Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 11. helmikuuta 2004 - Strasbourg

10. Intermodaaliset lastausyksiköt

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana Ulrich Stockmannin laatima aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietintö (A5-0016/2004) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi intermodaalisista lastausyksiköistä (KOM(2003) 155 – C5-0167/2003 – 2003/0056(COD)).

  De Palacio, komission varapuheenjohtaja. (ES) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin ensimmäiseksi kiittää jäsen Stockmannia hänen työstään, sillä tällä ehdotuksella pyritään selvästikin helpottamaan ja edistämään intermodaalikuljetusta.

Uskomme, että se on ensisijaisen tärkeä osa-alue Euroopan unionin kestävän kehityksen ylläpitämiseksi ja taloudellisen kasvun yhdistämiseksi korkeaan elämänlaatuun, kilpailukykyyn ja kilpailulliseen ja ympäristöä arvossa pitävään liikenteeseen.

Meidän on hyödynnettävä entistä paremmin ja selkeytettävä mahdollisuuksiamme yhdistää eri kuljetusmuotoja, jotta voimme käyttää optimaalisesti saatavilla olevia infrastruktuureja.

Intermodaalisten lastausyksiköiden ylläpitoon ja valvontaan on omaksuttava entistä yhdenmukaisempi ja tiukempi lähestymistapa, sillä nimenomaan näiden yksiköiden ansiosta kontteja voidaan kuljettaa laivoissa, junissa tai rekoissa kaikkialla unionissa, ja kuten olemme todenneet, konttikuljetus on tulevaisuuden kuljetusmuoto.

Yksiköiden valvontaan on siten omaksuttava entistä yhdenmukaisempi ja tiukempi lähestymistapa, jotta parannetaan turvallisuutta ja yhtenäistetään vaihtokorien tiettyjä ominaisuuksia. Näin tehostetaan kuljetuksia ja eurooppalaisten intermodaalisten lastausyksiköiden ylläpitoa ja täytäntöönpanoa. Intermodaalisessa lastausyksikössä yhdistyvät nykyisten merikonttien ja vaihtokorien edut, toisin sanoen suuri pinoamiskapasiteetti ja lujuus, optimaalisen kokoiseksi eurolavaksi tieliikennesäädösten mukaisesti. Vaadin, että niitä on voitava kuljettaa myös maanteitse.

Komission aikomuksena on luoda intermodaalisten lastausyksiköiden entistä yhdenmukaistetumpi ja tehokkaampi järjestelmä. Vaikka rautatieliikenne epäilemättä hyötyy ehdotuksesta, eräs keskeinen tavoite on parantaa sisävesiliikenteen ja lähimerenkulun mahdollisuuksia Euroopan intermodaalimarkkinoilla. Siksi lastausyksiköiden entistä parempi yhdenmukaistaminen on ainoa keino saavuttaa sellainen suorituskyky, jolla hillitään kuljetuskustannusten ja siirtojen määrän kasvua ja parannetaan meriliikenteen kilpailukykyä, kun sillä on korvattava maantie- ja rautatieliikenne.

Komission ehdottama toimenpide ei ole mikään mullistava muutos – emme yritä keksiä pyörää uudelleen – vaan luotamme siihen hyväksi ja toimivaksi todettuun lähestymistapaan, jonka mukaisesti olemme luoneet sisämarkkinat. Puitedirektiivissä vahvistetaan olennaiset vaatimukset ja tekniset yksityiskohdat jätetään eurooppalaisille standardointielimille, jotka turvautuvat asiantuntijoihin ja alan johtaviin toimijoihin. He tietävät, mitä alalla on tehtävä poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Minun on jälleen kerran sanottava, että olemme käyneet asiasta erittäin hyödyllistä ja perinpohjaista keskustelua aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan kanssa, ja haluaisin kiittää sitä tälle toimenpiteelle uhraamastaan ajasta ja vaivasta, sillä näin olemme saaneet aikaan täysin viimeistellyn päätöksen jo ensimmäisessä käsittelyssä.

Neuvostossa asiat eivät kuitenkaan ole edenneet yhtä ripeästi. Luotan siihen, että neuvosto tutkii tarkoin parlamentin ensimmäisen käsittelyn tuloksia ja että se sopii pikaisesti yhteisestä kannasta ja mahdollisuuksien mukaan sellaisesta yhteisestä kannasta, jolla tuetaan parlamentin esittämää ehdotusta.

  Stockmann (PSE), esittelijä. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, komission jäsen on oikeassa: intermodaalinen liikenne on vain rajoitetusti kilpailukykyinen, ja nykyisiä yksiköitä – sen enempää kontteja kuin vaihtokorejakaan – ei voida käyttää vaivatta kaikissa neljässä liikennemuodossa. Monimutkaisessa ja pitkähkössä uudelleenlastauksessa tuhlaantuu valtavasti paitsi aikaa myös rahaa. Siksi intermodaalinen liikenne on luontaisesti muita liikennemuotoja huonommassa asemassa. Ensinnäkin se on muita monimutkaisempi ja siten paljon vaikeampi organisoida, ja toiseksi vain hyvin harvoilla toimijoilla on selvä kokonaiskäsitys intermodaaliketjun toiminnasta. Siksi meidän on edistettävä intermodaalista liikennettä, ja siihen me tähtäämme tällä direktiivillä.

Direktiivillä on kolme tarkoitusta. Ensinnäkin direktiivissä otetaan käyttöön uusi lastausyksikkö, eurooppalainen intermodaalinen lastausyksikkö. Toiseksi direktiivissä määritetään kaikkia uusia lastausyksiköitä koskevat erityiset intermodaalisuusvaatimukset, ja toivomme, että ainakin keskipitkällä aikavälillä voimme näin puolittaa uudelleenlastausajan terminaaleissa. Kolmanneksi direktiivillä halutaan parantaa turvallisuutta konttien turvallisuutta koskevan yleissopimuksen mukaisesti. Komissio toimi ehkä hieman harhaanjohtavasti esitellessään direktiivin osana lähimerenkulun edistämisohjelmaa. On selvää, että siitä on hyötyä koko lähimerenkululle, mutta kyse on nyt aivan uudentyyppisestä kuljetusketjusta ja intermodaalisesta standardoinnista. Yleensähän yksittäisiä kuljetusmuotoja tai yksittäisten kuljetusmuotojen erityisiä näkökohtia yhdenmukaistetaan. Direktiivi on siten ensimmäinen laatuaan.

Yhdenmukaistamisella tavoitellaan kuitenkin muutakin kuin teknisesti parasta ratkaisua. Yhdenmukaistamisella takaamme suunnittelun ja investointien turvallisuuden, vähennämme markkinoillepääsyn esteitä, alennamme toimintakustannuksia ja kehitämme uusia markkinoita. Olen vakuuttunut siitä, että Eurooppa tarvitsee parhaan mahdollisen intermodaalisen lastausyksikön, jossa yhdistyvät konttien ja vaihtokorien edut. Kyse olisi eräänlaisesta eurooppalaisesta superkontista, jota voidaan käyttää kaikissa liikennemuodoissa ja joka voidaan uudelleenlastata helposti. Kontti voidaan pinota ja nostaa yläreunojen kulmista. Sitä voidaan käyttää aluksilla, se tarjoaa suurimman mahdollisen tilan ISO-kuormalavojen kuljettamiseen ja se mahdollistaa nopean lastaamisen ja purkamisen.

Komissio on arvioinut, että saman tavaramäärän kuljettamiseen vaadittavien maantieajoneuvojen määrä vähenee 25 prosentilla, jos uusi eurooppalainen kontti otetaan käyttöön. Mielestäni tämä on melko optimistinen arvio, mutta se ainakin viittaa muutokseen. Huolenaiheet siitä, ettei nykyisten lastausyksiköiden käyttö olisi enää sallittua, ovat perusteettomia. Direktiivissä ei velvoiteta käyttämään uutta eurooppalaista konttia, sen sijaan markkinoiden on säänneltävä sen käyttöä. Erilaisia yksiköitä käytetään siten vastaisuudessakin, mutta eurooppalaisesta lastausyksiköstä tulee markkinajohtaja edellä mainittujen etujensa ansiosta. Uskon myös, että siitä tulee suuri menestys vientimarkkinoilla. Kiinan ja Venäjän mittavat markkinat odottavat valloittamista, ja Itä-Eurooppaan suuntautuvan tavaraliikenteen odotettu kasvu puhuu puolestaan.

Direktiivillä ei ole vaikutusta myöskään ISO-standardiin. Olemme onnistuneet hälventämään tätä kysymystä koskevat huolet tekemällä tarkistuksia komission tekstiin. Esimerkiksi konttialukset on konfiguroitu voimassa olevien ISO-standardien mukaisesti. Olemme vaatineet, että turvallinen lastaus olemassa oleviin konttialuksiin ja niiden kannelle on mahdollistettava siten, ettei nykyisiä konttijärjestelmiä tarvitse mukauttaa. Olemme myös vaatineet, että ulkokorkeuden on oltava 2 900 mm, joka vastaa eurooppalaisen standardointijärjestön CEN:n määrittämää korkeutta. Olemme siten kehittäneet parhaan mahdollisen maantie- ja rautatiekuljetusten lastausyksikön.

Eurooppalaisten standardointielinten ja teollisuudenalan edustajien on yhdessä vastattava standardoinnin yksityiskohtien laatimisesta. Olemme yksinkertaisesti asettaneet puitteet tätä menettelyä varten. Halusimme ja haluamme edelleenkin, että standardointi perustuu toimeksiantoon, jotta standardointi voi edetä nopeasti. Tähän tähtäävät toimet on käynnistetty jo kauan sitten, mutta niitä ei ole vielä saatettu loppuun.

Tarkasteltava direktiivi on vasta alkua. Lastausyksiköiden ohella standardointia voidaan toteuttaa myös monilla muilla intermodaalikuljetuksen aloilla, esimerkiksi infrastruktuurin ja palvelujen rajapinnoilla. Tällaisia ovat terminaalit, uudelleenlastauslaitteet ja tietenkin tiedotusjärjestelmät sekä vastuuta koskevat säännöt ja sopimussäännöt.

Siksi standardointi jatkuu. Olen tyytyväinen, että olemme tehneet tätä koskevan aloitteen ja antaneet selvän viestin siitä, että haluamme edistää intermodaalista liikennettä.

  Grosch (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin aluksi onnitella esittelijää Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta ja kiittää häntä työstään. Hän on tehnyt hyvää yhteistyötä ja auttanut meitä ymmärtämään paremmin aihetta, joka ei aina ole helppotajuinen etenkään teknisesti. Hän on perehdyttänyt meidät aiheeseen hukuttamatta meitä siihen. Meistä yhteistyömme oli hyvin mielenkiintoinen kokemus. Mietintö ja komission ehdotus sisältävät useita haasteellisia kohtia, ja mielestäni suoriuduimme valiokunnassa hyvin näistä haasteista. Uuden tuotteen on oltava houkutteleva, toisin sanoen sen on sovelluttava markkinoille ja oltava samalla tehokas ja nykyajan vaatimusten mukainen. Mielestäni olemme täyttäneet nämä vaatimukset.

Tuotteella on tarkoitus nopeuttaa ja helpottaa toimia, sillä se soveltuu käytettäväksi uusien ja nykyisten nosto- ja lastaustekniikoiden kanssa. Käytössä olevia järjestelmiä ei hylätä yhdessä yössä, sillä tällöin alan toimijat joutuisivat tekemään pikaisesti uusia tai kalliita investointeja. Heidän turvansa on taattava. Mielestämme kaikkiin näihin kysymyksiin on esitetty erinomaisia ratkaisuja, ja siksi kannatamme komission ehdotusta ja valiokunnan mietintöä. Vaikka tarkasteltavassa tapauksessa kyse on lähimerenkulusta, jossa intermodaalikuljetuksen osuus on jo nyt 40 prosenttia, intermodaalikuljetus ei ole vielä saavuttanut tällaista osuutta muiden liikennemuotojen alalla. Mielestäni tarkastellulla aloitteella kannustetaan liike-elämää ja liikennealaa lisäämään investointejaan intermodaalikuljetukseen. Uskon, että voimme kannustaa niitä investoimaan paitsi tarjoamalla tukia myös ehdottamalla tehokkaita välineitä, kuten yleiskontteja tai, kuten te niitä kutsuitte, superkontteja, jotka tarjoavat parhaan mahdollisen lastaustilan, ottaen kuitenkin samalla huomioon kansainvälisten markkinoiden tapahtumat ja luomalla uusia mahdollisuuksia, joita te juuri kuvailitte.

Olen kaiken kaikkiaan hyvin tyytyväinen ehdotukseenne. Ainoa asia, josta olemme eri mieltä, on se, että jos tuote on näin hyvä, markkinat sääntelevät sen käyttöä, joten meidän ei tarvitse investoida siihen julkisia varoja, vaikka olemmekin kaikki vakuuttuneita siitä, että liikennejärjestelmän kokonaiskehityksen kannalta on hyväksi, jos entistä useammat toimijat turvautuvat multimodaalikuljetuksiin. Haluaisinkin todeta lopuksi, että mielestäni tämänpäiväisellä työllämme edistetään teknisesti tätä käsitettä, jota me kaikki kannatamme. Jos ehdottamamme lastausyksiköt osoittautuvat tehokkaiksi vedessä, ilmassa, maanteillä ja rautateillä, myös niitä kuljettavan välineen on oltava tehokas. Viittaan tällä erityisesti rautateihin, sillä riippumatta siitä, miten paljon parannamme multimodaalisuuden käsitettä teknisesti, koko käsitteestä ei ole minkäänlaista hyötyä, jos yksi ketjun toimijoista on heikko tai tekeytyy heikoksi. Mielestämme ehdotus on siten askel oikeaan suuntaan, ja samalla sillä selvästi kehotetaan jälleen etenkin rautateitä omaksumaan multimodaalinen ajattelutapa, investoimaan tähän käsitteeseen ja tarkastelemaan uudelleen rakenteitaan ja tehokkuuttaan.

  Pohjamo (ELDR). – (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin haluan kiittää herra Stockmannia mietinnön hyvästä valmistelusta. Alkuun asiasta oli erilaisia mielipiteitä ja jopa väärinkäsityksiä, mutta esittelijä sai määrätietoisella työllä vietyä asiaa eteenpäin, ja valiokunta oli lopulta varsin yksituumainen uuden eurooppalaisen lastausyksikön kehittämisestä. Esillä on hyvin haasteellinen ajatus kehittää Euroopan tavarankuljetuksia aivan uudella tavalla yhteensopiviksi eri kuljetusvälineiden kesken. Yhdenmukaistetut kontit toisivat etuja ruuhkautuneeseen Keski-Eurooppaan ja aivan erityisesti merentakaisille alueille. Esimerkiksi kotimaani Suomen ulkomaankaupan tavaravirrasta kulkee 80 prosenttia meritse, ja yhdistetyn liikenteen joustava toiminta on aivan avainasemassa.

Esittelijä on valinnut oikean toimintatavan edetä. Tarkistuksilla pyritään varmistamaan yhteensopivuus Euroopan standarditoimistojen kanssa sekä ehkäisemään haitat ISO-standardien kanssa. Alan toimijoille annetaan vastuu uuden kontin yksityiskohtaisesta suunnittelusta. Yksi mahdollinen ongelma liittyy tarkistukseen 17. Jos konttien korkeudeksi tulee 2,9 metriä, kontit eivät sovi päällekkäin nykyaikaisiin roro-aluksiin. Siksi komission esittämä kontin korkeus 2,67 metriä olisi ehkä parempi. Meidän ryhmämme tukee esitystä, ja toivomme, että asia etenee joutuisasti myös käytännön tasolla.

  Van Dam (EDD). – (NL) Arvoisa puhemies, parlamentti on aina halunnut edistää kestävää tavaraliikennejärjestelmää, jossa kaikilla kuljetusmuodoilla on oma tehtävänsä. Teoriassa nämä tehtävät voidaan määrittää helposti, mutta käytäntö on osoittautunut toiseksi, ja olemme joutuneet huomaamaan, miten toiset kuljetusmuodot ovat muita huonommassa asemassa. Eräs tähän liittyvä ongelma on erilaisten lastausyksiköiden suuri määrä, mikä johtuu usein päivittäisistä käytännöistä. Toisia käytetään laajasti, toisia suppeammin. Tämä kaikki puolestaan riippuu markkinatilanteesta. Se on määräävä tekijä tavaraliikenteessä. Muutoksilla on merkitystä vain, jos markkinat tukevat ja edistävät niitä. Tämä toteutuu vain, jos edut ovat todellisia.

Tältä osin komission ehdotus sisältää edelleen muutamia puutteita. Uuden lastausyksikön käyttöönotto on erinomainen ajatus, mikäli sitä voidaan todellakin käyttää kaikissa liikennemuodoissa ilman minkäänlaisia mukautuksia. Sitä olisi kuitenkin voitava soveltaa käytäntöön. Kaikki ehdotusta koskevat epäselvyydet ja huomautukset näyttävät viittaavan päinvastaiseen. Siksi olemme ilahtuneita siitä, että tarkasteltavassa mietinnössä ehdotus on entistä markkinasuuntautuneempi. Eurooppalainen intermodaalinen lastausyksikkö (ILY) ei ole enää mikään yleislääke kaikkiin ongelmiin, vaan eräs nykyisiin operatiivisiin toimintoihin sisältyvä vaihtoehto, jota voidaan käyttää tulevaisuudessa.

Eräs toinenkin kohta vaatii huomiota huomisessa äänestyksessä, nimittäin tarkistus 16. Jos kyseiseen tarkistukseen sisällytetyt mitat vahvistetaan, tällä itse asiassa mitätöidään luonnos. Eurooppalaisen lastausyksikön etujen – useita lavoja yhdessä yksikössä – säilyttämiseksi on järkevää jättää myös erityisten mittojen vahvistaminen markkinoiden vastuulle, jotta yritykset, jotka haluavat käyttää yksikköä, voivat toteuttaa sen teknisesti. Kaiken kaikkiaan jäsen Stockmann on tehnyt erinomaista työtä.

  Jarzembowski (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa varapuheenjohtaja, haluaisin muistuttaa teitä siitä, että – toimihenkilöiden huolellisen valmistelun jälkeen – laatimanne ehdotus aiheutti aluksi jonkinlaista epäselvyyttä. Satamaviranomaiset ja varustamot ampuivat ehdotuksenne alas. Mielestäni meidän on oltava kiitollisia esittelijälle, jäsen Stockmannille ja aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnalle. Jäsen Grosch teki ahkerasti töitä myös teollisuudenalan kanssa käydyissä keskusteluissa, ja tämän tuloksena olemme onnistuneet vastaamaan alan huolenaiheisiin. Uskon, että kyse oli pelkästään väärinkäsityksistä.

Olen hyvin tyytyväinen siihen, että etenkin esittelijän ehdottamien tarkistusten ansiosta – joita me liikennevaliokunnan jäsenet yhdessä kannatamme – voimme todeta ja olla varmoja siitä, ettei ehdottamallamme eurooppalaisella yhdenmukaistetulla kontilla – en haluaisi käyttää termiä "superkontti" – luoda esteitä maailmanlaajuiselle kuljetustoiminnallemme. Vienti- ja tuontiteollisuutemme on riippuvainen näiden lastausyksiköiden tehokkaasta ja nopeasta kuljetuksesta aluksilla ilman, että nykyisiä konttijärjestelmiä ja muita on mukautettava. Kuten valiokuntamme tarkistuksissa todetaan, meidän on mielestäni jätettävä yksityiskohdat standardointielinten vastuulle. Juristina haluaisin välttää sen, että tarkkojen teknisten yksityiskohtien vahvistaminen annetaan parlamentin jäsenten tehtäväksi. Uskon kuitenkin, että ehdotetuissa tarkistuksissa esitetyillä periaatteilla varmistetaan, etteivät uudet eurooppalaiset lastausyksiköt ole ristiriidassa voimassa olevien kansainvälisten standardien kanssa. Uusi lastausyksikkö on tärkeä, sillä sen avulla voimme sovittaa yhteen teollisuudenalan edut, jotka liittyvät lavojen entistä parempaan lastattavuuteen, ja varustamojen ja satamaviranomaisten edut siten, ettei näiden tarvitse muuttaa koko lastausvälineistöä ja konttialusten koko rakennetta. Tältä osin voimme mielestäni olla hyvin tyytyväisiä saavutukseemme.

Toivon, että myös teollisuudenala hyväksyy tavoitteemme, nimittäin intermodaalisten yksiköiden entistä laajemman käytön. Olemme tässä asiassa riippuvaisia teollisuudesta. Me yksinkertaisesti teemme ehdotuksia ja meidän on odotettava ja katsottava, hyväksyykö teollisuudenala uuden yhdenmukaistetun kontin. Teollisuuden tehtävänä on suojella omia etujaan.

Lopuksi haluaisin korostaa, että ehdotus sisältää uuden lastausyksikön määritelmän lisäksi myös vaatimuksen, jonka mukaan kaikentyyppisten lastausyksiköiden valvontaa ja tarkastuksia on tiukennettava. Jollei lastausyksiköitä huolleta ja korjata asianmukaisesti, ne voivat aiheuttaa vaaroja tavaraliikenteessä tai satamissa uudelleenlastauksessa. Meidän on varmistettava, ettei vakavia onnettomuuksia tapahdu etenkään satamissa ja aluksilla. Tältä osin komissio on oikeassa ehdottaessaan, että kaikki lastausyksiköt on tarkastettava entistä useammin ja perusteellisemmin.

  Pex (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, olemme tyytyväisiä siihen, että liikenteeseen omaksutaan yhdennetty lähestymistapa, jossa hyödynnetään asianmukaisesti kaikkia saatavana olevia kuljetusmuotoja. Jotta maantieliikenteen kasvun ongelmat voidaan ratkaista, Euroopan unionin on edistettävä aktiivisesti intermodaalisuutta. Edistävä lähestymistapa tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että viranomaisten olisi ratkaistava esiin nostetut kysymykset markkinoiden avulla eikä viranomaisten pitäisi rasittaa markkinoita vaikeilla säädöksillä ja lisäkustannuksilla. Tässä ehdotuksessa ei ole noudatettu kaikilta osin tällaista lähestymistapaa, ja siksi suhtauduin aluksi varauksellisesti muutamiin kohtiin sekä komission että esittelijän ehdotuksessa. Nyt kun ehdotuksia on mukautettu aluepolitiikka, liikenne- ja matkailuvaliokunnan tarkistuksilla, suurimmat huolenaiheeni ovat poissa.

Markkinatoimijoiden on voitava valita vapaasti lastausyksiköt sen mukaan, mikä parhaiten vastaa kutakin tavaralajia ja kuljetusmuotoa. Samalla meidän olisi vältettävä kaikin tavoin sitä, että intermodaalisten lastausyksiköiden omistajien harteille asetetaan tarpeettomia velvoitteita ja korkeita hallinto- ja täytäntöönpanokustannuksia. Mielestäni eurooppalaisen intermodaalisen lastausyksikön käyttöönottoa ei ole tarpeen edistää hankintoja koskevilla verohelpotuksilla tai tuilla. Komissio toteaa itse ehdotuksessaan, ettei se halua tehdä yksikön käytöstä pakollista vaan haluaa jättää sen käyttöönoton markkinoiden vastuulle. Tukien ja verohelpotusten käyttöönotto on ristiriidassa tämän ajatuksen kanssa.

Teknisiä eritelmiä, joissa määritetään intermodaalisten yksiköiden ominaisuudet, on tarkasteltava kriittisesti. Samaten on tärkeää, etteivät määritetyt olennaiset vaatimukset ole ristiriidassa kansainvälisten ISO-standardien kanssa, sillä kansainvälisten standardien mukaisten yksiköiden käyttö on yleistä, ja niitä käytetään myös unionin ulkopuolella. Olen tyytyväinen siihen, että esittelijä yhtyy tätä kysymystä koskevaan huolenaiheeseeni ja että se tuodaan esille myös tekstiin tehdyssä tarkistuksessa. Tämä koskee myös eurooppalaisten intermodaalisten lastausyksiköiden määräaikaistarkastusten mukauttamista vastaamaan ISO-konttien määräaikaistarkastusten määräaikaa, jota käytetään usein kansainvälisessä liikenteessä.

Uusien intermodaalisten lastausyksiköiden käyttöönotto ei kuitenkaan vielä takaa intermodaalisuutta. Sen lisäksi, että nykyiset käytännöt vaihtelevat, tarjolla olevien rautatiepalvelujen huono laatu on eräs merkittävä este intermodaalikuljetuksen kasvulle. Keskusteluissa olisi tarkasteltava entistä useammin myös sisävesikuljetuksia. Kuten jo todettiin, kuljetusten parantaminen edellyttää korkealaatuista lainsäädäntöä, jossa otetaan huomioon markkinamahdollisuudet ja joka voidaan panna täytäntöön oikeaan aikaan tarkoituksenmukaisesti ja yhdenmukaistetusti. Siksi katson, että digitaalisten ajopiirtureiden käyttöönottoa olisi lykättävä vuodella, jotta lainsäädännöllä voidaan täyttää mainitsemani vaatimukset, mutta ajan puutteen vuoksi tästä kiireellisestä kysymyksestä ei ole voitu keskustella komission kanssa tällä viikolla. Parlamentin mielestä asiaan on itse asiassa vaikea vaikuttaa.

  De Palacio, komission varapuheenjohtaja. (ES) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin kiittää jäsen Stockmannia hänen työstään ja uskon, että parlamentin hänen aloitteelleen antama kannatus – muutamista muutoksista huolimatta – on yleinen osoitus sen tärkeydestä.

Haluaisin korostaa ensimmäiseksi, että olen täysin samaa mieltä niiden jäsenten kanssa, jotka totesivat, ettei tämä yksistään riitä: on tehtävä paljon muutakin.

Aloite on osa viime vuosina kehittämäämme strategiaa, jolla pyritään parantamaan liikenteen kilpailukykyä, dynaamisuutta ja toiminnallisuutta, etenkin rautatieliikenteen alalla. Tarkoituksena on saattaa infrastruktuurit ajan tasalle, jotta voimme tosiasiallisesti torjua pirstoutumisen ja esteet niin rautatiealalla kuin muidenkin kuljetusmuotojen alalla – kuten nyt teemme. Tämäntyyppisellä toimenpiteellä voimme edistää intermodaalisuutta.

Kuten esittelijä aivan oikein totesi, tämä tiettyihin yhteisiin yhdenmukaistamistoimiin perustuva lähentymispyrkimys edellyttää, että otamme käyttöön myös muita, esimerkiksi satamaterminaaleihin liittyviä toimenpiteitä. Komissio tarkastelee asiaa parhaillaan sen varmistamiseksi, miten voimme toteuttaa yhdenmukaistetut satamajärjestelmät, joilla helpotetaan alusten lastausta ja purkamista sekä telakointia ja jotka säästävät aikaa ja kustannuksia. Tämä kaikki liittyy myös satamapalvelujen vapauttamista koskevaan omaan ehdotukseemme – joka ei valitettavasti ole edennyt – jolle meidän on annettava uusi sysäys ja jonka dynaamisuutta meidän on lisättävä.

Tämä kaikki on osa kokonaisuutta. Yksittäinen toimenpide ei vielä johda kovinkaan pitkälle. Meidän on vietävä eteenpäin kaikkia toimenpiteitä, jotta voimme saavuttaa parhaan mahdollisen tuloksen.

Haluaisin sanoa arvoisille parlamentin jäsenille, että hyväksymme valtaosan tarkistuksista. Jotkin tarkistuksista – tarkistukset 2, 5, 14, 16 ja 17 – on muotoiltava uudelleen, sillä niiden nykyinen sanamuoto ei välttämättä ole paras mahdollinen. Niillä kaikilla on kuitenkin tarkoitus selventää sitä, ettei intermodaalisten lastausyksiköiden yhdenmukaistaminen välttämättä aiheuta ristiriitoja voimassa olevien maailmanlaajuisten sääntöjen kanssa. Se ei suinkaan ole tarkoituksemme. Mielestämme eurooppalaisten standardointielimet eivät saa eikä niillä ole mitään syytä noudattaa orjallisesti kansainvälisen standardointielimen vahvistamia standardeja, vaan niiden on itse päätettävä, mitkä standardit soveltuvat parhaiten Euroopan intermodaaliselle liikenteelle, ottaen kuitenkin samalla asianmukaisesti huomioon voimassa olevat ISO-standardit ja kaupan tarpeet.

Lisäksi tämän ehdotuksen toteutuminen on riippuvainen markkinoiden hyväksynnästä. Ehdotamme yhteisiä standardeja, joilla voidaan helpottaa – mikäli markkinat katsovat sen tarkoituksenmukaiseksi – intermodaalisen verkoston toimintaa ottamalla käyttöön nämä uudet yksiköt, joilla estetään keskeytykset ja jotka mahdollistavat nopean kuljetuksen niin sisävesiteitse kuin meritse, rautateitse ja maanteitsekin.

Haluan korostaa, että meidän on hylättävä tarkistus 6, sillä siinä todetaan, että Euroopan standardointikomitea (CEN) laatii yhdenmukaistut standardit, eikä siinä oteta huomioon tiettyjä tärkeitä tämän alan standardointielimiä, kuten Euroopan sähkötekniikan standardointikomiteaa (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitosta (ETSI).

Arvoisa puhemies, luotan siihen, että kun parlamentti on hyväksynyt tekstin – toivoakseni tätä tarkistusta 6 lukuun ottamatta – neuvosto voi edetä asiassa nopeasti ja tehdä asiaa koskevan ehdotuksen, jolla edistetään intermodaalisuuteen siirtymistä, mikä on ehdottoman tärkeää.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.