostua mitään linnoitusta. Arvostuksen ja inhimillisyyden on kuvattava Euroopan turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa – se oli viestinne silloin. Mitä sen jälkeen on tapahtunut? Aivan, kehitys Euroopassa on kulkenut väärään suuntaan.

Ihmissalakuljetusta koskevien rangaistusten tiukentamista ehdotetaan. Se on välttämätöntä, mutta ehdotuksen vaikutukset ovat umpimähkäisiä. Aatteellisia voimia – turvapaikanhakijoita tukevia kirkkoja, luostareita, turvapaikkajärjestöjä ja yksityisiä verkostoja – uhataan rangaistuksin. Näitä ehdotuksia ei saa toteuttaa. Kirkkorauha on vallinnut Ruotsissa keskiajalta asti.

Euroopan johtajien pitäisi miettiä, miksi Eurooppaan suuntautuva ihmissalakuljetus kasvaa dramaattisesti. Eurooppa suljetaan. Viisumin vaatiminen 130 valtion kansalaisilta ei ole demokraattiselle Euroopalle sopivaa. Pääsääntönä on oltava, että ihmisillä on oikeus matkustaa vapaasti EU:hun. Onko puheenjohtajavaltio Ruotsi valmis toimimaan sen puolesta, että viisumiluetteloa lyhennettäisiin huomattavasti?

Kannatan lämpimästi EU:ta ja olen pitkään kaivannut turvapaikka- ja pakolaispolitiikkaa koskevia yhteisiä sääntöjä, mutta me liberaalit emme ole valmiita hyväksymään mitään aidattua Eurooppaa. Arvoisa pääministeri, uudella puheenjohtajavaltiolla voi olla merkittävä asema inhimillisyyden ja ihmisarvon kannalta Raoul Wallenbergin hengessä, jonka muistoa te niin ansiokkaasti olette kunnioittanut. Empatiaa, arvoisa pääministeri!

 
  
  

PUHETTA RYHTYI JOHTAMAAN
varapuhemies DAVID MARTIN

 
  
MPphoto
 
 

  Maes (Verts/ALE). - (NL) Arvoisa puhemies, kansojen ja alueiden edustajina me näemme Ruotsin liittolaisenamme puolustaessamme meille tärkeitä asioita, kuten kielten ja kulttuurien moninaisuutta. Kun te puhutte kansallisten parlamenttien suuremmasta osallisuudesta, niin me haluaisimme kuitenkin kiinnitettävän yhtä suurta huomiota perustuslaillisten alueittemme, hallitustemme, toimielimiin. Toivoisimme, että alueemme voisivat keskustella suoraan keskenään esimerkiksi niiden erojen poistamiseksi, joita työllisyyden alalla voi vallita erilaisten alueiden välillä ja yhdessä ja samassa jäsenvaltiossa.

Toivotamme Ruotsin tervetulleeksi ympäristöystävällisesti asennoituvana puheenjohtajana. Ruotsi olisi kuitenkin täysin ristiriidassa itsensä kanssa, jos se lähettäisi MOX-polttoainetta Sellafieldiin. Se olisi ristiriidassa Ruotsin allekirjoittaman OSPARin kanssa, jossa kaikkia allekirjoittajia kehotetaan puolustamaan jälleenkäsittelemättömyyden vaihtoehtoa (non-reprocessing option).

Lopuksi laajentuminen. Emme pidä laajentumisen kannalta ensiarvoisena ainoastaan unionin voimassa olevaa aineellista säännöstöä, haluamme kiinnittää huomiota ennen kaikkea eettiseen säännöstöön. Varsinkin demokratiaan ja ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen kunnioittamiseen, jotta Euroopasta voisi kehittyä todellinen arvojen yhteisö, lyhyesti sanottuna yhteisö.

 
  
MPphoto
 
 

  Blokland (EDD). - (NL) Arvoisa puhemies, Ruotsin toimintaohjelma on kaunis, mutta sitä ei ole työstetty vielä loppuun asti. Miten puheenjohtajavaltio Ruotsi aikoo toteuttaa tämän kunnianhimoisen toimintaohjelman? Ruotsin asettamien prioriteettien lisäksi käsittelemistä odottavat vielä kaikki ne asiat, jotka Ranska puheenjohtajavaltiona jätti hoitamatta.

Ensimmäistä kertaa puheenjohtajavaltiona oleva Ruotsi on aivan oikeutetusti valinnut tärkeäksi prioriteetiksi laajentumisen. Mutta eikö toimintaohjelmassa suhtauduta aivan liian optimistisesti Euroopan unionin valmiuteen myöntää jäsenyys ehdokasvaltioille? Se, että toimintaohjelmassa ei mainita liittymispäivämääriä, on osoitus terveestä todellisuudentajusta, koska liittyminen riippuu liittymiskriteereistä. On tärkeää, että ehdokasvaltioille tarjotaan vapaasti parempi tulevaisuus. Sen kannalta on ehdottoman tarpeellista kohentaa työllisyyttä unioniin liittyvissä maissa sekä edistää kestävää kehitystä ympäristöystävällisen teknologian avulla. Myönteistä on pyrkimys saattaa kuuden seuraavan kuukauden aikana päätökseen mahdollisimman monta neuvottelujen pääkohtaa ehdokasvaltioiden kanssa.

Meidän pitää kuitenkin muistaa, että sisämarkkinoiden on toimittava tehokkaasti myös laajentuneessa unionissa. Haluan kiinnittää erityistä huomiota ympäristödirektiivien toteuttamiseen. Miten puheenjohtajavaltio käsittelee liittymisneuvotteluissa niitä direktiivejä, joita nykyisetkin jäsenvaltiot ovat soveltaneet väärin pitkän aikaa?

Lopuksi haluan sanoa, että toimintaohjelmassa on erittäin myönteistä aikomus integroida ympäristö muihin politiikan alueisiin kuten energiaveroon. Tämä integroiminen tarjoaa hyvän lähtökohdan kuudennelle ympäristöalan toimintaohjelmalle ja siihen sisällytettäville konkreettisille tavoitteille ja indikaattoreille. Minulle on kuitenkin vielä epäselvää, miten tämä yhdistetään ehdotettuun WTO:n vapauttamiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Van Velzen (PPE-DE). - (NL) Arvoisa puhemies, Ruotsi on aivan oikeutetusti ylpeä siitä, että se toteuttaa käytännössä miesten ja naisten tasa-arvoa. Ei siis ihme, että katselin jokseenkin hämmästyneenä teitä seuraavaa pitkää kulkuetta, jossa oli pelkkiä miehiä.

Esityksenne oleellinen osa on se, että kansalaisen pitää olla etusijalla Euroopan unionissa. Minä satun tulemaan maasta, joka toimii mielellään iskulauseen "ei sanoja vaan tekoja" mukaan, ja teillä on pian tilaisuus tekoihin. Käsittelyä odottaa nimittäin asetus, jossa säännellään neuvoston, komission ja parlamentin asiakirjojen saatavuutta. Haluan esittää teille viitisen kysymystä.

Ensimmäinen kysymys. Mitä aiotte tehdä komission tällä alueella tekemälle ehdotukselle, jota on arvosteltu ankarasti?

Toinen kysymys. Aiotteko mukauttaa nykyistä, Ranskan puheenjohtajakaudella tehtyä neuvoston ehdotusta radikaalisti avoimempaan suuntaan?

Kolmas kysymys. Oletteko valmis kutsumaan neuvoston työryhmät nopeasti koolle, jotta Euroopan parlamentin kanssa voitaisiin päästä mahdollisimman pian yhteisymmärrykseen?

Neljäs kysymys. Uskallatteko panna neuvoston asiakirjat jo nyt Internetiin, mikä olisi sinänsä vallankumouksellista, ja ryhtyä soveltamaan avoimuutta käytännössä?

Viides kysymys. Onko Euroopan kansalaisilla mielestänne pienempi oikeus avoimuuteen suhteessa Brysselin hallintoon kuin Yhdysvaltojen kansalaisilla on suhteessa Washingtonin hallintoon?

Lopuksi viimeinen kysymys, joka liittyy Nizzan huippukokouksen jälkeiseen Euroopan unioniin. Uskallatteko käynnistää itseohjautuvan prosessin avoimuuden edistämiseksi, jollaista myös komission puheenjohtaja juuri ehdotti? Mitä vastaatte siihen? Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, mielestäni on erittäin tärkeää, että ette tarjoa vain kauniita sanoja. Ennen kaikkea, mitä aiotte tehdä?

 
  
MPphoto
 
 

  Rocard (PSE). - (FR) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, onnea ja menestystä Ruotsille sen ensimmäiselle puheenjohtajakaudelle. Kolme e:tä ovat hyviä painopisteitä, ja kannatamme niitä. Sanoisin muutaman sanan laajentumisesta. Se on meille yhtä tärkeää kuin teille, ja siinä on onnistuttava. Älkäämme koskaan unohtako, että yksi onnistumisen tärkeimmistä edellytyksistä on se, että pystymme hoitamaan asianmukaisesti myös omat sisäiset asiamme. Nizzassa aikaansaatu teksti on huono. Teidän on korjattava sitä.

Seuraavaksi siirryn toiseen painopisteeseenne, työllisyyteen, joka on yhdenmukainen tilapäisen tehtäväni kanssa tässä parlamentissa. Unionia kehitettäessä on ollut viisi vuotta aikaa valmistella laajoja markkinoita, tosin kylläkin sitovien lainsäädännöllisten välineiden avulla. Sama koskee myös euroa. Otamme vastaan uuden haasteen, eli työllisyyden parantamisen haasteen, ja jopa täystyöllisyyden haasteen, mikä uskaltauduttiin toteamaan Nizzassa, mitä kannatamme, mutta ilman sitovia lainsäädännöllisiä välineitä olemme kaikki huomanneet mahdollisuuksien rajallisuuden. Kuitenkin tämä tarkoittaa sitä, että on annettava enemmän painoa lähentymisen ja vakuuttelun välineille. Euroopan unionin kannalta tämä tarkoittaa ensinnäkin sitä, että sovitetaan paremmin makrotaloudellinen, meidän tapauksessamme varsinkin makrorahataloudellinen, politiikka ja työllisyyspolitiikka yhteen. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, te johdatte uutta kevään Eurooppa-neuvostoa, joka on ensimmäinen, jonka aikana yhdistetään yleiset makrotaloudelliset tavoitteet työllisyystavoitteisiin. Te luotte siten ennakkotapauksen asettaessanne velvollisuudeksi sen, että on todella jotakin sanottavaa ja että hallitukset vertailisivat tuloksia eivätkä ainoastaan aikomuksia. Tarvitsemme myös sellaista koordinointia, jonka avulla edistetään paremmin työllisyyttä unionin kaikkien politiikkojen eri osa-alueilla. Onko kilpailupolitiikkamme joka on yksi parhaiten määritellyistä ja parhaiten toimivista tarkoituksena oltava ainoastaan terve taloudellinen kilpailu? Fuusioita ja uudelleenjärjestelyjä tehdään tiuhaan tahtiin. Mikä on niiden lisäarvo työllisyydestä ja kasvusta puhuttaessa? Komissio soveltaa nykyisiä kriteerejä. Neuvosto tekisi luultavasti viisaasti, jos se tasapainottaisi näitä kriteerejä. Myös kilpailun on edistettävä työllisyyttä. Samaa sisäistä politiikkojen koordinointia tarvitaan myös silloin, kun unioni uudistaa julkisia markkinoita koskevia menettelyjään tai sääntelee yleishyödyllisiä palvelujaan. Halusin esittää muitakin kysymyksiä. Puheaikani on lopussa. Arvoisa puhemies, tässä parlamentissa niistä tuskin puhutaan. Te olette tottuneet asiaan ettekä sure sitä kuin jossain määrin. Minä olen asiasta varsin pahoillani.

 
  
MPphoto
 
 

  Olsson (ELDR). - (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, haluan onnitella pääministeri Perssonia kunnianhimoisesta ja tuloshakuisesta toimintaohjelmasta. Toivottavasti se merkitsee sitä, että EU ottaa useita askelia eteenpäin, mikä toivottavasti myös vahvistaa EU:n kuvaa Ruotsissa.

Elintarviketurvallisuus on yksi tärkeimmistä ihmisläheisistä kysymyksistä. Olen pannut merkille, että pääministeri on ilmaissut suhtautuvansa epäröiden lihan syömiseen eläin- ja lihatuotteiden käsittelyn vuoksi. Vaikka olenkin vanha talonpoika ja parantumaton lihansyöjä, voin ymmärtää nykyään ihmisiä, jotka tuntevat niin.

Parlamentti aikoo ottaa kantaa noin 80:een elintarviketurvallisuutta koskevaan direktiiviin. Alamme nyt käsitellä Euroopan elintarvikeviranomaisen perustamista koskevaa ehdotusta. Haluaisin tietää, mitä mieltä pääministeri on tällaisesta viranomaisesta.

Yhteismarkkinoilla pitää olla yhteiset säännöt, yhteinen valvonta, ja jos sääntöjä ei noudateta, yhteinen sanktiojärjestelmä. Tällainen kokonaisuus vaatii muutakin kuin ehdotettua elintarvikeviranomaista. Mielestäni sen on toimittava yhteistyössä EU:n Dublinin eläinlääkintäviraston ja komission kanssa. Tällaisen kolmion voimakentässä neuvonta, riskien arviointi, riskien käsittely ja sanktiot voitaisiin hoitaa voimassa olevien sääntöjen puitteissa, mikä johtaisi samanlaiseen elintarviketurvallisuuteen koko unionissa. Toivon, että puheenjohtajavaltio tukee tätä ajatusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Schörling (Verts/ALE). (SV) Arvoisa puhemies, arvoisat neuvoston ja komission edustajat, hyvät kollegat, on erittäin ilahduttavaa ja täysin välttämätöntä, että puheenjohtajavaltio Ruotsi pitää erittäin tärkeänä asiana ympäristöä, ja se velvoittaa.

Jotta voidaan kääntää kielteisen, elinympäristön heikkenemiseen johtavan kehityksen suuntaa, tarvitaan radikaaleja poliittisia päätöksiä – kehityssuunnasta poikkeamista. Odotukset ovat suuria, kun otamme huomioon, että neuvoston puheenjohtaja Persson mainitsi, että EU:n asialistalla oleva kestävä kehitys johtaa 2000-lukua koskevaan vihreään strategiaan. Se merkitsee ekologisten pelisääntöjen antamista taloudelle, ympäristön liittämistä kaikkeen muuhun politiikkaan ja välttämättömien ohjausvälineiden käyttöön ottamista. Sen vuoksi on käsittämätöntä, että Ruotsin hallitus vastustaa ympäristöön liittyviä EU:n tason veroja, kuten hiilidioksidi- ja energiaveron vähimmäistasoja. Miksi tätä vastustettiin Nizzassa?

Toinen erittäin ajankohtainen kysymys liittyy siihen, kuinka puheenjohtajavaltio Ruotsi aikoo hoitaa Nizzassa annetun tehtävän, joka koskee EU:n poliittista tulevaisuutta käsittelevän strategian muotoilua. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, tehän vastustatte EU:n kehittymistä liittovaltioksi, kuten suurin osa jäsenvaltioiden kansalaisista. Miltä teidän näkemyksenne ja tuleva toimivallan jako ja toissijaisuusperiaate näyttävät?

Miten neuvoston puheenjohtaja aikoo pystyä säilyttämään Ruotsin liittoutumattomuuden ja puolueettomuuden, samalla kun puheenjohtajakauden tehtävänä on jatkaa EU:n sotilasvoiman perustamista?

Lopuksi haluan toivottaa onnea puheenjohtajavaltio Ruotsille.

 
  
MPphoto
 
 

  Salafranca Sánchez-Neyra (PPE-DE). - (ES) Arvoisa puhemies, ensinnäkin toivotan onnea Euroopan unionin puheenjohtajavaltio Ruotsille.

Kuten neuvoston puheenjohtaja tietää, puheenjohtajavaltion tehtävänä ei ole ainoastaan ajaa omia kansallisia etuja vaan myös pyrkiä yhteisymmärrykseen, jotta hanke Euroopan unionista edistyisi. Ja ainoa tapa edistyä on luoda sopusointuista yhteistyötä kolmen toimielimen, neuvoston, komission ja parlamentin välille. Tästä syystä meitä rauhoittaa se, että esititte tänään parlamentille yhteistyötarjouksen, ja varsinkin niiden puheiden valossa, joihin jäsen Poettering äsken viittasi, joiden pohjalta näyttää, että te olette ilmeisesti sanonut komission toimielimenä kärsivän vakavasta demokratiavajeesta ja että parlamentti olisi pitänyt hajottaa vuonna 1999 pidettyjen vaalien jälkeen ja maanne kansalaisten alhaisen äänestysinnon vuoksi. En tiedä, onko tämä totta vai valetta, oletteko kumonneet sen vai ette, mutta, arvoisa puheenjohtaja, mielestäni olette selityksen velkaa näiden puheiden vuoksi.

Tämän sanottuani mainittakoon, että viittasitte arvojen Euroopasta puhuessanne tarpeeseen viedä perusoikeuskirjajärjestelmä kolmansiin maihin. En oikein tiedä, mitä halusitte tarkalleen sanoa tällä. Jos meidän on vaadittava kolmansilta mailta sellaisia arvoja, joita emme ole itse pystyneet vaatimaan itseltämme, ehkäpä loogisin tulkinta on, että teistä on nyt tullut sen asian innokas kannattaja, että perusoikeuskirjaa sovelletaan velvoittavasti ja että se kenties sisällytetään perustamissopimuksiin.

Puheenvuoronne aluksi mainitsitte hankkeen hyvinvointivaltioiden yhteisöksi määrittelemästänne Euroopan unionista. Haluaisin sanoa teille, että tämä tulkinta hyvinvoinnista, Euroopasta, jota ohjaa kouriintuntuva, riihikuiva raha, nettohyötyjät ja nettosaldo, on oikeutettu, mutta epätäydellinen. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, hyvinvointivaltion on väistyttävä arvojen Euroopan tieltä, koska Euroopan unioni merkitsee jatkuvaa pyrkimystä rauhaan, ymmärtämykseen, yhteisymmärrykseen ja solidaarisuuteen. Ja meistä olisi varsin mieluisaa, ettei neuvoston puheenjohtaja unohtaisi tätä.

 
  
MPphoto
 
 

  Persson, neuvosto.(SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja ja hyvät jäsenet, en tietenkään pysty kommentoimaan kaikkia näkemyksiä. Sitä vastoin voin ottaa esille muutamia useissa puheenvuoroissa esiintyneitä pääpiirteitä. En tietenkään puutu Ruotsin sisäpolitiikkaa koskeviin kysymyksiin, koska niitä voidaan käsitellä muissa yhteyksissä, vaan keskityn suuriin eurooppalaisiin kysymyksiin.

Tunnen, miten useat edustajat, erityisesti suurien puolueryhmien edustajat, haluavat yhdessä puheenjohtajavaltion kanssa tehdä töitä avoimuuden lisäämiseksi. Kuten tiedätte, unionissa on monta erilaista mielipidettä tästä kysymyksestä, ja asioiden käsittely on sen vuoksi vaikeaa ja monimutkaista seuraavien kuukausien aikana. Mielestämme keskeinen edellytys uskottavuuden luomiseksi Euroopan unionia, politiikkaa ja toimielimiä kohtaan on kuitenkin avoimuus, mahdollisuus seurata kysymyksen käsittelyä, mahdollisuus vaatia vastuuta ja käydä keskusteluja. Siten voidaan luoda eurooppalainen, poliittinen tila, jossa voidaan käydä keskusteluja, jotka vuorostaan mahdollistavat toimielinten luomisen, joka vuorostaan lisää demokraattista oikeutusta. Jäsen Poettering, jäsen Barón Crespo ja muut puhuivat tietenkin erittäin hyvin tästä asiasta, ja otan heidän näkemyksensä huomioon.

Monet ovat maininneet laajentumisen, erityisesti jäsen Barón Crespo voimakkaassa visionaarisessa puheenvuorossaan. Jäsen Malmström on myös esittänyt minulle kysymyksen siitä, voimmeko antaa päivämäärän, jolloin ensimmäinen ehdokasvaltio voidaan ottaa unioniin. Minä haluisin tehdä niin, me haluaisimme tehdä niin, mutta me emme anna päivämäärää. Emme käy sitä keskustelua, ennen kuin tiedämme, että ne asian todellista sisältöä koskevat neuvottelut, joita meidän on käytävä, johtavat myös myönteiseen tulokseen. Uskon, että antaisimme väärän merkin, jos ilmoittaisimme tietyn ajankohdan, jolloin ensimmäiset niistä valtioista, jotka nyt käyvät jäsenyysneuvotteluja, voisivat liittyä unionin jäseniksi. Se olisi väärä merkki, koska haluamme ensiksi nähdä, että edessämme olevat vaikeat neuvottelut johtavat läpimurtoon. Tällainen läpimurto voidaan saavuttaa Ruotsin puheenjohtajakauden aikana, ja jos niin käy, voimme Göteborgissa hyvinkin ilmoittaa päivämäärän. Toivon niin. Haluan niin, mutta en ole siitä varma.

Olemme lähes yksimielisiä keskustellessamme suurista kysymyksistä ja laajentumisesta. Missään muualla laajentuminen ei saa yhtä vankkaa tukea kuin Euroopan parlamentissa. Tämä on enemmän Euroopan parlamentin kuin minkään muun toimielimen hanke. Juuri parlamentti on vastannut laajentumisesta. Haluan tietenkin, että voisimme myös hyväksyä Nizzassa allekirjoittamamme sopimuksen, koska se on vuorostaan laajentumisen toteuttamisen edellytys. Toivon, että saamme ratkaistua komission, neuvoston ja parlamentin väliset asiakysymyksissä vallitsevat erot, jotta voisimme edetä laajentumiskysymyksessä. Laajentuminen on yhteinen vastuumme, historiallinen mahdollisuus päättää Itä-Euroopan ja Länsi-Euroopan välinen jako.

Olen sitä mieltä, kuten jäsen Anderssonkin sanoi puheenvuorossaan, että virheistään ja puutteistaan huolimatta Nizzan sopimus avasi mahdollisuudet laajentumiselle, mikä on tärkeä mainita.

Useat jäsenet ovat puheenvuoroissaan ottaneet esille myös ympäristökysymyksen. Annan paljon arvoa sille, mitä jäsen Hautala ja muut ovat esittäneet. Ympäristökysymystä ei saa mielestäni pitää taloudellisen kehityksen jarruna vaan sitä on päinvastoin pidettävä sen moottorina. Kaikki suuret nykyiset ympäristöongelmat voidaan ratkaista uuden tekniikan avulla. Olen vakuuttunut siitä. Olen myös vakuuttunut siitä, että meillä on käytännössä tarvittava tekniikka; se on käytettävissämme. Tiedämme, mitä pitäisi tehdä. Toimielintemme uskottavuuteen vaikuttaa tietenkin se, kun kansalaisemme näkevät, mitä tapahtuu, esimerkiksi ilmastokysymyksessä, emmekä me pysty aikaansaamaan minkäänlaista yhteistä vastausta. Sen vuoksi uskon, että Göteborgin huippukokouksesta muodostuu tärkeä lähtökohta sille, että voimme esitellä etenemistavan, jossa poliittisen tason toimien avulla todellakin korostetaan uutta tekniikkaa, tutkimusta, kehitystä ja uskoa ihmisten kykyyn. Jos me korostamme tätä, johdamme myös sellaisen teknologian kehitystä, joka on kilpailukykyisen Euroopan edellytys. Ympäristö on nähtävä moottorina, ei jarruna tai unelmana menneistä ajoista. Ympäristö on nähtävä paremman ja nykyaikaisemman Euroopan visionaarisena osana. Tämä alkusysäys meidän pitää pystyä yhdistämään siihen ansiokkaaseen työhön, jota komission jäsen Wallström tekee kemikaalikysymyksiä koskevan ympäristöohjelman ja niihin liittyvien sääntöjen parissa. Nämä yhdistämällä meidän pitäisi Göteborgissa päästä lupaavaan tulokseen. Olen pannut merkille, mitä olette maininneet ympäristökysymyksestä, ja olen suurelta osin samaa mieltä kanssanne.

Työllisyys on suurilta osin sellainen politiikan ala, jonka hoitaminen kuuluu edelleenkin ja lähitulevaisuudessa kansallisille parlamenteille. Lissabonin prosessin avoimesta koordinoinnista olemme löytäneet tavan, jonka avulla unionin kehitystä voidaan viedä yhteisesti eteenpäin. Olen täysin samaa mieltä jäsen Rocardin kanssa siitä, että jos haluamme päästä vielä lähemmäksi täystyöllisyyden toteutumista, makrotaloudellinen keskustelu on yhä keskeisemmässä asemassa. Yksinkertaisemmin ilmaistuna: kuinka voimme hyödyntää sitä tosiasiaa, että Euroopan unionissa tehdään yhteistyötä esim. taloudellisen kasvun kiihdyttämiseksi entisestään? Olemme tilanteessa, jossa talouden kiihdyttäminen ei haavoita meitä. Yksittäinen valtio on haavoittuvainen, mutta ei useista valtioista koostuva unioni. Meidän on keskusteltava tästä asiasta, ja se on – sen tunnustan avoimesti – erityisen tärkeää niille valtioille, jotka jo tekevät euroon liittyvää yhteistyötä. Niillä on muita suurempi mahdollisuus hyödyntää tilannettaan tai kannustaa voimakkaampaan talouden kasvuun ja lisätä siten työllisyyttä. Olen melko varma siitä, että euromaiden ryhmässä tullaan käymään asiaa koskevia keskusteluja. Unionin ytimen muodostava työ liittyy sisämarkkinoihin ja Monnet´n hengen mukaiseen yhteisöoikeudelliseen työtapaan. Tämä ydinhän on jo olemassa. Nyt syntynyt yhteistyö on koskenut toista alaa, jota kutsumme esimerkiksi Lissabonin prosessiksi. Kyse on kahdesta eri ilmaisusta. Riippumatta siitä, millaisen yhteistyötä koskevan tien me valitsemme, voimassa ovat samat avoimuutta koskevat vaatimukset, samat läpinäkyvyyttä koskevat vaatimukset. En halua, että joudumme tilanteeseen, jossa me valtioiden välillä, hallitusten välillä käymme keskusteluja, joita voidaan pitää suljettuina, salaisina ja jotka estävät avoimuuden. Riippumatta siitä, mitä menetelmiä käytämme, avoimuus on olennaista.

On sanottu useita muitakin asioita, joita todellakin kannatan. Sallikaa minun kuitenkin sanoa, että pidän kahta puheenvuoroa poikkeavina ja erityislaatuisina mutta poliittisesti keskeisinä ja niistä haluankin korostaa, että olen painanut ne mieleeni. Olen omissa puheenjohtajavaltion näkökantaa koskevissa pohdinnoissani mitä suurimmassa määrin samaa mieltä siitä, mitä jäsen Olsson sanoo elintarvikepolitiikasta, ruoan laadusta ja kuluttajien haluamasta oikeutetusta suojasta ja uskottavuuden palauttamisesta.

Olle Schmidt puhui pakolaispolitiikasta, unionin anteliaasta suhtautumisesta ihmisiin, jotka kääntyvät puoleemme saadakseen turvaa ja suojaa. Geneven yleissopimusta on tietenkin aina pidettävä näiden pohdiskelujen lähtökohtana, mutta meillä pitää olla muitakin tavoitteita. Se meidän pitäisi maailmanyhteisön rikkaana osana todellakin voida suoda itsellemme. Yhdessä, ei yksittäin. Voisimme hyvinkin pohtia näitä tavoitteita ja käydä niistä keskusteluja, ja juuri tässä asiassa voisimme viedä unionia eteenpäin. Tunnen paljon myötätuntoa sitä kohtaan, mitä jäsen Olle Schmidt sanoi inhimillistä pakolaispolitiikkaa koskevassa puheenvuorossaan.

Sallikaa minun lopuksi sanoa, että puheenjohtajavaltio Ruotsin edustajat aikovat useasti vierailla kauniissa rakennuksessanne, jotta voisimme käydä neuvotteluja ja keskusteluja. Voitte kuitenkin mielellään ottaa meihin yhteyttä. Olette myös tervetulleita hieman etäiseen ja kylmään maahamme, maahan, jota näissä yhteyksissä kuitenkin kuvastaa lämpö ja yhteisyys; sen voin vakuuttaa. Tervetuloa! Odotan kovasti kaikkien parlamentin puolueryhmien kanssa tehtävää yhteistyötä unionin kehittämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Randzio-Plath (PSE) . - (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää neuvoston puheenjohtajavaltiota siitä, että se suhtautuu niin positiivisesti Tukholman huippukokoukseen ja haluaa saada aikaan taloudellisesti kestävää kehitystä, joka on edullista täystyöllisyyden, talousuudistusten, innovaatioiden ja Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta. Tukholmassa ei tarvita sääntelyn purkamiseen keskittyvää huippukokousta. Siellä tarvitaan huippukokous, joka tekee selväksi, millä tasolla Euroopan unionissa on paras säädellä mitäkin, jotta sisämarkkinoita kehitettäessä ei hyödytetä vain taloutta vaan myös ihmisiä, työntekijöitä.

Siksi haluaisin pyytää puheenjohtajavaltio Ruotsilta yhtä asiaa: mikäli haluatte lisätä avoimuutta ja demokratiaa nimenomaan talouspolitiikan koordinoinnin yhteydessä, aloittakaa siitä, että Euroopan parlamentti saa osallistua makrotaloudelliseen vuoropuheluun, kaikkiin aloitteisiin ja talouspolitiikan periaatteiden muokkaamiseen!

Esitämme ehdotuksemme ensimmäistä kertaa lainsäädäntömenettelyn yhteydessä. Nähtäväksi jää, tarttuuko puheenjohtajavaltio Ruotsi todella tähän demokratiavajeen poistamiseen tähtäävään palloon ja eteneekö se pragmaattisesti pienin askelin. Tämä on todella harras pyyntö Euroopan parlamentilta, joka on vuodesta 1994 lähtien pyytänyt vastaavan toimielinten välisen sopimuksen solmimista.

Haluaisin pyytää neuvoston puheenjohtajavaltiota jatkamaan johdonmukaisesti Lissabonin prosessia antamalla kaikille siellä mainituille politiikan aloille yhtäläinen painoarvo. Se merkitsee sitä, että todella toteutamme tarkoituksenmukaisen ja riittävän poliittisten toimien yhdistelmän (policy mix) noudattamalla selkein aikatauluin ja laadullisin tunnusmerkein varustettua sosiaalisen integraation, täystyöllisyyden ja talousuudistusten politiikkaa. Sama pätee finanssipolitiikkaan, sillä meidän on tehtävä investointipolitiikallakin selväksi, että Euroopan ihmiset voivat hyötyä Euroopan tasolla tapahtuvasta yhteistyöstä, ihmisiin ja infrastruktuuriin investoimisesta.

Viimeinen huomautus vielä puheenjohtajavaltion Ruotsin edustajille: teihin kohdistuvat toiveemme siitä, että suureksi osaksi erittäin huolestuneet kansalaisemme voivat kokea euron käyttöönoton pelotta. Tehkää yhteistyötä seuraavan puheenjohtajavaltion Belgian kanssa ja kehottakaa kaikkia kylien, kaupunkien ja pääkaupunkien toimijoita yhteistyöhön, sillä euro on rohkea historiallinen hanke, joka voi onnistua vain, mikäli kaikki ovat yhteistyössä!

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Beazley (PPE-DE). - (EN) Arvoisa puhemies, kuten aiemmin keskustelussa kuulitte ryhmämme puheenjohtajalta, PPE-DE-ryhmä vieraili Berliinissä viime viikolla. Ennen lähtöä minä ja muutamat kollegat kävimme Potsdamissa, jossa pidettiin se kokous, jossa presidentti Truman, pääministeri Churchill – joka kesken konferenssin oudosti vaihdettiin ministeri Attleehin – sekä marsalkka Stalin vahvistivat Jaltassa sovitun Euroopan jaon. Kuten olemme kuulleet keskustelun aikana, puheenjohtajavaltio Ruotsi on herättänyt suuria toiveita siitä, että voimme kuuden kuukauden kuluessa palauttaa yhdistyneen Euroopan, mutta uskon, että puheiden aika on ohi, ja nyt me kaikki haluamme tuloksia. Esittäisin neljä kysymystä puheenjohtajavaltio Ruotsille.

Ensiksi: aikooko Ruotsi kutsua koolle neuvoston kokouksen tai erityiskokouksen, johon kutsutaan ehdokasvaltioiden hallitusten edustajat, jotta voitaisiin mahdollistaa neuvottelut ja sen lisäksi antaa tärkeä merkki yleisölle siitä, että laajentuminen ei ole pelkästään poliittinen harjoitus, kangastus, koko ajan kaukana oleva tavoite, vaan että vaadittua edistymistä tapahtuu koko ajan.

Toiseksi, voidaanko byrokraattisia neuvotteluja lieventää menneisyyden ymmärtämisellä? On julmaa, että se näyttää olevan vaikeaa, ja laajentumisprosessi esitetään pelkästään sopeutumisena johonkin tekniseen säännöstöön ja näin ehkä sivuutetaan ne erityisvaikeudet, joita Baltian mailla ja muilla Keski- ja Itä-Euroopan mailla oli neuvostojärjestelmän aikana.

Itsellemme asettamastamme aikataulusta: onko puheenjohtajavaltio Ruotsi samaa mieltä siitä, että tämä tekee siirtymävaiheet tarpeellisiksi, ja lopuksi, voimmeko vahvistaa, ettei mitään uusia esteitä aseteta ehdokasvaltioiden tielle.

Tänään on selvästi ollut Ruotsin päivä. Toivomme kaikki todella, että kuuden kuukauden kuluttua Göteborgissa ei ole pelkästään Ruotsin päivä vaan koko Euroopan päivä.

 
  
MPphoto
 
 

  Myller (PSE). – Arvoisa puhemies, toivotan tervetulleeksi Ruotsin puheenjohtajuuden mitä sydämellisimmin, vaikkakaan heille ei voi olla kovin kateellinen siinä tilanteessa, jossa he ottavat puheenjohtajuuden vastaan. Takanahan on ehkä sekasortoisin huippukokous, mitä EU:n historia tuntee. Asioita puidaan aina sopimuksen ratifioinnin rajoille saakka, eikä tämä anna missään tapauksessa hyvää kuvaa huippukokousten toiminnasta eikä neuvoston toiminnasta. Sen vuoksi on todella tyytyväisenä pantava merkille se, että Ruotsi puheenjohtajana on ilmoittanut halunsa uudistaa neuvoston toimintaa nimenomaan avoimempaan suuntaan.

Ruotsin puheenjohtajuudelle laatima ohjelma on täysipainoinen ja kunnianhimoinen, ja on todellakin aika, että ympäristöasiat laajassa yhteydessä otetaan vihdoinkin Euroopan unionissa keskustelun keskiöön. EU:lle laadittavan kestävän kehityksen ohjelman, joka hyväksytään osana Rio plus -prosessia Göteborgin huippukokouksessa, tulee sisältää kaikki ne kestävyyden elementit, jotka on priorisoitu EU:n puheenjohtajuudelle. Mielestäni kaikki nämä kolme E:tä takaavat tämän kestävyyden.

Mutta olen kuitenkin hieman huolissani, ja nyt suuntaan sanani komissiolle, siitä aikataulusta, jolla asioita valmistellaan esimerkiksi Göteborgin huippukokousta varten. Miten tällä aikataululla on mahdollista, että Euroopan parlamentti voi täysipainoisesti osallistua esimerkiksi kestävän kehityksen ohjelman laatimiseen? Mutta puheenjohtajavaltiota haluan kiittää siitä, että pohjoinen ulottuvuus on mukana. Ja jälleen komissiolle kysymys siitä, miten varmistetaan riittävät resurssit, esimerkiksi henkilöstöresurssit, siihen, että tämä pohjoisen ulottuvuuden politiikka saa myös jatkoa komission taholta.

 
  
MPphoto
 
 

  Wijkman (PPE-DE). - (SV) Arvoisa puhemies, minäkin haluan toivottaa tervetulleeksi puheenjohtajavaltio Ruotsin ja sen toimintaohjelman, joka sisältää useita hyviä painopistealueita. Useiden muiden täällä tänään puhuneiden puhujien tavoin olen huolestunut suuntauksesta, jossa niin kutsuttu yhteisöllinen lähestymistapa (the community approach) halutaan usein ja voimakkaasti korvata valtioiden välisellä mallilla, toisen sanoen mallilla, joka merkitsee sitä, että komissiolle annetaan entistä voimakkaampi asema ja merkitys.

Olen pannut merkille pääministerin avoimuutta koskevat vakuuttelut, riippumatta siitä, mikä malli valitaan, mutta kysymys ulottuu tietenkin tätäkin pidemmälle. Komission puheenjohtaja Prodin kiinnostava puheenvuoro vahvisti edessämme olevat haasteet.

Kuuntelin kiinnostuneena pääministerin ympäristöasioita koskevia kommentteja. Ne kuulostavat hyviltä, mutta meillä on ongelma: suurin osa nykyisistä ympäristöongelmista liittyy suoraan energian käyttöön, ja ongelmana on, että Euroopalla ei ole nykyään energiapolitiikkaa. Jäsenvaltiot eivät ole edes onnistuneet pääsemään yhteisymmärrykseen hiilidioksidia koskevista yhteisistä maksuista. Ruotsin hallitus on ilmoittanut haluavansa tällaisen maksun, mutta vain, jos siitä päätetään yksimielisesti, mikä siis merkitsee samaa kuin että mitään päätöstä ei tehtäisikään. Yksittäiset hallitukset ovat kymmenen vuoden ajan estäneet kysymyksen käsittelyn. Mikä saa pääministerin ja hallitukset uskomaan, että asia ratkeaisi juuri nyt? EU ei selviä Kioton pöytäkirjan vaatimuksista ilman hiilidioksidia koskevia maksuja. Lisäksi kestävän kehityksen strategia, joka otetaan esille Göteborgissa, ontuu pahasti, jos EU ei ota yhteistä kantaa energiakysymyksiin. Komission puheenjohtaja Prodi otti kysymyksen erittäin ansiokkaasti esille, ja monet muutkin puhujat ovat tehneet niin. Kyse on siitä, onko Ruotsin hallitus valmis pohtimaan asiaa uudelleen.

Lopuksi haluan jäsen Olle Schmidtin tavoin sanoa, että olisin mielelläni nähnyt neljännenkin e:n – empatian. Se ei koskisi vain pakolaiskysymystä vaan myös suhteita kehitysmaihin.

Tobinin vero on mainittu täällä tänään, mutta sitä on uskoakseni mahdoton toteuttaa. Yksi tapa kerätä enemmän rahaa maailmanlaajuisiin ongelmiin olisi toimia sen puolesta, että EU:n kaikki jäsenvaltiot noudattaisivat vaatimusta antaa 0,7 prosenttia BKT:stään kehitysapuun. Sitä paitsi, kuten jäsen Carlsson sanoi: laskekaa kehitysmaista tulevien tuotteiden tullia! Onko Ruotsin hallitus valmis toimimaan tässä hengessä?

 
  
MPphoto
 
 

  von Wogau (PPE-DE) . - (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, hyvät kollegat, tässä keskustelussa on käynyt erittäin selvästi ilmi, että Euroopan parlamentin jäsenten enemmistö on pettynyt Nizzan tuloksiin. Sen varsinainen syy on seuraava: Euroopan unionin avoimuuden ja demokratian lisääminen jäi Nizzassa kesken. Mitä tapahtui? Neuvostossa siirrytään yhä useammilla aloilla määräenemmistöpäätöksiin. Siksi jäsenvaltioiden parlamentit eivät voi valvoa neuvoston toimintaa, koska niiden päätökset voivat jäädä neuvoston äänestyksissä vähemmistöön.

Tämän demokraattisen valvonnan tilalle ei ole kuitenkaan tullut Euroopan parlamentin suorittamaa demokraattista valvontaa eikä valitettavasti myöskään yhteispäätösmenettelyä Euroopan parlamentin kanssa. Tämä on mielestäni Nizzan päätösten ratkaiseva heikkous.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, Ruotsilla on pitkä demokratian ja avoimuuden perinne. Olen vakuuttunut siitä ja odotan puheenjohtajavaltio Ruotsilta sitä, että se auttaa meitä ponnisteluissamme näiden Nizzan sopimuksen puutteiden poistamisessa ja Euroopan unionin demokraattisen päätöksenteon legitimiteetin lujittamisessa uudelleen.

Haluaisin puhua vielä toisesta asiasta. Ruotsin puheenjohtajakauden aikana on valmisteltava euron eli eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoa Euroopan unionin 12 jäsenvaltiossa. Meidän itsellemme jatkuvasti esittämämme kysymys kuuluu: kuka edustaa euroaluetta Euroopan ulkopuolella? Minun käsitykseni mukaan Euroopan komission pitäisi tehdä niin tähänastista voimakkaammin. Puheenjohtajavaltio Ranska antoi meille selkeän tiedonannon. Sen mukaan euro 12 -ryhmän puheenjohtaja edustaa euroaluetta. Se taas johtaa paradoksaaliseen tilanteeseen. Euroopan unionia edustaa talouspolitiikan yleisissä asioissa Ruotsin valtiovarainministeri, mutta jos kyse on eurosta, valuutasta, tehtävää hoitaa Belgian valtiovarainministeri. Miten Euroopan unionin kansalaiset voisivat ymmärtää sen, kun mekään emme ymmärrä sitä Euroopan parlamentissa? Miten markkinat voivat ymmärtää sen? Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta saamme palautettua järkevät olot!

Arvoisa ulkoministeri, te voitte vaikuttaa siihen. Mikäli onnistutte saamaan maanmiehenne vakuuttuneiksi siitä, että euro on hyvä hanke, että se on vakaa sisäisesti, että sen ulkoinen vakaus paranee jatkuvasti, jos saatte ihmiset lähtemään mukaan Euroopan yhdentymiseen, voitte saada kansalaisetkin ymmärtämään paremmin Euroopan unionin tätä aluetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. - Keskustelu päättyy tähän.

 
  
  

PUHETTA RYHTYI JOHTAMAAN
varapuhemies PUERTA

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö