Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 11. tammikuuta 2005 - Strasbourg EUVL-painos

11. Vihreä kirja maahanpääsystä palkkatyötä varten
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana komission tiedonanto: vihreä kirja maahanpääsystä palkkatyötä varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Frattini, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Schmit, hyvät parlamentin jäsenet, minulla on ilo ilmoittaa parlamentille, että taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskeva vihreä kirja, jonka esittelin päästyäni asiasta sovintoon kollegani komission jäsen Spidlan kanssa, hyväksyttiin tänään kollegiossa.

Komissio haluaa osallistua vihreällä kirjalla nykyiseen keskusteluun, joka alkoi Tampereen toimeksiannosta, joka koski taloudellisista syistä tulevien maahanmuuttajien maahanpääsyyn sovellettavaa asianmukaista lähestymistapaa ja yhteisen strategian hyväksymisestä saatavaa lisäarvoa. Haagissa laaditussa ohjelmassa Eurooppa-neuvosto kehotti komissiota antamaan ennen vuoden 2005 loppua ehdotuksen taloudellisista syistä tapahtuvaa laillista maahanmuuttoa koskevasta EU:n yhteisestä lähestymistavasta. Kolme vuotta sitten komissio antoi neuvostolle ehdotuksen aiheesta, mutta ehdotuksesta ei seurannut jatkotoimia, sillä monet jäsenvaltiot olivat haluttomia käsittelemään ongelmaa yhteisön näkökulmasta. Muutokset kansainvälisissä suhteissa, tarve hallita tasapainoisesti maahanmuuttoa Euroopassa ja maahanmuuton monet poliittiset, sosiaaliset ja turvallisuutta koskevat vaikutukset sekä allekirjoitettu perustuslakisopimus, jossa erotellaan selvästi jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvat asiat ja ne asiat, jotka kuuluvat lisäksi tai yksinomaan yhteisön toimivaltaan, ovat tekijöitä, joiden perusteella neuvosto alkoi tarkastella asiaa oikeaan aikaan ja otti ongelman takaisin asialistalle.

Haagissa laaditussa strategiassa määritetään tavoitteet ja asetetaan aikataulu, jota komissio aikoo noudattaa. On itsestään selvää, että ehdotuksen valmistelu tällä alalla edellyttää laajaa, kattavaa ja avointa keskustelua ja ennen kaikkea institutionaalisten ja sosiaalisten toimijoiden osallistumista, kun etsitään arvioita, ehdotuksia ja tukea. Poliisivoimilla ja tutkintaviranomaisilla ei todellakaan voi olla saatavilla kaikkia tarvittavia tietoja, jotta voitaisiin muodostaa kuva niin paikallistilanteesta ja maailman eri alueilta kuhunkin Euroopan maahan saapuvista muuttovirroista kuin jo täyttyneistä tai vielä edistämistä kaipaavista kotouttamisen edellytyksistä EU:n ulkopuolelta kotoisin olevien ja EU:ssa jo asuvien tai tänne asettuvien kansalaisten yhteisöissä.

Vihreän kirjan tarkoituksena on näin ollen koota uutta ja ajantasaista tietoa käynnistämällä julkinen keskustelu, johon osallistuvat mahdollisimman monet toimijat – myös kansalaisyhteiskunnan edustajat, jotka ovat kiinnostuneita taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa koskevasta EU:n uudesta strategiasta, jota komission on määrä ehdottaa ennen vuoden 2005 loppua ja jota täytyy pitää paljon suuremman poliittisen hankkeen kulmakivenä, sillä sen avulla voidaan ehkäistä, torjua ja kitkeä suvaitsemattomuutta, väkivaltaa ja kaikenlaisia ääriliikkeitä. Nämä tekijät aiheuttavat kansalaisissa turvattomuuden tunnetta, eikä niiden torjunnan pidä perustua ainoastaan tiukkaan sotilas- tai poliisivoimien käyttöön. Päinvastoin, poliittisiakin toimia on toteutettava, ja alkajaisiksi on laadittava aloiteohjelma, jolla hallitaan maihimme väistämättä suuntautuvaa taloudellisista syistä tapahtuvaa maahanmuuttoa, josta on joskus kiistatta etua koko Euroopan unionin taloudelle.

Komissio käynnistää tällä vihreällä kirjalla julkisen keskustelun, jonka avulla se pystyy kokoamaan joukon tietoja. Niiden pohjalta se pystyy valmistelemaan ne ehdotukset, joita neuvosto on siltä pyytänyt ja jotka se aikoo esittää asetettujen määräaikojen kuluessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bourlanges (ALDE). (FR) Arvoisa puhemies, komission jäsentä Frattinia kuunnellessani mieleeni tuli kuuluisan belgialaisen runoilijan Henri Michaux'n, motto, jonka mukaan koskaan ei pidä vaipua epätoivoon vaan ratkaisun pitää antaa pulpahtaa pintaan itsestään. Meidän pitää mielestäni ihailla komissiota siitä, ettei se vaipunut epätoivoon vaan aloitti uudestaan tarpeellisen ja hyödyllisen keskustelun. Puheenjohtaja Schmit, teidän olisi syytä jäädä, sillä tämä on hyvin pitkälti teidän alaanne. Odotamme todella innolla, että komission aloite kantaa hedelmää. Edellinen yritys tällä alalla epäonnistui komission aloitteesta ja parlamentin sitoutumisesta huolimatta. Neuvosto ei päässyt asiassa ratkaisuun.

Arvoisa komission jäsen Frattini – kyllä, puhun juuri teille – esitän teille seuraavan kysymyksen: minkä objektiivisen tiedon perusteella uskotte (kysymys on suunnattu itse asiassa myös puheenjohtaja Schmitille), että neuvostossa aiemman aloitteen eteen nostetut esteet on todennäköisesti nyt poistettu? Olemme erittäin iloisia, mikäli näin käy, mutta täytyy todeta, että suhtaudumme mahdollisuuteen hieman epäillen.

 
  
MPphoto
 
 

  Roure (PSE). (FR) Arvoisa komission jäsen, olen kollegani Bourlangesin tavoin iloinen siitä, että komissio ja Euroopan parlamentti jatkavat yhteistä toimintaansa laillisten maahanmuuttoväylien avaamiseksi. Arvoisa komission jäsen, haluaisin kuitenkin esittää teille kolme kysymystä.

Ensimmäinen on samanlainen kuin jäsen Bourlangesin kysymys: mitä käytännön lainsäädäntötoimenpiteitä aiotte toteuttaa ja mitä aiotte tehdä, jotta neuvosto ei pysty estämään näitä toimenpiteitä, kuten kävi ensimmäiselle yritykselle vuonna 2001? Toinen kysymys koskee ehdottamianne alakohtaisia säädöksiä laillisen maahanmuuton alalla. Eikö tällainen lähestymistapa vaaranna maahanmuuttajien oikeudet, sillä näin luodaan erilaiset järjestelmät kullekin ryhmälle? Kolmanneksi kysyisin vielä, mitä toimia aiotte toteuttaa liittääksenne maahanmuuttopolitiikan EU:n yhteiseen kotouttamispolitiikkaan?

 
  
MPphoto
 
 

  Schroedter (Verts/ALE). (DE) Arvoisa puhemies, kysymykseni ovat suoraa jatkoa jäsen Rouren huomioille. Olemme ensinnäkin tyytyväisiä siihen, että komissio on tehnyt aloitteen asiassa. Toivon, että neuvosto ei asetu poikkiteloin tällä kertaa. EU:n laajuinen strategia on mielestäni jäsenvaltioiden yksittäisiä etunäkökohtia tärkeämpi tässä tehtävässä. Näin ollen on oleellista antaa EU:n laajuiset säännöt, sillä ilman tällä alalla annettuja yhteisiä sääntöjä emme pysty luomaan sisämarkkinoita.

Nyt lienee kuitenkin anteeksiannettavaa pohtia, millaisia EU:n laajuiset säännöt tarkalleen ottaen olisivat. Arvoisa komission jäsen Frattini, olen pannut merkille, että tähän mennessä antamissanne lausumissa ette ole vielä sanonut, että pohjaksi otettaisiin tärkeimmät jo voimassa olevat säädökset, esimerkiksi ILOn yleissopimus.

Mikä on siirtotyöläisiä koskevan ILOn yleissopimuksen keskeisten seikkojen asema vihreässä kirjassa? Haluaisin tässä yhteydessä huomauttaa, että Euroopan parlamentti on jo pyytänyt komissiota ottamaan nämä säännöt mukaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Arvoisa komission jäsen Frattini, olemme päättäneet jakaa kysymykset kolmeen osaan ryhmittäin. Haluatteko näin ollen vastata nyt näille kolmelle puhujalle?

 
  
MPphoto
 
 

  Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, voin vastata näihin kolmeen kysymykseen, jotka koskevat samaa perusasiaa.

Haluaisin kiittää jäsen Bourlangesia ja muita puheenvuoron käyttäneitä. Suhtaudun nyt suhteellisen optimistisesti mahdollisuuteen saavuttaa konkreettisia tuloksia – mikä siis tarkoittaa EU:n yhteisen aloitteen hyväksymistä – ensinnäkin siksi, että juuri Eurooppa-neuvosto, joka esti vuonna 2001 vastaavan toimenpiteen antamisen, kehotti marraskuussa 2004 komissiota antamaan EU:n yhteisen aloitteen vuoden 2005 loppuun mennessä. Haagin ohjelmassa valtioiden ja hallitusten päämiehet eli korkein poliittinen johto pyysi komissiota etenemään asiassa nopeasti. Tämä osoittaa mielestäni sitä, että nyt on havahduttu uudella tavalla huomaamaan, että vain Euroopan unioni voi tuoda lisäarvoa laillisen maahanmuuton strategialle.

Toinen syy on se, että entiseen verrattuna olemme nyt valinneet niin sanotun alhaalta ylös -lähestymistavan ylhäältä alas -lähestymistavan sijasta. Olemme päättäneet aloittaa keskustelun parlamentin, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean, työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa. Olemme siis valmiita antamaan ehdotuksen sitten, kun olemme ensin koonneet erilaisia ehdotelmia.

Luotan siihen, että tällä menetelmällä vahvistetaan ensinnäkin keskustelun avoimuutta. Toiseksi kansalaisyhteiskunnan jäsenet voivat osallistua sen ansiosta aiempaa aktiivisemmin keskusteluun. Kolmanneksi jäsenvaltiot voivat sen ansiosta joko hyväksyä tai hylätä komission esittämän ehdotuksen, kun niillä on työnantajajärjestöjensä, ammattiliittojensa ja Euroopan parlamentin näkemykset käsissään. Nämä seikat lujittavat työtä.

Näin ollen en pysty nyt ennustamaan, mitä konkreettisia toimenpiteitä komission aloitteeseen sisältyy, sillä tänään aloitetaan Euroopan laajuinen keskustelu, jonka tarkoituksena on kerätä tietoja ja ehdotuksia, joita käsitellään julkisessa kuulemistilaisuudessa suurin piirtein vuoden puolivälissä, jotta ehdotus saadaan annettua vuoden 2005 loppuun mennessä. Tuolloin tiedetään jo tarkemmin, millaisia konkreettisia toimenpiteitä aiotaan ehdottaa.

Voin kertoa teille vain sen, että aiomme antaa vähimmäissäännöt, joiden pohjalta ne, jotka haluavat säätää lakeja, voivat niin tehdä. Samalla annamme kansalaisille esimakua säännöksistä, joissa byrokratia on minimoitu. Tällä hetkellä siirtotyöläisten maahanpääsystä on olemassa 25 erilaista säännöstöä, yksi kussakin maassa. Aiomme laatia EU:n yhteisen säännöstön, johon jokainen unionin ulkopuolinen kansalainen voi tutustua etukäteen. Tämä helpottaa nähdäksemme myös laittoman maahanmuuton ehkäisemistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Fava (PSE). (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, meistä on ehdottoman suotavaa, ettei maahanmuuttajia enää lopultakaan nähdä ongelmana vaan voimavarana – kuten vihreässä kirjassa nimenomaisesti todetaan – ja että tähtäimessä on pysyvä monikulttuurinen ja moniuskontoinen vuoropuhelu. Olemme kuitenkin huolissamme tuottavuuteen perustuvasta lähestymistavasta, joksi tekin tätä nimititte erään italialaisen sanomalehden haastattelussa. Tämä siis tarkoittaa, että maahanmuuton edellytyksenä ovat Euroopan työmarkkinoiden tarpeet.

Vihreässä kirjassa taivutaan sellaisen mahdollisuuden kannalle – se on tietenkin vain mahdollisuus, mutta aiomme esittää siitä huomautuksen – että maahanmuuttajan maahanpääsyn edellytyksenä on joko avoin työpaikka, jota ei ole onnistuttu muutoin täyttämään Euroopan unionin omalla työvoimalla, tai jäsenvaltion erityistarve tietyillä ammattialoilla.

Arvoisa komission jäsen, ettekö ole sitä mieltä, että tämän periaatteen soveltaminen voisi tarkoittaa EU:n yhteisen maahanmuuttopolitiikan loppua ja taantumista siinä, mitä monissa jäsenvaltioissa on jo saavutettu?

 
  
MPphoto
 
 

  Hennis-Plasschaert (ALDE). (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitoksia vihreästä kirjasta. Toimia tarvittiin kiireellisesti ja tarvitaan yhä edelleen, joten olen tästä iloinen. Olen saanut vihreän kirjan ihan vasta käsiini, joten minulla ei ole ollut tilaisuutta tutustua koko asiakirjaan vaan vain pariin ensimmäiseen sivuun. Silmääni pisti välittömästi eräs seikka sivulla 5, jossa annettiin kolme ehdotusta EU:n tulevasta lainsäädännöstä, jolla yhdenmukaistaminen tehtäisiin. Siinä ainakin annettiin vaikutelma, että edelleen olisi avoinna kolme vaihtoehtoa, joita ovat horisontaalinen lähestymistapa, alakohtainen lähestymistapa ja niin kutsuttu yhteinen nopeutettu menettely.

Eikö kuitenkin ole niin, että vuosia kestäneen neuvoston epäröinnin takia olemme jo tehneet hiljaisen päätöksen alakohtaisen lähestymistavan puolesta? Mielestäni Peillonin mietintö kolmansien maiden tiedemiesten ja tutkijoiden maahanpääsystä on hyvä esimerkki. Sitä neuvosto tukee, ja se voi selittää jossain määrin teidän optimismianne.

 
  
MPphoto
 
 

  Moraes (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, monet jäsenet eivät ole vilkaissetkaan vihreää kirjaa vielä, mutta näin varhaisessa vaiheessa meidän pitäisi esittää teille muutamia perusperiaatteita, joista olisi erittäin suotavaa keskustella.

Ensinnäkin kuten kollegani Roure totesi, kotouttamispolitiikan täytyy olla keskeinen osa ehdotettua lainsäädäntöä. Tiedämme, että haluamme jakaa parhaat käytännöt, mutta kantamme kotouttamispolitiikkaan on edelleen hyvin epäselvä.

Toiseksi hallittu maahanmuutto tarkoittaa eri asioita eri parlamentin jäsenille. Toisille se tarkoittaa valvontaa, toisille oikeutta perheen yhdistämiseen. Erot ovat suuria, ja meidän täytyy määritellä tässä keskustelussa, mitä hallittu maahanmuutto todella tarkoittaa. Kyseessä ovat kolmansista maista Euroopan unioniin työskentelemään tulevat ihmiset, eivät mitkään hyödykkeet. Meidän pitää saada periaatteita ja lakeja, joiden täytyy sopia tähän.

Lopuksi toteaisin olevani erittäin tyytyväinen siihen, että kansalaisyhteiskunta saa äänensä paremmin kuuluville. Meidän on myös kuunneltava kansalaisyhteiskuntaa, ammattiliittoja ja elinkeinoelämän edustajia. Heillä on joitakin hyviä ajatuksia, eikä noiden ajatusten pohjalta pidä antaa pelkkiä tyhjiä lupauksia, vaan sen sijaan pitää laatia hallittu maahanmuuttopolitiikka, joka hyödyttää sekä Euroopan unionia että niitä ihmisiä ja perheitä, jotka tulevat hyödyttämään talouttamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, esitän näiden kolmen puheenvuoron perusteella yhden huomion. Osoitan sanani erityisesti jäsen Favalle, joka kyllä tuntee asian hyvin. Yleisesti tunnustettua, yhteistä ja laajalle levinnyttä periaatetta, joka tunnetaan yhteisön työntekijöiden suosimisena suhteessa kolmansien maiden työntekijöihin, ei esitetä nyt ensi kertaa, vaan se vain toistetaan Euroopan unionin perustuslakisopimuksessa. Jotta vältettäisiin periaatteen syrjivä ja epätasapuolinen soveltaminen, meidän täytyy mielestämme tutkia kansalaisyhteiskunnan, ammattiliittojen ja elinkeinoelämän edustajien avustuksella, mitä sellaisia työtilaisuuksia on tarjolla, joissa työtä ei viedä suoraan omilta kansalaisiltamme. Muussa tapauksessa yhteiskuntaamme kohdistuvat maahanmuuton vaikutukset eivät selvästikään olisi myönteisiä. Meidän täytyy myös varmistaa, että laillinen maahanmuutto johtaa todelliseen kotoutumiseen. Tämä tarkoittaa, että työntekijät otetaan mukaan kansalaisyhteiskuntaan ja koulutukseen – että heistä tulee todella osa yhteiskuntaa. Tätä asiaa ei tietenkään käsitellä vihreässä kirjassa, vaan se kuuluu kotouttamispolitiikkoihin, joihin komissio keskittyy toiminnassaan vuonna 2005.

Näitä asioita komissio kehittää tänä vuonna tiiviissä yhteistyössä parlamentin ja puheenjohtajavaltion kanssa. Kotouttaminen on ehdottomasti oleellinen osa prosessia. Tässä yhteydessä tavoitteenamme on sen sijaan kuulla ehdotuksia siitä, miten laatia yhtenäinen EU-politiikka kolmansien maiden työntekijöiden vastaanottamiseksi. Tämä on tavoitteemme.

Toistaisin vielä kerran niille, jotka jälleen asiaa kysyivät, että tänään en pysty antamaan mitään vaihtoehtoja tai suosituksia teoreettisesti mahdollisista ratkaisuista. Joku kysyi, voisimmeko ottaa käyttöön Yhdysvaltojen "green card" -käytäntöä vastaavan ratkaisun. Vastaus saadaan pian alkavasta julkisesta keskustelusta, jossa kuulemme, mitä sanottavaa parlamentilla ja sosiaalisilla toimijoilla on.

Vahvistan tietysti yhden lupauksen, jonka osaattekin jo arvata: komissio ei tyydy pelkästään kuuntelemaan neuvoja, vaan se ottaa myös huomioon kokoamansa arviot ja ehdotukset.

Lopuksi totean, että komissiolla on kaksi toimintalinjaa: tehdään kansallisesta lähestymistavasta EU:n yhteinen lähestymistapa tasapuolisemman politiikan edistämiseksi ja asetetaan ennen kaikkea myönteisen lähestymistavan turvin rajat lailliselle maahanmuutolle yhteiskuntiemme sisällä. Tällainen lähestymistapa on olennainen, jotta aito kotouttaminen onnistuu, mikä olisi ilman tätä vaikeaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Lambrinidis (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, kiitän komissiota aloitteesta, joka on erittäin tervetullut. Yritän lisätä asiaan uuden näkökulman. Euroopan ulkopuolella asuu kymmeniä miljoonia eurooppalaisia, jotka ovat hyötyneet muiden maiden maahanmuuttopolitiikoista – ei pelkästään Yhdysvaltojen, vaan myös Australian, Etelä-Afrikan, Uuden-Seelannin ja monien muiden. Nämä ihmiset tai oikeammin heistä koottu hyvin mielenkiintoinen ryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa Kreikan puheenjohtajakaudella kesäkuussa 2003 Thessalonikissa. Muutamat huomattavan menestyneet italialaiset, kreikkalaiset, tšekit, romanialaiset ja muut eri puolilla maailmaa asuvat eurooppalaiset tulivat kertomaan meille kokemuksistaan. Heidän kokemuksensa Euroopan kansalaisina, jotka ovat kotoutuneet noihin maihin, voisivat olla erittäin hyödyllisiä teille, arvoisa komission jäsen. Olin osallisena asiassa, ja autan mielelläni alaisianne järjestämään tapaamisen näiden henkilöiden kanssa. En usko, että kukaan meistä on täällä sitä mieltä, että unionin ulkopuolisissa maissa asuvat sukulaisemme ovat olleet haitaksi noille maille, eivätkä vastaanottavat valtiot myöskään ajattele niin. Laillisen maahanmuuton pelkääminen on siis vastoin eurooppalaisten henkilökohtaisia kokemuksia. Meidän täytyy kuulla näiden ihmisten kokemuksia. Heidän kokemustensa avulla voimme jopa auttaa omia kansalaisiamme – jotka varmasti samaistuvat heihin – tajuamaan, että laillisesta maahanmuutosta on hyötyä Euroopalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Zaleski (PPE-DE).   (PL) Haluan esittää yhden huomautuksen tai pikemminkin yhden kysymyksen komission jäsenelle Frattinille. En ole tutustunut vihreään kirjaan, mutta toivoisin, että asiakirja sisältää säännöksiä, joilla varmistetaan, ettei Euroopan unionia epäillä tai syytetä jatkossa – kuten Yhdysvaltoja on joskus tehty – "aivovuodon" aiheuttamisesta köyhille maille. Meidän täytyy varmistaa, että Euroopan alueelle yliopistoihin tai tieteellisiin oppilaitoksiin opiskelemaan tai harjoitteluun tulevat ihmiset eivät jää tänne jostain syystä, tekivätpä he töitä tai eivät, sillä se olisi menetys heidän kotimailleen. Tämä koskee usein köyhiä maita, joiden kehittyminen riippuu pitkälti koulutetusta eliitistä. On laadittava politiikka, jolla varmistetaan, että yhtäältä täällä on mahdollista työskennellä tietyn pituisen ajanjakson verran, mutta toisaalta on löydettävä välineet, joilla ei niinkään pakotettaisi vaan rohkaistaisiin ihmisiä palaamaan, jotta he käyttäisivät hankkimansa osaamisen ja kokemuksen oman kulttuurinsa ja yhteiskuntansa kehittämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Lambert (Verts/ALE). (EN) Arvoisa puhemies, minulla on nyt déjà vu -tunne, sillä olen laatinut työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon monista näistä asioista. Minulla on muutamia kysymyksiä.

Millaista huomiota kiinnitetään toimiin, joita parlamentti on jo toteuttanut näissä asioissa? Olemme esittäneet huomattavan määrän ehdotuksia, joista on keskusteltu kansalaisyhteiskunnan, ammattiliittojen ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Ammattiliitot tulevat vaatimaan Euroopan unioniin työskentelemään tulevien kolmansien maiden kansalaisten yhdenvertaista kohtelua, niin ettei heille makseta kehnompaa palkkaa kuin paikallisille. Elinkeinoelämän edustajat kertovat haluavansa helpottaa maahantuloa, jottei niiden tarvitse toimia rinnakkaisena maahanmuuttojärjestelmänä.

Yksi asia on kuitenkin muuttunut siitä, kun parlamentti pohti asiaa viimeksi: meillä on nyt kymmenen uutta jäsenvaltiota. Jos tarkastellaan työntekotarkoituksessa tapahtuvaa liikkumista koskevaa hierarkiaa, komissio aikoo oletettavasti poistaa uusia jäsenvaltioita koskevat siirtymäajat, kun työntekotarkoituksessa tapahtuvaa maahantuloa koskevaa hierarkkista järjestelmää muutetaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Alvaro (ALDE). (DE) Arvoisa puhemies, haluan eritoten jatkaa jäsen Lambertin huomautuksia siirtymäajoista. Meidän pitäisi tehdä parhaamme välttääksemme tämän järjettömän tilanteen jatkumisen: kolmansien maiden kansalaisia kutsutaan tekemään työtä Euroopan unionissa tai Euroopan unionin työmarkkinoilla, ja samaan aikaan EU:n uusien jäsenvaltioiden kansalaisten työntekomahdollisuuksia rajoitetaan edelleen. Jonkinlainen tasapuolinen ratkaisu täytyy löytyä, ja luotan siihen, että tämä onnistuu, kun asiassa tehdään lisää työtä.

Haluaisin kuitenkin kiittää komission jäsentä Frattinia ja hänen alaisiaan siitä, että he ovat jatkaneet työtä tässä asiassa, ennen kaikkea siksi, että työllistyminen on kirkkaasti paras kotouttamismenetelmä, jota kansalaisille voidaan tarjota. Tämän olen saanut kuulla monissa, asianosaisten ryhmien ja henkilöiden kanssa käydyissä keskusteluissa.

Hieman toiseen sävyyn toteaisin panneeni merkille, että vihreä kirja on pilattu liian monilla kysymyksillä. Työvoimaperusteinen maahanmuutto on monimutkainen kysymys, joten olisi ehkä parempi jättää osa niistä syrjään seuraavan periaatteen mukaisesti: "Keep it simple, keep it stupid."

 
  
MPphoto
 
 

  Frattini, komission varapuheenjohtaja. (EN) Kiitän kaikkia parlamentin jäseniä ehdotuksista ja mielipiteistä.

Tämän ehdotuksen perimmäisenä tarkoituksena on, ettei laillista maahanmuuttoa nähtäisi ongelmana vaan meille kaikille ja erityisesti Euroopan unionille tarjottuna mahdollisuutena. Tänä aikana käynnistetään julkinen keskustelu. Otamme huomioon parlamentin toteuttamat toimet – erityisesti ne, jotka koskevat laillisten maahanmuuttajien yhdenvertaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia. Otamme huomioon esitykset ja konkreettiset ehdotukset, ja pidämme kaikkia ehdotuksia erittäin myönteisenä apuna avoimen ja rehellisen yhteistyöhengen mukaisesti.

Haluaisin tuoda esiin tärkeän asian eli "aivovuodon". Aivovuoto ja se, mitä sille täytyy tehdä, on yksi keskeisistä aiheista erityisessä maahanmuuttoa ja kehitystä koskevassa tiedonannossa, jonka komissio antaa keväällä 2005. Voin jo nyt vakuuttaa teille, että komissio on täysin tietoinen ongelman tähdellisyydestä etenkin tietyissä maissa ja tietyillä aloilla, kuten terveydenhuollossa. Komissio aikoo ehdottaa sovitettua lähestymistapaa, jossa toimet olisivat oikeasuhtaisia tämän erittäin tärkeän ja arkaluonteisen ongelman laajuuteen nähden. Tällä tavalla korostetaan myönteistä vaikutusta, jota maahanmuutolla voi olla lähtömaihin.

Lopuksi voin vakuuttaa teille, että komissio ottaa tämän ongelman täysin huomioon.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Tähän päättyi keskustelu komission tiedonannosta, joka koskee vihreää kirjaa maahanpääsystä palkkatyötä varten. Haluaisin kiittää komission jäsentä Frattinia ja kaikkia puheenvuoron käyttäneitä. Jäsen Ortuondo Larrea on pyytänyt puheenvuoroa antaakseen henkilökohtaisen lausuman.

 
  
MPphoto
 
 

  Ortuondo Larrea (ALDE). (ES) Arvoisa puhemies, jos minun pitäisi määritellä perustuslakisopimuksen henki, sanoisin ensinnäkin, että se on integroiva. Toiseksi sanoisin, että se perustuu vapaaehtoiseen liittymiseen, ja kolmanneksi, että siinä kunnioitetaan erilaisia identiteettejä, kulttuureja, kieliä ja institutionaalisia rakenteita ja luodaan Euroopan kansalaisuus, jossa toisten jäsenvaltioiden kansalaisia ei suljeta pois vaan jossa eletään rinnan heidän kanssaan.

Baskimaassa parlamentti hyväksyi juuri ehdottomalla enemmistöllä uuden perussäännön, joka koskee rinnakkaiseloa Espanjan valtion kanssa. Perussääntö on itse asiassa laadittu yhteisön mallin pohjalta, ja siinä vahvistetaan nämä samat luettelemani periaatteet ja kunnioitetaan perustuslakisopimusta. Tämän aamun keskustelussa yksi jäsen syytti kuitenkin, että siinä hyökätään Euroopan perustuslakisopimusta vastaan, ja väitti, että Baskimaan puhemies ja Baskimaan kansanpuolue ovat liittoutuneet Euroopan vihollisten kanssa. Se on silkkaa valhetta.

Aiomme kannattaa "kyllä"-ääntä ja puollamme "kyllä"-äänen antamista Euroopan perustuslaista tehdylle sopimukselle tulevassa kansanäänestyksessä. Haluamme elää rauhassa ja ystävyydessä Espanjan valtion muiden kansojen kanssa siten, että perustana ovat identiteettien ja kielten vastavuoroinen kunnioittaminen, vapaaehtoinen liittyminen ja yhdistyneessä Euroopan unionissa tehtävä yhteinen työ.

Me baskit olemme kannattaneet Euroopan yhdentymistä alusta alkaen. Haluamme olla enemmän eurooppalaisia ja työskennellä yhteisen tulevaisuuden eteen kaikkien eurooppalaisten kanssa uuden perustuslakisopimuksen mukaisesti.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies KAUFMANN

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö