Takaisin Europarl-portaaliin

Choisissez la langue de votre document :

 Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 3. syyskuuta 2002 - Strasbourg EUVL-painos

3. Ääntä hitaammin lentävien siviili-ilma-alusten meluluokitus
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Bloklandin laatima ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan mietintö (A5-0269/2002) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ääntä hitaammin lentävien siviili–ilma-alusten meluluokitusta koskevan yhteisön kehyksen vahvistamisesta melumaksujen laskentaa varten (KOM(2001) 74 – C5-0001/2002 – 2001/0308(COD)).

 
  
MPphoto
 
 

  De Palacio, komissio. – (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin ensin kiittää jälleen kerran esittelijä Bloklandia loistavasta mietinnöstä, jonka hän esittelee meille tänään.

Keskustelemme mahdollisuudesta tarjota lentoyhtiöille taloudellisia kannustimia, jotta ne ottaisivat huomioon tiettyjen ilma-alusten aiheuttaman meluhaitan. Tässä noudatetaan periaatetta, jonka mukaan parhaista käytännöistä palkitaan ja huonoimmista rangaistaan.

Vaikka ilma-alusten melu on jo sisällytetty eräillä eurooppalaisilla lentoasemilla käytössä oleviin maksujärjestelmiin, meluhaitan eriyttämisessä ja kustannusten laskemisessa sovellettavat kriteerit vaihtelevat huomattavasti eri jäsenvaltioiden välillä. Tämän vuoksi järjestelmien keskinäinen vertailu on vaikeaa. Esillä olevassa ehdotuksessa käsitellään tätä asiaa ja ehdotetaan ilma-alusten meluluokitusta varten yhteistä kehystä, joka lisää yhtenäisyyttä ja avoimuutta sekä auttaa ennakoimaan tilannetta kussakin erityistapauksessa. Ehdotuksen perusteella tavoitteeseen pyritään mahdollisimman vähäisin rajoituksin ja jäsenvaltioille annetaan riittävät mahdollisuudet mukautua tiettyjen lentoasemien asettamiin rajoituksiin, jotka koskevat esimerkiksi yksikkömelumaksujen suuruutta ja tiettyjä lentoasemia käyttävien alusten piirteitä, tai alimman ja korkeimman melumaksun vaihteluun.

Vastuu melumaksujen käyttöönotosta jätetään jäsenvaltioille. Maksuja ei ole pakko ottaa käyttöön kaikilla lentoasemilla, sillä ne eivät ole tarpeen lentoasemilla, joilla meluongelmia ei ole.

Haluaisin kiittää parlamenttia sen antamasta tuesta tässä asiassa. Tarkastelen joitakin tarkistuksia yksityiskohtaisemmin keskustelun päätteeksi, mutta toistan, että hyväksymme suurimman osan tarkistuksista.

 
  
MPphoto
 
 

  Blokland (EDD), esittelijä. – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin puhua ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan puolesta lentoasemien melumaksuja koskevasta mietinnöstä.

Vaikka ilma-alusten meluongelmaa on yritetty ratkaista vuosia, meluisat ilma-alukset saavat edelleen laskeutua eurooppalaisille lentoasemille. Tällaisia ovat vaatimukset vain niukasti täyttäviksi kutsutut ilma-alukset, jotka on varustettu äänenvaimentimilla, jotka täyttävät 3 luvun ilma-aluksille asetetut normit vain täpärästi. Myös muunlaiset ilma-alukset voivat aiheuttaa paljon meluhaittaa etenkin suurilla lentoasemilla, joilta lähtee ja joille laskeutuu runsaasti ilma-aluksia. Lentoasemilla olisi toteutettava toimenpiteitä näiden meluisten ilma-alusten aiheuttaman haitan torjumiseksi, kuten siirrettävä kiitoratoja, asennettava meluesteitä, siirrettävä asuinalueita ja äänieristettävä rakennuksia. Nämä toimenpiteet edellyttävät tietysti huomattavia varoja ja ponnisteluja, ja melumaksuilla on tarkoitus kattaa näitä kustannuksia.

Ilma-alusten melu on jo sisällytetty joidenkin eurooppalaisten lentoasemien maksujärjestelmiin. Käsiteltävän mietinnön tarkoituksena on yhtenäistää lentoasemien melumaksut. On myös ilmeisen selvää, että tarkoituksena on myös edistää hiljaisempien ilma-alusten käyttöä. Tarkasteltavana olevassa yhteisessä eurooppalaisessa kehyksessä melumaksut ovat vaivattomasti laskettavissa, mikä lisää avoimuutta, yhtäläistä kohtelua ja ennustettavuutta sekä torjuu mielivaltaisuutta.

Haluaisin korostaa, että melumaksujen määrittäminen mittausten perusteella on mahdotonta, sillä melulähteitä on useita ja lentoasemille laskeutuu ja niiltä lähtee useita ilma-aluksia samanaikaisesti. Tässä direktiivissä perustaksi on tämän vuoksi asetettu meluarvojen määrittäminen, sillä se on ainoa vaihtoehto.

Kilpailun vääristymisen torjumiseksi ympäristöasioiden valiokunta on päättänyt asettaa melumaksut pakollisiksi kaikilla lentoasemilla. Joustavuudelle on kuitenkin enemmän tilaa. Alimman ja korkeimman melumaksun välinen suhde tiettynä aikana vuorokaudesta voi olla 1:20 sijaan enintään 1:40. Lisäksi direktiivissä säädetään, että meluisimmista ilma-aluksista on maksettava enemmän, sillä ne aiheuttavat enemmän haittaa. Komission ehdotuksessa tarkennetaan, että meluisimmasta ilma-aluksesta ei pitäisi joutua maksamaan korkeampaa melumaksua kuin jonkin verran hiljaisemmiksi luokitelluista ilma-aluksista.

Olen sitä mieltä, että järjestelmään on saatu riittävä joustavuus. Täten ei ole välttämätöntä tehdä poikkeusta sellaisten lentoasemien kohdalla, jotka noudattavat tiukkaa käytäntöä melumaksuissa. Ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan ehdotuksen perusteella erittäin tiukat käytännöt ovat mahdollisia. En usko, että on olemassa lentoasemia, joiden käytännöt olisivat direktiivissä säädettyä kehystä tiukemmat. Jos joillekin lentoasemille myönnetään erityiskohtelu, syntyy mielivaltaisuutta.

Kuten jo aiemmin totesin, melumaksuista saatavat tulot sijoitetaan meluhaittaa torjuviin hankkeisiin. Ympäristöasioiden valiokunta on kuitenkin sitä mieltä, että maksuilla pitäisi kattaa myös muita kustannuksia, kuten meluhaittojen aiheuttamia ympäristökustannuksia. Kaikkia meluhaittojen vaikutuksia ei myöskään voida ilmaista tarkkana rahasummana. Tällaisia ovat esimerkiksi yöunen häiriintyminen tai meluhaitan psyykkiset vaikutukset, joista voi saada rahallista korvausta. Lopullisessa tarkastelussa meidän olisi ymmärrettävä, että melumaksujen tarkoituksena on edistää hiljaisempien ilma-alusten käyttöä.

Lopuksi haluaisin kommentoida vihreiden ryhmän esittämiä tarkistuksia. Melunormien käyttäminen melumaksujen laskemisessa on täysin ristiriidassa tämän direktiivin lähestymistavan kanssa. Näitä normeja ei myöskään ole vielä laadittu. Tästä syystä neuvoisin olemaan hyväksymättä näitä tarkistuksia.

Toivon, että tämä mietintö lisää melumaksujen oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta. Paljon tärkeämpää on kuitenkin se, että kansalaisiin kohdistuva meluhaitta pienenee.

 
  
MPphoto
 
 

  Bouwman (Verts/ALE), aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon valmistelija. (NL) Arvoisa puhemies, toimin vierailevana puhujana aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnon varsinaisen valmistelijan Josu Ortuondon puolesta, joka, kuten tiedämme, on poliittisista syistä Espanjassa.

Eurooppalaista ilmatilaa koskevasta keskustelusta on luontevaa siirtyä käsittelemään melua. Menettelyn yksinkertaistamiseksi olisi asetettava valtava määrä ehtoja ja toimenpiteitä. Kiittäisin komissiota ja esittelijänä toiminutta Bloklandia tehdystä työstä, mutta ongelmat ovat selvät. Lisäksi tämän asian eteen on tehty työtä jo vuosia. Itse osallistuin edellisessä istunnossa äänenvaimentimia koskeneeseen keskusteluun. Periaatteessa meluisista ilma-aluksista olisi saatava hiljaisempia eli toisin sanoen säännökset 3 luvusta eteenpäin olisi pantava täytäntöön. Tosiasiassa tämä on koko prosessin tavoite, ja on ensisijaisen tärkeää, että toteutumista valvotaan näillä toimenpiteillä.

On sanomattakin selvää, että komission ehdotus on herättänyt kommentteja. Ehdotuksessa olisi ennen kaikkea käsiteltävä melumaksuja, aiheutuvia kustannuksia ja näiden kahden yhteyttä. Kyse on yhtenäistämisestä, ja melumaksut on luonnollisesti asetettava meluluokituksen perusteella. Suurin merkitys on kuitenkin melumaksuilla.

Komission ehdotuksen ongelmana on, että – tämän vuoksi useat valiokunnat ovat myös esittäneet tarkistuksia – sen noudattaminen on tietyssä määrin vapaaehtoista, koska melumaksujen ja veronluonteisten maksujen välillä on ainoastaan heikko yhteys. Jäsenvaltiot saavat suurelta osin itse päättää näiden veronluonteisten maksujen käsittelystä, ja, kuten Blokland on jo jossain määrin huomauttanut mietinnössään, tämä voi aiheuttaa kilpailun vääristymistä käytännössä. Ainakaan se ei kannusta ilmailuteollisuutta edellä mainitsemallani tavalla. Lisäksi mielestäni – ja tämä ajatus sisältyy useisiin tarkistuksiin – on tärkeää vaatia, että jos on olemassa hyviä käytäntöjä, joista ei säädetä direktiivissä ja jotka yksinkertaisesti ovat parempia, niitä sovelletaan jatkossakin. Täten suosittelen etenkin PSE-ryhmän esittämien useiden tarkistusten hyväksymistä.

Maksut ovat liian eriyttämättömiä, ja melumaksujen ja kustannusten yhteys on mielestäni epäselvä. Esitän asiasta lyhyen kommentin. Kuten Blokland jo antoi ymmärtää, yöunen häiriintymistä, psykologisia vaikutuksia ja joitakin ympäristövaikutuksia on vaikea todentaa, ja tässä suhteessa on vielä parantamisen varaa. Toistan, että kannatan vihreiden ryhmän aiheesta esittämiä tarkistuksia ja etenkin tarkistuksia 18, 19 ja 20. Olen selkeästi sitä mieltä, että heidän tarkistuksensa varmasti hyväksytään. En sano tätä aluepolitiikkavaliokunnan nimissä, mutta suosittelen tarkistusten hyväksymistä kuitenkin lämpimästi.

 
  
MPphoto
 
 

  Oomen-Ruijten (PPE-DE).(NL) Arvoisa puhemies, lainsäädäntö, joka koskee siviililentoasemien läheisyydessä asuvien useiden kansalaisten kokemaa meluhaittaa, on erittäin tärkeä asia. Olemme huomanneet, että alalla vallitsee huomattava epäjohdonmukaisuus. Se, mikä ei ole mahdollista Maastrichtissa on sallittua Bierzetissa, ja näiden paikkojen välimatka on vain 10 km. Päivä- ja yöajat vaihtelevat. Kun Düsseldorfissa koittaa yö, me alankomaalaiset sanomme lentävämme aamunkoitteessa ja iltahämärässä.

On korkea aika aloittaa yhtenäistäminen – vaikkakin varovasti – ja luoda melumaksujen järjestelmä, jota voidaan soveltaa kaikilla eurooppalaisilla lentoasemilla hiljaisempien ilma-alusten käytön edistämiseksi ja meluisten kieltämiseksi. Voin kertoa, että suurin osa ryhmästäni tulee täysistunnossa kannattamaan ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan hyväksymää tarkistettua ehdotusta. Suhtaudumme myönteisesti tarkistuksiin, joiden tarkoituksena on tehdä komission ehdotuksesta sitovampi ja poistaa sopimaton kilpailu. Bloklandin ehdotus maksun ylärajaa koskevan suhdeluvun nostamisesta 20:sta 40:een on myös erinomainen, sillä kun soveltamisalaa laajennetaan 13 dB:stä 16 dB:iin, meluisimmat ilma-alukset maksavat myös enemmän aiheuttamastaan haitasta. Esittelijä ja hänen pyrkimyksensä yhteiseen ratkaisuun pääsemiseksi saavat täten kannatukseni.

Koska komission jäsen on paikalla, haluaisin esittää toisen kommentin, joka liittyy edelleen tähän keskusteluun. Rohkenen esittää erilaisen huomion, mutta sekin liittyy ilma-alusten meluun. Arvoisa komission jäsen, vaikka arvostan tapaanne käsitellä ilma-alusten melua, haluaisin kysyä teiltä, kuinka – ja jos ette pysty vastaamaan heti, voitte tehdä sen kirjallisesti – voimme estää uusien melulähteiden syntymisen. Esimerkkinä mainitsen Saksan ja Alankomaiden rajalla sijaitsevan Laarburchin, josta on esitetty jo monta kysymystä. Laarburchin sotilaslentoasemaa ollaan muuttamassa siviililentoasemaksi, ja kaikki ulkopuoliset mielipiteet on torjuttu järjestelmällisesti. Uuden aseman perustamisen edellytyksistä ei kerrota avoimesti, eikä myöskään lisenssien myöntämisperusteista tai siitä, säilytetäänkö päivä- ja yöaikajärjestelmä ennallaan. Arvoisa komission jäsen, haluaisin tietää, millaisiin käytännön toimiin aiotte ryhtyä tällaisten tapausten syntymisen estämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Vermeer (ELDR).(NL) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen, että Euroopan melurajoitusten täytäntöönpanossa on edetty. Haluaisin korostaa neljää merkittävää seikkaa. Ensiksikin on hyödyllistä luoda yksi melumaksujärjestelmän soveltamisperuste, joka kannustaa lentoyhtiöitä käyttämään hiljaisempia ilma-aluksia. Olemme sitä mieltä, että tuotot olisi sijoitettava takaisin infrastruktuurin muutoksiin, joilla pyritään rajoittamaan meluhaittaa. Yhden järjestelmän soveltaminen selkeyttäisi nykyistä epäselvää järjestelmää.

Toiseksi järjestelmää ei ole pakko ottaa käyttöön kaikilla lentoasemilla, mikä on käytännöllistä, sillä joillakin lentoasemilla saattaa olla luonnollisia meluesteitä, joita voitaisiin käyttää taloudellisesti hyväksi.

Kolmanneksi todistukset olisi myönnettävä ICAO:n vaatimusten mukaisesti. Mielestäni on tärkeää, ettei muita vaatimuksia aleta soveltaa, mutta tietysti kannattaa tutkia, voitaisiinko järjestelmää kehittää tulevaisuudessa, ja olisi hyödyllistä muuntaa kansalaisten kokema melusaaste meluluokitteluksi. Meluluokittelu on jo nykyisellään erittäin monimutkaista. Kuten Blokland jo huomautti, ulkoiset tekijät vaikeuttavat aina luokittelua. Toivoisin, että asiaa tutkitaan tulevaisuudessa enemmän, jolloin toteuttaminen ja mittaaminen saattaisi olla mahdollista, mutta ei nyt.

Viimeinen seikka koskee suhdelukua, josta ELDR-ryhmä on eri mieltä. Meidän mielestämme suhde 1:20 muiden järjestelmien ja laskeutumislupien ohella vaikuttaa jo riittävästi hinnoitteluun sekä lentoyhtiöihin ja teollisuuteen, jotta ne panevat maksut toimeen. Mielestämme hyvä tasapaino on löytynyt. Alkakaamme soveltaa sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Lannoye (Verts/ALE).(FR) Arvoisa puhemies, meluhaitta vaikuttaa huomattavasti monien yhteisön kansalaisten hyvinvointiin. Lentoasemien ympärillä vallitseva melutaso on usein sietämätön miljoonille kanssaihmisillemme. Tämän vuoksi on välttämätöntä yhdistää lainsäädännölliset keinot ja taloudelliset resurssit haitan minimoimiseksi.

Ensimmäisenä toimenpiteenä olisi oltava meluisimpien ilma-alusten poistaminen. Tämä on tähän mennessä toteutunut vain osittain. Tiedämme, että yhteisön lentokentillä käy edelleen paljon ilma-aluksia, jotka täyttävät 3 luvussa asetetut normit vain täpärästi. Näin ollen lainsäädännöllisiä toimenpiteitä on täydennettävä taloudellisin resurssein. Maksujen periminen ja saastuttaja maksaa -periaatteen noudattaminen, ovat kannatettavia ehdotuksia. Olemme täten tyytyväisiä komission ehdotukseen, jonka tarkoituksena on toteuttaa yhteisössä yhtenäinen maksujärjestelmä.

Tavoitteena on kannustaa lentoyhtiöitä käyttämään hiljaisimpia ilma-aluksia ja lisäksi torjua lentoasemien välinen dumppaus. Tällainen meludumppaus on selkeästi erittäin haitallista lentoasemien läheisyydessä asuville kansalaisille. Jos siis komission ehdotus on pääasiassa järkevä, niin sen yksityiskohtaisemmassa tarkastelussa huomataan, että siitä puuttuu, kuten esittelijä on jo huomauttanut, tiettyä tarkkuutta ja tehokkuutta. Tämän ehdotuksen perusteella maksujärjestelmän soveltaminen on vapaaehtoista, mikä houkuttelee varmasti dumppaukseen.

Melusaastetyyppejä ei ole myöskään eriytetty riittävästi. Koska alimman ja korkeimman melumaksun välisen suhteen (1:20) katsottiin olevan riittämätön, esittelijä ehdotti suhteen muuttamista 1:40:een, mikä on täysin hyväksyttävää. Olemme yleisesti tyytyväisiä esittelijän ehdotuksiin, mutta olemme lisänneet tekstiin näkökohdan, josta esittelijä ei valitettavasti ole samaa mieltä. Mielestämme on nimittäin otettava huomioon melun määrä yöllä ja toisaalta melun määrä päivällä, yöllä tai illalla, sillä ne ovat kaksi tärkeää melusaasteindikaattoria, joiden perusteella maksut voidaan eriyttää.

Toivomme, että esittelijä tarkistaa kantaansa ja ottaa huomioon tämän yöllistä melua koskevan ongelman, koska on selvää, että se on kaikkein haitallisinta. Ongelmaa ei ratkaista ainoastaan maksuilla, mutta niiden avulla tilanne saadaan joka tapauksessa paremmaksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Jarzembowski (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa varapuhemies, me kristillisdemokraattiset liikennealan asiantuntijat kannatamme myös komission ehdotusta melumaksuista, sillä meidän on sovellettava meluisiin ilma-aluksiin korkeampia maksuja, jotta lentoyhtiöt tuntisivat käytännössä, että hiljaisempien ilma-alusten käyttö kannattaa, ja jotta voisimme näin suojella kansalaisia tarpeettoman kovalta melulta.

Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan jäsenet eivät ole erityisen tyytyväisiä ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokuntaan, sillä se on yksinkertaisesti hylännyt ehdotukset, jotka liikennevaliokunnan enemmistö oli hyväksynyt. Komission olisi harkittava uudelleen, miten se voisi esitellä ehdotuksemme eri tavalla, sillä liikennevaliokunnan ehdotuksilla lentoasemille pyrittiin antamaan kehittyneempi tapa määritellä melumaksuja.

Haluamme, että lainsäädännöstä käy selvästi ilmi, että taakkaa voidaan jakaa laajemmin ja että ilma-aluksista on maksettava maksuja vaihtoehtoisesti joko melutodistuksen tai käytännössä mitatun melutason perusteella. Olemme sitä mieltä, että liikennevaliokunnassa tekemämme ehdotus on ympäristön kannalta vaikuttavampi ja että sen avulla säilytetään tiukemmat vaatimukset. Olemme EU:ssa aina toimineet sillä periaatteella, että jos käytössä on jo laajat ja tehokkaat ympäristönsuojelujärjestelmät ja yhteisön tasolla asetetaan vähimmäisvaatimukset, niiden maiden ja alueiden, joilla on kehittyneemmät järjestelmät, ei tarvitse alentaa vaatimuksiaan.

Arvoisa komission jäsen, olette sellaisessa asemassa, että voitte poistaa huoleni siitä, että yhteisön lainsäädäntöä käytettäisiin nykyisten meluvaatimusten alentamiseen. Teillä on juuri nyt mahdollisuus vakuuttaa minut. Suuri enemmistö parlamentin jäsenistä on samaa mieltä tarkistuksesta 11, joka lisätään Bloklandin mietintöön. Tarkistuksen tarkoituksena on tehdä selväksi, että nykyiset, tehokkaammat melumaksujärjestelmät voidaan säilyttää ja että yhteisön lainsäädäntö ei tarkoita ympäristönsuojelun taantumista. Tältä osin, arvoisa komission jäsen, odotan kovasti kommenttejanne tarkistuksesta 11.

 
  
MPphoto
 
 

  Stockmann (PSE).(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, direktiivi on olennainen osa strategiaa, jolla pyritään torjumaan lentoasemien ja niitä ympäröivien alueiden meluhaittaa. Asia on kansalaisille tärkeä. Strategian tavoitteena on, että otetaan käyttöön hiljaisempia ilma-aluksia ja että melumaksuista tehdään ympäristön kannalta vaikuttavampia. Tätä strategiaa toteutetaan jo monilla yhteisön lentoasemilla, mutta ei läheskään kaikilla. Komission jäsen on oikeassa todetessaan, että jokainen jäsenvaltio soveltaa melko erilaisia perusteita maksujen eriyttämisessä ja melumäärän mittaamisessa. Yhtenäistämisen tarve on todellinen.

Tältä osin direktiivi on järkevä. Sillä edistetään samalla avoimuutta ja yhtäläistä kohtelua sekä tehdään lentoyhtiöihin kohdistuvat maksut ennustettavammiksi. Sen lisäksi, että sillä tietysti myös tehostetaan melutorjuntaa, sillä on vaikutuksia myös kilpailuun. Direktiiviehdotuksessa on kuitenkin yksi suuri puute, ja haluan nyt sanoa saman varoittavan sanan kuin Jarzembowski, eli että direktiivillä edistetään alhaisemman tason yhtenäistä käyttöön ottoa, vaikkakin tahattomasti. Direktiiviehdotuksen myötä kehitys hiipuu siinä määrin, ettei direktiiviä voida enää pitää huomattavana kannustimena, eikä tämä voi olla melu- ja ympäristöpolitiikkamme tavoitteena.

Frankfurtissa, Lontoossa, Pariisissa, Münchenissä, Amsterdamissa, Hampurissa, Roomassa, Madridissa, ja Stuttgartissa on toisenlaiset melua koskevat maksujärjestelmät, joilla saadaan huomattavasti parempia tuloksia melun torjunnassa, ja nämä järjestelmät on säilytettävä. Komission ehdotuksella kuitenkin nimenomaisesti estettäisiin tämä, jos ehdotusta ei jossain määrin muuteta. Miksi näin? Jos melumaksuja ei melutason lisääntymisen myötä nosteta selvästi ja progressiivisesti – ja korostan, siis selvästi ja progressiivisesti – taloudellinen kannustin katoaa. Hiljaisten ilma-alusten käytön on täten oltava kannattavaa ja meluisten ilma-alusten käytöstä seurattava tuntuvia maksuja. Tarvittiinpa yhtenäistämistä kuinka paljon tahansa, on tavoitteena oltava, että yhteisön meluntorjuntaa koskevat vaatimukset ovat mahdollisimman tiukat. Tämän vuoksi ryhmäni on esittänyt uudelleen kolme tarkistusta, joilla tehdään selväksi, että nykyisin jo käytössä olevat maksujärjestelmät, jotka ovat ympäristön kannalta vaikuttavampia, on säilytettävä.

Pyydän koko parlamentin kannatusta näille tarkistuksille. Olisi tosiaankin järjetöntä rangaista sellaisia lentoasemia, jotka torjuvat melua huomattavasti paremmin keinoin kuin mitä tähän mennessä on ehdotettu.

 
  
MPphoto
 
 

  De Palacio, komissio. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan jälleen kerran kiittää Bloklandia hänen tekemästään työstä.

Komissio ei voi hyväksyä kaikkia ehdotettuja tarkistuksia muun muassa siksi, että tällaisen asian sääntelyn yhteydessä on varmistettava, että tarvittavan yhtenäistämisen, joka estää useiden omien sääntöjen luomisen, ja unionin eri valtioiden ja toimivaltaisten viranomaisten toimintavapauksien välillä vallitsee tasapaino. Toisin sanoen on kyse toissijaisuusperiaatteesta.

Hyvät parlamentin jäsenet, komissio ei hyväksy seuraavaksi mainitsemiani tarkistuksia. Tarkistus 3, jossa ehdotetaan, että perusteena käytetään lentoasemilla mitattua melutasoa eikä ilma-aluksen melutodistusta. Tällainen käytäntö vähentäisi maksujärjestelmän avoimuutta huomattavasti ja eri lentoasemilla käytettävien melunmittausjärjestelmien huomattavat erot voisivat aiheuttaa syrjintää.

Tarkistus 4, josta ei käy riittävän selvästi ilmi, että maksujen eriyttämisen käsitettä on sovellettava sekä silloin, kun tilanne on tulojen kannalta muuttumaton, että silloin, kun tuloja käytetään ympäristövaikutusten lieventämiseen.

Tarkistus 8, joka velvoittaisi komission laatimaan kertomuksen mahdollisuudesta korvata pitkällä aikavälillä ehdotettu järjestelmä mitattuihin melutasoihin perustuvalla järjestelmällä. Koska komissio katsoo, että tällainen menetelmä ei takaisi riittävää avoimuutta, kuten totesin tarkistuksen 3 yhteydessä. Komissio katsoo, ettei esitettyä tutkimusta ole syytä tehdä.

Vaikka katsomme, että nämä tarkistukset lisäisivät eroja ja siten vähentäisivät yhtenäistämistä, johon komissio pyrkii, komission on hylättävä tarkistus 9, jolla asetetaan meluhaittaa koskeva vähimmäismaksu. Näin siksi, että lentoasemien, joilla ei ole meluongelmia, ei periaatteessa pitäisi olla velvoitettuja perimään melumaksuja.

Tarkistusta 10 ei voida hyväksyä, koska siitä ei käy riittävän selvästi ilmi, että melumaksuista saatavien tulojen lisääminen on vapaaehtoista eikä pakollista. Samaa voidaan sanoa tarkistuksista 11, 15, 16 ja 17, koska ne ovat ristiriidassa ehdotusten päätavoitteen kanssa, joka on yhtenäistämisen vähimmäistason saavuttaminen. Tässä yhteydessä haluaisin sanoa Jarzembowskille, että jos nykyiset järjestelmät säilytetään, pelkään, että yhtenäisyyttä saavutettaisiin paljon vähemmän.

Tarkistusta 13 ei voida hyväksyä, koska se velvoittaisi kaikki lentoasemat soveltamaan meluverojen järjestelmää, ja tarkistukset 18, 19 ja 20 ovat mahdottomia ensiksikin, koska yhtenäisten yhteisön tavoitteiden sisällyttäminen tai niihin viittaaminen ei kuulu tähän ehdotukseen ja toiseksi koska ne ovat täysin yhteensopimattomat melupäästömaksujen laskemiseksi ehdotetun menetelmän kanssa.

Hyvät parlamentin jäsenet, tarkistuksista osa on hyväksyttäviä, mutta joitakin emme voi hyväksyä, koska niissä joko ehdotetaan liiallista yhtenäistämistä tai päinvastoin vähennettäisiin liikaa ehdotettua yhtenäistämistä.

Kiitän parlamentin jäseniä jälleen kerran heidän puheenvuoroistaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Kiitän arvoisaa komission jäsentä.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 12.00.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö