Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 17. joulukuuta 2003 - Strasbourg

13. Kalastussopimus EY/Norsunluurannikko

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Stevensonin laatima kalatalousvaliokunnan mietintö (A5-0459/2003) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan talousyhteisön ja Norsunluurannikon tasavallan välisessä Norsunluurannikon rannikon edustalla harjoitettavaa kalastusta koskevassa sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamisesta 1 päivän heinäkuuta 2003 ja 30 päivän kesäkuuta 2004 väliseksi ajaksi tehdyn pöytäkirjan voimassaolon jatkamista koskevan sopimuksen tekemisestä kirjeenvaihtona (KOM(2003) 556 – C5-0458/2003 – 2003/0219(CNS)).

  Nielson, komissio. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää arvoisaa parlamentin jäsentä hänen mietinnöstään yhteisön ja Norsunluurannikon tasavallan kalastuspöytäkirjan voimassaolon jatkamisesta vuodella. Olen tyytyväinen huomatessani, että te kannatatte ehdotuksen henkeä, sillä komission on pitänyt – poliittisista ja yhteiskunnallisista syistä – jatkaa pöytäkirjan voimassaoloa pöytäkirjan uusimisen asemesta.

Syksyllä 2002 ja keväällä 2003 vallinneen vaikean poliittisen tilanteen takia neuvotteluja ei valitettavasti voitu enää jatkaa. Pöytäkirja on tärkeä EU:n kalastusyrityksille, jotka kalastavat alueella ja käyttävät Abidjanin satamaa, jossa puretaan Norsunluurannikon lisäksi koko alueen saaliit. Tästä on hyötyä myös Norsunluurannikolle. Pöytäkirjalla tuetaan myös tieteellistä tutkimusta, joka on ensisijaisen tärkeä kalastusteollisuuden kestävyyden varmistamiseksi ja sen hallinnoimiseen liittyvien valmiuksien kehittämiseksi maassa.

Eurooppalaiset yritykset ovat tehneet investointeja Norsunluurannikolle edellisen pöytäkirjan turvin. Abidjanin satamassa on nykyään kolme tonnikalasäilyketehdasta, joiden jalostamia tuotteita tuodaan Euroopan markkinoille. Ne työllistävät yli 30 000 paikallista. Pöytäkirjan voimassaolon pidentäminen vuodella tuo kalastusmahdollisuuksia 71 tonnikala-alukselle ja joillekin pohjakalastusta harjoittaville aluksille. Kohdennetut toimet pysyvät samoina, ja niiden osuus rahoitustuesta on 71 prosenttia, kun tuen kokonaismäärä – 957 500 euroa – säilyy samalla tasolla.

Kun otetaan huomioon tonnikalan kalastusmahdollisuuksien hyvä käyttöaste ja ministeriön toteuttamat kohdennetut toimet kestävän kalastuksen varmistamiseksi, komissio katsoo, että pöytäkirjan voimassaolon pidennyksellä saadaan vastinetta rahalle. Tämä pätee molempiin osapuoliin.

On ilmeistä, ettemme voi olla täysin tyytyväisiä siihen, että parlamenttia kuultiin sopimuksen pidennyksestä vasta 23. syyskuuta, vaikka sopimus on ollut voimassa jo 1. heinäkuuta 2003 alkaen. Yksi syy tähän viivästykseen oli se, että Norsunluurannikon kalastusministeri allekirjoitti sopimuksen pidennystä koskevan asiakirjan vasta 16. toukokuuta 2003. Rehellisyyden ja oikeudenmukaisuuden nimissä haluan kuitenkin lisätä, että tällaiset viivästykset eivät koskaan johdu vain yhdestä osapuolesta. Pyydänkin viivästystä anteeksi. Jos itse olisin parlamentin jäsen, suhtautuisin tähän asiaan jokseenkin epäilevästi.

Olen kuitenkin tyytyväinen, että saitte 24. marraskuuta pöytäkirjan soveltamista koskevan arviointikertomuksen, jossa vastataan joihinkin pyyntöihinne pöytäkirjan uusimista koskevista neuvotteluista tulevaisuudessa. Kyseisessä kertomuksessa tarkastellaan kalakantoja ja pöytäkirjan soveltamista vuoden 2003 elokuuhun asti.

Tarkistuksista 1 ja 2 totean, että komissio on täysin samaa mieltä siitä, että parlamentille on tiedotettava pöytäkirjan soveltamisen eri näkökohdista. Komissio antaa kuitenkin jo nyt tällaista tietoa voimassa olevien toimielinjärjestelyjen mukaisesti ja etenkin komission ja parlamentin 5. heinäkuuta 2000 tekemän puitesopimuksen nojalla. Siksi komissio katsoo, että nämä kaksi tarkistusta eivät ole välttämättömiä.

Tarkistuksesta 3 totean, että sopimuksen 13 artiklan mukaan sopimus voidaan uusia kolmeksi vuodeksi, ellei kumpikaan osapuolista irtisano sopimusta kirjallisesti. Pöytäkirja, jossa vahvistetaan kalastusmahdollisuudet ja rahoitustuki, on kuitenkin voimassa vain kolmen vuoden ajan, minkä jälkeen se on uusittava. Jos tarkistuksessa viitataan pöytäkirjan uusimiseen eikä itse sopimukseen, tarkistus on ristiriidassa kalastussopimusten pöytäkirjojen luonnetta koskevien periaatteiden kanssa. Koska pöytäkirjat liitetään puitesopimuksiin, niiden määräajoin tapahtuva uusiminen ei edellytä uusia neuvotteluvaltuuksia.

Tarkistuksesta 4 totean että, koska kalastussopimuksilla on suuri merkitys Norsunluurannikolle – EU:n säilyketehtaat työllistävät 30 000 henkeä Abidjanissa ja rahoitustukea annetaan ensisijaisesti tieteelliseen tutkimukseen, valvontaan ja seurantaan – sopimuksen voimassaolon pidentämättä jättämisellä olisi tuhoisia vaikutuksia maalle. Se merkitsisi myös vakavia ongelmia EU:n kalastajille ja Norsunluurannikkoon tehdyille investoinneille. Sopimuksen voimassaolon pidentämättä jättäminen tarkoittaisi Norsunluurannikon eristämistä. EU ei halua antaa tällaista viestiä maalle, joka pyrkii palauttamaan maahan rauhan.

  Stevenson (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää komission jäsentä hyvin perusteellisesta esittelystä. Yksi kalatalousvaliokunnan puheenjohtajan miellyttävistä tehtävistä on saapua istuntosaliin myöhään illalla ja puhua tyhjälle salille kansainvälisistä kalastussopimuksista maailman kaukaisten maiden kanssa. Tämäkään tapaus ei ole poikkeus.

Tämäniltaista keskustelua ovat kuitenkin vauhdittaneet kolmansien maiden kalastussopimuksiin liittyvien tavanomaisten kysymysten asemesta Verts/ALE- ja ELDR-ryhmät, jotka ovat tuoneet julki täysin perustellut huolensa maassa parhaillaan käytävästä sisällissodasta ja pelkonsa siitä, että jos yhteisö antaa rahoitusta konfliktialueelle, se vain kiihdyttää konfliktia.

Kuten parlamentti tietää, Norsunluurannikon armeijan kapinallinen ryhmä, joka kutsuu itseään nimellä "New Forces", allekirjoitti Ranskan välittämän rauhansopimuksen pääministeri Seydou Diarran kanssa viime tammikuussa. Tämä rauhansopimus rikkoontui valitettavasti osittain, kun New Forces -ryhmä lähti hallituksesta syyttäen presidentti Laurent Gbagboa vallan anastamisesta ja kieltäytyi panemasta täytäntöön rauhansopimuksen ehtoja. Tällä välin presidentti Gbagbo on ilmoittanut aikeestaan vapauttaa kapinallisten miehittämät vyöhykkeet maan pohjois- ja länsiosissa, jos New Forces -ryhmä kieltäytyy luovuttamasta aseitaan. Tällainen on Norsunluurannikon tämänhetkinen tilanne.

Tätä melko epäsuotuisaa taustaa vasten olen laatinut komission ehdotusta koskevan mietintöni, jonka tavoitteena on pidentää yhteisön ja Norsunluurannikon nykyistä kalastussopimusta vuodella, vaikka sopimus itse asiassa tuli voimaan jo viime heinäkuussa – kuten komission jäsen Nielson huomautti – ennen kuin parlamenttia oli edes kuultu aiheesta. Komission jäsen totesi, ettei tämä tyydyttäne parlamentin jäseniä, mikä on todellakin totta. On äärimmäisen vastenmielistä, että komissio asettaa parlamentin yhä uudelleen tällaiseen faits accomplis -tilanteeseen. Tässä tapauksessa Norsunluurannikon on määrä saada maksunsa 31. joulukuuta 2003. Siksi tämä asia on ratkaistava kiireisesti. On valitettavaa, että kalatalousvaliokunta pakotettiin tällaiseen tilanteeseen jälleen kerran. Uskon kuitenkin, että komissio arvostaa toimiamme menettelyn nopeuttamiseksi, jotta sopimusta voidaan noudattaa oikea-aikaisesti.

Tämä sopimus on kuudes peräkkäinen EU:n ja Norsunluurannikon välinen pöytäkirja. Teimme Norsunluurannikon kanssa ensimmäisen kalastussopimuksen vuonna 1990, ja siitä lähtien olemme jatkaneet sovinnolliselta pohjalta. Kuten komission jäsen Nielson totesi, alueen poliittinen epävakaus johti kuitenkin väistämättä siihen, ettemme voineet käyttää kaikkia pohjakalastusmahdollisuuksia, joista neuvottelimme vuonna 2002. Kun tilanne vakiintui, tämä kalastusmuoto voitiin käynnistää uudelleen.

Sisällissota ei koskaan vaikuttanut tonnikalakalastukseen, joka on toinen sopimuksessa vahvistettu tärkeä ala, ja olemme jatkaneet sopimuksessa vahvistettujen kalastusmahdollisuuksien käyttämistä noin 85-prosenttisesti. Kuten komission jäsen Nielson huomautti, tonnikala-aluksille on varattu 71 lupaa, ja kuten aina tällaisissa kumppanuussopimuksissa, yli 70 prosenttia taloudellisesta korvauksesta on tarkoitettu kohdennettuihin toimiin, joilla varmistetaan kestävän kalastuksen jatkuminen ja lujitetaan suojelutoimia, tieteellistä tutkimusta, valvontaa ja seurantaa. Komissio seuraa tarkasti näiden varojen käyttöä sen varmistamiseksi, että pöytäkirjan tavoitteet saavutetaan. Ellei sopimusta tehdä, kestävän kalastuksen jatkumista ei voida taata. Silloin voimme joutua todistamaan, miten laittomalla, ilmoittamattomalla ja sääntelemättömällä kalastuksella romahdutetaan täysin kalakannat ja tuhotaan kalastuselinkeino.

On tärkeää, että tämän sopimuksen uusimisen vastustajat ymmärtävät, mitä seurauksia heidän vastustuksellaan on. Komission jäsen Nielson totesi, että Abidjanissa on kolme suurta tonnikalasäilyketehdasta, jotka rahoitetaan EU:n investoinnein. Abidjan on tosiaankin tärkeä satama, jossa puretaan suuri osa Länsi-Afrikan tonnikalasaaliista, ja jos peräännymme tästä sopimuksesta, kuten Verts/ALE- ja ELDR-ryhmät ovat ehdottaneet, hävitämme välittömästi 5 000 ja epäsuorasti jopa 30 000 työpaikkaa. Tällä olisi tuhoisia seurauksia Norsunluurannikon yhteiskunnalliselle tilanteelle, ja se horjuttaisi vakavasti maan vakautta ja ajaisi sen entistä syvempään konfliktiin. Siksi pyydän Verts/ALE- ja ELDR-ryhmiä pohtimaan asiaa uudelleen ja peruuttamaan tarkistuksensa, joilla vain vaikeutettaisiin jo ennestään huonoa tilannetta.

  Maat (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, kalatalousvaliokuntamme puheenjohtajan tavoin myös minulla on kunnia saada puhua myöhään tänä iltana, ja minulla on erityinen kunnia saada toimia koordinaattori Varela Suanzes-Carpegnan puolesta. Haluaisin yhtyä siihen, mitä kalatalousvaliokunnan puheenjohtaja totesi, myös nyt käsiteltävästä hyvin vaikeasta aiheesta. Kun rannikkoalueiden tilanne sisäisine levottomuuksineen ja sotineen ensin rauhoittuu, jää nähtäväksi, missä määrin voimme parantaa maan tilannetta kalastuspolitiikan avulla. Mikäli kalastussopimuksiin investoimamme rahat käytetään hyvin, Eurooppa voisi ottaa näkyvämmän aseman myös tällä alalla.

Pahoittelen Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän nimissä liberaalipuolueen ryhmän esittämiä tarkistuksia. Olisin toivonut sen korostavan voimakkaammin yhteiskunnallista näkökulmaa, ja kalastussopimusten osalta olen valmis tukemaan kaikkia toimia, joilla parannetaan Afrikan maiden tilannetta. On kuitenkin ensisijaisen tärkeää, että kaikista näkökohdista keskustellaan perusteellisesti. Haluan jälleen kerran yhtyä kalatalousvaliokunnan puheenjohtajan sanoihin. Olen myös pannut merkille, miten laajasti sopimuksia kannatetaan, ja pyydän komissiota ryhtymään ponnekkaisiin toimiin Afrikan maiden puolesta. Näihin kuuluu myös kalastussopimuksista saatavien varojen järkevä käyttösuunnitelma. Toisaalta katsomme, että on ehdottoman tärkeää pohtia myös yhteiskunnallisia näkökohtia. Siksi odotan toiveikkaana komission kuten myös parlamentin vastausta.

  Miguélez Ramos (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, olemme tänään hyväksyneet parlamentissa päätöslauselman unionin roolista konfliktien ehkäisemisessä Afrikassa ja erityisesti Linas-Marcoussis-sopimuksen täytäntöönpanemisessa Norsunluurannikolla. Kyseisessä päätöslauselmassa Euroopan parlamentti pyytää kaikkia konfliktin osapuolia noudattamaan tarkasti Linas-Marcoussis-sopimusta.

Euroopan unionilla on vastuu konfliktien torjumisesta, ja sen erilaiset toimet, joilla pyritään edistämään Euroopan ja kehitysmaiden välisiä kaupallisia suhteita, ovat keino estää tällaisten konfliktien synty. Kaupalliset suhteet ja ihmissuhteet tuovat kansoja lähemmäs toisiaan sekä edistävät kansojen ja niiden eri taloudenalojen kehittymistä. Ryhmäni kannattaa näin ollen kalastussopimusta, sillä kansojen välisillä kauppasopimuksilla ja -suhteilla edistetään rauhaa ja kalastussopimusten tapauksessa myös kalastuselinkeinon kehittymistä kehitysmaissa.

Siksi kannatamme tätä Stevensonin mietintöä, jossa ehdotetaan nykyisen pöytäkirjan voimassaolon pidentämistä vuodella, ja kalatalousvaliokunnan hyväksymiä tarkistuksia.

Norsunluurannikko on sisällissotaa käyvä maa, jota meidän on autettava, jotta maahan palautetaan rauha ja maan talous kehittyy. Me sosiaalidemokraatit uskomme siten, että kalastussopimusta pidentämällä lähetämme myönteisen viestin.

Sota ei ole mikään syy päättää kalastussopimusta. Sopimuksen päättäminen olisi järjetöntä, ja sillä ainoastaan lisättäisiin maan kärsimyksiä. Saman ajattelutavan mukaan meidän olisi lakkautettava sen tuotteiden, kuten kahvin, kaakaon tai palmuöljyn tuonnit, keskeytettävä suunnitellut öljytoiminnot ja lopetettava timanttien, mangaanin, raudan, koboltin, bauksiitin tai kuparin ostot.

Miksi nämä kalastussopimukset, jotka lähentävät Euroopan unionia kehitysmaihin, halutaan päättää, kun taas näistä maista peräisin olevien maataloustuotteiden, mineraalien, öljyn ja kaasun vientiä halutaan edistää? Sodasta huolimatta sopimuksessa vahvistetut, esimerkiksi tonnikalaa koskevat kalastusmahdollisuudet on käytetty hyvin, ja pohjakalojen pyynti on kasvamassa.

Me sosiaalidemokraatit uskomme, että tästä sopimuksesta on paljon hyötyä Abidjanin satamalle, joka on Länsi-Afrikan tärkein tonnikalan kalastuksen asemapaikka, jossa puretuista lasteista saadaan raaka-ainetta monilukuiselle paikalliselle jalostusteollisuudelle, joka muodostaa maalle toimivan kasvukeskuksen pohjan.

Mielestäni tämä on hyvä sopimus, joka on osoitus siitä, miten vakavissa vaikeuksissa olevassa maassa kalastussopimukset voivat hyödyttää molempia osapuolia, niin Euroopan unionia kuin sopimuksen allekirjoittavaa kehitysmaata.

  McKenna (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, on ollut mielenkiintoista nähdä, miten parlamentin jäsenten ja komission kielenkäyttö on muuttunut siitä, kun ensimmäisen kerran otin asian esille. Komissio totesi kalatalousvaliokunnassa, että "meillä ei ole mitään mahdollisuuksia neuvotella uutta sopimusta, joten meidän on yksinkertaisesti pidennettävä sopimusta vuodella". Parlamentin jäsenten mukaan tavoitteena oli sallia EU:n alusten jatkaa kalastusta konfliktista huolimatta.

Nyt pyritte antamaan sen vaikutuksen, että kyse on Norsunluurannikon ihmisten auttamisesta, kun todellisuudessa haluamme auttaa itseämme. Maassa vallitsee käytännössä sisällissota. Hallitus ei pysty takaamaan valvontaa ja seurantaa – itse asiassa ne eivät toimineet tyydyttävästi edes rauhan aikana.

Nyt EU:n alukset voivat toimia oman tahtonsa mukaan ilman minkäänlaista valvontaa. Komissio lupasi itse asiassa suhtautua eri tavoin kolmansien maiden sopimuksiin, eikä tämä ennusta hyvää. Komissio on nimittäin todennut, että Norsunluurannikolla on vakavia ongelmia aluevesiensä valvonnassa ja seurannassa. Seurannan tilaa pidetäänkin suurena rajoitteena.

Komissio on myös huomauttanut, että pintasiima-alusten ja pakastustroolarien saaliista ei ole saatu minkäänlaista tietoa. Lisäksi komissio on todennut, että kolmansien maiden, myös Norsunluurannikon, kanssa tehtyjen sopimusten nykyisten ehtojen nojalla on mahdotonta tietää, käytetäänkö niin kutsuttuihin kohdennettuihin toimiin, kuten toimeenpanoon ja valvontaan, tarkoitetut rahat todellakin asianmukaisesti.

Olemme todenneet, että nämä varat olisi sisällytettävä erilliseen budjettiin. Kun puhutaan tonnikalasäilyketehtaista, minne menevätkään suurimmat voitot: koko tilanne on täysin tekopyhä. Maassa vallitsee sota, ja EU aikomuksena on sallia alustemme jatkaa rauhassa kalastusta alueen konfliktitilanteesta piittaamatta.

Tämä kalastussopimus on surkein laatuaan, ja komission on vastattava sitoumuksistaan ja lupauksistaan noudattaa kalastussopimuksissa erilaista lähestymistapaa, jos se hyödyttää kyseistä kolmatta maata eikä niinkään Euroopan unionin ylikapasiteettia.

  Nielson, komissio. – (EN) Arvoisa puhemies, en ole samaa mieltä siitä, että tämä kalastussopimus olisi surkein laatuaan. Monet sopimukset ovat valitettavasti tätä sopimusta huonompia. Olemme uusimassa ja ajantasaistamassa kalastussopimuksia, teemme niistä entistä tarkoituksenmukaisempia ja korostamme nykyistä voimakkaammin yhteiskunnallista kehitystä. Näiden sopimusten vanha sukupolvi ansaitsee todellakin moitteet, ja siksi on ehdottoman tärkeää muuttaa tilannetta. Muutokset tehdään maakohtaisesti.

Norsunluurannikon nykyistä konfliktia vasten sopimuksen päättäminen ei olisi järkevää. Meidän olisi varottava politisoimasta tätä kysymystä ja käyttämästä sopimusta välineenä, jolla painostamme hallitusta saavuttamaan rauhan ja sovinnon. On hyvin vaikeaa painostaa vastustajaa tällä tavoin.

Meren luonnonvarojen valvonnasta ja hallinnoimisesta totean, ettei tämä konflikti oikeastaan ole koskettanut merta, joten minusta on jokseenkin mielivaltaista yhdistää maan ongelmat tämän sopimuksen voimassaolon pidentämiseen. Pyrimme tekemään hyödyllisiä asioita Norsunluurannikolla, ja samalla painostamme kaikkia osapuolia tavoittelemaan kompromissia.

Jos alamme politisoida toimiamme, lähetämme asianosaisille väärän viestin. Kehotankin parlamenttia estämään sen. Jäsen McKenna esitti kuitenkin muutamia hyvin tärkeitä näkökohtia. Pyrimme parhaillaan siirtämään näiden kalastussopimusten painopistettä kehittämistoimiin.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.30.

(Istunto päättyi klo 23.40.)⁽¹⁾

(1) Seuraavan istunnon esityslista: ks. pöytäkirja.