Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 21. helmikuuta 2005 - Strasbourg

13. Komission lainsäädäntö- ja työohjelma (2005) (jatkoa keskustelulle)

  Puhemies Esityslistalla on seuraavana komission lainsäädäntö- ja työohjelmasta (2005) käytävä keskustelu, joka alkoi 26. tammikuuta 2005 Brysselissä.

Komission puheenjohtajalla Barrosolla on puheenvuoro.

  Barroso, komission puheenjohtaja. (PT) Arvoisa puhemies, arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet, hyvät kuulijat, ennen kuin käsittelen komission lainsäädäntö- ja työohjelmaa vuodeksi 2005, haluan lyhyesti ilmaista tyytyväisyyteni Espanjassa Euroopan perustuslaista eilen toimitetun kansanäänestyksen tuloksiin, ja yritän tehdä sen espanjaksi.

(ES) Espanjan kansa sanoi Euroopan perustuslaille selvästi ja ehdottomasti "kyllä".

(Suosionosoituksia)

Haluan ilmoittaa Euroopan komission olevan tyytyväinen tähän tulokseen. Espanja sanoi "kyllä" erilaisuudessaan yhdistyneelle Euroopalle. Kiitän kaikkia vahvasta sitoutumisesta kansanäänestysprosessiin, etenkin kaikkia parlamentin jäseniä, jotka äänellään ja lausunnoillaan myötävaikuttivat tämän merkittävän tuloksen saavuttamiseen. Tästä syystä soitin eilen Espanjan pääministerille José Luis Rodríguez Zapaterolle onnitellakseni häntä ja kiittääkseni häntä hänen hallituksensa vahvasta sitoutumisesta kansanäänestyskampanjaan.

Tämä selkeä ja varaukseton "kyllä" on esimerkkinä muille Euroopan kansalaisille, joita myös kehotetaan lähikuukausina ilmaisemaan kantansa Euroopan perustuslaista.

Tämä on ollut erittäin tärkeä vaihe ratifioitaessa Euroopan perustuslakia, joka on komission mielestä ainoa keino, jonka avulla me eurooppalaiset voimme vakiinnuttaa käsityksemme Euroopan rauhasta, hyvinvoinnista, yhteisvastuusta ja turvallisuudesta.

(EN) Arvoisa puhemies, kuukausi sitten esittelin komission ehdotukset strategisiksi tavoitteiksi, joilla on määrä ohjata unionin toimintaa vuosikymmenen loppuun asti. Tässä poliittisessa etenemissuunnitelmassa on kolme pilaria: hyvinvointi, yhteisvastuu ja turvallisuus. Näillä toisiaan täydentävillä pilareilla vastataan Euroopan kansalaisten konkreettisiin ja haastaviin huolenaiheisiin. Esittelin myös strategisten tavoitteiden ensimmäisen tuloksen: tämän vuoden lainsäädäntö- ja työohjelman. Muistutan teitä joistakin sen tärkeimmistä osista.

Ensinnäkin ohjelmassa keskitytään enemmän politiikkaan. Ehdotetut aloitteet rakentuvat kolmen strategisen tavoitteen ja niiden ulkoisen ulottuvuuden ympärille ja ovat ensimmäinen konkreettinen osoitus komission noudattamasta tasapainoisesta toimintamallista. Tämä koskee sekä uusia aloitteita että niitä aloja, joilla ehdotamme nykyisten toimien tehostamista.

Toiseksi komissio on täysimääräisesti sitoutunut työohjelmansa täytäntöönpanoon. Tätä varten komissio aikoo vahvistaa hieman yli 100 ensisijaista aloitetta käsittävän luettelon vuoden loppuun mennessä.

Emme halua ainoastaan panna ohjelmaa täytäntöön hyvissä ajoin, vaan myös parantaa sen täytäntöönpanoa. Haluamme suhtautua vakavasti paremman sääntelyn periaatteisiin. Tämä tarkoittaa lainsäädännön laadun varmistamista, suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatteen noudattamista ja lisäarvoa sekä vaikutusten arvioinnin ottamista yleiseen käyttöön.

Työohjelman lisäksi ilmoitin, että komissio tiedottaa parlamentille säännöllisesti valmisteilla oleviin lainsäädäntöehdotuksiin liittyvästä suunnitteluohjelmastaan. Voin ilokseni todeta, että tämä tiedotuskanava on nyt toiminnassa.

Sillä välin komissio on edistynyt ehdotustensa täytäntöönpanossa. Helmikuun 2. päivänä esittelin teille Lissabonin strategian väliarviointia koskevat ehdotuksemme. Keskittämällä toimet kasvuun ja työpaikkoihin halutaan luoda olosuhteet kohtuulliselle elintasolle, yleiselle sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle ja ympäristön kannalta kestävälle kehitykselle. Alustavaa keskustelua käytiin 6. tammikuuta ja 2. helmikuuta.

Minua ilahdutti, että yleisesti ottaen komission ehdotukset vastasivat moniin parlamentin jäsenten odotuksiin ja huolenaiheisiin. Olen tyytyväinen niihin työohjelmaa koskeviin perusteellisiin päätöslauselmaesityksiin, joita poliittiset ryhmät tänään jättivät käsiteltäviksi. Kumppanuus, vuoropuhelu ja neuvotteleminen merkitsevät, ettemme aina ole yksimielisiä kaikesta. Kuten missä tahansa kumppanuudessa, tärkeää on ilmaista kantansa selkeästi ja tehdä yhteistyötä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Käsittelen lyhyesti joitakin huomautuksissa ja päätöslauselmaesityksissä esiin tuotuja tärkeitä kysymyksiä.

Ensinnäkin teot merkitsevät enemmän kuin sanat. Euroopan unionilla on velvollisuus tehdä tavoitteistaan totta. Sen on edistettävä hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä rajojemme sisä- että ulkopuolella. Komissio sitoutuu täysin tähän tehtävään. Olemme jo aloittaneet tämän päämäärän tavoittelun panemalla täytäntöön vuoden 2005 työohjelmamme: olemme oikeilla jäljillä.

Toiseksi kilpailukyky ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus kulkevat käsi kädessä. Tiedämme kaikki, että tasapainon löytäminen on vaikeaa. Haluan komission olevan avuksi tässä asiassa. Se edellyttää, että näkemyksiänne ja puheenvuorojanne kuunnellaan tarkoin.

Esimerkkinä toimii vaikkapa REACH-aloite. Vakuutan teille, että olemme ottaneet asianmukaisesti huomioon esiin tuodut huolenaiheet. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että ihmisten ja ympäristön turvallisuutta on suojeltava kunnolla. Toisaalta meidän on kiinnitettävä huomiota myös pelkoon, että ehdotuksen määrätyt osat aiheuttaisivat vakavia vaikeuksia tärkeille eurooppalaisille teollisuudenaloille tuottamatta kuitenkaan todellista lisäarvoa terveyden ja ympäristön aloilla. Tarkastelemme koko lainsäädäntöprosessin ajan muitakin mahdollisuuksia hioa ja parantaa sääntelyn ja kilpailukyvyn välistä tasapainoa.

Myös palveluita koskevalla direktiiviehdotuksella tavoittelemamme päämäärä – palveluiden yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen vuoteen 2010 mennessä – tarvitsee taakseen yleisen tuen. Vakuutan jälleen, että olemme kiinnittäneet asianmukaista huomiota esiin tuotuihin huolenaiheisiin. Olen täysin vakuuttunut siitä, että lainsäädäntöprosessin avulla pystymme sopimaan välineestä, jolla yhtenäismarkkinoiden piilevät voimavarat saadaan käyttöön vaarantamatta yleistä etua koskevia oikeutettuja tavoitteita.

Toimintamme on oltava perusteltua, ja samalla sen on hälvennettävä uskomuksia. Ehdotuksemme eivät kyseenalaista jäsenvaltioiden vastuuta tärkeimpien julkisten palveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta niiden omien yhteiskunnallisten tarpeiden mukaisesti, eivätkä ne myöskään heikennä työntekijöiden tilapäistä lähettämistä koskevia direktiivin säännöksiä.

Käsittelen lopuksi vakaus- ja kasvusopimusta. Komissio on sitoutunut auttamaan sopimuksen parantamisessa ja varmistamaan sen yhdenmukaisuuden perustamissopimuksen kanssa. Komission ehdotusten tavoitteena on lisätä sopimuksen taloudellista järkiperäisyyttä ja parantaa sen täytäntöönpanoa. Tarvitsemme parempia aloitteita "hyvien toimintalinjojen" tukemiseksi noususuhdanteen aikana. Haluamme selkeyttää finanssipolitiikan keskipitkän aikavälin tavoitteiden määrittelyä ottamalla huomioon velkatason ja rakenneuudistusten alkukustannusten kaltaiset tekijät. Haluamme välttää kohtuuttoman tiukkaa finanssipolitiikkaa laskusuhdanteen aikana, koska pohjimmiltaan haluamme julkisen talouden rahoitusaseman avulla lisätä hyvinvointia suuntaamalla menot kasvualoille ja investoimalla tulevaisuuteen.

Nämä eivät ole akateemisia kysymyksiä – tässä on kyse elämänlaadusta, ihmisten mahdollisuuksista ansaita elantonsa ja korjata hyödyt säästöistään ja eläkkeistään. Kyse on nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuudesta viettää oikeutettujen odotustensa mukaisesti mahdollisimman täyttä elämää.

Komissio on edistänyt tätä tasapainoista toimintamallia hyväksymällä hiljattain vuoteen 2010 ulottuvaa tarkistettua sosiaalista toimintaohjelmaa koskevan ehdotuksen. Tämä osoittaa komission sitoutuvan täysimääräisesti eurooppalaisten sosiaaliturvajärjestelmien nykyaikaistamiseen ja kehittämiseen, sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiseen sekä uusia ja parempia työpaikkoja koskevan tavoitteen saavuttamiseen.

Markkinoiden vapauttaminen ei saa syrjäyttää yksilöiden tarpeita. Siksi annoimme viime viikolla kaksi uutta ehdotusta matkustajien oikeuksien parantamiseksi. Tästä pääsenkin käsittelemään tärkeää seikkaa: Euroopan unionin on saatava toimintaansa varten riittävästi varoja. Yhteenkuuluvuuspolitiikan on nyt ja tulevaisuudessa oltava unionin keskeinen päämäärä. Ilman yhteisvastuuta emme koskaan voi saavuttaa yhtenäisyyttä. Se täydentää olennaisesti kilpailukykyä ja Lissabonin strategiaa – hyvinvoinnin lisääminen unionin heikommin kehittyneillä alueilla hyödyttää koko unionia.

Meidän on myös pidettävä mielessä, että unionissa on nyt 25 jäsenvaltiota. Uudet jäsenvaltiot odottavat konkreettisia todisteta yhteisvastuustamme. Siksi uuden polven yhteenkuuluvuuspolitiikkaa koskevat ehdotuksemme seuraavia rahoitusnäkymiä varten ovat unionin kannalta ratkaisevan tärkeitä sekä taloudellisesti että poliittisesti. Meillä ei ole varaa heikentää velvoitteitamme tällä alalla.

Lisäksi komissio valmistelee parhaillaan seuraavia rahoitusnäkymiä koskevaa kolmatta ehdotuspakettia, jossa tarkastellaan perusteellisesti näiden ehdotusten eurooppalaista lisäarvoa siltä osin, tarjoavatko ne kansalaisille kansallisia toimintamalleja täydentäviä mahdollisuuksia ja korjaavatko ne nykyisiä puutteita. Näihin välineisiin sisältyy ehdotuksia tutkimusta ja teknologista kehittämistä koskevasta seitsemännestä puiteohjelmasta, kuluttajansuojasta ja kansanterveydestä, energiasta ja uusiutuvista energialähteistä sekä kilpailukyvystä ja vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen liittyvistä innovaatioista.

Komissio tekee työnsä, mutta näiden ehdotusten toteuttaminen on pitkälti kiinni kesäkuuhun mennessä laadittavien rahoitusnäkymien sopimusehdoista. Kuten aiemmin totesin, en ymmärrä, miten komissio voisi edistää useampiin tavoitteisiin pyrkivää Eurooppaa vähemmillä varoilla.

(FR) Hyvät parlamentin jäsenet, kestävällä kehityksellä ja ilmastonmuutokseen liittyvillä kysymyksillä on vankka sija komission toimintaohjelmassa. Vaikka olemmekin ilahtuneita Kioton pöytäkirjan voimaantulosta, meidän on mentävä eteenpäin. Komissio hyväksyi 9. helmikuuta kestävää kehitystä koskevan tiedonannon ja toisen tiedonannon nimeltä "Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen torjuminen". Nämä ehdotukset täydentävät Lissabonin strategian väliarviointiin liittyviä ehdotuksia. Taloudellisen pilarin ohella kestävän kehityksen strategia ja uusi sosiaalinen toimintaohjelma muodostavat kaksi täydentävää pilaria, joihin strategiamme seuraavien viiden vuoden aikana perustuu.

Luonnollisesti meidän on katsottava myös omien rajojemme ulkopuolelle. Tänä vuonna meillä on mahdollisuus arvioida edistymistä vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa. Nykyinen tilanne on selkeästi pettymys. Euroopan unioni voi ja sen täytyy panostaa voimakkaammin vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. Ensi kuussa komissio julkistaa osuutensa nykyisestä tarkistushankkeesta. Meidän on oltava aktiivisempia ja kekseliäämpiä toteuttaessamme käytännössä Monterreyn sitoumuksiamme. Tässä tehtävässä tärkein painopisteemme on Afrikka, ja aiomme ehdottaa Afrikkaa koskevia uusia erityisaloitteita.

Myös monenvälisyys ja tiiviimpi naapuruuspolitiikka ovat komission painopisteitä. Keskeisiä tavoitteita ovat niin ikään osallistuminen uudelleen Lähi-idän rauhanprosessiin ja transatlanttisten suhteiden elvyttäminen. Tavatessamme huomenna presidentti Bushin ilmoitamme hänelle haluavamme edistää tehokasta monenvälisyyttä ja sitoutuvamme rauhan edistämiseen ja kehitysavun toimittamiseen sinne, missä sitä tarvitaan.

Luotamme kaikki siihen, että eurooppalaisten hyväksi toteuttamamme toimet oikeuttavat päivittäisen työmme. Komission painopisteenä on kansalaisten osallistumisen lisääminen, ja tämän velvoitteen täyttämiseksi ehdotamme rahoitusnäkymien yhteydessä toteutettavaa erityisohjelmaa. Kun ihmisille tiedotetaan aiheesta selkeästi ja avoimesti, he pystyvät paremmin ymmärtämään Euroopan haasteet ja muodostamaan näkemyksiä. Kaikki komission jäsenet – etupäässä varapuheenjohtaja Wallström, jonka erikoisalaan tämä kysymys kuuluu – ovat luvanneet toimia määrätietoisesti tällä alalla.

Haluan lopuksi selittää, miten komissio, jonka puheenjohtajana minulla on kunnia toimia, aikoo vastata näihin yhteisiin haasteisiin ja ottaa nämä yhteiset huolenaiheet huomioon. Käyttämämme menetelmä on erityisesti unionin toimielinten välinen kumppanuus. Toistan sen, mitä olen jo useaan otteeseen todennut parlamentille: aion luoda rakentavat suhteet komission ja Euroopan parlamentin välille. Minua ilahdutti huomata 26. tammikuuta käydyssä keskustelussa, että neuvoston puheenjohtaja Juncker ja monet parlamentin jäsenet ovat yksimielisiä yhteistyön merkityksestä komission ehdottamien strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Tämä lisäisi ennennäkemättömällä tavalla EU:n toiminnan johdonmukaisuutta.

Komissio haluaa myös tehdä parlamentin kanssa tiivistä yhteistyötä ehdotetun kumppanuuden periaatteiden mukaisesti. Varapuheenjohtaja Wallström on huomenna paikalla valiokuntien puheenjohtajakokouksessa, ja komissio toivoo, että tässä yhteydessä käydään jatkuvaa ja säännöllistä vuoropuhelua niistä kysymyksistä, jotka ovat meille ensisijaisia sekä ohjelmasuunnittelun että poliittisten painopisteiden vahvistamisen kannalta.

Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, lyhyesti sanoen haluan vuoden 2005 työohjelman olevan Euroopan uudistamista varten teille ehdottamani kumppanuuden ensimmäinen saavutus. Kuulen nyt mielihyvin huomioitanne ja ehdotuksianne sen sisällöstä.

  Grossetête (PPE-DE), PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, olemme erittäin iloisia siitä, että puheenjohtaja Barroso on voinut liittyä seuraamme ja että voimme arvioida hänen kanssaan vuoden 2005 ohjelmaa, jonka esittely on viivästynyt tiedossamme olevista syistä.

Arvoisa puheenjohtaja Barroso, tiedämme, että teette kaikkenne lisätäksenne tehokkuutta entisestään. Ohjelmanne on tavoitteellinen, ja luotamme teihin täysin – haluamme vielä erityisesti korostaa tätä luottamusta, sillä olette kuunnellut tarkkaavaisesti varsinkin meitä. Teitte todellakin palveludirektiivin tarkistamista koskevan aloitteen ottaaksenne huomioon huolenaiheemme. Sama koskee REACH-ohjelmaa, kuten juuri selititte.

Meidän on siis painotettava keskeisiä kysymyksiä, eli kasvua ja työllisyyttä. Sääntelyn vähentäminen ja parantaminen on työmme pääsisältö. Tiedän, että olemme kanssanne samalla aaltopituudella tässä asiassa. Puhuitte myös toteutettavista toimista. Euroopassa tuottavuus kasvaa puolet hitaammin kuin Yhdysvalloissa, jossa investoinnit kasvavat keskimäärin 5,4 prosenttia vuodessa, kun vastaava luku on Euroopassa 1,7 prosenttia.

Todellisuudessa kansalaisemme odottavat käytännöllisiä muutoksia, joita voi kuvailla hyvin yksinkertaisesti: ostovoiman kasvua ja sitä, ettei enää ole pelkoa työttömyydestä tai yritysten siirtymisestä muualle. Siksi odotamme innokkaasti kilpailukykyä ja innovaatioita edistävää puiteohjelmaanne, johon sisältyy selkeitä tavoitteita ja ennalta sovittuja kokouksia.

Kasvun ja työllisyyden lisääminen edellyttää turvautumista innovaatioihin ja tutkimukseen ja ennen kaikkea ympäristö- ja teollisuuspolitiikan yhteensovittamista. Nämä politiikan alat eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan oikeastaan asia on täysin päinvastoin: ne täydentävät toisiaan. Ympäristönäkökohdat eivät ole rajoituksia tai esteitä. Ne ovat etuja ja tarjoavat teollisuudellemme mahdollisuuksia. Euroopan on siksi valittava ympäristöystävälliset innovaatiot ja uusin tekniikka vastatakseen sellaisten tuotteiden kysyntään, joilla on korkea lisäarvo ja joita kilpailijamme eivät pysty toimittamaan.

Euroopan unionin korkeat ympäristövaatimukset kannustavat innovaatioita ja lisäävät Euroopan teollisuuden kilpailukykyä. Tarkoitan uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinkoenergian ja tuulivoiman, kehittämistä, biopolttoaineita ja puhtaita liikennemuotoja – kaikki nämä alat tarjoavat teollisuudellemme todellisia työllistämis- ja vientimahdollisuuksia. Seuraamme kiinnostuneina tätä alaa koskevia ehdotuksianne, varsinkin asetusta toimenpiteistä ilmansaasteiden torjumiseksi.

Kannattava talouskehitys ja uusi kasvu riippuvat ennen kaikkea sekä yritystemme että niiden miesten ja naisten terveydestä, jotka pitävät taloutemme toiminnassa. Arvostamme ohjelmanne terveydenhuolto- ja kuluttajapolitiikkaa koskevaa osaa. Unionin on myös ennakoitava merkittävien vitsausten aiheuttamat mahdolliset uhkatekijät ja torjuttava uusia epidemioita ja antibioottiresistenssiä. Odotammekin siksi erittäin kiinnostuneina ehdotusta direktiiviksi, jolla on määrä panna täytäntöön yhteisön toimia lintuinfluenssan torjumiseksi. Meidän on toimittava nopeasti ja tehokkaasti.

Euroopan väestökehitystä koskevan vihreän kirjan lisäksi on nopeasti toteutettava käytännön toimia, joihin kuuluvat esimerkiksi elinikäinen oppiminen, pitkällä aikavälillä luotettavat terveydenhuoltojärjestelmät ja hermostoa rappeuttavien sairauksien tutkiminen. On vain oikein, että uudet jäsenvaltiot hyötyvät yhteisvastuupolitiikkaan kuuluvista ohjelmista, mutta emme saa unohtaa, että kyseiset varat myös välittävät käsitystä Euroopan unionista kaikkiin jäsenvaltioihin. Siksi on tärkeää, että kaikilla mailla on mahdollisuus hyötyä näistä rakennetuen muodoista.

Vaadimme jäsenvaltioita myös noudattamaan tehokkaammin toistensa tuomioistuinten päätöksiä, vaikka odotammekin tästä aiheesta vielä perustuslain edellyttämän yhteispäätösmenettelyn tuloksia. Tiedämme, että kaikkien näiden toimien pitäisi edistää eurooppalaisten liikkuvuutta. Meidän on myös tehostettava erityisesti nuorten liikkuvuutta helpottamalla yliopistojen vaihto-ohjelmia ja saamalla ihmiset hyödyntämään ammattikoulutuksen tarjoamaa suurenmoista kokemusta.

Olemme kunnianhimoisia kuten tekin. Haluamme kehittää ja kohentaa työolosuhteita toteuttamalla käytännön toimenpiteitä ja parantamalla työn ja yksityiselämän tasapainoa. Näin pystymme saavuttamaan EU:n tavoittelemat päämäärät ja parantamaan samalla koko eurooppalaista yhteiskuntaa. Euroopan komission on oltava kaukonäköinen aloitteentekijä.

Politiikan alalla korostamme Euroopan unionin ja Välimeren alueen suhteita. EU:n on vahvistettava tuntuvasti Välimeren-politiikkaansa ja asetettava se etusijalle. Samalla tavoin meidän on kiinnitettävä huomiomme Euroopan rajoihin.

Lopuksi totean, että poliittisen tahdon on käytävä ilmi rahoitusnäkymien totuudenmukaisesta arvioinnista. Jäsenvaltiot eivät voi vaatia unionilta enemmän toimia ja samalla antaa vähemmän. Siksi tarvitsemmekin nyt poliittista tarmoa käynnistääksemme moottorin, joka ohjaa toimiamme – toimiamme, jotka ovat työmme perusta. Teillä on tarmoa. Tuemme teitä mainitsemienne rakentavien suhteiden hengessä.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies KAUFMANN

  Schulz (PSE), PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, juuri kuulemamme puheenvuoro ei ollut Euroopan kansanpuolueen vaan Ranskan gaullistien puheenvuoro. Hyvä jäsen Grossetête, puheenne sisällön perusteella pyydän teitä vilpittömästi liittymään meihin, niin saamme nopeasti enemmistön kannatuksen sosiaaliseen vastuuseen perustuvalle toiminnalle Euroopan unionissa. Kollegani Poetteringin kasvoilta kuvastui syvä järkytys, ja oli todellinen nautinto seurata hänen reaktiotaan.

Arvoisa puheenjohtaja Barroso, olen iloinen siitä, että pystytte olemaan paikalla huolimatta nykyisestä tiukasta aikataulustanne. Haluan tehdä tämän selväksi. Olemme kaikki tietoisia ongelmista, joita teillä oli Lontoossa lentonne kanssa. Läsnäolonne täällä on hyvä merkki komission ja parlamentin yhteistyön kannalta. Haluan korostaa sitä. Mutta kohteliaisuudet sikseen, sillä esitän myös pari huomautusta, joiden kuulemisesta ette luultavasti ilahdu.

En halua enää puuttua siihen, teittekö oikein vai väärin esiintyessänne Portugalin sosiaalidemokraattisen puolueen PSD:n mainoksessa Portugalissa. Menneet ovat menneitä. Minulla on kuitenkin vakavasti otettava ehdotus puitesopimuksesta käytävistä neuvotteluista. Meidän on tehtävä päätöksiä. Parlamentin ja komission puitesopimuksessa on määräys, jossa todetaan selvästi, että komission jäsenet voivat osallistua poliittiseen toimintaan kotimaassaan sillä edellytyksellä, että he keskustelevat toiminnastaan etukäteen komission puheenjohtajan kanssa, joka joko antaa suostumuksensa kaikkeen, mikä on tarpeen kyseisen toiminnan kannalta, tai tuo julki epäilyksensä.

Puheenjohtajasta ei ole annettu määräystä, vaikka hänen tulee tietenkin toimia esimerkillisesti. Henkilökohtaisesti en pidä mitenkään ongelmallisena periaatetta, jonka mukaan komission jäsenillä tai teillä, komission puheenjohtajalla, on poliittisia näkemyksiä ja voitte tuoda niitä julki. Olen hyvin tietoinen poliittisesta kannastanne. On itsestään selvää, ettei teidän tarvitse teeskennellä muuttuneenne poliittisesti puolueettomaksi komission puheenjohtajaksi valintanne jälkeen. Mielestäni on oikein, että puolustatte jatkossakin näkemyksiänne, mutta määräystä on sovellettava yhtäläisesti sekä puheenjohtajaan että komission jäseniin riippumatta siitä, sallitaanko vai kielletäänkö osallistumisenne kansalliseen politiikkaan. Luvan antaminen toisille ja sen epääminen toisilta ei ole hyväksyttävää. Siksi ehdotan, että selvennämme tätä asiaa puitesopimuksessa.

Arvoisa puhemies, esitän toisen huomautuksen; työohjelmaanne koskevassa viimeisimmässä keskustelussamme sanoin ryhmäni puolesta, että mielestämme lasi on puoliksi täynnä. Sanoin tämän, koska olimme saaneet rohkaisevia merkkejä siitä, että otitte huomioon meidän sosialistien teille ja komissiollenne esittämät vetoomukset.

Muutamaa päivää myöhemmin näin Financial Timesille antamanne haastattelun, jossa asetuitte aivan toiselle kannalle kuin puhuessanne parlamentille. "Talous on etusijalla", totesitte. Ei! Sosiaalinen yhteenkuuluvuus on etusijalla – ainakin meille sosialisteille, arvoisa puhemies – emmekä anna teidän laistaa velvollisuuksistanne tässä suhteessa. Esittelitte työohjelman, jossa on sosialistisia piirteitä, mutta annoitte jälkeenpäin Financial Timesille haastattelun, jossa asetuitte täysin toiselle kannalle. Myöhemmin komission jäsen Špidla esitteli asiakirjan, jota me sosialistit kannatamme vilpittömästi, mutta sen jälkeen komission jäsen Hübner antoi lehdistölle lausuntoja, joita meidän on mahdotonta hyväksyä.

Arvoisa puhemies, selvititte tienne Berlaymont-rakennukseen, mutta minusta vaikuttaa siltä, että Schumanin liikenneympyrään saapuessanne ette enää ole varma, mitä kautta poistuisitte. Kehotankin teitä noudattamaan sosialistien ehdotuksia, koska Euroopan unionin ongelma on tämä: ellemme kerro kansalaisille selvästi, että unionimme takaa heille sosiaaliturvan, vaan annamme heidän jatkossakin luulla, että Bryssel aikoo romuttaa heidän sosiaaliturvansa, aiheuttamamme vaarat ovat suuremmat kuin luomamme mahdollisuudet. Kansalaiset kääntävät unionille selkänsä siihen saakka, kunnes lakkaamme välittämästä unionista tällaista kuvaa.

Tämä johtuu siitä, että uusliberalistista toimintamallia pidetään komissiossa itsestäänselvyytenä – tämä ei ehkä koske teitä, arvoisa puheenjohtaja Barroso, mutta monia komissionne jäsenistä kylläkin ja, mikä pahinta, myös monia komission virkamiehistä. Teoriassahan Euroopassa on kaikki hyvin, kun sääntelyä puretaan ja joustavuutta lisätään ja Eurooppa joutuu vääjäämättä sosiaaliseen syöksykierteeseen. Niin kauan kuin tämä on komission toiminnan pääsisältö, ilmapiiri ei koskaan muutu EU:lle suotuisaksi. Meitä sosialisteja ei valittu tukemaan Bolkesteinin direktiivissä säädettyjä uusliberalistisia toimia, vaan varmistamaan tasapuolisuus, joka on jo pitkään ollut keskustelujemme pääaihe. Toisaalta tarvitaan kilpailua ja joustavuutta, mutta niiden lisäämisen on palveltava toista tavoitetta, nimittäin sosiaalisen vakauden saavuttamista.

Siksi pyydänkin teitä pitämään kiinni siitä, mitä sanoitte strategisissa suuntaviivoissanne ja mitä esittelitte meille yhdessä komission jäsenten Wallströmin ja Verheugenin kanssa Lissabonin strategiassa, jonka mukaisesti nämä samaiset periaatteet ovat tietenkin joustavuuden ja kilpailukyvyn lisääminen mutta myös kestävä sitoutuminen niihin sosiaalisiin rakenteisiin, jotka ovat Euroopan suurin saavutus. Jos luette päätöslauselmamme, huomaatte, että olemme halukkaita tekemään kanssanne rakentavaa yhteistyötä, mutta vain siinä tapauksessa, että te komissionne kanssa olette halukkaita rakentamaan sosiaalista Eurooppaa. Siinä tapauksessa annamme teille ilomielin tukemme.

(Suosionosoituksia)

  Duff (ALDE), ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, on kummallista, että sosialistien mielestä sosiaalinen kehitys on mahdollista ilman talouskasvua ja rakenneuudistuksia. Martin Schulz on myös uskomattomaan naiivi arvostellessaan komission puheenjohtajaa osallistumisesta kansalliseen politiikkaan: meille ei ole hyötyä isänmaattomista – poliitikoista, jotka ovat vieraantuneet poliittisista juuristaan. Ainoa asia, jota kritisoin Financial Timesin artikkelissa on puheenjohtaja Barroson "naiiveja federalisteja" koskeva sivallus. Minulla ei ole aavistustakaan, mitä hän sillä tarkoitti.

Ryhmäni on tyytyväinen työohjelman täsmällisempään tavoiteasetteluun ja sen perustana olevaan selkeään poliittiseen strategiaan. Huomioni kiinnittyi kuitenkin myös ohjelman laajuuteen. Painopisteet on ehdottomasti määriteltävä selkeämmin. Oman ryhmäni painopiste on yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen varsinkin rahoituspalveluiden alalla.

Tämä edellyttää ohjelman tarkistamista ja kenties Prodin komission perinnön tähänastista perusteellisempaa tarkastelua varsinkin ohjelmistojen patentoinnin ja satamapalvelujen markkinoille pääsyn osalta. Kiinnitämme suurta huomiota lainsäädännön valmistelun laatuun, mutta jossain määrin myös sääntelyn vähentämiseen.

Lopuksi kehotan keskittämään huomion ohjelmaan, joka on jo käynnistynyt mutta vielä kovin keskeneräinen varsinkin Pohjois-Kyproksen varainhoitoa ja kauppaa koskevan sääntelyn osalta. Meidän on luotava lämpimät suhteet kyproksenturkkilaisiin.

  Beer (Verts/ALE), Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, puheenjohtaja Barroso on juuri ehdottanut komission ja parlamentin liittoutumista hyvän asian puolesta. Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän puolesta haluan nykyiset tapahtumat huomioon ottaen mainita kaksi mahdollista yhteistyön alaa. Arvoisa puheenjohtaja Barroso, mainitsitte itse kaikkein ajankohtaisimman tapahtuman, nimittäin Yhdysvaltain presidentin kanssa Brysselissä järjestettävät neuvottelut.

Olen vakaasti sitä mieltä, että Condoleezza Ricen Eurooppaan tekemän pr-iskun jälkeen tulevina päivinä ja viikkoina käy väistämättä ilmi – Iranin kysymys on tässä koetinkivi – onko meillä vain yksi yhteinen päämäärä ja kuljemmeko jatkossakin omia teitämme, vai onnistummeko kehittämään monenvälisiä toimenpiteitä ja torjumaan yksinapaisuuden vaarat, joista saimme esimerkin Irakia vastaan käydyssä ennaltaehkäisevässä sodassa.

Ryhmäni puolesta rohkaisen teitä vilpittömästi ja kehotan komissiota painokkaasti tekemään tulevissa neuvotteluissa kaikkensa saadakseen Yhdysvaltain hallinnon aktiivisen tuen EU:n kolmen edustajan neuvottelustrategialle.

Toistan, että Yhdysvaltojen ja Euroopan neuvotteluosapuolilla sekä EU:n jäsenvaltioilla on yhteiset tavoitteet. Tavoitteemme on täydellinen yhteisymmärrys. Meidän on estettävä joukkotuhoaseiden laajempi leviäminen Lähi-idässä. Meidän on kehitettävä määrätietoisesti Euroopan turvallisuusstrategiaan pohjautuvaa kattavampaa poliittista strategiaa Lähi-idässä. Meidän on saatava Iran luopumaan pysyvästi ydinohjelmansa tarjoamien mahdollisuuksien sotilaallisesta käytöstä, ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön on voitava vapaasti tarkastaa kaikki Iranin ydinlaitokset. Näillä edellytyksillä on mahdollista muodostaa kaikki alueen valtiot kattava tuvallisuusvyöhyke, johon myös Israel kuuluu.

Olen vakuuttunut siitä, että unionin käymät neuvottelut ovat oikea tapa edetä, ja niiden onnistumismahdollisuus on paljon suurempi, jos saamme presidentti Bushin vakuuttuneeksi siitä, että toimintavalmiuksien ylläpitämisen, sotatoimilla uhittelun ja ennaltaehkäisevän hyökkäysvalmiuden sijasta hänen kannattaisi tarkastella aktiivisesti Irania vastaan suunnattuja talouspakotteita ja keskustella Irania koskevista turvatakuista.

Olen varma edistymisestämme tällä alalla, jos lisäksi pidämme kiinni ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteesta. Vetoan erityisesti komissioon, ettei se rajoittaisi ihmisoikeuksista käytävää vuoropuhelua ainoastaan neuvotteluihin, vaan lisäisi sitä. Valitettavasti joudun toteamaan, että olen kuullut Saksan hallituksen – saman hallituksen, joka kannattaa aktiivisesti EU:ssa käymiämme neuvotteluja – käynnistäneen karkotusmenettelyn 26-vuotiasta naista vastaan, joka erosi iranilaisesta aviomiehestään ja kääntyi kristityksi. Jos nainen tässä tilanteessa karkotettaisiin Iraniin – vastustimme sitä kahdessa edellisessä päätöslauselmassa – häntä uhkaisi kivittäminen, vaino tai jopa kuolema.

Mielestäni meidän on saatava enemmistön kannatus unionin johdonmukaiselle ihmisoikeuspolitiikalle, vaikka se tällaisten kaksijakoisten toimien vuoksi onkin vaikeaa. Se vahvistaa uskottavuutemme Iranin kysymyksessä. En halua Iranin kysymyksen kääntävän eurooppalaisia amerikkalaisia vastaan, koska meillä on samat tavoitteet. Korostan uudelleen tätä seikkaa.

Mainitsen tässä yhteydessä, että ryhmäni on Yhdysvaltain presidentin kanssa samaa mieltä myös toisesta kysymyksestä, nimittäin Kiinan vastaisen kauppasaarron jatkamisesta. Jos väitämme ihmisoikeuksien kunnioittamisen olevan olennainen osa Euroopan ulkopolitiikkaa, joudumme myöntämään, että Kiinan ihmisoikeustilanne on edelleen kauhistuttava, ja tästä syystä parlamentti antoi muutama viikko sitten päätöslauselman, jossa se hylkäsi presidentti Chiracin ja liittokansleri Schröderin aloitteen. Haluamme pitää kauppasaarron voimassa ja vakuutamme, etteivät taloudelliset edut saa mennä ihmisoikeuksien edelle.

  Markov (GUE/NGL), GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, hyvät kollegat, vaikka tässä keskustelussa käsitelläänkin komission lainsäädäntö- ja työohjelmaa vuodeksi 2005, sitä on tietenkin tarkasteltava laajemmassa strategisessa kehyksessä, johon Lissabonin strategialla on huomattava vaikutus ja joka on valitettavasti suunniteltu pääasiassa lisäämään kilpailua. Mielestäni asiaa pahentaa entisestään se, että tämän päämäärän saavuttamiseen käytetään vääriä keinoja.

Euroopan unionin suurten yrityskeskittymien liikevoitot kasvoivat 78 prosenttia vuonna 2004. Voittojen suhde BKT:hen on miltei korkeimmillaan 25 vuoteen. Viimeisten 12 kuukauden aikana myös kauppa- ja maksutaseen ylijäämä on ollut huomattava.

Saksan liittotasavallassakin, missä suuryritykset valittavat yhtenään kilpailun kannalta epäedullisen sijainnin haittaavan toimintaansa, 50:stä DAX-indeksissä noteeratusta yrityksestä 46 kirjasi huikeita voittoja kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Samaan aikaan työttömyys lisääntyy. Yhä useammin keskustellaan työajan lisäämisestä monin eri tavoin. Työntekijöiden odotetaan tyytyvän maltilliseen palkkakehitykseen, mikä todellisuudessa alentaa reaalituloja. Sosiaalietuuksia leikataan tai edunsaajien maksuosuudet nousevat rajusti, ja yksityisen rahoituksen osuutta yhteisvastuuseen perustuvissa järjestelmissä lisätään tuntuvasti.

Näillä toimilla ei vahvisteta kysyntää vaan päinvastoin heikennetään sitä. Mielestämme tällainen suuntaus on vahingollinen. Tietenkin kilpailua tarvitaan, mutta sen on oltava Göteborgin kriteerien mukaista. Näin työttömyys jää minimiin, kuluttajansuoja on paras mahdollinen, sosiaaliturva ja terveellinen ympäristö säilyvät ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus saavutetaan yhteisvastuun ja kestävän kehityksen avulla.

Vastaavasti meidän on kehotettava komissiota luopumaan uusliberalistisesta talouspolitiikasta ja heittämään romukoppaan niin palvelutarjontaa yhtenäismarkkinoilla sääntelevä direktiivi kuin työaikadirektiivikin ja antamaan niiden sijasta direktiivejä työsuojelun parantamiseksi ja sosiaaliturvaa koskevien vaatimusten yhdenmukaistamiseksi. Komission on suojeltava pieniä ja keskisuuria yrityksiä käyttämällä uuden ehdotuksen pohjana edellisen parlamentin antamia direktiivejä, kuten ohjelmistopatentteja koskevaa direktiiviä. Sen on yhdessä neuvoston kanssa tarkistettava vakaussopimusta, jotta koulutusmenot laskettaisiin investoinneiksi, eikä niitä näin ollen otettaisi huomioon velkasuhdetta laskettaessa. Lisäksi komission on tavoiteltava demokraattista ja sosiaalisesti oikeudenmukaista maailmankauppaa uudistamalla WTO:ta, ja sen on esitettävä Hongkongissa uusia ajatuksia sen sijaan, että toistaisi edellisen komission Cancúnissa esittämiä näkemyksiä.

Komissio ei saa puolustaa tehokkaampia sotilaallisia vaihtoehtoja, vaan ainoastaan rauhanomaisia ratkaisuja. Sen on kampanjoitava ympäristönsuojelun tehostamiseksi ja muistettava, että Euroopan unionissa on todellakin vielä paljon tehtävää esimerkiksi biologisen monimuotoisuuden, jätteiden vähentämisen ja kierrätyksen sekä luonnonvarojen kestävän käytön aloilla. Komission on käytettävä enemmän vaikutusvaltaa maapallon ilmaston suojelemiseksi, sillä Yhdysvaltojen lisäksi myös Kiinaa, Intiaa ja Brasiliaa on motivoitava sitoutumaan tiiviimmin tähän toimintaan.

Tämä on oikea suunta Euroopan unionille, sillä se edistäisi kestävää kehitystä ja lisäisi työllisyyttä. On väärin jatkaa ja jopa tehostaa vanhoja tuloksettomia toimintamalleja, jotka ovat jo aikansa eläneet.

  Batten (IND/DEM), IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin toivottaa puheenjohtaja Barrosolle hyvää iltaa, mutta voi sentään, tässä sitä taas ollaan! Tätä lainsäädäntöohjelmaa on muokattu huomattavasti vuotuisella toimintastrategialla, jonka edellinen komissio julkaisi helmikuussa 2004. Euroopan komissio on EU:n vaaleilla valitsematon hallitus, mutta antaisiko yksikään toinen hallitus edeltäjänsä päättää lainsäädäntöohjelmastaan? Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue on aiemmin valittanut komission vastuuvelvollisuuden puuttumisesta, mutta tämä juuri osoittaa tilanteen epädemokraattisuuden. Päällemme sälytetään toimia, joita ovat suunnitelleet virkansa jo jättäneet ihmiset!

Puheenjohtaja Barroso puhui Brysselissä 26. tammikuuta parlamentille tästä ohjelmasta, mutta Prodin komissio laati sen. Uuden komission tärkein poliittinen tavoite on talouskasvu. Se oli tärkein tavoite myös edellisen komission viime helmikuussa laatimassa asiakirjassa. Puheenjohtaja Prodi todellakin otti sen yhdeksi päätavoitteistaan astuessaan virkaan vuonna 1999. Paljonpa siitä olikin apua, sillä EU:n kasvu on niistä ajoista vain taantunut. Prodi on onnekseen nyt turvallisesti Roomassa, eikä hänen enää tarvitse vastata virheistään.

Työohjelmassa todetaan, että vuoden 2004 toimielinuudistuksen vuoksi Euroopan parlamentti käyttää toimintastrategian tarkasteluun tavallista kevyempää menettelyä. Kyseinen menettely saatiin päätökseen viime huhtikuussa – toisin sanoen ennen kuin nykyistä Euroopan parlamenttia oli edes valittu. Tiedämme, että tämä parlamentti on huijausta, mutta juuri sen vuoksi se onkin hyödytön.

Unionin kannattajat ovat valittaneet, ettei Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaisille tiedoteta asianmukaisesti EU:n perustuslaista. Espanjalaiset äänestivät juuri perustuslaista, mutta todellisuudessa 90 prosenttia espanjalaisista – jotka unionin kannattajien mielestä saivat hyvin tietoa perustuslaista – ilmoitti valtion vaaliorganisaatiolle tietojensa perustuslaista olevan vähäiset tai olemattomat, ja alle puolet heistä vaivautui äänestämään.

Euroopan kansalaiset eivät tarvitsekaan tietoa vaikeaselkoisesta perustuslaista, vaan siitä valtavasta säädöstulvasta, jonka EU:n toimielimet käsittelevät tänä vuonna. Kyseiset säädökset on suunnitellut virkansa jättänyt komissio ja hyväksynyt toimikautensa päättänyt parlamentti, eikä kumpikaan niistä ole enää vastuussa ihmisille, joihin tämä ohjelma vaikuttaa. Euroopan kansalaiset, varsinkin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ovat kuitenkin alkaneet tajuta, mitä on tapahtumassa. Pian myös uusin komissio ja parlamentti joutavat romukoppaan, kuten koko Eurooppa-hankekin – ja mitä pikemmin sen parempi!

  Ryan (UEN), UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin tärkein haaste on tällä kertaa taloudellinen. Euroopan parlamentin, Euroopan komission ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten on tehtävä tiivistä yhteistyötä, jos Lissabonin strategian tavoitteet aiotaan saavuttaa. Tehtävä ei ole helppo, emmekä saa aliarvioida edessämme olevia haasteita.

Yksi niistä kysymyksistä, joita on tarkasteltava perinpohjaisesti, liittyy unionin sääntelyjärjestelmään – unionin sääntelyä on vähennettävä, ei suinkaan lisättävä. Tämä tuotiin selvästi julki taloudellisten innovaatioiden tutkimuskeskuksen (Centre for the Study of Financial Innovation) tutkimusta koskevassa raportissa Financial Timesissa. Sen mukaan useimmat pankkitoiminta- ja rahoituspalvelualan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että sääntelyä on aivan liikaa ja että asialle on tehtävä jotain yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi.

Euroopan unionin tärkeimpiä painopisteitä ovat tällä kertaa rahoituspalveluiden toimintasuunnitelman toteuttaminen, jotta voidaan lisätä kilpailua EU:n 25 jäsenvaltion rahoituslaitosten välillä, mikä edellyttää myös, että kaikilla EU:n 25 jäsenvaltion kansalaisilla on mahdollisuus käyttää vähittäispankkipalveluja; Euroopan pankkialan fuusioiden helpottaminen ja varainhoitoa koskevan lainsäädännön ajantasaistaminen, jotta varainhoitajilla olisi mahdollisuus rajat ylittävään sijoitusvarallisuuden hoitoon; uusien säädösten käyttöönotto arvopaperikaupan selvitystoimintaan liittyvien kustannusten vähentämiseksi ja vakuutusalan kilpailun lisääminen.

Euroopan unionin on lisättävä vuoropuhelua Yhdysvaltojen kanssa kirjanpitoalan toimintaa koskevien sääntöjen selkeyttämiseksi. Euroopan unioni noudattaa kansainvälistä tilinpäätösstandardia (IAS) ja Yhdysvaltojen elinkeinoelämä puolestaan yhteisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita (GAAP). Tänä vuonna 8 000 yritystä listautuu IAS-järjestelmässä toimiviin eurooppalaisiin pörsseihin. On yksinkertaisesti väärin, että Yhdysvallat ja Eurooppa käyttävät kahta erilaista kirjanpitojärjestelmää. Vuoropuhelua on lisättävä näiden kysymysten selvittämiseksi.

Euroopan unionin on pantava täytäntöön uusi palveludirektiivi. Sen on varmistettava, että niin unionin kaupunki- kuin maaseutuyhteisöilläkin on mahdollisuus hyödyntää kaikkia tekniikan tarjoamia etuja.

Arvoisa puheenjohtaja Barroso, äskettäiset julkilausumanne Lissabonin strategiasta ja Euroopan talouden etenemissuunnitelmasta olivat erittäin myönteisiä, ja toivotan teille menestystä. Toivon, että onnistutte – se on Euroopalle välttämätöntä.

  Kirkhope (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä ohjelma antaa todellista toivoa Lissabonin toimintaohjelman elvyttämisestä ja uudelleen kohdistamisesta. Ensi kuussa pidettävän kevään Eurooppa-neuvoston kynnyksellä on elintärkeää, että kansalliset hallitukset ryhdistäytyvät ja edistävät ripeästi talousuudistuksia, jotka ovat välttämättömiä ohjelman suunnitelmien mukaisen hyvinvoinnin saavuttamiseksi.

Komission puheenjohtajan julkilausumat ja hänen selkeä tavoitteensa asettaa kasvu ja hyvinvointi keskeiselle sijalle strategiassaan ja tulevalla kaudella ovat tehneet minuun suuren vaikutuksen viime viikkoina. Sen sijaan jäsen Schulzin kaltaisten sosialistien paasaus Lissabonin prosessin painopisteiden uudelleen kohdistamisesta ei ole saanut minua vakuuttuneeksi. Euroopan vasemmisto pitää edelleen itsepintaisesti kiinni vanhoista välineistä, kuten jäykistä työmarkkinoista, korkeista välillisistä työvoimakustannuksista ja muista kasvun esteistä.

Eivätkö he huomaa, että juuri vanhan sosiaalisen mallin takia Euroopan talous on tätä nykyä jokseenkin taantunut? Eivätkö he ymmärrä, että korkea työttömyys niin monilla Euroopan alueilla johtuu taloutta koskevista vanhentuneista ehdotuksista, joihin he takertuvat? Jäsen Schulzin äskeiset toteamukset eivät auta hänen maansa viittä miljoonaa työtöntä. Siksi kehotamme komission puheenjohtajaa edelleen pitämään yllä uudistustahtia, ja vaadimme hallituksia ottamaan huomioon syyt Lissabonin toimintaohjelman ensimmäisten viiden vuoden epäonnistumiseen.

Yhtenäismarkkinoiden toteuttamiseen on sitouduttava uudelleen. Järkevänä ihmisenä puheenjohtaja Barroso ymmärtää, että monasti keinot taloudellisen taantumaan taltuttamiseen ovat jäsenvaltioiden omissa käsissä. Sen lisäksi, että hän on ottanut ohjat käsiinsä, haluaisin rohkaista häntä todella panostamaan myös komission lainsäädännön vähentämiseen.

Komission on oltava yhtä tehokas kuin se edellyttää yritysten ja kansalaisten olevan. Puheenjohtaja Barroso on aivan oikeassa puhuessaan sääntelyn parantamisesta, mutta sääntelyn vähentämisen on oltava etusijalla, ja on ratkaisevan tärkeää, että lainsäädännön vaikutukset arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiiveja edustavat Euroopan parlamentin jäsenet ovat kampanjoineet innokkaasti sääntelyn vähentämisen ja kyseisen vaikutusten arvioinnin toteuttamisen puolesta. Odotan innokkaasti ja luottavaisin mielin, että kaikissa näissä palveludirektiiviin liittyvissä kysymyksissä edistytään, ja olen erittäin tyytyväinen, että komission puheenjohtaja kannattaa kyseistä direktiiviä.

  Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, hyvät kollegat, olen varma siitä, että niin komission kuin parlamentinkin jäsenet – tai ainakin valtaenemmistö parlamentin jäsenistä – haluavat saada sekä ihmisten tunteet että ajatukset Euroopan yhdentymishankkeen taakse. Jos tämä on tavoitteemme, meidän on tarjottava kansalaisille todellista sisältöä ja selitettävä tuon sisällön merkitys.

Mielestämme sosiaalisen Euroopan tulee olla etusijalla. Sosiaalisen Euroopan saavuttamiseen tarvitsemme kuitenkin työpaikkoja. Työpaikkojen edellytys on kasvu, ja kasvun puolestaan investoinnit ja ennen kaikkea yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä elinikäinen oppiminen ja – kyllä, hyvä jäsen Kirkhope – myös suurempi joustavuus. Joustavuuden kannattajien olisi kuitenkin ymmärrettävä, etteivät joustavuus ja sosiaaliturva sulje toisiaan pois. Pohjoismaiden malli on osoittanut, että kansalaiset ovat todellisuudessa valmiita hyväksymään joustavuuden lisäämisen, mikäli sosiaalinen turvaverkko säilyy ja mikäli tarjolla on esimerkiksi laajemmat mahdollisuudet lisäkoulutukseen, jonka avulla ihmiset pystyvät selviytymään tämän joustavuuden vaikutuksista, sen sosiaaliset vaikutukset mukaan luettuina.

Tarvitsemme myös tehokkaita julkisia palveluita. Arvoisa puhemies, en ollut täysin tyytyväinen julkilausumaanne, sillä kysymystä palveluista ei voida tarkastella ainoastaan markkinatalouden näkökulmasta. Julkiset palvelumme ovat osa identiteettiämme, olivatpa ne sitten postipalveluita tai paikallisliikennettä. Ne kuuluvat eurooppalaiseen identiteettiin, jota Euroopan kansalaiset haluavat oikeutetusti puolustaa. Siksi tämä ei ole pelkästään taloudellinen vaan myös erittäin tunnepitoinen kysymys.

Huomautan lopuksi, että varapuhemies Wallström toimi mielestäni hiljattain erittäin myönteisesti lentomatkustajien oikeuksien puolesta. Meidän on kerrottava ihmisille julkisuudessa parlamentin saavutuksista, myös komission ehdotuksiin antamistamme vastauksista. Meidän on kerrottava, että olemme täällä heitä varten, ja siksi pyydänkin, ettette suhtautuisi lainsäädäntötoimiin yksinomaan sääntelyn parantamiseen tarkoitettuna teknisenä välineenä, vaan ottaisitte aina huomioon ihmiset, joita varten näitä säädöksiä laadimme ja joille haluamme ne välittää. Jos komissio ja Euroopan parlamentti voivat tulevaisuudessa noudattaa yhdessä tätä toimintamallia, voitamme yhteisen Euroopan unionimme puolelle monia sydämiä ja mieliä.

  Brok (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, uskoakseni neuvoston puheenjohtaja teki jo selväksi, että tämä on hyvä päivä. Olemme saaneet tulokset Espanjasta, ja ne paitsi parantavat asemiamme kansanäänestyskampanjassa myös osoittavat selvästi, että suuri kansakunta tukee suurella ääntenenemmistöllä tätä poliittista hanketta. Meillä on myös tuloksia kerrottavanamme, kun huomenna tapaatte presidentti Bushin. Meille kaikille on käynyt selväksi – ja se on myös otettava huomioon toimissamme – että vain yhteistyö tekee meistä merkittävän vaikuttajan, ja se tuottaa tuloksia, sillä en keksi mitään muuta selitystä Condoleezza Ricen huomautukselle, jonka mukaan Euroopan perustuslaki on hyväksyttävä. Yhdysvaltojen politiikassa on tässä suhteessa todellakin aivan uudenlainen sävy. Arvoisa puheenjohtaja Barroso, kiitän myös teitä, sillä vaikutitte omalta osaltanne erityisesti siihen, että parlamentin puhemies voi osallistua huomiseen kokoukseen.

Mainitsen myös toisen asiaan liittyvän seikan, nimittäin unionin naapuruuspolitiikan. Mielestäni emme ole edistyneet tässä suhteessa riittävästi, ja presidentti Jushtshenko vierailee parlamentissa keskiviikkona, jolloin voimme etsiä uutta tapaa vastata siihen valtavaan haasteeseen, jonka demokratian vakiinnuttaminen Itä-Euroopassa asettaa, ja tiivistää Itä-Euroopan ja Euroopan unionin suhteita. Tähän tarvitaan pikaisesti muitakin keinoja naapuruuspolitiikan lisäksi, sillä muutoin vaatimukset keskustelujen painottamisesta täysjäsenyyteen kasvavat. Sitä ei kuitenkaan voida välittömästi toteuttaa, sillä se ylittäisi Euroopan unionin yhdentymiskapasiteetin.

Meidän on tarjottava näiden maiden ihmisille tulevaisuudennäkymiä, ja niinpä kannattaa varmasti harkita täysjäsenyyden rinnalle toistakin vaihtoehtoa, joka ei sulje pois täysjäsenyyttä, vaan antaa tämän mahdollisuuden pitkällä aikavälillä. Samalla tällainen vaihtoehto voi tuoda välitöntä hyötyä, kuten aiemmin Euroopan talousalue, jonka kautta Itävalta, Suomi ja Ruotsi liittyivät Euroopan unioniin.

Pyydän komissiota harkitsemaan tätä vakavasti, sillä muutoin pelkään meidän hyvin pian ajautuvan vaikeaan tilanteeseen. Tänä iltapäivänä on tuotu selvästi julki, että annamme näille sekä toisesta maailmansodasta että sitä seuranneesta diktatuurista kärsineille maille mahdollisuuden edistää demokratiaa ja vahvistaa samalla Euroopan unionia sen toimintakykyä heikentämättä.

  Goebbels (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa puheenjohtaja Barroso, hyvät kollegat, teen muutaman henkilökohtaisen huomautuksen komission työohjelmasta. Tämä suurenmoinen luettelo muistuttaa runoilija Jacques Prévertin aikoinaan laatimaa luetteloa, mutta palauttaa mieleen sen, mitä Wim Kokilla oli tapana todeta Lissabonin prosessista: siinä käsitellään kaikkea eikä siltikään mitään. Komission työohjelma on jokseenkin samanlainen tapaus, jossa ei pysty erottamaan metsää puilta. Jokainen komission jäsen on tehnyt parhaansa koristellakseen oman joulukuusensa ripustamalla siihen muutaman pätkän omaa kultalankaansa.

Arvoisa puhemies, en arvostele teitä. Jos olisitte keskittynyt olennaiseen, parlamentin jäsenet olisivat olleet ensimmäisinä huomauttamassa, että olette unohtanut jonkin heidän tärkeämpänä pitämänsä seikan. Siitä huolimatta kehotan teitä suuntaamaan tarmonne olennaisiin seikkoihin. Euroopan on puolustettava yhteiskunta- ja ympäristömalliaan. Meidän kaikkien mielestä Euroopan on jatkettava uudistuksia ja toimittava joustavammin tietyillä aloilla. Ette kuitenkaan saa eurooppalaisten tukea äänestämällä niiden asioiden puolesta, joiden puolesta oikeisto valmistautuu äänestämään huomenna kun esittelen mietintöni, toisin sanoen rikkaiden verojen alentamisen ja työntekijöiden työtaakan lisäämisen puolesta. Se ei onnistu.

Talouspoliittinen komitea totesi vuosikertomuksessaan 2005, että Eurooppa tarvitsee vakautta ja kasvua tukevan makrotaloudellisen kehyksen ja että tällainen kehys on välttämätön. Samalla kuitenkin todettiin, että hallitukset korjaavat täyden hyödyn kasvua ja työllisyyttä koskevista rakenneuudistuksista ainoastaan sopivassa makrotaloudellisessa tilanteessa. Arvoisa puheenjohtaja Barroso, vakautta meillä jo on, mutta nyt tarvitsemme kasvua.

  Roure (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, tiedämme, että juuri komission lainsäädäntöohjelman avulla voimme toteuttaa käytännössä neuvoston poliittiset painopisteet. Panemmekin tyytyväisinä merkille, että unionin lainsäädännön täytäntöönpano on asetettu etusijalle, mutta vaadimme määrätietoista sitoutumista tulevina vuosina.

Euroopan turvallisuuden vahvistaminen on tietenkin edelleen etusijalla, mutta se ei saa missään tapauksessa tapahtua kansalaisoikeuksien kustannuksella. Ehdotukset tietojenvaihdosta ja operationaalisen yhteistyön vahvistamisesta edistävät terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa, mutta eurooppalaisten turvattomuuden tunnetta, jonka olemassaolon myönnämme, on torjuttava ennen kaikkea suojelemalla ja edistämällä aktiivisesti perusoikeuksia. Tällä tavoin demokratioidemme on puolustettava itseään, ja näin ne selviytyvät voittajina.

Vaadimme aloitteita rasismin, muukalaisvihan ja syrjinnän torjumiseksi. Oikeudellisen yhteistyön vahvistaminen on edelleen yksi ensisijaisista toimista, joilla varmistetaan eurooppalaisille yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet oikeussuojaan kaikkialla Euroopassa. Siksi suhtaudumme myönteisesti suunnitelmiin oikeudellisen yhteistyön ulottamisesta määrättyihin perheoikeuden näkökohtiin. Vaadimme komissiota noudattamaan tätä sitoumusta ja esittämään ehdotuksia, jotka perustuvat todisteiden arvioinnin ja käytön sekä menettelyllisten takeiden vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen. Haluamme ottaa turvapaikka- ja maahanmuuttokysymyksissä käyttöön oikeudenmukaisemman toimintamallin, joka mahdollistaa ennen kaikkea oikeuksien kunnioittamisen ja taakkojen ja velvoitteiden jakamisen. Haluamme ottaa käyttöön maahanmuuttajien perustarpeet ja -oikeudet huomioon ottavia laillisia maahanmuuttokanavia. Lopuksi vaadimme, että pakolaisaseman myöntämistä ja epäämistä koskevien vähimmäisvaatimusten määrittelyssä edistytään huomattavasti.

  Lehne (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kommentoin aluksi lyhyesti tänään kuulemiemme puheenvuorojen poliittista sisältöä, erityisesti jäsen Schulzin puheenvuoroa.

Mielestäni Lissabonin strategiassa on useampia pilareita, ja nykyinen keskustelumme Lissabonin strategiasta vahvistaa tämän. Epäilemättä kaikki pilarit ovat periaatteessa yhtä merkittäviä strategian osatekijöitä. Toisaalta on itsestään selvää, ettei asianmukaista sosiaali- ja ympäristöpolitiikkaa voida toteuttaa ilman toimivaa taloutta. Talous on edelleen keskeinen tekijä muiden hyvien poliittisten aikomustemme toteuttamisessa. Painopisteet on siis asetettava sen mukaisesti, pilarirakennetta kuitenkaan unohtamatta. Voisin kenties ohimennen mainita, että työllisyyden lisääminen on parasta sosiaalipolitiikkaa. Sekin saattaa olla itsestäänselvyys, mutta on silti tuotava julki.

Toinenkin hyväntahtoinen muistutus saattaa olla paikallaan, koska komission puheenjohtajaa moititaan tästä asiasta jatkuvasti. Molemmat Euroopan komission pätevät varapuheenjohtajat – toinen heistä allekirjoitti Lissabonin ohjelman ja toinen tänään keskustelemamme ohjelman – ovat sosialisteja. On kenties tarkoituksenmukaista muistuttaa siitä ohimennen. Sen pitäisi merkitä, että asia hoidetaan komissiossa parhaalla mahdollisella tavalla, eikä mielestäni ole järkevää vatvoa yhtenään väitteitä eroavaisuuksista, joita ei ole olemassakaan.

Vetoan tässä asiassa myös erityisesti komissioon, että se kiinnittäisi tämän lainsäädäntöohjelman yhteydessä, kuten muillakin aloilla, ensisijaisesti huomiota neuvoston ja parlamentin kanssa tehdyn toimielinten välisen sopimuksen täytäntöönpanoon. Tämä on äärimmäisen tärkeää. Asiat eivät ole aiemmin sujuneet niin hyvin kuin niiden olisi pitänyt, koska lainsäädäntöehdotusten vaikutusten arviointi on laiminlyöty, eikä sidosryhmiä ole kuultu riittävästi.

Kehotan komission puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa etenkin heidän tulevina kuukausina tekemänsä työn aikana varmistamaan, että toimielinten välinen sopimus pannaan johdonmukaisesti täytäntöön tässä yhteydessä. Tämä vaikuttaa monilla aloilla ratkaisevasti toiminnan onnistumiseen, joka on meidän kaikkien yhteinen tavoite.

(Suosionosoituksia)

  Gebhardt (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, totean puheenjohtaja Barrosolle, että hän omisti puheenvuoronsa tänään kolmelle suurenmoiselle tavoitteelle: hyvinvoinnille, yhteisvastuulle ja turvallisuudelle. Se herättää tietenkin suuria odotuksia meissä parlamentin jäsenissä, ja minun on sanottava, arvoisa puheenjohtaja Barroso, että suhtauduin samalla tavoin kuin jäsen Swoboda, sillä toteamuksenne palveludirektiivistä osoittautui tässä yhteydessä melko sisällyksettömäksi. Jos todella haluatte meidän tarjoavan kansalaisillemme hyvinvointia, yhteisvastuuta ja turvallisuutta, teidän on käsiteltävä palveludirektiiviä paljon seikkaperäisemmin kuin tänään osoititte tekevänne.

Jos suhtaudutte vakavasti kumppanuuteen kanssamme ja kaikkien toimielinten kanssa, teidän on oltava vielä paljon perusteellisempi. Arvoisa puheenjohtaja Barroso, emme myöskään saa unohtaa erästä vielä tärkeämpää seikkaa, eli kumppanuuttamme Euroopan unionin kansalaisten kanssa, sen 450 miljoonan asukkaan kanssa. Toimimme heidän vuokseen, emme kenenkään muun.

  Silva Peneda (PPE-DE). – (PT) Viime viikkoina komissio on tehnyt päätöksiä kahdesta keskeisestä aiheesta: toimikautensa strategisista suuntaviivoista ja Lissabonin strategian uudistamisesta. Molemmissa päätöksissä korostetaan, että nykyisessä tilanteessa EU:n tärkeimmät painopisteet ovat talouskasvun elvyttäminen ja työllisyyden lisääminen.

Rehellisesti sanoen en ymmärrä kiistelyä siitä, kumpi on tärkeämpää, talouskasvu vai työllisyys. Mielestäni asia on yksinkertainen. Yritykset luovat työpaikkoja, ja yrityksethän kasvavat ja kehittyvät ainoastaan silloin, kun olosuhteet ovat luotettavat ja investointien kannalta suotuisan ilmapiirin kehittämistä kannatetaan yleisesti.

Tämä elämänkatsomus ja tämä kulttuuri toteutuvat, mikäli kyetään noudattamaan oikeanlaista talouspolitiikkaa. Mitä lujemmin jäsenvaltiot sitoutuvat panemaan täytäntöön tarvittavat uudistukset, sitä nopeammin tällainen kulttuuri voi yleistyä. Tämä on ainoa tapa ylläpitää ja varsinkin kehittää Euroopan sosiaalista mallia. Elinvoimaista taloutta ei välttämättä tarvitse pitää uhkana sosiaaliturvalle; itse asiassa se on sen vankin liittolainen.

Minulla on kuitenkin toisenlainen huolenaihe, joka liittyy painopisteiden määrittelyyn ja selkeään vastuunjakoon. Juuri näiden tekijöiden puuttumisen takia Lissabonin strategiaa oli uudistettava. Jäsenvaltioilla on nyt velvollisuus osoittaa komission ehdottamaa uudistusmieltä käytännön poliittisten toimien kautta.

On välttämätöntä toteuttaa pikaisia uudistuksia, jotka eivät useinkaan miellytä kansalaisia mutta ovat välttämättömiä Euroopalle. Nämä uudistukset onnistuvat ainoastaan, jos ne tarvittaessa perustellaan tyhjentävästi. Vain silloin ne ymmärretään ja hyväksytään.

Totean lopuksi, että mielestäni olisi suotavaa luopua välillä teoretisoinnista ja tehdä asioita käytännössä, ja tämä koskee varsinkin meitä Euroopan parlamentin jäseniä.

  Grabowska, Genowefa (PSE). (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, meidän olisi suhtauduttava myönteisesti siihen, että Euroopan komissio aikoo keskittyä toiminnassaan kolmeen seikkaan, nimittäin talouskasvuun, sosiaaliseen hyvinvointiin ja ympäristönsuojeluun. Vasta ajan myötä kuitenkin selviää, miten nämä erinomaiset suunnitelmat toteutetaan käytännössä. Kaikenlainen epätasapaino, varsinkin talouskasvun suosiminen sosiaalisen hyvinvoinnin ja ympäristönsuojelun kustannuksella, uhkaisi Eurooppaa ja sen kansalaisia ja etenkin uusien jäsenvaltioiden kansalaisia.

Euroopan komissio valvoo myös perussopimusten noudattamista ja tarkkailee näin ollen säädösten täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Kehotankin komissiota seuraamaan säännöllisesti täytäntöönpanoa ja etenkin syrjimättömyyden periaatteen noudattamista. Tämä pakollinen periaate on jo tuonut esiin REACH-asetuksen säännöksiin ja palveludirektiiviin liittyviä huolenaiheita. Eikö Euroopan komissiota huolestuta, että toimet rakennuspalveluiden jättämiseksi kyseisen direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ovat uusien jäsenvaltioiden mielestä syrjiviä? Tällaisista käytännöistä on muitakin esimerkkejä, ja kehotankin puheenjohtaja Barrosoa varmistamaan, että komissio seuraa erittäin tarkasti säädösten täytäntöönpanoa ja syrjimättömyyden periaatteen noudattamista.

  Karas (PPE-DE). – (DE) Arvoisa komission puheenjohtaja, hyvät kollegat, kuunneltuani tätä keskustelua voin ainoastaan toistaa, että meidän on ajateltava eurooppalaisemmin ja lakattava osallistumasta kansalliseen politiikkaan ja puoluepolitiikkaan. Meidän on oltava optimistisempia ja luottavaisempia ja suhtauduttava asioihin vakavammin. Tarvitsemme selkeyttä ja valvontaa sekä poliittista tahtoa pitää juhlapuheissamme annetut lupaukset. Tarvitsemme parempaa johtamistaitoa – sitä tarvitsevat niin poliitikot, hallituksen jäsenet kuin komissiokin.

Pyydän kaikkia teitä pohtimaan asioita hieman. Olemme täällä saadaksemme neljä vapautta toteutumaan lainsäädännössä ja käytännössä, ja kaikki tätä päämäärää edistävät toimet ovat hyviä. Meidän on pohdittava perustuslain määräyksiä. En todellakaan ymmärrä, miksi kiistelemme näistä asioista tänään. Perustuslaissa julistamme sosiaalisen markkinatalouden periaatetta. Näin tuomme selvästi julki, että markkinat eivät ole arvo sinänsä vaan väline päämäärän toteuttamiseksi, että tarvitsemme tehokkaita markkinoita, jotka kantavat vastuunsa sosiaaliasioista ja ympäristöstä. Olemme asettaneet tavoitteeksemme täystyöllisyyden ja kestävän kehityksen. Miksi annamme jatkuvasti kansalaisille sen vaikutelman, että asetamme nämä tavoitteet vastakkain.

Emme kaipaa enää lyhytnäköistä populismia, vaan suurempaa vastuuta tulevaisuudesta. Siksi pyydän komission puheenjohtajalta, että ennen ehdotusten esittämistä testattaisiin, ovatko ne toissijaisuusperiaatteen mukaisia. Selittäkää kansalaisille, mitä hyötyä EU:n antamista säädöksistä on. Määritelkää kasvulle, kilpailukyvylle ja työllisyydelle koituvat hyödyt. Määritelkää kohderyhmä. Kertokaa selkeästi motiivit, tavoitteet ja vaikutukset ja ilmoittakaa kullekin kuuluvat tehtävät ja niiden aikataulu, jotta parlamentti voi käyttää valvontaoikeuttaan.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies OUZKÝ

  Brejc, Mihael (PPE-DE). (SL) Kiitos, arvoisa puhemies. Komissio on laatinut kattavan ja kunnianhimoisen ohjelman. Se on valinnut ensisijaisia tehtäviä, joista olen samaa mieltä ja joita kannatan. Olen myös tyytyväinen komission puheenjohtajan tavoitteellisuuteen, tarmokkuuteen ja tietenkin innostukseen. Mikäli haluamme tehostaa unionin toimintaa, tuoda sen lähemmäs kansalaisia ja saavuttaa sen tavoitteet, meidän on kuitenkin itse tehostettava toimintaamme. Euroopan unionin tehokkuuteen vaikuttaa merkittävästi sen hallintojärjestelmä, julkishallinto. Arvoisa puhemies, on ilahduttavaa, että mainitsette ne strategisten tavoitteiden sivulla neljä. Samalla kuitenkin muistutan, että Prodin komissio aloitti Euroopan unionin julkishallinnon uudistamisen. Se oli entisen komission jäsenen Kinnockin vastuualue. Vaikka en tiedäkään, miten uudistus päättyi, jos sitä koskaan aloitettiinkaan, on kuitenkin selvää, että Euroopan unioni on kansalaisten mielestä suuri byrokraattinen koneisto, joka on kaukana kansalaisista, nielee paljon varoja ja vaatii erittäin paljon hallintokoneistoa jokaista joutavaa pikkuasiaa varten, tärkeistä hankkeista puhumattakaan. Niinpä me kaikki – meidän parlamentin jäsenten lisäksi myös äänestäjämme – odotamme oikeutetusti, että uudella komissiolla on asettamianne ensisijaisia tehtäviä suorittaessaan tarmoa, aikaa ja halua selvittää omaa hallintojärjestelmäänsä ja virkakoneistoaan. Odotan tähän kysymykseen hyvin selkeitä vastauksia. Ja vielä yksi asia! Hyvä lainsäädäntö on hieno asia, mutta vieläkin tärkeämpää on sen täytäntöönpano. Paljon kiitoksia!

  Zaleski (PPE-DE). (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, arvoisa komission varapuheenjohtaja, hyvät kollegat, kohdistan huomautukseni etupäässä jäsen Schulzille.

(DE) Hyvä jäsen Schulz, keskusteltuamme Auschwitzia koskevasta päätöslauselmasta muutitte näkemyksiänne perinpohjaisesti, ja kunnioitan teitä sen vuoksi suuresti. Kiitos. Haluan nyt kuitenkin vastata paavia koskeviin kriittisiin huomautuksiinne.

(PL) Hyvät kollegat, paavin ja nuorten Kölnissä järjestettävän tapaamisen talousarviosta ja siihen varatuista määrärahoista haluan todeta selvästi, että jos kukaan muu pystyisi yhdistämään niin paljon nuoria hyvän asian puolesta, äänestäisin todellakin kokouksen rahoittamisen puolesta. Tekisin niin, vaikka kyseinen henkilö olisi jäsen Schulz tai jonkin ryhmän tai puolueen puheenjohtaja ja riippumatta siitä, onko kyseinen henkilö sosialisti, vihreä, katolilainen tai jonkin muun poliittisen liikkeen tai uskonnon kannattaja. Jos kyseinen tapahtuma edistäisi sosiaalista ja henkistä yhteisyyttä ja yhteisen Euroopan muodostamista, se ansaitsisi aidon kunnioituksen. Uskon, että jäsen Schulz myöntää tämän, ja näenkin hänen nyökkäävän hyväksyvästi. Kiitän häntä siitä.

Muistutan myös kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta tuleville parlamentin jäsenille, enkä ainoastaan Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien jäsenille vaan myös sosialistien, vihreiden ja kommunistien tai sitoutumattomien ryhmien jäsenille, että paavin ja hänen toimintansa ansiosta voimme tänään yhdessä keskustella yhteisestä Euroopasta. Ilman hänen toimintaansa emme vieläkään pystyisi pitämään sellaista kokousta, ja muistutan jäsen Schulzille, että pääasiallinen toimija oli paavi ja että Kovácsilla oli asiassa enintään pieni osuus. Elleivät jäsenet tiedä tätä tai ovat unohtaneet, muistutan heitä voimakkaasti siitä ja rohkaisen heitä äänestämään näiden määrärahojen puolesta, jotta kokous voitaisiin järjestää asianmukaisesti, ja sen onnistuminen varmistettaisiin. Kiitos.

  Casa (PPE-DE) . (MT) Arvoisa puhemies, onnittelen komission puheenjohtajaa Barrosoa komission lainsäädäntöohjelmasta ja hänen esittelemästään ohjelmasta. Unionissa on nykyisin 25 jäsenvaltiota, ja kuulun niihin jäseniin, jotka ovat kotoisin unioniin aivan äskettäin liittyneistä valtioista. Eurooppa on juuri sellainen kuin pitääkin; Euroopalla on huomattava vaikutusvalta maailmanlaajuisessa päätöksenteossa, ja meidän on säilytettävä tämä asema vahvistamalla jatkossakin Schumanin, De Gasperin ja Monnet'n luomaa perustaa, jonka periaatteiden avulla Euroopan unioni on saavuttanut näin paljon. Euroopan unionin on toiminnassaan otettava jatkuvasti huomioon toissijaisuus- ja yhteisvastuuperiaate.

On elintärkeää, että talouskasvu jakaantuu tasaisesti unionin kaikille alueille. Unionilla on velvollisuus auttaa niitä, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet muista jälkeen, kuromaan kiinni kehityseroja ja kehittämään talouttaan. Taloutta voidaan vahvistaa tiivistämällä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, ja tässä yhteydessä haluan onnitella komissiota uudesta talousstrategiasta, jonka avulla on määrä luoda yli kuusi miljoonaa työpaikkaa. Lissabonin strategian on oltava ehdottomasti etusijalla meille Euroopan toimielimissä työskenteleville.

Tämän strategian avulla meidän on saatava aikaan työpaikkoja ja vaurautta, jotka ovat saavutettavissa vain, jos onnistumme karsimaan turhan byrokratian ja muodostamaan yrityksille vakaan toimintaympäristön. Parlamentin jäsenten on tuettava aloitteita, jotka lisäävät maanosamme työllisyyttä. Euroopan kansalaiset odottavat meidän nostavan Euroopan elintasoa, ja niinpä meidän on tehtävä parhaamme. Esitelty lainsäädäntö- ja työohjelma on selkeä osoitus komission visioista tuleville vuosille, ja jos komissio tekee tiivistä yhteistyötä parlamentin kanssa, pystymme varmastikin hyödyttämään tällä uudella ohjelmalla kaikkia Euroopan kansalaisia.

  Barroso, komission puheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, yritän vastata joihinkin erityiskysymyksiin ja käsittelen sen jälkeen erästä yleisempää poliittista kysymystä, joka on mielestäni tärkeä tulevan työmme kannalta.

Käsittelen seuraavaksi erityiskysymyksiä. Hyvä jäsen Duff, ensinnäkin totesitte, että ette täysin ymmärtänyt, tai arvostanut, ilmeisesti minun sanomakseni väitettyä huomautusta naiivista federalismista. Haluan mielelläni selventää tarkoitustani, sillä se ei kenties käynyt selvästi ilmi asiayhteydestä. Arvostellessani naiivia federalismia en itse asiassa arvostele federalismia sinänsä; päinvastoin. Kunnioitan suuresti kaikkia federalisteja, niitä miehiä ja naisia, jotka perustivat suurenmoisen Eurooppa-hankkeemme. Olen myös edelleen vakaasti sitä mieltä, että liittovaltiomalli on unionin kannalta oleellinen. Lisäksi yhteisömenettely, tai ainakin yleisesti sellaiseksi kuvaamamme menettely, on tavallaan federalistinen. Näin ollen arvostelin naiivia federalismia sen vastakohtana, mitä pidän kehittyneempänä ja järkevämpänä federalismin muotona. Tarkoitan toimintamallia, jossa Euroopan unionia – yhä tiiviimpää liittoa kaikkien eurooppalaisten välillä – ei yritetä rakentaa demokraattisten valtioiden legitiimiyden kustannuksella. Maamme ovat demokraattisia valtioita, joilla on demokraattien hallitus ja demokraattiset kansanedustuslaitokset. Genevessä minulla oli kunnia työskennellä suuren federalistin, Denis de Rougemontin, kanssa, joka toisinaan piti valtiota syypäänä kaikkeen pahaan, ikään kuin valtiokin ei olisi demokraattinen instituutio. Kannatan yhä vahvempaa unionia, mutta sen vahvuus ei saa vaarantaa demokraattisten valtioiden legitiimiyttä. Haluan selventää tätä asiaa, koska olen saanut kritiikkiä huomautuksestani, joka antoi väärän kuvan Eurooppaa koskevista ajatuksistani ja tunteistani.

Toinen seikka liittyy turvallisuuteen ja oikeuteen. Olemme puhuneet paljon taloudesta, mutta emme saa unohtaa, että meillä on turvallisuuden ja oikeuden alalla erittäin kunnianhimoinen ohjelma, jonka täytäntöönpanosta vastaa varapuheenjohtaja Frattini. Yksi esitetyistä kysymyksistä koski nimenomaan tätä aihetta. Turvallisuus, oikeus ja perusoikeuksien suojelu kuuluvat komission painopisteisiin. Meidän on tarjottava käytännön vastauksia ihmisten turvallisuutta koskeviin vaatimuksiin. Siksi komissio aikoo vuonna 2005 nimenomaan esitellä parlamentille toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on Haagissa hyväksytyn strategian täytäntöönpano. Suunnitelma koostuu ehdotuksista, joilla suojellaan järjestäytyneen rikollisuuden uhreja, varsinkin naisia ja lapsia. Kiinnittäisin huomionne siihen, että tämä on ohjelmassamme kuvatun toiminnan uusi ulottuvuus: painotamme erityisesti lasten suojelua. Olemme sitä mieltä – ja haluan myös erityisesti korostaa tätä – että tällä alalla on mahdollista vahvistaa yhteisön toimia. On siis mahdollista tehdä ehdotuksia vastavuoroisen tunnustamisen ja luottamuksen vahvistamiseksi oikeusviranomaisten välillä, ja lisäksi voidaan laatia ehdotus laillista maahanmuuttoa ja ihmiskaupan torjuntaa koskevasta eurooppalaisesta strategiasta. Turvallisuus, oikeus ja ihmisoikeuksien suojelu ovat todellisia painopisteitä, ja haluan teidän tietävän, että komissio tekee kaikkensa noihin odotuksiin vastaamiseksi.

Tietyt parlamentin jäsenet, kuten jäsen Karas, jäsen Kirkhope, jäsen Lehne ja tietyssä määrin myös jäsen Goebbels, ovat tuoneet esiin kysymyksen lainsäädännön kohdentamisesta ja siitä, pitäisikö sitä vahvistaa vai rajoittaa. Olen myös iloinen siitä, että Euroopan parlamentti, komissio ja neuvosto ovat täysin tietoisia tästä huolenaiheesta. Puhuessani lainsäädännön parantamisesta en aina tarkoita sen vähentämistä. Koska olemme unioni, lainsäädäntöä on määrätyissä tapauksissa yhdenmukaistettava tai lisättävä, toisinaan nykyisen lainsäädännön yhteensovittamiseksi tai selkeyttämiseksi. Korostan kuitenkin, että huoli lainsäädännön laadusta on yhteinen, ja olemme lisänneet kohdan ohjelmaamme. Arvioimme siis kaikessa toiminnassamme kustannustekijöitä sekä suhteellisuus- ja toissijaisuusperiaatetta, ja hyödynnämme kyseisiä tekijöitä vaikutusten arvioinnissa.

Tämän vuoksi – ja vastaan tässä myös osittain jäsen Goebbelsin kysymykseen – meidän on tietenkin täytynyt laatia luettelo tärkeimmistä tavoitteistamme. Kyseessä on tätä vuotta koskeva täytäntöönpano-ohjelma. Arvostelisitte meitä varmasti, jos esittelisin vain muutaman painopisteen. Poliittinen linja on yksi ulottuvuus, ja siihen kuuluu erittäin selkeitä ja tarkoin kohdennettuja painopisteitä, jotka määriteltiin strategisten tavoitteiden esittelyn yhteydessä. Toinen ulottuvuus on erityinen lainsäädäntö- ja täytäntöönpano-ohjelma, ja teidän on oltava siitä selvillä, jotta voitte valvoa toimiamme, sillä komissio on vastuuvelvollinen parlamentille.

Toisesta erityiskysymyksestä, nimittäin ilmastonmuutoksesta, haluan sanoa jäsen Beerille, joka varmasti esittää tämän kysymyksen presidentti Bushille huomenna, että yksi esityslistamme aiheista on yhteistyömahdollisuus Yhdysvaltojen kanssa, osittain Kioton ilmastosopimuksen jälkeisessä hengessä. Se on herkkä aihe. Olemme tietoisia Yhdysvaltojen hallinnon nykyisestä kannasta, mutta mielestäni meidän on käynnistettävä vuoropuhelu tästä kysymyksestä Yhdysvaltojen kanssa. Minulla on todennäköisesti mahdollisuus käsitellä tätä asiaa Yhdysvaltain presidentin kanssa.

Palveludirektiivistä haluan vastata erityisesti jäsen Swobodalle, että olen samaa mieltä yleishyödyllisiä palveluita koskevista huolenaiheistanne. Olen jo useaan otteeseen todennut, että yleishyödylliset palvelut, tai määrätyt julkiset palvelut, kuuluvat tietyissä valtioissa niin sanottuun perinteeseen tai organisaatiokulttuuriin. Siksi pyrimme nimenomaan varmistamaan, että nämä huolenaiheet otetaan huomioon, sillä ne ovat mielestämme oikeutettuja.

Komissioni onkin tehnyt aloitteen palveludirektiivin tiettyjen näkökohtien tarkistamisesta, ja odotin parlamentin antavan siitä kiitosta. Palautteenne on kuitenkin aivan päinvastaista, sillä kuvailette nykyistä komissiota uusliberalistiseksi, vaikka se ei edes esittänyt kyseistä direktiiviä. Itse asiassa pyrimme tasapainoon ja pidämme samalla kiinni tavoitteesta, joka on palvelujen sisämarkkinoiden perustaminen, sillä se on oleellista työllisyyden lisäämiseksi Euroopassa. Tästä tavoitteesta emme voi luopua, ja lisäksi siitä ollaan yksimielisiä vuoteen 2010 saakka, mutta siihen on pyrittävä tasapainoisella tavalla. Tämän poliittisen peruskysymyksen haluan esittää Euroopan parlamentin sosialidemokraattiseen ryhmään kuuluville ystävillemme ja erityisesti jäsen Schultzille, joka esitti tämän kysymyksen.

Teidän on valittava, haluatteko vastustaa komissiota vai tehdä yhteistyötä sen kanssa. Olen jo todennut, että komissio haluaa tehdä yhteistyötä parlamentin kanssa ja luoda rakentavat suhteet siihen ja varsinkin kaikkiin niihin jäseniin, joilla on aito halu kehittää Eurooppaa. Komission ehdotus ei ole millään tavoin uusliberalistinen.

Parlamentille esittämäni ehdotukset perustuvat yksimielisyyteen. Komissioon kuuluu kristillisdemokraatteja, sosialisteja ja liberaaleja. Esittelin Lissabonin toimintaohjelman komissiolle varapuhemies Verheugenin kanssa, joka kuuluu poliittiseen ryhmäänne. Tänään julkistamani ohjelman esittelin yhdessä varapuheenjohtaja Wallströmin kanssa, joka myös kuuluu poliittiseen ryhmäänne.

Emme halua sortua dogmaattisuuteen; haluamme yhdistää Euroopan uudistamista kannattavat eurooppalaiset, emmekä luopua uudistuksista. Jos komissio pystyi päättämään kaikista asioista yksimielisesti, vaikka erimielisyyksiäkin saattoi ilmetä, ja jos kristillisdemokraatit, sosialistit, liberaalit ja sitoutumattomat ovat päässeet yhteisymmärrykseen, miksi emme pystyisi siihen myös Euroopan parlamentissa ja tukisi yhdessä Euroopan kunnianhimoista uudistusohjelmaa, jossa otetaan huomioon sosiaaliset näkökohdat ja ympäristönäkökohdat. Älkää antako virheellistä kuvaa komissiosta. Se ei ole oikeudenmukaista.

(Suosionosoituksia)

Jos tarkastelette komission tavoiteluetteloa, huomaatte, että siihen sisältyy useita sosiaaliasioita ja ympäristökysymyksiä koskevia erityisehdotuksia. Olemme hyvin selvillä siitä, että nykyisin kasvua on mahdotonta saada aikaan ilman ympäristönäkökohtia. Olemme päinvastoin sitä mieltä, että ympäristötekijät edistävät kasvua ja lisäävät Euroopan kilpailukykyä. Olemme tästä yksimielisiä, joten pyydän, ettette näkisi esteitä siellä, missä niitä ei todellisuudessa ole. Haluamme tuoda selvästi julki, että vallitseva tilanne ei enää ole ratkaisuvaihtoehto, että Euroopalla on vakavia kilpailukykyongelmia muihin maanosiin verrattuna ja että aiomme puuttua niihin mukauttamalla ja uudistamalla sosiaalista malliamme. Siksi komissiolla on uudistuksia kannattava puheenjohtaja, mutta myös sosialistisia, liberaaleja, kristillisdemokraattisia ja sitoutumattomia jäseniä, jotka haluavat toteuttaa nämä uudistukset tasapainoisesti ja oikeassa mittasuhteessa.

Pyydän siksi, ettei PSE-ryhmä asettuisi komissiota vastaan, vaan tekisi kaikkien muiden ryhmien tavoin kanssamme yhteistyötä kritiikkiäkään unohtamatta. Euroopan parlamentin suurimpaan poliittiseen ryhmään kuuluva jäsen Grossetête on myös esittänyt meille joitakin pyyntöjä ja vaatimuksia, ja kiitän häntä siitä.

Haluan kiinnittää eurooppalaisten maanmiesteni huomion siihen, että tämä ei ole mikä tahansa hetki Euroopan historiassa. Saimme eilen Espanjan kansanäänestyksen tuloksen, ja olemme siitä iloisia, mutta myös Ranska järjestää kansanäänestyksen. Niin tekee myös Yhdistynyt kuningaskunta, ja keskustelin siitä tänään Lontoossa pääministeri Blairin kanssa. Mitä arvelette eurooppalaisten nyt odottavan? He haluavat toimielinten tekevän yhteistyötä; he eivät ymmärrä kovinkaan hyvin keskustelun yksityiskohtia tai poliittisten ryhmien toimintalinjoja. He haluavat tietää, noudattavatko Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto toiminnassaan samoja periaatteita ja ovatko ne aidosti huolissaan heidän ongelmistaan.

Tällaisella hetkellä, kun erittäin tärkeät kansanäänestykset lähestyvät, olisi mielestäni hyvin asiaankuulumatonta, että ihmiset huomaisivat Euroopassa vastakkainasettelua toisaalta komission ja toisaalta useiden suurten ryhmien, kuten huomattavan Euroopan parlamentin sosialidemokraattisen ryhmän, välillä, ja saisivat näin kuvan hajaannuksesta. Olen jo esittänyt joillekin teistä tämän vilpittömän henkilökohtaisen vetoomuksen, ja toistan sen. Emme saa tietenkään luopua ideoistamme, sillä ne ovat meille kaikille hyvin tärkeitä, mutta on mahdollista katsoa näitä ideoita laajemmalle ja saavuttaa toimiva yhteisymmärrys Euroopan kannalta välttämättömien uudistusten toteuttamiseksi. Uskon tämän todella olevan mahdollista.

(Suosionosoituksia)

Viimeinen seikka liittyy kritiikkiin, jota te, hyvä jäsen Schultz, esititte kotimaatani koskevasta lausunnostani. Kuten myönsitte, en tässä yhteydessä kuitenkaan laiminlyönyt mitään velvoitetta, sillä komission käytännesääntöjen mukaan komission jäsenet voivat osallistua aktiivisesti poliittisten puolueiden ja liittojen toimintaan. Siksi kyse ei ollut velvollisuuden laiminlyönnistä. Ilmaisin ainoastaan solidaarisuuteni puolueelle, jonka puheenjohtajana toimin useita vuosia. Maassani olisi noussut todellinen poliittinen kohu, jos olisin pysytellyt vaiti! Kiitänkin teitä siitä, että ette kysymyksessänne syyttänyt minua henkilökohtaisesti kannastani, joka oli täysin luvallinen.

Esititte mahdollisuutta tarkistaa käytännesääntöjä toimielinten välisen sopimuksen perusteella. Vastustan tätä ajatusta jyrkästi, sillä käytännesääntöjen mukaan komission jäsenet voivat osallistua vaalikampanjaan, jos he pyytävät siihen lupaa komission puheenjohtajalta. Kysyitte, miten menetellään komission puheenjohtajan tapauksessa. Toteankin, että jos komission puheenjohtajalla on valta päättää komission jäsenten osallistumisesta, hänellä on valta päättää myös itsestään. Tästä on määrätty selkeästi perustamissopimuksen 217 artiklassa, jossa todetaan englanniksi:

(EN) The members of the Commission shall carry out duties devolved upon them by the President under his authority (Komission jäsenet hoitavat puheenjohtajan heille osoittamia tehtäviä tämän valvonnassa).

(FR) Näin ollen perustamissopimuksessa vahvistetaan selvästi komission puheenjohtajan poliittisen johtajuuden periaate ja puheenjohtajan määräysvallan periaate. Niinpä puheenjohtajan määräysvallan rajoittaminen toimielinten välisellä sopimuksella olisi vastoin nykyistä perustamissopimusta, ja komission puheenjohtajan määräysvallan heikentäminen merkitsisi myös komission määräysvallan heikentämistä.

Tarvitsemme vahvan komission. Siksi en kannata ehdotustanne. Kiinnitän kaikkien poliittisten ryhmien huomion siihen, että Euroopan parlamentin ja komission on tuettava toisiaan vastavuoroisesti. Me olemme unionin toimielimiä mitä suurimmassa määrin. Voimme tehdä yhdessä suurenmoisia asioita, ja siksi meidän on lujitettava toistemme asemaa. Henkilökohtaisesti yritän parantaa Euroopan parlamentin asemaa kaikissa julkisissa lausunnoissani, enkä ainoastaan lausunnoissani. Odotan teidän tekevän samoin, sillä meidän on yhdessä vastattava suuriin haasteisiin, ja yhdessä voimme selviytyä voittajina. Emme kuitenkaan saavuta tätä tavoitetta vähentämällä komission merkitystä ja tekemällä komission jäsenistä virkamiehiä. Sen sijaan meidän on vaadittava heitä kantamaan poliittinen vastuunsa, käyttämään kansalaisoikeuksiaan ja tuomaan julki ensisijaiset tavoitteensa ja tietenkin samalla toimimaan eurooppalaisessa hengessä. Kansalaisena minulla on oikeus ilmaista näkemykseni omasta maastani. Minulla on kaikkien Euroopan kansalaisten tavoin oikeus äänestää näkemysteni mukaisesti.

Komission puheenjohtajana en syrji ketään. Itse asiassa otin parlamentin pyynnöstä vastaan oppositiojohtajan, josta tulee maani pääministeri. Tapasin hänet muutamaa päivää ennen vaalikampanjan alkua, sillä en käytä asemaani komission puheenjohtajana minkään tietyn hallituksen vastustamiseen, enkä tee eroa vasemmisto- ja oikeistohallitusten välillä. Olen sitä mieltä, että komission on ajettava yleistä eurooppalaista etua.

Komission jäsenet ovat siis poliitikkoja. Jotkut parlamentin jäsenet eivät ehkä pidä siitä. Meillä on kuitenkin kansalaisoikeudet ja oikeus omaan mielipiteeseen, joka on perusoikeus. Siksi en hyväksy tästä asiasta esittämäänne kritiikkiä. Korostan, että me kaikki tarvitsemme vahvoja unionin toimielimiä. Tämän toimielimen – komission – on oltava vahva ja tehtävä yhteistyötä vahvan parlamentin kanssa sitoutuen määrätietoisesti muutoksiin ja uudistuksiin unionille ominaisen tasapainoperiaatteen mukaisesti.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. Olen vastaanottanut keskustelun päätteeksi kuusi työjärjestyksen 103 artiklan mukaista päätöslauselmaehdotusta.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina klo 12.00.