Takaisin Europarl-portaaliin

Choisissez la langue de votre document :

 Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Keskiviikko 5. marraskuuta 2003 - Bryssel EUVL-painos

13. Rikosoikeudenkäynnit (menettelylliset takeet)
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu Hernández Mollarin laatimasta kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnöstä (A5-0361/2003) ehdotuksesta Euroopan parlamentin suositukseksi neuvostolle vähimmäisvaatimuksista rikoksista epäiltyjen ja syytettyjen etujen turvaamiseksi rikosoikeudenkäynneissä Euroopan unionin alueella (2003/2179(INI)).

 
  
MPphoto
 
 

  Hernández Mollar (PPE-DE), esittelijä. (ES) Arvoisa puhemies, arvoisat komission jäsenet, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aloittaa puheeni korostamalla, miten tärkeästä ja merkityksellisestä suosituksesta keskustelemme tänään.

Käsittelemme tänään ensimmäistä, vihreän kirjan muodossa annettua aloitetta, jonka tavoitteena on tarkastella muiden välineiden ohella tulevaa ehdotusta puitepäätökseksi, jolla säännellään – kuten otsikosta käy ilmi – vähimmäisvaatimuksia rikoksista epäiltyjen ja syytettyjen etujen turvaamiseksi rikosoikeudenkäynneissä Euroopan unionin alueella.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden välinen, niin yksityisoikeudellinen kuin rikosoikeudellinenkin yhteistyö on kasvamassa sellaisiin mittasuhteisiin, joita vielä muutama vuosi sitten oli mahdoton kuvitella. Yhteistyö saavuttaa huippunsa, kun eurooppalainen pidätysmääräys tulee voimaan vuoden� 2004 alussa, jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan huolimatta tiettyjä jäsenvaltioita edelleen vaivaavista ongelmista.

Siksi juuri nyt, kun Eurooppaan ollaan luomassa vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta, kun terrorismiin, järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja laittomaan maahanmuuttoon liittyvät huolenaiheet ovat lisääntymässä ja kun jäsenvaltioiden poliisi- ja oikeusviranomaiset lisäävät yhteistyötään, on entistäkin tärkeämpää, ettemme enää jätä huomiotta rikoksista epäiltyjen ja syytettyjen välttämätöntä suojaa rikosoikeudenkäynneissä, jolla taataan, että he saavat aina oikeudenmukaisen ja puolueettoman oikeudenkäynnin.

Tänään käsittelemämme suosituksen tarkoituksena on siksi yksinkertaisesti edistää jäsenvaltioiden menettelyjen yhdenmukaistamista Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksessa vahvistettujen oikeuksien, Strasbourgin tuomioistuimen oikeuskäytännön ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan pohjalta Euroopan unionissa parhaillaan toteutuvan oikeudellisen ja rikosoikeudellisen lähentymisen puitteissa vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen mukaisesti, jota Tampereen Eurooppa-neuvosto kuvasi oikeudellisen yhteistyön peruskiveksi sekä yksityisoikeudellisissa asioissa että rikosasioissa unionissa.

Samassa tärkeässä Eurooppa-neuvoston kokouksessa luotiin perusteet sille, että voimme tänään keskustella vähimmäisvaatimuksista rikoksista epäiltyjen ja syytettyjen etujen turvaamiseksi rikosoikeudenkäynneissä Euroopan unionin alueella. Tampereen Eurooppa-neuvosto nimittäin totesi, että on tarpeen alkaa käsitellä prosessioikeudellisia seikkoja, joiden osalta yhteiset vähimmäisvaatimukset katsotaan tarpeellisiksi, jotta helpotettaisiin vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamista jäsenvaltioiden keskeisiä oikeusperiaatteita noudattaen.

Vihreässä kirjassa esitetään syyt, joiden vuoksi ehdotukset on rajoitettu koskemaan siinä mainittuja viittä oikeutta, jotka liittyvät oikeusapuun, käännökseen ja tulkkaukseen, oikeuksista tiedottamiseen, muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden suojeluun ja konsuliapuun.

Arvoisa komission jäsen ja arvoisa puheenjohtaja, pohdin, eikö olisi hyödyllistä tarkastella jollakin tapaa myös rikoksia, jotka koskettavat kaikkia jäsenvaltioita tai valtaosaa jäsenvaltioista, jolloin edistettäisiin osaltaan myös menettelytapojen välttämätöntä yhtenäistämistä.

Käsiteltäväksi ottaminen ja todistusvoima, poissaolotuomiot ja takuiden määrääminen ovat kysymyksiä, joiden tarkastelu on jätetty myöhempään ajankohtaan ja haluaisin käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kysyä komission jäseneltä, miten näitä koskeva työ etenee. Tietyt ryhmät ovat kuitenkin päättäneet sisällyttää nämä kysymykset suositukseen, vaikka ne eivät olekaan suosituksen tavoitteena.

Mielestäni vihreän kirjan laadinnassa omaksuttu lähestymistapa on järkevä, sillä kiistämätön totuus on edelleenkin se, että rikoslainsäädäntö on valtioiden suvereeniuden ydin, ja siksi se on hyvin joustamaton, kun kyse on merkittävien yhteisten menettelyjen ja järjestelmien käyttöönotosta. Vaikka kunkin eurooppalaisen yhteiskunnan ominaispiirteet ja omat oikeuskulttuurit ovat epäilemättä syitä tällaiseen vastustukseen, on muistettava, että järjestelmänä rikosprosessi asettaa valtiolle rajoitteita ja osoittaa, miten onnistuneesti kyseinen valtio noudattaa oikeusvaltion ja kansalaisten kunnioittamisen periaatteita, joita parlamentin on aina puolustettava perimmäisenä tavoitteenaan.

Siksi nyt tarkasteltava ehdotus on epäilemättä ajankohtainen, mutta meidän ei pidä sen vuoksi kuitenkaan luulla, että tähän mennessä hyväksytyt välineet – kuten eurooppalainen pidätysmääräys – olisivat heikentäneet kansalaistemme perusoikeuksia ja suojaa, mutta siitä huolimatta on välttämätöntä edetä tähän suuntaan yhtenäistämällä menettelytakeita.

Sen sijaan minun on hylättävä Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän ja Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän – Pohjoismaiden vihreän vasemmiston esittämät kaksi tarkistusta, joissa menettelytakeita koskevan puitepäätöksen voimaantulo asetetaan ennakkoehdoksi eurooppalaisen pidätysmääräyksen voimaantulolle. Torjun nämä tarkistukset, koska eurooppalaisen pidätysmääräyksen on määrä tulla voimaan vuoden� 2004 tammikuussa ja koska pidätysmääräys itsessään perustuu jäsenvaltioiden keskinäiseen luottamukseen toistensa oikeusjärjestelmiin, vaikka toisaalta onkin ehdottoman tärkeää, että puitepäätöksessä määrätyt vähimmäisvaatimukset pannaan täytäntöön kiireisesti ja mahdollisimman pian.

Halusin ainoastaan korostaa kaikkein kiistanalaisinta kysymystä ja kysymystä, joka on aiheuttanut suuria näkemyseroja tiettyjen poliittisten ryhmien välillä.

Lopuksi haluan vielä ehdottomasti käyttää hyväkseni tilaisuuden kiittää poliittisia ryhmiä siitä, että ne ovat kannattaneet valiokunnassa tätä mietintöä lähes yksimielisesti, ja toivon, että näin tapahtuu myös huomenna.

 
  
MPphoto
 
 

  Vitorino, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella esittelijä Hernández Mollaria hänen erinomaisesta mietinnöstään. Komissio on hänen kanssaan samaa mieltä siitä, että on ehdottoman tärkeää vahvistaa menettelytakeita koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset. Sen on ensisijaisen tärkeää, jotta varmistetaan keskinäinen luottamus, joka muodostaa perustan vastavuoroisen tunnustamisen ohjelman mukaisille toimenpiteille, joista eurooppalainen pidätysmääräys on ensimmäinen, josta on päästy poliittiseen sopimukseen.

On välttämätöntä ottaa käyttöön takeita koskevat yhteiset vähimmäisvaatimukset, jotta varmistetaan, että Euroopan unionin kansalaisten perusoikeuksia kunnioitetaan yhtäläisesti kaikissa 25� jäsenvaltiossa. Komissio aikoo esittää ehdotuksen puitepäätökseksi yhtenä vihreän kirjan jatkotoimena, jos esittämämme pääkohdat saavat parlamentin tuen.

Tällaista toimenpidettä hahmoteltiin Tampereen Eurooppa-neuvostossa, ja siksi asiakirjassa viitataan yksilöiden oikeuksien suojeluun. Tämä toimenpide ei itse asiassa mene yhtään pidemmälle kuin voimassa olevat säännökset: Euroopan ihmisoikeusyleissopimus ja konsulisuhteita koskeva Wienin yleissopimus. Aloitteessa korostetaan niitä tekijöitä, jotka EU:ssa ovat välttämättömiä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takaamiseksi, ja sillä sujuvoitetaan vastavuoroiseen tunnustamiseen liittyviä toimenpiteitä, sillä jäsenvaltiot ovat halukkaampia hyväksymään ehdot, kun muut jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön asianmukaiset takeet.

Esittelijä kehottaa sisällyttämään ehdotukseen myös muita perusoikeuksia koskevia säännöksiä, kuten vapaaksi pääsyä takeita vastaan tai asioiden käsiteltäväksi ottamista koskevia sääntöjä, ja komissio toteaa vihreässä kirjassaan, että nämä kaksi hyvin tärkeää oikeutta edellyttävät todellakin erillisiä toimenpiteitä, jotta ne voidaan ottaa täysipainoisesti huomioon. Oikeutta väliaikaiseen vapauttamiseen takuita vastaan, joka käsittää myös säilöönotto-olosuhteisiin liittyvät asiat, käsitellään yhdessä vastavuoroista tunnustamista koskevan toimenpideohjelman toimenpiteessä, ja sitä olisi parempi käsitellä erikseen.

Voin kertoa parlamentin jäsenille myös sen, että komissio on lähettänyt jäsenvaltioille aihetta koskevan kyselylomakkeen. Olemme nyt saaneet ensimmäiset vastaukset, ja esitämme alustavan arvion vastauksista oikeus- ja sisäasioiden neuvostolle, joka kokoontuu huomenna täällä Brysselissä. Komission vuoden� 2003 työohjelmaan sisältyy asiaa koskeva tiedonanto.

Tämän vuoden työohjelmaan sisältyy myös vihreä kirja rikosoikeudellisten seuraamusten lähentämisestä, täytäntöönpanosta ja tunnustamisesta EU:ssa. Sen tarkoituksena on varmistaa, että syytettyjä kohdellaan tasavertaisesti kaikkialla EU:n alueella, niin että esimerkiksi ne, jotka tuomitaan muussa kuin kotivaltiossaan, eivät joudu syrjinnän kohteeksi ulkomaalaisuutensa vuoksi.

Todisteiden oikeudenmukaisesta käsittelystä totean, että se on liian laaja aihe sisällytettäväksi vihreään kirjaan, joka kattaa jo useita muita oikeuksia, kuten nyt tarkasteltava vihreä kirjakin. Siksi komissio päätti paneutua näihin kysymyksiin perusteellisemmin ja tehdä erillisen selvityksen heti, kun menettelyllisiä takeita koskevan työn ensimmäinen vaihe on saatu valmiiksi. Komissio on nyt alkanut tehdä selvitystä takeista, joiden avulla pyritään varmistamaan todisteiden keräämisen ja käsittelyn oikeudenmukaisuus. Työssä tarkasteltaviin kysymyksiin kuuluvat muun muassa oikeus vaieta, oikeus pyytää todistajien kuulustelua, nimettömänä todistamiseen liittyvät ongelmat, oikeus siihen, että syyttömyyden osoittavat todisteet tuodaan julki, syyttömyysolettaman tulkinta, olosuhteet, joissa olisi mahdollisesti sovellettava käänteistä todistustaakkaa, sekä monet muut todistelusääntöihin liittyvät näkökohdat. Tämä on yksi rikoslain monimutkaisimmista kysymyksistä.

Ne bis in idem -periaatteesta totean, että asiasta vastaavissa neuvoston elimissä keskustellaan parhaillaan entisen puheenjohtajavaltion Kreikan tekemästä aloitteesta, ja oikeus- ja sisäasioiden neuvosto keskustelee jälleen huomenna tästä Kreikan aloitteesta.

Lopuksi muutama sana EU:n vankien olosuhteisiin liittyvistä kysymyksistä. Komissio on laatinut aihetta koskevan kyselylomakkeen ja lähetti sen hiljattain jäsenvaltioiden viranomaisille. Komissio on nyt saanut joitakin vastauksia tähän kyselyyn, ja nämä hyödylliset tietolähteet otetaan huomioon, kun komissio laatii edellä mainitsemani kaksi vihreää kirjaa ennen oikeudenkäyntiä tapahtuvasta pidätyksestä ja rikosoikeudellisten seuraamusten lähentämisestä, vastavuoroisesta tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Gargani (PPE-DE), oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. (IT) Arvoisa puhemies, käytän puheenvuoron korostaakseni vihreän kirjan merkitystä� –� sillä katson sen velvollisuudekseni� –� ja onnitellakseni komission jäsentä Vitorinoa siitä, miten hän on tällä vihreällä kirjalla edistänyt osaltaan vapauteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteutumista. Haluan kiittää myös jäsen Hernández Mollaria siitä, että hän on sisällyttänyt mietintöönsä oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunnon, joka syntyi laajan ja syvällisen analyysin, kattavan keskustelun ja asian perusteellisen ymmärtämisen tuloksena. Hän toisti juuri äsken, että meidän on vaadittava voimakkaasti rikosprosessioikeutta rikosoikeuden keskeisten näkökohtien sääntelemiseksi, koska näin voidaan turvata vaatimustemme mukainen minimitaso päätösten luotettavuuden ja vähimmäistakeiden osalta.

Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan laatiman lausunnon tarkoituksena on korostaa ja painottaa tarvetta suojella syytettyjen vapautta. Tiedämme, että toimielimet kuvailevat itseään sellaisilla käsitteillä kuten oikeudellinen sivilisaatio ja oikeusvaltio, ja nämä takeet ovat olennainen osoitus oikeudenmukaisesta oikeudenkäynnistä, josta on keskusteltu paljon ja jonka on mielestäni oltava lopullinen päämäärämme oikeusprosessissa.

Arvoisa komission jäsen Vitorino, vihreä kirja merkitsee muutosta, sillä siinä pyritään korjaamaan merkittävästi aiempia jokseenkin epädemokraattisia suuntauksia ja painotetaan ensisijaisesti vain tutkintaoikeuksia, myös ylikansallisia tutkintaoikeuksia. Euroopan syyttäjäviranomainen, jonka tehtävänä on yhteisön taloudellisten etujen rikosoikeudellinen suojaaminen, on yksi tällainen esimerkki, jonka olen maininnut muissa yhteyksissä sekä tässä istuntosalissa että muissa keskusteluissa.

Kaikki asiakirjan säännökset on jo mainittu edellä, mutta oikeus välittömään puolustukseen, oikeus oikeusapuun, kieltä koskevat takeet ja muut vastaavat asiat ovat olennainen osa tätä toimenpidettä, ja haluaisin painottaa niitä vielä kerran. Meidän on korostettava jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ja koordinoinnin ohella myös lopullisten rikosoikeudellisten päätösten tunnustamista kaikilta osin, ja oikeudellisten asioiden valiokunta tekeekin töitä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Arvoisa puhemies, yhteenvetona totean, että meidän on varmistettava, että säädettyjen oikeuksien suojelun tasoa nostetaan eikä lasketa. Siksi meidän on otettava huomioon joidenkin jäsenvaltioiden säätämät takeet ja varmistettava, että koko Eurooppa omaksuu lähestymistavan, jossa painotetaan tätä ulottuvuutta ja näitä oikeuksia. Oikeuksiin ja vapauksiin perustuva Eurooppa edellyttää sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Coelho (PPE-DE). (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin aluksi onnitella esittelijää, jäsen Hernández Mollaria hänen ansiokkaasta, laadukkaasta ja valtavan hyödyllisestä mietinnöstään. Vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttamisessa on aina kunnioitettava kaikilta osin kansalaisten perusoikeuksia ja turvattava ne; samoin oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä sääntelevät periaatteet on aina vahvistettava asianmukaisesti. Tämä aloite, jossa määritetään jäsenvaltioiden menettelytakeita koskevat vähimmäisvaatimukset, on siten uusi, tärkeä askel kohti aidon, oikeuteen perustuvan eurooppalaisen alueen muodostamista. Aloitteen pyrkimyksenä on varmistaa rikoksista epäiltyjen, syytettyjen tai tuomittujen henkilöiden oikeuksien tasa-arvoinen suojelu rikosoikeudenkäynneissä kaikkialla unionissa.

Näiden yhteisten vaatimusten hyväksyminen on ehdottoman tärkeää, jotta lisätään jäsenvaltioiden kansalaisten ja oikeusviranomaisten luottamusta ja uskoa kaikkien muiden jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiin. Yhteisön oikeusvälineellä, johon nämä yhteiset vaatimukset perustuvat, on tarkoitus parantaa menettelytakeita kaikkialla unionin alueella alentamatta kuitenkaan eri jäsenvaltioissa taattua suojelun tasoa.

Jäsen Hernández Mollar viittasi jo joihinkin tärkeisiin aloihin, mutta haluaisin vielä korostaa oikeusapua, oikeutta tulkkiin ja kääntäjään, erityisen haavoittuvien ihmisryhmien – kuten alaikäisten, vammaisten, luku- ja kirjoitustaidottomien suojelua, konsuliapua ja velvollisuutta antaa jokaiselle tietoa hänen oikeuksistaan. Näiden vaatimusten ongelmana ei useinkaan ole se, ettei niitä olisi vahvistettu, vaan pikemminkin niiden soveltaminen on puutteellista. Siksi puitepäätösten määräykset on voitava panna täytäntöön tehokkaasti, ja niissä on määrättävä myös seuraamuksista. Tässä mainittujen oikeuksien ohella on käsiteltävä myös muita epäiltyjen ja syytettyjen oikeuksia.

Tässä yhteydessä PPE-DE-ryhmä äänestää tietenkin Hernández� Mollarin mietinnön puolesta.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Paciotti (PSE). (IT) Arvoisa puhemies, mielestäni jäsen Hernández Mollarin mietinnössä esitetyllä päätöslauselmaesityksellä, ja etenkin kaikkien ryhmien esittämillä lukuisilla tarkistuksilla, parannetaan huomattavasti komission vihreää kirjaa menettelytakeista. Haluan siksi kiittää jäsen Hernández Mollaria hänen työstään.

Kuten sanoin, päätöslauselmalla parannetaan merkittävästi ehdotusta muun muassa siksi, että siinä vaaditaan selvästi yhteisiä vähimmäisvaatimuksia koskevan puitepäätöksen hyväksymistä ja siinä viitataan myös puutteisiin� –� jotka komissiokin on tunnustanut� –� yhteisiä vähimmäistakeita koskevassa kattavassa järjestelmässä, jolla turvataan eurooppalaiset perusoikeudet oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin varmistamiseksi. Tällaisten oikeuksien luetteloa on laajennettava kattamaan kysymykset, jotka liittyvät asioiden käsiteltäväksi ottamiseen ja todistusvoimaan, ennen tuomiota tapahtuvaa pidättämistä koskeviin perusteisiin, todellisiin pidätysehtoihin, sekä muutoksenhakuoikeuteen, joka on tärkeä etenkin yksilön vapauden kannalta. Päätöslauselmaluonnoksen suurin anti on se, että siinä määritellään yksityiskohtaisesti vihreässä kirjassa jo tarkasteltujen oikeuksien erityinen sisältö. Tarkoitan näillä oikeusapua ja puolustusta, jonka on oltava maksutonta sitä tarvitseville ja jota on saatava päteviltä asianajajilta; takeita täydellisestä ja asianmukaisesta tulkkauksesta vierasta kieltä puhuville; oikeutta konsuliapuun sekä muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden – kuten alaikäisten – oikeutta riittävään suojaan. Erityisen innovatiivinen ja kiinnostava on ehdotus kirjallisesta oikeuksia koskevasta ilmoituksesta, johon on kirjattu epäiltyjen ja syytettyjen oikeudet, ja joka toimitetaan epäillylle tai syytetylle heti, kun ollaan ensimmäistä kertaa yhteydessä tutkintaviranomaisiin, ja jonka on oltava yksityiskohtainen ja saatavana useilla eri kielillä.

Kuten tiedämme, kaikkien jäsenvaltioiden on noudatettava Euroopan ihmisoikeussopimusta, ja yhteisöjen tuomioistuin kehittyneine oikeuskäytäntöineen valvoo yleissopimuksen noudattamista. Se ei kuitenkaan riitä. Järjestelmien, menettelyjen ja oikeudellisten perinteiden väliset sovittamattomat erot aiheuttavat ongelmia, jotka nakertavat Euroopan kansalaisten luottamusta jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmiin. Tämä luottamus on kuitenkin välttämätön eri maiden oikeudellisten toimien vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvan yhteistyön kehittämiseksi alueella, jolla ei enää ole sisärajoja. Kansalaisten vapauden ja turvallisuuden varmistamiseksi on siten vahvistettava kiireisesti yhteiset vähimmäisvaatimukset, jotta Euroopassa voidaan ottaa käyttöön sellaiset korkeiden vaatimusten mukaiset menettelytakeet, jotka Eurooppa ylpeillen lupaa takaavansa kaikille� –� sekä kansalaisille että muille kuin kansalaisille� –� jotka joutuvat tekemisiin unionin oikeusjärjestelmän kanssa.

Voin siten kertoa teille, että ryhmäni aikoo äänestää Hernández Mollarin mietinnön puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Buitenweg (Verts/ALE).(NL) Arvoisa puhemies, ryhmäni on tyytyväinen mietintöön ja haluamme sen vuoksi onnitella esittelijää, jäsen Hernández Mollaria, hänen työstään. Haluaisin myös onnitella komissiota sen toimista tällä alalla, ja toivon, että se säilyttää tavoitteensa korkealla sekä epäiltyjen oikeuksia koskevista vähimmäisvaatimuksista tehtävän lopullisen puitepäätöksen että puitepäätöksen jälkeisten välttämättömien päätösten osalta. Toivon vilpittömästi, että voimme odottaa jo lähitulevaisuudessa järkeviä ehdotuksia myös tutkimusmenetelmistä, asioiden käsiteltäväksi ottamisesta ja todistusvoimasta.

Ryhmäni mielestä tämäntyyppisiä asioita koskevat eurooppalaiset sopimukset ovat ensisijaisen tärkeitä, sillä jäsenvaltiot päättivät Tampereella tunnustaa toistensa oikeudelliset päätökset ja panna ne täytäntöön ehdoitta. Kaikkein näkyvin esimerkki tästä on eurooppalainen pidätysmääräys, johon on viitattu muutamia kertoja. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön toistensa esittämät luovutuspyynnöt lähes automaattisesti varmistamatta, onko todisteet saatu laillisesti tai tarkistamatta, voiko epäilty luottaa saavansa oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin luovuttavan valtion vaatimusten mukaisesti, sillä kaikki perustuu luottamukseen.

Jäsen Hernandez Mollar, te totesitte, että tämä luottamus on oikeutettu, mutta mielestäni tällainen luottamus, joka olisi toki suotavaa etenkin poliittisesti, ei ole riittävän laajaa ja riittävän hyvin perusteltua. Esimerkiksi omasta maastani voin todeta, että Alankomaissa on vastustettu valtavasti eräälle hollantilaiselle Itävallassa langetettua tuomiota, joka perustui vain yhden todistajan lausuntoon, sekä brittiläisten ja hollantilaisten sotilaslentokoneita kuvanneiden henkilöiden pitkää pidätystä. Myös muissa maissa on vastaavanlaisia esimerkkitapauksia. Tämä osoittaa, miten tärkeää on, että teemme ensin sopimukset epäiltyjen oikeuksia koskevista vähimmäisvaatimuksista, ennen kuin alamme luovuttaa omia kansalaisiamme tällä tavoin määräämättä lisäehdoista. Siksi haluaisin kehottaa teitä harkitsemaan uudelleen tarkistustamme.

Tiedän, että monet jäsenvaltiot haluaisivat itse asiassa esittää vastalauseita ja että ne ovat hieman levottomia prosessioikeutta koskevan eurooppalaisen puitepäätöksen johdosta. Minusta tämä on todella valitettavaa ja myös käsittämätöntä. Se johtunee Brysselin tarpeettomasta väliintulosta, mutta on eittämättä järjetöntä, että jäsenvaltiot ovat jo itse ottaneet tämän askeleen ja sopineet eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä, joka on hyvin kauaskantoinen toimenpide tiellä kohti eurooppalaista oikeudellista yhteistyötä, ja nyt ne kieltäytyvät palauttamasta tasapainoa syrjivien toimien ja kansalaisoikeuksien välille, sillä Euroopan tasolla olisi tehtävä myös kansalaisoikeuksia koskeva sopimus. Siksi meidän parlamentin jäsenten on varmistettava, ettei kansalaisoikeuksia lakaista maton alle vaan tasapaino palautetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Turco (NI). (IT) Arvoisa puhemies, eurooppalaisen pidätysmääräyksen voimaantulon aattona parlamentti esittää kantansa Euroopan komission tiedonantoon menettelytakeista ja puolustautumisoikeuksista. Arvoisa komission jäsen, teidän pyrkimyksistänne huolimatta suunniteltua puitepäätöstä ei ole vielä esitelty virallisesti, ja neuvoston alustavissa keskusteluissa on käynyt ilmi, että neuvosto on hyvin erimielinen yhdenmukaisten puolustautumisoikeuksien käyttöönoton tarpeellisuudesta sekä näiden oikeuksien sisällöstä. Tämä on siis toimiemme taustalla oleva asiayhteys, ja tässä yhteydessä haluamme korostaa Italian oikeusministerin omaksumaa kantaa: hyväksyttyään ensin henkilökohtaisesti eurooppalaisen pidätysmääräyksen neuvostossa, hän totesi, että hänen mielestään eurooppalainen pidätysmääräys on muodoltaan perustuslainvastainen ja sisällöltään suoranainen virhe.

Uskon, että näihin huolestuttaviin lausuntoihin ei olisi ollut minkäänlaisia oikeudellisia tai poliittisia syitä, jos komissio ja neuvosto olisivat kuunnelleet parlamentin pyyntöjä menettelytakeiden yhdenmukaistamisesta. Pelkään kuitenkin, että nyt on liian myöhäistä ja että eurooppalaisen pidätysmääräyksen voimaantuloa leimaavat Euroopassa jäsenvaltioiden haluttomuus ja viivyttely määräyksen täytäntöönpanossa. Huolimatta jäsen Hernández Mollar erinomaisesta työstä ja ottaen huomioon oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan puheenjohtajan Garganin esittämät vaikuttavat perusteet, radikaaliryhmän jäsenet äänestävät päätöslauselmaesityksen puolesta vain, jos parlamentti hyväksyy tarkistukset, joissa menettelytakeiden hyväksyminen asetetaan ennakkoehdoksi eurooppalaisen pidätysmääräyksen voimaantulolle.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies VIDAL-QUADRAS ROCA

 
  
MPphoto
 
 

  McKenna (Verts/ALE). (EN) Arvoisa puhemies, totean ensinnäkin, että on kiistanalaista, pitäisikö Euroopan unionin ylipäätään keskustella prosessioikeutta koskevista yhteisistä vähimmäisvaatimuksista. Todellisuudessa meidän on kuitenkin myös ymmärrettävä, että viime aikoina on annettu useita syrjiviä säädöksiä – yksi tänä iltana mainituista on eurooppalainen pidätysmääräys – ja meidän on tehtävä jotain edes tilanteen tasapainottamiseksi, jotta turvataan epäiltyjen ja syytettyjen oikeudet rikosoikeudenkäynneissä. Näin voidaan jossain määrin varmistaa, että esimerkiksi tutkimusmenetelmissä noudatetaan jonkinlaisia vaatimuksia. Monissa jäsenvaltioissa on myös taattava vapaaksi pääsy takuita vastaan: mielestäni ihmisillä on oltava siihen oikeus.

Kuten monet puhujat ovat todenneet, tiedämme, että oikeudenkäyntiavustajan saaminen on usein vaikeaa sekä ennen oikeudenkäyntiä ja että sen aikana. On varmistettava, ettei tällaista ongelmaa synny. Tältä osin meidän on tehtävä jotakin epäiltyjen oikeuksien turvaamiseksi, sillä loppujen lopuksi he ovat vain epäiltyjä: heitä ei ole tuomittu, ja siksi heidän oikeuksiaan olisi suojeltava.

Ottaen huomioon, että Euroopan unioni on antanut viime aikoina valtavan määrän syrjivää lainsäädäntöä ilman julkista keskustelua tai jäsenvaltioiden kansalaisten todellista osallistumista, vähintä, mitä me voimme tehdä, on varmistaa, että kansalaisten oikeudet turvataan. Tämä koskee myös useiden syytettyjen tarvitsemaa tulkkaus- ja käännösapua. Terrorismin torjunnan varjolla annettu lainsäädäntö on johtanut useissa maissa tällaiseen tilanteeseen. Epäillyllä ei useinkaan ole oikeutta ammattitaitoiseen tulkkiin tai kääntäjään, ja siksi hänelle ei voida taata oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin tai oikeutta siihen, että häntä pidetään syyttömänä, kunnes syyllisyys on näytetty toteen.

Jollemme Euroopan unionissa todellakin huolehdi tällaisten toimenpiteiden turvaamisesta, emme voi myöskään vaatia uusia syrjiviä säädöksiä. Kuten muutamat ovat täällä todenneet eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä, siihen olisi säädettävä tiettyjä ennakko-ehtoja. En itse asiassa kannata eurooppalaista pidätysmääräystä, mutta meidän on otettava käyttöön vähintäänkin vähimmäistakeet, ennen kuin Euroopan unioni sopii uusista säädöksistä. Viime kuukausien ja vuosien aikana unioni on loukannut kansalaisten olennaisia perusoikeuksia, jotka on vahvistettu Euroopan ihmisoikeusyleissopimuksessa. Syyttömyysolettama ja oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ovat perusasioita, joihin kaikilla on oltava oikeus demokraattisessa yhteiskunnassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vitorino, komissio. (EN) Arvoisa puhemies, puhun hyvin lyhyesti. Ensinnäkin haluan onnitella toistamiseen Hernández Mollaria hänen mietinnöstään ja sanoa, että kaikki todisteisiin liittyvä työ tehdään vuoden� 2004 aikana. Tämä mainitaan selvästi lainsäädäntöohjelmassamme, ja sanoin tämän myös kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle ensi vuoden painopistealueita koskevan rakenteellisen vuoropuhelun aikana.

Vastaavasti voin sanoa, että vihreä kirja takuita vastaan tapahtuvasta väliaikaisesta vapauttamisesta on nyt valmis, ja siitä on keskusteltava komissiossa. Uskoakseni vihreä kirja hyväksytään alkuvuodesta� 2004.

Jäsen Turcolle haluaisin sanoa, etten edes uskalla kuvitella, millainen meteli siitä olisi syntynyt, jos olisin esitellyt puitepäätöksen, ennen kuin parlamentilta on pyydetty lausuntoa tästä vihreästä kirjasta: asiat on tehtävä nimenomaan tässä järjestyksessä! Mikäli äänestätte huomenna vihreän kirjan puolesta, voin taata teille jäsen Turco, että puitepäätös tehdään. Voin vakuuttaa teille, ettemme ole nukkuneet, ja jos vain hyväksytte ehdotuksemme, lainsäädäntöväline on valmis esiteltäväksi neuvostolle.

Lopuksi totean, ettei nyt ole paras hetki ryhtyä kiistelemään jäsen Buitenwegin tai jäsen McKennan kanssa eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä. Olemme jo pitkään olleet asiasta eri mieltä. Tästä huolimatta haluan todeta selvästi, etten kutsuisi eurooppalaista pidätysmääräystä "syrjiväksi lainsäädännöksi". En aio yhtyä tähän näkemykseen, sillä lainsäädäntöä, jolla pyritään lujittamaan lain täytäntöönpanoa, ei voida pitää pelkästään syrjivänä lainsäädäntönä. Lakeja voidaan käyttää väärin, ja nimenomaan siksi haluamme hyväksyä nämä menettelylliset vähimmäistakeet. Olemme laatineet sitä varten myös kunnianhimoisen ohjelman, jolla on tarkoitus yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden menettelytakeita koskevaa lainsäädäntöä.

Toivon, että parlamentti hyväksyy huomenna Hernández Mollarin mietinnön. Silloin komission olisi helpompi torjua muutamien jäsenvaltioiden osoittama vastustus tätä aloitetta kohtaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.00.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö