Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 22. helmikuuta 2005 - Strasbourg

12. Luonnonsuojelupolitiikan rahoitus

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana suullinen kysymys komissiolle luonnonsuojelupolitiikan ja erityisesti Natura 2000 -ohjelman rahoituksesta.

  Florenz (PPE-DE), kysymyksen laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, sekä parlamentin ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta että useat kansalaisjärjestöt katsovat, että Euroopan unionin Natura 2000 -ohjelma on vakavasti uhattuna. Edellisen komission viime vuonna tekemät päätökset kyseisen ohjelman rahoituksesta olivat erittäin epämääräisiä, joten jo nyt on havaittavissa, että Natura 2000 -ohjelman kannattajat ja maanviljelijät joutuvat ilmiriitaan maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnassa sekä aluekehitysrahastossa.

Komission jäsenen Dimasin on siksi mielestämme pyrittävä tarmokkaasti löytämään selkeä ratkaisu siihen, miten Natura 2000 -ohjelmaa voidaan jatkossa vahvistaa. Nyt ei ole kyse rahoituksen määrästä eikä myöskään yksittäisistä ohjelmista vaan siitä, että Natura 2000 -ohjelmaan liittyvät ajatukset toteutetaan käytännössä. Rahoitusta ei saa siksi sitoa neuvottelujen rakenteeseen niin tiiviisti, että näiden ajatusten toteuttaminen unohtuu, kun lopulta käydään ratkaisevia keskusteluja.

Luontotyyppidirektiivin avulla olemme vuosien ajan yrittäneet innostaa jäsenvaltioita osoittamaan tarkoituksenmukaisia alueita omalla alueellaan ja vakuuttaneet niille, että rahoitus on taattu. Emme toimi kovinkaan mallikkaasti, jos lopetamme nyt tämän rahoituksen tai ehkä jopa poistamme sen maatalouteen tai alueelliseen kehitykseen tarkoitetuista määrärahoista. Tästä tilanteesta syntyy väistämättä kiistaa, joten pyydämme teitä nyt ryhtymään tehokkaisiin toimiin tämän ongelman estämiseksi. Jos nämä varat nimittäin pitäisi joskus myöhemmin ottaa maatalouden tai alueellisen kehityksen pilareista, kaupunginjohtajat tulevat tänne sankoin joukoin, ja silloin kansalaisjärjestöillä ja teillä ympäristöasioista vastaavana komission jäsenenä on hyvin vähän toivoa. Minun ei tarvinne muistuttaa teille, että maatalouden eturyhmät, joihin itsekin maanviljelijänä kuulun, toimivat tehokkaasti. Tästä syntyy siis väistämättä kiista.

Kehotan teitä varmistamaan, että komissionne laatii selkeät säännöt. Olisin siitä teille hyvin kiitollinen. Toivon, että saamme säädettyä tämän asetuksen.

  Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, on päivänselvää, että biologisen monimuotoisuuden suojeleminen kuuluu komission ensisijaisiin tavoitteisiin ja että Natura 2000 -ohjelman onnistunut soveltaminen on Euroopan unionin tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteuttamien toimien kulmakivi. Kuten jäsen Florenz korosti, Natura 2000 -verkoston riittävän rahoituksen varmistaminen on siksi ensisijaisia tavoitteitamme, ja kannatan varauksettomasti Euroopan parlamentin asettamia tavoitteita ja painopisteitä.

Haluan huomauttaa, että tätä pitävät ensisijaisena tavoitteena myös monet komission kollegat, jotka ovat sopineet alue- ja maatalousrahastojen sekä muiden rahastojen mukauttamisesta, jotta Natura 2000 -ohjelma voidaan sisällyttää rahoitukseen.

Jäsenvaltioilla on lakiin perustuva velvoite, ja ne ovat sitoutuneet hoitamaan tehokkaasti Natura 2000 -alueita. Siihen tarvittavien varojen varmistaminen on jäsenvaltioiden tehtävä, mutta nimenomaan Natura 2000 -ohjelman erityisluonteen vuoksi komissio auttaa tarjoamalla yhteisön yhteisrahoitusta. Näiden yhteisön varojen käyttö on jäsenvaltioiden vastuulla, mutta olemme valmiita auttamaan kaikin mahdollisin tavoin helpottaaksemme varojen käyttöä. Jos siis tulee ilmi, ettei Natura-alueiden hoitoa tueta riittävästi, komissio on valmis viemään kyseisen jäsenvaltion yhteisöjen tuomioistuimeen.

Tämän huomioon ottaen komissio antoi 15. heinäkuuta 2004 tiedonannon Natura 2000 -verkoston rahoittamisesta, kuten jäsen Florenz totesi. Siinä tarkasteltiin kaikkia mahdollisia uudelleenjärjestelyjä, myös erillisen rahaston perustamista, ja todettiin, että Natura 2000 -verkoston rahoituksen sisällyttäminen olemassa oleviin yhteisön rahastoihin on kaikkein tehokkain lähestymistapa. Jäsenvaltiot ja alueet soveltavat hajautetusti neuvostossa parhaillaan käsiteltävänä olevia uusia rakennerahastoasetuksia. Näin ollen tiettyä rahamäärää ei voida määrittää minkään yksittäisen rahaston yhteydessä.

Emme siis voi tällä hetkellä tietää, millaisia rahamääriä Natura 2000 -alueiden yhteisrahoitukseen voidaan osoittaa vuosittain kaudella 2007–2013. Tämä johtuu siitä, että toissijaisuusperiaatteen mukaan kullakin jäsenvaltiolla on kansallisia ohjelmia laatiessaan velvollisuus päättää näitä alueita koskevista vaatimuksista. Komissio pystyy joka tapauksessa takaamaan, että Natura 2000 -verkostolla on ensisijainen asema näissä kansallisissa ohjelmissa. Palaan tähän asiaan puheeni lopussa.

Aluksi esitän muutaman huomautuksen parhaillaan käsiteltävistä uusista asetuksista. Euroopan aluekehitysrahastoa koskevasta asetuksesta minun on todettava, että siinä on maininta Natura 2000 -ohjelman ja biologisen monimuotoisuuden yhteisrahoituksesta. Molemmat kuuluvat lähentymistä ja kilpailukykyä koskeviin tavoitteisiin. Myös koheesiorahastoa ja Euroopan sosiaalirahastoa koskeviin asetuksiin sisältyy yhteisrahoitusmahdollisuuksia, jotta voidaan ennen kaikkea vahvistaa Natura 2000 -verkoston hallinnointivalmiuksia. Natura 2000 sisältyy myös – tämä on tärkeää – uudessa maaseudun kehittämistä koskevassa asetuksessa olevaan maankäyttöä koskevaan toimintalinjaan 2, jonka osuus on 25 prosenttia kokonaismäärärahoista. Komissio ehdottaa, että maankäyttöön osoitetaan kaiken kaikkiaan 22 miljardia euroa kautena 2007–2013. Hyvä jäsen Florenz, tämä rahamäärä on taattava ja sitä on mahdollisuuksien mukaan lisättävä, ja tässä asiassa tarvitsen Euroopan parlamentin tukea – sillä on ratkaiseva merkitys. Uusiin asetuksiin sisältyy välineitä, joilla komissio voi, kuten aiemmin totesin, antaa ohjeita ja valvoa jossain määrin jäsenvaltioiden esittämien ohjelmien sisältöä.

Heti kun ehdotetut rakennerahastoja koskevat asetukset on mahdollisesti loppukeväästä annettu, komissio määrittää yksityiskohtaisesti kaikkien rahastojen rahoitusta koskevat erityispainopisteensä yksissä strategisissa suuntaviivoissa. Tavanomaisen käytännön mukaan suuntaviivojen sisältöä koskeviin kuulemisiin osallistuvat kaikki asianosaiset yksiköt, myös ympäristöasioiden pääosasto. Näissä kuulemisissa varmistetaan, että Natura 2000 -ohjelman yhteisrahoitus on yksi painopisteistä.

Kun strategiset suuntaviivat on annettu, jäsenvaltioiden on laadittava kansalliset strategiset toimintakehykset vuoden 2005 loppupuolella tai vuoden 2006 alussa komissiolle toimitettavien toimenpideohjelmien yhteydessä. Kaikki asianosaiset komission yksiköt osallistuvat näiden ohjelmien sisältöä koskeviin kuulemisiin. Ympäristöasioiden pääosasto tietenkin ryhtyy tarvittaviin toimiin Natura 2000 -toimien ensisijaisuuden takaamiseksi.

Mitä tulee erityisesti maaseudun kehittämistä koskeviin kansallisiin ohjelmiin, joiden jäsen Florenz sanoi kilpailevan keskenään, jokainen komissiolle esitetty ohjelma tutkitaan tarkasti, jotta voidaan varmistaa, että siinä otetaan huomioon sekä yhteisön lainsäädäntö että sellaisten toimintalinjojen painopisteet, jotka koskevat esimerkiksi biologista monimuotoisuutta, Natura 2000 -alueiden hoitoa, ilmastonmuutosta tai vesivaroihin liittyvien suunnitelmien toteutusta. Jos todetaan, ettei kansallisessa ohjelmassa ole riittävää rahoitusta kaikille toimille, komission yksiköillä on tietenkin aina oikeus hylätä ohjelma. Tämä on toinen keino varmistaa, että Natura 2000 -verkostolla on jatkossakin ensisijainen asema jäsenvaltioiden ohjelmissa, vaikka se ei olekaan ehdoton tae. Kaikkien Natura 2000 -verkoston rahoituksesta vastaavien päätehtävänä on siksi harjoittaa painostusta, jotta jäsenvaltiot eivät ainoastaan esitä kunnianhimoisia tavoitteita kansallisissa suunnitelmissaan ja toimenpidesuunnitelmissaan vaan takaavat myös pysyvän ja jatkuvan toiminnan järkevien Natura 2000 -ohjelmien laatimiseksi. Paljon kiitoksia tarkkaavaisuudestanne.

  Gutiérrez-Cortines (PPE-DE), PPE-DE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, olemme kaikki tyytyväisiä, että komissio on käsitellyt Natura 2000 -verkostoa koskevia asioita. Ne liittyvät LIFE-ohjelmaan, jota käsittelevän mietinnön varjoesittelijänä toimin.

Tilanne on mielestäni kuitenkin turhauttava, koska asiaa käsiteltäessä ei ole otettu huomioon kestävyyden kannalta oleellisia seikkoja, ja olemme lisäksi tehneet vanhan virheen ja pitäneet Natura 2000 -verkostoa jonkinlaisena jähmettyneenä alueena, jolla ei ole elämää eikä toimintaa.

Sen jälkeen, kun suojelualueista ilmoitettiin ensimmäisen kerran, Natura 2000 -verkostosta on tullut ongelma sen sijaan, että siitä olisi ollut iloa yhteiskunnalle. Mikään alue ei halua tulla nimetyksi suojelualueeksi, koska asianmukainen tukipolitiikka puuttuu. Tästä asiasta taistellaan jatkuvasti. Kukaan ei ole tiedottanut luonnonvarojen hyödyntämisestä eikä Natura-verkoston tosiasiallisesta lisäarvosta, joka herättää innostusta.

Lisäksi on ilmennyt piilopakkolunastusta, koska maankäyttöä rajoitetaan huomattavasti aiempaa enemmän, ja monissa tapauksissa maan arvo on alentunut. Siitä on tullut näin ollen rasite. Mikä on siis käsiteltävänämme olevan asiakirjan ongelma? Siinä ei ensinnäkään oteta huomioon erilaisia lajityyppejä. Emme voi ottaa käyttöön Natura 2000 -käsitettä, ellemme ota huomioon biologisen monimuotoisuuden muodostavien lajien kirjoa, koska jokainen niistä edellyttää erilaista rahoitusvälinettä. Miten esimerkiksi merenhoitoa koskevia rahastoja, joita ei ole, voidaan hoitaa maaseudun kehittämiskeinoin? On perustettava erillinen Natura-ohjelma. Myöskään jokia ei pidetä tärkeinä, vaikka niitä pitäisi mielestäni käsitellä merkittävänä hankkeena. Erilaisten metsäalueiden välillä ei ole myöskään tehty asianmukaista eroa. Olisi edes pitänyt antaa viitteitä aikomuksesta laatia erilaisia menettelytapoja.

Lopuksi haluan sanoa, että ellemme tuo Natura-ohjelmaa markkinatalouteen, emme ole saavuttaneet mitään, koska luonto merkitsee elämää, taloutta ja kestävyyttä.

  Hegyi (PSE) , PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, EU:n johtava virkamies vieraili muutama vuosi sitten pienessä itäunkarilaisessa kylässä, joka sijaitsee lähellä suoaluetta – todellista lintuparatiisia. Astuttuamme ulos autosta hän pyysi minua olemaan hetken hiljaa. Hän halusi vain kuunnella lintujen ja kaskaiden konserttia. Lännessä sijaitsevalla kotiseudullani hän sanoi minulle surullisena, että olemme menettäneet tämän koskemattoman luonnon jo kauan sitten. Teidän on säilytettävä omanne hinnalla millä hyvänsä.

Natura 2000 -aloitteen tavoite voidaan määritellä tieteellisin kriteerein, mutta perimmäisenä tavoitteena on yksinkertaisesti säilyttää edes joitakin osia Euroopan luonnonvaraisista alueista itsellemme ja tuleville sukupolville. Tulevaisuudessa suurin haasteemme on luonnonvarojen, kuten puhtaan ilman, puhtaan veden ja terveellisen ympäristön, väheneminen. Biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen on ratkaisevaa terveellisen elinympäristön, elintarvikkeiden turvallisuuden ja yleisen elämänlaadun kannalta.

Näiden tavoitteiden lisäksi Natura 2000 on myös tehokas väline eurooppalaisten kylien ja niiden asukkaiden tukemiseen. Se on merkittävä keino, jolla voidaan edistää luonnonmukaista maataloutta ja ekomatkailua. Se tarjoaa työpaikkoja ja elävöittää maaseutualueita. Natura 2000 -ohjelman avulla voidaan ehkä määritellä uudelleen maaseutualueiden rooli Euroopassa.

Toivon, että tulimme tänne ylistämään Natura 2000 -ohjelmaa emmekä hautaamaan sitä, kuten Shakespeare olisi ehkä sanonut. Luonnonperintömme säilyttäminen vaatii ja ansaitsee sen, että näihin lyhytaikaisiin hankkeisiin varataan vuosittain vähintään 6,1 miljardia euroa. Natura 2000 -ohjelma voidaan rahoittaa eri tavoin: joko varaamalla sille osuus jo olemassa olevista varoista tai erillisellä Natura 2000 -verkostolle tarkoitetulla rahastolla. Meidän on ratkaistava monia teknisiä yksityiskohtia, mutta meidän on oltava yksimielisiä yhdestä asiasta – siitä, ettei Natura 2000 -ohjelman rahoitusta saa vähentää senttiäkään komission aiemmin ehdottaman rahoituksen määrästä.

Pyydän kaikkia poliittisia ryhmiä ja kaikkia johtavassa asemassa olevia pelastamaan alkuperäisen ehdotuksen ja parantamaan sitä, jotta voidaan varmistaa, että annetut varat tulevat tavalla tai toisella kokonaan Natura 2000 -ohjelman käyttöön.

(Suosionosoituksia)

  Mulder (ALDE), ALDE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, olemme tienneet jo kauan, että elintarvikkeiden tuotantoon tarvitaan yhä vähemmän maata, mikä tarkoittaa, että voimme siirtyä entistä laajaperäisempään maatalouteen ja suojella sen ansiosta enemmän luontoalueita.

Minun mielestäni maatalous on erityinen osa maaseudun kehittämistä, samoin kuin Natura 2000 -ohjelmakin. Luonnolla on oleellinen merkitys maaseudun kehittämisessä, eikä sitä voi tarkastella erillään muista maatalouteen ja maaseudun työllisyysaloitteisiin liittyvistä seikoista.

Euroopan unioni on edistänyt asiaa jo vuosien ajan lainsäädännön avulla. Tunnemme hyvin lintu- ja luontotyyppidirektiivin, joka on saatettu Alankomaissa osaksi kansallista lainsäädäntöä luonnonvaraista kasvistoa ja eläimistöä koskevalla lailla, ja olemme perustaneet erityisiä maksujärjestelmiä kaikkia asianomaisia säädöksiä varten. Tunnemme myös vuoristoalueiden viljelijöitä koskevan säädöksen, Natura 2000 -ohjelman lisämaksut ja muut vastaavat.

Tulevaisuudesta olen jo todennut, että kaikki nämä ohjelmat kuuluvat mielestäni maaseudun kehittämistoimiin, minkä vuoksi meidän olisi nähdäkseni varmistettava, että Natura 2000 -ohjelmalle perustetaan erillinen rahasto maaseudun kehittämisrahaston yhteyteen. Silloin suuri kysymys kuuluu: miten varat pitäisi käyttää? Kuten komission jäsen jo totesi, yhteisrahoitusjärjestelmä on meille tuttu, ja sillä voi nähdäkseni olla erityisiä muotoja. Joissakin valtioissa yhteisrahoitus on selvästikin ongelma – köyhille valtioille se on luultavasti suurempi ongelma kuin rikkaille. Voisiko komissio tutkia sellaista mahdollisuutta, että tämän ohjelman yhteydessä toimisi rinnakkain erilaisia yhteisrahoitusjärjestelmiä?

Kun sanoin, että maatalous on luonnostaan yksi maatalouden kehittämisen muoto, komissio voisi tarkastella myös sitä, ovatko maataloudelle myönnettävät tuet Euroopassa yleensä kalliimpia kuin luonnon kehittämiseen myönnettävät tuet.

  Isler Béguin (Verts/ALE), Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitos vastauksestanne, mutta se ei tyydytä meitä. Se ei tyydytä minua, koska suoraan ja yksinkertaisesti sanoen ehdotustenne jälkeen voisimme nyt lopulta kysyä, haluaako Euroopan unioni todella säilyttää biologisen monimuotoisuutensa. Jos se haluaa, luonto on kuin katedraali, ja meidän on tarjottava varat luonnon ja Natura 2000 -verkoston hoitoa ja ylläpitoa varten. Ellei meillä ole varoja eikä nimenomaan näihin menoihin tarkoitettua talousarviota, meidän on mielestäni turha pettää itseämme.

Arvoisa komission jäsen, me kaikki tiedämme varsin hyvin, ja useimmat kollegani tässä istuntosalissa tietävät käytännön kokemuksestaan, että ellei ole selvästi todettu, että alueet voivat saada rahoitusta maaseudun kehittämisrahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tai Euroopan sosiaalirahastosta (ESR), kaikki rahat menevät mihin tahansa muuhun kuin Natura 2000 -ohjelmaan.

Natura 2000 kilpailee suoraan kaikkien muiden hankkeiden kanssa. Maatalouden näkökulmasta integrointi on tietenkin mahdollista, mikä olisi tekosyy Natura 2000 -ohjelman integroinnille. Arvoisa komission jäsen, emme kuitenkaan tuudittaudu harhakuvitelmiin. Meidän on todellakin mentävä pitemmälle. Koska emme missään tapauksessa luota tähän ehdotukseen ja koska neuvosto ja komissio eivät ole tehneet päätöstä 3 miljardista eurosta, jotka tarvitaan vuosittain alueiden hoitoon, ehdotan LIFE+-ohjelmaa käsittelevänä esittelijänä, että sisällytämme LIFE+-ohjelmaan Life-osan, joka oli ennen "Luonto": Life Natura 2000 -verkoston hoito.

Arvoisa komission jäsen, odotamme edelleen takuita siitä, että Natura 2000 -verkosto voidaan toteuttaa, koska olemme taistelleet kovasti sen toteutumisen puolesta sekä parlamentissa että varsinaisilla alueilla. Itse alueilla halusimme vain…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  De Brún (GUE/NGL), GUE/NGL-ryhmän puolesta. –

(Puhuja puhui iirin kielellä.)

(EN) Natura 2000 -ohjelma on tärkeä askel Euroopan unionin luonnonsuojelualueiden biologisen monimuotoisuuden suojelemisessa ja kehittämisessä. Tällainen politiikka on taattava tekemällä Natura 2000 -ohjelmasta yleinen ohjelma ja sisällyttämällä se EU:n keskeisiin rahoitusohjelmiin. Tämä integroitu lähestymistapa on otettava huomioon näiden ohjelmien rahoitusta koskevissa säädöksissä. Vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymiä koskevia säädöksiä on nyt vahvistettava tämän integroidun lähestymistavan toimivuuden varmistamiseksi.

(Puhuja puhui iirin kielellä.)

  Puhemies. – Kuten tiedätte, iirin kieltä ei tulkata, mutta ymmärsimme osan puheenvuorostanne.

  Wise (IND/DEM), IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, onko mitään, mitä EU ei yrittäisi hallita? Onko mitään, mihin useimmat Euroopan parlamentin jäsenet eivät yrittäisi syytää veronmaksajien rahoja? Ei valitettavasti näytä olevan. EU ei tyydy yhtenäisiin lainsäädäntökehyksiin, verotuksen yhdenmukaistamiseen eikä muuhun vastaavaan, vaan haluaa ilmeisesti hallita myös luontoa. Se on aivan typerää.

Vuonna 1992 annetun luontotyyppidirektiivin, jolla luotiin Natura 2000 -verkosto, mukaan EU:n tavoitteena on määrittää yhteiset puitteet luonnonvaraisten kasvien ja eläinten suojelulle. Uudessa rohkeassa Euroopassa luontokin on yhdenmukaistettava. Järkikin jo sanoo, että se on mahdotonta. Kun ihminen yrittää leikkiä Jumalaa, luonnolla on ikävä tapa saada yliote.

Tanskalaisen ja englantilaisen johtaman IND/DEM-ryhmän jäsenenä olen saanut kuulla kuningas Knutin tarinan. Kuningas Knut oli saanut tarpeekseen mielistelevistä hovimiehistään, jotka väittivät hänen pystyvän hallitsemaan kaikkea mahdollista. Niinpä hän vei heidät meren rantaan ja käski aaltojen kääntyä takaisin, mutta aallot tietenkin osuivat edelleen heidän jalkoihinsa, joten kuningas oli osoittanut valtansa rajallisuuden. Minusta tuntuu, että kuningas Knutilla oli enemmän järkeä kuin nykyisillä EU:n johtajilla.

Jos EU ei ole vallan tavoittelija vaan todellakin vain talousryhmittymä, voisiko joku kertoa minulle, miksi esimerkiksi kaikki lepakkolajit on lueteltava ja miksi niitä on suojeltava? Onko joku kysynyt lepakoilta? Ei tietenkään ole. Voin vain vielä kerran todeta, että jos vastaus on EU, kysymyksen on täytynyt olla typerä. Sitä voisi sanoa jopa sekopäiseksi!

  Belohorská (NI). – (SK) Kaikilla ihmisillä on omat toiveensa ja unelmansa, ja poliitikoilla on ihanteensa ja visionsa, jotka he sitten liittävät eri hankkeisiin. Natura 2000 -hanke on poikkeuksellisen yksinkertainen, koska siihen sisältyy sekä ihanteita että ihmisten toiveita. Se perustuu Euroopan kulttuuri- ja luonnonperinnön suojeluun sekä biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen ja suojelemiseen. Näiden varsin suurten tavoitteiden lisäksi Natura 2000 -hanke on poikkeuksellinen myös siksi, että se voisi toimia maaseutualueiden kehityksen veturina. Sillä on suuri sosioekonominen merkitys työllisyyden ja matkailun sekä myös ihmisten terveyden suojelun kannalta.

Nyt kun perustuslakisopimusta ollaan parhaillaan hyväksymässä ja ratifioimassa eri valtioissa, on erittäin tärkeää, että pystymme tässäkin asiassa määrittämään, miten parlamentti suhtautuu tällaisten hankkeiden kehittämiseen ja mitä mieltä on komissio, jonka on edistettävä tällaisia hankkeita ja jonka on tarjottava varat, jotta hankkeen tavoitteet voidaan saavuttaa.

Yhteisrahoitus on aiheuttanut usein ongelmia monille, etenkin uusille, Euroopan unionin jäsenvaltioille, koska sovellettaessa hajauttamisen periaatetta alueiden viranomaiset ovat suoraan vastuussa kouluista, sairaaloista sekä myös kulttuuri- ja luonnonperinnön suojelusta. Teidän on siksi tärkeää ja oleellista auttaa tämän hankkeen täytäntöönpanossa ja tarjota rahoitusta niille alueille, joilla ei ole varaa osallistua yhteisrahoitukseen.

Arvoisa komission jäsen, puhuitte tämän asian yhteydessä toissijaisuusperiaatteesta. Pyydän kuitenkin, että pidätte mielessänne, ettei luonto tunne rajoja – "linnut eivät tarvitse passia".

  Sonik (PPE-DE).   (PL) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puheenjohtajaa Florenzia siitä, että hän aloitti tämän Natura 2000 -ohjelmaa koskevan keskustelun.

Muihin Euroopan valtioihin verrattuna Puola voi olla ylpeä merkittävistä saavutuksistaan ympäristönsuojelun alalla. Suojelualueiden nimeäminen on puolalainen perinne, joka juontaa juurensa 1800-luvulta, ja nykyään 32 prosenttia maan pinta-alasta on suojelualueita, kun niiden osuus oli vielä 20 vuotta sitten 9 prosenttia. Puola on kuitenkin huolissaan siitä, että vaikka Euroopassa on kehitetty Natura 2000 -verkosto, sen perustamiselle ja hoidolle ei ole taattu riittävää rahoitusta. Puola on siksi useimpien muiden EU-valtioiden tavoin allekirjoittanut lokakuussa ja joulukuussa tehdyn julistuksen, jossa tuotiin julki pettymys Euroopan komission ehdotukseen Natura 2000 -verkoston yhteisrahoituksesta. Emme ole saaneet yksityiskohtaisia tietoja periaatteista, joiden mukaan Natura 2000 -alueita koskeviin suojelutoimiin voidaan saada rahoitusta vuosina 2007–2013, mikä epäilemättä tarkoittaa, että Natura 2000 -verkoston rahoituksessa on puutteita. Tällöin monien erittäin tarpeellisten suojelutoimien toteuttaminen on mahdotonta. Valtaosa Puolassa Natura 2000 -alueiksi osoitetuista alueista eivät saa rahoitusta mainituista varoista. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi kansalliset metsävarat tai suot, luonnonniityt, dyynit, nummet ja pensaikkoalueet, joita ei käytetä maataloustarkoituksiin.

Euroopan komissio lähetti Puolalle 6. tammikuuta 2005 päivätyn kirjeen, jossa se kehotti Puolaa harkitsemaan mahdollisuutta laajentaa Puolan Natura 2000 -alueiden luetteloa, ja tämän kirjeen yhteydessä Natura 2000 -verkoston perustamiseen tarvittavaa erillistä rahoitusta koskevasta takuusta on tullut entistä merkittävämpi seikka Puolalle ja muille valtioille. Puola odottaakin, että uusia rahoitusnäkymiä laadittaessa Natura 2000 -verkoston perustamiseen taataan asianmukainen rahoitus. Ehdotan, että LIFE+-asetukseen sisällytetään erillisiä LIFE+ohjelmaa ja Natura 2000 -ohjelmaa koskevia säännöksiä.

  Haug (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aivan ensimmäiseksi haluan sanoa, että minulle on täysin selvää, että hoitaessanne ympäristöasioista vastaavan komission jäsenen tehtäviä noudatatte Euroopan unionin toimielimen, komission, perinteitä. Esittämäni huomautukset koskevat näin ollen komissiota eivätkä teitä henkilökohtaisesti.

Ensinnäkin katson, että parlamentti joutuu käsittelemään Natura 2000 -ohjelmaan liittyviä ongelmia, koska komissio ei ole uskaltanut ehdottaa sopivaa rahoitusvälinettä. Tämä on ensimmäinen asia, jonka halusin sanoa. Luontotyyppidirektiivissä sitouduimme osallistumaan yhteisrahoitukseen ja tarjoamaan rahoitusta, mutta eri rahastoissamme ei ole otettu käyttöön mitään vastaavia säännöksiä.

Toiseksi komissiolla ei ole myöskään ollut rohkeutta varmistaa, että voimassa olevat asetukset – rakennerahastoasetus ja maaseudun kehittämistä koskeva asetus sisältävät asianmukaisia säännöksiä. Niissä todetaan, että "voi", "pitäisi" ja "voisi", eikä se ainakaan meidän mielestämme riitä, sillä kaikkihan me tiedämme, mitä tällaisista sanamuodoista seuraa. Jäsenvaltioiden alueiden on tarkoitus esittää toimenpideohjelmia, minkä jälkeen komissio arvioi ja hyväksyy ne. Tämän me kaikki toki tiedämme, mutta ei ole mitään takeita siitä, että kaikki paperille kirjoitettu pitää paikkansa. Rakennerahastoasetuksessa tämän ohjelmakauden tavoitteeksi on esimerkiksi asetettu naisten asioiden edistäminen, ja parlamentti on toiminutkin varsin tarmokkaasti tavoitteen saavuttamiseksi. Jäsenvaltiot eivät ole kuitenkaan panneet rikkaa ristiin. Näin ei voi jatkua!

Tarvitsemme siksi erollisen välineen Natura 2000 -ohjelman rahoitukseen, ja parlamentti on jo todennut, että erillistä rahoitusvälinettä tarvitaan. Ei tarvitse kuin vilkaista eri valiokuntien lausuntoja rahoitusnäkymistä. Maatalousvaliokunta on jo todennut, ettei biologisen monimuotoisuuden suojelu ole varsinaista eikä aitoa maaseudun kehittämispolitiikkaa. Me kaikki tiedämme, mitä se tarkoittaa. Maatalousalan asiantuntijammekaan eivät halua rahoittaa Natura 2000 -verkostoa maaseudun kehittämisrahastosta.

  Auken (Verts/ALE). – (DA) Arvoisa puhemies, haluan ensin kiittää komission jäsentä vastauksesta. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta olemme kaikki samaa mieltä siitä, että Natura 2000 on äärettömän tärkeä, ja olemme kaikki samaa mieltä myös siitä, että rahoitus on saatava. En tiedä, ovatko kaikki selvillä siitä, miten suuresta rahamäärästä on kysymys – vuotuinen määrä on vähintään 6 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa, että ainakin 3 miljardia euroa on saatava Natura 2000 -ohjelmasta. Niitä ei voida mitenkään saada vain yhdestä rahastosta. Meidän on integroitava tämä hanke muihin rahastoihin tavalla tai toisella, ja siitä olemme yhtä mieltä. Tuemme komissiota tässä asiassa, ja minun on lisäksi todettava, että vihreät liikkeet, esimerkiksi Bird Life, kannattavat Natura 2000 -ohjelman rahoituksen integrointia. Ongelmana on, etten saanut komission jäsenen vastauksesta tietoa siitä, miten hän aikoo varmistaa, että näin myös tapahtuu. Jäsen Florenz esitti mukavan kuvauksen syntyvistä konflikteista. Asiat eivät onnistu, ellei ole varmistettu, että rahat on varattu ja sidottu. Pelkästään rahoituksen takia tarvitsemme siis komissiolta nykyistä selkeämmän vastauksen.

Lisäksi haluan kuitenkin todeta, että kyse ei ole vain riittävän rahoituksen hankkimisesta. Kyse on myös koko maaseutupolitiikkamme saattamisesta sopusointuun luonnon kanssa, jotta näillä alueilla harjoitetaan edelleen maataloutta ja jotta ne kehittyvät haavoittuvan luonnon huomioon ottaen eivätkä nykyisin menetelmin, joissa suuria tiejärjestelmiä rakennetaan haavoittuvien alueiden kautta. Olen nähnyt, miten Puolassa myönnetään erivapauksia häikäilemättömään sikolaiduntoimintaan äärimmäisen haavoittuvassa ja erittäin rikkaassa mutta sen vuoksi hauraassa luonnonympäristössä. Meidän on siksi kiinnitettävä huomiota myös maaseutualueiden kehittämistapoihin ja varmistettava, että Natura 2000 integroidaan ja että rahaa on riittävästi. Jos varoja ei saada mainituista olemassa olevista rahoitusvälineistä, haluan huomauttaa, että olemme juuri saaneet ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan enemmistön kannattamaan sitä, että alamme tarkastella myös ensimmäistä pilaria, sillä lähes kaikki EU:n varat ovat siellä. Suoraan maataloustukeen osoitetaan niin suuria rahamääriä, että meidän on aika alkaa tarkastella kyseistä tukea.

  Rack (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, jäsen Florenz sanoi, että Natura 2000 on suuressa vaarassa, koska ohjelman rahoituksesta ei ole selvyyttä. Ongelma on uskoakseni paljon vakavampi. Sen lisäksi, ettei rahoitusta ole taattu, itse alueilla ollaan yhä tietämättömämpiä ja epävarmempia siitä, mitä Natura 2000 -alueeksi nimeäminen tosiasiassa tarkoittaa.

Haluan siksi esittää muutaman huomautuksen. Natura 2000 -ohjelmia ei saa ensinnäkään rahoittaa maanviljelijöiden kustannuksella, eivätkä maanviljelijät saa missään tapauksessa olla ainoita, jotka kärsivät; muuten tilojen omistajilta riistetään lähes kaikki, mikä kuuluu heille, kuten jäsen Gutiérrez-Cortines selvästi totesi.

Toiseksi, ei ole hyväksyttävää, että infrastruktuuri ja talouskehitys taantuvat monilla EU:n alueilla Natura-alueiden osoittamisessa esiintyvien viivästysten ja epäselvyyksien vuoksi. Monilla maaseutualueilla investointiohjelmia, jotka olisivat hyödyllisiä ja sopisivat yhteen näiden alueiden luonnon kanssa, ei voida toteuttaa, koska kaikkiin kysymyksiin ei ole saatu vastausta. Ei ole myöskään hyväksyttävää, että vääristämme tällä tavoin Natura 2000 -ohjelmaa, jonka perimmäisenä tarkoituksena on oikeastaan parantaa EU:n mainetta lähettämällä selkeä viesti siitä, ettei Euroopan unioni halua olla pelkkä talousliitto vaan myös ympäristöliitto.

Lopuksi totean, ettei hyväksyttävää ole myöskään se, ettei kukaan lopulta enää tiedä, mitä tekee, ja että tämä tilanne johtuu ennen kaikkea Brysselin ja komission byrokraattisista menettelyistä. Brysselistä tulee käsky, että alueita on osoitettava kaikkialla, mutta kenelläkään ei ole tarkkaa tietoa, mistä rahat saadaan, mutta sitähän voidaan miettiä myöhemmin. Valtiot, jotka eivät nimeä alueita, on uhattu viedä tuomioistuimeen, ja komission jäsen nimenomaan vahvisti tämän äsken. Tämä ei ole mikään ympäristöohjelma, vaan sillä on vain tarkoitus kiusata kansalaisia.

  Lienemann (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Natura 2000 on yksi niistä suurista asioista, jotka usein pitävät yllä Euroopan yhdentymiskehitykseen liittyviä epäilyjä. Myös Euroopan kansalaiset haluavat meidän tavoin suojella biologista monimuotoisuutta, ja he huomaavat, että tuotamme asiakirjoja, mutta kun tulee rahoituksen tarjoamisen aika, Euroopan unioni ei täytä lupauksiaan. Kansalaisemme hyväksyvät kestävän kehityksen ajatuksen ja katsovat, että maapallon suojeleminen voidaan yhdistää talouskehitystä ja työllisyyttä koskeviin tavoitteisiin, mutta kun he tarvitsevat keinoja ja varoja näiden tavoitteiden toteuttamiseen, Euroopan unioni ei täytä lupauksiaan.

Meidän on siksi löydettävä uusia välineitä Natura 2000 -verkoston ylläpitoon. Esitän kolme vaatimusta: tarvitsemme ensinnäkin erillisen rahaston, koska talouden ja maaseudun kehitykseen tarkoitettuja varoja koskevat odotukset ovat epäilemättä ristiriidassa Natura 2000 -ohjelman mukaisen alueiden hoidon kanssa. Tarvitsemme siksi erillisen rahaston; tämä on ensimmäinen vaatimus.

Toinen vaatimukseni on, että Natura 2000 -ohjelman täytäntöönpanoa suositaan kaikkiin Euroopan unionin rahastoihin sovellettavissa arviointiperusteissa. Annan teille esimerkin havainnollistaakseni tätä ristiriitaisuutta. Nykyisessä EAKR-asetuksessa, josta parhaillaan neuvottelette, alueiden jako rajoittuu metsämaihin ja viljeltyihin alueisiin. Natura 2000 -ohjelmassa tarvitaan luonnontilaisia, koskemattomia alueita, joihin ei ole istutettu metsää ja joita ei ole viljelty, toisin sanoen suomaita.

Kolmanneksi tarvitsemme innovointivälineen, jotta asianomaisilla alueilla toteuttavat käytännöt saadaan sopimaan aiempaa paremmin yhteen tulevaisuuden suunnitelmiemme kanssa. LIFE+-ohjelmassa tarvitaan siksi erityistä välinettä, ja meidän on säilytettävä entiseen tapaan kaksi pilaria: yleinen ympäristöasioita koskeva pilari ja LIFE Luonto -ohjelmaa koskeva pilari.

Arvoisa komission jäsen, olette varmaan ymmärtänyt, ettemme usko komission nykyisten ehdotusten vakuuttavan asianomaisilla alueilla asuvia kansalaisiamme. Biologisen monimuotoisuuden suojeleminen on mielestämme edistysaskel, joka sopii yhteen maaseutualueiden kehittämisen ja maamme talouden tulevaisuuden kanssa. Tarvitsemme siksi todisteen tästä vakuutuksesta siten, että rakennerahastoista myönnetään vähintään kolme miljardia euroa.

  Olajos (PPE-DE). (HU) Haluan kiittää jäsen Florenzia siitä, että hän tarjosi meille tilaisuuden keskustella tästä tärkeästä asiasta. On meidän kaikkien etujen mukaista, että Natura 2000 -verkostosta tulee toimiva järjestelmä. Sen vuoksi esitimme kollegoillenne kysymyksiä parlamentin valiokunnan istunnossa ja kysymme myös teiltä, mitä takuita voitte antaa meille varmistaaksenne, että koko verkostolle voidaan tarjota rahoitus. Olemme valitettavasti joutuneet toteamaan, että komissiolta saadut vastaukset ovat olleet merkityksettömiä ja ettei niissä ole voitu luvata mitään kunnollisia takuita integroidun lähestymistavan viehättävän julkisivun takana. Takuita kuitenkin tarvitaan. Olen Unkarista, jossa hallitus on pystynyt rikkomaan Euroopan unionin kanssa aiemmin tehtyä sopimusta ja ohjaamaan 8 miljardia forinttia maatalousympäristön suojelusta maanviljelyyn myönnettäviin suoriin tukiin. Tämän ja muiden vastaavien seikkojen vuoksi maanviljelijät ovat juuri tällä hetkellä kokoontuneet traktoreineen osoittamaan mieltään kotimaani pääkaupungissa.

Unkarissa on sellainen sanonta, että jos joku polttaa suunsa kerran kuumalla vedellä, hän varoo sen jälkeen myös kylmää vettä. Juuri tältä meistä nyt tuntuu – poltimme itsemme komission tyhjillä vastauksilla ja joidenkin jäsenvaltioiden asenteella, ja joudumme olemaan niiden vuoksi aiempaa varovaisempia. Pyydämme siksi kollegojeni kanssa neuvostoa ja komissiota perustamaan LIFE+-ohjelman merkittävän ajantasaistamisen ohella Natura 2000 -ohjelman tavoitteita varten erillisen budjettikohdan parhaillaan laadittaviin rahoitusnäkymiin sekä maatalousbudjettiin – josta puheen ollen lisään heti, että tämä voi mielestämme olla mahdollista vain, jos maatalousbudjettiin tehdään tuntuvia lisäyksiä tätä tarkoitusta varten tai jos pyritään toteuttamaan toimia täysin erillisen rahaston perustamiseksi. Pyydän komission edustajia ottamaan huomioon myös Romanian, Bulgarian sekä Kroatian liittymisen. Sitä ei nimittäin ole otettu huomioon nykyisessä ehdotuksessa.

  Scheele (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan edellisten puhujien tavoin onnitella ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa. Pidän tätä erittäin tärkeänä keskusteluna, joka osoittaa, että parlamentin on harjoitettava painostusta, jotta Natura 2000 -ohjelman rahoitusta varten perustetaan erillinen rahoitusväline.

Eräs aiemmin puhunut kollega sanoi, että jotkut tahot pitävät Natura 2000 -ohjelmaa kansalaisten kiusaamisohjelmana. Monet muut kuitenkin katsovat, että siitä on todella hyötyä biologisen monimuotoisuuden suojelemisessa. Meidän tehtävänämme on mielestäni tukea niitä, jotka ovat tätä mieltä, ja monien kollegojeni tavoin kannatan siksi erillisen rahoitusvälineen perustamista jatkossa.

En myöskään usko, että pitää aivan paikkansa, kun sanotaan, ettei käyttöön tarjottavan rahoituksen määrällä ole väliä. Monien tällä alalla toimivien kansalaisjärjestöjen edustajat ovat sanoneet, että komission arvioimia 6,1 miljardin euron vuotuisia kustannuksia voidaan pitää vain ehdottomana vähimmäismääränä. Tehtävänämme on siksi varmistaa, että käyttöön tarjotaan paitsi erillinen väline myös riittävä rahoitus.

Näen integroidussa lähestymistavassa omat hyvät puolensa, mutta olen jäsen Haugin kanssa samaa mieltä siitä, että tilanne on samanlainen kuin naisia koskevassa politiikassa; jokainen, joka ei ollut moneen vuoteen halunnut pohtia naisten asioita, sanoi, ettei se ollut tarpeen sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisen vuoksi. Sitten kaikki odottivat, että edistyksellinen naisia koskeva politiikka ja yhtäläiset mahdollisuudet syntyvät kuin ihmeen kautta. Jos tähän asiaan sovelletaan integroitua lähestymistapaa, silloin tarvitaan kaksoisstrategia: Natura 2000 integroidaan olemassa oleviin rahastoihin, mutta jatkossa perustetaan erillinen rahoitusväline.

  Klaß (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, meillä on Saksassa kirjoittamaton, mutta selkeä sääntö: se maksaa, joka tilaa, ja tiedämme hyvin, että ilman rahaa Euroopan unionissa ei tapahdu juuri mitään. Euroopan unioni on tilannut tai pikemminkin pannut alulle Euroopan laajuisen Natura 2000 -verkoston perustamisen. EU ei ole kuitenkaan vielä määritellyt tarkasti, millaisia toimia osoitetuilla alueilla on toteutettava, millaisia säännöksiä on laadittava ja millaisia järjestelyjä on tehtävä. Komission jäsen Dimas nimenomaan totesi tämän hetki sitten.

Komissio on nyt arvioinut vuotuisiksi kustannuksiksi 6,1 miljardia euroa. Se on suuri määrä rahaa, mutta toisaalta se on kovin vähän kaikkiaan 25 jäsenvaltiolle riippuen ohjelman lopullisesta laajuudesta. Jäsenvaltioiden ja alueiden on nyt laadittava erityisten suojelutoimien alueita koskevia käyttösuunnitelmia, ja on hyvin ymmärrettävää, että kullakin alueella on erilaisia vaatimuksia ympäristönsuojelun kaltaisella monimutkaisella alalla, minkä vuoksi on toteutettava erilaisia toimia. Vielä on avoimia kysymyksiä, kuten missä tapauksissa suuremmat menot ovat välttämättömiä ja pitäisikö maankäyttöön tehdä muutoksia ottaen huomioon, että se merkitsisi tulojen pienenemistä ja että siitä koituisi taloudellisia menetyksiä maatalousyrityksille.

Komissio ehdottaa nyt, että näiden sitoumusten täyttämiseen käytettävät varat otettaisiin EU:n nykyisistä rahastoista. Olen hieman huolissani tästä ajatuksesta, ja se tarkoittaisi, että rahoituksesta syntyisi väistämättä kiista, kuten jäsen Florenz sanoi. Meidän on perustettava erillinen rahoitusväline, joka mahdollistaa korvauksen kaikissa sellaisissa tapauksissa, joissa Natura 2000 -alueiden osoittamisesta on koitunut rajoituksia.

Hyvä jäsen Haug, sitä maanviljelijät vaativat. Ei ole hyväksyttävää, että erityisten suojelutoimien alueita koskeviin korvauksiin tarkoitettuja varoja lisätään maatalous- ja ympäristötoimien tai muiden maaseudun kehittämisohjelmien kustannuksella. Euroopan unionin on tarjottava riittävä rahoitus kaikkiin määräämiinsä lisätehtäviin ja kalliiksi tuleviin velvoitteisiin. Tämä turvaisi myös Natura 2000 -ohjelman sisällön.

  Ayuso González (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, jäsen Florenzin laatima kysymys on aiheellinen, koska Natura 2000 -verkosto on tärkein aloite, jonka Euroopan unioni on tehnyt luonnonalueiden suojelun alalla, ja jäsenvaltiot ovat ymmärtäneet sen.

Kotivaltiossani, joka käsittää 16 prosenttia Euroopan unionin alueesta, on 40 prosenttia koko Natura 2000 -verkostosta: 25 prosenttia Espanjan alueesta kuuluu siihen.

Natura 2000 -ohjelman kustannuksia ei ole kuitenkaan vielä laskettu tarkkaan. Komission arvioima 6,1 miljardin euron suuruinen rahamäärä ei liene läheskään oikea, koska siinä ei oteta riittävästi huomioon korvauksia, joita saatetaan joutua maksamaan maanomistajille ja maanviljelijöille, joilta käytännössä riistetään maa ja maankäyttöä koskevat oikeudet.

Meidän on myös pidettävä mielessä, että luonnonvarojen hallinnan lisäksi heille on maksettava korvaus myös omaisuuden menetyksestä, kuten Euroopan perustuslakiin sisällytetyn perusoikeuskirjan 17 artiklassa määrätään.

Natura 2000 -verkosto on yhteisön aloite, minkä vuoksi Euroopan unionin on vastattava paitsi alueiden hoidosta aiheutuvista kustannuksista myös maanviljelijöille aiheutuvista omaisuuden menetyksistä.

Komission jäsenen Wallströmin ehdotus, jonka mukaan osa näistä menoista rahoitetaan maaseudun kehittämispolitiikan tarjoamin keinoin, osoittaa, ettei komissio suhtaudu vakavasti Natura 2000 -verkostoon tai että se aliarvioi maaseudun kehittämistä, tai sitten molemmat ovat totta.

Jäsenvaltioiden on valittava toinen näistä kahdesta vaihtoehdosta. Toinen tapahtuu aina toisen kustannuksella. Mikäli uutta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja 11 miljardin euron vuotuista rahoitusta koskeva ehdotus hyväksytään, meidän olisi vähennettävä 20 prosenttia kyseisestä rahamäärästä, jotta voisimme rahoittaa huomattavan osan Natura 2000 -verkoston kustannuksista.

Syyskuussa 2003 toteutetussa YMP:n uudistuksessa laajennettiin myös maaseudun kehittämisvaroista rahoitettavien toimien luetteloa, ja siihen lisättiin laadun parantamista sekä elintarvikkeiden turvallisuuden ja karjan hyvinvoinnin parantamista koskevat toimet.

Natura 2000 -verkosto on siksi erittäin tärkeä ja edellyttää joko erillistä rahoitusvälinettä tai maaseudun kehittämisvarojen lisäämistä.

  Korhola (PPE-DE). – (FI) Arvoisa puhemies, kollega Florenzin esiin nostama kysymys on aiheellinen. On olemassa poliittinen kuilu yhteisölle määriteltyjen prioriteettien ja rahoitusta koskevan epäselvyyden välillä. On arvokasta, että te komission jäsen Dimas ilmaisitte tämän keskustelun alussa tahtonne turvata Natura-rahoitus. Sen lisäksi tarvitaan myös tehokkaita välineitä toteuttamaan tätä tahtoanne. Tarvitaan erityisrahasto.

Euroopan unionin keskeinen haaste on yhteisen alueemme luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Monimuotoisuus on itseisarvo eikä sitä tarvitse täällä perustella erikseen. Siihen jokainen jäsenmaa on sitoutunut laatimalla luettelon omista suojelualueistaan luontodirektiivin mukaisesti. Luonnonsuojelupoliittisesti Natura 2000 -verkosto on ainutlaatuinen, sillä se turvaa noin 200 luontotyypin ja 700 lajin elinympäristön ja kattaa pian yli 17 prosenttia EU:n maa-alasta.

Natura 2000 -verkosto vaatii jäsenmailta huomattavaa panostusta. Alueilla ei saa heikentää merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue kuuluu Natura-verkostoon. Viranomaisten on niinikään laadittava ympäristövaikutusten arviointi kaikissa sellaisissa hankkeissa ja suunnitelmissa, jotka saattavat vaikuttaa alueiden luonnonarvoihin.

Koska Natura 2000 -verkoston näin laaja-alainen vaikutus kaikkeen suojelualueita koskevaan nykyiseen ja suunniteltuun toimintaan vaatii kaikilta EU:n jäsenvaltioilta paljon resursseja ja taloudellista panostusta, on todella varmistettava, että Natura 2000 -verkoston hoitoon EU:n tasolla osoitetaan tarpeellinen ja kattava määrä varoja erillisen rahoitusvälineen kautta.

  Guellec (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, Natura 2000 -verkoston rahoittamista koskevassa komission tiedonannossa luetellaan erilaisia mahdollisuuksia käsitellä kaudella 2007–2013 syntyviä tarpeita. Kuten komission jäsen huomautti, siinä todetaan, ettei uuden rahoitusvälineen perustaminen ole tarkoituksenmukaista. Olen täysin samaa mieltä, vaikka tällaista näkemystä ei ole juurikaan tuotu esiin tänä iltapäivänä parlamentissa.

Jäsenvaltioiden ehdottamat Natura 2000 -alueet voidaan useimmissa tapauksissa hyväksyä koheesio- ja rakennerahastojen painopistealueiksi, ja niitä voitaisiin rahoittaa myös LIFE-ohjelmasta ohjelmien hallinnoinnista ja valvonnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Miksi Natura 2000 -ohjelmien rahoitus halutaan siis erottaa alue- tai maaseutupolitiikkojen rahoituksesta? Molempia koskevat toimet liittyvät tiiviisti toisiinsa, olipa tavoitteena paikallinen kehitys, ympäristönsuojelu tai biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen. Natura 2000 olisi suuressa vaarassa jäädä täysin erilleen kaikesta, mitä kyseisillä alueilla tehdään muilla tahoilla. Natura 2000 -alueiden pitkän – tai oikeastaan hyvin pitkän – osoittamiskauden aikana kohdatut ongelmat lisääntyisivät, ja tämä menettely, jonka on tarkoitus olla esimerkillinen, joutuisi entistä enemmän erilleen muista toimista.

Toiseksi ohjelmien täytäntöönpano ja hallinnointi voisi olla erittäin hankalaa. Tämä lisäisi käyttökustannuksia ja loisi vaikutelman valtavasta teknokratiasta, jota paikallisväestö ei hyväksyisi.

Lopuksi on todettava, että ohjelmien arvioidut kustannukset vaihtelevat paljon valtion ja valittujen Natura 2000 -alueiden mukaan. Jos rakennerahastoja, joihin voitaisiin mahdollisesti lisätä LIFE-ohjelmasta saatavat lisävarat, käytetään järkevästi, niillä voidaan mielestäni kattaa Natura-alueiden kustannukset paljon paremmin kuin erillisellä rahoitusvälineellä.

  Kušķis (PPE-DE). (LV) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, monet muualta Euroopasta kadonneet luontotyypit ovat yleensä säilyneet uusissa jäsenvaltioissa. Tämän vuoksi Natura 2000 -verkoston perustaminen asetettiin etusijalle kansallisessa politiikassa.

Nyt on täysin ymmärretty, miten tärkeää on osoittaa suojelualueita ja miten tärkeitä ne ovat biologisen monimuotoisuuden säilymisen kannalta, mutta alueiden hoitoon tarvittavista varoista ei ole selvyyttä. Komissio on ilmoittanut kannattavansa Natura 2000 -verkoston rahoittamista maaseudun kehittämisrahastoista ja rakennerahastoista. Se ei ole aikonut perustaa verkostolle erillistä rahoitusvälinettä. Euroopan unionin luonnonsuojeluverkostolla ei ole nähdäkseni juurikaan mahdollisuuksia saada täydennysrahoitusta etenkään uusissa jäsenvaltioissa, joissa paikalliset hankkeet kilpailevat ankarasti rakennerahastojen ja maaseudun kehittämisrahastojen varoista. Tällaista tilannetta ei voida hyväksyä.

Ensinnäkin on perustettava uusi, yhtenäinen ympäristönrahoitusväline. Toiseksi on kannatettava ehdotuksia asetusluonnoksessa mainittujen toimien lisäämisestä. Tällaisia toimia ovat varojen osoittaminen sellaisten luontotyyppien hoitoon, jotka eivät saa tukea rakennerahastoista eivätkä maaseudun kehittämisrahastoista, varojen osoittaminen ympäristöteknologioita koskeviin koehankkeisiin sekä jatkossa rakennerahastoista myönnettävää tukea koskevien valmistelutoimien suunnittelu. Vain siten Natura 2000 -verkoston ylläpitoa varten käytettävissä olevat rahoituslähteet täydentävät toisiaan ja saavutamme Natura 2000 -ohjelmaa laadittaessa asetetut tavoitteet.

  Ebner (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kukaan ei voi olla sitä mieltä, ettei luontoa ja ympäristöä tarvitse suojella, ja Natura 2000 -verkosto on loistava ajatus ja myönteinen aloite. Kun tulee tosipaikka ja on aika rahoittaa ja toteuttaa tällaiset aloitteet, monet aloitteisiin aiemmin innostuneesti suhtautuneet pötkivät pakoon. Vain harvat vaivautuvat tai ovat edes halukkaita tekemään jotain.

Natura 2000 -ohjelman täytäntöönpanossa on ollut joitakin alkuhankaluuksia, jotka olisi mahdollisesti voitu välttää. Alankomaat on esimerkiksi käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja kieltänyt metsästyksen monissa osissa maata vetoamalla Natura 2000 -ohjelmaan. Tämä on uskoakseni herättänyt paljon vastustusta, ja edellisellä vaalikaudella komission jäsen Wallström itse asiassa totesi selvästi, ettei Natura 2000 -ohjelma missään tapauksessa estä metsästystä.

Lisäksi on tärkeää, että tietoa jaetaan ja että soveltamista koskevat epäselvyydet poistetaan. Olen lujasti vakuuttunut siitä, että komission jäsenen Dimasin pääosasto on tehnyt erinomaista työtä, mutta vaikka nähtäisiin kuinka paljon vaivaa, tällainen työ ei onnistu, ellei sille ole luotu edellytyksiä. Natura 2000 -ohjelmaa ei saa panna täytäntöön maanomistajien eikä maatalouden kustannuksella ja pakkolunastuksen sijasta on maksettava korvauksia.

Natura 2000 -ohjelmaa ei saa panna täytäntöön yhteisen maatalouspolitiikan tai maaseudun kehittämistoimien kustannuksella. Natura 2000 -alueet kattavat 15 prosenttia vanhan EU:n pinta-alasta, ja loput 85 prosenttia alueista – kaupungit ja rakennetut alueet pois luettuina – kuuluvat maaseudun kehittämisen ja maataloustoimien piiriin. Tätä laajaa aluetta ei saa enää pienentää, joten erillinen ja riittävä rahoitus olisi nähdäkseni paras ratkaisu.

  Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, Natura 2000 on erittäin kunnianhimoinen ohjelma, joka on ollut jo hyvin pitkään käytössä. Siinä asetetaan joskus rajoituksia maanomistajille, mutta komissio on vasta nyt kiinnittänyt huomiota ohjelman rahoitukseen yhteisön tasolla.

Komissio ehdottaa ohjelman yhteisrahoitusta, ja kannatan tätä ehdotusta. Samalla komissio kuitenkin ehdottaa, että varat otetaan maaseudun kehittämisrahastosta ja rakennerahastosta. On kuitenkin monta syytä olettaa, että varat aiotaan ottaa pääasiassa maaseudun kehittämisvaroista, koska Natura 2000 -ohjelmalla ei ole erillistä rahastoa. Maaseudun kehittämistä käsittelevänä esittelijänä minun on korostettava tarvetta varmistaa, että Natura 2000 -ohjelman rahoittamiseksi perustetaan uusi rahasto tai että maaseudun kehittämisvarojen lisäämisestä laaditaan uusia säännöksiä.

Toiseksi haluan korostaa, että kun Brysselissä päätettiin rajoittaa maatalousbudjettia vuoteen 2013 mennessä ja kun on toteutettu YMP:n uudistus, jossa mukauttamistoimiin tarkoitetut varat siirrettiin ensimmäisestä pilarista toiseen pilariin – toisin sanoen maaseudun kehittämisen yhteisrahoitukseen – maanomistajien ja maanviljelijöiden on ehdottomasti saatava tästä pilarista korvauksia toimistaan.

On myös täysin selvää, ettei Prodin komission ehdottamaa budjettia voida missään tapauksessa pienentää. Kun unionissa on 25 jäsenvaltiota, on mahdotonta lisätä toimintaa mutta käyttää aiempaa vähemmän rahaa, ja vastustan jyrkästi sitä, että omaisuutta vallataan maksamatta siitä asianmukaista korvausta.

  Kelam, Tunne (PPE-DE). – (ET) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämänpäiväisessä keskustelussa keskeinen kysymys kuuluu: miten Euroopan komissio aikoo integroitua lähestymistapaa sovellettaessa varmistaa, että Natura 2000 -ohjelman tavoitteet toteutuvat käytännössä? Emme ole vielä saaneet tyydyttävää vastausta, koska kaikkia Natura 2000 -ohjelman tavoitteita ei voida saavuttaa Euroopan maaseudun kehittämisrahaston eikä rakennerahastojen avulla eikä niillä voida täyttää kaikkia yhteisrahoitusta koskevia vaatimuksia.

Mielestäni on siksi tärkeää, että LIFE+-ohjelman käyttö mahdollistetaan vajeen kattamiseksi. Nykyistä ehdotusta olisi nähdäkseni muutettava mahdollistamalla EU:n yhteisrahoitus viljely- tai metsäalueiden ulkopuolella sijaitsevien merkittävien eurooppalaisten luontotyyppien suojelemista ja elvyttämistä varten.

Natura 2000 olisi siksi sisällytettävä LIFE+-asetuksen soveltamisalaan erikseen rahoitettavana toimintana, ja valtaosa LIFE+-ohjelman määrärahoista olisi järkevää ohjata hankkeisiin jäsenvaltioiden kautta. Tässä olisi otettava huomioon, miten kukin jäsenvaltio on käytännössä panostanut EU:n Natura 2000 -verkostoon sekä lintujen suojelualueisiin ja luonnonsuojelualueisiin.

Tällä hetkellä ongelmana on, ettei rakennerahastoissa eikä maaseudun kehittämisrahastossa oteta huomioon näitä jäsenvaltioiden Natura 2000 -verkostoa koskevia toimia vaan suositaan pikemminkin tiheään asutuilla alueilla toteutettavia hankkeita. Virolaisena voin vakuuttaa, että varsin laajat luonnontilaiset alueet ovat yksi Viron ainutlaatuisista vahvuuksista. Viron hankkeet kattavat 16 prosenttia Viron maa-alasta. Näiden alueiden suojeleminen on tällä hetkellä helpompaa ja halvempaa kuin Keski-Euroopan entisten luonnontilaisten alueiden kunnostaminen. Tämän vuoksi ei ole loogista, että luonnonsuojelutoimien tukemiseen tarkoitetun rahaston varoja myönnetään väestötiheyden perusteella eikä sen perusteella, miten hyvin luonnonvaroja tällä hetkellä suojellaan.

  Jackson (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kannatan ajatusta siitä, että ympäristöstä huolehtiminen sisällytetään muihin politiikkoihin, kuten rakennerahastoihin ja maataloudelle osoitettuihin varoihin. Jokainen ympäristöstä välittävä kuitenkin tietää, ettei tätä sisällyttämistä voida välttämättä antaa jäsenvaltioiden tehtäväksi. Tästä on puhuttu paljon tänä iltapäivänä.

Haluan kiinnittää komission jäsenen huomion seuraavaan seikkaan: jotkin valtiot ovat olleet erittäin hitaita osoittamaan Natura 2000 -alueita. Yhteisöjen tuomioistuin on antanut neljää valtiota – Alankomaita, Ranskaa, Italiaa ja Suomea – vastaan tuomion, koska ne eivät ole nimenneet asianmukaisesti erityisiä lintujen suojelualueita. Vain yksi EU-valtio – Alankomaat – on saattanut erityisten suojelualueiden nimeämistyön päätökseen.

Natura 2000 -luettelo koostuu näistä alueista, joten miten voisimme huoletta jättää rahoituksen jäsenvaltioiden tehtäväksi, kun niille ei voida uskoa edes alueiden nimeämistä? Kokemusten perusteella on liian toiveikasta olettaa, että jäsenvaltiot tarjoavat riittävän rahoituksen Natura 2000 -ohjelmalle, ellei EU:n talousarviosta tarjota kannustimia erityisen yhteisrahoituksen muodossa. Jos ja kun komission jäsen Dimas vastaa keskustelussa esitettyihin huomautuksiin, pyydän häntä antamaan meille ajan tasalla olevia tarkkoja tietoja Natura 2000 -ohjelman edistymisestä. Eivätkö jotkin jäsenvaltiot ole edelleenkään olleet yhteydessä komissioon alueiden osoittamista koskevasta asiasta vai onko verkosto nyt valmis?

Toiseksi niiden, jotka haluavat EU:n rahoittavan kaikki Natura 2000 -alueet, on varottava ylitarjontaa. Meidän on varmistettava, että Natura 2000 -verkostoa hoidetaan rakennerahastojen avulla. Tarvitsemme myös rahoitusta joidenkin Natura 2000 -alueiden erityistarpeisiin jokavuotisen tarjousprosessin kautta, mahdollisesti perustamalla biologista monimuotoisuutta koskeva ohjelma LIFE+-ohjelman yhteyteen.

Komissio ei ole koskaan suhtautunut myönteisesti LIFE-ohjelmaan. Sen parissa työskentelee erittäin pieni määrä virkamiehiä, ja he tekevät raskasta työtä pyrkiessään selvittämään, mitä erittäin vähäiselle rahamäärälle tapahtuu. On täysin selvää, että hallinnon kannalta komission olisi parempi lopettaa koko LIFE-ohjelma. Arvoisa komission jäsen, se olisi kuitenkin väärin. Saatatte hyvinkin sanoa, että pyrkimyksenne ovat tehokkaita, mutta kollegani ja minä uskomme, että olette väärässä.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ROTH-BEHRENDT

  Herranz García (PPE-DE). – (ES) Arvoisa komission jäsen, jos Natura 2000 -verkosto sisällytetään maaseudun kehittämistä koskevan asetuksen soveltamisalaan komission ehdotuksen mukaisesti, tämä erittäin kunnianhimoinen luonnonsuojelualoite heitetään hukkaan.

Me kaikki tiedämme, että rahoitusnäkymistä parhaillaan käytävien keskustelujen jälkeen ei kenties ole enää riittävästi varoja edes sellaisia budjettikohtia varten, jotka on tähän mennessä rahoitettu maaseudun kehittämisvaroista, puhumattakaan syyskuussa 2003 toteutetun uudistuksen jälkeen suunnitelluista uusista toimista, jotka koskevat elintarvikkeiden turvallisuuden ja laadun parantamista sekä karjan hyvinvoinnin parantamista.

On siksi turha kuvitella, että tässä tilanteessa riittää rahaa Natura 2000 -ohjelman valtavien kustannusten maksamiseen. Tämän verkoston rahoitus on yhä epäselvempää, mutta meidän on myönnettävä, ettemme ole olleet siitä oikeastaan koskaan selvillä. Tästä on esimerkkinä Natura 2000 -alueiden osoittaminen, jossa on viivytelty ainakin 12 vuotta aina luontotyyppidirektiivin antamisesta lähtien.

Kun Euroopan komissio alun perin järjesti kansalaisyhteiskunnan edustajien kuulemisen, kaikki toimijat – niin maanviljelijät kuin ympäristöjärjestötkin – kannattivat kyseisen aloitteen rahoittamista yhdestä erillisestä rahastosta, koska vain siten Euroopan unioni voitaisiin velvoittaa osallistumaan rahoitukseen. Komissio ei kuitenkaan kuunnellut ketään aloitteen osapuolia. Natura 2000 -ohjelman kustannusten rahoittaminen pääasiassa maaseudun kehittämisvaroin on harhakuvitelmaa, ja lisäksi sen sisällyttäminen maatalouden ympäristötoimenpiteisiin voisi heikentää eurooppalaisten maanviljelijöiden pyrkimyksiä noudattaa hiljattain toteutetussa YMP:n uudistuksessa heille asetettuja ympäristöehtoja.

Euroopan komissio sanoo luonnonsuojelun kuuluvan sen ensisijaisiin tavoitteisiin, mutta tosipaikan tullen se kuitenkin kitsastelee ja odottaa maanviljelijöiden ja maanomistajien vastaavan luonnonsuojelun taloudellisista kustannuksista.

  Dimas, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, paljon kiitoksia tästä rakentavasta keskustelusta. Komissio tietää varsin hyvin, miten tärkeää on varmistaa, että yhteisö rahoittaa osaltaan riittävästi Natura 2000 -verkostoa. Kuudesta alueesta viiden luettelot on hyväksytty, mutta luetteloissa on vielä joitakin puutteita. Kaikki uudet jäsenvaltiot ovat toimittaneet luettelonsa.

Ehdotettu integroitu lähestymistapa sopii yhteen luontotyyppidirektiivin 8 artiklan kanssa, jossa vaaditaan yhteisrahoitusta olemassa olevista varoista. Se perustuu myös nykyiseen käytäntöön eli siihen, että maaseudun kehittämisvarat ja rakennerahastot ovat jo kaikkein tärkeimmät yhteisön käytössä olevat Natura 2000 -verkoston rahoituslähteet. On arvioitu, että maaseudun kehittämisvaroista käytetään vuosittain 500 miljoonaa euroa Natura 2000 -alueiden maatalouden ympäristötoimenpiteiden tukemiseen.

Komissio on pannut merkille huolenaiheet, jotka liittyvät maaseudun kehittämisvarojen ja rakennerahastojen suuriin rajoituksiin. Uusimmissa ehdotuksissa myönnetäänkin, että Natura 2000 -verkoston rahoitusmahdollisuuksia on laajennettava nykyisestä. Sekä maaseudun kehittämistä että rakennerahastoja koskevissa asetuksissa Natura 2000 -verkoston rahoitusta täsmennetään ja sen soveltamisalaa laajennetaan. Erityisen merkittävää on, että uudessa maaseudun kehittämistä koskevassa asetuksessa laajennetaan metsäalueiden rahoitusta. Sen merkitystä ei voida aliarvioida, koska 30 prosenttia Natura 2000 -verkostosta on metsää.

Komissio varmistaa, että Natura 2000 -ohjelman integrointia olemassa oleviin varoihin voidaan tehostaa tekemällä siitä yksi painopistealue strategisissa suuntaviivoissa, jotka annetaan jäsenvaltioille, kun ne alkavat laatia rakennerahasto-ohjelmiaan. Neuvotellessaan jäsenvaltioiden kanssa näiden ohjelmien sisällöstä komissio pyrkii varmistamaan, että Natura 2000 -ohjelmalle osoitetut määrärahat ovat tämän ilmoitetun yhteisön painopisteen mukaisia. Komission on myös hyväksyttävä sille esitetyt kansalliset ohjelmat ja toimenpideohjelmat.

LIFE+-ehdotuksen yhteydessä haluan painottaa, että sillä on tarkoitus jatkaa Natura 2000 -ohjelman tukemista. Jäsenvaltiot saavat asettaa omat painopisteensä ja päättää Natura 2000 -määrärahoista. Natura 2000 -verkosto voi näin ollen saada jatkossa huomattavasti nykyistä suuremman osuuden LIFE-rahoitusvälineen varoista. Jos Natura 2000 -verkostolle osoitetaan tarkka rahamäärä LIFE+-ohjelmassa, voi syntyä myös sellainen vaikutelma, että kyseessä on erillinen rahasto, jolla voidaan kattaa kaikki verkoston tarpeet.

Ehdotuksemme sopii yhteen sen yleisen periaatteen kanssa, jonka mukaan kaikki muut komission ehdotukset integroidaan ja yksinkertaistetaan rahoitusnäkymien yhteydessä. Neuvostossa ja parlamentissa keskustellaan parhaillaan komission ehdotuksesta LIFE+-rahoitusvälinettä koskevaksi asetukseksi. Jos Euroopan parlamentti ehdottaa tarkistusta tämän lainsäädäntöprosessin aikana, olen tietenkin valmis tarkastelemaan sitä huolellisesti.

Lopuksi totean, että vaikka komission ehdotuksissa ei annetakaan selviä takuita, niillä voidaan kattaa Natura 2000 -verkoston rahoitustarpeet. Kehotan teitä siksi tukemaan tällä hetkellä parlamentin käsiteltävänä olevia komission ehdotuksia. Mielenkiintonne Natura 2000 -verkostoa kohtaan on ilahduttavaa, ja odotan saavani tehdä parlamentin kanssa yhteistyötä Natura 2000 -ohjelman tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi niin, että siitä tulee biologista monimuotoisuutta koskevan yhteisön politiikan peruspilari. Paljon kiitoksia tarkkaavaisuudestanne.

  Jackson (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, tämä on keskustelu, tai ainakin tämän pitäisi olla. Jos aiomme vain lukea puheita toisillemme, voimme aivan yhtä hyvin vaihtaa ajatuksiamme postitse. Esitin komission jäsenelle Dimasille yhden kysymyksen: onko Natura-alueiden verkosto valmis vai aikooko komissio viedä vielä joitakin jäsenvaltioita oikeuteen, koska ne eivät ole osoittaneet kyseisiä alueita? Meidän ei kannata puhua alueiden rahoituksesta, ellei komissio tiedä, mitkä alueet ovat kyseessä.

  Dimas, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, toistan, mitä sanoin aiemmin: kuudesta alueesta viiden luettelot on hyväksytty, mutta luetteloissa on vielä joitakin puutteita. Kaikki uudet jäsenvaltiot ovat toimittaneet luettelonsa.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.