Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 5. marraskuuta 2003 - Bryssel

11. Naisten asema uudessa tietoyhteiskunnassa

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu Karamanoun laatimasta naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan mietinnöstä (A5-0279/2003) naisten asemasta uudessa tietoyhteiskunnassa (2003/2047(INI)).

  Karamanou (PSE), esittelijä. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olette varmastikin tietoisia siitä, että huonot mahdollisuudet käyttää uusia teknologioita ja digitaalinen lukutaidottomuus johtavat yhä useammin uudenlaiseen sosiaaliseen syrjäytymiseen, joka on välitön uhka naisille. On osoitettu, että sukupuolten välillä on suunnattomia eroja sekä koulutuksessa että työmarkkinoilla. Laatimassani naisten oikeuksien valiokunnan mietinnössä luetellaan aluksi tähän johtaneet syyt, joita ovat esimerkiksi sosiaaliset stereotypiat ja kulttuuriset ennakkoluulot, jotka rajoittavat tyttöjen valintoja ja asettavat esteitä heidän uralleen, millä on yleistä haittaa taloudelle työvoiman puutteellisen hyödyntämisen vuoksi.

Tiedämme, että viime vuosikymmenen aikana on luotu kolme miljoonaa uutta työpaikkaa, joista 1� 600� 000 on naisten työpaikkoja. On kuitenkin pantava merkille, että yli 60� prosenttia uusista työpaikoista on huipputeknologian aloilla, joilla naiset ovat aliedustettuina, erityisesti pitkälti teknisesti erikoistuneissa tehtävissä ja päätöksenteossa. Nykyisissä olosuhteissa huipputeknologian alojen taloudellinen kehitys pahentaa rakenteellisia heikkouksia ja sukupuolten välistä kuilua.

Työmarkkinat ovat edelleen jakautuneet sukupuolen mukaan siten, että miehet hallitsevat uusia teknologioita ja naiset ovat huonommin palkatuissa töissä, jotka edellyttävät vähemmän erikoistumista ja tarjoavat huonomman turvan. Sen lisäksi, että naiset ovat pahasti aliedustettuina tieteessä ja tutkimuksessa, he osallistuvat vain tiettyjen tieteenalojen tutkimukseen, ja joillakin aloilla naisia ei ole lainkaan. Naiset ovat erittäin epätasa-arvoisesti edustettuina koko tieteellisessä hierarkiassa, ja heillä on huonommat mahdollisuudet saada rahoitusta tutkimusta varten. Euroopan teollisuudessa työskentelevistä 500� 000 tutkijasta vain 50� 000 on naisia. Julkisella sektorilla, yliopistoissa ja tutkimuskeskuksissa, naisten osuus on yhden neljäsosan ja yhden kolmasosan välillä, mutta johtavilla paikoilla naisia on alle 12� prosenttia. Teollisuustutkimuksessa tilanne on tätäkin huonompi, ja kaikkein huonoin se on uusien teknologioiden alalla. Naisten suurempi osallistuminen tutkimukseen auttaisi varmasti rikastuttamaan tieteellisiä menetelmiä, aiheita ja asiakysymyksiä. Vastaavasti naiset eivät ole edustettuina tiedotusvälineiden johdossa eivätkä he osallistu niiden hallintoon. Naisiin kohdistuvaan syrjintään ei ole kuitenkaan kiinnitetty minkäänlaista huomiota, ja naisia kuvataan tiedotusvälineissä usein tavalla, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Samalla miehet hallitsevat edelleen Internetiä, joka on edelleen suunnattu pääasiassa miehille ja aiheuttaa siten syrjintää. Tutkimukset osoittavat, että miehet ja naiset käyttävät Internet-palveluja eri tavoin. Lisäksi olemme saaneet huolestuttavia tietoja jäseneksi liittyvien maiden naisten vähäisestä osuudesta Internetin käyttäjäkunnassa.

Naisten määrän lisäämiseksi uusien teknologioiden koulutuksessa mietinnössäni ehdotetaan tietokoneiden ja Internetin sisällyttämistä jo varhaiseen peruskoulutukseen, jotta tytöt omaksuvat alaan luontevamman suhtautumisen. Tutkimukset osoittavat, että tutustuminen tieteeseen ja teknologiaan jo varhaisiässä voi muuttaa naisten suhtautumista ennen kuin stereotyyppiset asenteet alkavat vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä. Lissabonin strategiaa ja työllisyyssuuntaviivoja olisi sovellettava siten, että niiden avulla hillitään sukupuolten välistä työnjakoa, jossa naiset tekevät valtaosin huonosti palkattua työtä, joka edellyttää vain vähäistä pätevyyttä eikä tarjoa ylenemismahdollisuuksia.

Siksi sekä komission että jäsenvaltioiden olisi sitouduttava, käyttäen rakennerahastoja ja etenkin sosiaalirahastoa täysimääräisesti hyväkseen, uusien teknologioiden koulutuksen sekä erityisesti naisten työmarkkinoille tulon ja palaamisen edistämiseen, pitäen jatkuvasti mielessä Lissabonin tavoitteet.

Samalla on toteutettava sellaisia sukupuolten tasa-arvoa edistäviä politiikkoja ja ohjelmia, joissa keskitytään erityisesti ammattikoulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ja perhevelvollisuuksien tasapuoliseen jakoon, joilla helpotetaan naisten osallistumista tietoyhteiskuntaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä multimedian sisältöön naisia koskevien myönteisten mielikuvien tarjoamiseksi. Yksi esimerkki voisivat olla naisten huippusuoritukset koulutuksen kaikilla tasoilla. Kehotamme Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita edistämään naisten täysimääräistä ja tasa-arvoista osallistumista tiedotusvälineiden toimintaan, hallinto, suunnittelu, johtaminen, opetus ja arviointi mukaan luettuina.

Samalla on otettava käyttöön poliitikkoja, joilla parannetaan uusien alojen työolosuhteita, kuten etätyömahdollisuuksia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä naisten mahdollisuuksiin käyttää Internetiä ja uusia teknologioita luomalla kattava infrastruktuuri ja tarjoamalla käyttöön teknisiä laitteita maaseutu- ja esikaupunkialueilla, joilla näitä palveluja ei ole vielä riittävästi, ja etenkin kaikkein köyhimmillä alueilla ja jäseniksi liittyvissä maissa. Kaikilla Euroopan unionin politiikoilla olisi pyrittävä turvaamaan sellainen perusinfrastruktuuri, jolla saadaan kaikkiin kotitalouksiin, kouluihin, virastoihin ja kirjastoihin mahdollisuudet käyttää uusia teknologioita sekä sen edellyttämät laitteet ja yhteydet. Sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi etusijalle on asetettava haavoittuvimmat tyttöjen ja naisten ryhmät – siirtolaisnaiset, vammaiset, varattomat, yksinhuoltajaäidit, maanviljelijänaiset. Vastaavasti komission on kerättävä lisää tilastotietoja tietotekniikka-alan rakenteellisista eroista, jotta voimme tutkia naisten todellista osallistumista, heidän edustustaan ja suuntauksia työmarkkinoilla.

Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta korostaa, että uusien teknologioiden alalla sukupuoliulottuvuus on jätetty tähän asti täysin huomiotta. Siksi kehotamme komissiota ja neuvostoa laatimaan konkreettisia strategisia ehdotuksia ja edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ajavien laaja-alaisten toimintalinjojen käsittelemistä Genevessä joulukuussa 2003 järjestettävässä Yhdistyneiden Kansakuntien tietoyhteiskuntahuippukokouksessa. Digitaalinen talous tarjoaa naisille sekä mahdollisuuksia että haasteita, jotka eroavat miesten haasteista ja perustuvat sukupuolten erilaisiin tehtäviin ja asemiin perheessä ja yhteiskunnassa.

Sukupuoliulottuvuuden sisällyttäminen uusien teknologioiden kehittämiseen tuo esiin kysymyksiä käyttömahdollisuuksista, naisten määrällisestä osallistumisesta ja tasa-arvoisesta edustuksesta, mutta samalla se herättää myös syvällisempiä pohdintoja ja mahdollisuuden arvioida kriittisesti tietoyhteiskunnan kulttuuria, sen arvoja, kehittämisstrategioita, tavoitteita ja työvoiman osallistumista siihen. Toivon, että mietinnölläni edistetään julkista vuoropuhelua siitä, millaisen tietoyhteiskunnan me haluamme.

  Reding, komissio. (FR) Arvoisa puhemies, ensimmäiseksi haluaisin kiittää jäsen Karamanoua hänen työstään ja mietinnöstään, joka käsitteli naisten asemaa uudessa tietoyhteiskunnassa. Kuten tiedämme, maailmanlaajuistuminen ja tieto- ja viestintätekniikat ovat muuttaneet olennaisesti kaikkia työ- ja yhteiskuntaelämän muotoja Euroopassa. Yli puolet työssäkäyvistä ihmisistä käyttää nykyään tietokonetta työssään, 40� prosenttia eurooppalaisista käyttää Internetiä ja viiden viime vuoden aikana yli 60� prosenttia kaikista unionissa luoduista uusista työpaikoista on syntynyt uusien teknologioiden alalle. Näiden lukujen perusteella on todettava, että työntekijöille, joilla ei ole uusien teknologioiden käytön edellyttämää koulutusta, ei ole tulevaisuudessa todellista tarvetta.

Sukupuolten tasa-arvossa on edistytty, sillä tietokonetta käyttävien naisten osuus (46 prosenttia) on lähes sama kuin miestenkin osuus (54� prosenttia), ja Internetin käytössä tilanne on samankaltainen. Vammaisten miesten ja naisten väliset erot ovat kuitenkin kasvamassa.

Uudet teknologiat tuovat mukanaan uusia työpaikkoja ja uusia työskentelymahdollisuuksia, kuten mahdollisuuden etätyöhön, joka ainakin teoriassa voi auttaa naisia ja miehiä sovittamaan paremmin yhteen työn ja perhe-elämän. Vaikka naiset näyttävät olevan entistä kiinnostuneempia etätyöstä, he eivät vieläkään hyödynnä sen mahdollisuuksia merkittävästi, joten tällä alalla on tehtävä vielä paljon töitä.

Uusien teknologioiden alalla kaksi kolmasosaa kaikista työntekijöistä on miehiä. Vain 15� prosenttia tämän alan ammattilaisista on naisia, ja heidän osuutensa on jokseenkin sama myös alan koulutuksessa. Joissakin maissa alle 30� prosenttia naisista ryhtyy opiskelemaan uusia teknologioita korkeamman asteen koulutuksessa. Tietotekniikan tohtorintutkinnon suorittaneista 19� prosenttia on naisia, ja oman yrityksen perustaneiden joukossa naisten osuus on vieläkin pienempi. Uuden viestintäteknologian yrityksissä naisia on sitä vähemmän mitä korkeammasta päätöksentekotasosta on kyse, vaikka uskonkin, että tämä pätee jossain määrin kaikkiin liiketoiminnan aloihin.

Tähän liittyen Lissabonin strategialla ja Euroopan sosiaalipoliittisella ohjelmalla ja työllisyysstrategialla on keskeinen tehtävä pyrittäessä edistämään naisten osallisuutta tietoyhteiskuntaan; tähän sisältyvät myös opetusministerien kansallisella ja Euroopan tasolla hyväksymät toimet. Lisäksi sukupuolten tasa-arvoa koskevalla yhteisön puitestrategialla kannustetaan lähestymistapoihin, joissa painotetaan työllistymistä ja naisten pääsyä uusien teknologioiden alan työpaikkoihin. Myös muutamalla muulla yhteisön rahoittamalla ohjelmalla edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa, ja työmarkkinaosapuolilla on avainasema naisten tietoyhteiskuntaan osallistumisen edistämisessä. Jos haluamme saavuttaa tuloksia, näitä politiikkoja on selvästi lujitettava, ja tässä asiassa komissio on ratkaisevassa asemassa, mutta kaikkien tasojen toimijoiden on hyödynnettävä uuden tietoyhteiskunnan tuomia mahdollisuuksia sen varmistamiseksi, että miehet ja naiset ovat tasavertaisesti edustettuina alalla.

Mielestäni kaikkien tulevien toimien olisi perustuttava kolmeen ensisijaiseen tavoitteeseen. Ensinnäkin tulevissa toimissa on painotettava naisten aseman yleistä parantamista kaikissa yhteiskunnallisissa tilanteissa. Toiseksi painopiste olisi asetettava koulutukseen. Kolmanneksi on ryhdyttävä toimiin naisten työllisyysasteen parantamiseksi ja lisättävä oman yrityksen perustavien naisten osuutta uusien teknologioiden alalla. Kuten totesin puheeni alussa, erityistä huomiota on kiinnitettävä naisiin, joita uhkaa syrjäytyminen tietoyhteiskunnasta, kuten ikääntyneisiin, työttömiin tai matalapalkka-aloilla työskenteleviin naisiin, maahanmuuttajanaisiin, vammaisiin naisiin ja ennen kaikkea riittämättömästi koulutettuihin naisiin. Kaupungeissa ja alue- ja paikallistasolla on luotava välttämätön infrastruktuuri. Laajakaistayhteyksien käyttömahdollisuuksien parantamisella voidaan torjua syrjäytymistä sekä kaupunki- että maaseutualueilla. Uusien teknologioiden käyttömahdollisuuksia eri alueilla ei saa kuitenkaan rajata naisten uusien työpaikkojen etsintään. Uusia työskentelymenetelmiä ja työn uusia organisointitapoja edistämällä tällaisilla toimilla luodaan myös välttämättömät edellytykset nykyisten työkäytäntöjen muuttamiseen. Mainitsin jo aiemmin etätyön, mutta myös työn laatua ja työtyytyväisyyttä voidaan parantaa. Näin voitaisiin lisätä edelleen naisten osuutta työvoimasta. Naisten työmarkkinoille osallistumisen lisääminen on ensisijaisen tärkeää Lissabonissa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi, ja helpottamalla merkittävästi yritysten perustamista voitaisiin saada aikaan kouriintuntuvia muutoksia naisten asemassa. Meidän on parannettava naisten asemaa tieto- ja viestintätekniikan ja tiedotusvälineiden omistajuuden, valvonnan ja johtamisen aloilla antamalla oman yrityksen perustaville naisille heidän tarvitsemaansa tukea ja rahoittamalla hankkeita ja tekemällä yhteistyötä toimintasuunnitelmien toteuttamisessa, etenkin tietoon perustuvilla toimialoilla, edistämällä tiedotuskampanjoita ja rohkaisemalla naisia tarttumaan uusien teknologioiden alan työmahdollisuuksiin koulutuksen saatuaan. Meidän on luotava oikeat olosuhteet sille, että kaikki naiset, myös pienten lasten äidit, iäkkäät naiset ja vammaiset naiset, voivat osallistua työmarkkinoille. Naisten ja miesten välisen tasa-arvon saavuttamiseksi naisten työvoimaosuutta on lisättävä, mutta se ei yksin riitä. Naisilla on oltava tärkeä asema myös päätöksentekoelimissä ja koko yhteiskunnassa. Uusien teknologioiden alalla sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevilla muutoksilla on todellista vaikutusta vain, jos naiset pääsevät myös alan johtotehtäviin.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kumppanuutta ja käytännön toimia. Naisten tietoyhteiskuntaan osallistumisen lisääminen on kysymys, joka koskettaa meitä kaikkia. Komissio, Euroopan parlamentti, hallitukset, alue- ja paikallisviranomaiset, ammattiyhdistykset ja työnantajat ovat siitä yhdessä vastuussa, ja komissio toivoo kaikkien myös kantavan vastuunsa.

  Kratsa-Τsagaropoulou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, tämäniltaisen keskustelun aihe ei kosketa ainoastaan yhtä naisten nykypäivän työelämään liittyvää näkökohtaa, vaan se on erityisen tärkeä myös Euroopan unionin kehityksen, Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen ja tietenkin naisten tulevaisuuden kannalta.

Koko maailma on kehittymässä tietoyhteiskunnaksi, ja kokemustemme perusteella niillä valtioilla, alueilla ja kansalaisilla, jotka ovat parhaiten perehtyneet näihin uusiin mahdollisuuksiin, on muita paremmat työllistymis- ja ylenemismahdollisuudet. Siksi uudet teknologiat eivät vain muodosta erillistä toiminta-alaa, jolla syntyy jatkuvasti uusia työpaikkoja, vaan niillä on myös vaikutusta muiden alojen kehitykseen. Euroopan unioni on jäänyt jälkeen Yhdysvalloista tutkimuksessa ja uusien teknologioiden käytössä. Jopa Euroopan unionin jäsenvaltioiden, alueiden ja valitettavasti myös sukupuolten välillä on kuitenkin eroja, kuten sekä esittelijä että komission jäsen korostivat.

Hyvä ystäväni ja kollegani Anna Karamanou on tehnyt erittäin myönteisen aloitteen laatimalla aiheesta mietinnön. Mietinnön ansiosta voimme ymmärtää paremmin ongelman luonnetta ja sitä, miksi on tarpeen ryhtyä asianmukaisiin, tehokkaisiin toimenpiteisiin ja harjoittaa asianmukaista yhteistyötä niin yhteisötasolla kuin kansallisella ja paikallisellakin tasolla. Esittelijä on ehdottanut mietinnössään useita erilaisia toimintalinjoja, joilla edistetään naisten osallistumista uusien teknologioiden alalla. Nämä toimintalinjat liittyvät työpaikkoihin, yritysmaailmaan ja koulutukseen, ja esittelijä toteaa oikeutetusti, että tavoitteen saavuttamiseksi naisten on osallistuttava asiaa koskevien toimintalinjojen suunnitteluun ja niitä koskevaan päätöksentekoon.

Haluaisin kommentoida etenkin Internet-yhteyksien saatavuuden parantamista kotiäitien kannalta, koska sillä helpotettaisiin naisten elämää. Yhteisötasolla keskiarvot vaihtelevat huomattavasti: miehistä 48� prosentilla ja naisista 38� prosentilla on kotona Internet-yhteys. Kokemustemme perusteella yhteisölle koituu monenlaisia etuja naisten pääsystä Internetiin. Koska kuluva vuosi on vammaisten teemavuosi, haluaisin mainita etenkin äitien tekemät aloitteet lastensa terveysongelmien käsittelemiseksi.

Nykyään Internetissä on runsaasti sivustoja, joilla äidit voivat vaihtaa kokemuksiaan ja esitellä ratkaisuja ongelmiin. Mainitsen esimerkkinä kahden englantilaisen äidin Stella Whiten ja Marion Owenin vuonna� 1987 perustaman dyspraksiasyhdistyksen. He ansaitsevat tulla mainituiksi. Nykyään heidän aloitteensa toimii äitien foorumina, ja heidän antamaansa esimerkkiä on seurattu Euroopan eri maissa ja muualla, Kanadassa ja Japanissa, joissa äidit ovat perustaneet Internetiin vastaavia verkkosivustoja, joiden kautta on saatu myönteisiä tuloksia uudenlaisten menetelmien soveltamisesta lasten fyysisten ja henkisten ongelmien käsittelyyn.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.00.