Puheenvuorot

Keskiviikko 17. tammikuuta 2001 - Strasbourg

7. Kyselytunti (neuvosto)

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B5-0001/2001). Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä.

Kysymys nro 1 Maj Britt Theorin (H-0952/00):

Aihe: EU:n ja Kiinan huippukokous

Kansainvälinen maahanmuuttojärjestö IOM toteaa uudessa raportissaan, että Kiinan naiskauppamafia on hyvin järjestäytynyt ja että naisia myydään markkinoilla kaikkialla Kiinan alueella. Naiskaupan tuotot ovat huomattavan suuria (usein yli 30 000 euroa), ja IOM ilmoittaa olevansa huolissaan siitä, että Kiinan naiskauppa on dramaattisessa kasvussa sekä maan sisällä että sen osalta, mikä koskee naisten myyntiä ennen kaikkea Länsi-Eurooppaan.

Ottivatko neuvosto ja komissio EU:n ja Kiinan huippukokouksessa 23. lokakuuta 2000 esille sen, kuka on vastuussa laittomien kiinalaisten maahanmuuttajien palauttamista? Ottiko neuvosto esille myös laajalle levinneen kiinalaisten naisten ja tyttöjen kaupan?

  Danielsson, neuvosto. – (SV) Neuvosto piti erittäin myönteisenä sitä, että Kiinan kanssa pystyttiin aloittamaan maahanmuuttokysymyksiä koskeva vuoropuhelu, erityisesti sellainen vuoropuhelu, joka koskee laitonta maahanmuuttoa ja sellaisten Kiinan kansalaisten palauttamista, jotka ovat oleskelleet laittomasti jäsenvaltioiden maaperällä. Ennen Kiinan kanssa pidettyä huippukokousta järjestettiin Brysselissä kokous, johon osallistui puheenjohtajavaltion, komission ja Kiinan valtuuskunnan virkamiehiä ja jossa pyrittiin tunnistamaan ja määräämään ne alueet, joilla voitaisiin tehdä yhteistyötä tulevaisuudessa. Erityisesti korostettiin tiedonvaihtoa sellaisten viranomaisten ja järjestöjen välillä, jotka työskentelevät ihmiskauppaan ja laittomaan maahanmuuttoon liittyvien kysymysten parissa. Useita tällaisia kokouksia on suunniteltu, ja seuraava järjestetään Pekingissä muutaman viikon kuluttua. Kokousta valmistellaan tällä hetkellä asiantuntijatasolla.

Kuten jäsen Theorin varmasti tietää, Eurooppa-neuvosto Santa Maria da Feirassa järjestetyssä kokouksessaan toi ilmi huolensa viime vuonna Doverissa sattuneiden traagisten tapahtumien vuoksi ja tuomitsi ne rikolliset toimet, joita ihmissalakuljetuksella voittoa tavoittelevat henkilöt tekevät. Eurooppa-neuvosto antoi unionille tehtävän tehostaa yhteistyötä tällaisen rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi. Puheenjohtajavaltio Ranska noudatti Eurooppa-neuvoston kehotusta ja teki useita aloitteita osana sellaisten rikollisten verkostojen vastaista taistelua, jotka järjestävät ihmissalakuljetusta ja ihmiskauppaa.

Vaikka jäsen Theorinin mainitsemista erityisongelmista ei keskusteltukaan viime vuoden 23. lokakuuta järjestetyssä EU:n ja Kiinan välisessä huippukokouksessa, neuvosto on erittäin tietoinen naisten ja tyttöjen kaupasta. Kyse ei ole vain Kiinassa vaan myös muutamassa muussa lähellä EU:ta sijaitsevassa maassa suoritettavasta kaupankäynnistä. Puheenjohtajavaltiona Ruotsi on ASEM-yhteistyön puitteissa, johon Kiinakin osallistuu, ottanut syksyn 2000 aikana esiin nais- ja lapsikaupan. Ensimmäinen askel oli viime vuoden marraskuussa järjestetty asiantuntijakokous, johon osallistui asiantuntijoita niin Aasiasta kuin Euroopastakin. Tämän kokouksen suositukset esitetään tämän vuoden toukokuussa Pekingissä järjestettävässä ASEMin ulkoministerikokouksessa.

  Theorin (PSE). – (SV) Arvoisa puheenjohtajavaltio Ruotsin edustaja, olen ilahtunut siitä, että neuvosto käsittelee kysymystä vilpittömästi ja vakavasti, sillä kysymys on erittäin, erittäin vakava. Tuhansia naisia ja lapsia ostetaan ja myydään Kiinassa vuosittain, monet heistä länsimaihin. Suosituimpia alueita ovat köyhät maakunnat. Kansainvälinen maahanmuuttojärjestö IOM on uudessa raportissaan todennut, että länsimaiden viranomaiset ovat kohdanneet suuria vaikeuksia yrittäessään päästä käsiksi Kiinan naiskauppaan ja että tämä kauppa kasvaa dramaattisesti, jos ei ryhdytä voimakkaisiin toimiin.

Myös Kiinan sisällä tapahtuva naiskauppa on suunnattoman laajaa. Yhden lapsen politiikka ja kiinalaisten perheiden mieltymys poikalapsiin on johtanut suoraan siihen, että Kiinassa on nykyään 70 miljoonaa naimatonta miestä. Kansainvälinen naiskaupan vastainen koalitio raportoi kyläneuvostoista, jotka ostavat satoja naisia, jotka sitten jaetaan kylän yksinäisille miehille, koska näitä miehiä säälitään. On erittäin hyvä, että olette perustaneet tällaisen neuvoston Doverissa sattuneen skandaalin jälkeen. Sisältyvätköhän asiantuntijajärjestöt, esimerkiksi IOM, ja kansainvälinen naiskaupan vastainen koalitio tähän neuvostoon? Miten neuvosto on valmis Kiinan-suhteissaan ottamaan esille Kiinassa käytävän naiskaupan?

  Danielsson. – (SV) On perusteltua, että nyt perustetut työryhmät unionin tekemän työn puitteissa ottavat nopeasti ja tehokkaasti yhteyttä muihin kansainvälisiin järjestöihin, jotka työskentelevät näiden kysymysten parissa. IOM on kuitenkin se järjestö, jolla on kaikkein eniten tietoa näistä asioista. Oletan, että tällaisia yhteyksiä luodaan erittäin pian.

Sallikaa minun myös huomauttaa, että naiskaupan vastaista taistelua pidetään yleisesti ottaen tärkeänä kysymyksenä puheenjohtajavaltio Ruotsin toimintaohjelmassa. Teemme mielellämme työtä laajalla rintamalla tätä kauhistuttavaa ilmiötä vastaan, siis ei ainoastaan silloin, kun kyseessä on Kiina, vaan maailmanlaajuisesti.

  Puhemies. – Koska kysymyksen esittäjä ei ole paikalla, kysymys nro 2 raukeaa.

Kysymys nro 3 David Robert Bowe (H-0956/00):

Aihe: EU:n kansalaisille tarjottavat järjestelyt Mekassa

Jokaisella EU:n kansalaisella on perustamissopimuksen 20 artiklan mukaan oikeus saada kolmannen maan alueella, jossa jäsenvaltiolla, jonka kansalainen hän on, ei ole edustusta, suojelua minkä tahansa jäsenvaltion diplomaatti- ja konsuliviranomaisilta. Mitä järjestelyitä EU tarjoaa kansalaisilleen Mekassa pyhiinvaelluksen aikana?

  Danielsson, neuvosto. – (SV) Haluan muistuttaa arvoisaa parlamentin jäsentä, että EY:n perustamissopimuksen 20 artiklaa on jo sovellettu kahdessa tapauksessa. Ensimmäinen liittyy diplomaatti- ja konsuliedustustojen kautta Euroopan unionin kansalaisille annettavaan suojeluun. Toinen liittyy edellä mainitun päätöksen toimeenpanoa koskeviin toimiin. Tämän päätöksen liitteessä ilmoitetaan, missä oloissa jäsenvaltioiden diplomaattiedustustot voivat auttaa jokaista unionin kansalaista. Iso-Britannia tarjoaa konsulipalveluja Mekassa pyhiinvaelluksen, haddžin, aikana. Jiddahissa on useita konsulaatteja, jotka voivat auttaa EU:n kansalaisia pyhiinvaelluksen aikana.

  Bowe (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, kiitän Ruotsin edustajaa hänen vastauksestaan, mutta se ei ole täydellinen vastaus tiedusteluuni. Hän on aivan oikeassa sanoessaan, että Ison-Britannian hallitus tarjoaa Mekassa tietyntyyppisiä konsulipalveluja brittiläisille muslimeille haddžin aikana. Nuo konsulipalvelut eivät kuitenkaan ole niiden muista EU:n jäsenvaltioista tulevien muslimien saatavissa, jotka ovat siellä Saudi-Arabian viranomaisten ehdoilla samoissa olosuhteissa. On hiukan outoa, että vaikka kaikilla EU:n kansalaisilla pitäisi olla samanlainen edustus ja kohtelu, niin kuvailemissani oloissa EU:n kansalaisen edustus ja kohtelu ei ole samanlaista. Voisiko Ruotsin ministeri vakuuttaa meille, että hän ottaa tämän tehtävän hoitaakseen ja tutkii olosuhteita, joissa tällaista epätasa-arvoista kohtelua esiintyy, jotta voitaisiin varmistaa, että ihmiset saavat yksittäisen jäsenvaltion konsuliviranomaisilta saman kohtelun riippumatta uskonnosta tai kansallisuudesta?

  Danielsson. – (SV) En ainoastaan takaa arvoisalle jäsenelle, että kysymystä käsitellään. Voin jopa rauhoittaa häntä kertomalla, että hän on turhaan huolissaan. Päätöksessä, johon aiemmin viittasin, määrätään, että jos henkilö, joka hakee konsuliapua, on jonkin unionin jäsenvaltion kansalainen, jonkin toisen valtion diplomaatti- tai konsuliedustuston on käsiteltävä hakijan tapausta aivan kuin henkilö olisi kyseistä lähetystöä tai konsulaattia edustavan jäsenvaltion kansalainen. Arvoisan jäsenen pelkäämää syrjintätilannetta ei siis tarvitse syntyä, sillä unionin kansalaisia pitää käsitellä samanarvoisesti. Olen vakuuttunut siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan edustusto auttaa tässä tapauksessa solidaarisesti ja käsittelee kaikkia unionin kansalaisia samanarvoisesti. Tämä käy ilmi ainakin asiassa tehdyistä päätöksistä.

  Puhemies. –

Kysymys nro 4 Paul Rübig (H-0957/00):

Aihe: CE-merkinnän käytön valvonta

Voidaanko taata, että CE-merkinnän käyttöä koskevien määräysten noudattamista valvotaan Euroopassa nykyisin riittävän tehokkaasti?

  Danielsson, neuvosto. - (SV) Neuvosto haluaa ehdottomasti, että markkinoita valvotaan tehokkaasti, jotta voitaisiin varmistua siitä, että niiden CE-merkistöä koskevien direktiivien perusvaatimukset täytetään, joiden laatimisen lähtökohtana käytettiin niin kutsuttua uutta menetelmää. Tämän uuden menetelmän avulla direktiiveissä voidaan yhdenmukaistaa tavaroita koskevat tekniset vaatimukset.

Tuotteiden CE-merkinnän käytön valvominen on komission ja jäsenvaltioiden yhteinen asia. Jäsenvaltiot ovat hyväksynnän tai jonkin muun tavan myötä ensisijaisesti vastuussa siitä, että nämä elimet täyttävät pätevyysvaatimukset ja että ne toimivat tehokkaasti. Komissiolle on annettu keskeinen asema varmistaa valvovien elinten yhdenmukaisuus ja niiden korkea taso. Valvontaelimet ovat kansallisia, ja jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle, mitkä kansalliset elimet hoitavat valvonnan.

Komissio vahvistaa omasta puolestaan suunnitelmat varmistaakseen, että markkinoiden valvonta jäsenvaltioissa järjestetään yhdenmukaisesti. Uuden menetelmän valvomiseksi jäsenvaltioiden ilmoittamat elimet perustavat esimerkiksi yhteistyöryhmiä jokaista direktiiviä varten.

  Rübig (PPE-DE) . - (DE) Arvoisa puhemies, CE-merkintä on kuluttajansuojan tärkeä perusta. Se on kuitenkin pelkkä määrällinen toimi. Sen yhteydessä on vain todistettava, että eurooppalaisia määräyksiä noudatetaan. Kuluttajan kannalta se on varmasti liian vähän. Kuluttajat kaipaavat laadullista testaus- ja sertifiointijärjestelmää, niin että he voivat todeta, onko tuote vakiolaatua parempi ja vastaako se niin ollen myös heidän vaatimuksiaan.

Siksi erityisesti turvaosien ulkopuolinen sertifiointi on erittäin tärkeää. Escheden junaonnettomuuden yhteydessä nähtiin, että voi sattua erittäin pahoja onnettomuuksia, mikäli valvontaa hoitaa ainoastaan itse rautatieyhtiö eikä mikään ulkopuolinen sertifioija. Oletteko sitä mieltä, että Euroopan unionissa pitäisi tulevaisuudessa lisätä ulkopuolista sertifiointia?

  Danielsson. – (SV) Kuten aiemmin sanoin vastatessani ensimmäistä kertaa arvoisalle jäsenelle, on ensisijaisesti komission tehtävä varmistaa niin kutsutun vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn yhtenäisyys. Haluaisin sen vuoksi ehdottaa, että arvoisa jäsen kääntyisi ensisijaisesti komission puoleen saadakseen mahdollisia lisätietoja tästä asiasta.

  Puhemies. –

Kysymys nro 5 Alexandros Alavanos (H-0965/00):

Aihe: Poliittisten vankien nälkälakko Turkissa

Kuolema häämöttää jo kymmenien poliittisten vankien edessä Turkissa, kun he ovat olleet lähes kahden kuukauden ajan nälkälakossa, jota he aikovat jatkaa kuolemaan asti vastalauseena turkkilaisten vankiloiden epäinhimillisille olosuhteille. Samanaikaisesti Euroopan neuvosto on ilmoittanut, että kidutus on edelleen tavanomainen käytäntö Turkin poliisiasemilla, ja Amnesty International syyttää Turkkia kidutuksesta, sen rankaisematta jättämisestä ja yleisesti ihmisoikeuksien loukkaamisesta ja pyytää Euroopan unionia vaatimaan kidutusten lakkauttamista välittömästi eikä vuosina 2002–2003 kuten Turkin liittymisprosessissa Euroopan unioniin edellytetään. Aikooko neuvosto puuttua Turkin hallituksen toimiin, jotta se toteuttaisi toimia tilanteen parantamiseksi turkkilaisissa vankiloissa saadakseen vangit lopettamaan nälkälakon? Aikooko neuvosto omaksua Turkin EU:hun liittymiseen suuntautuvan prosessin puitteissa Amnesty Internationalin vaatimuksen kidutusten lopettamisesta välittömästi?

  Danielsson, neuvosto. – (SV) Turkin hallitus on mitä todennäköisimmin hyvin tietoinen unionin vakaasta käsityksestä, jonka mukaan Turkin vankiloiden tilannetta on parannettava ja kidutus on lopetettava. Neuvosto pitää myönteisenä sitä tosiasiaa, että Turkki on aloittanut vankilajärjestelmän uudistuksen ja että maa on myös halukas tekemään yhteistyötä Euroopan kidutuksen vastaisen toimikunnan kanssa. Kidutus on yksi Turkin tärkeimmistä ongelmista. Neuvosto on myös liittänyt tämän kysymyksen Turkin jäsenyyttä koskevaan kumppanuussopimusluonnokseen toteamalla nimittäin, että oikeussääntöjä on tiukennettava ja että on ryhdyttävä kaikkiin vaadittaviin toimiin, joita tarvitaan kidutuksen vastaisen taistelun vahvistamiseksi, ja on huolehdittava siitä, että Euroopan kidutuksen vastaisen toimikunnan suosituksia noudatetaan. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että neuvosto odottaa, että Turkki saavuttaa merkittävää edistystä asiassa ennen tämän vuoden loppua.

Turkin vankiloiden tasosta EU on useita kertoja vaatinut, että Turkin vankilajärjestelmän olisi vastattava kansainvälisiä normeja. Neuvosto on sen vuoksi sisällyttänyt jäsenyyttä koskevan kumppanuussopimusluonnoksen keskipitkän aikavälin painotuksiin vaatimuksen, jonka mukaan Turkin vankiloiden olot olisi saatava vastaamaan vankien kohtelun vähimmäisnormeja koskevia YK:n sääntöjä.

Unioni on kahdenvälisissä suhteissaan Turkin viranomaisten kanssa ottanut esille ne ihmishenget, joita Turkin vankiloiden viime aikaiset levottomuudet ovat valitettavasti vaatineet, ja sen kertomuksen, jossa käsitellään vankien kuljetuksien yhteydessä esiintyvää kidutusta ja pahoinpitelyä. Unioni ei tietenkään suvaitse vankien kiduttamista ja pahoinpitelyä. Turkin viranomaiset ovat unioniin yhteydessä ollessaan kieltäneet kaikki kidutukseen ja pahoinpitelyihin liittyvät väitteet. Neuvosto jatkaa tietenkin tarkasti tilanteen seuraamista.

  Alavanos (GUE/NGL). - (EL) Myös minä olen yksi niistä parlamentin jäsenistä, jotka suhtautuvat ihmisoikeuskysymyksissä hyvin toiveikkaasti Ruotsin puheenjohtajakauteen. Syy on se, että puheenjohtajana toimii valtio, joka on käytännössä osoittanut suurta herkkyyttä ihmisoikeuskysymyksissä sekä todistanut pysyvänsä etäällä tarkoituksenmukaisuusajattelusta. Haluaisin sanoa, että minua hieman huolestuttaa tämä arvoisan neuvoston puheenjohtajan "kyllä, mutta..." -kanta: seuraamme kehitystä, kenties joitakin pahoja tekoja on tapahtunut, mutta Turkki on kyllä vakuuttanut meille, että mitään ei ole meneillään...

Haluan kysyä arvoisalta neuvoston puheenjohtajalta: nyt, kun on nähty tämä murhenäytelmä, jossa oli virallisesti ainakin 60 kuolonuhria, sellaisten ihmisten pahoinpitely, jotka saattavat olla vankilassa siitä syystä, että ovat puhuneet äidinkieltään, nyt, kun edelleen noin 200 vankia jatkaa nälkälakkoa, aikooko puheenjohtajavaltio Ruotsi tehdä joitakin julkisia aloitteita, aikooko se vaatia Turkin hallitukselta selvityksiä ja sitoumuksia, ja lisäksi, aikooko puheenjohtajavaltio Ruotsi vihdoinkin kiinnostua kansanedustaja Leyla Zanan vapauttamisesta, Zanan, jolle parlamentti on myöntänyt Saharov-palkinnon?

  Danielsson. – (SV) Sallikaa minun vain muistuttaa, että nyt olemassa oleva Turkin kumppanuussopimusluonnos tarjoaa neuvoston mielestä erinomaiset edellytykset vahtia tarkasti ja jatkuvasti Turkkia, kun on kyse kidutuksesta, vankilaoloista ja yleisistä ihmisoikeuksista. Neuvosto aikoo tietenkin käyttää tämän sopimuksen rajoissa kaikkia mahdollisuuksia huolehtiakseen siitä, että kehitys etenee Turkissa unionimme yhteisten arvojen mukaiseen suuntaan.

  Sjöstedt (GUE/NGL). – (SV) Suurta osaa Turkin vankiloiden vangeista on tarkasteltava poliittisina vankeina. Ihmisiä tuomitaan Turkissa edelleenkin poliittisin perustein. Olin itse läsnä viime vuoden joulukuun 21. päivä Kaakkois-Turkissa sijaitsevassa Djarbakirissa pidetyssä oikeudenkäynnissä, jossa syyrialaista pappia uhkasi kolmen vuoden vankeustuomio vain sen vuoksi, että hän oli puhunut vuonna 1915 tapahtuneesta armenialaisten ja assyrialaisten kansanmurhasta. Se oli hänen ainoa "rikoksensa", ja siitä hänet haluttiin tuomita.

Aikooko neuvosto vaatia muutoksia Turkin rikoslakiin ja ottaa esiin tällaisia konkreettisia tapauksia, joissa kyse on ihmisten vangitsemisesta poliittisin perustein?

  Danielsson. - (SV) Oikeastaan voin vastata jäsen Sjöstedtin esittämään kysymykseen samoin kuin aiempaankin kysymykseen. Sen jälkeen, kun Turkki julistettiin ehdokasvaltioksi Helsingin huippukokouksessa, meillä on ollut aivan toisenlaiset mahdollisuudet seurata tarkasti Turkin kehitystä ja antaa huomautus aina, kun siellä on poikettu ehdokasvaltioita koskevista säännöistä. Pidän sen vuoksi erittäin tärkeänä tehtävänä sitä, myös Ruotsin puheenjohtajakauden aikana, että huolehdimme siitä, että Turkin kehitys kulkee siihen suuntaan, että maan voidaan nähdä vähitellen lähenevän eurooppalaista perhettä entistä konkreettisemmin.

  Puhemies. –

Kysymys nro 6 Jonas Sjöstedt (H-0967/00):

Aihe: Avoimet Eurooppa-neuvoston kokoukset

Puheenjohtajavaltiona toimiva Ruotsi on todennut, että avoimuus on erittäin tärkeää Euroopan unionin työskentelyssä.

Kuinka monta täysin julkista Eurooppa-neuvoston kokousta järjestetään Ruotsin puheenjohtajuuskaudella 1. tammikuuta–30. heinäkuuta 2001?

  Danielsson, neuvosto. – (SV) Kuten varmasti pääministerin hetki sitten esittämästä toimintaohjelmastakin kävi ilmi, puheenjohtajavaltio Ruotsi kiinnittää erityishuomiota siihen, että neuvoston työ on julkista ja Euroopan kansalaisten seurattavissa ja että lainsäädäntötyössä tunnustetaan avoimuus. Puheenjohtajavaltio Ruotsi tekee aktiivisesti töitä, jotta mahdollisimman monet keskustelut olisivat avoimia voimassa olevissa muodollisissa puitteissa.

Neuvoston työjärjestys ei myöskään salli täysin julkisia neuvoston kokouksia, minkä jäsen Sjöstedtkin tietää. Avoimia neuvoston keskusteluja voidaan sen sijaan järjestää. Vuoden 1999 joulukuussa pidetyssä Helsingin huippukokouksessa Eurooppa-neuvosto päätti, että yleisten asiain neuvosto ja Ecofin-neuvosto pitäisivät puolen vuoden välein julkisia keskusteluja neuvoston työohjelmasta. Tämä päätös on nyt sisällytetty neuvoston työjärjestykseen. Muutkin neuvoston kokoonpanot käyvät julkisia keskusteluja.

Yksi puheenjohtajavaltion ensimmäisistä painopistealueista on sen vuoksi sellaisen julkisia keskusteluja koskevan luettelon laatiminen, joka kattaisi mahdollisimman suuren osan neuvoston työtä. Olemme sen vuoksi nyt esittäneet luettelon niistä julkisista keskusteluista, joita puheenjohtajakautemme aikana järjestetään. Yhdeksän näistä keskusteluista järjestetään tärkeinä ja keskeisinä pidetyissä neuvoston kokoonpanoissa ja niistä ensimmäinen pidetään nyt perjantaina, kun Ecofin-neuvosto keskustelee työohjelmastaan. Sen jälkeen keskusteluja pidetään pitkin kevättä, ja viimeinen avoin kulttuuriasioita käsittelevän neuvoston keskustelu järjestetään kesäkuussa, jolloin keskustellaan siitä, miten alaikäisiä voitaisiin suojella tiedotusvälineiden vahingolliselta sisällöltä. Olemme näiden toimien avulla tehneet neuvoston työstä hieman avoimempaa. Asiassa voidaan varmasti tehdä enemmänkin, mutta jäsen Sjöstedt, älkää antako parhaan tulla hyvän pahimmaksi viholliseksi!

  Sjöstedt (GUE/NGL). – (SV) En anna parhaan olla hyvän vihollinen. Ongelmana on vain se, että jos asioissa edetään ministerineuvoston ehdottamaa tahtia, todelliset julkiset kokoukset ovat mahdollisia vasta sadan vuoden kuluttua. Yhdeksän keskustelua ei ole todellakaan erityisen vaikuttava määrä, jos saan sanoa.

Mielestäni on demokraattinen ja itsestään selvä asia, että kansalaisilla on oikeus valvoa tärkeintä lakeja säätävää tahoa, ja kyse on suureksi osaksi osin EU:n ministerineuvostosta Euroopan unionissa. Kyse on yksinkertaisesti demokratian perusvaatimuksesta. Jos neuvoston työjärjestys nyt estää sen, että myös äänestykset ja kokonaiset neuvoston kokoukset, joissa niin sanotusti säädetään lakeja, olisivat avoimia, tällaista antiikkista työjärjestystä olisi muutettava välittömästi. Eikö tällaista aloitetta saada puheenjohtajavaltio Ruotsilta, joka ajaa niin voimakkaasti avoimuuteen liittyviä kysymyksiä – mikä on mielestäni erittäin tärkeää ja myönteistä?

  Danielsson. – (SV) Kuten jäsen Sjöstedt varmasti tietää, puheenjohtajavaltio Ruotsi aikoo käyttää kaiken mahdollisen energian, jotta se saisi vietyä avoimuuskysymystä eteenpäin Ruotsin puolivuotisen puheenjohtajakauden aikana. Mielestämme teemme kyllä niin lisäämällä avoimia keskusteluja.

Voimme nähdä yhtäläisyyksiä useisiin kansallisiin parlamentteihin. Ottakaamme esimerkiksi Ruotsin valtiopäivät. Lainsäädäntötyö Ruotsin valtiopäivien valiokunnissa ei ole avointa vaan suljettua, ja siihen on syynsä. Meillä on tarve päästä poliittisesti yhteisymmärrykseen, mutta tietenkin tarvitsemme mahdollisimman suurta avoimuutta.

Jäsen Sjöstedt, voin vakuuttaa, että teemme kaikkemme tilanteen parantamiseksi, mutta Roomaakaan ei rakennettu yhdessä päivässä. Pitkä marssikin alkaa pienin askelin.

  Puhemies. –

Kysymys nro 7 Lennart Sacrédeus (H-0970/00):

Aihe: Valko-Venäjän demokratia ja ihmisoikeudet

Yhteisiin arvoihinsa perustuen EU:n tehtävänä on puolustaa demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatetta. Ehdokasvaltioiden Latvian, Liettuan ja Puolan naapurissa sijaitsee Valko-Venäjä, jossa ei kunnioiteta hyväksyttävällä tavalla mitään edellä mainituista periaatteista. Ilmeisenä vaarana on tilanteen leviäminen ympäröiviin maihin. Valko-Venäjällä pidettyjen vaalien yhteydessä 16. lokakuuta EU:n, Euroopan neuvoston ja ETYJ:n muodostama parlamentaarinen troikka arvosteli varsin voimakkaasti maan demokratian puutteita. Lukuisten maassa kadonneiden joukossa ovat mm. entinen sisäministeri Juri Zaharenko, entinen varapuhemies Viktor Gontšar ja venäläinen elokuvaohjaaja Dimitri Zavadski.

Mitä konkreettisia aloitteita puheenjohtajavaltio Ruotsi aikoo toteuttaa Valko-Venäjän tilanteen saattamiseksi demokraattiseen suuntaan ja mihin toimiin se aikoo ryhtyä kadonneiden kohtalon selvittämiseksi?

  Danielsson, neuvosto. - (SV) Arvoisa parlamentin jäsen on valitettavasti aivan oikeassa siinä, että demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltion periaatetta ei kunnioiteta Valko-Venäjällä hyväksyttävästi. Neuvosto on erittäin tietoinen tässä valtiossa jo pitkään vallinneesta tilanteesta ja seuraa kehitystä erittäin tarkasti. EU on useaan otteeseen vedonnut Valko-Venäjän viranomaisiin, jotta nämä kunnioittaisivat kansainvälisiä normeja näissä erittäin tärkeissä asioissa. Unioni on samalla käyttänyt jokaista tilaisuutta hyväkseen edistääkseen terveen kansalaisyhteiskunnan kehitystä Valko-Venäjällä.

Puheenjohtajavaltio Ruotsi aikoo jatkaa erittäin päättäväisesti aikaisempien puheenjohtajavaltioiden ponnisteluja, joiden tarkoituksena on parantaa demokratiaa Valko-Venäjällä. Neuvosto on sitä mieltä, että vain tällaisen parantamisen avulla Valko-Venäjän kansa voi käyttää koko valtaansa päättäessään maan tulevaisuudesta. Valitsemalla uuden presidentin maan kansalaiset saavat tänä vuonna mahdollisuuden tehdä ratkaisevan päätöksen siitä, millaiseksi maan tulevaisuus kehittyy. Nykyisissä puitteissa neuvosto aikoo antaa demokraattisille voimille kaiken kannatuksensa taatakseen, että valitsijoille annetaan aito ja uskottava ehdokasvalikoima. EU:n myöntämä tuki kansalaisyhteiskunnalle, yksittäisille järjestöille ja tiedotusvälineille on tärkeä osa demokratian edistämistä.

Latvian, Liettuan ja Puolan naapurimaana Valko-Venäjästä tulee pian laajentuneen Euroopan rajavaltio. Neuvostosta on sen vuoksi tärkeää, että Valko-Venäjästä kehittyy kumppani pitkällä aikavälillä ja että alueen vakaus säilytetään kokonaisuudessaan. Neuvosto luottaa tietenkin täysin siihen, että ehdokasvaltioiden uudet demokratiat selviävät hienosti niihin mahdollisesti kohdistuvista vaatimuksista. Mainituilla kolmella maalla on jokaisella ollut tärkeä ja aktiivinen asema niiden kahdenkeskisten diplomaattisten suhteiden vuoksi, joita niillä on ollut Valko-Venäjään. Ne voivat lisäksi toimia Valko-Venäjän arvokkaina esikuvina, kun kyse on menestyksestä uudistusten ja demokratian saralla.

Näiden maiden tavoin EU on pitänyt kiinni siitä, että politiikka, jonka tarkoituksena on eristää Valko-Venäjä, toimii omia tarkoitusperiään vastaan. EU on sen vuoksi pyrkinyt pitämään yhteydenpitokanavat avoimina Valko-Venäjän viranomaisten suuntaan ja pyrkinyt kannustamaan niitä parempiin suhteisiin. Samanaikaisesti unioni on jatkanut maan painostamista, jotta se täyttäisi sitoumuksensa ja antaisi ETYJ:n tuki- ja valvontaryhmälle vapauden toimia, kun se täysin laillisesti pyrkii toteuttamaan tehtäväänsä. Lähiviikkojen aikana unioni esittää jälleen kerran näkökulmansa suoraan Minskin viranomaisille. Unioni aikoo tietenkin käyttää tätäkin tilaisuutta hyväkseen ja ottaa esiin äskettäin kadonneiden henkilöiden tapaukset.

  Sacrédeus (PPE-DE). – (SV) Minulla on suuri ilo ja kunnia toivottaa Lars Danielsson ja puheenjohtajavaltio tervetulleiksi parlamenttiin. Parlamentissa ei ole kai koskaan käytetty niin paljon ruotsin kieltä, kunnian ja sankareiden kieltä, kuin tänään. Lämmin kiitos vastauksestanne!

Haluan tehdä muutaman lisäkysymyksen. Kyse on siitä poliittisesta liitosta, joka Valko-Venäjän ja Puolan välillä on tosiasiallisesti olemassa, ja siitä, missä määrin puheenjohtajavaltio Ruotsi painostaa myös Venäjää, joka on poliittisessa liitossa Valko-Venäjän kanssa, jotta Venäjä ymmärtäisi, mitä demokraattisia vaikutuksia on sillä, että se on liitossa sellaisen valtion kanssa, jota tuskin voidaan kuvata demokratiaksi, ja miten se vaikuttaa Venäjän asemaan maailmanyhteisön silmissä.

Olette maininnut Valko-Venäjällä vuonna 2001 toimitettavat presidentinvaalit. Kuitenkin viime syksynä toimitettujen ns. parlamenttivaalien ehdokkaista hylättiin 20 prosenttia – olin itse paikalla vaalitarkkailijana. Haluan lisäksi tuoda esille, miten arvokasta on, että EU toimii niin, että asian vaikutukset eivät leviä. Puheenjohtaja Danielsson, olemme panneet merkille naapurivaltio Ukrainan huolestuttavan kehityksen. Emme voi aliarvioida sitä, että Valko-Venäjän tapahtumat saattavat levitä, sillä koskaan ei saa unohtaa, että Minskin hallituksella on verta käsissään!

  Danielsson. - (SV) Jäsen Sacrédeus toimii uskoakseni aivan oikein tarkastellessaan Valko-Venäjän kehitystä yhdessä Venäjän ja Ukrainan kehityksen kanssa. EU:n ja Venäjän yhteistyötä koskevassa toimintaohjelmassa, jonka puheenjohtajavaltio Ruotsi esittää yleisten asiain neuvostossa ensi viikon maanantaina, puhutaan paljon siitä, miten välttämätöntä on, että Venäjän kanssa keskustellaan sen naapurivaltioiden Valko-Venäjän ja Ukrainan tilanteesta.

Toivomme, että Venäjä ymmärtäisi entistä paremmin myös sen vastuun, mikä sillä on, kun kyse on todellakin mahdollisuudesta vaikuttaa myönteisesti Valko-Venäjän kehitykseen. Tämä meidän on liitettävä niihin itsepintaisiin pyrkimyksiin, joita aikaisemmin kuvasin ensimmäisessä vastauksessani. Uskomme, että on tärkeää vaikuttaa Valko-Venäjään, joka sijaitsee lähempänä muuta Eurooppaa kuin monet ehkä uskovat, jos he eivät ole tutkineet karttaa kunnolla. On erittäin olennaista, että unioni käyttää jokaisen tilaisuutensa demokraattisen kehityksen luomiseksi Valko-Venäjälle.

  Puhemies. –

Kysymys nro 8 María Izquierdo Rojo (H-0974/00):

Aihe: Vailla turvapaikkaa olevat vainotut naiset

Naisia vainotaan ja ahdistellaan joissakin maissa julmasti ja heidän perusihmisoikeuksiaan rikotaan. Naiset saattavat joutua jopa silpomisen tai tapon uhreiksi. Usein tämä johtuu fundamentalististen lakien tai ikivanhojen käytäntöjen ja perinteiden soveltamisesta. Euroopan unioni sanoo haluavansa suojella naisia tältä sietämättömältä vainolta ja ahdistelulta, mutta se ei ole kuitenkaan vielä osannut muuntaa julistuksiaan poliittisiksi toimiksi ja päätöksiksi, jotka raivaisivat tietä toivolle.

Suosisiko neuvosto ryhtymistä sellaisiin toimiin, että tällaisessa tilanteessa oleville naisille myönnettäisiin poliittinen turvapaikka Euroopan unionissa?

  Danielsson, neuvosto. - (SV) Neuvoston on erittäin tietoinen siitä vainosta ja silpomisesta, jonka arvoisa jäsen mainitsi kysymyksessään. CIREAssa, toisin sanoen turvapaikka-asioiden tiedotus-, selvitys- ja vaihtokeskuksessa, valvotaan jatkuvasti turvapaikanhakijoiden eri kotimaiden tilanteita. Mainitut tekijät otetaan huomioon, kun jäsenvaltiot käsittelevät niiden henkilöiden turvapaikkahakemuksia, jotka ovat joutuneet tällaisten hyökkäysten kohteeksi. Pitää kuitenkin muistaa, että CIREAn tekemistä tutkimuksista saadut kokemukset osoittavat, että naiset, jotka ovat joutuneet väkivallan, raiskauksen tai silpomisen kohteeksi, eivät aina mainitse näitä asioita turvapaikkahakemuksensa tärkeimpinä syinä.

Kuten arvoisa jäsen varmasti muistaa, vuonna 1999 Tampereella pidetyssä huippukokouksessa päätettiin yhdessä pyrkiä perustamaan yhteinen eurooppalainen turvapaikkajärjestelmä, joka perustuisi täydelliseen ja ehdottomaan Geneven yleissopimuksen noudattamiseen, jotta täten taattaisiin, että ketään ei palauteta kotimaahansa vainon kohteeksi, ja että tämän järjestelmän pitää lähentää eri valtioiden sääntöjä pakolaisaseman tunnustamisesta ja sen sisällöstä. Neuvosto on myös sopinut siitä, että tätä järjestelmää pitäisi täydentää muita suojelumuotoja koskevilla toimilla, jotka tarjoavat sopivan aseman niille, jotka tarvitsevat tällaista suojaa.

Viime vuoden joulukuussa neuvosto pääsi yksimielisyyteen useista päätöksistä, jotka koskivat sitä, miten turvapaikanhakijat pitää vastaanottaa. Nämä päätökset, jotka ovat lähtökohtana komission kevään aikana esittämälle ehdotukselle neuvoston direktiiviksi, sisältävät muun muassa määräyksiä, joiden mukaan vastaanottavien jäsenvaltioiden on tarjottava erikoissairaanhoitoa turvapaikanhakijoille, jotka ovat joutuneet kidutuksen, raiskauksen tai muun vakavan hyökkäyksen kohteiksi. Neuvosto odottaa nyt komission ehdotusta, ja sitten kun se saadaan, puheenjohtajavaltio Ruotsi aikoo käsitellä sitä erittäin tärkeänä kysymyksenä.

Komissio on myös ilmoittanut, että se aikoo myöhemmin tänä vuonna esittää ehdotuksen säännöistä, jotka koskevat pakolaisaseman tunnustamista ja määritelmää ja täydentäviä suojamuotoja. Unionissa varmasti analysoidaan tarkemmin kysymystä, miten sukupuoleen perustuvaa vainoa on tarkasteltava tässä yhteydessä.

  Izquierdo Rojo (PSE). - (ES) Haluaisin kysyä neuvoston puheenjohtajalta, kannattaako hän viisumien ja turvapaikkahakemusten yhteydessä sitä, että Euroopan unionissa naisia kohdellaan yksilöinä miehestä tai holhoajasta riippumattomina. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kannatatteko sitä, että kohtelemme viisumia tai turvapaikkaa hakevia naisia henkilöinä? Pyytäisin, että vastaisitte minulle. Toivon, että vastauksenne on myöntävä.

  Danielsson. - (SV) Tietenkin kannatan tällaista järjestelyä. Jokaista yksilöä on tietenkin käsiteltävä nimenomaan yksilönä. Meidän on myös muistettava, että useissa turvapaikkaa koskevissa tapauksissa puhumme erilaisista perheen yhdistämisistä. Se voi merkitä sitä, että jos osalle perheenjäsenistä on myönnetty turvapaikka, vaikuttaa se myös muiden samaan perheeseen kuuluvien jäsenten tutkintaan. Silloin luovutaan jonkin verran yksilöllisen käsittelyn periaatteesta, mutta jäsenen kysymyksen vastauksen peruslähtökohta on: kyllä.

  Puhemies. –

Kysymys nro 9 Niall Andrews, jonka jäsen Crowley on ottanut nimiinsä (H-0976/00):

Aihe: Irak ja pakotteista luopuminen

Pyydän neuvostoa selvittämään, miten tärkeänä se tulee Ruotsin puheenjohtajakaudella pitämään Irakin tilannetta. Erityisesti haluan tietää, tuleeko neuvosto ottamaan selvän kannan pakotteista luopumisen puolesta, vaikuttavathan ne miesten, naisten ja lasten terveydentilaan ja hyvinvointiin?

  Danielsson, neuvosto. - (SV) Irakin väestön elinolot ja pyrkimys alueen kestävän turvallisuuden ja vakauden saavuttamiseen ovat neuvoston tärkeimmät kysymykset, kun kyse on neuvoston Irakin-politiikasta. Neuvosto tutkii parhaillaan, mitä mahdollisuuksia unionilla on laatia humanitaarisia ja kulttuuria koskevia toimia niiden päätöslauselmien puitteissa, jotka YK:n turvallisuusneuvosto on laatinut Irakista. Kyse on erityisesti päätöslauselmasta, joka koskee öljyä ruokaa vastaan -ohjelmaa. On kuitenkin tärkeää, että Irakin hallitus tekee yhteistyötä, jotta tällainen ohjelma saataisiin toteutettua.

Euroopan unioni noudattaa tietenkin jatkossakin täysin YK:n turvallisuusneuvoston asettamia Irakin vastaisia päätöslauselmia. Vuonna 1999 annettu päätöslauselma 1284 antaa mahdollisuuden pakotteiden purkamiseen edellyttäen, että Irakin hallitus tekee täysin avointa yhteistyötä niiden YK:n tutkijoiden kanssa, jotka vastaavat Irakin aseistariisunnasta. Tässä yhteydessä neuvosto panee merkille – ja pitää sitä myönteisenä – sellaisen YK:n työryhmän perustamisen, jonka tarkoituksena on laatia yleisiä suosituksia siitä, miten YK:n pakotteita voitaisiin parantaa, miten ne voitaisiin kohdistaa paremmin sekä kuinka ihmisten tarpeettomilta kärsimyksiltä voitaisiin välttyä.

  Crowley (UEN). - (EN) Haluaisin kiittää puheenjohtajaa hänen vastauksestaan ja toivottaa hänelle menestystä Ruotsin puheenjohtajakaudeksi.

Esittäisin kuitenkin lisäkysymyksen siihen, mitä hän on jo sanonut, eli pitäisikö puheenjohtajavaltion edustajan mielestä jatkaa Genevessä sijaitsevan Irakin asioita koskevan korvaustoimikunnan toimintaa? Kuten tiedätte, tämä komissio käsittelee myös kysymystä Persianlahden sodan jälkiseurausten korjaamisesta.

Olemme nähneet pakotteiden kielteiset vaikutukset suhdetoiminnassa ja sen, kuinka Saddam Hussein käyttää niitä voittaakseen Länsi-Euroopan, Yhdysvallat ja YK:n sekä kootakseen taas rivinsä. Eilisiltainen lausunto oli, että tämä on hyvän voitto pahasta ja että Saddam Hussein on hyvä ja kaikki muut pahoja. Pelaamme hänen pussiinsa, kun varmistamme, että ihmiset eivät saa lääkkeitä, elintarvikkeita ja muita välttämättömyystarvikkeita.

  Danielsson. - (SV) Luulen, että on tärkeää muistaa, että perusedellytyksenä sille, että Irakin vastaiset pakotteet voitaisiin poistaa, on, että Irakin hallitus tekisi täysin avointa yhteistyötä erityisesti YK:n tarkastajien kanssa, kun halutaan tarkastaa, onko Irakilla edelleenkin käytössään joukkotuhoaseita. Juuri tämä on ratkaiseva kohta myös unionin kannalta, kun kyse on mahdollisista pakotteisiin tehtävistä muutoksista.

Kun kyse on YK:n korvaustoimikunnasta, jonka toimipaikka on Genevessä ja joka on aina Persianlahden sodasta asti työskennellyt sodan aiheuttamien saatavien selvittelemisen parissa, mielestäni on viisasta odottaa YK:n tekemää arviointia tämän työn jatkamisesta, ennen kuin unioni ottaa kantaa siihen, pitääkö tätä toimintaa jatkaa vai ei.

Sallikaa minun korostaa, että mielestäni on välttämätöntä, että unionikin osallistuu yleisellä tasolla tähän pakotevälineitä ja niiden vaikutuksia koskevaan periaatekeskusteluun. Useat nykyiset esimerkit osoittavat, että on hyviä poliittisia syitä ottaa käyttöön tietyn valtion vastaisia pakotteita, mutta meidän on vaikea huolehtia siitä, että nämä pakotteet todellisuudessa vaikuttavat niihin, joihin me haluamme niiden vaikuttavan, nimittäin näiden valtioiden hallituksiin. Mielestäni neuvostolla on kaikki syy, niin Irakin kohdalla kuin yleisestikin ottaen, jatkaa keskustelua siitä, millaisia pakotevälineitä pitäisi käyttää.

  Puhemies. – Koska kysymyksen esittäjä ei ole läsnä, kysymys nro 10 raukeaa.

  Van Hecke (PPE-DE). - (NL) Jäsen Ferrer on pyytänyt minua ottamaan nimiini hänen kysymyksensä, ja hän on tiettävästi ilmoittanut siitä myös asiasta vastaavalle virastolle.

  Puhemies. – Jäsen Van Hecke, työjärjestyksen mukaisesti teidän olisi pitänyt lähettää kirjallinen ilmoitus tästä toimeksiannosta, kuten jäsen Crowleyn kohdalla tapahtui. Minun on sovellettava työjärjestystä. Olen lähes työjärjestyksen orja. Olen pahoillani tästä.

Kysymyksiä nro 11 ja nro 12 käsitellään yhdessä, koska ne koskevat samaa aihetta.

Kysymys nro 11 Glenys Kinnock (H-0983/00):

Aihe: Burma

Voiko neuvosto arvioida sitä, millaisia tuloksia sen Burman sotilashallinnon kanssa ylläpitämät "rakentavat yhteydet" ovat tuottaneet?

Kysymys nro 12 Richard Corbett (H-1004/00):

Aihe: Kaakkois-Aasian maiden järjestö (ASEAN) ja Burmar

Mikä on neuvoston reaktio Kaakkois-Aasian maiden järjestön eli ASEANin 24. marraskuuta 2000 pitämään kokoukseen, jossa järjestön johtajat kuulemma vaativat, että kaikkien kymmenen ASEANin jäsenvaltion, Burma mukaan luettuna, on oltava läsnä EU:n ja ASEANin välisissä kokouksissa?

Onko neuvostokin sitä mieltä, että Burman sekasortoinen tilanne on itse asiassa vain pahentunut sen jälkeen, kun EU vahvisti huhtikuussa 2000 yhteisen kantansa, ja ettei Burman edustajien kanssa ole vieläkään suotavaa ryhtyä yhteistoimintaan tähtääviin ministeritason keskusteluihin?

  Danielsson, neuvosto. - (SV) Neuvosto on arvon jäsenten tavoin huolissaan Burman eli Myanmarin tilanteesta, myös niistä uusista rajoituksista, joita viime kuukausina on otettu käyttöön Kansallista demokraattista liittoa vastaan. Neuvosto paneekin merkille viime aikojen melko myönteisen kehityksen, johon Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin Burman erityislähettiläs Tan Sri Razali Ismailin ponnistelut ja vuoropuhelukanavan avaaminen Aung San Sui Kyin ja sotilasjuntan välille ovat johtaneet. Neuvosto on useaan otteeseen tuonut esille huolestuneisuutensa lausunnoissa ja toimenpiteissä samoin kuin vuonna 1996 laaditussa EU:n yhteisessä kannassa.

Neuvosto on myös useaan otteeseen vaatinut ihmisoikeuksien kunnioittamista ja ryhtymistä demokratiaan ja kansalliseen sovintoon tähtääviin konkreettisiin toimiin. Neuvosto tuskin luonnehtii politiikkaansa rakentavaksi toiminnaksi vaan pikemminkin yritykseksi saada aikaan muutos käyttämällä painostuskeinoina pakotteita ja vuoropuhelua. Kuten jäsen Richard Corbett muistaa, EU:n yhteistä kantaa tiukennettiin huomattavasti viime vuoden huhtikuussa, koska neuvosto oli huolissaan Burman/Myanmarin huonontuneesta tilanteesta.

Samalla neuvosto pääsi yksimielisyyteen toisen troikan lähettämisestä Rangooniin. Nyt näyttää siltä, että tehtävä toteutetaan myöhemmin tässä kuussa. Unioni on tehnyt selväksi, muun muassa viimeisimmässä viime vuoden joulukuussa Vientianessa pidetyssä EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden järjestön ASEANin maiden ministerikokouksessa, että EU:n parlamentaarisen troikan oletetaan saavan samanlaiset mahdollisuudet tavata kaikki asianosaiset, olivatpa he hallituksen, Kansallisen demokraattisen liiton tai etnisten vähemmistöjen edustajia.

Vientianessa pidetty ministerikokous, johon Burma/Myanmar osallistui, tarjosi sopivan tilaisuuden tuoda esille niin EU:ta ja ASEANia yhdistävät siteet kuin ilmaista burmalaiselle ulkoministerille suoraan unionin huolen Burman/Myanmarin tilanteesta. Neuvosto pitää myönteisenä myös sitä, että sekä EU että ASEAN sitoutuvat yhteisessä lausunnossaan, josta Vientianessa päästiin yhteisymmärrykseen, tukemaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin Burman/Myanmarin erityislähettilään Tan Sri Razali Ismailin pyrkimyksiä saada aikaan myönteinen kehitys Burmassa.

  Kinnock, Glenys (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, saanen myös toivottaa uuden puheenjohtajavaltion tervetulleeksi. Arvostan vastausta, mutta koska tiedän, että Aung San Suu Kyi on ollut käytännöllisesti katsoen kotiarestissa nyt jo noin 120 päivää, minun on kysyttävä, kuinka te voitte vihjata, että vanki pystyisi mielekkääseen vuoropuheluun tai neuvotteluihin vangitsijansa kanssa. Tämä on ensimmäinen kysymykseni. Toiseksi, eikö hänen ja Kansallisen demokraattisen liiton (NLD) pitäisi saada perusvapaudet, ennen kuin olemme valmiit tulemaan SPDC:tä (Burman valtion rauhan ja kehityksen neuvostoa) vastaan tällä tavalla?

Sanoitte, että troikalla on pääsymahdollisuus alueille ja niin monen ihmisen luo kuin se haluaa. Oletteko määräämässä ehtoja tälle troikan vierailulle, mikä tarkoittaisi sitä, että heidän on aivan pakko antaa tällaiset pääsymahdollisuudet?

Lopuksi, vielä yksi skeptinen kommentti: vuonna 1994 Aung San Suu Kyillä oli joitakin neuvotteluja SLORC:n (lain ja järjestyksen palauttamisesta vastaavan neuvoston) kanssa, kuten sitä silloin kutsuttiin. Silloin sanottiin, että hän on aivan liian joustamaton ja että tämän naisen kanssa ei voida olla tekemisissä, koska hän pyytää meitä jatkuvasti kunnioittamaan vuoden 1990 vaalien tuloksia. Olettekohan huomannut, että he ehkä edelleen pelleilevät kansainvälisen yhteisön kanssa ja voivat taas sanoa: "Katsokaa, tämä nainen on aivan mahdoton."

  Danielsson. - (SV) Sallikaa minun aluksi sanoa, että tietenkin olen jäsen Kinnockin tapaan huolestunut Burman tilanteesta. Neuvostolla on sama periaatteellinen käsitys, jonka jäsenkin tuo esille kysymyksessään, nimittäin, että on itsestään selvää, että meidän on asetettava Burmalle/Myanmarille kovat vaatimukset ihmisoikeuksien noudattamisesta. Haluan muistuttaa, että unioni on aktiivinen useissa asioissa, kun kyse on ihmisoikeuksien puolesta käytävästä taistelusta tuossa maassa. Unioni osallistuu aktiivisesti ILOn, YK:n ihmisoikeustoimikunnan ja YK:n yleiskokouksen toimintaan. Kuvaamieni yhteyksien, jotka toivomme saavuttavamme troikan kanssa suunnitellun vierailun aikana, edellytyksenä on tietenkin se, että saamme yhteyden kaikkiin ns. osapuoliin Burmassa/Myanmarissa. Se on itsestään selvää, mutta valitettavasti voimme nyt todeta, että Burman/Myanmarin tilanne on muistakin syistä entistä epävakaampi. Ilmeisesti Bangladeshin ja Myanmarin välillä käydään rajasotia, jotka voivat vaikuttaa myös Burman/Myanmarin sisäiseen tilanteeseen.

Sallikaa minun siis vakuuttaa, että neuvosto jakaa täysin jäsenen huolen tilanteesta. Kyse ei todellakaan ole siitä, että pelaisimme Myanmarin hallituksen ehdoilla. Vaadimme voimakkaasti täyttä keskustelumahdollisuutta sekä Kansallisen demokraattisen liiton että etnisten vähemmistöjen kanssa. Viimeksi mainittujakaan ei saa unohtaa tässä yhteydessä.

  Corbett (PSE). - (EN) Kiitos tuosta hyvin perusteellisesta vastauksesta. Kuten tiedätte, seuraava EU:n ja ASEAN-maiden välinen ministerikokous on määrä pitää Euroopassa. Tällä hetkellä on voimassa Burman sotilashallintoa ja sen jäsenten perheitä koskeva matkustuskielto kaikkiin EU:n jäsenvaltioihin. He eivät siis voi osallistua tuohon kokoukseen.

ASEAN-maat painostavat unionia poistamaan kiellon. Saisinko teiltä vakuutuksen siitä, että te ette anna periksi tämän painostuksen edessä?

  Danielsson. - (SV) Neuvosto ei taivu painostuksen edessä. Neuvosto ei ole vielä tehnyt päätöstä Myanmarin osallistumisesta tulevaan EU:n ja ASEANin väliseen ministerikokoukseen, johon arvoisa jäsen viittaa. Neuvosto tekee vähitellen päätöksen sen yhteisen kannan perusteella, jonka unioni hyväksyi Burman/Myanmarin-suhteista. Voin vakuuttaa arvoisalle jäsenelle, että meillä on todennäköisesti täysin sama käsitys siitä, mitä vaaditaan, jotta neuvosto voisi hyväksyä Myanmarin osallistumisen tähän ministerikokoukseen.

  Puhemies. –

Kysymys nro 13 Pat the Cope Gallagher (H-0985/00):

Aihe: Kalastusala ja Ruotsin puheenjohtajuus

Voiko neuvosto ilmoittaa, millaisen painoarvon se antaa kalastusalalle Ruotsin puheenjohtajuuden aikana, kun otetaan huomioon Irlannin ja muiden EU:n maiden kalastajien nykyinen tilanne, joka on erittäin vaikea? Voiko neuvosto lisäksi ilmoittaa, mitkä ovat sen ensisijaiset tavoitteet seuraavan kalastusaluksia koskevan kehitysohjelman puitteissa kaudella 2002–2006?

  Danielsson, neuvosto. - (SV) Arvoisan jäsenen kysymyksestä ei käy oikein selvästi ilmi, onko se suunnattu neuvostolle vai puheenjohtajavaltio Ruotsille. Olen kuitenkin iloinen siitä, että voin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja, kuten arvoisa jäsen myös toivoi, aivan lyhyesti tuoda ilmi joitakin painopistealueita, kun kyse on yhteisön kalastusaluksia koskevasta tulevaisuuden politiikasta.

Sallikaa minun ensiksi sanoa, että puheenjohtajavaltio kiinnittää paljon huomiota yhteiseen kalastuspolitiikkaan ja että se on täysin tietoinen kalastusteollisuuden vaikeasta tilanteesta, joka johtuu viime vuoden joulukuussa pidetyssä neuvoston kokouksessa päätetyistä muun muassa kiintiöihin kohdistuneista jyrkistä leikkauksista. Leikkaukset olivat kuitenkin välttämättömiä kalakantojen tilanteen takia, erityisesti kun kyse on turskasta ja kummeliturskasta, ja ne koskivat muitakin lajeja.

Neuvoston näkemyksen mukaan kestävän tasapainon luominen kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien voimavarojen välille on pitkällä aikavälillä tämän tilanteen selvä ratkaisu, jotta pitkäkestoinen ja kestävä meren elollisten resurssien hyödyntäminen olisi mahdollista ja jotta kalastajien toimeentulo voitaisiin varmistaa tulevaisuudessa.

Puheenjohtajavaltion tarkoituksena on sen vuoksi järjestää neuvostossa yleinen monivuotisten kehitysohjelmien seurantaa koskeva keskustelu sen jälkeen, kun neljäs monivuotinen kehitysohjelma umpeutuu 31. joulukuuta 2001. Komissio esittää pian ehdotuksensa. Olemme täysin tietoisia siitä, että nykyiset ohjelmat eivät ole johtaneet tasapainoon ja että niistä on kiistelty tietyissä leireissä.

Kysymyksessä erityisesti mainittujen rakenneongelmien lisäksi puheenjohtajavaltion painopistealueisiin sisältyvät myös komission yhteisen kalastuspolitiikan tulevaisuutta koskevan vihreän kirjan laatiminen ja puheenjohtajavaltion kalastusta ja ympäristöä koskevan ehdotuksen laatiminen, toisin sanoen ympäristökysymysten ja kestävän kehityksen periaatteen sisällyttäminen yhteiseen kalastuspolitiikkaan. Tämä sisältyy Cardiffin prosessiin, ja neuvoston on annettava tällainen asiakirja Eurooppa-neuvoston Göteborgin kokoukseen mennessä.

Puheenjohtajavaltio ei näe mitään suurempaa mahdollisuutta ryhtyä tukitoimiin yksittäisen jäsenvaltion vuoksi, vaan yhteistä kalastuspolitiikkaa pitää pikemminkin kehittää koko unionin kalastusalan hyväksi.

Arvoisa parlamentin jäsen on varmaan huomannut, että kalastusmahdollisuuksien voimakkaita leikkauksia seuraavat suunnitelmat uhattujen kantojen palauttamisesta. Tässä yhteydessä olemme pyytäneet Euroopan parlamenttia tekemään yhteistyötä ja antamaan tammikuussa lausunnon Irlanninmeren turskan pelastussuunnitelmaa koskevasta ehdotuksesta, samoin kuin sitä, että suunnitelman sisältämät toimet astuisivat voimaan jo 14. helmikuuta 2001. Arvostamme Euroopan parlamentin toimia tässä asiassa, mutta emme ole vielä vakuuttuneita tämän toteutumisesta. Toivon sen vuoksi, että parlamentti haluaa tehdä neuvoston kanssa yhteistyötä tässä asiassa.

  Gallagher (UEN). - (EN) Kiitos vastauksestanne ja siitä, että jäitte hieman pidempään. Olen iloinen siitä, että olette ollut niin realistinen, että olette kuvaillut leikkauksia sanalla suuri, koska se on ainoa sana, joka niitä kuvaa. Ymmärrän kuitenkin, että leikkaukset ovat tarpeellisia, jotta voimme varmistaa sen, että meillä on riittävästi resursseja tälle sukupolvelle ja tulevillekin sukupolville.

Viittaan elvytyssuunnitelmia koskeviin kommentteihinne. Pyytäisin teitä vakuuttamaan meille, että aiotte pyrkiä kaikin tavoin varmistamaan, että elvytyssuunnitelmista käytävään keskusteluun osallistuvat tiedemiesten lisäksi myös asianosaiset ja kalastajat. Kaikki tuntemani kalastajat ovat realisteja ja myöntävät, että on oltava suljettuja alueita lisääntymispaikkojen suojelemiseksi.

Lyhyesti, voitteko antaa meille vakuutuksen siitä, että pyritte saamaan kalastajat mukaan kaikkiin mahdollisiin elvytyssuunnitelmiin?

  Danielsson. - (SV) Olen samaa mieltä arvoisan jäsenen kanssa. Kun keskustelemme tällaisista tärkeistä asioista, on tärkeää, että kaikki asianosaiset voivat osallistua sopivalla tavalla keskusteluun. Mielestäni on aivan itsestään selvää, että tällaisella keskustelulla on oltava tieteellinen pohja, mutta kaikilla asianosaisilla, kalastuselinkeinon edustajat mukaan luettuina, on tietenkin oltava mahdollisuus osallistua siihen. Voin sen vuoksi vakuuttaa, että puheenjohtajavaltio tekee kaikkensa huolehtiakseen siitä, että näistä tärkeistä kysymyksistä käydään kunnon keskustelu, johon mahdollisimman monet asianosaiset voivat osallistua.

  Crowley (UEN). - (EN) Haluaisin vain kysyä puheenjohtajalta, voiko leikkausten takia saada korvausta, ja mitä vaikutusta tällä on kalastajien elantoon. Onko esitetty mitään ehdotuksia kalastajille annettavasta korvauksesta?

  Danielsson. - (SV) Jäsenen esille ottama kysymys on tietenkin erittäin tärkeä, erityisesti asianosaisten kalastajien kannalta. Pelkään kuitenkin, että kysymys on esitetty väärälle henkilölle, toisin sanoen neuvoston puheenjohtajalle. Tämä on mielestämme kysymys, joka pitäisi ensisijaisesti esittää komissiolle, joka vastaa tästä asiasta.

  Puhemies. – Paljon kiitoksia, neuvoston puheenjohtaja Danielsson, koska olitte läsnä pitempään kuin velvollisuutenne oli tässä ensimmäisessä istunnossa.

Koska neuvoston kyselytuntia varten varattu aika on päättynyt, kysymyksiin nro 14 ja nro 22 vastataan kirjallisesti⁽¹⁾.

Kysymyksiä nro 23 ja 24 ei käsitellä, koska niiden aiheet ovat jo tämän istuntojakson esityslistalla.

Julistan kyselytunnin päättyneeksi.

(Istunto keskeytettiin klo 19.43, ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

PUHETTA RYHTYI JOHTAMAAN
varapuhemies ONESTA

⁽²⁾

(1) Ks. liite: "Kyselytunti"

(2) Valiokuntien kokoonpano: ks. pöytäkirja