Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 17. joulukuuta 2003 - Strasbourg

12. Muuntogeeniset viljelykasvit

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Graefe zu Baringdorfin laatima maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietintö (A5-0465/2003) muuntogeenisten ja tavanomaisten ja luonnonmukaisten viljelykasvien rinnakkaiselosta (2003/2098(INI)).

  Graefe zu Baringdorf (Verts/ALE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tarkastelemme nyt valiokunta-aloitteista mietintöä, jonka parlamentti on laatinut maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan pyynnöstä. Mietintö ei siten ole vastaus komission lainsäädäntöehdotukseen. Meistä tämä kysymys vaatii pikemminkin toimintaa, ja siksi olemme halunneet laatia tämän mietinnön. Mietintö on kaikkien ryhmien yhteistyönä syntynyt kompromissi, ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta hyväksyi sen selvällä enemmistöllä. Haluaisin tässä vaiheessa kiittää kaikkia mietinnön yhteisesittelijöitä: jäseniä Schierhuber, Scheele, Olsson ja Garot. Olemme kaikki pyrkineet puolueettomuuteen tätä parlamentin tehtävää hoitaessamme.

Haluan korostaa vielä kerran, että mietinnössä ei kysytä, pitäisikö geneettinen muuntaminen sallia, vaan siinä keskitytään rinnakkaiseloon. Muuntogeenisten organismien käytöstä ja niiden levittämisestä tehtiin jo myönteinen päätös, ja parlamenttia kuultiin asiasta. Pohdimme nyt sitä, miten varmistaa yhteistyö, rinnakkaiselo sekä kuluttajien ja viljelijöiden valinnanvapaus, sillä näihin kysymyksiin on kiinnitettävä huomiota, jos vapautamme muuntogeenisiä organismeja kasvistoon tai eläimistöön. Luonto on usein altis muutoksille, eivätkä muuntogeeniset organismit ole poikkeus. Muuntogeenisten kasvien ja eläinten levittämisestä tulee hyvin pian totta, mutta sen asemesta meidän on nyt keskityttävä geneettisesti muuntamattomien kasvien ja eläinten säilymisen varmistamiseen, jotta taataan valinnanvapaus. Siitä mietinnössä on kysymys. Meidän on varmistettava, että kaikkia menettelyjä selkeytetään, ennen kuin ne pannaan täytäntöön. Komissio ei ole vielä esittänyt asiaa koskevaa lainsäädäntöehdotusta – ohjeita on sen sijaan ehdotettu. Pyrimme nyt panemaan täytäntöön nämä ohjeet, kuten mietinnössä todetaan.

Pyydämme komissiota tutkimaan teknisiä vaatimuksia, kuulemaan tieteellisiä asiantuntijoita ja tarkastelemaan mahdollista vastuuta koskevaa kysymystä. Vaikka teollisuudella on täysi oikeus tehdä voittoa, emme voi sallia sitä, jos alempana tuotantoketjussa olevat viljelijät syyttävät toisiaan. Tilannetta on selkeytettävä. Alan lainsäädännön synnyttämät reaktiot ovat merkki siitä, että jotkin alueet haluavat julistautua vapaiksi muuntogeenisistä organismeista, sillä ne ovat huolissaan pienten kasvulohkojen välisestä kontaminaatiosta – tämä liittyy geneettisesti muunnettujen organismien levittämisestä annetun direktiivin 26 artiklaan, joka otettiin käyttöön parlamentin painostuksesta ja jossa todetaan, että viljelijöillä on oltava oikeus muuntogeenisistä organismeista vapaaseen alueeseen, mikäli he ovat vahvistaneet, että elintarvikkeet ja rehut, jotka ylittävät 0,9 prosentin merkitsemisraja-arvon, merkitään muuntogeenisiksi.

Kaikki ne, jotka haluavat toimia näillä markkinoilla – eivätkä ainoastaan luonnonmukaista viljelyä harjoittavat tilat, joiden on oltava säädösten mukaan vapaita geenimuunnetuista organismeista, vaan myös monet tavanomaisen maatalouden harjoittajat – katsovat, että tämä on heidän markkina-aluettaan. Niillä on siihen täysi oikeus. Jokaisen on tehtävä tässä asiassa oma valintansa, ja meidän on varmistettava, että se on mahdollista.

Siksi ehdotamme nyt vastuun sääntelemistä. Toivon, että parlamentin selvä enemmistö hyväksyy tämän mietinnön huomenna, että komissio täyttää odotuksemme ja että nämä rinnakkaiseloa koskevat kysymykset ratkaistaan yhteispäätösmenettelyssä samaan tapaan kuin geneettistä muuntamista koskeva lainsäädäntö. Näin voimme osallistua päätöksentekoon ja hyödyntää asiantuntemustamme – josta tämä mietintö on ilmeinen osoitus – jotta saamme aikaan järkevän lainsäädännön, joka ei salli rinnakkaiselosta tulevan Troijan hevosta. Emme halua, että joudumme muutaman vuoden kuluttua toteamaan, ettei lähestymistapamme valitettavasti toiminutkaan. Meidän on varmistettava rinnakkaiselo pitkällä aikavälillä sekä viljelijöiden ja kuluttajien valinnanvapaus.

Toivon, että komissio suhtautuu työhömme vakavasti ja että saamme pian aihetta koskevan lainsäädäntöehdotuksen, josta parlamentti voi keskustella.

Lopuksi totean, että olennaista on se, säilyvätkö geneettisesti muuntamattomat siemenet vapaina muuntogeenisistä organismeista. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö muuntogeenisiä siemeniä käytetä. Meillä on asiaa koskeva lainsäädäntö. Meidän on kuitenkin varmistettava, että jatkossakin on saatavana geneettisesti muuntamattomia siemeniä. Tämä onkin keskeinen kysymys rinnakkaiselon kannalta. Mietinnössämme tätä kysymystä painotetaan voimakkaasti.

(Suosionosoituksia)

  Nielson, komissio. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi esittää anteeksipyyntöni, sillä aikataulun mukaan minulle on jaettu kaksi ja puoli minuuttia puheaikaa, mutta olen laatinut aiheesta jokseenkin kattavan selvityksen. En tiennyt tästä etukäteen, ja katson velvollisuudekseni pikemminkin painottaa sisältöä kuin noudattaa aikataulua.

Haluaisin ensimmäiseksi onnitella esittelijä Graefe zu Baringdorfia ja muita parlamentin jäseniä, jotka ovat osallistuneet tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön laadintaan. Komissio on tyytyväinen mietintöön, koska sillä rinnakkaiselosta käytävää keskustelua edistetään juuri oikeaan aikaan. Olen täysin samaa mieltä siitä, että rinnakkaiselo on äärimmäisen tärkeä kysymys, jota on tarkasteltava avoimesti ja ennakkoluulottomasti.

Muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista koskevalla uudella lupamenettelyllä ja jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä annetulla lainsäädännöllä Euroopan unioni on luonut kattavan sääntelyjärjestelmän, jonka pitäisi tasoittaa tietä muuntogeenisten organismien käyttöönotolle maataloudessa. Kun määritämme rinnakkaiseloa koskevat ehdot, meidän on varmistettava, että viljelijät, jotka haluavat käyttää tavanomaisia ja luonnonmukaisia viljelymenetelmiä, voivat tehdä niin.

Mietintö on laadittu samaan aikaan, kun monet jäsenvaltiot valmistelevat rinnakkaiseloa koskevaa kansallista ja alueellista toimintatapaa. Samaan aikaan myös komissio pyrkii selkeyttämään edelleen, miten se voisi parhaiten edistää tätä prosessia yhdessä jäsenvaltioiden kanssa viime heinäkuussa julkaistujen rinnakkaiseloa koskevien komission ohjeiden jälkeen.

Vaikka komissio onkin tyytyväinen tähän valiokunta-aloitteiseen mietintöön, jossa esitetyillä yksittäisillä lausunnoilla ja suosituksilla edistetään merkittävästi keskustelua aiheesta, komissio voi hyväksyä täysin vain muutaman kohdan. Esitän niistä lyhyesti muutaman huomautuksen.

Siementen raja-arvosta totean, että olemme samaa mieltä siitä, että muuntogeenisten organismien esiintymisestä siemenissä on annettava tietoa, jotta muuntogeenisiä organismeja koskeva lainsäädäntö ja etenkin merkintää ja jäljitettävyyttä koskevat asetukset voidaan panna asianmukaisesti täytäntöön. Raja-arvot koskevat kuitenkin vain sellaisten luvallisten muuntogeenisten organismien tahatonta esiintymistä, joiden ympäristö- ja terveysriskit on arvioitu perusteellisesti. Raja-arvoja ei ole tarkoitettu käytettäviksi riskinhallintavälineenä.

Tunnustamme myös, miten tärkeää ja kiireellistä on määrittää raja-arvot muuntogeenisten organismien esiintymiselle geneettisesti muuntamattomien lajikkeiden siementen erissä satunnaisesti, ja laadimme parhaillaan asiaa koskevaa ehdotusta. Tukeudumme tällöin asiantunteviin tieteellisiin lausuntoihin, jotka perustuvat kahden viime vuoden aikana toteutettuihin valmisteleviin toimiin.

Olen tyytyväinen, että edellinen ehdotus, jossa suositellaan 0,1 prosentin raja-arvoa siemenille, korvataan mietinnössä uudella tekstillä, jossa otetaan huomioon käytännön sovellettavuutta koskevat tieteelliset arviot. Komissio on aina ollut sitä mieltä, että muuntogeenisiä organismeja koskevien raja-arvojen on oltava toteuttamiskelpoisia ja käytännöllisiä. Komissio onkin aina vaatinut, että raja-arvoja määritettäessä on otettava huomioon asiantuntevat tieteelliset lausunnot.

Emme ole kuitenkaan vakuuttuneita rinnakkaiseloa koskevien yhtenäisten ja sitovien yhteisön säännösten toteutuskelpoisuudesta. Koska Euroopan maatalous on niin monimuotoinen, emme usko kaiken kattavien yhtenäisten sääntöjen soveltamisen olevan mahdollista. "Yhden koon" lähestymistapa ei ole asianmukainen.

Tutkijat ovat toistuvasti kannattaneet toissijaisuuteen perustuvaa lähestymistapaa, näin myös syyskuussa 2003 rinnakkaiselosta järjestetyssä alustavassa kuulemisessa. Yhä useampien jäsenvaltioiden mielestä se on oikea tapa edetä. Lisäksi koska direktiiviin 2001/18/EY on sisällytetty Euroopan parlamentin pyynnöstä rinnakkaiseloa koskeva artikla, jäsenvaltiot voivat nyt toteuttaa rinnakkaiseloa koskevia toimia. Kun otetaan huomioon tämä lauseke rinnakkaiseloa koskevista kansallisista toimista ja komission antamat ohjeet, uskomme, että rinnakkaiseloa koskeva kansallinen toimintakehys on riittävä. Rinnakkaiseloa ei voida käyttää syynä uusia muuntogeenisiä organismeja koskevien lupien viivästyksille.

En yhdy mietinnössä esitettyyn näkemykseen siitä, että jäsenvaltiot olisi velvoitettava panemaan täytäntöön säännökset, joilla varmistetaan rinnakkaiselo. Päinvastoin meidän olisi annettava jäsenvaltioiden soveltaa erityyppisiä toteuttamistapoja, kuten vapaaehtoisia sopimuksia tai oikeudellisia keinoja, jotka eivät ole sitovia, ja yhdistellä useita toimintatapoja ja tiukkuusasteeltaan erilaista sääntelyä sen mukaan, mikä parhaiten sopii niiden erityisiin olosuhteisiin.

Olemme täysin samaa mieltä siitä, kenen pitäisi olla vastuussa välttämättömien toimenpiteiden toteuttamisesta. Itse asiassa komission ohjeissa todetaan, että uudentyyppisen tuotannon aloittavilla maanviljelijöillä on vastuu toimenpiteiden toteuttamisesta. Kyse on vastavuoroisesta periaatteesta, joskin aluksi se koskee lähinnä maanviljelijöitä, jotka haluavat viljellä geenimuunneltuja organismeja.

Vastuusta totean, että minun on vaikea ymmärtää, miksi yhteisön laajuinen siviilioikeudellinen vastuu olisi välttämätön. Vastuukysymystä ei voida tarkastella muista erillään. Vastuuvelvollisuus on osa toimintatapaa, jonka jäsenvaltiot ovat omaksuneet rinnakkaiselon osalta. Siksi sitä olisi tarkasteltava olennaisena osana rinnakkaiseloa koskevien kansallisten toimien pakettia.

Muuntogeenisiä kylvösiemeniä ja muuntogeenistä rehua koskeva maksu, joka kattaisi juoksevat hallinnolliset menot sekä GMO-lainsäädännöstä johtuvat testaus- ja seurantakustannukset, ei olisi yhteismarkkinoita koskevan periaatteen mukainen. Yleisperiaatteena on, etteivät jäsenvaltiot saa rajoittaa tai estää yhteisön oikeuden mukaisten, ihmisten terveydelle ja ympäristölle turvallisiksi todettujen tuotteiden markkinoille saattamista. Veroista emme tietenkään voi luopua – verotamme monia asioita taloudellisen kokonaisuuden näkökulmasta, ja siksi on mielestäni loogista, että käymme tällaista keskustelua.

Mietinnössä komissiota pyydetään määrittelemään oikeudellisesti sitovat käsitteet "satunnainen" ja "teknisesti mahdotonta välttää". Lainsäädäntömme on tältä osin selvä: toimijoiden on voitava näyttää, että ne ovat yrittäneet välttää muuntogeenisten organismien esiintymistä.

Rajatylittävistä vaikutuksista totean, että komissio on samaa mieltä siitä, että kysymystä on tarkasteltava edelleen. Pohdimme, miten rajatylittävät vaikutukset voidaan hoitaa ja miten komissio voi edistää asiaa. Voimme myös pohtia, olisiko hyödyllistä laatia julkinen rekisteri jäsenvaltioissa sovellettavista strategioista ja parhaista käytännöistä, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia.

GMO-vapaista alueista olemme eri mieltä. Olemme ehdottomasti sitä mieltä, että kaikkien muuntogeenisten organismien kieltäminen alueella ei ole mahdollista, ellei se perustu vapaaehtoisuuteen. Tietyntyyppisten muuntogeenisten organismien käytön rajoittamiselle alueella on oltava tieteelliset, viljelykasvikohtaiset perusteet, ja siihen olisi turvauduttava vasta viimeisenä toimenpiteenä, jos maanviljelijöiden toteuttamat toimenpiteet eivät ole riittäviä. Komissio on yhtä mieltä siitä, että rinnakkaiseloa koskevaa tutkimusta on lisättävä. Siksi se kannattaa yhteisen tutkimuskeskuksen tieteellisiä tutkimuksia, joita voidaan tukea myös yhteisön kuudennesta tutkimuksen puiteohjelmasta. Nämä tutkimukset kattavat kustannusanalyysin, rinnakkaiseloa koskevat hyvät maanviljelykäytännöt ja vastuukysymykset. Kattava raportti rinnakkaiselon kaikista taloudellisista näkökohdista unionin erilaisissa kustannustilanteissa voidaan laatia vasta, kun jäsenvaltiot ovat saaneet enemmän käytännön kokemusta.

Komissio varmistaa, että toimia koordinoidaan, ja helpottaa tietojenvaihtoa parhaista käytännöistä ja jäsenvaltioiden rinnakkaiselosta saamista käytännön kokemuksista sekä rajatylittävistä vaikutuksista. Komissio laatii saamiensa tietojen pohjalta kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle kahden vuoden kuluessa. Komissio laatii sen jälkeen tarvittaessa arvion mahdollisista ja välttämättömistä toimista.

Olen tyytyväinen, että sain antaa teille tämän perusteellisen vastauksen.

  Scheele (PSE), ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnan lausunnon laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, lähes kuusi kuukautta on kulunut siitä, kun rinnakkaiselo oli viimeksi pääaiheena parlamentissa. Keskustelimme tuolloin muuntogeenisiä elintarvikkeita ja rehuja koskevasta asetuksesta. Olin tuolloin esittelijä, ja meidän oli taisteltava komissiota ja tiettyjä jäsenvaltioita vastaan, jotta saimme sisällytettyä tekstiin 26 a artiklan, jolla varmistettiin asetuksen joustavuus. Onnistuimme siinä, ja onnittelen nyt jäsen Graefe zu Baringdorfia, jonka valiokunta-aloitteisella mietinnöllä parlamentti antaa uuden tärkeän poliittisen viestin.

Mielestäni on ehdottoman tärkeää, että kehotamme jäsenvaltioita käyttämään hyväkseen ja soveltamaan parlamentin niiden puolesta ajamaa joustavuutta. Toisaalta olen Graefe zu Baringdorfin kanssa yhtä mieltä siitä, että on välttämätöntä laatia rinnakkaiseloa koskevat yhteisötason säännökset. En ymmärrä, miten komissio voi sanoa, että sillä on valmiudet ja toimivalta hoitaa lupamenettelyt keskitetysti, vaikkei se tiedä vastauksia rinnakkaiselon herättämiin kysymyksiin.

Mielestäni jäsen Graefe zu Baringdorfin valiokunta-aloitteinen mietintö on ehdottoman tärkeä myös siitä syystä, että siemeniä koskevasta direktiivistä äänestetään hyvin pian komitologiamenettelyssä, joka valitettavasti jättää parlamentin päätöksenteon ulkopuolelle. Mielestäni erityisen tärkeä on myös kohta, jossa toteamme, että siementen GMO-pitoisuuksien merkitsemisen raja-arvoksi on syytä asettaa havaittavuuden raja. Emme saa soimata itseämme: 0,9 prosentin raja-arvoa, josta sovimme, on hyvin vaikea saavuttaa, vaikka emme vaadikaan, että siementen on oltava täysin puhtaita. Siksi toivon, että parlamentti voi huomenna antaa tämän tärkeän poliittisen viestin.

  Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin aloittaa kiittämällä esittelijä Graefe zu Baringdorfia siitä, että hän on tehnyt tämän aloitteen ja laatinut valiokunta-aloitteisen mietinnön rinnakkaiselosta sekä onnistunut kokoamaan mietinnössään yhteen kaikki näkökannat. Rinnakkaiseloa koskevat näkemykset vaihtelevat maittain, ja jopa minun ryhmäni on asiasta erimielinen.

Selvennettäköön, ettei kyse ole ollut enää pitkään aikaan siitä, sanommeko geneettiselle muuntamiselle "kyllä" vai "ei". Esittelijä totesi tämän, ja kysymyksestä on jo päätetty kauan sitten. Meidän on katsottava tulevaisuuteen, ja nyt keskustelemme siitä, miten mahdollistamme muuntogeenisten viljelykasvien ja geneettisesti muuntamattomien viljelykasvien rinnakkaiselon, ja miten varmistamme, että kaikki osapuolet voivat toimia rinnan, ilman että kukaan joutuu muita huonompaan asemaan. Rinnakkaiselolla pitäisi taata viljelijöiden ja kuluttajien valinnanvapaus, ja meidän on laadittava selkeät säännöt, jotka palvelevat eurooppalaisten viljelijöiden etuja ja sallivat eri viljelymenetelmien käyttöä koskevien riippumattomien valintojen tekemisen, sekä varmistettava, että näitä menetelmiä voidaan käyttää rinnakkain ongelmitta.

Niin poliittisten ryhmien välillä kuin ryhmän sisällä käytyjen syvällisten keskustelujen jälkeen maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta päätyi kompromissiin ja hyväksyi mietinnön, jossa esitetään selkeät erityisvaatimukset. Valiokunta-aloitteisessa mietinnössämme vaaditaan kattavaa yhteisön asetusta, sillä komission ehdottamat ohjeet ovat kokoelma suosituksia, jotka eivät ole sitovia. Siksi odotamme, että komissio laatii yhteisen sääntelykehyksen yhteisön toimialaan kuuluvia politiikkoja, kuten nyt maatalouspolitiikkaa, varten.

Toinen tärkeä asia, jota vaadimme mietinnössämme, on se, että komission on annettava ehdotus yhteisössä sovellettavasta vastuusta ja vahinkojen vakuuttamisesta. Meidän on varauduttava jo ennalta mahdolliseen satunnaiseen kontaminaatioon sen asemesta, että annamme asian maanviljelijöiden ratkaistavaksi tai jätämme jokaisen oman onnensa nojaan. Vastuukysymystä ei missään nimessä saa jättää maanviljelijöiden harteille.

Lisäksi siementen GMO-pitoisuudet on todettava käyttämällä teknisesti mitattavia ja tarkkoja raja-arvoja, jotta varmistetaan, että maataloustuotannossa noudatetaan elintarvikkeiden voimassa olevaa 0,9 prosentin merkitsemisraja-arvoa. Jäsen Scheele on jo käsitellyt tätä aihetta.

Valiokunta-aloitteinen mietintö on väline, jolla parlamentti voi lähettää selvän poliittisen viestin. Jos nyt vesitämme maatalousvaliokunnan esittämät vaatimukset ja huomautukset ja puramme osiin nykyisen esityksen, vaatimuksemme hämärtyvät. Silloin esittäisimme vain epämääräisiä lausuntoja ilman tarkkoja suuntaviivoja. Euroopan parlamentin jäseninä meidän on kysyttävä itseltämme, haluammeko todellakin lähettää poliittisen viestin, jolla ei ole mitään todellista sisältöä.

Siksi yhdyn esittäjän toivomukseen siitä, että tämä valiokunta-aloitteinen mietintö hyväksytään huomenna vakuuttavalla enemmistöllä, sillä se on jo saanut paljon kannatusta maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa.

(Suosionosoituksia)

  Olsson (ELDR). – (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kyse ei ole nyt siitä, pitäisikö muuntogeeniset organismit sallia vai ei. Minä kuulun niihin, jotka uskovat, että sen enempää koko ihmiskunta kuin sen eurooppalainen väestökään eivät voi tulla toimeen ilman tätä tietämystä ja teknologiaa. On kuitenkin hyvin tärkeää, että sovellamme ennalta varautumisen periaatetta ja saastuttaja maksaa -periaatetta ja että otamme huomioon huolestuneisuuden, jota kaikki uusi ihmisissä herättää. Siksi meidän on voitava merkitä GMO-tuotteet ja antaa niistä asianmukaista tietoa.

Olemme olleet ja olemme edelleenkin eri mieltä tarkasteltavasta aiheesta, mutta haluan silti onnitella jäsen Graefe zu Baringdorfia tästä mietinnöstä. Olemme päässeet suurelta osin sopimukseen siitä, miten Euroopan parlamentti lähestyy tätä aihetta, ja toivon, että annamme näin viestin komissiolle ja neuvostolle.

Mietintö on mielestäni hyvin tasapainoinen, mutta haluan esittää muutaman huomautuksen. Petyin kuultuani komission vastustavan niin päättäväisesti yhteisiä sääntöjä koskevaa 3 kohtaa. On kuitenkin tosiasia, että tuulet puhaltavat kansallisten rajojen yli. Ei ole järkevää soveltaa eri sääntöjä eri puolilla kansallisia rajoja. Nyt on kyse on elämästä ja elämän sisällöstä. Jos haluamme saada jotakin aikaan, meillä on oltava yhteiset säännöt. Pohtikaa sitä komissiossa, ennen kuin teette hätäisiä päätöksiä.

Voin kuitenkin yhtyä jossain määrin komission näkemykseen 9 kohdasta. Mielestäni olisi vaarallista jatkaa kieltoa, jollemme saa haluamaamme. Yhdyn itse asiassa siihen, mitä 9 kohdassa todetaan, mutta mielestäni tekstissä mennään ehkä hieman liian pitkälle. En ole valmis äänestämään kyseisen kohdan puolesta. Se on mietinnön ainoa kohta, johon suhtaudun eriävästi.

Komissio totesi, että alueellinen luopuminen muuntogeenisten organismien viljelemisestä voi toteutua vain, jos se perustuu vapaaehtoisuuteen. Olen yksinkertaisesti kuvitellut, että demokraattiset päätökset perustuvat aina vapaaehtoisuuteen. Silloinhan ei ole mitään aihetta huoleen? Mielestäni alueilla tai mailla on oikeus sanoa, että "me emme halua tätä". Emme voi pakottaa ihmisiä käyttämään teknologiaa, jolleivät he sitä halua, vaikka teknologia onkin mielestäni järkevää.

On hyvin tärkeää, että lähetämme tämän viestin ja että olemme asiasta jokseenkin yhtä mieltä huomenna, kun on päätöksen aika. Meillä on tietenkin erilaiset näkemykset siitä, pitäisikö muuntogeeniset organismit sallia vai ei, mutta haluamme olla varovaisia. Haluamme nyt esittää ehdotuksen rinnakkaiseloa koskevista järjestelyistä, ja haluamme toimia uskottavasti kaikkien niiden silmissä, joiden on saatava elantonsa tavalla tai toisella tuotetuista elintarvikkeista.

  Figueiredo (GUE/NGL). – (PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, tarkastelemme nyt pohjimmiltaan sitä, onko muuntogeenisten ja tavanomaisten ja luonnonmukaisten viljelykasvien aito rinnakkaiselo mahdollista. Ellemme löydä käytännöllistä ja selkeää vastausta tähän kysymykseen, paljon mainostetulla valinnanvapaudella ei ole perustaa. Sen enempää tavanomaista ja luonnonmukaista viljelyä harjoittaville viljelijöille kuin kuluttajillekaan ei jää valinnanvaraa, jos muuntogeeniset kasvit risteytyvät tavanomaisten ja luonnonmukaisten viljelykasvien kanssa. Emme saa antaa periksi vaikutusvaltaisille eturyhmille, jotka edustavat valtavien monikansallisten yhtiöiden yhä pienempää joukkoa, joka tuo markkinoille GMO-tuotteita ja pyrkii hallitsemaan maatalous- ja elintarviketuotantoa vastoin eurooppalaisten maanviljelijöiden ja kuluttajien toiveita, sillä nämä ovat jo ilmaisseet lukemattomissa mielipidekyselyissä suhtautuvansa muuntogeenisiin organismeihin varauksellisesti ja jopa pelkäävänsä niitä.

Siksi olen tyytyväinen tähän parlamentin valiokunta-aloitteiseen mietintöön, joka on sitäkin tärkeämpi, koska komissio on viivytellyt keskustelun käynnistämistä. Mietinnöllä tasoitetaan tietä myös vuodesta 1998 käytössä olleen käytännön kiellon kumoamiselle. Minä itse asiassa esitin tämän vaatimuksen ryhmäni jäsenten kanssa yhteisessä päätöslauselmaesityksessä maaliskuussa 2003. Kaikki ovat tietoisia muuntogeenisten organismien ympäristöön leviämisestä aiheutuvista kontaminaatioriskeistä. Tieteelliset tutkimukset ristipölytyksestä ja muuntogeenisten organismien leviämisestä ympäristöön ovat edelleen liian suppeita antaakseen tarkkaa ja luotettavaa tietoa kaikista seurauksista. Kun pidetään mielessä parlamentin kuulemistilaisuudessa esitetyt lausunnot, keskustelumme voi kuitenkin johtaa vain siihen johtopäätökseen, että muuntogeenisten organismien laaja-alaisessa viljelyssä kontaminaatiota ei tosiasiallisesti voida estää, mikä johtaa biologisen monimuotoisuuden heikkenemiseen ja aiheuttaa taloudellisia vahinkoja tavanomaiselle ja luonnonmukaiselle viljelylle.

Vaikka leviämisriski vaihteleekin muuntogeenisen viljelykasvin tyypin mukaan, riskejä ei voida hallinnoida tehokkaasti ja kestävästi. Kun viljelijä kerran ryhtyy viljelemään muuntogeenisiä organismeja, hän ei voi enää palata tavanomaiseen ja luonnonmukaiseen viljelyyn. Eläintaudeista, etenkin BSE:stä ja suu- ja sorkkataudista, saamiemme kokemusten pitäisi olla varoituksena niistä ongelmista, jotka liittyvät seurantajärjestelmien luotettavuuteen ja kustannuksiin. Kuten esittelijä toteaa mietinnössään – josta onnittelen häntä – tehokkain ja edullisin keino varmistaa rinnakkaiselo on vapaaehtoinen tai alueellisesti rajoitettu luopuminen muuntogeenisten organismien viljelemisestä.

Yhteisön säännöksillä ei saa myöskään vaarantaa jäsenvaltioiden oikeutta kieltää muuntogeeniset organismit niiden alueella tai maantieteellisesti rajatuilla alueilla. On selvää, että jollei rinnakkaiselo ole mahdollista, käyttökielto olisi säilytettävä ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti. Siksi meidän on kannatettava ainakin mietinnön 9 kohtaa, ja henkilökohtaisesti toivon, että parlamentti hyväksyy koko mietinnön huomenna.

  Andersen (EDD). – (DA) Arvoisa puhemies, olen esittänyt mietintöön kahta tarkistusta. Näissä ehdotetaan, että jäsenvaltioita kehotetaan ottamaan käyttöön (7 a kohta [uusi]) tai jäsenvaltioille suositellaan, että ne ottavat käyttöön (7 b kohta [uusi]) muuntogeenisiä siemeniä ja muuntogeenistä rehua koskevan maksun. Tuotto kattaisi juoksevat hallinnolliset menot sekä ekologisesti viljeltyjen perinteisten viljelymaiden testaamisesta aiheutuvat kustannukset, joilla ei tuoteta muuntogeenisiä lajeja. Tuoton olisi myös katettava korvaukset sellaisista muuntogeenisten organismien aiheuttamasta saastumisesta johtuvista vahingoista, jotka ovat sattuneet siitä huolimatta, että muuntogeenisiä organismeja tuottava viljelijä on toiminut asianmukaisesti. Haluan korostaa, että asianmukaisesta toiminnasta huolimatta aiheutuneen vahingon korvaa saastuttaja eivätkä viranomaiset syyttömien kansalaisten maksamilla verorahoilla. Yksittäiselle jäsenvaltiolle olisi kuitenkin voitava myöntää poikkeus tästä käytännöstä, mikäli asiasta on päätetty asianomaisen maan parlamentin julkisessa istunnossa ja valtion päämies on ilmoittanut päätöksestä Eurooppa-neuvoston kokouksessa. Näin taataan jäsenvaltioiden suvereniteetti ja samalla mahdollistetaan, että ruohonjuuritason ympäristökampanjoilla voidaan saavuttaa rajat ylittäviä tuloksia.

  Souchet (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, kun otetaan huomioon ne muuntogeenisten organismien aiheuttamat mittavat ongelmat, joihin ei ole selvää ja vakuuttavaa tieteellistä ratkaisua, on ymmärrettävä, että muuntogeenisten ja geneettisesti muuntamattomien viljelykasvien rinnakkaiselo on pitkän aikavälin kysymys eikä väliaikainen ongelma, jota meidän on hallinnoitava odottaessamme, että muuntogeenisten organismien viljely voimistuu niin, että siitä tulee määräävässä asemassa oleva tai jopa muut tuotantotavat pois sulkeva tuotantotapa.

Tavanomainen ja luonnonmukainen viljely on yleinen sääntö ja muuntogeenisten organismien viljely tarkkailtava poikkeus, eikä päinvastoin. Meidän on esitettävä kysymyksiä, ei niinkään tavanomaisten organismien viljelyn elinkelpoisuudesta vaan varotoimista, joihin on ryhdyttävä tällaisen tuotannon suojelemiseksi muuntogeenisten organismien aiheuttamalta kontaminaatiolta. Esittelijä on oikeassa korostaessaan tietojemme olevan riittämättömiä useilla tärkeillä aloilla, minkä olisikin kannustettava meitä jatkamaan tutkimuksia samalla, kun noudatamme äärimmäistä varovaisuutta. Puhun nyt ristipölytyksestä (risteytymisestä), siementen talvehtimisesta, kestävyydestä, leviämisestä ja levittämisestä. Meidän on oltava äärimmäinen tarkkoja, jottei muuntogeenisten organismien hyväksymisestä, jäljitettävyydestä ja merkitsemisestä annettuja sääntöjä kierretä muiden, rinnakkaiseloa koskevien säännösten nojalla, jotka ovat liian epämääräisiä ja epäselviä ja jotka siten johtavat fait accompli -tilanteeseen, mikä voisi tehdä tyhjäksi kaikki ennalta varautumista koskevat säännökset.

Meidän on kuitenkin varottava tekemästä viljelijöistä taikurin oppipoikia, joita kansalaiset epäilemättä syyttäisivät muuntogeenisten organismien levittämisen kielteisistä vaikutuksista. He ovat jo nyt tehneet suuria uhrauksia eläinperäisten jauhojen ja Gaucho-hyönteismyrkyn takia. Siksi meidän on varmistettava, ettemme tee tavanomaisten tuotantomenetelmien käytöstä tulevaisuudessa niin monimutkaista, että maanviljelijöiden on hylättävä ne ja siirryttävä muuntogeenisten organismien viljelyyn. Suuria riskiä sisältävän viljelykasvin käyttöön ottavan henkilön on itse otettava vastuu kaikista kyseisestä riskistä aiheutuvista seurauksista. Samaten henkilön, joka ottaa riskin mahdollisesta kontaminaatiosta, on vastattava muille viljelykasveille ja näiden viljelykasvien käyttäjille aiheutuvien riskien torjunnan ja riskienhallinnan kustannuksista, ja heillä on yksin vastuu ottamastaan riskistä.

Kysymys, joka koskee erilaisten tuotantomenetelmien rinnakkaiselon hallinnoimista, nousee epäilemättä keskeiseen asemaan alueellisessa suunnittelussa. Meidän on säilytettävä vapaus valita tietyt kansalliset tai alueelliset suuntaviivat. Jos esimerkiksi valitut edustajat, viljelijät tai muut aluetason toimijat haluavat alueensa pysyvän vapaana muuntogeenisistä organismeista, niiden on voitava päättää siitä täysin vapaasti, ilman että komissio asettaa esteitä niiden tielle vaikkapa enemmän tai vähemmän kuvitellun kilpailun rajoittamisen nojalla. Arvoisa puhemies, siksi äänestämme tämän valiokunta-aloitteisen mietinnön puolesta, jossa esitetään joitakin aiheellisia kysymyksiä yhteiskunnallemme ensisijaisen tärkeästä aiheesta.

  Maat (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, haluaisin ensimmäiseksi onnitella esittelijää hyvässä yhteistyössä laaditusta erinomaisesta mietinnöstä. Komission jäsenen vastauksen perusteella mietintö onkin ilmeisen välttämätön. Hän toki totesi aiheen olevan ajankohtainen, mutta samalla hän siirsi yhä enemmän vastuuta komissiolta jäsenvaltioille ja muille. Tämä aihe vaatii kuitenkin ensisijaisesti yhteisön toimia. Arvoisa komission jäsen, parlamentti on teidän puolellanne, ja niin tässä asiassa kuin Euroopan perustuslakisopimusta koskevassa keskustelussakin olisi hienoa, jos komissio ja parlamentti voisivat tehdä järkeviä sopimuksia hyvässä yhteistyössä.

Panin merkille toisenkin asian komission jäsenen vastauksessa. Hän mainitsi luonnonmukaisen viljelyn. Arvoisa komission jäsen, Euroopan unionin oma tutkimusyksikkö on arvioinut, että geeniteknologian valvomaton käyttö johtaisi myös tavanomaisessa tuotannossa kustannusten 1–41 prosentin kasvuun viljelykasvin mukaan, sillä meillä ei ole aavistustakaan siitä, miten kuluttajat reagoivat. Siksi ennen uusien säädösten antamista meidän on tutkittava tarkemmin, mitä vaikutuksia tällä olisi paitsi maatiloille myös tuotteiden myynnille. Miten kuluttajat reagoivat? Tiedämme aiheesta liian vähän. On ensisijaisen tärkeää, että annamme asiaa koskevan säädöksen, ennen kuin otamme tämän tekniikan käyttöön Euroopassa. Meidän on tiedettävä, mitä seurauksia sillä on niin luonnonmukaiselle viljelylle kuin tavanomaiselle viljelyllekin ja miten kuluttajat reagoivat tilanteeseen. Loppujen lopuksi unionillahan on yhteinen maatalouspolitiikka, ja voimme olla ylpeitä sen lukuisista alueellisista tuotteista ja monimuotoisuudesta, joka on suurempi Euroopassa kuin missään muualla. Myös geenitekniikan käyttöön liittyvät riskit ovat siten suuremmat Euroopassa kuin missään muualla maailmassa. Siksi tarvitsemme entistä kipeämmin yhteisötason toimintaa tällä alalla. Jäsen Graefe zu Baringdorfin erinomaista mietintöä vasten haluaisin pyytää komissiota tärkeänä eurooppalaisena toimielimenä ottamaan tämän asian ponnekkaasti tehtäväkseen ja esittämään järkeviä ehdotuksia perusteellisten tutkimusten pohjalta, jotta saamme aikaan aidosti järkevän lainsäädännön.

  Patakis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, tämänpäiväisestä keskustelusta käy selvästi ilmi, miten presidentti Bushin viime kesänä harjoittama painostus tuottaa tulosta. Tämä koskee paitsi muuntogeenisten organismien levittämistä myös niiden vapaata viljelyä Euroopan unionissa. Haluaisin todeta heti alkuun, että vastustamme ehdottomasti muuntogeenisten tuotteiden viljelyä ja paheksumme ties kuinka monennen kerran komission tekopyhyyttä. Samalla kun komissio panee täytäntöön YMP:n rakenneuudistusta tarkoituksenaan muka edistää maataloustuotteiden laatua ihmisten terveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden, ympäristönsuojelun ja vastaavien seikkojen parantamiseksi, se edistää toisaalla muuntogeenisten tuotteiden viljelyä. Sen tekopyhyys näkyy parhaiten tupakka-alalla, jonka valtiontukia leikataan tuntuvasti tämän viljelykasvin tuhoamiseksi kokonaan kansanterveyden suojelun ja kestävän kehityksen varjolla.

Pääministeri Blairin ensimmäisen hallituksen ympäristöministeri Michael Meacher esitti hiljattain lausunnon, joka julkaistiin brittiläisessä The Independent -sanomalehdessä ja jossa hän totesi, ettei hän ymmärrä, miten Blairin hallitus voisi vastuullisesti myöntää lupia muuntogeenisille viljelykasveille. Kaikki tutkimustulokset ovat osoittautuneet kielteisiksi, ja Meacherin kanta on erityisen merkityksellinen, sillä vuonna 1999 – jolloin hän toimi ministerinä – hän käynnisti muuntogeenisten organismien mittavan koeviljelyn. Yhteensä 210 viljelykasvista puolet oli muuntogeenisiä ja puolet tavanomaisia kasveja. Tutkimuksen tulokset paljastivat selkeästi ympäristölle ja kuluttajien terveydelle aiheutuvat mahdolliset riskit. Muuntogeenisiä siemeniä tuottavien, lähinnä yhdysvaltalaisten monikansallisten yhtiöiden perusargumentti on myös osoittautunut kuluneeksi. Useita vuosia kestäneissä koetutkimuksissa todettiin ensinnäkin, ettei hyönteismyrkkyjen käyttötarve pienentynyt ja toiseksi, että muuntogeenisten viljelykasvien tuotannossa käytettävät erityiset hyönteismyrkyt ovat tavanomaisten viljelykasvien hyönteismyrkkyjä vahingollisempia.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että muuntogeeninen rypsi, maissi ja sokerijuurikas vahingoittavat kasvistoa ja eläimistöä tavanomaisia viljelykasveja huomattavasti enemmän. Lisäksi Nobel-palkinnon saaja professori Sherwood Rowland on todennut, että sen jälkeen kun muuntogeeniset organismit on vapautettu ympäristöön ja niiden haitalliset ympäristövaikutukset on todettu, niiden haitallista vaikutusta ei ole enää mahdollista pysäyttää. Jatkuvasti lisääntyvät muuntogeeniset organismit jatkavat tuhoaan ympäristön joukkotuhoaseina.

Euroopan parlamentin mietinnön ensisijaisena tavoitteena on levittää ajatusta siitä, että muuntogeenisten organismien ja tavanomaisten ja luonnonmukaisten kasvien rinnakkaiselo on mahdollista, ja mietinnössä pohditaan rinnakkaiselon mahdollistavia perusedellytyksiä ja järjestelyjä, vaikka parlamentti on täysin tietoinen siitä, että lukuisissa tutkimuksissa osoitetaan, että tällaisten viljelykasvien aiheuttamalta kontaminaatiolta suojautuminen on poikkeuksellisen vaikeaa, jopa mahdotonta. Tekopyhästä viittauksesta saastuttaja maksaa -periaatteeseen totean, etten ymmärrä, mitä laskelmia mahdollisten ympäristökustannusten tai kuluttajien terveydelle aiheutuvien vahinkojen arvioimisessa voitaisiin käyttää. Toisaalta taas pelkään, että epäonnistumisesta syytetään lopulta jollei suoraan niin ainakin epäsuorasti itse tuottajia.

Arvoisa puhemies, lopuksi totean, että Euroopan parlamentilla on vain yksi velvollisuus eurooppalaisia tuottajia, kuluttajia ja ympäristöä kohtaan – kieltää ehdoitta ja täysin muuntogeenisten viljelykasvien tuotanto. Se voikin täyttää tehtävänsä vain, jos se torjuu Yhdysvaltain harjoittaman painostuksen, jonka tavoitteena on palvella yhdysvaltalaisten monikansallisten yhtiöiden etuja, jotta nämä voivat tehdä voittoa ihmisten terveyden ja ympäristön kustannuksella.

  Graefe zu Baringdorf (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvostamme teidän perusteellista paneutumistanne aiheeseen. Kuten kuulitte, emme ole kanssanne samaa mieltä, mutta tämä mietintö olisikin tarpeeton, jos yhtyisitte näkemyksiimme. Keskustelu on vasta alkamassa, ja toivon, että komission ja parlamentin välillä saavutetaan aitoa edistystä. Pyydän teitä välittämään sanani asiaa käsitteleville kollegoillenne.

(Vaimeita suosionosoituksia)

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.30.