Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 11. tammikuuta 2005 - Strasbourg

12. Kyselytunti (komissio)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana komission kyselytunti (B6-0001/2005).

Osa I

  Puhemies.

Kysymyksen nro 26 esittäjä Jacky Henin (H-0505/04)

Aihe: Tekstiilialan kiintiöiden poistuminen

Euroopan komission 26. lokakuuta 2004 tekemän ehdotuksen mukaisesti tekstiilituotteiden tuontikiintiöt poistetaan 1. tammikuuta 2005 alkaen.

Tällä päätöksellä tulee olemaan vakavia seurauksia Euroopan unionissa alan uudelleenjärjestelyjä ja työllisyyttä ajatellen. Nord-Pas-de-Calais'n alueen talousasiantuntijat arvioivat jo nyt, että pelkästään tällä alueella suoraan alaan liittyvistä 29 000:sta työpaikasta häviää 9 000.

Kyse on inhimillisistä tragedioista, jotka koskettavat kyseisiä työntekijöitä ja heidän perheitään.

Mitä käytännön tukitoimia komissio aikoo toteuttaa työpaikkojen säilyttämiseksi ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionin merkittävillä tekstiiliteollisuusalueilla, ottaen huomioon erityisesti rakennerahastot sekä hankkeet, joilla pyritään torjumaan tuotannon siirtäminen muualle Eurooppaan ja Euroopan ulkopuolelle?

  McCreevy, komissio. (EN) Hyvät parlamentin jäsenet, vastaan tähän kysymykseen kollegani Mandelsonin puolesta, koska hän on tällä hetkellä matkalla Intiaan.

Maailman kauppajärjestön tekstiili- ja vaatetussopimus, jossa vahvistettiin kymmenen vuoden pituinen ajanjakso kiintiöiden poistamista varten, päättyi 31. joulukuuta 2004, ja tekstiili- ja vaatetusalan tuotteilla käytävää kauppaa säädellään tästedes Maailman kauppajärjestön yleisten sääntöjen mukaisesti.

Kiintiöiden poistaminen vaikuttaa todennäköisesti uudistavasti tekstiilien ja vaatteiden vientiin sekä maailmanlaajuisiin tuotannon ulkoistamissuuntauksiin. On mahdollista, että tavarantoimittajat siirtävät toimintansa maihin, jotka pystyvät tarjoamaan täyden valikoiman tuotteita ja mittakaavaetuja ja joiden hinnat ovat kilpailukykyisiä sekä palvelut tehokkaita. Kiintiöiden poistamisvaikutukset ovat tosiaan huomattavat, vaikka niitä onkin vaikea arvioida tässä vaiheessa. Vaikutukset vaihtelevat todennäköisesti myös sen mukaan, millaiset olot kyseisissä maissa vallitsevat, siitä, saavutetaanko lisäarvoltaan korkealla tuotantoalalla kilpailuetua, sekä siitä, miten maan sisäpolitiikkaa hoidetaan. Työntekijöiden taitoja on päivitettävä, työn laatua on parannettava ja työmarkkinaosapuolet on valtuutettava tarttumaan alan moniin haasteisiin.

Euroopan tekstiilialalla on epäilemättä lupaava tulevaisuus edessään. Sijoitukset, siirtyminen laadukkaammille markkinoille ja johtoasema maailman muotiteollisuudessa ovat tehneet Euroopasta maailman suurimman tekstiilien viejän ja toiseksi suurimman vaatteiden viejän.

Komissio on sitä mieltä, että tämä edellyttää kolmivaiheista ratkaisua: valvotaan EU:hun suuntautuvan tuonnin määrää, autetaan alaa parantamaan kilpailukykyään ja säilymään tärkeänä teollisuudenalana EU:ssa sekä otetaan erityisesti huomioon köyhimmät ja haavoittuvassa asemassa olevat kehitysmaat. Komission tiedonanto "Tekstiili- ja vaatetusala vuoden 2005 jälkeen", joka julkaistiin 13. lokakuuta 2004, on keskeinen osa tätä strategiaa. Tiedonannossa vastattiin tekstiili- ja vaatetusalaa käsittelevän korkean tason työryhmän suosituksiin. Tähän työryhmään kuului myös ammattiliittojen edustajia.

Rakennerahastoista ja tuotannon siirtämishankkeista todettakoon, että tekstiili- ja vaatetusalan osallistuminen monialaisiin ohjelmiin mahdollistaa tämän alan tehokkaan tukemisen ja samalla tuotannon monipuolistamisen, millä edistetään paremmin kyseisten alueiden taloudellisia etuja.

Komissio ehdottaa lisäksi, että jäsenvaltioiden olisi varattava prosentti rakennerahaston vuotuisesta rahoitusosuudesta lähentymistavoitteeseen ja kolme prosenttia alueellista kilpailukykyä ja työllisyyttä koskevan tavoitteen rahoitusosuudesta kattamaan odottamattomat paikalliset tai alakohtaiset kriisit, jotka liittyvät taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen rakennemuutokseen tai kaupan avaamisen seurauksiin.

  Henin (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, saanen tuoda julki parlamentille, että tunnen syvää myötätuntoa miljoonia työntekijöitä kohtaan, joiden elämä särkyy, koska jälleen kerran on tärkeintä varjella muutamien vähemmistöön kuuluvien vaikutusvaltaisten ihmisten etuja.

Kansainvälisen ammattijärjestöjen liiton (International Federation of Trade Unions) taloustieteilijät puhuvat tosiaan siitä, minkä he – saati komissio – tietävät tuhoavan 30 miljoonaa työpaikkaa, joista miljoona häviää Euroopasta, Pohjois-Afrikasta, Sri Lankasta ja Indonesiasta. Aivan kuin joidenkin maiden vastikään kohtaamat menetykset eivät riittäisi, vaan kyseiset maat ovat nyt vielä pahemmissa vaikeuksissa. Korostan voimakkaasti, että komissio, neuvosto ja parlamentti ovat vastuussa siitä, että tämä yhteiskuntien tuhoutuminen saadaan estettyä.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 27 esittäjä Robert Evans (H-0509/04)

Aihe: Suklaaorjat

Komission täytyy olla tietoinen laittomasta lasten pakkotyöstä kaakaoteollisuudessa.

Länsi-Afrikka tuottaa suurimman osan maailman kaakaosta ja siellä uskotaan olevan yli 200 000 lasta, jotka työskentelevät vaarallisissa olosuhteissa kaakaoviljelmillä (International Institute of Tropical Agriculture, heinäkuu 2002). Osa eurooppalaisten kuluttajien nauttimasta suklaasta voi olla tuotettu pakkotyöllä.

Voiko komissio kertoa, mihin toimiin se on ryhtynyt varmistaakseen, että orjuuden maku poistetaan eurooppalaisesta ruokavaliosta?

  McCreevy, komissio. (EN) Hyvät parlamentin jäsenet, vastaan tähän kysymykseen kollegani Michelin puolesta. Hän ei päässyt tänään paikalle, koska hänen oli osallistuttava hyökyaaltokatastrofin aiheuttamia tuhoja käsittelevään avunantajien konferenssiin.

Komissio lähestyy asiaa kahdelta kannalta. Ensinnäkin, tuemme yhtäältä Kansainvälisen työjärjestön ILOn aloitteita ja ohjelmia. Toiseksi, parannamme alueen maiden mahdollisuuksia, jotta maat voisivat panna täytäntöön asiaa koskevat Cotonoun sopimuksen määräykset ja Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECOWASin eri pöytäkirjat ja aloitteet, jotka liittyvät lasten suojelemiseen.

Kansainvälinen työjärjestö käynnisti vuonna 2000 lapsityövoimaohjelman IPECin yhteydessä uuden aloitteen, jonka tarkoituksena on torjua lapsityövoiman käyttöä Länsi- ja Keski-Afrikassa (Combating Trafficking in Children for Labour Exploitation in West and Central Africa). Vuonna 2003 otettiin käyttöön kaupallinen maatalousohjelma, jonka tarkoituksena on torjua lapsityövoiman käyttöä vaarallisissa oloissa Länsi-Afrikan kaakaoviljelmillä (West Africa Cocoa/Commercial Agricultural Programme to Combat Hazardous and Exploitative Child Labour) ja jonka erityinen painopiste on kaakaoviljelyssä.

Komissio on perustanut ILOn kanssa strategisen kumppanuuden, jossa lapsityövoiman käytön torjuminen on etusijalla. Samassa yhteydessä harkitaan 15 miljoonan euron arvoisen ohjelman perustamista AKT:n rahastoista. Tavoitteita olisivat muun muassa ensinnäkin sellaisen pysyvän järjestelmän luominen, jonka avulla voidaan estää lapsia tekemästä työtä maatalousalalla ja muilla aloilla. Tavoitteena on toiseksi lujittaa kansallisten ja yhteisön tason virastojen ja järjestöjen kykyä suunnitella, käynnistää, toteuttaa ja arvioida toimia, joiden tarkoituksena on estää ja vaiheittain poistaa lapsityövoiman käyttö. Kolmantena tavoitteena on poistaa lapsityövoima kaakaoviljelmiltä, estää lapsia joutumasta tällaiseen työhön ja parantaa aikuisten perheenjäsenien, erityisesti naisten, ansiokykyä sosiaaliturvajärjestelmien avulla.

ECOWAS on alueellinen järjestö, joka toimii aktiivisesti lapsityövoiman käytön torjumiseksi. Sen lisäksi, että Cotonoun sopimuksessa on vahvistettu kaupankäyntiä ja työntekoa koskevia normeja, ECOWAS-yhteisön valtioiden päämiehet ovat hyväksyneet julkilausuman ja toimintasuunnitelman, joiden tarkoituksena on torjua lasten hyväksikäyttöä. ECOWASin sihteeristöön on myös hiljattain perustettu lasten asioita tarkasteleva yksikkö. EKR:n yhdeksännessä alueellisessa maaohjelmassa parannetaan tämän ECOWASin uuden yksikön toimintakykyä, jotta sen toimintaa voitaisiin tehostaa.

  Evans, Robert (PSE). – (EN) Kiitän arvoisaa komission jäsentä siitä, että hän antoi ILOsta ja muista järjestöistä ja toimista tietoa, joka on jo yleisesti tiedossa. Harkitseeko komissio ryhtymistä tiukempiin toimiin nykyistä tilannetta hyödyntäviä yhtiöitä vastaan, esimerkiksi vaatimalla, että eurooppalaiset yhtiöt – ei pidä nimittäin unohtaa, että eurooppalaiset ja pohjoisamerikkalaiset kuluttavat suurimman osan näistä kaakaotuotteista – saavat tuoda tuotteitaan Eurooppaan vain, jos ne voivat taata, etteivät ne valmista tuotteitaan ja saa voittoa lapsityövoiman avulla? Onko komissio harkinnut asiaa, entä aikooko se tehdä niin?

  McCreevy, komissio. (EN) Komissio katsoo, että EU:n ja 77 AKT-maan välillä tehdyn Cotonoun sopimuksen kehys tarjoaa todelliset mahdollisuudet tarkastella asiaan liittyviä inhimillisiä ja yhteiskunnallisia näkökulmia sekä lahjontaa, joka voi myös liittyä kuvioon, siten, että käydään poliittista vuoropuhelua ja tuetaan hyvää hallintotapaa AKT-maissa. Komissio katsoo lisäksi, että köyhyys ja paikallisten mahdollisuuksien puute ovat lapsityövoiman käyttämisen ja lapsilla käytävän kaupan tärkeimpiä syitä. Köyhyyden vähentäminen EU:n kehitysyhteistyön avulla on järkevä perusta ongelman ratkaisemiselle, koska siinä asetetaan etusijalle tasapuolinen kasvu ja paremmat koulunkäyntimahdollisuudet.

Totean lopuksi, että Cotonoun sopimus oli tärkeä askel pyrittäessä edistämään työelämän perusnormeja kahdenvälisissä sopimuksissa. Sopimuksen 50 artiklassa säännellään erityisesti kaupankäynnin ja työnteon normeja, mikä vahvistaa osapuolien sitoutumista ILOn asianmukaisissa yleissopimuksissa määriteltyihin kansainvälisiin työelämän perusnormeihin.

  Harbour (PPE-DE). – (EN) Onko komissio tietoinen siitä, että Maailman suklaanvalmistajien yhdistys (World Chocolate Manufacturers Association) sopi jo vuonna 2001 ongelman tarkastelemisesta? Voisiko komissio näin ollen tarkastella raporttia, jonka kansainväliset suklaanvalmistajat julkaisevat tämän vuoden puolivälissä, kiittää heitä heidän tekemästään työstä ja rohkaista heitä kehittämään edelleen sertifiointiohjelmaansa?

Ihmettelen suuresti, miksi juuri suklaa on otettu tässä yhteydessä silmätikuksi, koska samat ongelmat liittyvät moniin muihinkin kolmannesta maailmasta peräisin oleviin elintarviketuotteisiin. Merkintäkysymykset ja laatunormit ovat hyvin tärkeitä koko alalla.

  McCreevy, komissio. (EN) Saatan varmasti jäsen Harbourin huomautukset komission jäsenen Michelin tietoon.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 28 esittäjä Bogusław Sonik (H-0572/04)

Aihe: Uusista jäsenvaltioista Venäjälle suuntautuvan elintarvikeviennin keskeyttäminen

Ehdotan, että Euroopan komissio aloittaa välittömästi Venäjän federaation kanssa keskustelut Puolasta ja muista uusista jäsenvaltioista Venäjälle suuntautuvan elintarvikeviennin keskeyttämisen ja vaikeuttamisen uhasta. Näiden keskustelujen olisi edistettävä tarkastuskriteerien helpottamista, normalisoimista, nopeuttamista ja täsmentämistä. Euroopan komission kanta, jonka mukaan Venäjän federaation toimeenpanemiin eläinlääkärintarkastuksiin liittyvät ongelmat ovat edellä mainittujen maiden sisäinen asia, on ärtymystä herättävä. Tällainen lausunto merkitsee uusien jäsenvaltioiden syrjintää EU:n sisäisissä suhteissa, koska jäsenvaltioilla ei ole mahdollisuutta itsenäisesti päättää eläinlääkinnällisistä asioista kolmansista maista tulevan tuotteiden tuonnin yhteydessä. Näin ollen ongelmaa ei voida ratkaista ilman kaikkien osapuolten välillä käytävää vuoropuhelua. Tämä ei ole Euroopan komissiolle tuntematon tilanne, sillä se on jo "tukenut" Ranskan ja Yhdysvaltojen välillä vastaavanlaisesta asiasta käytyjä keskusteluja.

  McCreevy, komissio. (EN) Vastaan tähän kysymykseen kollegani Kyprianoun puolesta, joka ei päässyt paikalle sairastumisen vuoksi.

Komissio on pyrkinyt kaikin järkevin keinoin välttämään Euroopan unionista Venäjälle suuntautuvan eläin- ja kasvituotteiden viennin vaikeuttamista. Mahdolliset vaikeudet johtuvat Venäjän vaatimuksista, joiden mukaan EU:n viennin on täytettävä Venäjän asettamat erityiset maahantuontiedellytykset.

Eläintuotteiden kauppa uhattiin keskeyttää kokonaan 1. tammikuuta 2005 alkaen. Venäjä on tästä päivämäärästä alkaen vaatinut yhdenmukaisia eläinlääkärintodistuksia vientituotteille. Uhka on kuitenkin pystytty välttämään EU:n komission johdolla käymien neuvottelujen ansiosta.

Kasvituotteiden kauppaa uhkaa samanlainen tilanne 1. huhtikuuta 2005 alkaen. Komissio aikoi käynnistää neuvottelut heti, kun tämä oli käynyt ilmi, ja pyysi neuvostolta tukea. Pyynnön pohjalta käydyn jäsenvaltioiden välisen keskustelun seurauksena joulukuussa 2004 kokoontunut maatalousneuvosto hyväksyi asian, ja komissio käynnisti välittömästi neuvottelut EU:n puolesta. Komissio uskoo, että tämä johtaa myönteiseen lopputulokseen.

Arvoisa jäsen voi näin ollen luottaa siihen, että vaikka komissiolla on hyvin vähän toimivaltuuksia kolmansiin maihin suuntautuvan viennin vaatimuksiin nähden, komissio on ilmaissut halukkuutensa ratkaista ongelma ja toiminut siihen nähden ennakoivasti. Heti kun neuvosto antoi komissiolle luvan, se käynnisti hyvin ajoitetut neuvottelut.

Neuvottelujen aikana ei tehtyä eroa uusien ja vanhojen jäsenvaltioiden välillä. Venäjä on kuitenkin vaatinut kaikkien uusien jäsenvaltioiden vientilupaa anoneiden laitosten tarkastamista. Komissio on korostanut, että nämä samat laitokset ovat oikeutettuja osallistumaan EU:n sisäiseen kauppaan laajentumisprosessin seurauksena. Komissio on myös painottanut tarkastusprosessin läpiviemistä mahdollisimman nopeasti.

Kaiken kaikkiaan tilanne on epäilemättä aiheuttanut häiriöitä näiden jäsenvaltioiden ja Venäjän välisessä kaupassa, eikä tilannetta helpota se, ettei Venäjä ole Maailman kauppajärjestön jäsen eikä siis pidä sen sääntöjä itseään sitovina.

Arvoisa jäsen voi olla aivan varma siitä, että komissio on ottanut kaikki jäsenvaltiot – ja etenkin uudet jäsenvaltiot – mukaan toimiin, joilla pyritään välttämään kaupan vaikeuttamista. Näitä toimia jatketaan, ja komissio aikoo edelleenkin puolustaa yhteisön etuja.

  Sonik (PPE-DE). (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tilanne on dramaattisempi kuin komission jäsenen vastauksesta voisi päätellä. Venäjä on pelannut peliään 1. toukokuuta alkaen eikä hyväksy Puolasta tuotavia tuotteita kostoksi siitä, että jotkin maat, kuten Baltian maat, kieltäytyivät hyväksymästä Venäjältä peräisin olevia tuotteita, koska ne eivät täyttäneet EU:n vaatimuksia. Jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta itsenäisesti päättää eläinlääkinnällisistä asioista kolmansista maista tulevan tuotteiden tuonnin yhteydessä. Pyydän teitä ryhtymään kiireellisiin toimiin asian johdosta.

  McCreevy, komissio. (EN) Kuten totesin vastauksessani, komissio käsitteli asiaa huomattavan kiireellisenä, kun pyysimme neuvostolta lupaa toimia ja käynnistimme neuvottelut. Arvoisa parlamentin jäsen on oikeassa siinä, että tilanne aiheuttaa suuria vaikeuksia joillekin näistä maista, ja komissio tekee parhaansa saavuttaakseen tyydyttävän ratkaisun. Minun on kuitenkin korostettava, että aivan kaikkea on mahdoton saavuttaa. Kaikkien osapuolien hyväntahtoisella tuella asia saadaan toivottavasti ratkaistua tyydyttävästi lähitulevaisuudessa.

Osa II

Komission jäsenelle McCreevylle osoitetut kysymykset

  Puhemies.

Kysymyksen nro 29 esittäjä Proinsias De Rossa (H-0515/04)

Aihe: Palvelut sisämarkkinoilla

Monet ovat huolissaan siitä, että palveludirektiiviluonnos ja erityisesti siinä oleva säännös alkuperämaaperiaatteesta voi johtaa sosiaaliseen polkumyyntiin ja "race to the bottom" -ilmiöön eli siihen, että palvelujen tarjonnassa haetaan alinta mahdollista työehtojen tasoa.

Aikooko komissio nyt perua direktiiviluonnoksen ja käynnistää kuulemisprosessin tasapainoisemman ehdotuksen aikaansaamiseksi niin, että siinä otetaan huomioon myös sellaisen puitedirektiivin tarve, joka mahdollistaisi korkealaatuisten yleishyödyllisten palveluiden ja julkisten palveluiden tarjoamisen?

  McCreevy, komissio. (EN) Komissio haluaa korostaa, että sisäisen kaupan esteiden poistaminen ei merkitse palvelujen laadun heikentämistä eikä sitä, että palveludirektiivi johtaa sosiaaliseen polkumyyntiin – aivan päinvastoin.

Direktiiviluonnos ei vaikuta voimassa olevaan työntekijöiden suojelua koskevaan yhteisön säännöstöön eli vuonna 1996 annettuun direktiiviin työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon. Direktiivin mukaan työsuhteeseen sovellettavasta lainsäädännöstä riippumatta yritykset takaavat jäsenvaltion alueelle työhön lähetetylle työntekijälle, tilapäiset työntekijät mukaan lukien, työehdot ja -olot, jotka ovat voimassa siinä jäsenvaltiossa, jossa työ suoritetaan. Tästä syystä yritykset eivät voi hyödyntää ehdotusta siirtääkseen toimintansa matalapalkkamaihin ja kiertääkseen vastaanottavan jäsenvaltion sosiaaliturvamääräyksiä.

Direktiiviluonnoksessa vahvistetaan lisäksi toiseen jäsenvaltioon lähetettyjen työntekijöiden valvontaa, koska siinä otetaan käyttöön jäsenvaltioiden välinen yhteistyöjärjestelmä ja koska palvelun tuottajan alkuperämaa velvoitetaan auttamaan vastaanottavan jäsenvaltion viranomaisia työolojen valvonnassa. Direktiiviluonnos auttaa näin torjumaan sosiaalista polkumyyntiä.

Komissio ei ole samaa mieltä siitä, että direktiivi johtaa "race to the bottom" -ilmiöön eli siihen, että palvelujen tarjonnassa haetaan alinta mahdollista työehtojen tasoa. Alkuperämaaperiaatetta sovelletaan ensinnäkin vain väliaikaiseen rajat ylittävään palvelujen tarjoamiseen. Tarjotessaan palveluja toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevan laitoksen – esimerkiksi sairaalan tai vanhainkodin – kautta palvelun tuottajan on noudatettava kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevia asiaa koskevia sääntöjä.

Toiseksi, alkuperämaaperiaate sisältyy jäsenvaltioiden väliseen yhteensovittamiseen ja lisättyyn hallinnolliseen yhteistyöhön. Alkuperämaaperiaatetta koskevat poikkeukset kattavat esimerkiksi työolot, joita sovelletaan, kun työntekijä lähetetään toiseen jäsenvaltioon, kuluttajasopimukset, rakennustyömaiden terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kansanterveyden.

Komissio haluaa lopuksi korostaa, ettei direktiiviluonnoksessa edellytetä sellaisten palvelujen vapauttamista tai yksityistämistä, joita julkinen sektori tai julkiset elimet tarjoavat tällä hetkellä kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla. Luonnos ei myöskään vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen määritellä vapaasti, mitä ne pitävät yleishyödyllisinä taloudellisina palveluina ja miten ne pitäisi organisoida tai rahoittaa.

Direktiiviluonnos ei vaikuta myöskään jäsenvaltioiden oikeuteen ylläpitää säännöksiä, jotka koskevat yleishyödyllisten palvelujen laatua, saatavuutta ja tarjoamista, tai muita säännöksiä, joissa taataan kuluttajien ja käyttäjien oikeudet. On myös tärkeää panna merkille, ettei luonnoksessa tuomita ennalta erityisten yhteisön aloitteiden parissa tehtävää työtä tai niiden lopputulosta. Tämä koskee erityisesti yleishyödyllisiä palveluja koskevan valkoisen kirjan jatkotoimia.

Komissio on sitoutunut käymään aitoa vuoropuhelua molempien lainsäädäntöelimien ja asianomaisten osapuolien kanssa, jotta erityisiin huolenaiheisiin löydetään ratkaisu. Tarvetta ryhtyä merkittäviin toimiin sisämarkkinoiden edistämiseksi ei ole kuitenkaan tähän mennessä perustellusti kyseenalaistettu.

Uskon, että myös parlamentin jäsen haluaa, että yritykset, kuluttajat ja työntekijät hyötyvät avoimista ja kilpailukykyisistä yhdentyneistä palvelumarkkinoista. Olemme kaikki tietoisia taloudellisista ja sosiaalisista haasteista, jotka kohdistuvat Euroopan unioniin. Kun pidetään mielessä palvelualan merkitys, direktiiviluonnoksella edistetään merkittävästi näihin haasteisiin vastaamista.

  De Rossa (PSE). – (EN) Haluan ensinnäkin toivottaa komission jäsenen tervetulleeksi hänen ensimmäiselle parlamentin kyselytunnilleen. Odotan innokkaasti näkeväni häntä useamminkin.

Olen hieman ymmälläni komission jäsenen vastauksesta. Sen mukaan direktiivi ei vaikuta mihinkään, toisin sanoen sillä ei ole vaikutusta niihin aloihin, joista olemme huolestuneita. Hän toteaa, että direktiiviä sovelletaan vain väliaikaiseen rajat ylittävään palvelujen tarjoamiseen. Miten tämä direktiivi sitten johtaa kilpailukykyisten yhdentyneiden palvelumarkkinoiden syntymiseen? Jos tarkoituksena on vain säännellä väliaikaisia rajat ylittäviä tapahtumia, miten direktiivi johtaa kilpailukykyisten yhdentyneiden palvelumarkkinoiden syntymiseen?

  McCreevy, komissio. (EN) Kuten huomautin vastauksessani, alkuperämaaperiaatetta sovelletaan vain väliaikaiseen rajat ylittävään palvelujen tarjoamiseen. Direktiivin muissa osissa käsitellään muita aloja. Jos palvelut tuotetaan johonkin toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneessa laitoksessa, palvelun tuottajan on noudatettava kaikkia kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevia sääntöjä.

Haluan huomauttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että myönnän sen, että palveludirektiivi on hyvin kunnianhimoinen: sen tavoitteena on luoda kaikenkattavat puitteet. Olen tietoinen monien parlamentin jäsenten ja parlamentin ulkopuolisten tahojen huolenaiheista. Tiedän hyvin, että direktiivi on joissakin jäsenvaltioissa poliittisesti kuuma aihe. Olen käynyt avointa ja rakentavaa vuoropuhelua parlamentin jäsenten kanssa, ja aion tehdä niin vastakin. Odotan innokkaana esittelijänne tulevia tiedonantoja, jotta voimme arvioida asiasta vastaavan valiokunnan jäsenten kannanottoja.

  Harbour (PPE-DE). – (EN) Onko komission jäsen samaa mieltä siitä, että parlamentin jäsenten on olennaisen tärkeää ymmärtää, miten monenlaisia syrjiviä ja kilpailunvastaisia käytäntöjä jäsenvaltioissa sovelletaan palvelujen tuottajiin? Tilannetta helpottaisi se, että selvittäisitte asian yksityiskohtaisesti niille parlamentin jäsenille, jotka kuvailevat direktiiviä täysin perusteettomasti sellaisilla ilmaisuilla – jotka häivytitte vakuuttavasti vastauksessanne – kuin "sosiaalinen polkumyynti" ja "race to the bottom -ilmiö". Ei ole minkäänlaista näyttöä siitä, että kumpikaan ilmiö tulee toteutumaan, ja olisi hyödyllistä levittää asianmukaista tietoa työpaikkojen luomisesta, joka on olennainen osa direktiiviä.

  McCreevy, komissio. (EN) Olen tosiaan samaa mieltä arvoisan jäsenen kanssa siitä, että työpaikkojen luomismahdollisuudet, jotka perustuvat Euroopan palvelumarkkinoiden avaamiseen, ovat valtavat. Monenlaisia tutkimuksia on käynnistetty, ja työpaikkojen luomiseen tarjoutuu hyviä mahdollisuuksia. Kun otetaan huomioon, että palvelut muodostavat selvästi yli 60 prosenttia unionin BKT:stä, on selvää, että kaikki palvelualaan kohdistuvat parannukset edistävät unionin kansalaisten vaurautta ja lisäävät työpaikkojen määrää.

Olen samaa mieltä arvoisan jäsenen kanssa siitä, että monissa jäsenvaltioissa noudatetaan kilpailunvastaisia käytäntöjä, jotka estävät palvelumarkkinoiden todellisen avaamisen. Palveludirektiivin avulla pyritään avaamaan palveluala, jotta se hyödyttäisi kaikkia eurooppalaisia. Totean kuitenkin vastauksena jäsen De Rossan aikaisempaan kysymykseen, että olen myös tietoinen parlamentin jäsenten esittämistä erityisistä huolenaiheista. Toivon, että saamme häivytettyä nämä huolenaiheet parlamentin käsittelyssä ja muissa käsittelyissä.

  Martin, David (PSE). – (EN) Jos tarkastellaan kirjaimellisesti niitä edellytyksiä, jotka komission jäsen toi esiin vastauksessaan ensimmäiseen kysymykseen, on selvää, ettei direktiiviä sovelleta Yhdistyneen kuningaskunnan terveydenhoitopalveluihin, koska ne perustuvat siihen, että hoito on ilmaista hoitopaikoissa. Jos voimme ottaa hänen vakuutuksensa todesta, miksei hän yksinkertaisesti sulje terveydenhoitoalaa pois direktiivin soveltamisalasta?

  McCreevy, komissio. (EN) Lähestymistapa, jota noudatan Euroopan parlamentissa ja muiden tahojen suhteen, jotka ovat ilmaisseet huolenaiheensa, perustuu siihen, että huolenaiheet ja ongelmat otetaan esiin ja sisällytetään asiakirjaan. En halua aloittaa luetteloimalla asiat, jotka pitäisi mielestäni poistaa. Se ei olisi oikea lähestymistapa.

Olen samaa mieltä siitä, että asiakirja on hyvin monimerkityksinen. Se, mihin pyrimme, on vaivan arvoinen asia. Parlamentin jäsenet tarkastelevat asioita eri näkökulmista omien kokemuksiensa ja poliittisten ja taloudellisten näkökulmiensa perusteella. Meidän kaikkien on hyväksyttävä se, että jos unioni aikoo vastata tuleviin haasteisiin ja ylläpitää sosiaaliturvamallia ja muita asioita, joihin pyrimme ja joita haluamme, meidän on varmistettava, että unionin talous kasvaa. Paikallaan polkeminen ei ole mikään vaihtoehto. Palveludirektiivissä pyritään avaamaan juuri nämä markkinat. Kuten huomautin vastauksessani jäsen Harbourille, palvelut muodostavat Euroopan unionin taloudellisen toiminnan suurimman osan. Tästä syystä tavoite on todella vaivan arvoinen.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 30 esittäjä Brian Crowley (H-0528/04)

Aihe: Lissabonin tavoitteet

Euroopan komissio esitti vuoden 2004 alussa ehdotuksen palveludirektiiviksi keskeisenä myötävaikuttajana Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotus on herättänyt laajaa keskustelua sekä kohdannut huomattavaa kannatusta ja tiukkaa vastustustakin tietyiltä tahoilta.

Mitä johtopäätöksiä komissio vetää ehdotuksen aiheuttamista reaktioista?

Voisiko komissio selittää, miksi se on halunnut esittää näin laaja-alaisen ehdotuksen ja miksi se korostaa niin paljon palveluntuottajan sijoittautumisvaltion roolia? Miksi komissio ei valinnut alakohtaista lähestymistapaa?

Mikä on palvelusektorin rooli Euroopan unionin taloudessa ja mikä osuus tästä on rajat ylittävää? Mitä konkreettisia tuloksia komissio toivoo saavansa tästä ehdotuksesta Lissabonin tavoitteiden suhteen?

  McCreevy, komissio. (EN) Kuten arvoisa parlamentin jäsen huomauttikin, direktiiviluonnos palveluista sisämarkkinoilla on keskeisessä asemassa, kun pyrimme uudistamaan unionin taloutta. Palvelusektori muodostaa noin 70 prosenttia EU:n BKT:stä ja työllisyydestä. Kuten ehdotuksessa todetaan, on olennaisen tärkeää poistaa palvelusektorin sisäiset kaupan esteet, jotta saavuttaisimme Lissabonin asialistan keskeiset tavoitteet, nimittäin kasvun ja työllisyyden. Ehdotuksesta seuraavat taloudelliset mahdollisuudet ovat todella huikeat. Alankomaissa hiljattain tehdyissä taloustutkimuksissa on korostettu tätä seikkaa. Niistä on käynyt ilmi, että ehdotuksen täytäntöönpano sen nykyisessä muodossa voi johtaa siihen, että kahdenvälinen kauppa ja suorat ulkomaiset sijoitukset kaupallisiin palveluihin kasvavat 15–35 prosenttia.

Komissio on ehdottanut laaja-alaista direktiiviä useista eri syistä. Ensinnäkin, palveluja käsitellään laaja-alaisesti, koska monet määritellyistä esteistä kohdistuvat eri palveluihin.

Näitä esteitä on tehokkainta tarkastella laaja-alaisesti. Toiseksi olisi tarpeetonta ja epärealistista ryhtyä laajamittaiseen ja yksityiskohtaiseen yhdenmukaistamisprosessiin alakohtaisten direktiivien avulla. Se olisi myös paremman sääntelyn periaatteen ja toissijaisuusperiaatteen vastaista. Kolmanneksi direktiiviehdotuksessa otetaan huomioon tiettyjen alojen erityislaatu, ehdotetaan tarvittaessa erityistä yhdenmukaistamista ja lähestytään täytäntöönpanoa vaiheittain.

On selvää, että ehdotus on herättänyt laajaa keskustelua. Se oli kuitenkin odotettavissa näin kunnianhimoiselta ja kauaskantoiselta ehdotukselta. Se osoittaa, että ehdotuksessa tarkastellaan hyvin tärkeitä kysymyksiä. Samalla tämä tarkoittaa myös sitä, että yhteisen tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon työtä.

Alkuperämaaperiaate on ehdotuksen keskeinen tekijä rajat ylittävän palvelujen tuottamisen näkökulmasta. Periaatetta noudattamalla poistetaan ongelma, joka johtuu siitä, että rajat ylittäviä palveluja säännellään monin erilaisin säännöin. Näin kannustetaan rajat ylittävien palvelujen tuottamista ja parannetaan EU:n talouden kilpailukykyä.

Alkuperämaaperiaate on erityisen tärkeä pk-yrityksille, joilla ei ole varaa perustaa tytäryhtiöitä tai toimistoja toisiin jäsenvaltioihin ja jotka eivät voi näin ollen viedä tietotaitoaan kuin tuottamalla väliaikaisia rajat ylittäviä palveluja. Haluan kuitenkin huomauttaa, ettei alkuperämaaperiaatetta sovelleta vastaanottavassa valtiossa sijaitsevan pysyvän kaupallisen edustuston tuottamiin palveluihin.

Haluan samalla toistaa, että alkuperämaaperiaate ei toimi yksin. Sen lisäksi, että tiettyjä toimintoja varten on suunniteltu erityistä yhdenmukaistamista, ehdotuksessa suunnitellaan myös jäsenvaltioiden viranomaisten ja hallinnon välisen hallinnollisen yhteistyön kehittämistä edelleen. Tällainen yhdenmukaistaminen ja yhteistyö luo jäsenvaltioiden välille tarvittavaa luottamusta, jotta alkuperämaaperiaatetta voidaan hyödyntää tehokkaasti.

Totean lopuksi, että erityisen herkkälaatuisia palveluja varten on suunniteltu poikkeuksien myöntämistä, jos kuluttajia, kansanterveyttä tai yleistä turvallisuutta on suojeltava, tai jos jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen nykyiset eroavuudet eivät salli alkuperämaaperiaatteen soveltamista.

Kuten huomautin aikaisemmassa vastauksessani, komissio uskoo, että ehdotus on paras tapa hyödyntää palvelusektorin taloudellisia mahdollisuuksia työntekijöidemme, kuluttajiemme ja yhtiöidemme edun nimissä.

  Crowley (UEN). – (EN) Haluan myös toivottaa komission jäsenen McCreevyn tervetulleeksi hänen ensimmäiselle kyselytunnilleen parlamenttiin. Korostan heti aluksi, että tuen täysin Lissabonin strategiaa ja sen tavoitteita, koska niiden avulla edistetään Euroopan unionin vaurautta ja työllisyyttä.

Totean kuitenkin komission jäsenen vastauksesta, että ajatus yhtiöiden rekisteröimisestä keskitetyssä palvelupisteessä on rajat ylittävän kaupan ja alkuperämaaperiaatteen suojelemisen suurimpia esteitä. Tarkoitan tällä sitä, että jos jäsenvaltio hyväksyy sen, että jokin tietty yhtiö tuottaa palveluja kyseisen jäsenvaltion alueella, saman pitäisi päteä kaikkiin muihinkin jäsenvaltioihin, koska päätöksenteon pitäisi perustua samoihin sisämarkkinoita koskeviin sääntöihin.

  McCreevy, komissio. (EN) Alkuperämaaperiaatetta, joka on palveludirektiivin ydin, noudatetaan myös jäsen Crowleyn mainitsemissa tilanteissa. Kuten sanoin vastauksessani, periaatteen noudattamisen myötä yhtiöt voivat toimia muissa jäsenvaltioissa joutumatta läpäisemään monenlaisia lisäkokeita. Juuri tähän alkuperämaaperiaate perustuu mainituissa tilanteissa.

  Mitchell (PPE-DE). – (EN) Myös minä toivotan komission jäsenen tervetulleeksi hänen ensimmäiselle kyselytunnilleen parlamentissa.

Kun on kyse kilpailukyvystä ja taloudellisesta toimintakyvystä – jotka ovat Lissabonin asialistaan sisältyviä näkökulmia – haluan kysyä häneltä, onko hän samaa mieltä siitä, että työvoimaan liittyvät rakenteelliset ongelmat on ratkaistava, etenkin, kun vertaamme Eurooppaa ja Yhdysvaltoja? Onko komission jäsen tässä yhteydessä samaa mieltä siitä, että meidän on tarkasteltava naisten työntekoa, joka on EU:ssa paljon rajoitetumpaa kuin Yhdysvalloissa, osittain siksi, että edullisia lastenhoitopalveluja ei ole saatavissa? Käsitteleekö komissio asiaa?

  McCreevy, komissio. (EN) Suhtaudun myönteisesti jäsen Mitchellin puheenvuoroon, mutta haluan huomauttaa, että asiat, joihin hän viittasi, kuuluvat kollegani Spidlan vastuualueeseen. Jäsen Mitchell tarkasteli syvemmin ongelmia, jotka liittyvät kasvuun Euroopan yhteisössä. Lissabonin prosessin avulla on tarkoitus käsitellä näitä asioita, ja kuten tietänette, komission puheenjohtaja Barroso on asettanut Lissabonin asialistan ehdottomalle etusijalle toimikaudellamme.

Panen merkille, mitä arvoisa parlamentin jäsen sanoi naisten osallistumisesta työmarkkinoille, sekä hänen huomionsa lastenhoidosta. Olen varma, että muut komission kollegani käsittelevät näitä asioita.

  Cederschiöld (PPE-DE). (SV) Minäkin haluan toivottaa komission jäsenen McCreevyn tervetulleeksi. Kaikki eivät selvästikään ole ymmärtäneet, mihin palveludirektiiviä tarvitaan. Tästä syystä olisi hyvä – ja kysyn myös komission jäseneltä, onko hän samaa mieltä tästä – laatia luettelo esimerkeistä, jotka osoittavat selvästi, miten yhtiöitä on käytännössä estetty myötävaikuttamasta talouden kehittymiseen. Mainitsen esimerkkinä tapauksen, jossa eräs ranskalainen yhtiö halusi tuottaa hautakiviä. Saksalaiset estivät sen, ja yhtiölle uhattiin määrätä sakkoja.

Voisiko komission jäsen palata tänne esittämään täydellisen ja asianmukaisen luettelon ongelmista, joihin olemme törmänneet SOLVIT-verkostossa ja muissa yhteyksissä, ongelmista, joita yhtiöt kohtaavat ja jotka estävät talouden kehittymisen?

  McCreevy, komissio. (EN) Tällainen asiakirja on laadittu, ja lähetän siitä mielelläni jäljennöksen arvoisalle jäsenelle.

  Martin, David (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, tiedän, miten vaikeaa on johtaa puhetta näissä istunnoissa, mutta ihmettelen, miten tämä lisäkysymys liittyi jäsen Mitchellin alkuperäiseen kysymykseen? Jäsen Cederschiöld näyttää hypänneen takaisin edelliseen kysymykseen. Tiedän, että kollegani De Rossa halusi esittää todellisen lisäkysymyksen edelliseen kysymykseen, mutta ei saanut puheenvuoroa!

  Puhemies. Hyvä jäsen Martin, on selvää, että koko parlamentti on hyvin kiinnostunut tästä asiasta. Monet parlamentin jäsenet pyysivät puheenvuoroa, enkä voi mitenkään tietää etukäteen, mihin parlamentin jäsenien puheenvuorot liittyvät, kun annan heille puheenvuoron. Ehkä teidän pitäisi keskustella asiasta jäsen Cederschiöldin kanssa.

Kyselytunnin toinen osa on joka tapauksessa jo alkanut, mikä tarkoittaa sitä, ettemme voi enää käsitellä kysymyksiä nro 31–33. Niihin vastataan sen sijaan kirjallisesti. Siirrymme nyt seuraaviin kysymyksiin.

Komission jäsenelle Ferrero-Waldnerille esitetyt kysymykset

  Puhemies.

Kysymyksen nro 34 esittäjä Luis Yañez-Barnuevo García (H-0506/04)

Aihe: Costa Ricassa pidetyssä valtioiden ja hallitusten päämiesten huippukokouksessa tehdyt päätökset Latinalaisen Amerikan koulutusohjelmista

Marraskuussa 2004 San Joséssa Costa Ricassa pidetyssä iberoamerikkalaisessa valtioiden ja hallitusten päämiesten huippukokouksessa päätettiin edistää koulutusohjelmia, jotka ovat avaintekijä Latinalaisen Amerikan maiden kehityksen kannalta.

Olisiko tässä komission mielestä oiva tilaisuus kehittää Euroopan unionin suhteita Latinalaiseen Amerikkaan?

  Ferrero-Waldner, komissio. (DE) Arvoisa puhemies, tämä on tosiaan ensimmäinen kyselytuntini, ja odotan sitä innokkaasti. On aina suhtauduttava myönteisesti tilaisuuteen, jossa käsitellään erityiskysymyksiä.

Jatkan nyt englanniksi.

(EN) Kysymys koski koulutusta, joka on tosiaan hyvin tärkeä ala komission ja Latinalaisen Amerikan välisissä suhteissa. EU:n ja Latinalaisen Amerikan valtioiden ja hallitusten päämiehet korostivat tätä Riossa, Madridissa, Guadalarajassa ja muissa huippukokouksissa. He vaativat erityisesti alueellisen yhteistyön vahvistamista korkea-asteen koulutuksen alalla.

Komissio on jo ryhtynyt toteuttamaan kansallisella, osa-alueellisella ja alueellisella tasolla koulutusalan yhteistyöohjelmia, joille on myönnetty noin 300 miljoonaa euroa. Mainittakoon erityisesti, että komissio rahoittaa kahta alueellista korkeamman koulutuksen ohjelmaa. Toinen on Alfa-ohjelma – America-Latina Formación Académica – ja toinen on Alban-ohjelma – America-Latina Becas de Nivel.

Alfa-ohjelmalla edistetään EU:n ja Latinalaisen Amerikan korkeakoululaitosten ja muiden asiaan liittyvien järjestöjen välistä yhteistyötä. Tarkoituksena on kehittää inhimillisiä ja institutionaalisia voimavaroja ja osallistaa toimintaan sekä EU:n että Latinalaisen Amerikan alueiden koko kansalaisyhteiskunta ja näin ollen luoda ja vahvistaa kestäviä suhteita. Alfa 1 -ohjelma kattaa vuodet 1994–1999 ja Alfa 2 -ohjelma vuodet 2000–2005.

Määrärahoista todettakoon, että Alfa 1 -ohjelman talousarvio on 32 miljoonaa euroa ja Alfa 2 -ohjelman 42 miljoonaa euroa.

Alban-ohjelma käynnistettiin vuonna 2002 EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisessä huippukokouksessa Madridissa. Näin vastattiin Rio de Janeiron huippukokouksen suosituksiin. Ohjelmasta myönnetään stipendejä Latinalaisen Amerikan kansalaisille, jotta he voisivat osallistua harjoittelujaksoihin EU:n toimielimissä maisterin ja tohtorin tutkintoon tähtäävien opintojensa yhteydessä. Stipendejä myönnetään myös Latinalaisen Amerikan virkamiehille, jotta he voisivat suorittaa korkea-asteen koulutuksen harjoittelujaksoja unionin järjestöissä.

Erityisesti peruskoulutuksen alalla on toteutettu useita koulutushankkeita alueellisella ja kansallisella tasolla. On syytä panna merkille, että hirmumyrsky Mitchin vuonna 1998 koettelemien Keski-Amerikan maiden jälleenrakennus- ja uudistusohjelmassa koulutusta varten on varattu 74,6 miljoonaa euroa.

Komissio pyrkii parantamaan Nicaraguan koulutusalaa myöntämällä tukea yhteensä 62,5 miljoonaa euroa.

  Yañez-Barnuevo García (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin toivottaa komission jäsenen Ferreron tervetulleeksi. Sen lisäksi, että hän on ottanut latinalaisamerikkalaisen sukunimen, hän puhuu erittäin hyvin espanjaa ja on perillä Latinalaisen Amerikan asioista. Hänen vastauksensa tyydytti minut. Hän kertoi, mitä halusin tietää komission koulutusohjelmille myöntämästä tuesta, ja erityisesti välineestä, johon viittasin kysymyksessäni, eli iberoamerikkalaisesta valtioiden ja hallitusten päämiesten huippukokouksesta. Siihen osallistuivat Latinalaisen Amerikan espanjan- ja portugalinkieliset maat sekä Espanja ja Portugali.

Arvoisa komission jäsen, kiitän teitä vielä kerran. Saamme vielä tuonnempana tilaisuuden keskustella näistä asioista.

  Ferrero-Waldner, komissio. (EN) Koska vastaus on jo annettu, minulla ei ole mitään lisättävää.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 35 esittäjä Bart Staes (H-0510/04)

Aihe: Päättääkö sattuma kehitysyhteistyöstä?

Komissio antaa kampanjalla "Annatko sattuman päättää? – Eurooppa ei!" eurooppalaisten ymmärtää, että Eurooppa käyttää paljon rahaa kehitysyhteistyöhön. Komission jäsen Ferrero-Waldnerin tätä kampanjaa koskevasta lausunnosta käy ilmi, että maailmasta on tehtävä parempi paikka, ennen kaikkea eurooppalaisille, ja että kehitysyhteistyön tuloksena olisi ennen kaikkea oltava vakaus EU:n naapurimaissa. Köyhyyden torjunta on tämän pyrkimyksen rinnalla toissijainen tavoite.

Voiko komissio ilmoittaa, onko tämä menettely, jonka ensisijaisena tavoitteena näyttää olevan Euroopan etujen turvaaminen eikä kestävien kehitysratkaisujen tarjoaminen kolmannelle maailmalle, kehitysmaiden kehitysagendan ja perustamissopimuksen 177 artiklan sekä Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhannen tavoitteiden mukainen?

  Ferrero-Waldner, komissio. (EN) Kuten komissio totesi käynnistäessään julistekampanjan, Euroopan komission kehitysyhteistyössä pyritään ensisijaisesti vähentämään köyhyyttä ja lopulta poistamaan se, edistämään kestävää kehitystä, perustamaan demokratioita, tukemaan kehitysmaita niiden pyrkiessä osallistumaan maailmantalouteen, tukemaan hyvää hallintotapaa ja edistämään ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Komissio on sitoutunut auttamaan kehitysmaita saavuttamaan YK:n vuosituhannen kehitystavoitteet. On kuitenkin myös tärkeitä tavoitteita ja toimia, jotka ulottuvat vielä kauemmaksi kuin vuosituhannen kehitystavoitteet. Mainittakoon esimerkiksi rauhan ja turvallisuuden edistäminen sekä yhteiskunnan rakenteiden kehittäminen.

Tästä syystä on olennaisen tärkeää noudattaa kattavaa, yhdennettyä lähestymistapaa, kun pyritään kohti kestävää kehitystä. Tämä käy myös ilmi Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklasta, jossa korostetaan, että on tärkeää huolehtia ulkoisen toiminnan johdonmukaisuudesta ulkosuhde-, turvallisuus-, talous- ja kehityspolitiikassa. Tätä painotetaan myös selvästi vuotta 2004 koskevassa vuosikertomuksessa Euroopan yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikasta.

Yhteisön ulkoisia toimia, kuten tukitoimia, mukautetaan edelleen kumppanuusalueidemme ja -maidemme vaihteleviin oloihin. Euroopan naapuruuspolitiikka ilmentää tällaista kattavaa ja yhdennettyä kumppanuusstrategiaa. Vastaavasti suhteemme etenkin Aasian ja Latinalaisen Amerikan suurempiin kehitysmaihin kattaa monenlaisia tavoitteita. Tässä yhteydessä on selvää, että kumppaniemme konkreettisten etujen edistäminen tekee maailmasta paremman paikan, ei ainoastaan niille ihmisille, jotka hyötyvät välittömästi EU:n tuesta, vaan myös Euroopan kansalaisille. Tämä ei kuitenkaan muuta Euroopan komission kehityspolitiikan ensisijaista tavoitetta eli köyhyyden poistamista.

  Staes (Verts/ALE). – (NL) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen komission jäsenen vastaukseen, koska on myönnettävä, että järkytyin lukiessani hänen 2. joulukuuta antamansa julkilausuman. Olisi voinut luulla, että hänen luettelemansa tavoitteet eivät vastaa vuosituhannen tavoitteita.

Arvoisa komission jäsen, asiasta on keskusteltu aikaisemmin talousarvion valvontavaliokunnassa. Tässäkin mielessä olette tunkeutunut kehitysyhteistyön alueelle. Louis Michel on kehitysasioista vastaava komission jäsen, ja olen sitä mieltä, että on tehtävä hyviä sopimuksia ja esitettävä hyviä lausuntoja, jotta sanomaanne ei ymmärrettäisi väärin tarkasteltaessa vuosituhannen tavoitteita laajassa merkityksessä. Pyydän teitä neuvottelemaan komission jäsenen Michelin kanssa hyvin huolellisesti tästä asiasta.

  Ferrero-Waldner, komissio. (EN) Kiitän teitä sen myöntämisestä, että kampanjan kehitystavoitteet ovat oikeat. Siinä korostetaan ulkoisen avun politiikan tärkeitä osa-aloja, jotka on määritelty kehityspolitiikkaa koskevassa tiedonannossa ja kehitystavoitteissa.

Euroopan komission toimien seitsemän painopistealuetta muodostuvat seitsemästä osatekijästä. Ensimmäinen on vauraus, johon päästään kaupan ja yksityisen sektorin avulla. Toinen on turvallisuus, joka saavutetaan oikeuden ja alueellisen yhteistyön kautta. Kolmas on vapaus, joka saavutetaan ihmisoikeuksia ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Neljäs on ravinto: elintarvikkeiden turvallisuus ja maaseudun kehitys. Viides on vesi: vesialoitteella suojellaan kestävää kehitystä. Kuudes on koulutus: koulutusjärjestelmät ja pääsy kouluihin. Viimeinen on EuropeAid-toimiston viesti – "Partnerships improving lives worldwide" (elämänlaadun parantaminen maailmanlaajuisesti kumppanuussuhteilla) – joka muistuttaa ulkoisen avun perusasioista. Kampanja ulottuu yli 150 maahan koko maailmassa. Sen avulla luodaan pitkän aikavälin kumppanuuksia, ja sen tavoitteena on lisätä kumppanuusmaiden vastuuta hankkeista. On myös tarkoitus keskittyä painopistealueilla saavutettaviin tuloksiin: toimilla on oltava todistettava vaikutus ihmisten elämään. Tällä kampanjalla on päästy suoraan sen ytimeen, mihin pyrimmekin, ja se täyttää myös yleiset tavoitteet.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 36 esittäjä David Martin (H-0553/04)

Aihe: EU:n ja Israelin välisen assosiointisopimuksen pöytäkirjojen jatkuva rikkominen Israelin taholta

Kun otetaan huomioon, että Israel rikkoo jatkuvasti EU:n ja Israelin välisen assosiointisopimuksen pöytäkirjoja, harkitseeko komissio kyseisten sopimusten noudattamisen keskeyttämistä?

EU:n ja Israelin välisen assosiointisopimuksen ihmisoikeuslausekkeissa todetaan "taloudellisen vapauden [...] ja Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden noudattamisen ja erityisesti ihmisoikeuksien sekä kansanvallan noudattamisen olevan itse assosioinnin perusta".

Sopimuksen yleisiä periaatteita selventävässä 2 artiklassa todetaan, että "sopimuspuolten väliset suhteet ja kaikki tämän sopimuksen määräykset perustuvat kansanvallan periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mikä ohjaa heidän sisäpolitiikkaansa ja kansainvälistä politiikkaansa ja muodostaa sopimuksen olennaisen osan".

  Ferrero-Waldner, komissio. (EN) Vastauksena pyyntöönne, joka koskee EU:n ja Israelin välisen assosiointisopimuksen noudattamisen keskeyttämistä, komissio toteaa, että rangaistusten kaltaiset toimet vaikuttaisivat pikemminkin kielteisesti kuin myönteisesti Israelin viranomaisten suhtautumiseen kansainvälisen yhteisön pyrkimyksiin kohti pysyvää ratkaisua. EU:han pyrkii nyt toimimaan hyvin rakentavasti ja varmistamaan, että Gazasta vetäydytään myönteisessä ilmapiirissä yhteistyössä Palestiinan uuden demokraattisesti valitun johtajan kanssa. Ymmärrän täysin, miten turhautuneiksi rauhanprosessia ajavat tahot tuntevat itsensä Israelin pyrkiessä laajentamaan siirtokuntiaan.

Euroopan komissio on ilmaissut säännöllisesti huolensa jatkuvista terroriteoista ja väkivallasta, mutta myös raja-aitojen ja siirtokuntien laajentamisesta. Haluamme käsitellä näitä asioita vuoropuhelun avulla. Komissio haluaa kehittää suhteita Israeliin ja palestiinalaisiin edistämällä Euroopan naapuruuspolitiikkaa, tukemalla palestiinalaisten uudistustoimia ja kehittämällä poliittista vuoropuhelua Israelin kanssa.

Israelia koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyy toimia, joiden tarkoituksena on lujittaa vuoropuhelua ja yhteistyötä siltä osin kuin on tärkeää noudattaa kansainvälisiä lakeja ja varjella elinkelpoiseen, kattavaan ratkaisuun liittyviä näkymiä. Tällainen ratkaisu edellyttää, että siviiliväestöön kohdistuvat turvallisuustoimet ja terrorismin vastaiset toimet minimoidaan.

Komissio katsoo – samoin kuin uskoakseni jäsenvaltiotkin – että toimet, joiden tarkoituksena on keskeyttää EU:n ja Israelin välisen assosiointisopimuksen noudattaminen, olisivat näin ollen haitallisia.

  Martin, David (PSE). (EN) Hyväksyn täysin sen, mitä komission jäsen sanoi muuttuvista oloista. Sen jälkeen, kun esitin tämän kysymyksen, Mahmoud Abbas on valittu palestiinalaisten johtajaksi, ja Shimon Peres on liittynyt Israelin hallitukseen. On siis toivoa, että osapuolet ryhtyvät käymään vuoropuhelua.

Pyytäisin kuitenkin komission jäsentä seuraamaan jatkuvasti pöytäkirjan noudattamista ja painostamaan Israelia tarkastelemaan sen sisältöä. Tiedän, että komissio on aikaisemmin ryhtynyt toimiin sellaisten tuotteiden osalta, jotka ovat olleet peräisin Itä-Jerusalemista, Golanin ylängöltä, Länsirannalta ja Gazan kaistalta. Pyydän häntä edelleen valvomaan tilannetta sen varmistamiseksi, ettei kyseisiltä alueilta peräisin olevia tuotteita myydä nimikkeellä "alkuperämaa Israel".

  Ferrero-Waldner, komissio. (EN) Vakuutan, että komissio toimii juuri näin, koska neuvosto käsitteli aihetta juuri ennen joulua pidetyssä kokouksessa. Neuvostossa on tietenkin kiinnitetty asiaan erityistä huomiota, joten pyrimme tekemään parhaamme, jotta molemmat osapuolet noudattaisivat velvollisuuksiaan.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 37 esittäjä Justas Vincas Paleckis (H-0559/04)

Aihe: Uusi naapuruuspolitiikka ja Valko-Venäjä

Ulkosuhteista ja Euroopan naapuruuspolitiikasta vastaava komission jäsen ilmoitti 9. joulukuuta Euroopan uutta naapuruuspolitiikkaa koskevien ensimmäisten toimintasuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä, että tavoitteena on luoda ystävien piiri laajentuneen unionin rajoille. Ensimmäiset toimintasuunnitelmat tehtiin seitsemän maan kanssa, mutta Ukraina on niistä ainoa, jolla on yhteinen maaraja laajentuneen unionin kanssa. Valko-Venäjällä on puolestaan yhteistä maarajaa kolmen uuden jäsenvaltion kanssa, mutta kyseisen komission jäsenen mielestä maa on niin epädemokraattinen, ettei sitä voida ottaa mukaan ohjelmaan.

Aikooko komissio toteuttaa sisäisiä toimia ratkaistakseen Valko-Venäjän ongelman? Aikooko se ehdottaa EU:n monialaisen tukiohjelman käynnistämistä ihmisoikeuksien ja demokratian edistämiseksi tai käynnistää radio- ja televisiolähetykset naapurimaista? Aikooko komissio perustaa Minskiin EU:n lähetystön tai nimittää EU:lle Valko-Venäjän-lähettilään? Tällaiset aloitteet edistäisivät Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan kehittämistä ja mahdollistaisivat demokratisoinnin tukemisen ilman, että nykyisen hallinnon kanssa jouduttaisiin kahnauksiin.

  Ferrero-Waldner, komissio. (EN) Komissio korostaa, että Euroopan naapuruspolitiikkaan liittyvät puitteet ovat hyvin tärkeät, ja komissio haluaa entisestään vahvistaa laajentuneen Euroopan unionin ja sen naapureiden, kuten Valko-Venäjän, välistä suhdetta.

"Ystävien piirin" perusperiaatteena on kehittää yhteistä vastuuta. Unioni ei voi pakottaa ketään noudattamaan unionin politiikkaa, mutta se on valmis saamaan naapurinsa vakuuttuneiksi Euroopan naapuruuspolitiikan eduista. Unioni tarjoaa tiiviimpää yhteistyötä kautta koko suhteiden kirjon – poliittisesta vuoropuhelusta taloudelliseen yhdentymiseen – yhteistyötä, joka perustuu sitoutumiseen yhteisiin arvoihin. Tarjous koskee periaatteessa myös Valko-Venäjää.

Unioni on valmis vahvistamaan Euroopan naapuruuspolitiikan avulla pysyvää sitoutumistaan Valko-Venäjän demokraattisten olojen kehittämiseen. Jos ja kun perinpohjaisiin poliittisiin ja taloudellisiin uudistustoimiin ryhdytään, Valko-Venäjä voi osallistua täysimääräisesti Euroopan naapuruuspolitiikkaan ja nauttia kaikista sen tarjoamista eduista. Näissä oloissa Valko-Venäjään ei kuitenkaan voida ryhtyä noudattamaan Euroopan naapuruspolitiikan mukaista täysimääräistä toimintasuunnitelmaa. Lokakuussa 2004 pidetyt parlamenttivaalit ja kansanäänestys olivat Valko-Venäjän kannalta tärkeitä Euroopan naapuruuspolitiikkaan liittyviä edellytyksiä, mutta Valko-Venäjä ei valitettavasti täyttänyt niitä. Suhteita on kuitenkin edelleen mahdollista syventää, myös Euroopan naapuruspolitiikan puitteissa, kunhan perinpohjaisiin uudistustoimiin ryhdytään.

Tällä hetkellä ratkaisevan tärkeä asia – joka liittyy myös EU:n Valko-Venäjän-politiikkaan – on kansalaisyhteiskunnan ja demokratiakehityksen tukeminen. Valko-Venäjä voi lisäksi hyödyntää edelleen asiaan liittyviä alueellisia, rajat ylittäviä ja aihekohtaisia ohjelmia. Komissio ryhtyy lisätoimiin sovittaakseen yhteen demokratisoinnille ja kansalaisyhteiskunnalle tarkoitettua tukea.

Komissio tarkastelee myös mahdollisuutta tukea kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiakehitystä joustavasti, ja haluan käsitellä tätä yksityiskohtaisemmin. Tuen pitäisi ensinnäkin olla toiminnallista, ja sitä pitäisi hallinnoida asianomaisessa maassa. Komissio ei kuitenkaan sulje ennalta pois erityistilanteita, joissa hankkeet pantaisiin täytäntöön pääasiassa Valko-Venäjän ulkopuolella. Tällaiseen tilanteeseen liittyviä muotoseikkoja on tarkasteltava huolellisesti asianmukaisten sääntöjen ja asetusten valossa.

EU:n tuen painopistealueisiin kuuluu riippumattomien tiedotusvälineiden ja tiedon levittämisen tukeminen. Radio- ja televisiolähetyksien käynnistäminen naapurimaista Valko-Venäjälle on mielenkiintoinen ajatus, mutta on vielä selvitettävä, voidaanko tällaista aloitetta tukea EU:n varoilla voimassa olevien sääntöjen ja asetusten mukaisesti.

EU:n lähetystön avaamisesta Valko-Venäjällä on todettava, että EU:lla on rajoitetut voimavarat, joiden puitteissa se voi laajentaa täysivaltaisten lähetystöjen verkostoaan. Valko-Venäjää koskevia asioita hoidetaan Euroopan komission Kiovan lähetystöstä, jolla on teknisen avun toimisto Minskissä. Komissio tarkastelee mahdollisuuksia myöntää voimassa olevista rakenteista lisää henkilöresursseja Valko-Venäjälle. Tällä hetkellä emme kuitenkaan harkitse Euroopan komission lähetystön avaamista Minskiin.

  Paleckis (PSE). – (DE) Arvoisa komission jäsen, minäkin haluan onnitella teitä ensimmäisen kyselytuntinne johdosta. Yksityiskohtaiset vastauksenne näyttävät osoittavan, että komissio aikoo itse asiassa toimia hyvin aktiivisesti Valko-Venäjällä. Haluaisin kysyä, onko Valko-Venäjän nykyisten viranomaisten kanssa mahdollista tehdä yhteistyötä, jopa vallitsevissa oloissa?

  Ferrero-Waldner, komissio. (DE) Arvoisa puhemies, yhteistyö viranomaisten kanssa ei tule tällä hetkellä kysymykseenkään. Kuten mainitsin jo aiemmin, voimme kuitenkin tukea erityisesti kansalaisyhteiskuntaa sekä kohdistaa toimemme akateemisen yhteisön kanssa tehtävään työhön. Voin kertoa teille, että aiomme pitää kolme workshop-tyyppistä kokousta määritelläksemme tarkasti, mitä voimme tehdä. Näihin kokouksiin on tarkoitus kutsua kansalaisjärjestöjä ja mahdollisimman monta naapurimaata, koska olemme samaa mieltä siitä, että kansalaisyhteiskunnan tukeminen on tällä hetkellä ainoa mahdollisuutemme saada aikaan muutoksia Valko-Venäjällä.

  Kudrycka (PPE-DE). (PL) Arvoisa komission jäsen, kiitän teitä. Näyttää siltä, että on tosiaan ensiarvoisen tärkeää ottaa Valko-Venäjän naapurit mukaan tukemaan maan kansalaisyhteiskunnan kehittymistä. Akateemisia ohjelmia ja tiedotusvälineiden riippumattomuuteen liittyviä ohjelmia voidaan panna täytäntöön vain naapurimaiden kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Olen sitä mieltä, että paras tapa varmistaa, että voimme tulevaisuudessa tehdä yhteistyötä Valko-Venäjän aidosti demokraattisen hallituksen kanssa, on kehittää hankkeita, jotka voivat johtaa lisärahoituksen myöntämiseen tällaisia toimia varten.

  Ferrero-Waldner, komissio. (EN) Haluan ensinnäkin huomauttaa, että olen jo periaatteessa vastannut tiedotusvälineitä koskevaan kysymykseen. Selvensin komission tämänhetkistä kantaa. Voin kuitenkin mainita pari esimerkkiä hankkeista ja rahasummista. EU:n tukea kansalaisyhteiskunnalle lisätään. EU:n Tacis-ohjelma – josta myönnetään tukea Valko-Venäjälle 10 miljoonaa euroa vuosina 2005–2006 – kohdistuu kansalaisyhteiskunnan ja riippumattomien tiedotusvälineiden tukemiseen, aivan kuin halusittekin. Hankkeisiin sisältyvät myös korkeakoulutuksen alalla tehtävä yhteistyö, kuten opiskelijoiden ja professorien vaihto-ohjelmat, sekä Tšernobylin katastrofin seurauksien lievittäminen. Yleisölle suunnattua Euroopan unionia ja Euroopan naapuruuspolitiikkaa koskevaa tiedotusta on myös tarkoitus lisätä. Nuorten valkovenäläisten yliopisto-opiskelijoiden ulkomaille suuntautuvia vaihto-ohjelmia, unionissa opiskelemista koskevien opetussuunnitelmien kehittämistä ja paikallisten yliopistojen voimavarojen kehittämistä rahoitetaan lisäksi Tempus-ohjelmalla.

Kuten sanoin, Valko-Venäjälle voidaan tosiaan myöntää tukia uusista naapurusohjelmista. Se hyötyy näin ollen Euroopan naapuruspolitiikan välineestä vuodesta 2007 alkaen.

Totean lopuksi, että eurooppalaista ihmisoikeus- ja demokratia-aloitetta – EIDAa – käytetään tulevina vuosina aktiivisemmin Valko-Venäjällä. Valkovenäläiset tuen hakijat voivat saada vuosina 2005–2006 tukea kahdesta kampanjasta: toinen on nimeltään "Fostering a culture of human rights" (Ihmisoikeuskulttuurin suojeleminen) ja toinen "Promoting democratic processes" (Demokraattisten prosessien edistäminen).

  Onyszkiewicz (ALDE). (PL) Haluaisin tietää, onko Euroopan komissio tietoinen siitä, että Valko-Venäjän viranomaiset valvovat näitä kauan kaivattuja koulutusohjelmia ja ettei niitä näin ollen voida pitää Valko-Venäjän demokratiakehitykselle suunnattuna todellisena tukena? Haluan myös kysyä komission jäsenen huomautusten valossa, onko EIDA-aloitteesta varattu varoja riippumattomien aloitteiden tukemiseksi Valko-Venäjällä? On nimittäin pidettävä mielessä, ettei rahastosta ole viime vuosina myönnetty euroakaan tähän tarkoitukseen.

  Ferrero-Waldner, komissio. (EN) Kuten sanoin aikaisemmin, pidämme kolme workshop-kokousta. Viimeinen pidetään Liettuassa, joka kutsui komission kehittämään yhdessä joidenkin naapurimaiden kanssa uusia ajatuksia ja strategioita sekä pohtimaan, mitä kansalaisjärjestöjen ja muiden vastaavien tahojen kanssa voidaan tehdä. Esittelen ehdotuksen näissä kokouksissa, jotta selviäisi, mitä voimme tehdä, mutta ehdotuksen on sovittava voimassa olevien asetusten puitteisiin. Käsittelemme kuitenkin asiaa.

  Puhemies. Kysymyksiin nro 38–41 vastataan kirjallisesti. Kysymykset nro 39 ja 40 raukeavat, koska ne ovat jo tämän istuntojakson esityslistalla.

Komission jäsenelle Frattinille osoitetut kysymykset

  Puhemies.

Kysymyksen nro 42 esittäjä Dimitrios Papadimoulis (H-0511/04)

Aihe: Puhelinten salakuuntelu ilman oikeuden päätöstä

Luotettavan "Vima"-sanomalehden 5.12.2004 ja 7.12.2004 julkaisemien tietojen mukaan on paljastunut salakuunteluverkosto, jota ylläpitäneet italialaisviranomaiset ovat salakuunnelleet Kreikan kansalaisten soittamia matkapuhelinverkon ja kiinteän puhelinverkon puheluita Kreikassa. Tämän seikan vahvistaa myös Barin (Italian) syyttäjäviranomaisen asiakirja, jota sanomalehti siteeraa. On käynyt ilmi, että seurantaverkosto muodostettiin ilman minkäänlaista Kreikan oikeusviranomaisten päätöstä, ja Kreikan poliisin ja talousrikosten tutkintaelimen johto ovat ilmoittaneet saaneensa tietää jälkikäteen, että italialaisviranomaiset olivat luoneet tällaisen seurantaverkoston.

Aikooko komissio pyytää asiasta tietoja Italian ja Kreikan viranomaisilta? Onko sen tiedossa, ovatko Kreikan viranomaiset esittäneet vastalauseensa italialaisviranomaisten – ilman oikeuden päätöstä – harjoittaman salakuuntelun johdosta? Voivatko jonkin jäsenvaltion viranomaiset salakuunnella toisen jäsenvaltion kansalaisten puhelinkeskusteluja ilman viimeksi mainitussa jäsenvaltiossa tehtyä oikeuden päätöstä?

  Frattini, komission varapuheenjohtaja. (EN) Komission tietoon ei ole tullut, että Kreikan viranomaiset olisivat esittäneet vastalausetta yhdestäkään parlamentin jäsenen mainitsemasta asiasta. Koska puhelinten salakuuntelu edellyttää aina sitä, että mahdollista perusoikeuksien vastaista rikkomusta verrataan yleiseen etuun, jota tällaisilla toimilla ajetaan, puhelinten salakuunteluun rikostutkimuksen osana tarvitaan useimmiten tuomioistuimen lupa. Kun jonkin jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset joutuvat rikostutkimuksen yhteydessä salakuuntelemaan omassa maassaan puhelimia tai teleyhteyksiä, jotka sijaitsevat jossakin toisessa jäsenvaltiossa, heidän on noudatettava tätä tarkoitusta varten vahvistettuja menettelyjä.

Euroopan komissio ei voi tuomita riippumattomien oikeusviranomaisten toimintaa. Yhteisön tärkein väline, jolla tällaisia tilanteita säännellään, on vuonna 2000 tehty keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskeva eurooppalainen yleissopimus. Siihen asti, kunnes yleissopimus on tullut voimaan, jäsenvaltiot voivat vedota Euroopan neuvostossa vuonna 1959 tehtyyn keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevaan yleissopimukseen ja Euroopan neuvoston suositukseen (85) 10, joka koskee oikeusapupyyntöjä teleyhteyksien kuuntelua varten.

  Papadimoulis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, toivotan teidät tervetulleeksi, mutta hämmästytätte minua. On mahdotonta käsittää, että komissio välttää ottamasta kantaa vakavaan rikkomukseen, joka kohdistuu tietosuojaa koskeviin perusoikeuksiin. Italialaisviranomaiset ovat salakuunnelleet Kreikan kansalaisten soittamia puheluita Kreikassa ilman Kreikan oikeusviranomaisten päätöstä. Arvoisa komission jäsen, olitte vielä muutama viikko sitten Italian hallituksen ministeri. Miksette tartu puhelimeen ja kysy sekä Italian että Kreikan hallitukselta, mitä tapahtui?

  Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Pyydän anteeksi jäsen Papadimoulisilta, mutta voin vain toistaa, ettei komissio ole saanut asiasta minkäänlaista tietoa. Komissiolla ei ole missään tapauksessa laillista oikeutta määrätä rikkomuksesta, johon on saattanut syyllistyä riippumaton oikeusviranomainen, ei jonkin jäsenvaltion viranomainen. Mainitsin jo oikeudelliset välineet, joihin on mahdollista vedota: erityisesti Euroopan neuvoston suositukset ja Euroopan neuvoston keskinäistä oikeusapua koskeva yleissopimus.

  Mavrommatis (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, on tapahtunut mielestäni toinen virhe, tai sitten ette ole huomannut erästä seikkaa. Viime joulukuussa ilmestyneissä Republica- ja Corriere della Sera -sanomalehdissä kerrottiin laajalti puhelinten salakuuntelusta. Lehdissä oli jopa esitelty kaavioita laitteesta, jolla väitetty rikos tehtiin. Tämä laite sijaitsee jossakin päin Milanoa tai Etelä-Italiaa. Ihmettelen tästä syystä, miten on mahdollista, että tekään ette ole vielä saanut tätä selville voidaksenne esittää tänään asianmukaisia huomioita asiasta.

  Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Jäsen Mavrommatis on tietenkin oikeassa. Italialaisessa sanomalehdistössä on kerrottu tiettyjä asioita, mutta komissio voi pysytellä ja sen on pysyteltävä oikeudellisten toimivaltuuksiensa puitteissa. Näihin toimivaltuuksiin ei kuulu oikeusviranomaisten toiminnan kyseenalaistaminen tutkimuksien tai muiden toimien yhteydessä. On olemassa välineitä, myös kansallisvaltioiden käytössä, joiden perusteella laittomaan toimintaan syyllistyneet tuomarit voidaan asettaa syytteeseen, mutta niin ei selvästikään voida tehdä komission pyynnöstä.

  Martin, David (PSE). – (EN) Arvoisa komission jäsen, kun tapaatte ensi kerralla oikeusministereiden kanssa, teettekö heille tämän tapauksen yksityiskohdista riippumatta selväksi, että mainitsemienne kansainvälisten yleissopimuksien puitteissa ja Euroopan unionin jäsenyyden hengessä on mahdotonta hyväksyä, että yhden jäsenvaltion viranomaiset – olivatpa he poliittisia tai oikeudellisia – salakuuntelevat puhelimia toisessa jäsenvaltiossa ilman kyseisen jäsenvaltion nimenomaista lupaa?

  Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Hyvä jäsen Martin, olette aivan oikeassa, ja tämä on juuri oikea tie. Kuten todennäköisesti tiedättekin, Italiassa yhtäältä oikeusministerin ja toisaalta oikeuslaitokseen kuuluvan itsehallintoelimen on ryhdyttävä toimiin niitä tuomareita vastaan, jotka syyllistyvät laittomiin tekoihin. Olen luonnollisesti esittänyt tästä pyynnön Italian oikeusministerille.

  Puhemies. – Kysymyksen nro 43 esittäjä Claude Moraes (H-0522/04)

Aihe: Muuttoliikettä koskeva komission vuosiraportti

Millaisia reaktioita komissio arvelee (heinäkuussa 2004 annetun) muuttoliikettä koskevan vuosiraporttinsa herättävän, kun otetaan huomioon, että SOLIDAR-järjestön (Katrin Hugendubel) ja kansalaisjärjestöjen sosiaalisen foorumin kaltaiset asiantuntijaorganisaatiot ovat todenneet, että siirtolaispolitiikan parhaiden käytänteiden vakiinnuttaminen on vaikeaa, koska jäsenvaltioiden asiayhteydet vaihtelevat tuntuvasti?

  Frattini, komission varapuheenjohtaja. (EN) On tosiaan totta, että jäsenvaltioissa suhtaudutaan eri tavoin maahanmuuttopolitiikkaan. Käsitteet ja käytäntö vaihtelevat tietyistä syistä: erilainen maahanmuuttohistoria ja erot hallitusten ja kansalaisyhteiskunnan suhtautumisessa maahanmuuttopolitiikkaan ovat vain kaksi esimerkkiä tästä.

Komissio on korostanut jatkuvasti, että maahanmuuttopolitiikka on itsestään selvästi alue, jossa on kyse toissijaisuudesta. Kaikissa jäsenvaltioissa kunnioitetaan toisaalta ihmisoikeuksia ja yhteisiä arvoja, kuten tasa-arvoa, syrjinnän vastaisia toimia, solidaarisuutta, suvaitsevaisuutta ja niin edelleen.

Poliittisia lähestymistapoja ja tavoitteita on onnistuttu lähentämään jatkuvan tietojen ja kokemusten vaihdon avulla ja erityisesti maahanmuuttopolitiikkaan liittyvien kansallisten yhteyspisteiden ansiosta. Tätä vahvistettiin joulukuussa, kun neuvosto hyväksyi maahanmuuttopolitiikan yhteiset perusperiaatteet.

Komissio julkaisi marraskuussa 2004 päätöksentekijöille ja käytännön maahanmuuttajatyötä tekeville suunnatun maahanmuuttajien kotoutumista ja kotouttamista käsittelevän käsikirjan, johon on koottu esimerkkejä hyvistä käytännöistä koko unionin alueelta. Käytännöt liittyvät maahanmuuttajien perehdyttämisohjelmiin, kansalaisten osallistumiseen ja maahanmuuton indikaattoreihin. Tämä todistaa, että yhteisiä ongelmia riittää, ja osoittaa, miten paljon voimme oppia toisiltamme. Parhaita käytäntöjä on syytä hyödyntää ja erityisesti niistä saatavia ajatuksia, oppeja ja ehdotuksia, jotka voivat puolestaan antaa päättäjille virikkeitä ja tietoa tarvittavia politiikkoja määriteltäessä.

  Moraes (PSE). – (EN) Kiitän komission jäsentä selkeästä vastauksesta. Tiedän aikaisemman keskustelun perusteella, että suhtaudutte vakavasti maahanmuuttoasioihin.

Komissio pystyy vaikuttamaan maahanmuuttopolitiikkaan ja esimerkiksi voimassa olevien direktiivien täytäntöönpanoon – viittaan tässä työllisyysdirektiiviin ja rotuun perustuvan syrjinnän kieltävään direktiiviin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä maahanmuuton kannalta. Komissio on vaikuttanut ratkaisevasti näiden direktiivien täytäntöönpanoon. Tiedän ainakin kaksi jäsenvaltiota, joissa direktiivejä ei ole vielä pantu täytäntöön. Käytättekö asemanne teille suomia valtuuksia, jotta nämä direktiivit, jotka muodostavat ratkaisevan tärkeän osan maahanmuuttoprosessia, pantaisiin täytäntöön? Teillä on siihen valtuudet.

  Frattini, komission varapuheenjohtaja. (EN) Kyllä, komissiolla on tietysti valtuudet siihen, ja voin vakuuttaa teille, että komissio tekee kaiken voitavansa sitouttaakseen, kannustaakseen ja rohkaistakseen jäsenvaltioita panemaan kaikki direktiivit täysimääräisesti täytäntöön Euroopan yhteisen edun nimissä.

  Muscat (PSE). – (IT) Arvoisa komission jäsen, puhun äidinkielellänne, jotta voisin puhua kaunistelematta vanhasta asiasta eli laittomasta maahanmuutosta. Laittomien maahanmuuttajien aallot eivät taatusti anna meille aikaa kehittää yhteistä strategiaa ennen heidän palaamistaan Välimerelle. Ainoa syy, jonka vuoksi he eivät jatka yrityksiään tälläkin hetkellä, on se, että nämä ihmisparat makaavat merenpohjassa. Kysyn siis, mitä komissio aikoo tehdä, ja miten Euroopan unionin rajoilla sijaitsevia maita – viittaan erityisesti kotimaahani, Maltaan – on tarkoitus auttaa lähitulevaisuudessa, jotta ne voisivat auttaa ja vastaanottaa laittomia maahanmuuttajia asianmukaisella tavalla? Millaista tukea tälle aiotaan myöntää?

  Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Komissio pitää laitonta maahanmuuttoa painopistealueena. Samalla, kun valmistelemme poliittisia toimia ja yhteisiä eurooppalaisia ratkaisuja, kuten huomautitte, meidän on myös tarkasteltava päivittäisiä murhenäytelmiä, joihin epätoivoiset ihmiset ajautuvat. Komissio voi ryhtyä ja sen on ryhdyttävä toimiin, niin kuin se aikoo tehdäkin, sen varmistamiseksi, että Euroopan alueelle saapuvien ihmisten perusoikeuksia kunnioitetaan. Tämä tarkoittaa tietysti myös laittomia maahanmuuttajia: inhimillisen elämän kunnioittaminen ja ihmisarvo eivät riipu oikeudellisista eroista.

Niinpä meidän on nopeutettava strategisten politiikkojen kehittämistä. Emme saa hyödyntää viiveitä ja näin ollen antaa laittomien maahanmuuttajien edelleen virrata yhteisöön, vaan meidän on välittömästi ryhdyttävä kunnioittamaan ihmisten perusoikeuksia. Yhtäältä on valmisteltava yhteisiä vastaanottopolitiikkoja ja toisaalta ehkäistävä laitonta toimintaa.

  Puhemies. – Kysymyksen nro 44 esittäjä Ignasi Guardans Cambó (H-0523/04)

Aihe: Terrorismi

Neuvoston 13. kesäkuuta 2002 terrorismin torjumisesta tekemässä puitepäätöksessä jäsenvaltioita pyydettiin säätämään lakeja tietyillä terrorismin torjuntaan liittyvillä aloilla yhteisten määritelmien aikaansaamiseksi. Puitepäätöksen 11 artiklan mukaan komission ja neuvoston piti arvioida vuoden 2003 loppuun mennessä sitä, miten jäsenvaltiot olivat toteuttaneet terrorismin vastaisia erityistoimenpiteitä.

Komissio esitti tämän kertomuksen lopulta 8. kesäkuuta 2004 (KOM(2004) 0409/lopullinen) ja neuvosto 12. lokakuuta 2004 (11687/2/04-rev-2). Molemmissa asiakirjoissa todetaan erittäin selvästi ja objektiivisesti, että jäsenvaltiot ovat olleet passiivisia, eivätkä ne ole saavuttaneet neuvoston puitepäätöksessä esitettyjä tavoitteita.

Komissiolla ei ole velvoittavia keinoja vaatia jäsenvaltioita noudattamaan puitepäätöksiä, mutta EU:n uskottavuus terrorismin torjumisessa pitäisi varmistaa. Miten komissio siis aikoo kehittää ja saada aikaan todellista eurooppalaista terrorismin vastaista politiikkaa ja varmistaa, että jäsenvaltiot täyttävät lupauksensa lainsäädännön alalla?

  Frattini, komission varapuheenjohtaja. (EN) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan mukaan "puitepäätökset velvoittavat jäsenvaltioita saavutettavaan tulokseen nähden, mutta jättävät kansallisten viranomaisten valittavaksi muodon ja keinot. Niistä ei seuraa välitöntä oikeusvaikutusta."

Komissiolla on ensimmäisen pilarin mukaan oikeus käynnistää rikkomusmenettely jäsenvaltioita vastaan, mutta tätä mahdollisuutta ei ole Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa. Parlamentin jäsenen kuvailema tilanne ei todellakaan helpota komission asemaa, mutta se ei estä komissiota ryhtymästä monenlaisiin poliittisiin aloitteisiin, joihin unionin poliittinen määritelmä perustuu tällä tärkeällä alalla eli terrorismin torjunnassa.

Komissio on toiminut tältä osin hyvin aktiivisesti vahvistamalla kesäkuussa 2004 toimintasuunnitelman terrorismin torjumiseksi. Toimintasuunnitelmaa päivitettiin joulukuussa 2004, ja yli puolet asiaan liittyvistä toimista pantiin täytäntöön. Tämä näkyy myös siinä, että lokakuussa 2004 esitettiin neljä tiedonantoa, joissa tarkastellaan terroristihyökkäysten ehkäisemiseen, niihin varautumiseen ja niihin vastaamiseen liittyviä eri näkökulmia. Samana vuonna hyväksyttiin myös tiedonanto kaikkien osapuolien pääsystä tietoihin, jotka liittyvät terrorismin torjuntaan, sekä useita turvaluokiteltuja asiakirjoja, joissa tarkastellaan seurauksien hallintaa ja tärkeiden perusrakenteiden suojelemista.

Komissio on yleisesti – ja erityisesti puheenjohtaja Barroso sekä minä itse – päättänyt tehdä tiivistä yhteistyötä neuvoston puheenjohtajavaltioiden kanssa, jotta terrorismin torjuntaa jatkettaisiin. Asia on aivan etusijalla neuvoston, yhteistyötä oikeus- ja sisäasioissa käsittelevän neuvoston ja Eurooppa-neuvoston valtioiden ja hallitusten päämiesten asialistalla.

  Guardans Cambó (ALDE). – (IT) Olen hyvin tietoinen oikeudellisesta kehyksestä, jonka puitteissa komissio voi harjoittaa eurooppalaista terrorismin vastaista politiikkaa. Kuvailitte kehystä hyvin. Jos emme kuitenkaan halua näyttää tekopyhältä joukolta, meidän on tehtävä vallitseva tilanne selväksi. Tilannehan on se, että pidämme suuria kokouksia, joihin kaikki hallitusten päämiehet osallistuvat. Sen jälkeen pidetään lehdistökonferenssi, tehdään päätös – jonka seurauksena ei tapahdu mitään. Komissio myönsi tämän itsekin 8. kesäkuuta 2004. Kysymys kuuluukin: mitä komissio aikoo tehdä poliittisella tasolla tämän politiikan täytäntöön panemiseksi?

  Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Komissio ryhtyy laatimaan toimintasuunnitelmaa, jotta Haagin ohjelma voidaan panna täytäntöön ulkoasiain- ja oikeusministerien epävirallisessa kokouksessa, joka pidetään tämän kuun lopussa. Toimintasuunnitelma esitellään tämän vuoden toukokuussa, ja toivon, että Eurooppa-neuvosto hyväksyy sen kesäkuussa.

Terrorismin torjumista koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyy konkreettisia toimia ja suuntaviivoja, täsmälliset määräajat jäsenvaltioille ja sitovia velvoitteita kehittää yhteistä politiikkaa, jotta voidaan lisätä yhteistyötä, vaihtaa tietoja ja suojella terroristihyökkäyksien uhreja. Näitä toimia komissio aikoi alun perin ehdottaa parlamentille. Teemme niin helmikuun alussa eli selvästi ennen kuin laadimme ehdotuksemme, ja sitten kuulemme parlamentin kannan konkreettisiin ehdotuksiin.

  Puhemies. – Kysymyksen nro 45 esittäjä Bill Newton Dunn (H-0524/04)

Aihe: Rikoksista ilmoittaminen ja rikostilastojen kerääminen koko unionissa

Miten komissio on edistynyt pyrkimyksissään ottaa käyttöön standardoidut kriteerit rikoksista ilmoittamiselle ja rikostilastojen keräämiselle koko unionissa?

Lain noudattamista valvovien viranomaisten on hankala saada ennen tällaisen järjestelmän käyttöön ottamista oikeaa käsitystä järjestäytyneen rikollisuuden laajuudesta, mikä puolestaan tekee järjestöjen toiminnan tehokkaasta torjumisesta erittäin vaikeaa.

  Frattini, komission varapuheenjohtaja. (EN) Komissio on samaa mieltä siitä, että vertailukelpoisten rikostilastojen puuttuminen vaikeuttaa tehokkaan lainvalvontapolitiikan kehittämistä EU:ssa.

Komissio laatii parhaillaan luonnosta toimintasuunnitelmaksi, joka koskee EU:n rikostilastoja. Rikostilastoja tarkastelevia jäsenvaltioiden asiantuntijoita kuullaan tämän luonnoksen johdosta, ja se esitellään komission tiedonantona keväällä 2005. Luonnoksen kaksi pääosaa ovat ensinnäkin asianmukaisen yhteensovittamisjärjestelmän kehittäminen, millä varmistetaan, että jäsenvaltiot, komissio ja muut tärkeät tahot osallistuvat yhteisten tiedonkeruumenetelmien ja yhteensovitettujen määritelmien luomiseen. Toinen osa koskee vertailukelpoisten tilastojen kehittämistä. Tähän sisältyy monenlaisia osatekijöitä, joita on tarkoitus kehittää tietyllä aikavälillä. Mainittakoon esimerkiksi rikostyyppien määritelmät ja niiden määritelmien luettelointi, joista on jo sovittu yhteisössä.

Komissio kehittää hanketta tiiviissä yhteistyössä Europolin ja EU:n rikostilastojen muiden laatijoiden ja käyttäjien kanssa vaiheittain sen mukaan, miten jäsenvaltiot voivat antaa asiaankuuluvia tietoja. Komission luonnoksesta toimintasuunnitelmaksi keskusteltiin eurooppalaisten tilastotoimistojen johtajien kanssa syyskuussa 2004. Tällöin sovittiin sellaisen työryhmän perustamisesta, jonka tehtävänä on tarkastella asianmukaisia tilastointimenetelmiä rikoksien valvomista varten. Työryhmä aloittaa työnsä toukokuussa 2005.

Mainitsen myös, että komissio tukee työtä, johon on ryhdytty tuomioistuinkäsittelyn laadun ja tehokkuuden tilastollista arvioimista varten. Italian oikeusministeriö järjesti aiheesta seminaarin, johon saatiin osarahoitusta EU:n Agis-ohjelmasta ja joka pidettiin Roomassa lokakuussa 2004.

  Newton Dunn (ALDE). – (EN) Arvoisa komission jäsen, kiitos, että jäitte tänne vastaamaan kysymykseen. Olen hyvin kiitollinen siitä, että myönnätte ongelman kiireellisyyden. Järjestäytynyttä rikollisuutta voidaan harjoittaa vapaasti ja se kukoistaa sen vuoksi, että unionin sisäiset rajat ovat avoimet. Poliisivoimamme ovat kuitenkin kansallisia eivätkä voi ylittää rajoja. Ongelma on siis todellinen. Olen ilahtunut siitä, että pidätte asiaa huomattavan kiireellisenä.

Voitteko kertoa meille, kuka on vastuussa yhteensovittamisesta? Hoitaako asian Europol vai komissio – vaiko kenties jokin uusi virasto?

  Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Emme voi eikä meidän mielestäni pidä luoda uusia elimiä. Komission pitäisi yhtäältä ohjata aluetta strategisesti tai pikemminkin poliittisesti, ja alueella pitäisi toisaalta etsiä eri tapoja hyödyntää Europolia, joka yrittää laajentaa tehtäväaluettaan ja toimivaltaansa, kuten kaikki tiedämme. Komissio aikoo kannustaa Europolia laajentamaan tehtäväaluettaan. Tällä alalla voidaan epäilemättä tehdä vielä töitä.

  Sbarbati (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, haluan esittää muutamia huomautuksia. Eräät kollegani ovat itseni tavoin olleet läsnä istunnon alusta alkaen. He ovat tehneet kirjallisia kysymyksiä eivätkä ole saaneet niihin vastauksia, jolloin he olisivat voineet esittää lisäkysymyksiä, riippuen siitä, ovatko he tyytyväisiä vastaukseen.

Puhemiehistön ja oikeudellisten yksikköjen pitäisi tarkastella lähemmin kyselytuntia ja miettiä tarkemmin sitä, miten moneen kysymykseen on mahdollista vastata niille myönnetyssä ajassa, koska emme voi velvoittaa jäseniä pysyttelemään istuntosalissa koko aikaa vain sen toteamiseksi, ettei toimivaltainen komission jäsen vastaakaan välittömästi heidän kysymykseensä.

Parlamentin hallinnon on tarkasteltava tilannetta. On mahdotonta hyväksyä, että tällainen tilanne on syntynyt.

  Puhemies. Hyvä jäsen Sbarbati, työjärjestyksessä määrätään aivan selvät säännöt kyselytuntia varten. Todella monet jäsenet pyysivät puheenvuoroa aikaisemmin eräästä tietystä aiheesta, enkä voinut antaa kaikille puheenvuoroa. Suurin syy on mielestäni se, että monet jäsenet käyttävät runsaasti aikaa lisäkysymyksien esittämiseen, eivätkä he noudata 30 sekunnin aikarajaa. Tämä tarkoittaa tietysti, että jäämme usein jälkeen aikataulusta. Painan kuitenkin huomautuksenne mieleen. Haluan esittää vilpittömät kiitokseni kaikille ja erityisesti komission jäsenelle Frattinille, joka oli valmistautunut olemaan pitkään läsnä parlamentin kyselytunnilla.

Kysymyksiin nro 46–76 vastataan kirjallisesti.