Takaisin Europarl-portaaliin

Choisissez la langue de votre document :

 Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Sanatarkat istuntoselostukset
Keskiviikko 5. marraskuuta 2003 - Bryssel EUVL-painos

10. Tukipaketti (jatkoa)
MPphoto
 
 

  Sanders-ten Holte (ELDR).(NL) Ensinnäkin haluan kiittää esittelijöitä heidän tekemästään ensiluokkaisesta työstä. Vaikka he eivät olekaan juuri nyt paikalla, he voivat lukea tämän pöytäkirjasta.

Liberaalina olen tyytyväinen siihen, että komissio on tehnyt ehdotuksensa kulttuurin, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä nuorison tukemiseen tarvittavaksi oikeudelliseksi kehykseksi. Tällä hetkellä noudatettavat menettelyt eivät aina ole taanneet avoimuutta ja laatua, ja nämä ovat kuitenkin kaksi perusedellytystä, joiden on toteuduttava, mikäli Eurooppa haluaa tulla maailman dynaamisimmaksi ja kilpailukykyisimmäksi tietoon perustuvaksi taloudeksi. Komission on tärkeää pitää tämä mielessä laatiessaan ehdotuspyyntöjä. Tarvitsemme selkeitä perusteita avustusten myöntämiseen organisaatioille ja hankkeille, ja nämä kriteerit on julkistettava niin, että hakijat tietävät asemansa. Organisaatioiden ja hankkeiden valinta on tehtävä huolellisesti, eikä sitä saa jättää komission tehtäväksi. Tästä syystä olen alkanut puhua riippumattomien asiantuntijoiden käyttämisen puolesta. Alankomaissa meillä on niin kutsuttu kulttuurineuvosto. Se on neuvoa-antava elin, joka antaa perusteltuja lausuntoja ministerille, joka toimii saamiensa neuvojen perusteella, ellei niistä poikkeamiseen ole erityisen hyvää syytä.

Kuvittelisin, että vastaavanlainen elin olisi mahdollista perustaa myös Euroopan tasolla vastaamaan kulttuurialan organisaatioiden valinnasta. Tämä on paljon moitteettomampi menettelytapa kuin meillä nykyisin käytössä oleva. Nyt on kuitenkin kysymys siitä, pitäisikö avustukset sitoa tietyille edunsaajille vai ei. Perinteisesti ryhmäni ei ole kannattanut avustusten sitomista, mutta valittujen organisaatioiden pitäisi myös voida luottaa jonkinlaiseen jatkuvuuteen. Olen myös puhunut tämän puolesta omassa ryhmässäni. Mielestäni monivuotisten puitesopimusten tekeminen on hyvä keino kiertää tämä ongelma, mutta meidän on varottava jatkamasta avustuksia loputtomiin. Näin ollen ryhmäni kannattaa avustusten asteittaisen vähentämisen käyttöönottoa kolmannesta vuodesta alkaen. Laskelmieni mukaan jos vuosittainen vähennystaso on 2,5� prosenttia, kuten komissio on ehdottanut, avustuksia voidaan maksaa vielä noin neljäkymmentä vuotta. Se kylläkin on aikamoinen sitoumus meille ja vielä lastenlapsillemmekin. Siksi me liberaalit ehdotamme kymmentä prosenttia. Tällä tavoin organisaatiot voisivat luottaa saavansa meiltä tukea kolmeksitoista vuodeksi. Samalla saadaan mahdollisuus tukea myös uusia organisaatioita, joita laajentumisen vuoksi ei todellakaan pidä jättää huomiotta. Jatkuvuus yhdistettynä riittävään liikkumatilaan, jossa voi syntyä uusia innovaatioita – se on mottoni.

Valitettavasti meillä on ensi vuonna vastassa uusi ongelma. Toimintaohjelmienhan oletetaan jatkuvan keskeytyksettä 1.� tammikuutta� 2004, johon on vain muutama viikko aikaa, eikä mikään ole vielä järjestyksessä. Tähän asti tukea saaneet organisaatiot uhkaavat jäädä tyhjin käsin vuonna� 2004. Liberaalit haluavat varmistaa, ettei näin pääse käymään, ja sitä varten tarvitaan siirtymäjärjestelyjä.

Lopuksi haluan huomauttaa lyhyesti, että sen lisäksi, että avustusten myöntämismenettelyn on oltava avoin, asiat on myös käsiteltävä nopeasti ja tehokkaasti. Olen maininnut tämän aiemminkin ja toistan sen vielä tässä: tämä on tärkeää ja pätee kaikkiin kolmeen ohjelmaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alavanos (GUE/NGL).(EL) Arvoisa puhemies, ensin haluan kiittää kolmea esittelijää, erityisesti Packia, koska juuri ennen istunnon alkua hän osoitti, että poliittisen kovuuden lisäksi hänessä on olemassa toinenkin, pehmeämpi puoli, ja se on hyvin, hyvin tärkeää.

Haluan sanoa, että tämä uudistus ja sen mukanaan tuoma oikeudellinen kehys tulivat tarpeeseen. Sillä on tärkeä merkitys ja se parantaa menettelyjä. Haluan kuitenkin tuoda esiin myös muutamia huolenaiheita.

Nämä huolenaiheet liittyvät sekä tiettyihin yhteisön tukea saaviin pysyviin elimiin että organisaatioiden valintaan yksittäistoimia varten. Pelkään, että olemme vaarassa luoda joukon organisaatioita, jotka kuluttavat kohtuuttomasti yhteisön varoja, ja samalla saatamme mutkistaa niiden kautta toteutettavaa työtä. Toisaalta jättämällä tärkeän osan näitä väliaikaisia elimiä koskevasta päätöksenteosta budjettivallan käyttäjälle, me mielestäni heikennämme avoimuutta ja löyhennämme edunsaajien valintakriteerejä.

Erityisesti olen huolissani nuoriso-ohjelmasta. Pelkään, että Euroopan nuorisofoorumi on hyvin etäällä uudesta sukupolvesta ja organisaatioista, jotka liittyvät nuorten todelliseen maailmaan. Pelkään myös, että nuorisolta viedään todellista vaikutusvaltaa valintakriteereillä, joiden mukaan edunsaajiksi voidaan valita esimerkiksi yleistä eurooppalaista etua nuorisoalalla ajavia tai Euroopan unionin nuorisopoliittiseen tavoitteeseen pyrkiviä organisaatioita. Meidän olisi hyväksyttävä Euroopan unionin politiikkaa koskeva väittely ja kyseenalaistaminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Perry, Roy (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, arvostan kovasti sitä, että arvoisa komission jäsen yrittää edetä tässä asiassa mahdollisimman varovasti, loukkaamatta ketään. Hän tekee varmasti parhaansa, jotta saisimme pelastetuksi edes joitakin ensiluokkaisista ohjelmista, joita olemme vuosien mittaan olleet käynnistämässä. Me kaikki tässä salissa tiedämme, samoin kuin kulttuuri-, nuoriso-, koulutus-, tiedonvälitys- ja urheiluvaliokuntakin, että Euroopan unionin työhön tarvitaan paitsi unionin toimielimiä, myös ulkopuolisia ihmisiä.

Onneksi on olemassa monia kunnioitettavia, uutteria organisaatioita, joilla on suuri rooli Euroopan unionin ja yhteistyön edistämisessä. Erityisesti tarkoitan Eurooppa-neuvostoja, Euroopan nuoriso-orkesteria, Euroopan nuorisoparlamenttia ja Model Youth Parliament -säätiötä. Näitä organisaatioita Euroopan unioni ja parlamentti ovat tukeneet jo vuosia avustuksilla, jotka parlamentti on äänestyksissään hyväksynyt. Tuntuu aivan uskomattomalta, että samana vuonna, jolloin unioni on laajentumassa ja olemme saamassa uuden perustuslain – puhumattakaan Euroopan parlamentin vaaleista – me edes harkitsemme näiden unionin keulakuvana toimivien instituutioiden rahoituksen alentamista tai poistamista kokonaan.

Sanoisin jäsen Dührkhopille, että voimme aina keksiä uusia tapoja kuluttaa rahaa byrokratiaan, tuomareihin ja hallintomenettelyihin. Sen sijaan meidän on löydettävä keinoja osoittaa rahat ihmisille, jotka aikovat todella tehdä sillä jotakin.

Euroopan parhaista konservatorioista valittavista soittajista koostuvan orkesterin kokoaminen vaatii paljon järjestelytyötä ja etukäteissuunnittelua. Kuinka voidaan varata konserttitiloja, jos ei tiedetä, onko rahaa käytettävissä? Osa näistä menettelyistä yksinkertaisesti tuhoaa tällaiset ponnistelut kokonaan. Jos Euroopan unioni ei pysty löytämään avustusten myöntämiseen tarvittavaa yksimielisyyttä, tai ei yksinkertaisesti halua, miksi minkään muunkaan organisaation pitäisi edes harkita avustamista?

Avustusten asteittaisen vähentämisen osalta minun täytyy sanoa, että olen tavallisesti samaa mieltä jäsen Sanders-ten� Holten kanssa, mutta avustusten vähentämistä koskeva ehdotus osoittaa laatijoiltaan yksinkertaisesti täydellistä näköalattomuutta ja on sitä paitsi voimakkaassa ristiriidassa EU:n perustajien näkemysten kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Wyn (Verts/ALE).(EN) Arvoisa puhemies, haluan pyytää anteeksi ryhmäni kahden jäsenen poissaoloa. Jäsenet Ahern ja Echerer eivät valitettavasti päässet paikalle tänä iltana. Samalla haluan kiittää esittelijä Sanders-ten� Holtea, mutta tärkeimmät kiitokseni kuuluvat jäsen Pretsille, vaikka hän ei olekaan tällä hetkellä paikalla, erinomaisesta työstä, jota hän on tehnyt tämän mietinnön parissa, mikä osoittaa hänen ymmärtävän erinomaisesti nuorisojärjestöjen tarpeita ja tavoitteita.

Tässä koko ajan enemmän yksilöllistyvässä yhteiskunnassa nuorten kansalaisjärjestöillä on keskeinen rooli nuorten tuomisessa mukaan kansalaisyhteiskunnan toimintaan. Kuten Youth Forum Jeunesse totesi äskettäin julkaisemassaan kannanotossa, nuorisojärjestöt ovat yhteiskunnallisia toimijoita, jotka antavat valtaa nuorille. Ne ovat vapaamuotoisia oppimisympäristöjä ja sopivat siksi erityisen hyvin harjoitteluareenaksi, jossa nuorilla on mahdollisuus oppia demokraattista päätöksentekoa, kulttuurienvälistä vuorovaikutusta, tavoitteellista toimintaa, projektinhallintaa, konfliktien ratkaisua, organisointikykyä ja paljon muuta.

Nuorisojärjestöjen toiminta on tietenkin voimakkaasti riippuvaista erilaisista tuista. Siksi pidän myönteisenä, että kaikenlaiset nuorisojärjestöt, myös Youth Forum Jeunesse ja muut kansainväliset valtioista riippumattomat nuorisojärjestöt, on jätetty avustusten asteittaisen vähentämisen periaatteen ulkopuolelle, sillä se olisi merkinnyt niiden rahoituksen vähenemistä 2,5� prosentilla kolmannesta vuodesta eteenpäin.

Säännöllisten määrärahojen takaaminen näille kansalaisjärjestöille on paras tapa tukea niiden toimintaa ja lisätä niiden tehokkuutta ja ponnisteluja yhteiskunnallisesti valveutuneemman nuorisosukupolven kasvattamiseksi. Kannatan myös ehdotusta tukihakemusprosessin käyttäjäystävällisyyden lisäämisestä. Tällä hetkellä se on aivan liian monimutkainen. Siitä syystä kannatan täysin Packin esittämää tarkistusta� 16, joka antaisi hakijoille mahdollisuuden korjata virheitä hakemuksen jättämisen jälkeenkin. Sen pitäisi vähentää teknisistä syistä hylättävien hakemusten määrää.

Toivon myös kovasti, että Packin erinomainen mietintö saa taakseen riittävän enemmistön, mikä takaisi oikeusperustan kansainvälisten nuorisojärjestöjen tehokkaalle rahoittamiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Hyland (UEN).(EN) Arvoisa puhemies, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen toimintaohjelma osoittaa, miten tärkeää olisi saada luotua asianmukainen oikeusperusta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla Euroopan tasolla toimivien järjestöjen tukemiseen. Näkisin mielelläni, että ohjelmalla tuettaisiin toimia, joiden tavoitteena olisi lisätä nuorten tietämystä poliittisesta järjestelmästä sekä edistää yhteiskuntaopin opetuksen kehittämistä, vaikka tiedän, että koulut eivät kuulu näihin nimenomaisiin ohjelmiin. Haluaisin kuulla arvoisan komission jäsenen näkemyksiä tämän näkökohdan korostamisen merkityksestä, koska se on nykyään erityisen keskeinen seikka Irlannin yhteiskunnassa.

Monivuotisen ohjelman on määrä kattaa ajanjakso� 2004–2008 ja sen arvo on – kuten tiedämme – 129,62� miljoonaa euroa. Eikö lyhyempi jakso antaisi paremmat mahdollisuudet toimien tarkasteluun aiemmassa vaiheessa ja laajentumisen vaikutusten huomioon ottamiseen? Kannatan voimakkaasti kaikkia pyrkimyksiä, joiden tavoitteena on saattaa tämä asia tyydyttävään päätökseen, jotta uusi ohjelma ei viivästyisi enää enempää. Komissio antoi ehdotuksensa vasta toukokuussa� 2003, ja siksi ei ole realistista odottaa, että ensimmäiset tuet olisivat käytettävissä ennen loppukesää� 2004.

Olen esittelijän kanssa samaa mieltä avoimuudesta. Katson, että kaikki EU:n avustusten saajat olisi velvoitettava ilmoittamaan näkyvästi – joko verkkosivuillaan, vuosikertomuksessaan tai jopa kirjepaperissaan – saaneensa EU:n tukea.

 
  
MPphoto
 
 

  Wynn (PSE).(EN) Arvoisa puhemies, en halua toistaa muiden jäsenten puheita, etenkään kollegani Dührkopin, mutta haluaisin vain varoittaa kahdesta edessänne olevasta mietinnöstä.

Myöhemmin tässä kuussa budjettivaliokunnalla on neuvoston kanssa sovittelukokous, jossa käsitellään useita eri aiheita. Yhtenä aiheena on kokonaissopimuksen aikaansaaminen niiden alojen osalta, joilla päätökset tehdään yhteispäätösmenettelyssä. Tällaisia aloja on yhteensä seitsemän, joista kolme on tämän viikon täysistunnon esityslistalla. Me budjettivaliokunnassa olemme pyrkineet – erityisesti ahkeraa työtä tehneen jäsen Dührkopin työn kautta – pääsemään yhteisymmärrykseen näistä mietinnöistä. Nyt joudumme kuitenkin toteamaan, että kaksi näistä mietinnöistä aiheuttaa meille vakavia ongelmia. Jos Pretsin mietintöön esitetty tarkistus� 19 ja Iivarin mietintöön esitetty tarkistus� 14 menevät läpi, joudumme sovitteluprosessissa todellisiin ongelmiin. Itse asiassa olen varma, että neuvosto ja komissio toteavat mietintöjen olevan varainhoitoasetuksen vastaisia.

Asioita helpottaisi kummasti, jos parlamentti hylkäisi kyseiset kaksi tarkistusta. Minun on nyt varoitettava teitä, että mikäli nuo kaksi tarkistusta hyväksytään, minun on budjettivaliokunnan puheenjohtajana todettava niiden olevan työjärjestyksen 63� artiklan a� kohdan vastaisia. Toisin sanoen meidän on otettava huomioon varainhoitoasetus ja talousarviovaikutukset. Nousen äänestyksen aikana vetoamaan parlamenttiin, että se kannattaisi suullista tarkistusta, jolla varmistettaisiin, että molemmat mietinnöt saadaan varainhoitoasetuksen mukaisiksi. Toivottavasti voimme sovittelumenettelyn käynnistyessä päästä yksimielisyyteen viiden mietinnön sijasta kaikista mietinnöistä yhteensä seitsemän mietinnön kokonaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Zabell (PPE-DE).(ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, minäkin haluan kiittää kolmea esittelijää, Packia, Pretsiä ja� Iivaria, mietinnöistä, joista keskustelemme tänä iltana. Puhun ensin nuoriso-ohjelmaa käsitelleestä mietinnöstä. Pidän sitä erittäin myönteisenä, koska siinä ehdotetaan muun muassa Euroopan unionin toimielinten viemistä lähemmäs nuoria, ja mielestäni se on aivan oikein, sillä me emme saa unohtaa, että heissä on Euroopan tulevaisuus ja juuri heidän on tunnettava meidän työmme parhaiten.

Lisäksi on hyvin tärkeää, että nuorten mielipiteet saadaan kaikkien tämän parlamentin jäsenten ja muiden EU:n toimielimissä työskentelevien tietoon, koska päätöksiä tehtäessä on tärkeää tiedostaa heidän mielipiteensä. Samoin nuoriso-ohjelmien vakauden ja jatkuvuuden takaaminen – tietenkin toissijaisuusperiaatetta noudattaen – on keskeisen tärkeää niiden esteettömän toiminnan kannalta.

Yleissivistävää ja ammatillista koulutusta käsitelleestä mietinnöstä haluan todeta, että olen täysin samaa mieltä siitä, että opetuksen ja koulutuksen laatua on pyrittävä jatkuvasti parantamaan, ja mielestäni on hienoa, että näitä asioita edistetään Euroopan tasolla. Haluan kuitenkin lisätä yleisesti kaikkiin kolmeen mietintöön liittyen, että meidän on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriasioihin, sillä vaikka me täällä aina sanomme niiden olevan hyvin tärkeitä asioita, totuus on, että se ei näy Euroopan unionin talousarviossa. Ja jos se ei näy talousarviossa, on hyvin epätodennäköistä, että äänestäjät uskovat, mitä me sanomme niiden tärkeydestä.

 
  
MPphoto
 
 

  Alyssandrakis (GUE/NGL).(EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, aihe, jota nyt käsittelemme, vaikuttaa ensi silmäyksellä varsin tekniseltä, mutta kuitenkin se kätkee sisäänsä hyvin vakavasti otettavan poliittisen ulottuvuuden, sillä siinä on kysymys sellaisten organisaatioiden rahoittamisesta, jotka kaikkien kolmen mietinnön perusteluissa toistetuin sanoin "vahvistavat eurooppalaisuuden sanomaa" ja toimivat kolmella keskeisellä alalla: nuorison, koulutuksen ja kulttuurin aloilla. Mutta miksi käyttää noin 40� miljoonaa euroa viidessä vuodessa niin kutsutun eurooppalaisuuden sanoman vahvistamiseen? Näyttäisihän siltä, että Euroopan unionin toimielinten tai jäsenvaltioiden toteuttamat mainos- ja edistämiskampanjat, joilla ihmisiä yritetään saada vakuuttuneiksi EU:n tuomista eduista, eivät ole riittäviä. Riittäviä eivät ole myöskään varat, joita näillä kolmella alalla on käytettävissään koulutusvaihtoon tai nuorison ja kulttuurin erityisohjelmiin.

Työntekijöiden jokapäiväiset kokemukset, työttömyys, vastoinkäymiset, työntekijöiden oikeuksien polkeminen ja kaiken kaupallistaminen osoittavat täysin päinvastaista. Rakenteilla onkin monitahoinen mekanismi, johon halutaan saada mukaan ja jolla halutaan ostaa EU:n kannattajiksi myös riippumattomat järjestöt ja säätiöt.

Mitenkään vähättelemättä joidenkin näiden järjestöjen työtä emme kuitenkaan voi olla huomaamatta, miten rahoitusmekanismi tyypillisimmillään toimii. Yksi esimerkki on Euroopan nuorisofoorumi, jossa näkyy EU:n pyrkimys puuttua suoraan nuorisojärjestön toimintaan nuorison radikalisoitumisen estämiseksi. Koulutuksen alalta esiin voidaan nostaa Euroopan integraatiota käsittelevän korkeakouluopetuksen saama rahoitus, Euroopan unionin politiikkaa tukevien säätiöiden rahoittaminen ja jopa kansallisten tuomarien yhteisöoikeuden alalla saama koulutus.

Kreikan kommunistinen puolue vastustaa ehdottomasti kaikenlaisten propagandavälineiden luomista, joiden tarkoituksena on piilotella Euroopan unionin luonnetta ruohonjuuritasosta vieraantuneena rakennelmana. Tästä syystä äänestämme kaikkia kolmea mietintöä vastaan ryhtymättä edes keskusteluun yksityiskohdista.

 
  
MPphoto
 
 

  Hieronymi (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää esittelijöitä, ja keskityn puheenvuorossani yhteen kysymykseen, joka liittyy itse asiassa kulttuurin alaan ja Packin mietintöön. Sanomattakin on selvää, että kannatamme ehdottomasti avoimen ja varman oikeusperustan luomista, mutta meidän on kysyttävä itseltämme, missä määrin yhteinen eurooppalainen kulttuuripolitiikka on ylipäätään mahdollista tässä menettelyssä, vai olemmeko keskittymässä yksinomaan menettelytapoihin ja jättämässä kansalaiset vähemmälle huomiolle?

Otetaanpa vaikka esimerkiksi toimintaohjelma, jolla tuetaan kulttuurialalla Euroopan tasolla toimivia organisaatioita. Niitä varten on olemassa kaksi rahoitusrakennetta, kaksi sääntökokonaisuutta, toinen niin kutsuttuja pysyviä organisaatioita varten ja toinen muita varten hakemusten perusteella. Siitä ei ole epäilystäkään, ettemmekö haluaisi tukea mahdollisimman monia uusia aloitteita nykyisistä talousarviomäärärahoista. Tässä esitetty toimintatapa, josta erityisesti neuvosto päätti ensimmäisessä käsittelyssä, tekee mahdottomaksi enää määritellä pysyviksi elimiksi sellaisia eurooppalaisia aloitteita, jotka todella ansaitsisivat tukea. Kuten mietinnössä mainitaan, yhden näistä pysyvistä elimistä pitäisi esimerkiksi olla Euroopan vähemmän puhuttujen kielten toimisto, mutta eihän se voi olla ainoa koko Euroopassa, jolla on oikeus tulla määritellyksi pysyväksi edunsaajaksi alallaan.

Euroopan nuoriso-orkesteri, Firenzen yliopistollinen Eurooppa-instituutti, Trierin Eurooppa-oikeuden akatemia, Bruggen College of Europe: millaisia ehdotuksia niiden oikein pitäisi tehdä? Kuinka monta Euroopan nuoriso-orkesteria tarvitaan riittävän tuen saamiseen? Jos asiasta on pienintäkään epäilystä, meidän on liityttävä komission kanssa oikeustoimiin neuvostoa vastaan, jotta näiden organisaatioiden tukeminen tulee taas mahdolliseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Reding, komissio. (FR) Arvoisa puhemies, olen kuunnellut hyvin kärsivällisesti kaikkea mitä täällä on puhuttu. Nyt haluaisin kuitenkin palata takaisin tosiasioihin. Mitkä ne tosiasiat sitten ovat? Euroopan parlamentti on äänestyksessään tehnyt päätöksen uudesta varainhoitoasetuksesta. Uudella varainhoitoasetuksella on seurauksensa. Äänestäessään uuden varainhoitoasetuksen puolesta parlamentti oli tietoinen sen seurauksista. Nyt yksi näistä seurauksista on, että tiettyjen organisaatioiden rahoittaminen ei enää ole mahdollista samaan tapaan kuin aiemmin. Se tässä on ongelmana. Siihen meidän on löydettävä ratkaisu. Helpoin ratkaisu olisi ollut todeta, että me nyt vain noudatamme varainhoitoasetusta ja vetää sitten ovi kiinni perässä, ja se siitä. Komissio ei kuitenkaan halunnut valita helppoa ratkaisua, koska se pitää nuoriso-, opetus- ja kulttuurialan järjestöjä tärkeinä. Se valitsi vaikean tien. Toisin sanoen uudesta varainhoitoasetuksesta huolimatta yritämme varmistaa, että voimme jatkaa näiden organisaatioiden rahoittamista, ja olemme tehneetkin niin, koska nyt käsiteltävänä oleva ehdotus antaa meille mahdollisuuden jatkaa rahoitusta muiden muassa Bruggen College of Europelle, Firenzen yliopistolliselle Eurooppa-instituutille, Trierissä toimivalle Eurooppa-oikeuden akatemialle, Maastrichtissa toimivalle julkisen hallinnon Eurooppa-instituutille, Venetsiassa toimivalle ihmisoikeustoimikunnalle ja Jean Monnet -oppituoleille. Se antaa myös mahdollisuuden rahoittaa – vain muutamia mainitakseni – eri orkestereita, kuoroja, kuten Chorale Academy ja Europa Cantate, säätiöitä, kuten Yehudi Menuhin -säätiö, Youth Academy, Europa Nostra, eurooppalaista taiteilijakylien verkostoa, Europalia-, Euroballet- ja Pegasus-säätiöitä, Boniface Memorial -säätiötä, ja niin edelleen. Arvoisa puhemies, rahoitettavia kohteita on kymmeniä. Samoin meillä on mahdollisuus jatkaa nuorisofoorumin ja nuorisojärjestöjen rahoittamista.

Olen pahoillani, mutta kuunnellessani mitä kaikkea nyt ei enää voida rahoittaa, ihmettelen mitä oikein olenkaan tehnyt viime kuukaudet yrittäessäni saada jatkettua rahoitusta huolimatta varainhoitoasetuksesta, joka ei enää salli tällaista rahoitusta. Minusta parlamentilta on hyvin ikävästi tehty, kun se valittaa saaneensa ehdotuksen liian myöhään. Parlamentti sai ehdotuksen toukokuussa, ja nyt on marraskuu. Miksi parlamentti sai ehdotuksen vasta toukokuussa? Se olisi voinut saada sen kuukautta tai paria aikaisemmin. Se ei saanut sitä, koska noiden kuukausien aikana komissio yritti tehdä mahdottomasta mahdollisen: pelastaa kulttuuri-, koulutus- ja nuorisojärjestöt, edetä Euroopan parlamentin haluamaan suuntaan, antaa tukea Euroopan parlamentin – aivan perustellusti – valitsemille edunsaajille, jotta ne voivat siirtyä järjestelmästä toiseen keskeytyksettä. Sitä me teimme toukokuuta edeltävinä kuukausina.

Mitä sitten vielä on tehtävänä? Nyt on vielä parlamentin päästävä sopimukseen neuvoston kanssa, koska oikeudellisen yksikkömme mukaan esimerkiksi avustusten sitominen tietyille edunsaajille, mikä oli parlamentin keksintö, olisi ollut mahdotonta toteuttaa. Komissio teki kuitenkin uutterasti työtä kompromissin löytämiseksi, ja sen ansiosta parlamentin vaatima avustusten sitominen saatiin säilytettyä. Uudessa varainhoitoasetuksessa ei säädetä avustusten sitomisesta tietyille edunsaajille. Pidetäänpä siis, hyvät parlamentin jäsenet, jalat tiukasti maassa. Jos meillä kestikin kauan, se johtui siitä, että meidän oli löydettävä ratkaisuja mahdottomalta näyttävään tilanteeseen: ratkaisuja, jotka olisivat kulttuuri-, opetus- ja nuorisojärjestöjen etujen mukaisia.

Parlamentin on nyt äänestettävä tarkistuksista. Budjettivaliokunnan puheenjohtaja on ilmaissut asian hyvin selvästi: joko parlamentti äänestää niiden tarkistusten puolesta, jotka todennäköisesti saavat neuvoston hyväksynnän yhteispäätösmenettelyssä, missä tapauksessa tammikuusta lähtien kaikki ne elimet, joiden tukemiseen olemme sitoutuneet, saavat rahansa; tai sitten se puoltaa äänestyksessään sellaisia tarkistuksia, jotka eivät saa koskaan kenenkään kannatusta, missä tapauksessa mainitut elimet – ja niitä on kymmeniä ja taas kymmeniä – eivät saa tammikuussa senttiäkään.

Arvoisa puhemies, olen tehnyt kaikkeni ratkaisun löytämiseksi. Toivon, että parlamentti ja neuvosto tekevät nyt puolestaan parhaansa varmistaakseen, että ratkaisu voidaan panna täytäntöön tammikuusta� 2004 lähtien.

 
  
MPphoto
 
 

  Dührkop Dührkop (PSE).(ES) Arvoisa puhemies, saisinko vielä esittää yhden kysymyksen komissiolle, vaikka se ei tiukasti ottaen olekaan sallittua työjärjestyksen mukaan?

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Annan teille poikkeuksellisesti viisitoista sekuntia aikaa esittää kysymyksenne.

 
  
MPphoto
 
 

  Dührkop Dührkop (PSE).(ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, komission ehdotuksessa esitetään siirtymäjärjestelyjä kaikkiin kolmeen nyt keskustelun kohteena olevaan ehdotukseen. Voitteko näin ollen selittää minulle, kuinka on olemassa riski, että jos neuvoston kanssa ei päästä yksimielisyyteen, jotkut organisaatiot jäisivät ilman rahoitusta?

 
  
MPphoto
 
 

  Reding, komissio. (FR) Arvoisa puhemies, riski on aivan ilmeinen. Sanoisin arvoisalle jäsenelle, että jos sopimukseen ei päästä yhteispäätösmenettelyssä, jos asia viivästyy, jos meidän on aloitettava alusta kaikki keskustelut yksityiskohdista, siinä tapauksessa päätöstä ei varmastikaan saada aikaan ennen määräaikaa eli tammikuuta� 2004. Päätös valmistuisi kenties keväällä, ehkä kesällä. Sitä on vaikea tietää, mutta sen tiedän, että koko tuona aikana asianomaisille organisaatioille ei olisi mahdollista maksaa avustuksia, koska ilman oikeusperustaa kukaan ei allekirjoittaisi maksumääräyksiä. Se kaikki on hyvin selvää. Se olisi laitonta, eikä kukaan halua joutua vastuuseen laittomasta toiminnasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Yhteiskeskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo� 11.00.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö