Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 4. kesäkuuta 2003 - Strasbourg

7. Kyselytunti (neuvosto)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana kyselytunti. Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä (B5-0097/2003).

Jäsen Ortuondo saa yhden minuutin työjärjestyspuheenvuoroa varten.

  Ortuondo Larrea (Verts/ALE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan palauttaa mieliin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklan, jossa todetaan, että unioni perustuu ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen sekä oikeusvaltion periaatteisiin, ja 7 artiklan, jonka mukaan neuvosto voi todeta Euroopan parlamentin tai komission ehdotuksesta, että on olemassa selvä vaara, että jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti näitä periaatteita.

Oikeudellisesta näkökulmasta katsottuna tämä merkitsee sitä, että jos jokin jäsenvaltio rikkoo perusvapauksia ja oikeuksia, asia kuuluu Euroopan unionin toimielinten toimialaan. Haluankin näin ollen tuomita jyrkästi parlamentin puhemiehen Pat Coxin demokratianvastaisen ja laittoman käytöksen, jota hän harjoitti minua kohtaan kieltäytyessään ottamasta tämän istuntojakson esityslistalle kahta esittämääni kysymystä, joissa käsiteltiin kahta tapausta, joissa Espanjan pääministeri Aznar ja hänen hallituksensa ovat mahdollisesti rikkoneet oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien periaatteita.

Ensimmäisen tapauksen aiheena on ilmeinen vallanjaon periaatteen loukkaaminen, joka käy ilmi hänen julkisista tiedonannoistaan, joissa hän kehottaa Espanjan korkeinta oikeutta kumoamaan varsinaisissa vaalioikeuksissa laillisesti hyväksytyt 240 henkilön vaaliehdokkuudet. Toisen tapauksen aiheena on hänen antamansa laki, jolla baskivankeja kielletään opiskelemasta ja suorittamasta tutkintoja Baskimaan julkisessa yliopistossa, joka on ainoa baskin kielellä opetusta tarjoava yliopisto. Kyseessä voi olla kielellistä monimuotoisuutta koskevan oikeuden loukkaaminen.

  Puhemies. Hyvä Ortuondo, olkaa hyvä ja pankaa merkille, että teillä on nyt lupa pitää työjärjestyspuheenvuoro, joka ei mielestäni ole asianmukainen, kun otetaan huomioon aiheet, joita haluaisitte käsitellä kyselytunnin aikana. Minun on painotettava, että puhemies Cox on noudattanut työjärjestystä, sillä monissa kyselytuntia käsittelevissä työjärjestyksen kohdissa tehdään täysin selväksi, etteivät kysymykset saa sisältää väittämiä tai mielipiteenilmauksia, jotka joissakin tapauksissa ovat vähintäänkin harkitsemattomia. Annan esimerkin, joka ei ole niin dramaattinen kuin teidän tänään esittämänne esimerkki: aivan kuten jalkapallossa, meilläkin on pelisääntömme, ja meidän on noudatettava työjärjestystämme, tai muuten joudumme paitsioon. Kaikkien niiden asioiden esittämistä varten, jotka haluatte tuoda esiin, on olemassa keinot, mutta niitä on käytettävä demokraattisesti laaditun työjärjestyksemme mukaisesti.

Voitte vastata, mutta puhukaa lyhyesti.

  Ortuondo Larrea (Verts/ALE). – (ES) Arvoisa puhemies, olen kanssanne samaa mieltä siitä, mitä sanoitte työjärjestyksestä. Olen nähdäkseni noudattanut sitä kirjaimellisesti. Puhemies on ilmoittanut minulle, ettei asia kuulu neuvoston toimialaan, mutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 ja 7 artiklassa todetaan, että se kuuluu neuvoston ja Euroopan parlamentin toimialaan. Halusin tästä syystä esittää kysymykseni.

Haluan lisäksi huomauttaa, etteivät kysymykseni sisältäneet minkäänlaisia väittämiä. Ne ovat pelkkiä kysymyksiä, joiden tekstin voitte lukea.

  Puhemies. Haluan huomauttaa, että kannatan puhemies Coxin lähestymistapaa, ja uskon, että hän on toiminut parlamenttiin sovellettavan oikeuden ja työjärjestyksen mukaisesti.

Seuraavana on

Sarah Ludfordin kysymys nro 1 (H-0291/03):

Aihe: Ihmiskauppa

EU:n neuvoston ministerit sekä valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat Ateenassa 17. huhtikuuta 2003 pidetyn huippukokouksen julistuksessa vaatineet jälleen toimia ihmiskaupan torjumiseksi.

Miksi kaikki jäsenvaltiot eivät ole vielä ratifioineet kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastustamista koskevaan YK:n yleissopimukseen kuuluvaa lisäpöytäkirjaa ihmiskaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta?

Miksi neuvosto ei ole hyväksynyt ehdotettua direktiiviä lyhytaikaisen oleskeluluvan myöntämisestä niille ihmiskaupan uhreille, jotka suostuvat yhteistyöhön syyttäjäviranomaisten kanssa rikollisjoukkioiden saamiseksi telkien taakse?

Miksi tietyiltä jäsenvaltioilta kestää jopa kokonaisen vuoden vastata Itä-Euroopan maiden esittämiin pyyntöihin syyttäjäviranomaisten oikeudellisesta avustamisesta?

Miksi uhrit karkotetaan välittömästi takaisin, mikä tulee yllätyksenä alkuperämaille ja kansainvälisille järjestöille, kuten IOM:lle, sen sijaan, että palauttaminen suoritettaisiin koordinoidun politiikan mukaisesti?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Neuvosto muistuttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että vaikka ihmiskaupan torjuminen onkin erittäin tärkeä asia Euroopan unionille, sitä ei erikseen mainittu 16. huhtikuuta 2003 annetussa Eurooppa-neuvoston julistuksessa.

Arvoisa parlamentin jäsen käsittelee kysymyksessään asioita, joita neuvosto kommentoi seuraavasti:

Ateenassa 16. huhtikuuta 2003 annetussa julistuksessa Eurooppa-neuvosto mainitsi uudelleen arvot, joihin Euroopan unioni perustuu, ja vahvisti aikomuksensa jatkaa perusihmisoikeuksien puolustamista Euroopan unionin alueella ja sen ulkopuolella. Eurooppa-neuvosto sitoutui erityisesti torjumaan kaikkinaisia syrjinnän muotoja, mikä näkyykin rasismin ja muukalaisvihan torjuntaan tai myös ihmisen elinten kauppaan liittyvässä parhaillaan tehtävässä työssä.

Palermossa joulukuussa 2000 allekirjoitetun kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastustamista koskevan YK:n yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ratifiointi on sopimuksen allekirjoittajavaltioiden toimivaltaan kuuluva asia. Neuvosto kehottaakin arvoisaa parlamentin jäsentä ottamaan yhteyttä suoraan asiasta vastaaviin viranomaisiin.

Neuvosto kiinnittää erityistä huomiota ehdotukseen neuvoston direktiiviksi lyhytaikaisen oleskeluluvan myöntämisestä järjestäytyneen laittoman maahanmuuton uhreille tai sellaisille ihmiskauppaan osallistuville henkilöille, jotka tekevät yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Direktiivin käsittely on aloitettu ja työtä jatketaan Eurooppa-neuvoston asettamien painopisteiden ja käytettävissä olevien voimavarojen puitteissa.

Neuvosto toteaa viimeisen kysymyksen osalta, ettei se ole toimivaltainen vastaamaan siihen, millaisia menetelmiä jäsenvaltioiden viranomaiset käyttävät tällaisen ihmiskaupan uhreiksi joutuneiden henkilöiden kotouttamisessa.

  Ludford (ELDR). – (EN) Joudun valitettavasti toteamaan, että pidän vastausta melko pinnallisena. Olen pahoillani, jos erehdyin 17. huhtikuuta pidetyn konferenssin sisällöstä, mutta Euroopan unionin neuvostoon kuuluvat ministerit ovat joka tapauksessa useaan otteeseen vaatineet ihmisten salakuljetuksen, ihmiskaupan ja rikollisjoukkioiden toiminnan estämistä.

Olen pettynyt siihen, ettei ministeri pystynyt vastaamaan useimpiin esille tuomiini kysymyksiin, vaan totesi, etteivät ne kuulu neuvostolle ja ovat pikemminkin jäsenvaltioiden asioita. Olisin kuvitellut, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osastoon – poliisiyhteistyö ja oikeudellinen yhteistyö rikosasioissa – kuuluvissa asioissa neuvoston kuuluisi ainakin koordinoida toimintaa ja antaa täydellisempiä vastauksia.

Kysymykseni taustalla on retoriikan ja todellisuuden välinen kuilu. Asia näyttää saavan useimmissa jäsenvaltioissa varsin vähän poliittista painoarvoa. Ongelmana on, että asianomaiset naiset ovat samalla uhreja ja laittomia maahanmuuttajia, vaikka useimmat valtiot kohtelevat heitä ensi kädessä vain laittomina maahanmuuttajina. Näin jää saavuttamatta kaksi tavoitetta: heidän suojelemisensa ja ihmiskauppaa harjoittavien rikollisliigojen kiinni saaminen. Hallitusten on päätettävä, haluavatko ne todella saada ihmiskaupan harjoittajat kiinni vai haluavatko ne vain uutisotsikoita siitä, kuinka monta laitonta maahanmuuttajaa ne ovat karkottaneet. Ne eivät voi saada otetta ihmiskaupan harjoittajista, elleivät ne tee selkeästi tätä valintaa.

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Vaikka puheenvuorossa ei esitettykään uutta kysymystä, haluan todeta, että kaikissa neuvoston ja Euroopan komission toimissa laittoman maahanmuuton ja järjestäytyneen rikollisuuden torjumista koskevan politiikan kehittämiseksi yleensä tai yksittäisten maiden kohdalla – tarkoitan tällä Balkanin maita ja eräitä muitakin maita – otetaan luonnollisesti huomioon yhtenä peruslähtökohtana myös arvoisan parlamentin jäsenen esille ottama ilmiö. Näiden politiikkojen tavoitteena on nimenomaan torjua tällaisia ilmiöitä, joiden neuvostokin myöntää olevan erityisen ongelmallisia nykypäivän Euroopassa, ja meidän on tehtävä kaikkemme niiden kitkemiseksi.

  Moraes (PSE). – (EN) Kannatan hyvin pitkälti ajattelutapaa, johon jäsen Ludfordin kysymys perustui, eli sitä, että nämä henkilöt ovat samalla uhreja ja laittomia maahanmuuttajia. Hän esitti kysymyksen palauttamista koskevasta koordinoidusta politiikasta. Asia kuuluu neuvoston toimialaan. Aikooko nykyinen puheenjohtaja ja neuvosto esittää Thessalonikin huippukokouksessa ajatuksen hallitusta maahanmuutosta – joka mainittiin Tampereen huippukokouksessa – eli koordinoidummasta ja harkitummasta politiikasta, joka otetaan käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa, niin kuin Ludfordin kysymyksessä ehdotettiin?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Puheenjohtajavaltio on ottanut esille tarpeen sovittaa yhteen laittomia maahanmuuttajia koskevat unionin politiikat turvapaikkapolitiikan kanssa sekä tarpeen soveltaa yhtenäistä politiikkaa. Päätöksiä on tehty vaiheittain viime kuukausien aikana niin kuin edellisenkin puheenjohtajakauden aikana. Kyseessä on unionille uusi politiikan ala. Tuemme sitä ja toivomme, että tähän ilmiöön liittyviä kysymyksiä käsitellään tehokkaasti myös seuraavien puheenjohtajakausien aikana.

  Nogueira Román (Verts/ALE). – (ES) Arvoisa puhemies, pyydän saada lyhyen puheenvuoron voidakseni esittää kantani työjärjestyksen mukaisesti.

Tämän päivän esityslistalla on jäsen Sacrédeusin kysymys – jota kannatan – ihmisoikeusloukkauksista Kuubassa. On selvää, ettei neuvoston toimialaan kuulu toimenpiteisiin ryhtyminen poliittisten vankien vapauttamiseksi Kuubassa. Se on täysin selvää, mutta silti kysymys saadaan esittää. Minä esitin sen sijaan ensin kysymyksen Yhdysvaltain joukkojen sotatoimien johdosta kuolleista mielenosoittajista Irakissa – kolmetoista kuollutta eräässä Irakin kaupungissa – ja minulle kerrottiin, että siihen sisältyi mielipiteenilmauksia. Muutin kysymystä poistaakseni mielipiteenilmaukset, ja jälleen minulle kerrottiin, ettei kysymystä voida esittää, sillä kysyin, oliko neuvosto huolissaan mielenosoittajien kuolemista, kun otetaan erityisesti huomioon se seikka, että eräät Euroopan unionin jäsenvaltiot tukevat Yhdysvaltain joukkojen sotatoimia.

Ihmettelen, miksei Irakiin liittyvää kysymystä hyväksytä ja Kuubaan liittyvä kysymys hyväksytään, vaikka ensin mainittu kysymys onkin nähdäkseni täysin oikeutettu, sillä sen aihe on yleismaailmallinen. Arvoisa puhemies, minusta vaikuttaa siltä – koska tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun näin käy – että Irakiin liittyvät kysymykset sensuroidaan. Sitä ei voida hyväksyä. Pyydän joka tapauksessa vastaamaan tähän, sillä minusta alkaa näyttää mahdottomalta tuoda parlamentin käsiteltäväksi yleismaailmallisia ongelmia, jotka vaikuttavat meihin suoraan.

Arvoisa puhemies, pyydän selvitystä siitä, miksi tällaista syrjintää on harjoitettu.

  Puhemies. Hyvä Nogueira, tämän istunnon puhemies ei anna arviota eikä ryhdy keskustelemaan arvoisten parlamentin jäsenten esittämistä, menettelyn mukaisesti sallituista kysymyksistä. En aio ryhtyä vertailemaan kysymystänne, jota ei näy esityslistalla, Sacrédeusin kysymyksen kanssa.

Parlamentin puhemies on tehnyt päätöksensä. Olette kirjoittanut hänelle, olette puhunut hänelle täysistunnossa tästä asiasta, olette saanut vastauksen ja voitte ottaa yhteyttä parlamentin puhemieheen, jos katsotte sen tarpeelliseksi.

Irak-kysymystä on käsitelty parlamentissamme perinpohjin. Mainitsette ongelman, josta on keskusteltu ilman minkäänlaista sensuuria niin, että jokaisella poliittisella ryhmällä ja jäsenellä on ollut neuvoston ja komission läsnä ollessa luonnollisesti täydellinen sananvapaus. Pyydän teitä nyt olemaan tekemättä työjärjestystä koskevasta puheenvuorostanne epäjärjestystä aiheuttavaa puheenvuoroa. Olette nyt sanonut sen, minkä halusitte sanoa, ja olette ilmaissut näkemyksenne. Sanomisenne kirjataan pöytäkirjaan. Sallikaa nyt kysymyksiä esittävien jäsenten esittää kysymyksensä.

Tämän keskustelun aiheena ei ole se, mitkä kysymykset hyväksytään ja mitkä ei. Keskustelun aiheena ovat esityslistalla olevat kysymykset. Saatte 15 sekuntia aikaa esittää loppupuheenvuoronne.

  Nogueira Román (Verts/ALE). – (ES) Ensinnäkin haluan pyytää teitä toimittamaan kommenttini parlamentin puhemiehelle ja toiseksi huomautan, että puhun nyt toisesta vastauksesta, joka on uusi vastaus ja joka koskee tätä istuntoa. En tarkoita edellistä kertaa vaan uutta vastausta, jossa he hylkäsivät muutetun kysymykseni toisen kerran.

Pyydän teitä joka tapauksessa toimittamaan kommenttini parlamentin puhemiehelle kokonaisuudessaan, jotta hän voi toimia niiden mukaan, koska tarkoitukseni ei ole nyt luoda epäjärjestystä. Puolustan jäsenten perusteltua oikeutta käsitellä heihin ja joka tapauksessa ihmiskuntaan vaikuttavia ongelmia.

  Puhemies. Puhemies saa tietoonsa puheenvuorojenne sisällön mitä parhaimmasta lähteestä eli pöytäkirjasta. En aio toimia viestinviejänä, sillä hän perehtyy pöytäkirjaan ja saa tietää täsmälleen, mitä olette sanonut.

Seuraavana on Alexandros Alavanosin kysymys nro 2 (H-0292/03):

Aihe: Epidemiologinen seurantaverkosto

Euroopan parlamentin ja neuvoston 24. syyskuuta 1998 tekemällä päätöksellä 2119/98/EY⁽¹⁾ huolehditaan tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston perustamisesta yhteisöön. Äkillinen vakava hengitystieoireyhtymä (SARS) leviää erittäin nopeasti, ja tartuntatapauksia on jo esiintynyt Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Lisäksi tiedetään, että on pyydetty terveysministerien neuvoston ylimääräistä kokousta 15 jäsenvaltion toimien koordinoimiseksi.

Katsooko neuvosto, että tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkosto, josta säädetään päätöksellä 2119/98/EY, puuttui ajoissa äkillisen vakavan hengitystieoireyhtymän tapaukseen? Mitä toimia ehdotettiin? Mihin toimiin neuvosto aikoo ryhtyä edellä mainitun taudin valvomiseksi?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Työllisyyttä, sosiaalipolitiikkaa, terveyttä ja kuluttaja-asioita käsittelevä neuvosto hyväksyi 6. toukokuuta 2003 pidetyssä ylimääräisessä istunnossa päätelmät, joissa se vahvisti nopean tilannearvion ja tulevien toimien tarkistamisen tärkeyden tarkasteltuaan perusteellisesti äkillisen vakavan hengitystieoireyhtymän tilannetta sekä Euroopan unionissa että maailmanlaajuisesti sekä sen käsittelemiseksi toteutettuja eri toimia.

Neuvosto katsoo, että yhteisön tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkosto on osoittautunut hyvin tehokkaaksi perustaksi EU:n sisäiselle nopealle tietojenvaihdolle ja koordinoidulle lähestymistavalle, mihin liittyvät valtiot ovat osallistuneet täysimääräisesti.

Neuvosto muistutti, että terveyttä koskevien suojelutoimien soveltaminen kuuluu jäsenvaltioiden viranomaisille, ja vahvisti tällaisten toimien tehokkaasta koordinoimisesta epidemiologisen valvonnan verkoston komitean avulla saatavan hyödyn. Se hyväksyy myös epidemiologisen valvonnan verkoston komiteassa 10. huhtikuuta sovitut suuntaviivat välittömiä ja tulevia toimia varten. Ne voidaan tiivistää seuraavasti:

- kaikkien epäiltyjen SARS-tapausten nopea toteaminen hyvän valvonnan avulla

- tartunnanvaarassa olevien suojaaminen sairastapauksilta eristämällä SARS-potilaat tehokkaasti sairaaloissa, toimet hoitohenkilöstön suojaamiseksi mukaan luettuina

- erityisen huomion kiinnittäminen lentomatkustamiseen, joka on ollut merkittävä tekijä SARS:in leviämisessä, erityisesti tartunta-alueilta lähtevien matkustajien standarditarkastusten avulla, neuvomalla matkustajia lennon aikana ja antamalla tehokasta tiedotusta maahantuloasemalla tartunta-alueilta saavuttaessa

- tietoisuuden lisäämisen merkitys alan ammattilaisten ja laajan yleisön keskuudessa sekä oikea-aikainen ja täsmällinen raportointi ja tietojenvaihto muiden maiden kanssa, erityisesti ETA- ja EFTA-maiden, liittyvien valtioiden ja ehdokasvaltioiden sekä WHO:n kanssa. Yhteistyötä olisi lisäksi kehitettävä muiden kumppaneiden, kuten lentoyhtiöiden, kanssa.

Neuvosto kehottaa jäsenvaltioita ja liittymiseen valmistautuvia valtioita panemaan tehokkaasti täytäntöön verkoston komitean välittömiä ja tulevia toimenpiteitä koskevat suuntaviivat sekä edistämään aktiivisesti erityisen SARS-asiantuntijaryhmän perustamista verkoston komitean alaisuuteen tehtävänään kehittää Euroopan kattavia terveystoimia koskevia yhteisiä menettelytapoja ja neuvontaa.

Neuvosto korosti, että jäsenvaltioiden, komission ja WHO:n välistä yhteistyötä on jatkettava, ja kehotti jäsenvaltioita varmistamaan erityisesti, että

- kaikki epäillyt ja mahdolliset SARS-tapaukset tunnistetaan nopeasti ja tehokkaasti sekä eristetään asianmukaisesti sairaaloissa

- potilaita hoitava sairaalahenkilökunta suojataan asianmukaisesti

- terveydenhuoltohenkilöstölle ja yleisölle annetaan opastusta ja tietoja

- toteutetaan koko Euroopan unionin alueella yhdenmukaisia toimenpiteitä, joilla pyritään tiedottamaan ja hankkimaan tietoja tartunta-alueilta saapuvista kansainvälisistä matkailijoista tai näiltä alueilta saapuvista kauttakulkumatkustajista sekä mahdollistamaan heidän jäljittämisensä

- raportointi ja tietojenvaihto komission, WHO:n, muiden maiden ja kumppaneiden (esimerkiksi lentoyhtiöiden) kanssa on oikea-aikaista ja tarkkaa.

Lisäksi neuvosto pyytää komissiota

- jatkamaan SARS:ia koskevien EU:n toimien koordinoimista

- tarkistamaan säännöllisesti välittömiä ja tulevia toimia koskevia suuntaviivoja, erityisesti WHO:n suositusten pohjalta

- harkitsemaan tartuntatauteja ja terveysuhkia koskevan yleisen valmiussuunnitelman laatimista

- koordinoimaan ja verkostoimaan kansallista laboratorioalan asiantuntemusta

- antamaan rahoitustukea validoitujen diagnostisten testien, terapeuttisten hoitomuotojen ja rokotteiden tutkimukseen ja kehittämiseen.

Neuvosto tarkasteli tilannetta ja sen kehitystä 2. kesäkuuta 2003 pidetyssä istunnossaan ja pani merkille komission välikertomuksen SARS:iin liittyvistä viimeaikaisista tapahtumista sekä keskusteli nykyisestä tilanteesta. Kaikki jäsenvaltiot hyväksyivät komission kertomuksen ja aloitteet, joita on tehty tai suunniteltu tällä alalla. Neuvoston puheenjohtaja korosti tietojenvaihdon koordinoinnin tärkeyttä Euroopan tasolla, kun otetaan huomioon SARS:in rajatylittävä luonne.

  Alavanos (GUE/NGL). – (EL) Kiitos, arvoisa puheenjohtaja. Esitin kysymykseni ennen kuin terveysministerien neuvoston toukokuisesta istunnosta oli sovittu, ja haluan nyt vain todeta, että puheenjohtajan vastaus oli niin laaja ja kattava, ettei toisen kysymyksen esittäminen ole tarpeen.

  Puhemies. Seuraavana on

Bernd Posseltin kysymys nro 3 (H-0300/03):

Aihe: Euroopan unioni ja Ukraina

Mitä mieltä neuvosto on Euroopan unionin ja Ukrainan välisten suhteiden nykytilasta? Mitä aloitteita neuvoston puheenjohtaja on tehnyt yhteistyön tehostamiseksi Euroopan unionin ja Mustanmeren valtioiden välillä?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Euroopan unioni seuraa tarkasti Ukrainan tapahtumia ja tunnustaa, että Ukraina on edistynyt viime vuosina pyrkimyksissään luoda itsenäinen ja demokraattinen eurooppalainen valtio, jossa vallitsee markkinatalous.

Ukraina on tärkeä strateginen kumppani, josta pian tulee EU:n naapurimaa. Unioni suhtautuu myönteisesti Ukrainan pyrkimyksiin lähentyä Eurooppaa, mutta korostaa, että EU:n ja Ukrainan välisten suhteiden kehittyminen riippuu muun muassa parhaillaan toteutettavien sisäisten uudistusten onnistumisesta. Uutta koalitiohallitusta ja enemmistön ja opposition välistä yhteistyötä Ukrainan parlamentissa tietyillä oikeudellisilla aloilla voidaan pitää myönteisinä merkkeinä. Hallitus ja parlamentti tekevät yhdessä työtä lainsäädännön mukauttamiseksi yhteisön säännöstöön. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon. Uudistuksia tarvitaan erityisesti joukkotiedotusvälineiden ja oikeuslaitoksen kohdalla. Asevientiin liittyvää tilannetta, Kolhuga-tutkat mukaan luettuina, on vielä selkiytettävä.

Ukrainan WTO:n jäsenehdokkuus on merkittävä askel maan kehittämisen kannalta, mutta WTO:n sääntöjä on myös noudatettava ja sovellettava. Tähän liittyen valtion on vielä muokattava politiikkaansa ja tehtävä merkittäviä rakenneuudistuksia. EU:n ja Ukrainan välinen yhteistyö perustuu kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen, jolla asetetaan oikeudelliset puitteet yhteistyölle monilla eri aloilla. Mainitsen tässä niistä esimerkiksi energian, kaupan ja investoinnit, oikeus- ja sisäasiat, lainsäädännön lähentämisen, ympäristön, liikenteen sekä alueellisen ja rajatylittävän yhteistyön.

EU jatkaa avun antamista Ukrainalle Tacis-ohjelman puitteissa keskittyen painopisteisiin, joista on sovittu osapuolten kesken. EU on ottanut "Laajempi Eurooppa" -aloitteen kautta tärkeän askeleen vahvistaakseen Ukrainan kanssa tehtävää yhteistyötä, sillä Ukrainasta tulee EU:n naapurimaa laajentumisen jälkeen. Tämän aloitteen puitteissa on määritelty selkeä toimintaohjelma, joka koskee unionin naapurisuhteita keskipitkällä aikavälillä ja jonka tavoitteena on edistää poliittista lähentymistä, sosiaalisten ja taloudellisten rakenteiden valmiiksi saattamista yhdessä asteittain sekä poliittisen, taloudellisen ja kulttuuriaseman kohentamista yhteisten arvojen pohjalta. Asiasta vastaavat neuvoston yksiköt laativat parhaillaan erityistoimia tämän aloitteen panemiseksi täytäntöön.

Unioni tukee voimakkaasti alueellista yhteistyötä Euroopassa ja sen rajojen ulkopuolella sekä auttaa Mustanmeren valtioita edistämään hyviä naapurisuhteita Mustanmeren taloudellisen yhteistyöpaketin avulla. Tämä alueellinen organisaatio antaa toiminnalle merkittävää lisäpontta ja edistää näin huomattavasti Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen täytäntöönpanoa. Edistämällä taloudellista yhteistyötä konfliktinestokeinona organisaatio pyrkii ratkaisemaan konfliktit rauhanomaisesti ETYJ:n periaatteiden pohjalta. Unioni on tyytyväinen tähän toimintaan ja tukee osallistujamaiden integroimista eurooppalaiseen talouteen.

  Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kiitos perusteellisesta vastauksestanne. Baijerilla oli jo ennen Neuvostoliiton hajoamista läheiset kumppanuussuhteet Ukrainan kanssa, ja kollegani Radwan ja minä olemme juuri vauhdittaneet merkittävällä tavalla Ukrainan kanssa käytävää kauppaa. Kaupankäynnille ja liiketoiminnalle on kuitenkin oltava puitteet.

Haluan tästä syystä esittää kaksi melko yksityiskohtaista kysymystä. Ensinnäkin: missä määrin Tacis-ohjelmaa on tehostettu siten, että siinä keskitytään hallinnollisten valmiuksien luomiseen ja hallituksen, oikeuslaitoksen ja hallinnon piirissä työskentelevän uuden, nuoremman viranomaissukupolven kouluttamiseen? Tämä on nimittäin kaikkein suurin puute ja syy siihen, miksei talousjärjestelmä pysty toimimaan kunnolla. Oikeusvaltion puitteet eivät ole toimintakykyiset.

Arvoisa puheenjohtaja, toinen yksityiskohtainen kysymykseni koskee mainitsemaanne geostrategista asemaa. Etelä-Kaukasuksen valtiot ovat tämän asian suhteen luonnollisesti tärkeässä roolissa, vaikka ne eivät olekaan EU:n välittömässä naapurustossa. Haluaisin kysyä teiltä, millainen rooli Etelä-Kaukasuksella on Mustanmeren valtioiden kanssa tehtävän yhteistyön alalla.

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Hallinnollisten valmiuksien kehittäminen on todellakin perustekijä näissä maissa saavutettavan edistyksen ja uudistusten kannalta. Toivon kuitenkin, että arvoisa parlamentin jäsen käsittää, että hallinnollisten valmiuksien kehittäminen riippuu myös siitä, miten kukin valtio vastaa uudistustarpeeseen sisäpolitiikassaan. Tacis tai jokin muu ohjelma voi korkeintaan olla avustavassa roolissa. En voi antaa suoraa vastausta siihen, tehostetaanko tätä painopistettä taloudellisesti, mutta vastaan kysymykseen mielelläni kirjallisesti.

Puheenjohtajavaltio on pannut merkille Kaukasuksen valtioiden erityisen merkityksen ja tarpeen kehittää yhteistyötä ja suhteitamme näiden maiden kanssa. Kyseisillä mailla on kuitenkin ratkaistavanaan monenlaisia ongelmia, ja lähentyminen Kaukasuksen alueen maihin on uskoakseni unionin ulkopolitiikassa pitkän aikavälin hanke. Luotan siihen, että seuraavat puheenjohtajavaltiot jatkavat toimia asian hyväksi, aivan kuten mekin olemme ottaneet muutamia askeleita tähän suuntaan puheenjohtajakautemme aikana, sillä uskomme todella, että asia on sen arvoinen.

  Sacrédeus (PPE-DE). (SV) Haluan kysyä puheenjohtajavaltio Kreikan edustajalta, miten neuvosto suhtautuu siihen, että Ukraina on vaarallinen maa toimittajille. Haluaisin myös tietää, miten neuvosto kommentoi sitä, että kymmenen toimittajan, joiden joukossa on myös hallitusta arvostellut toimittaja Georgij Gongadze, kohtaloa ei tunneta eikä asiaa tutkita.

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Kuten tiedätte, eräiden toimittajien kohtalosta Ukrainassa ei ole tietoa. En voi vastata siihen, onko toimittajien työskentely maassa yleisesti vaarallista, mutta tällaiset tapaukset ovat toki erityisen huolestuttavia. Tämä asia mainittiin myös julkisissa tiedonannoissa, jotka esitin lehdistötilaisuudessa yhdessä korkean edustajan Solanan kanssa sen jälkeen, kun olimme vierailleet Ukrainassa yhteistyösuhteiden ylläpitämisen puitteissa järjestetyssä troikan kokouksessa muutama kuukausi sitten.

  Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, miten arvioitte Ukrainan pyrkimyksiä Maailman kauppajärjestöön nähden?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) En pysty arvioimaan Ukrainan toimia Maailman kauppajärjestöön nähden. Olkaa hyvä ja esittäkää kysymyksenne komissiolle.

  Puhemies. Haluamatta arvostella esittämiänne kysymyksiä pyydän kaikkia arvoisia jäseniä esittämään sellaisia lisäkysymyksiä, jotka liittyvät tiukasti esitetyn kysymyksen aiheeseen, sillä jotkin esitetyistä kysymyksistä eivät nyt vaikuta täydentäviltä, ja neuvoston puheenjohtaja tietää, ettei hänen tarvitse vastata, ellei kysymys ole täydentävä.

Seuraavana on

Ioannis Marinosin kysymys nro 4 (H-0309/03):

Aihe: GALILEO-ohjelman rahoitusongelmat

Financial Times -lehdessä 28. huhtikuuta 2003 ilmestyneen artikkelin mukaan Euroopan unionin kunnianhimoinen satelliittinavigointiohjelma viivästyy vielä entisestään sen rahoitukseen liittyvien kiistojen vuoksi. Artikkelin mukaan 25. huhtikuuta 2003 oli pidetty Euroopan avaruusjärjestön kokous, jonka aikana ei ollut saatu vapautettua hankkeen rahoittamiseksi tarvittavia 550 miljoonaa euroa.

Miten neuvosto aikoo vakuuttaa Euroopan kansoille, että Euroopan unionilla on poliittista tahtoa toteuttaa tätäkin kunnianhimoisempia ja kalliimpia tavoitteita – kuten Euroopan unionin yhteinen puolustuspolitiikka – kun ei asioita saada etenemään edes sellaisten hankkeiden yhteydessä kuin GALILEO, jonka tarkoituksena oli varmistaa Euroopan unionin riippumattomuus Yhdysvaltojen satelliitti-infrastruktuurista?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Neuvosto kiinnittää erityistä huomiota siihen, että Galileo-ohjelmaa toteutetaan parhaissa mahdollisissa olosuhteissa. Neuvosto on tyytyväinen jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön välillä lopultakin saavutettuun sopimukseen, joka päättää samalla myös järjestön tähänastiset vaikeudet osallistua Galileo-ohjelman rahoitukseen ja joka mahdollistaa siten ohjelman jatkamisen. Se lievittää myös niiden kumppanien huolta, jotka ovat tehneet ja tekevät edelleen merkittäviä ajallisia, inhimillisiä ja taloudellisia investointeja tutkimukseen, suunnitteluun ja ohjelmointiin alustavassa kehittämisvaiheessa. Samalla neuvosto toteaa, ettei sillä ole valtuuksia puuttua Euroopan avaruusjärjestön kaltaisen hallitustenvälisen järjestön päätöksiin, vaikka valtaosa siihen kuuluvista maista (13 jäsentä 15:stä) onkin myös Euroopan unionin jäsenvaltioita.

  Marinos (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, esitin kysymykseni ennen kuin kyseistä sopimusta, joka mahdollistaa tämän erittäin tärkeän ohjelman täytäntöönpanon, oli tehty ja olen iloinen siitä, että tämä tapahtui Kreikan puheenjohtajakauden aikana, sillä olen kreikkalainen ja arvostan myös suuresti minulle vastannutta neuvoston puheenjohtajaa. Kun tämä este on nyt raivattu, haluan pyytää arvoisaa neuvoston puheenjohtajaa kertomaan, minkäsuuruinen summa Galileoon hänen laskelmiensa mukaan sijoitetaan, jos kaikki Euroopan unionin jäsenvaltiot osallistuvat siihen, ja mikä on kunkin jäsenvaltion osuus. Entä milloin alkaa menettely toteuttamisen edistämiseksi ja milloin Galileo hänen näkemyksensä mukaan alkaa tarjota palvelujaan, mikä on kaikkein tärkeintä, ja tuleeko palveluista vain Euroopan laajuisia vai myös maailmanlaajuisia? Pyydän häntä myös kertomaan, onko Yhdysvaltojen vastalauseisiin vastattu ja onko todellakin olemassa vaara, kuten Yhdysvallat väittää, että Galileo häiritsee Yhdysvaltain satelliittipaikannusjärjestelmän taajuuksia, joissa etusijalle asetetaan tosiasiassa sotilaalliset vaatimukset.

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) En voi vastata kaikkiin näihin yksityiskohtiin suoralta kädeltä. Ne ovat komissiolle kuuluvia asioita. Erilaisia arvioita on esitetty ja niistä on keskusteltu silloin tällöin, ja riippumattomat asiantuntijat ovat antaneet arvioitaan. Pyydän arvoisaa jäsentä esittämään tämän kysymyksen komissiolle. Toimitan hänelle mielelläni kirjallisesti kaikki neuvoston saatavilla olevat tiedot, jotka liittyvät hänen esittämiinsä kysymyksiin.

  Radwan (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, toivon, että kysymykseni on osoitettu neuvostolle, sillä toimivalta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kuuluu edelleen jäsenvaltioille. Haluan korostaa tässä vaiheessa, että vaikka Galileo on ensi kädessä yksityisen sektorin hanke ja hanke, josta toivomme myös saavamme yksityisen sektorin tarjoamia palveluja, meidän olisi Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista koskevan yhteisen hankkeen puitteissa määriteltävä nyt oikea suunta, jotta voisimme varmistaa, että infrastruktuuripalveluja ja tiedotuspalveluja on tulevaisuudessa saatavilla ja ostettavissa Euroopan tasolla. Tähän mennessä meillä ei valitettavasti ole ollut tarvittavaa infrastruktuuria. Puhumme nopean toiminnan joukoista, ja jotta voisimme tulevaisuudessa toimia ulkopolitiikan alalla, meidän on voitava luottaa Galileoon. Tätä asiaa varten olisi siis luotava budjettikohta, ja tämä on varmasti myös neuvoston etujen mukaista.

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Olen samaa mieltä siitä, että Galileolla on myös poliittinen ulottuvuus, ja neuvosto on tästä syystä tukenut sitä. Galileo-ohjelmalla on kuitenkin myös erittäin vahva kaupallinen ulottuvuus, ja haluan korostaa, että neuvosto on kiinnostunut myös sen edistymisestä ja kyvystä pärjätä markkinoilla vallitsevissa taloudellisissa ja kilpailuolosuhteissa ja sen säilymisestä kannattavana hankkeena.

  Puhemies. Seuraavana on

Paulo Casacan kysymys nro 5 (H-0312/03):

Aihe: Luettelo terroristijärjestöistä

Aseellista vastarintaa harjoittavan iranilaisen People's Mujahidin of Iran -järjestön aseistariisunnasta vastuussa oleva kenraali Odierno on antanut lausunnon (France Press 11.5.2003), jonka mukaan kyseisen ryhmittymän yhteistyö Yhdysvaltain joukkojen kanssa ja sitoutuminen demokratiaan Iranissa merkitsee sitä, että Yhdysvaltain hallituksen on harkittava uudelleen järjestön asemaa "terroristijärjestönä". Kenraali korosti vielä, että järjestö, joka luopuu aseistaa liittoutuman hyväksi, tekee selvästi yhteistyötä, ja hän uskoo tämän johtavan siihen, että on vielä arvioitava, onko Mujahidin terroristijärjestö vai ei.

Tämä vain vahvistaa taas uudelleen, että ei ole mitään perusteita pitää People's Mujahidin of Iran -järjestöä terroristijärjestöistä laaditussa luettelossa.

Milloin neuvosto aikoo poistaa järjestön terroristijärjestöjä koskevasta luettelosta?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Kannatan erityistoimenpiteiden toteuttamisesta terrorismin torjumiseksi annetun neuvoston yhteisen kannan 2001/931/YUTP 6 artiklan 1 kohdan noudattamista. Neuvosto tarkistaa luettelossa olevien henkilöiden, yhteisöjen ja järjestöjen nimet säännöllisin väliajoin vähintään kerran puolessa vuodessa sen varmistamiseksi, että niiden säilyttäminen luettelossa on perusteltua.

Voin kertoa teille, että neuvosto vahvisti edellisen tarkistuksen yhteydessä, että iranilainen Mujahidin Khalq -järjestö, joka tunnetaan myös nimellä People's Mujahidin of Iran, säilytetään luettelossa.

  Casaca (PSE). – (PT) Kiitos, neuvoston puheenjohtaja, mutta kerroitte vain sen, minkä tiesimme jo kaikki. Ette sen sijaan selvittänyt sitä, miten järjestö, jonka ei ole koskaan todettu syyllistyneen terroritekoon tai jota ei edes ole koskaan syytetty terroriteosta tai muustakaan rikoksesta Euroopan maaperällä, voi sisältyä luetteloon, kun samanaikaisesti esimerkiksi Irania, jonka yhdelle diplomaatille saksalainen tuomioistuin on jo langettanut tuomion terrori-iskusta ja joka parhaillaan tukee sitä vastustavien järjestöjen kieltämistä ja nimeää ne terroristeiksi, ei mainita luettelossa. Haluaisin, että selvitätte asian nyt. Tämä on ongelman ydin, ja haluaisin, että neuvosto kertoisi kantansa ja antaisi selityksen parlamentille ja Euroopan kansalaisille.

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Neuvosto on katsonut arvioituaan kaikki asiaan liittyvät tekijät, että kyseinen järjestö on sisällytettävä luetteloon. Haluan myös todeta, että arvio perustui jäsenvaltioille asianmukaisten menettelyjen mukaisesti annettuihin tietoihin ja että asiasta on tehty yhteinen päätös.

  Dupuis (NI). – (FR) Neuvoston vastaus on mielenkiintoinen sikäli, että sen perusteella on hyvin vaikea käsittää, millaisia kriteerejä neuvosto käyttää määritellessään, tuleeko tiettyä järjestöä pitää terroristijärjestönä vai ei. Mielestäni asianmukaisessa prosessissa kuten oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissäkin sovellettavien sääntöjen tulisi mahdollistaa ainakin se, että järjestöt voisivat valittaa päätöksestä tuomioistuimeen. Euroopan parlamentilla on oikeus saada tietää, minkä seikkojen perusteella neuvosto on tehnyt päätöksensä.

Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, esitänkin teille nyt joitakin hyvin yksityiskohtaisia kysymyksiä. Suostuuko neuvosto toimittamaan Euroopan parlamentille asiakirjat, joissa eritellään terroristijärjestöiksi katsottuja ryhmittymiä vastaan esitetyt syytökset? Voisitteko myös määritellä kriteerit, joita olette soveltaneet määritellessänne, onko ryhmittymä terroristijärjestö vai ei? Kuten tiedämme, Venäjä on hiljattain pyytänyt, että kolme tšetšeeniryhmittymää sisällytetään terroristijärjestöjen luetteloon, vaikka kahta näistä ryhmittymistä ei ole tosiasiassa edes olemassa. Varsin mielenkiintoinen tapaus sinänsä.

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Yhteisessä kannassa, johon viittasin, määritellään kaikki ne kriteerit, jotka otetaan huomioon sisällytettäessä järjestöjen tai henkilöiden nimiä luetteloon. Muistutan teille, että päätökset luetteloon sisällytettävistä henkilöistä ja järjestöistä tekevät kunkin Euroopan unionin jäsenvaltion riippumattomat oikeuslaitoksen viranomaiset, jotka takaavat ehdottomasti asian oikeudenmukaisen käsittelyn, sillä kyseessä on toki varsin arkaluonteinen asia.

  Turco (NI). – (IT) Arvoisa puheenjohtaja, tämä toinen vastauksenne on täysin epäuskottava: tiedämme erittäin hyvin, ettei ole olemassa mitään selkeitä menettelyjä terroristijärjestöjen sisällyttämiseksi luetteloon. Kollegani Dupuis pyysi täysin yksiselitteisesti saada tietoja menettelyistä, joiden avulla voidaan valittaa sisällyttämisestä luetteloon. Totuus on se, että ainoa luetteloon sisällyttämistä tai siitä poistamista koskeva kriteeri on poliittinen arvio. Meidän onkin siis esitettävä kysymys uudelleen. Pyydämme neuvostoa yksinkertaisesti esittämään näkemyksensä tästä poliittisesta arviosta ja uudesta poliittisesta käänteestä: onko poliittinen muutos niin merkittävä, että se riittää perustelemaan järjestön aseman uudelleen arvioinnin?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Minulla ei ole mitään lisättävää siihen, mitä äsken sanoin. Kriteerit ja menettelyt on määritelty, ja ne ovat selkeät. Toimivaltaiset viranomaiset ovat katsoneet, että järjestö on pidettävä luettelossa, eikä minulla ole näin ollen syytä arvostella asiaa millään lailla.

  Puhemies. Seuraavana on

Lennart Sacrédeusin kysymys nro 6 (H-0313/03):

Aihe: Ihmisoikeusloukkaukset Kuubassa

Tämän vuoden maaliskuussa Kuubassa vangittiin 78 opposition jäsentä. Huhtikuussa järjestettiin pikaoikeudenkäynnit ilman asianmukaista puolustusta ja ilman puolueettomien henkilöiden läsnäoloa, joiden seurauksena syytetyille langetettiin 15 ja 28 vuoden vankeusrangaistukset. Vangitut suorittavat nyt rangaistustaan epäinhimillisissä olosuhteissa eritysselleissä tai yhdessä piintyneiden rikollisten kanssa usein niin kaukana kotoaan, että perheenjäsenten tapaaminen on mahdotonta. Nämä olosuhteet loukkaavat selvästi ihmisoikeuksia.

Mitä neuvosto aikoo tehdä varmistaakseen poliittisten vankien vapauttamisen Kuubassa? Mitä neuvosto tekee sen eteen, että kuubalaisten vankien kohtelua parannettaisiin ja että heidät siirrettäisiin lähemmäksi kotejaan? Mitä neuvosto aikoo tehdä vankien ja heidän omaistensa tukemiseksi? Mitä vaikutuksia näillä vankeusrangaistuksilla on Kuuban kanssa käytäviin neuvotteluihin mahdollisesta AKT-jäsenyydestä?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Kuten neuvosto vastasi kysymykseen H-0243/03 Euroopan parlamentin toukokuun istuntojakson kyselytunnilla, puheenjohtajavaltio antoi heti kyseisten pidätysten tultua ilmi Euroopan unionin puolesta julkisia lausuntoja ja esitti voimakkaita Havannan vastaisia vastalauseita. Myös jäsenvaltiot protestoivat voimakkaasti pidätyksiä ja teloituksia vastaan kahdenvälisessä yhteydenpidossaan Kuuban viranomaisten kanssa. Neuvosto on tyytyväinen Euroopan parlamentin 10. huhtikuuta antamaan päätöslauselmaan, jossa vahvistetaan unionin selkeä kielteinen kanta näihin toimiin.

Neuvosto hyväksyi 14. huhtikuuta pidetyssä istunnossaan seuraavat päätelmät:

"Neuvosto tuomitsee Kuuban viranomaisten viimeaikaiset toimet, erityisesti teloitukset, toisinajattelijoiden laajamittaiset pidätykset, epärehelliset oikeudenkäynnit ja mielivaltaisten ja liioiteltujen rangaistusten määräämisen. Se vaatii kaikkien poliittisen vankien välitöntä vapauttamista. Viimeaikaiset tapahtumat, jotka merkitsevät Kuuban ihmisoikeustilanteen huononemista entisestään, vaikuttavat EU:n suhteisiin Kuuban kanssa ja yhteistyön lisäämisen näkymiin. Neuvosto seuraa tiiviisti tilanteen kehitystä."

Unioni tuki myös Kuuban ihmisoikeustilannetta käsitteleviä päätelmiä, jotka tehtiin Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeustoimikunnan 59. istunnossa. Unionin puheenjohtajavaltio antoi yleisenä kannanottona julistuksen, jossa todettiin, että EU tuomitsee laajamittaiset pidätykset, epäoikeudenmukaiset pikaoikeudenkäynnit sekä mielivaltaiset ja kohtuuttomat tuomiot, joita langetettiin useille toisinajattelijoille heidän ilmaistuaan rauhanomaisesti poliittisia, uskonnollisia ja yhteiskunnallisia mielipiteitään ja harjoitettuaan oikeuttaan osallistua täysimääräisesti ja tasavertaisesti yhteiskunnalliseen toimintaan.

EU vaatiikin näin ollen, että nämä henkilöt, joita se pitää mielipidevankeina, vapautetaan viipymättä, ja se kehottaa vapauttamaan välittömästi kaikki poliittiset vangit. EU on myös erittäin huolissaan opposition jäsenten jatkuvasta painostuksesta.

EU tuomitsee suorin sanoin viimeaikaiset Kuuban kansalaisten teloitukset pikaoikeudenkäyntien jälkeen ja on pahoillaan siitä, että kuolemantuomioita koskeva moratorio eli täytäntöönpanon lykkäys maassa on päättynyt.

Nämä viimeaikaiset tapahtumat, jotka osoittavat maan ihmisoikeustilanteen huonontuneen entisestään, vaikuttavat EU:n suhteisiin Kuuban kanssa ja yhteistyön lisäämisen näkymiin. ΕU seuraa erittäin tarkasti yksilönoikeuksien ja poliittisten oikeuksien loukkauksia, jotka vaikuttavat edelleen unionin suhteisiin Kuuban kanssa.

ΕU jatkaa tilanteen huolellista seuraamista ja kiinnittää erityistä huomiota 78 tuomitun henkilön mahdollisiin oikeudellisiin valituskeinoihin.

Haluan myös korostaa, että unioni ponnistelee edelleen poliittisten vankien välittömän vapauttamisen puolesta ja sen varmistamiseksi, että he eivät tällä välin joudu kärsimään eikä heitä kohdella epäinhimillisesti.

Mainittakoon myös, että Kuuban ulkoasiainministeri peruutti 17. toukokuuta Kuuban hakemuksen liittyä Cotonoun sopimuksen allekirjoittajavaltioihin.

  Sacrédeus (PPE-DE). (SV) Kiitän neuvoston puheenjohtajavaltion Kreikan edustajaa vilpittömästi perusteellisesta vastauksesta ja toimista, joihin asian suhteen on ryhdytty. Kiitoksia erittäin paljon. Neuvosto on todennut parlamenttimme edessä täysin yksiselitteisesti eräitä tärkeitä asioita eli sen, että ihmisoikeustilanne on huonontunut, että vangit ja pitkät tuomiot vaikuttavat tuleviin Kuuban-suhteisiimme ja että 78 vangille on nyt taattava valitusoikeus.

Esitän täydentävänä kysymyksenä seuraavan ehdotuksen: voisiko Eurooppa-neuvosto ryhtyä käytännön toimiin ja kutsua Saharovin palkinnon saajan, kristillisdemokraattisen ihmisoikeusaktivistin Oswaldo Payá Sardiñasin, viralliselle vierailulle Kreikkaan ja Euroopan unioniin? Näin tekemällä se kannustaisi samalla jäsenvaltioiden pääministereitä ja ulkoministereitä lisäämään Saharovin palkinnon arvostusta tällä tavalla.

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Minulla ei ole mitään lisättävää. Painan mieleeni arvoisan jäsenen ehdotuksen ja harkitsemme, voidaanko se toteuttaa.

  Ribeiro e Castro (UEN). – (PT) Kiitos, arvoisa neuvoston puheenjohtaja. Kävimme kuukausi sitten tämän saman keskustelun, ja haluaisin nyt laajentaa sitä hieman.

Sortotoimet Kuubassa ovat jatkuneet yli kuukauden, ja tilanne on pääpiirteittäin pysynyt samana, joten meidän olisi jo tehtävä muutakin kuin annettava tuomitsevia lausuntoja. Ne ovat toki tärkeitä, mutta ne eivät riitä. Meillä on asian suhteen erityinen vastuu, koska annoimme vuoden 2002 Saharovin palkinnon Osvaldo Payálle. Nyt on tullut aika näyttää, ettei Saharovin palkinto ole mikään mukava koulupalkinto ja ettei se ole pelkkää glamouria Hollywoodin Oscar-palkintojen tapaan, vaan että se on Euroopan unionin ja sen parlamentin kannanotto demokratian, ihmisoikeuksien ja vapauden puolesta kaikkialla maailmassa. Lähetimme yhdentoista kollegani kanssa neuvoston puheenjohtajalle, korkealle edustajalle, komission puheenjohtajalle ja parlamentin puhemiehelle kirjeen, jossa pyysimme heitä yhteisesti kutsumaan Payán vieraaksemme sekä neuvostoa laatimaan kaikille jäsenvaltioille suosituksen, jossa kehotetaan niiden Havannan-suurlähettiläitä tekemään samoin ja kutsumaan Payán Eurooppaan vierailemaan pääkaupungeissamme ja ministeriemme, pääministeriemme ja komission puheenjohtajan luona ja kertomaan meille kansainvälisten uutisvälineiden kautta Kuubassa tapahtuvasta tragediasta. Tämä olisi aktiivinen tapa osoittaa solidaarisuutemme ja näyttää, että myöntämillämme palkinnoilla on todellista merkitystä.

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Kuka on lähettänyt tämän kirjeen? Minun tietooni ei ole tullut mitään siihen liittyvää, joten en nyt voi antaa teille yksityiskohtaista vastausta.

  Korakas (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, olen hämmästynyt siitä, että kysymyksen esittänyt jäsen tukee pidätettyjä ja tuomittuja henkilöitä, sillä hehän toimivat todistetusti maksua vastaan yhteistyössä Yhdysvaltain Havannan edustuston kanssa omaa maataan, sosialistista Kuubaa vastaan, joka on johtotähti ja loistava esimerkki Amerikan kansoille ja joka neljäkymmentä vuotta kestäneestä Yhdysvaltojen laittomasta kauppasaarrosta huolimatta on pystynyt tarjoamaan kansalleen parhaan elintason ja koulutustason koko Keski- ja Etelä-Amerikassa. Yhdysvaltain imperialistit eivät voi tästä syystä antaa Kuuban vallankumousliikkeelle anteeksi, ja he tekevät kaikkensa lopettaakseen sen keinolla millä hyvänsä, vaikka murhaamalla sen johtajat.

Haluan esittää kysymyksen neuvoston puheenjohtajalle, joka kuulemani mukaan on yhtä mieltä kaikesta siitä, mitä edelliset puhujat ovat sanoneet. Mitä hänen maansa hallitus tekisi, jos paljastuisi, että Kreikan kansalaiset ovat suostuneet Kreikalle vihamielisen vieraan vallan palkkaamiksi ja toimimaan maksusta maataan vastaan? Luuletteko, että se olisi antanut heille palkinnon? Miten tällainen toiminta liittyy ihmisoikeuksien harjoittamiseen? Miten hän kommentoi sitä, että Yhdysvaltain Havannan edustuston järjestämiin salaliittokokouksiin on osallistunut myös Kreikan diplomaattiedustaja? Miten hän perustelee Euroopan unionin vaikenemisen siitä, että kuubalaisia on pidätettynä Yhdysvalloissa, koska he paljastivat Fidel Castron ja muiden Kuuban johtajien salamurhasuunnitelman, ja että kuubalaisia lentokonekaappareita ei ole luovutettu Kuuballe, vaan he saavat vapaasti liikkua Yhdysvalloissa? Eikö meidän pitänyt taistella terrorismin torjumiseksi?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Arvoisa puhemies, totean aluksi, etten aio vastata tähän kysymykseen. Vastaan sen sijaan yhteen kysymykseen Kreikan hallituksen ulkoasiainministerinä enkä neuvoston puheenjohtajana. Mainitsitte diplomaatin osallistuneen salaliittoon ja muuhun toimintaan. Se on yhtä aikaa koominen ja harhaanjohtava väite, ja teille on varmasti kerrottu, että vastasin puolueenne jäsenen esittämään samankaltaisen kysymykseen Kreikan hallituksessa ja sanoin, että on naurettavaa tulkita, että Yhdysvaltain Kuuban suurlähetystön pitämissä kutsuissa, joita pidetään joka viikko ja joita järjestävät mitä moninaisemmat henkilöt, ja kun kaikki käyvät siellä täällä...

(Korakas keskeyttää puheenvuoron käyttämättä mikrofonia.)

Olkaa hyvä älkääkä keskeyttäkö minua... ette ansaitse vastausta!

  Puhemies. Korakas saa työjärjestyspuheenvuoron.

  Korakas (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, miten neuvoston puheenjohtaja Yiannitsis rohkenee sanoa, etten ansaitse vastausta! Olen esittänyt polttavia kysymyksiä. Myös hänen hallituksensa on syyllinen, ja hänen olisi vastattava esittämiini kysymyksiin suuremmalla kunnioituksella.

  Puhemies. Neuvoston puheenjohtaja Yiannitsis totesi aluksi, että te ette ollut esittänyt hänelle alkuperäistä kysymystä ja ettei hän siksi aikonut vastata neuvoston puheenjohtajana. Olen sitä mieltä, että meidän on jatkettava esityslistan seuraamista tälle istunnolle tavanomaisella tyyneydellä.

Seuraavana on

Claude Moraesin kysymys nro 7 (H-0321/03):

Aihe: Thessalonikissa kesäkuussa kokoontuva Eurooppa-neuvosto

Mitä mieltä neuvosto on Thessalonikissa kesäkuussa kokoontuvan Eurooppa-neuvoston asialistasta? Keskustellaanko neuvostossa EU:n rajavalvonnasta, laajentumisen jälkeisten EU:n ulkorajojen valvontaan tarvittavista resursseista, maahanmuuttajien kotouttamiskysymysten ja hallitun taloussiirtolaisuuden koordinoinnista?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Käsittelimme tämän aamun istunnossa perinpohjin Thessalonikin Eurooppa-neuvoston asialistaa. Haluan kuitenkin lisätä, että nyt käsitellään selityksin varustetusta esityslistasta laadittua ensimmäistä versiota, joka annettiin myös yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston viimeaikaisen istunnon käsiteltäväksi, ja että puheenjohtajavaltio aikoo rajata Thessalonikin Eurooppa-neuvoston asialistan seuraaviin aiheisiin:

- Eurooppa-valmistelukunnan saavuttamat tulokset ja tulevan hallitustenvälisen konferenssin päätettävät asiat

- toisiinsa liittyvät maahanmuutto-, raja- ja turvapaikka-asiat

- laajentuminen

- EU:n politiikka Länsi-Balkanilla

- Laajempi Eurooppa, uudet naapurit

- keväällä 2003 pidetyn Eurooppa-neuvoston jatkotoimenpiteet

- tietyt ulkosuhteisiin ja turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvät asiat.

Seuraavia aiheita saatetaan käsitellä EU:n ja Yhdysvaltojen suhteiden käsittelyn yhteydessä: Lähi-itä ja Irak sekä korkean edustajan Solanan suositukset yleisestä strategiasta ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla sekä laajemmasta strategiasta joukkotuhoaseiden leviämisen estämiseksi. Yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto on kirjannut nämä puheenjohtajavaltion ehdotukset.

Kysymyksen toisessa osassa käsiteltyjen asioiden osalta kerron arvoisalle jäsenelle, että Eurooppa-neuvoston on määrä käsitellä kahta tärkeää raporttia. Toinen koskee Sevillan Eurooppa-neuvostossa sovittujen suuntaviivojen käytännön toteuttamista. Suuntaviivat koskevat toimenpiteitä, jotka liittyvät laittomaan maahanmuuttoon, koordinoidun ja yhdennetyn ulkorajojen hallinnoinnin joustavampaan käyttöönottoon, maahanmuuttopolitiikan sisällyttämiseen unionin suhteisiin kolmansien maiden kanssa sekä lainsäädäntötyön vauhdittamiseen yhteisen turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan laatimiseksi. Toisessa raportissa tarkastellaan hylätyn päätöksen saaneiden maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kotouttamiseen, ulkorajojen hallinnointiin, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan ohjelmiin kolmansissa maissa sekä vastuunjaon periaatteen soveltamiseen käytettävissä olevien yhteisten rahoitusresurssien tehokkuutta.

Neuvoston tavoitteena on käsitellä näitä kahta raporttia niin, että Eurooppa-neuvosto voi antaa suuntaviivoja näillä aloilla toteutettavista jatkotoimista. Tarkoituksena on, että Eurooppa-neuvosto käsittelee näissä puitteissa kevään 2003 neuvoston päätelmien mukaisesti uudelleen maahanmuuttoa, laillisten maahanmuuttajien integrointia eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja työllisyyttä.

Puheenjohtajavaltio muistuttaa lopuksi, että Thessalonikin Eurooppa-neuvoston asialista hyväksytään neuvoston työjärjestyksen mukaisesti yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston istunnossa 16.–17. kesäkuuta 2003.

  Moraes (PSE). – (EN) Kiitos, että vastasitte tähän seitsemänteen kysymykseen. Tämä on ollut rankka istunto. Tämänaamuisessa keskustelussa vastasitte moniin näistä kysymyksistä erinomaisessa vastauksessanne. Haluan kuitenkin vielä pyytää teitä esittämään henkilökohtaisen mielipiteenne yhdestä asiasta.

Puheenjohtajavaltio Kreikka on mielestäni onnistunut erityisen hyvin käsittelemään maahanmuuttoon liittyviä myönteisiä kysymyksiä, kuten perheiden yhdistämistä ja nyt integroimista. Onko vastauksessanne mainittu maahanmuuttajien integroiminen mielestänne ensisijaisesti jäsenvaltioiden asia vai pidättekö siihen liittyvän toiminnan koordinoimista tärkeänä? Unohdamme joskus, että eurooppalaisissa yhteiskunnissamme on monia, jotka toivoisivat parempien integroimiskeinojen ja koordinoinnin soveltamista. Oletteko henkilökohtaisesti sitä mieltä, että tätä toimintaa on koordinoitava vai onko se ensisijaisesti jäsenvaltioiden asia?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Kysymys esitettiin minulle henkilökohtaisesti. Voin vastata sekä omasta puolestani että puheenjohtajavaltio Kreikan puolesta. Se ei kuitenkaan merkitse, että vastaukseni edustaisi 15 jäsenvaltion kantaa. Kuten tiedätte, eräiden maiden mielestä nämä maahanmuuttajien integroimiseen liittyvät kysymykset ovat valtioiden sisäisiä asioita. Toisaalta on kuitenkin muistettava, että Euroopan unionin jäsenvaltioissa asuvien jopa miljoonien maahanmuuttajien integroimisen epäonnistuminen johtaa usein erityisen vaikeisiin yhteiskunnallisiin tilanteisiin, joilla on usein myös vakavia vaikutuksia politiikkaan ja sitä kautta erittäin epätoivottavia seurauksia. Euroopan yhteiskunnalliselle, poliittiselle ja taloudelliselle mallille on ominaista sisäinen yhteiskunnallinen lähentyminen, jollaista on todennäköisesti vaikea löytää monista muista maailman maista, ja meidän on näin ollen säilytettävä se peruslähtökohtana sekä maissamme että maanosassamme. Tämän vuoksi olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että maahanmuuttajien integroiminen edellyttää toimien koordinointia yhteisön tasolla, sillä jossakin maassa syntyvällä vakavalla yhteiskunnallisella ja poliittisella jännitteellä on suuri merkitys myös muiden maiden kannalta.

  Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kommentoin lyhyesti Ukrainaa koskevaa kysymystäni nro 3. On täysin selvää, että asia liittyy Euroopan unioniin, koska Venäjän ja Ukrainan liittyminen WTO:hon aiheuttaa seurauksia, jotka vaikuttavat tähän alaan. Asiasta todennäköisesti keskustellaan myös Thessalonikin Eurooppa-neuvostossa.

Esitän kuitenkin Thessalonikin neuvostoa koskevan seuraavanlaisen kysymyksen: neuvosto on vaatinut Basel II:n eli yritysten luottokelpoisuuteen liittyvän puitesopimuksen vaikutuksia koskevan arvion tekemistä. Komissio ei vielä ole sitä tehnyt. Lupasitte edellisessä istunnossa, että ryhdytte toimiin asian suhteen. Mitä on tapahtunut neuvoston vaatimuksen suhteen tai neuvoston ja komission välisen yhteistyön suhteen? Onko kyseisen tutkimuksen tekeminen suunnitteilla?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Tämä asia koskee komissiota. Jos komissio antaa tutkimuksen, harkitsemme toki, miten voimme ottaa sen huomioon Thessalonikin neuvostossa.

  Puhemies. Kysymys nro 8 jätetään käsittelemättä, koska kysymyksen esittäjä ei ole läsnä.

Seuraavana on

Richard Howittin kysymys nro 9 (H-0325/03):

Aihe: Ehdotettu Euroopan unionin puolustuksesta, puolustusvoimavarojen kehittämisestä ja materiaalihankinnoista vastaava virasto

Mitä keskusteluja neuvostossa on jo käyty ehdotetusta Euroopan unionin puolustuksesta, puolustusvoimavarojen kehittämisestä ja materiaalihankinnoista vastaavasta virastosta, jotta Euroopan unionin sotilaallinen kapasiteetti kokonaisuudessaan voitaisiin panna toimeen? Aikooko neuvoston puheenjohtaja tehdä lisää asiaa koskevia aloitteita?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Puolustusvoimavarojen kehittämisestä ja materiaalihankinnoista vastaavan hallitustenvälisen viraston perustamista käsiteltiin äskettäin Eurooppa-neuvoston puitteissa käydyissä keskusteluissa, joiden tuloksena laadittiin puheenjohtajavaltion päätelmien 35 kohta. Tarkoitan 20.–21. maaliskuuta kokoontunutta Eurooppa-neuvostoa. Neuvosto käsitteli asiaa kyseisten päätelmien pohjalta sekä 19. toukokuuta kokoontuneen yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvoston päätelmien yhteydessä, joissa se toisti kyseisen kohdan sisällön ja erityisesti tarpeen tutkia puolustusvoimavarojen kehittämisestä ja materiaalihankinnoista vastaavan hallitustenvälisen viraston mahdollista perustamista unioniin. Asiaan liittyvää työtä jatketaan. Muistutan teille, että puheenjohtajavaltio Kreikka lähetti viime vuoden lopulla komission puheenjohtajalle kirjeen, jossa korostimme nimenomaan tarvetta tehdä tällaisia aloitteita, jotka ovat arvoisan jäsenen esittämään kysymykseen sisältyvän lähestymistavan mukaisia.

  Howitt (PSE). – (EN) Kiitän neuvoston puheenjohtajaa vastauksesta ja myös tuesta, jota hänen hallituksensa on osoittanut tätä asiaa kohtaan. Oli mielenkiintoista havaita, että äskettäin kokoontuneessa puolustusta käsitelleessä neljän jäsenvaltion kokouksessa, jonka kutsui koolle Verhofstadt, kannatettiin ajatusta viraston perustamisesta. Oma pääministerini Tony Blair ja Jacques Chirachan tukivat alkuperäistä, Le Touquet’ssa esitettyä ehdotusta. Vaikka Euroopan unionissa on eroja puolustusyhteistyöhön liittyvien näkemysten suhteen, tämä asia näyttäisi olevan sellainen, joka voisi yhdistää meitä.

Haluaisin tietää, uskooko neuvoston puheenjohtaja asian edistyvän vielä jäljellä olevan puheenjohtajakauden aikana ja voisiko hän yrittää laatia aikataulun siitä, miten paljon voisimme edistyä asiassa.

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Tämän asian ajamiseksi on ryhdytty toimiin. On sen sijaan vaikeaa arvioida, pystyykö puheenjohtajavaltio Kreikka vielä edistämään asiaa jäljellä olevien kolmen viikon aikana. Meidän on pidettävä mielessä, että yhteisessä yleisten asioiden neuvostossa, jossa kokoontuivat ulkoasiainministerit ja puolustusministerit, oli mahdollisuus käsitellä kaikkia näitä asioita, ja uskon, että seuraava tilaisuus ei tule aivan pian, vaan pikemminkin kolmen, neljän tai viiden viikon kuluttua.

  Puhemies. Seuraavana on

Olivier Dupuis’n kysymys nro 10 (H-0330/03):

Aihe: Iranin hallituksen ydinaseohjelma

Iranin People's Mujahedeen -järjestö ilmoitti elokuussa 2002 Iranin hallituksen salaisesta ydinaseohjelmasta. Sekä valtion viranomaiset että riippumattomat tutkimusjärjestöt ovat vahvistaneet ohjelman sotilaalliset päämäärät. Jopa komissaari Patten näyttää myöntäneen asian viimeisissä tiedotteissaan.

Voiko neuvosto selvittää, mikä on ollut EU:n ja Iranin hallituksen välisten ja energiapolitiikasta käytäväksi rakentavaksi vuoropuheluksi kutsuttujen neuvottelujen merkitys, joiden yhteydessä on käsitelty kyseistä ydinaseohjelmaa?

Voiko neuvosto selvittää, mihin toimiin se aikoo ryhtyä ja miten se aikoo muuttaa suhtautumistaan Iraniin estääkseen nykyisen diplomatiansa tuhoisat seuraukset?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Joukkotuhoaseet ja etenkin ydinaseet sekä niiden leviämisen estäminen ovat asia, joka huolestuttaa unionia suuresti Iranin yhteydessä. Kansainvälisen atomienergiajärjestön pääjohtajan ElBaradein on tarkoitus jättää 16. kesäkuuta kyseisen järjestön johtokunnalle raportti, joka sisältää hänen havaintonsa Iranin ydinaseohjelmasta. Raportti selventää huomattavasti käsitystä Iranin ydinaseohjelman olemassaolosta. Neuvosto ottaa raportin huomioon keskustellessaan seuraavassa istunnossaan Iraniin liittyvistä asioista.

Kysymys komission esittämistä asiaan liittyvistä näkemyksistä olisi esitettävä suoraan kyseiselle toimielimelle. Komission pitäisi myös selvittää Iranin kanssa käytävään niin sanottuun "energiapolitiikkaa koskevaan rakentavaan vuoropuheluun" liittyvää toimintaa, sillä komissio käy vuoropuhelua unionin puolesta.

Neuvosto ottaa säännöllisin väliajoin esille kysymyksen joukkotuhoaseista ja niiden leviämisen estämisestä ennen kaikkea unionin ja Iranin välisen laaja-alaisen vuoropuhelun yhteydessä. Viimeksi aihe otettiin esille 29. huhtikuuta. Neuvosto vaatii Irania allekirjoittamaan, ratifioimaan ja panemaan täytäntöön asiaa käsittelevät kansainväliset sopimukset ja erityisesti Kansainvälisen atomienergiajärjestön takuusopimusten lisäpöytäkirjan. Näitä asioita käsiteltiin unionin ja Iranin välistä kauppa- ja yhteistyösopimusta käsitelleellä neuvottelukierroksella Teheranissa 1.–2. kesäkuuta. Neuvosto totesi Iranille yksiselitteisesti, että se odottaa unionin ja Iranin välisten talous- ja kauppasuhteiden lähentämisen johtavan vastaavaan edistykseen kaikilla muilla EU:n ja Iranin välisiin suhteisiin liittyvillä aloilla.

Lisään vielä, että unioni pitää erityisen tärkeänä ydinsulkusopimuksen maailmanlaajuista noudattamista ja todellisen ydinaseettoman vyöhykkeen luomista Lähi-itään.

  Dupuis (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, olen yhtä mieltä neuvoston kanssa siitä, että komissio vastaa energiapolitiikkaa koskevasta rakentavasta vuoropuhelusta. Komissio on kuitenkin Euroopan unionin osa siinä missä neuvosto ja Euroopan parlamenttikin, ja kaiken lisäksi ulkopolitiikkaa koskevien suuntaviivojen laatiminen on neuvoston tehtävä.

Niinpä kysyn seuraavaa: jos Kansainvälisen atomienergiajärjestön pian julkaisemassa raportissa esitetään kielteisiä päätelmiä, pyytääkö neuvosto komissiota keskeyttämään tämän energiapolitiikkaa koskevan rakentavan vuoropuhelun? Haluaisin tietää tämän asian. Komissio on toki se toimielin, joka panee päätökset täytäntöön, mutta laajojen suuntaviivojen hahmottelemisesta vastaa ensisijaisesti neuvosto.

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Totesin jo vastauksessani, että – ja ihmettelenkin, miksi tätä kysytään uudestaan – neuvosto ottaa huomioon tulevan raportin keskustellessaan Iraniin liittyvistä asioista seuraavassa istunnossaan. Siitä hypoteettisesta kysymyksestä, mitä raportti sisältää ja mitä neuvosto tekee, jos raportissa todetaan sitä tai tätä, en voi tässä vaiheessa keskustella.

  Puhemies. Hyvät jäsenet, aikamme on melkein kulunut loppuun, mutta yritämme vielä käsitellä kaksi Iraniin liittyvää kysymystä, jos neuvoston puheenjohtaja vain suostuu jäämään klo 19.15 asti, sillä aloitimme myöhässä. Kiitoksia paljon.

Casaca saa puheenvuoron täydentävän kysymyksen esittämistä varten.

  Casaca (PSE). – (PT) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, haluan kysyä teiltä, ettekö pidä sitä omituisena, että neuvoston eräisiin terroristijärjestöihin liittyvät kannat eivät ole asiantuntijoiden tai minkään riippumattoman tahon mielipiteitä vaan neuvoston omia poliittisia näkemyksiä, vaikka asiasta ei puhuta mitään lehdistössä. Kun sen sijaan kyseessä on Iranin ydinaseohjelma, tieteellinen lehdistö ja muutkin lähteet pursuavat yksityiskohtia pelkästään ydinaseiden valmistukseen käytettävän raskaan veden käytöstä Iranissa, mutta neuvosto ei siitä huolimatta tee yhtään mitään vaan odottaa vain tulevia raportteja, joita Iranin hallitus itse mahdollisesti toimittaa.

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Totesin, että pian julkaistaan arvovaltaisimman kansainvälisen järjestön raportti asiasta. Neuvosto ottaa raportin huomioon ja päättää, mihin toimiin se ryhtyy raportin perusteella. Muistutan, että neuvosto on todennut, ettei talous- ja kauppasuhteissa edistytä, ellei keskustelumme aiheena olevissa asioissa tapahdu edistystä. Näiden asioiden välillä on siis tosiasiallinen yhteys.

  Puhemies. Seuraavana on

Gianfranco Dell'Alban kysymys nro 11 (H-0331/03):

Aihe: Iranin toiminnasta johtuva Lähi-idän epävakaa tilanne

Libanonin ja Palestiinan jälkeen Iranin hallinto näyttää keskittävän ponnistelunsa teokraattisen diktatuurin levittämiseen Irakissa ja se käyttää hyväksi epävakaata tilannetta Irakissa.

Mitä neuvosto aikoo tehdä estääkseen Iranin hallinnon epävakautta lisäävän toiminnan Lähi-idässä?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Neuvosto on täysin tietoinen siitä, että poliittisen ja taloudellisen vakauden palauttaminen Irakiin riippuu suuresti naapurimaiden rakentavasta asenteesta. Euroopan unioni vaatiikin jatkuvasti naapurimaita, Iran mukaan luettuna, osoittamaan itsehillintää ja tukemaan Irakin vakauttamispyrkimyksiä.

Neuvosto pitää Lähi-idän rauhanprosessia perustavanlaatuisena asiana, jonka suhteen neuvosto toivoo edistyvänsä huomattavasti Iranin kanssa käytävän tiiviimmän vuoropuhelun avulla. Neuvosto on myös tehnyt Iranille selväksi, että se odottaa EU:n ja Iranin talous- ja kauppasuhteiden lähentämisen johtavan vastaavaan edistykseen kaikilla muillakin EU:n ja Iranin välisiin suhteisiin liittyvillä aloilla.

Edellisessä EU:n ja Iranin väliseen laaja-alaiseen vuoropuheluun liittyvässä kokouksessa, joka pidettiin Ateenassa 29. huhtikuuta, keskusteltiin Iranin kanssa pitkään sekä Irakista että Lähi-idästä. Unioni ottaa jatkossakin nämä aiheet esille ollessaan yhteydessä Iranin viranomaisiin.

  Dell'Alba (NI). – (IT) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, tänään toteutuu Sharm el-Sheikhissä jotain toivottavasti erityisen merkittävää: israelilaisten ja palestiinalaisten välinen toivoaksemme aidosti rakentava vuoropuhelu. Eurooppa ei ole mukana näissä keskusteluissa, mutta tuette silti vieläkin ajatusta kriittisestä vuoropuhelusta eli siitä, että kauppasuhteita hoidetaan kiinnittämättä juurikaan huomiota tai kiinnittämättä aidosti huomiota ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja oikeusvaltion periaatteeseen liittyviin näkökohtiin. Mikä on neuvoston vastaus Euroopan parlamentin jäsenten esittämään yhä kiireellisempään pyyntöön, kun otetaan huomioon uutiset, joiden mukaan Iran näyttää tukevan edellä mainittua toimintaa – kuten mainitsin lausunnossani – ja kun otetaan huomioon kymmenien parlamentin jäsenten esittämä protestiasiakirja, jossa he vaativat tehokkaampaa toimintaa, jotta Iran demokratisoisi järjestelmänsä, sillä muuten Iranin suhteen on ryhdyttävä toimiin, joiden ei välttämättä tarvitse olla sotilaallisia mutta joissa on tehtävä selväksi, ettei kriittinen vuoropuhelu ole keino hoitaa asioita?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Olen pannut merkille unionin toiveen pitää korkeampaa profiilia tällaisten asioiden suhteen. Se on pieni osa sitä yleistä ongelmaa, jota käsittelemme jatkuvasti. Tarkoitan sitä, miten unioni voi saada lisää painoarvoa ulkopolitiikan alalla. Unioni oli kuitenkin mukana Kreetalla muutamia päiviä sitten pidetyssä Euro–Välimeri-kokouksessa, johon osallistui myös israelilaisia ja palestiinalaisia ja monien muiden arabimaiden edustajia. Keskustelujen ilmapiirin ansiosta edettiin sellaiseen vaiheeseen, jossa voimme nyt keskustella mahdollisesti erityisen merkittävistä edistysaskeleista.

  Puhemies. Seuraavana on

Maurizio Turcon kysymys nro 12 (H-0332/03):

Aihe: Iranin hallituksen pernarutto-ohjelma

Riippumattomat tutkimuslaitokset ovat todistaneet Iranin Mujahedin-liikkeen elokuussa 2002 tekemät paljastukset Iranin hallituksen salaisesta ydinaseohjelmasta täysin paikkansa pitäviksi. Näin ollen saman järjestön 15. toukokuuta julkistamat tiedot Iranin hallituksen pernaruttobakteerin tuotanto-ohjelmasta on otettu vakavasti kansainvälisessä mediassa.

Mitä neuvosto aikoo tehdä tällaisten ohjelmien suhteen?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Neuvosto korostaa sitä, että joukkotuhoaseet ja niiden leviämisen estäminen kuuluvat yleisesti ottaen niihin aloihin, joista Euroopan unioni on ollut jo vuosien ajan huolissaan Iranin kohdalla. Unioni kannustaa Irania allekirjoittamaan, ratifioimaan ja panemaan täytäntöön asiaa käsittelevät kansainväliset päätökset ja, kuten aiemmin totesin, erityisesti Kansainvälisen atomienergiajärjestön sopimukset, sillä Iranin ydinaseohjelma huolestuttaa tällä hetkellä suuresti kansainvälistä yhteisöä, mihin myös viittasin jo aiemmin. Unioni kannustaa Irania lisäksi osallistumaan täysimääräisesti työhön, jonka tuloksena järjestetään vuonna 2006 biologisia ja toksiiniaseita koskevan yleissopimuksen tarkistamista käsittelevä kuudes konferenssi. EU:n ja Iranin välistä kauppa- ja yhteistyösopimusta käsittelevä neuvottelukierros Teheranissa 1.–2. kesäkuuta tarjosi juuri oikeaan aikaan mahdollisuuden käsitellä kyseisiä aiheita Iranin kanssa.

Neuvoston tiedossa ei ole mitään erityistä Iranin hallituksen pernaruttobakteerin tuotanto-ohjelmaa. Jos tällaisen ohjelman olemassaolosta kuitenkin saadaan merkkejä, ne otetaan vakavasti huomioon ja niitä tarkastellaan asianmukaisella huolellisuudella.

  Turco (NI). – (IT) Tämä vastaus annetaan meille yleensä aina, kun joku esittää kysymyksen Euroopan unionin ja jonkin maailman diktatuurin välisistä suhteista. Maailmassa ei ole yhtään demokratianvastaista diktatuuria, jota Euroopan unioni ei rahoittaisi sillä verukkeella, että se auttaa käynnistämään vuoropuhelun.

Näemme kaikki, mitä tapahtuu Vietnamissa, Laosissa, Kiinassa tai Kuubassa. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, sananne muistuttavat minua siitä, mitä tässä parlamentissa todettiin joulukuussa 2000, kun aiheena oli Afganistania käsittelevän yhteisen päätöslauselman hyväksyminen. Olisi naurettavaa, jos meille toistettaisiin samat asiat nyt. Lyhytnäköinen suhtautumisemme tulevaisuuteen huolimatta siitä, että voimme jo ennakoida selvästi, mitä todennäköisesti tuleman pitää, ja tällainen tapa lähestyä kansainvälisiä suhteita on pelottavaa ja täysin epäuskottavaa ja ennustaa paljon suurempaa tuhoa kuin minkä olemme jo nyt mahdollistaneet.

  Puhemies. Seuraavana on

Marco Cappaton kysymys nro 13 (H-0333/03):

Aihe: Demokratia ja ihmisoikeudet Iranissa

Seitsemän vuotta siitä kun Iranin hallitus yritti vakuuttaa iranilaiset ja kansainvälisen yhteisön, että se oli avoin muutokselle ja demokratisoinnille, kaikille tarkkailijoille ja ennen kaikkea iranilaisille itselleen on nyt käynyt selväksi, että mikään ei muuttunut paremmaksi eikä ihmisoikeus- tai demokratiatilanteessa tapahtunut minkäänlaista kehitystä.

Tukeeko neuvosto kansainvälisesti valvottua kansanäänestystä demokraattisen järjestelmän perustamisesta Iraniin?

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Neuvosto on edelleen erittäin huolissaan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien loukkauksista Iranissa. Neuvosto pyrkii edistämään ihmisoikeuksien ja perusvapauksien sekä oikeusvaltion periaatteen kunnioittamista kyseisessä maassa. Näin tehdään muun muassa ylläpitämällä viime joulukuussa käynnistettyä EU:n ja Iranin välistä laaja-alaista vuoropuhelua ihmisoikeuksista.

Neuvosto on useaan otteeseen tehnyt selväksi, että EU:n ja Iranin välisten kauppasuhteiden lähentymisen – joka on myös kauppa- ja yhteistyösopimusta käsittelevien neuvottelujen tavoite – on johdettava vastaavaan edistykseen kaikilla muillakin EU:n ja Iranin välisiin suhteisiin liittyvillä aloilla. Se merkitsee sitä, että yhteistyön ja kaupankäynnin lisääminen Iranin kanssa edellyttää samalla merkittävää myönteistä kehitystä useilla unionia huolestuttavilla aloilla, mukaan luettuna erityisesti ihmisoikeudet.

  Cappato (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, kysymys koskee itse asiassa laajempaa kysymystä siitä, onko neuvosto halukas tekemään selkeän ja konkreettisen ehdotuksen siirtymästä, jota se pitää olennaisena ja välttämättömänä demokratisointiprosessin osalta.

Viittasin kysymyksessäni kansanäänestykseen demokraattisen järjestelmän perustamisesta. Jos emme halua kansanäänestystä, voimme harkita muita välineitä. Olennainen kysymys on se, että neuvosto asettaa tietyt vaatimukset. Tämä on yksiselitteinen pyyntö. Emme saa tyytyä vain vaatimaan vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä ja toteamaan, että tilannetta on parannettava, vaan meidän on asetettava selvät kiinnekohdat. Vastustatteko kansanäänestystä? Siinä tapauksessa haluamme tietää, millaisia kiintopisteitä neuvosto asettaa ja mitä pidätte pienimpänä mahdollisena yhteisenä nimittäjänä ja ehdottomana vähimmäisvaatimuksena. Olette tänään kertonut meille, että kauppasopimustemme ehdoksi asetetaan demokratian ja ihmisoikeuksien alalla saavutetun edistyksen arviointi, joten kysymme: jos kansanäänestystä ei pidetä, millaista kynnystä, mitä välinettä tai mitä vaatimusta pidätte ehdottomana vähimmäisrajana? Muuten koko tämä touhu on turhaa, ja sitten – mistä sitä tietää – Yhdysvallat puuttuu asiaan välittämättä yleisestä paheksunnasta ja ehdottaa muita ratkaisuja tai välineitä.

  Yiannitsis, neuvosto. – (EL) Arvoisa puhemies, pidän ajatusta siitä, että Euroopan parlamentti antaisi tällaisen päätöslauselman ja ehdottaisi Iranin hallituksen vaihtoa ja kansanäänestystä demokraattisen järjestelmän perustamisesta, varsin kiinnostavana. Poliittiselta kannalta neuvosto pitää asian mielessä ennen kuin se päättää, mihin toimiin on ryhdyttävä.

  Puhemies. Kiitoksia paljon, arvoisa neuvoston edustaja Yiannitsis.

Puhemies. – Neuvostolle osoitetuille kysymyksille varattu aika on lopussa. Näin ollen kysymyksiin nro 14–21 vastataan kirjallisesti⁽²⁾.

Neuvostolle osoitettujen kysymysten käsittely päättyi⁽³⁾.

(Istunto keskeytettiin klo 19.15 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

PUHETTA RYHTYI JOHTAMAAN
varapuhemies LALUMIÈRE

(1) EYVL L 268, 3.10.1998, s. 1.

(2) Ks. liite "Kyselytunti" .

(3) Ks. pöytäkirja "Parlamentin jäsenyys".