Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 12. marraskuuta 2001 - Strasbourg

6. Parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien ja parlamentaaristen sekavaliokuntien asettaminen

  Puhemies. - Esityslistalla on seuraavana keskustelu Carnero Gonzálezin laatimasta perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnöstä (A5-0346/2000) työjärjestyksen muuttamisesta parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien ja parlamentaaristen sekavaliokuntien asettamisen osalta.

  Carnero González (PSE), esittelijä. - (ES) Arvoisa puhemies, parlamentin pysyvät valiokunnat, parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat ja parlamentaaristen sekavaliokuntien valtuuskunnat asetettiin kuluvaan vaalikauteen asti yhtäläisellä tavalla: jäsenet nimettiin puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta täysistunnossa ja nämä valitsivat perustamisistunnossa kunkin elimen puheenjohtajiston. Parlamentin täysistunnon viime vaalikauden lopussa tekemä työjärjestyksen uudistusta koskeva päätös muutti tilannetta parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien ja sekavaliokuntien valtuuskuntien osalta. Siitä lähtien ne molemmat on valittu ja asetettu pysyvistä valiokunnista poikkeavalla tavalla. Niiden puheenjohtajistot hyväksytään täysistunnossa puheenjohtajakokouksen ehdotuksesta ja se puolestaan nimittää muut jäsenet.

Viidennen vaalikauden alussa huomattiin, että tämä menettely oli ristiriidassa 170 artiklan kanssa. Siinä sanottiin, että valtuuskuntien kokoonpanosta parlamentaarisissa sekavaliokunnissa päätetään samalla tavoin kuin pysyvien valiokuntien kokoonpanosta ja samalla todettiin, että näin toimittaisiin 168 artiklan mukaisesti, joka oli jo muutettu edellä esittämälläni tavalla. Seurauksena oli ristiriita, joka johtui epäilemättä täysistunnossa tehdystä virheestä, sillä siellä oli hyväksytty enemmistöpäätöksellä suullinen tarkistus ilman, että työjärjestyksestä olisi poistettu aiempia menettelyjä koskeva maininta.

Tämän ristiriidan ratkaisemiseksi puheenjohtajakokous kääntyi perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puoleen. Tänään käsiteltävä mietintö on sen tulosta sen työstä. Mietintö hyväksyttiin valiokunnassa täsmälleen vuosi sitten käytännössä yksimielisesti. Tähdennän, että luonnos on nukkunut vuoden ajan "vanhurskaan unta". Syy siihen ei ole tiedossani.

Joka tapauksessa on selvää, että tällä välin perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtaja Napolitano ja eräät koordinaattorit vaativat, että asia otettaisiin täysistunnon esityslistalle. Tässä on sitä koskeva mietintö. Tärkeää on, että tällä välin on ollut aikaa miettiä seuraavaa: ensiksi on päästävä eroon ristiriidasta työjärjestyksessä. Se on ehdottoman tarpeellista, mikäli emme halua, että ensi tammikuussa edessämme ovat samat kysymykset kuin heinäkuussa 1999.

Samalla perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta ehdotti mietinnössään palaamista yhtäläiseen menettelyyn pysyvien valiokuntien, parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien ja sekavaliokuntien valtuuskuntien osalta. Vaikuttaa, että mietinnön nukkuma "vanhurskaan uni" on saanut kaikki ryhmät tuumimaan, että vaikka on ehdottoman tarpeellista muuttaa työjärjestystä 170 artiklaa koskevan ristiriidan ratkaisemiseksi, voidaan epäillä, tarvitseeko näiden kolmen parlamentaarisen elimen asettamista koskevia menettelyjä, joihin viittasin puheenvuoroni aluksi, jälleen yhtenäistää.

Minusta jotkut asiat ovat selviä: kun on kyse työjärjestyksen uudistuksesta, pääpainon on oltava kahdella periaatteella: ensiksi yhteisymmärryksellä ja toiseksi tehokkuudella. Koska kyse on yhteisymmärryksestä, on ilmeistä, että ymmärrän ryhmien mielipiteen ja että siksi meidän pitää mielestäni huomenna ratkaista 170 artiklaa koskeva ristiriita sekä jättää parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien ja sekavaliokuntien valtuuskuntien asettaminen ennalleen.

Toisena kysymyksenä on tehokkuus. Tammikuussa edessämme on jälleen näiden elinten asettamisprosessi, jonka pitää olla nopea, jotta ne toimisivat yhtä hyvin kuin tähänkin asti. Lisäksi haluaisin onnitella henkilökohtaisesti sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puolesta kyseisiä parlamenttien välisistä suhteista vastaavia valtuuskuntia ja sekavaliokuntien valtuuskuntia.

Jos sallitte, haluaisin ottaa perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan ja sen edustajien kolmanneksi periaatteeksi johdonmukaisuuden, joka on joka tapauksessa korvaamaton asia.

Arvoisa puhemies, lopuksi haluan palauttaa mieleen vanhan sananlaskun "parempi pyy pivossa kuin kymmenen oksalla". Ratkaistakoon ristiriita, sillä se on nyt tärkein asia.

  Wuermeling (PPE-DE) . - (DE) Arvoisa puhemies, hyvä esittelijä Carnero, hyvät kollegat, olen iloinen, että tämä juridinen ristiriita mahdollisesti poistuu toistaiseksi Carneron mietinnöstä käytävän huomisen äänestyksen myötä. Paljon kiitoksia erinomaisesta yhteistyöstä! Esittelijä Carnero, paljon kiitoksia myös siitä, että paneuduitte tähän hyvin tekniseltä vaikuttavaan aineistoon ja saitte siitä todellakin esiin myös tehtävänämme olevan päätöksen poliittisen ulottuvuuden.

Ei ole tietenkään poliittisesti aivan merkityksetöntä, päättävätkö juuri ehkä hieman vähälukuisemmaksi käyneet parlamentin jäsenet parlamentaaristen sekavaliokuntien ja parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valiokuntien puheenjohtajista yhtenä ryhmänä tai pitääkö jokaisen parlamentaarisen sekavaliokunnan tai jokaisen parlamenttien välisistä suhteista vastaavan valiokunnan jokainen ehdokas valita tai päättää erikseen. On tietenkin selvää, että työjärjestyksessä on oltava jokin menettely poliittisen tasapainon löytämiseksi valtuuskuntien ja sekavaliokuntien asettamisessa. Samoin on selvää, että niiden aikaansaamat tulokset on pantava täytäntöön ja että se voidaan varmistaa myös työjärjestyksen avulla. Toisaalta on myös selvää, ettei parlamentin täysistuntoa voi kokonaan syrjäyttää näissä tärkeissä henkilöstöratkaisuissa.

Meidän on myös tiedostettava, että sekavaliokunnat ja parlamenttien välisistä suhteista vastaavat valtuuskunnat hoitavat erittäin arkaluonteisia kumppanivaltioihimme liittyviä tehtäviä ja että eräiden henkilöiden nimittämisellä tällaisten valiokuntien puheenjohtajatehtäviin voi olla myös poliittista merkitystä – sitä voidaan pitää epäkohteliaisuutena tai jopa ärsytyskeinona. Parlamentin täysistunnolla on siksi oltava yksinoikeus määrätä, keitä näihin virkoihin todellakin nimitetään.

Eihän voi siis olla mahdollista, että parlamentti luovuttaisi toimivaltuutensa tiettyjen virkojen nimittämisessä ja että itse henkilöistä päättäisivät lopulta yksittäiset puolueryhmät tai ehkä vain näiden ryhmien kansalliset valtuuskunnat. Parlamentilla on oltava tässä asiassa ylin valta. Minusta sen vuoksi on myös varmistettava, että tiedämme ainakin asianosaisten nimet, kun järjestäydymme tammikuussa uudelleen. Tämän lainsäädäntökauden alussa ne eivät nimittäin olleet tiedossamme.

Keskipitkää aikaväliä ajateltaessa meidän pitäisi mielestäni kuitenkin harkita, emmekö antaisi vastuuta sekavaliokunnille ja valtuuskunnille. Niiden jäseninä on kollegoja, jotka tuntevat unionin ja sen kumppanivaltioiden väliset suhteet sekä niihin liittyvät arkaluonteiset seikat. Heillä pitäisi olla pitkällä aikavälillä myös mahdollisuus päättää omista puheenjohtajistaan.

  Corbett (PSE). - (EN) Arvoisa puhemies, tällä työjärjestykseemme tehtyjen muutosten sarjalla, jonka esittelijämme on niin taitavasti laatinut, on tarkoitus ratkaista ongelma. Eräässä mielessä kyse on hyvin yksinkertaisesta asiasta: ongelma on ratkaistava tavalla tai toisella. Minun mielestäni ja ryhmäni mielestä oleellisin ei ole tapa, jolla se ratkaistaan. Kaikki ratkaisut ovat perusteltavissa. Muutamia perusteluja on käsitelty hyvin valaisevasti tässä lyhyessä keskustelussa. Ongelma on kuitenkin joka tapauksessa ratkaistava tavalla tai toisella.

Kuten usein melko yksinkertaisissa asioissa käy, jokaisella on oma mielipiteensä, ja nuo mielipiteet eivät välttämättä osu yksiin. Osa kannattaa valiokunnan ehdottamaa ratkaisua. Jotkut taas kannattavat usean eri poliittisen ryhmän allekirjoittamassa tarkistuksessa esitettyä ratkaisua.

Huomisessa äänestyksessä ratkeaa etenemissuuntamme. Onpa tuo suunta sitten mikä tahansa, on tärkeää, että ratkaisemme ongelman huomenna. Se on ratkaistava ennen tammikuussa pidettävää perustamiskokousta. Olen samaa mieltä esittelijämme kanssa, että on jokseenkin pöyristyttävää, että tätä mietintöä on pantattu jo yli vuosi sen jälkeen, kun se hyväksyttiin valiokunnassa, ja että nyt vasta, lähes viime minuutilla, se on otettu täysistuntoon käsiteltäväksi. Tämä olisi pitänyt tehdä jo aikoja sitten. Onnittelen esittelijää hänen kärsivällisyydestään. Olen iloinen, että hän saattoi silti muistaa ne tärkeät perustelut, jotka olivat hänen mietintönsä tukena kokonaisen vuoden sen jälkeen, kun hän oli saanut sen läpi valiokunnassa.

  Puhemies. - Paljon kiitoksia, hyvä jäsen Corbett.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.