Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 22. helmikuuta 2005 - Strasbourg

15. Kyselytunti (komissio)

  Puhemies. Esityslistalla ovat seuraavana komissiolle esitetyt kysymykset (B6-0009/2005).

Käsittelemme monia komissiolle osoitettuja kysymyksiä.

Osa I

Komission jäsenelle McCreevylle osoitetut kysymykset

  Puhemies.

Kysymyksen nro 41 esittäjä Katerina Batzeli (H-0046/05)

Aihe: Rakennusyritysten palvelujen tarjoaminen direktiiviehdotuksessa KOM(2004)0002/lopullinen

Komission direktiiviehdotus sisämarkkinoilla tarjottavien palvelujen yhdenmukaistamisesta kattaa muun muassa seuraavat palvelut: rakennusalan palvelut, tekniset ja arkkitehtuuripalvelut sekä audiovisuaalipalvelut, jotka eivät sisälly audiovisuaalialan monivuotiseen yhteisöohjelmaan.

Kun otetaan huomioon alkuperämaan merkitys rajatylittävien palvelujen tarjoamisessa silloin, kun yritys ei ole asettunut jäsenvaltioon, jossa palvelu tarjotaan, ja direktiivin tavoitteena oleva avoimien sisämarkkinoiden luominen ja syrjinnän torjuntaperiaatteen voimaan saattaminen, voivatko teknisten sekä arkkitehtuuri- ja rakennusalojen yritykset tarjota palveluita tai tehdä julkisia sopimuksia julkisista hankkeista asettautumisvaltiossaan, vaikka ne mahdollisesti ovat myös audiovisuaalialan palveluja tarjoavien yritysten osakkaita alkuperämaassaan, mikä ei ole syy, jonka vuoksi ne eivät voisi tarjota palveluja yksityisellä sektorilla?

  McCreevy, komission jäsen. (EN) Haluan todeta alkuun, että kysymys koskee oikeastaan julkisia hankintoja eikä palveludirektiiviä.

Totean ensinnäkin osallistumisesta julkisia hankkeita koskevien julkisten sopimusten tekomenettelyihin, ettei yhteisön lainsäädännössä kielletä teknisten alojen, arkkitehtuurialojen tai rakennusalojen yrityksiä osallistumasta julkisten sopimusten tekomenettelyihin missään jäsenvaltiossa, asettautumisvaltio mukaan luettuna, vaikka ne olisivat osakkaita muissa audiovisuaalipalveluja tarjoavissa yrityksissä jossakin jäsenvaltiossa, asettautumisjäsenvaltio mukaan luettuna.

Julkisia hankintoja koskevassa yhteisön lainsäädännössä esitetään tyhjentävä luettelo niistä perusteista, joiden nojalla yritykset eivät saa tehdä julkisia hankintasopimuksia. Eräs esimerkki tällaisesta perusteesta on yrityksen asettaminen selvitystilaan, kun sen johdon on todettu syyllistyneen väärinkäytökseen tai jos yritys ei ole täyttänyt vero- tai sosiaaliturvavelvoitteitaan. Jäsenvaltiot eivät saa lisätä uusia perusteita tähän luetteloon. Komissio voi vahvistaa palveludirektiiviä koskevan ehdotuksen osalta, että kaikki mainitut palvelut kuuluvat sen soveltamisalaan.

On totta, että jotkin jäsenvaltiot asettavat monialaisille toimille rajoituksia, joilla voidaan rajoittaa joko sijoittautumisvapautta tai palvelujen rajatylittävää tarjontaa. Tällaisten mahdollisten esteiden poistamiseksi ehdotuksen 30 artiklassa säädetään, että jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei palveluntarjoajille aseteta vaatimuksia, jotka velvoittavat harjoittamaan yksinomaan tiettyä toimintaa tai joilla rajoitetaan erilaisten toimintamuotojen harjoittamista yhdessä tai osana yhteistyöhanketta.

Poikkeuksia ovat kuitenkin säänneltyjen ammattien harjoittajat, palveluntarjoajat, jotka tarjoavat sertifiointi- ja akkreditointipalveluja, teknisiä tarkastuspalveluja ja testaukseen tai kokeisiin liittyviä palveluja. Kun monialatoiminta sallitaan, jäsenvaltioiden on varmistettava, että estetään eturistiriidat ja tiettyjen toimintojen väliset yhteensopimattomuudet ja että tarvittaessa taataan riippumattomuus ja puolueettomuus sekä ammattietiikkaan liittyvien vaatimusten yhteensopivuus. Näitä vaatimuksia tarkastellaan jäsenvaltioiden ja komission keskinäisessä arviointimenettelyssä.

  Batzeli (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää komission jäsentä hänen antamastaan selkeästä vastauksesta kysymykseeni ja lisätä vielä, että Kreikan lainsäädännössä vahvistetut perusosakkuuteen perustuvat rajoitukset eivät kosketa ainoastaan rakennusyrityksiä, jotka mainitaan kysymyksessäni, vaan komission palveludirektiivillä on vaikutusta kaikkiin talouden alan palveluihin aina kun niitä siirretään ja ehdotetaan. Mainitsen esimerkkeinä elintarvike-, mainos-, matkailu- ja arkkitehtuuriyritykset sekä yksityishenkilöt ja -yritykset. Siksi katson, että mukautuksessa on otettava huomioon tämä näkökulma. Kiitos paljon.

  McCreevy, komission jäsen. (EN) Kiitän arvoisaa jäsentä hänen lisähuomautuksestaan. Palveludirektiivin sisällöllä ei ole minkäänlaista vaikutusta arvoisan jäsenen mainitsemaan ongelmaan, ja komissio on todellakin tietoinen Kreikan asiaa koskevasta lainsäädännöllisestä kehyksestä. Komissio on yhteydessä maan viranomaisiin ja tutkii parhaillaan tilannetta.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 42 esittäjä Jacek Protasiewicz (H-0092/05)

Aihe: Puolalaisten työntekijöiden ja yritysten syrjintä EU:n sisämarkkinoilla

EU:n sisämarkkinoilla kohdellaan eriarvoisesti puolalaisia yrityksiä ja työntekijöitä, jotka joutuvat toiminnassaan kohtaamaan epäreiluja esteitä. Onko komissio tietoinen perussopimusten (liittymissopimus, liite XII, henkilöiden vapaa liikkuvuus, luku 13, ja erityisesti henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevat siirtymämääräykset), vastaisesta syrjinnästä tai määräyksistä, joita esiintyy kansallisessa lainsäädännössä EU:n jäsenvaltioissa Itävallassa, Alankomaissa ja Italiassa, jotka sallivat kyseisen käytännön, tai onko komissio tietoinen Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 49 artiklan 1 kohdan ja direktiivin 96/71/EY⁽¹⁾ 1 artiklan, joka koskee tilapäisten työntekijöiden lähettämistä työvoiman vuokrausta harjoittavan yrityksen toimesta, rikkomisesta Saksassa? Mitä toimenpiteitä komissio on toteuttanut tai aikoo toteuttaa asian käsittelemiseksi?

  McCreevy, komission jäsen. (EN) Palvelujen tarjoamisen vapaudesta totean, että komission tietoon on tuotu ne ongelmat, joita uusien jäsenvaltioiden yritykset kohtaavat, kun nämä lähettävät työntekijöitään Alankomaihin. Olemme saaneet asiasta muutamia kanteluja. Komissio tarkastelee aihetta parhaillaan sen varmistamiseksi, että perustamissopimuksen 49 artiklassa säädettyä palvelujen tarjoamisen vapautta noudatetaan ja kaikki perusteettomat esteet poistetaan.

Komissio ei ole tietoinen tapauksista, joissa Italiassa, Saksassa tai muissa jäsenvaltioissa toimivia puolalaisia yrityksiä olisi syrjitty. Komissiolle ei ole esitetty tällaisia kanteluja. Komissio aikoo kuitenkin kirjoittaa asianosaisille jäsenvaltioille pyytääkseen lisätietoa sen toteamiseksi, onko EU:n sääntöjä mahdollisesti rikottu. Toimitettujen tietojen perusteella komissio arvioi kunkin jäsenvaltion tilannetta ja päättää asianmukaisista jatkotoimista.

  Protasiewicz (PPE-DE).   (PL) Monet kiitokset arvoisa puhemies, kiitos arvoisa komission jäsen. Haluaisin tiedottaa komission jäsenelle, että Puolan saamien raporttien mukaan, joihin sisältyy myös hallitusraportteja, kolmessa EU:n jäsenvaltiossa sovelletaan edelleen lainsäädäntöä, jossa ei oteta huomioon 1. toukokuuta 2004 tapahtunutta EU:n laajentumista. Näiden maiden lainsäädännön mukaan ennen kyseistä ajankohtaa voimassa olleita sääntöjä sovelletaan vastakin uusien jäsenvaltioiden yrittäjiin. Samalla seitsemässä muussa jäsenvaltiossa sovelletaan käytäntöjä, jotka ovat henkilöiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan periaatteen ja uusista jäsenvaltioista, myös Puolasta, olevien yritysten sijoittautumisvapautta EU:n yhteismarkkinoilla koskevan periaatteen vastaisia. Toimitan komission jäsenelle erittäin mielelläni asiaa koskevat esimerkkitapaukset. Kiitän teitä.

  McCreevy, komission jäsen. (EN) EU:n kansalaisten ja yritysten on voitava luottaa EU:n oikeudelliseen kehykseen, jotta yhteisöstä säilyisi myönteinen kuva. Perustamissopimuksessa säädetyt vapaata liikkuvuutta koskevat säännökset ovat ehdottoman tärkeitä EU:lle, ja ne ovat eräs unionin jäsenyyden tuomista tärkeimmistä eduista. Siksi komissio katsoo, että on ensisijaisen tärkeää säilyttää sisämarkkinoiden yhtenäisyys, ja se käsittelee huolellisesti kaikki kantelut täsmälleen samalla tavoin riippumatta siitä, mistä kantelut tulevat tai mitä jäsenvaltiota ne koskevat.

Komissio on tietoinen siitä, että muutamat jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön kansallisia toimia, jotka eivät ole liittymissopimuksessa vahvistettujen työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevien siirtymäsäännösten mukaisia. Komissio pohtii näitä kysymyksiä ja perustamissopimusten valvojana se ottaa yhteyttä asianomaisiin jäsenvaltioihin.

  Harbour (PPE-DE). – (EN) Puolalaisen kollegamme esittämän kysymyksen johdosta haluaisin kysyä komission jäseneltä McCreevyltä, onko hän kanssani samaa mieltä siitä, että palvelujen sisämarkkinoita koskevassa direktiiviehdotuksessa on tarkoitus käsitellä nimenomaan tämänkaltaisia ongelmia. Voiko hän antaa vahvistusta sille, mitä luin eräästä riippumattomasta raportista tällä viikolla: direktiivillä selvästikin alennetaan hintoja, lisätään tuotantoa eri puolilla Euroopan unionia, luodaan 600 000 uuttaa työpaikkaa ja lisätään palvelukauppaa. Aikooko komission jäsen lopultakin vahvistaa kannattavansa yksiselitteisesti tätä direktiiviä ja olevansa halukas tekemään parlamentin kanssa yhteistyötä, jotta varmistetaan sen nopea ja joustava täytäntöönpano?

  McCreevy, komission jäsen. (EN) On epäilemättä totta, että kaikilla EU:n palvelualaa edistävillä toimilla olisi valtava taloudellinen vaikutus. Kuten arvoisat jäsenet tietävät, noin 70 prosenttia unionin bruttokansantuotteesta tulee palveluista. Siksi kaikilla toimilla, joissa vauhditetaan merkittävästi palvelualaa, olisi valtaisa vaikutus työpaikkojen luomiselle. Palveludirektiivi on eräs keino, jolla pyritään vapauttamaan tämä ala ja saamaan aikaan tällainen merkittävä taloudellinen vaikutus.

Olen tietoinen eri tutkimuksista, joita on tehty näin luotavien uusien työpaikkojen määrästä. Kuten arvoisa jäsen hyvin tietää, palveludirektiiviluonnos on herättänyt paljon keskustelua jäsenvaltioissa ja kaikilla alueilla kaikkialla EU:ssa. Arvoisa jäsen tietää senkin, että teen yhteistyötä parlamentin jäsenten kanssa ja toivon, että voimme varmistaa, että kun palveludirektiivin eri vaiheet on saatettu loppuun, sillä edistetään hyvin voimakkaasti taloutta niin, että otetaan huomioon parlamentin jäsenten ja muiden oikeutetut huolenaiheet.

  Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluan tietää, koskeeko työntekijöiden lähettämistä koskeva direktiivi tosiasiassa tilapäistä työvoimaa vuokraavia yrityksiä vai onko tässä yhteydessä vaarana, että tulevaisuudessa voidaan turvautua lainkiertämistarkoituksessa tehtyihin tai näennäisiin sopimuksiin.

  McCreevy, komission jäsen. (EN) Meidän on noudatettava sitä kantaa, joka omaksuttiin, kun uudet jäsenvaltiot liittyivät unioniin. Jos jotkin jäsenvaltiot turvautuvat menettelyihin, jotka ovat liittymissäännösten vastaisia, komissio seuraa näitä menettelyjä ja ryhtyy asiaa koskeviin toimenpiteisiin.

On totta, että jotkin jäsenvaltiot ovat neuvotelleet erityissäännöistä, ja jos ne toimivat näiden sääntöjen mukaisesti, vaikeuksia ei ilmene, mutta jos muut eivät tee niin, on ryhdyttävä toimiin.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 43 esittäjä Johan Van Hecke (H-0050/05)

Aihe: Polkumyynti ja laiton tuonti Ukrainasta: alkuperäistodistuksien väärentäminen

PET-pullot (muoviset pullot) valmistetaan esimuoteissa. Euroopan unioni perii esimuoteista 6,5 prosentin tuontiveron. EU myöntää tietyille valtioille, kuten Ukrainalle, 0 prosentin erityistariffin, kun esimuoteista esitetään alkuperäistodistus (lomake A). Ukrainan kohdalla lomake todistaa, että esimuotit on valmistettu Ukrainasta tai Euroopan unionista saadusta materiaalista.

Kysymyksen esittäjä on saanut tietoonsa, että Ukrainasta tuodaan Euroopan unioniin A-lomakkeen (alkuperäistodistuksen) nojalla erittäin huokeita esimuotteja, joita ei ole mahdollista tuottaa nykyisten eurooppalaisten raaka-ainehintojen vuoksi yhtä edullisesti. Kyseessä on siis polkumyynnistä ja/tai alkuperäistodistuksien väärentämisestä (tuotteisiin käytetään Aasiasta peräisin olevaa materiaalia). Tuontitullit vältetään muiden tavarantoimittajien kustannuksella. Onko komissio tietoinen edellä mainituista seikoista? Tutkiiko se asiaa ja toteuttaako se tarvittavia toimia? Ottaako se asian käsiteltäväksi Ukrainan viranomaisten ja tarpeen vaatiessa Euroopan petostentorjuntaviraston kanssa?

  Kovács, komissio. (EN) Kysymyksessä esitetyt tiedot voivat viitata vähintäänkin kolmeen mahdolliseen ongelmaan, joita kutakin on tarkasteltava eri tavoin. Jos Ukrainan kautta kierretään polkumyynnin ja/tai tukien vastaisia toimenpiteitä, joita sovelletaan useissa EU:n ulkopuolisissa maissa – kuten Australiassa, Kiinassa, Intiassa, Indonesiassa, Koreassa, Malesiassa ja monissa muissa maissa – yhteisön tuottajien olisi esitettävä pyyntö sääntöjen kiertämistä koskevien tutkimusten aloittamiseksi polkumyynnin ja tukien vastaisia toimenpiteitä koskevien asiaan liittyvien sääntöjen mukaisesti.

Jos tuote on ukrainalaista alkuperää ja se tuodaan yhteisön markkinoille polkuhintaan ja näin aiheutetaan vahinkoa yhteisön tuottajille, yhteisön tuottajia kehotetaan esittämään pyyntö uuden polkumyyntiä koskevan tutkimuksen käynnistämiseksi polkumyyntiä koskevan perusasetuksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti.

Komission yksiköt, jotka toimivat kaupan suojaamiseksi, ovat tuottajien käytettävissä, ja ne selventävät asiaa koskevia vaatimuksia ja menettelyjä polkumyynnin vastaisten toimien toteuttamiseksi.

Jos kyse on alkuperätodistusten väärentämisestä, tulliviranomaisia ja EU:n petostentorjuntavirastoa OLAFia olisi kehotettava ryhtymään toimiin. OLAF on velvollinen suojelemaan Euroopan yhteisön taloudellisia etuja, mihin sisältyy myös sääntöjenvastaisuuksien ja laittoman kaupan tutkiminen voimassa olevan yhteisön lainsäädännön rajoissa. Tällaisia ovat myös polkumyynnin ja tukien vastaisia toimenpiteitä koskevan yhteisön lainsäädännön soveltamisen yhteydessä havaitut sääntöjenvastaisuudet. Haluan lisätä, ettei tällä alalla ole vireillä tutkimuksia eikä OLAFilla ole todisteita tällaisesta tilanteesta. OLAFilla on kuitenkin hyvät yhteistyösuhteet Ukrainan tulliviranomaisiin.

Lopuksi haluaisin toistaa, että komissio on kiitollinen arvoisan jäsenen antamista tiedoista ja se tutkii kaikki eurooppalaisten yritysten toimittamat asiaa koskevat tiedot. Näiden tietojen perusteella se ryhtyy asianmukaisiin toimiin.

  Van Hecke (ALDE). – (NL) Kiitos arvoisa puhemies ja kiitos arvoisa komission jäsen hyvin kattavasta vastauksestanne. Kysymyksen esittämisen jälkeen olen todellakin saanut vahvistusta eri tahoilta sille, että kyse on jokseenkin järjestelmällisestä ja sen verran laajasta käytännöstä, että eurooppalaiset PET-pullojen valmistajat kärsivät sen seurauksena valtavia menetyksiä. Siksi mielestäni on tärkeää, että komissio pyytää OLAFia käynnistämään tutkimuksen. Lisäksi voin tiedottaa komission jäsenelle, että eurooppalaiset tuottajat ovat pyytäneet menettelytapojen mukaisesti polkumyyntiä koskevan lainsäädännön tarkistamista. Arvoisa komission jäsen, esitän teille siksi hyvin erityisluontoisen kysymyksen. Kun otetaan huomioon tilanteen vakavuus ja sen mahdolliset seuraukset teollisuudellemme, oletteko valmis ryhtymään asian johdosta pikaisiin toimenpiteisiin?

  Kovács, komissio. (EN) Kuten arvoisa jäsen tietää, kysymys kuuluu komission jäsenen Mandelsonin tehtäväalueeseen, joten en voi antaa yksityiskohtaista vastausta lisäkysymykseenne. Voin kuitenkin luvata, että tiedotan siitä asianmukaisesti kollegalleni, ja jos hän katsoo sen tarpeelliseksi, hän käynnistää varmastikin aihetta koskevan tutkimuksen.

Osa II

Komission jäsenelle Kovacsille osoitetut kysymykset

Puhemies. Kysymys nro 44 jätetään käsittelemättä, koska kysymyksen esittäjä ei ole paikalla.

Komission jäsenelle Barrotille osoitetut kysymykset

  Puhemies.

Kysymyksen nro 45 esittäjä Bernd Posselt (H-0575/04)

Aihe: Ratayhteys Pariisi - Strasbourg - München - Budapest

Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä vauhdittaakseen Pariisin ja Strasbourgin sekä edelleen Münchenin ja Budapestin yhdistävän ratayhteyden toteutusta?

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Haluaisin vastata Euroopan laajuisen ratayhteyden toteuttamista koskevaan ensimmäiseen kysymykseen jäljempänä esitetyllä tavalla. Vastaan jäsen Posseltin kysymykseen seuraavasti: Euroopan laajuinen ratayhteys Pariisi – Strasbourg – München – Budapest on eräs Euroopan parlamentin ja neuvoston 29. huhtikuuta 2004 sopimista Euroopan laajuiseen verkostoon liittyvistä 30 ensisijaisesta hankkeesta. Se on itse asiassa ensisijainen hanke nro 4 (itäinen ratayhteys) ja nro 17 (ratayhteys Pariisi – Strasbourg – Stuttgart – Wien – Bratislava). Joidenkin tähän rataan liittyvien yhteistä etua koskevien hankkeiden valmistelut tai toteuttaminen ovat edenneet pitkälle, etenkin itäinen suurnopeusrata Vaires'n ja Baudrecourtin välillä ja Tonavan ratayhteyden parantaminen Salzburgin ja Wienin välillä. Muilta osin ja etenkin jäsenvaltioiden (Ranskan ja Saksan, Saksan ja Itävallan) välisillä rajat ylittävillä rataosuuksilla on esiintynyt merkittäviä viivästyksiä varsinkin rahoitukseen liittyvistä syistä.

Arvoisa puhemies, komissio aikoo nimittää eurooppalaisen koordinaattorin tähän hankkeeseen osallistuvien kansallisten ja alueellisten, julkisten ja yksityisten kumppanien toimien yhteensovittamisen parantamiseksi. Julkenen toivoa, että minä itse voin ehdottaa pikaisesti tällaisen koordinaattorin nimittämistä komissiolle. Komissio on jo muutamien vuosien ajan antanut merkittävää rahoitusta tällaisille hankkeille. Saksan ja Itävallan väliselle Euroopan laajuiselle ratahankkeelle on myönnetty 315 miljoonaa euroa Euroopan laajuisia liikenneverkkoja koskevasta talousarvio-otsakkeesta, ja vuosille 2005 ja 2006 on suunniteltu myönnettävän 66 miljoonaa euroa lisämäärärahoja, ja komissio on ehdottanut, että Euroopan laajuisen liikenneverkoston talousarviota kasvatetaan 20 miljoonaan euroon vuosina 2007–2013.

Arvoisa puhemies, on ilmeistä, että tätä ehdotusta koskevan talousarvion hyväksyminen on ehdoton vähimmäisvaatimus sille, että voimme vauhdittaa Euroopan laajuisen ratayhteyden kaltaisia hankkeita. Toivon hartaasti, että jäsenvaltiomme hyväksyvät komission ehdottamat rahoitusnäkymät.

  Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluaisin todeta aluksi, että olen tyytyväinen komission jäsenen antamaan hyvin konkreettiseen vastaukseen ja myös siihen, että hän aikoo nimetä tällaisen koordinoijan. Mielestäni tämä on tärkeää, sillä muutoin tämä tärkeä ratayhteys, jota voitaisiin ulottaa myöhemmin myös Prahaan ja muihin kaupunkeihin, jää vain toiveuneksi. Mielestäni meidän on vaadittava tämän hankkeen nopeaa täytäntöönpanoa.

Haluan myös esittää komission jäsenelle kaksi hyvin erityistä lisäkysymystä. Ensinnäkin, miten Strasbourgin ja Kehlin välinen Reinin siltaa koskeva suunnitelma on edennyt. Kuten kaikki tiedämme, siltahan on nyt yksiratainen, ja sen parantaminen on ensisijaisen tärkeää. Se on pieni mutta hyvin tärkeä osa koko hanketta. Toiseksi, mitä voitte kertoa Brysselistä Luxemburgin kautta Strasbourgiin johtavasta poikittaisyhteydestä, josta myös on keskusteltu?

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Kiitän arvoisaa jäsentä tästä merkityksellisestä kysymyksestä. Kun suuntaviivoja tarkistettiin huhtikuussa 2004, niihin lisättiin Stuttgartin, Münchenin, Salzburgin, Wienin, Bratislavan ja Budapestin väliset pääradan itäiset rataosuudet, joita ovat Baudrecourtin, Strasbourgin ja Stuttgartin radat ja Reinin ylittävä Kehlin silta, joka on ensisijainen hanke nro 17.

Baudrecourtin ja Strasbourgin väliseen ratayhteyteen liittyvien töiden pitäisi alkaa vuoden 2010 tienoilla. Strasbourgin ja Appenweierin välille suunniteltu Kehlin silta, jonka mainitsitte, on eräs suuri pullonkaula, joten Saksaa ja Ranskaa koskevat ensisijaiset suunnitelmat ovat muuttuneet. Saksan ja Ranskan hallitukset ovat antaneet yhteisen julistuksen, jonka mukaan nyt näyttää siltä, että hanke voitaisiin saattaa päätökseen vuoteen 2010 mennessä.

Toivon, että tämä ensisijainen hanke voidaan toteuttaa, jotta näiden kahden jäsenvaltion, Ranskan ja Saksan, välille ja samalla monien muiden jäsenvaltioiden välille luodaan yhteys. Tämä hanke hyödyttää koko Eurooppaa ja näin ollen luonnollisestikin myös Strasbourgia.

  Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, katsotteko te, arvoisa komission jäsen, että jäsenvaltioiden väliset rajanylityspaikat voisivat olla oikeutettuja saamaan erityistä tukea, ja onko todellakin välttämätöntä, että rakennettava ratayhteys on nimenomaan suurnopeusrata?

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Voimme varmastikin määrittää jäsenvaltioiden väliset yhteydet erääksi ensisijaiseksi tavoitteeksi unionin saamien taloudellisten varojen rajoissa. En sulje pois mahdollisuutta lisätä merkittävästi tämäntyyppiselle toiminnalle annettavaa tukea.

  Sonik (PPE-DE).   (PL) Arvoisa komission jäsen, mainitsitte Pariisista Budapestiin Berliinin, Bratislavan ja Prahan kautta johtavan yhteyden. Onko Itä- ja Pohjois-Eurooppaan suunniteltu vastaavanlaista ratayhteyttä, esimerkiksi Pariisista Berliinin kautta Varsovaan tai etäämmälle?

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Euroopan laajuisten hankkeiden koko ajatus on tietenkin siinä, että ne ovat liikennekäytäviä. On täysin selvää, että haluan ehdottaa komissiolle koordinaattorin nimittämistä nimenomaan siksi, että näkisimme, miten kaikkia hankkeeseen liittyviä rataosuuksia käsitellään aikanaan osana tätä liikennekäytävää.

  Puhemies. Kysymyksen nro 46 esittäjä John Purvis (H-0002/05)

Aihe: Maantieliikenteessä tapahtuvat onnettomuudet

Onko olemassa todisteita siitä, että vasemmanpuoleisen liikenteen maista tulevat kuljettajat joutuvat todennäköisemmin liikenneonnettomuuteen oikeanpuoleisen liikenteen maissa kuin kyseisten maiden asukkaat ja vastaavasti oikeanpuoleisen liikenteen maista tulevat kuljettajat vasemmanpuoleisen liikenteen maissa? Lisääkö jakautuminen oikeanpuoleisen ja vasemmanpuoleisen liikenteen maihin maanteiden liikenneonnettomuuksien määrää ja niiden vakavuutta?

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Vastaan John Purvisin kysymykseen ensinnäkin siten, että kiinnitämme tietenkin suurta huomiota tällaisiin tieonnettomuuksien aiheuttamiin ongelmiin ja että, kuten totesimme aiemmin ajokortteja koskevan mietinnön käsittelyn yhteydessä, kaikki nämä ongelmat ovat hyvin tärkeitä.

Tämän todettuani haluan sanoa, että sen enempää komissiolla kuin jäsenvaltiollakaan, jota asia eniten koskettaa, nimittäin Yhdistyneellä kuningaskunnalla ei ole tilastotietoja, jotka osoittaisivat suoraan vasemmanpuoleisen tai oikeanpuoleisen liikenteen vaarat. Ylipäätään niiden onnettomuuksien määrä, joissa mannereurooppalaiset autoilijat ovat osallisina Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja päinvastoin, on liian pieni, jotta voisimme tehdä siitä tilastollisia arvioita tai muita päätelmiä. Tämä on vastaukseni jäsen Purvisin kysymykseen.

  Purvis (PPE-DE). – (EN) Arvoisa komission jäsen, teillä ei ehkä ole asiaa koskevia tilastotietoja, mutta ainakin minä joudun aivan liian usein lukemaan vaalipiirini Skotlannin sanomalehdistä, miten ulkomaisia matkailijoita kuolee tai loukkaantuu Skotlannin maanteillä ja etenkin teillä, joissa kaksikaistaiset ajotiet muuttuvat nelikaistaisiksi ja nelikaistaisista taas kaksikaistaisiksi.

Voiko komission jäsen käynnistää asiaa koskevien tilastotietojen keruun sen toteamiseksi, olisiko asialle tehtävä jotain – olisiko asianomaisia jäsenvaltioita mahdollisesti kannustettava varmistamaan, että mahdollisimman monet tärkeimmistä pääväylistämme ovat nelikaistaisia – esimerkiksi Perthin ja Invernessin välinen valtatie? Haluaisin myös tietää, onko pohdittu tarvetta yhdenmukaistaa käytäntöä, millä puolen tietä Euroopassa ajetaan.

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) En epäröi vastata jäsen Purvisille, että tähän kysymykseen on sovellettava toissijaisuusperiaatetta, ja jäsenvaltioiden on todellakin itse päätettävä, onko infrastruktuureja parannettava. Haluaisin sanoa jäsen Purvisille, ettei meillä ole aikomusta yhdenmukaistaa sitä, millä puolen tietä Euroopan unionissa ajetaan, kun otetaan huomioon siirtymävaiheeseen liittyvät kohtuuttomat kustannukset ja onnettomuuksien määrän ennakoitavissa oleva kasvu.

Ehdottamanne parannukset ovat kuitenkin järkeviä, ja katson, että kyseessä olevien jäsenvaltioiden olisi pyrittävä vastaamaan niihin. Komissio on joka tapauksessa tyytyväinen toimiin, joilla lisätään tietoa Euroopassa tapahtuvien onnettomuuksien syistä, ja se on ottanut tehtäväkseen ehdottaa toimenpiteitä, joilla autetaan puolittamaan tieliikenneonnettomuuksien kuolonuhrien määrä.

  Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, haluaisin vielä palata komission jäsenen jäsen Purvisin viimeksi esittämään kysymykseen antamaan vastaukseen.

Me kaikki tiedämme, että jokainen tieliikenteen kuolonuhri on liikaa. Koska tulen jäsenvaltiosta, jossa toissijaisuutta korostetaan voimakkaasti, uskon, että puhuttaessa nimenomaan yhdenmukaisista säännöistä, joita tarvitsemme maantieliikenteen, nopeusrajoitusten ja muiden sääntelemiseksi, meidän on kysyttävä komissiolta, onko keskusteltu tai arvioitu, minkälaisiin toimenpiteisiin tässä tilanteessa olisi järkevää ryhtyä.

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa jäsen Schierhuber, meillä on määräaika. Tarkoitan tällä sitä, että vuosi 2005 on unionin laatiman, kuolonuhrien määrän puolittamiseen tähtäävän kymmenvuotisohjelman puoliväli. On ilmeistä, että vuonna 2005 tehdään myös yleinen arviointi. Keräämme parhaillaan tietoja, jotta voimme vauhdittaa toiseen vaiheeseen liittyviä toimenpiteitämme ja saavuttaa tämän kunnianhimoisen mutta keskeisen tavoitteen, joka liittyy unionin tieliikenteessä tapahtuvien kuolinonnettomuuksien puolittamiseen. Kiitos siitä, että jaatte kanssamme tämän huolenaiheen, josta kaikkien olisi oltava tietoisia.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 47 esittäjä Dimitrios Papadimoulis (H-0006/05)

Aihe: Satamapalveluja koskeva direktiiviehdotus

Satamapalveluja koskevassa direktiiviehdotuksessaan (KOM(2004)0654/lopullinen) komissio antaa tähän asti selkeimmän määritelmän omahuolinnasta ja sen soveltamisesta. Tästä huolimatta monet suuret järjestöt, kuten Euroopan kuljetustyöntekijöiden liitto ja Euroopan satamayhteisö, ovat huolissaan sosiaalisten häiriöiden mahdollisuudesta satamissa, mahdollisten investoijien kaikkoamisesta sekä tästä johtuvasta kilpailukyvyn laskusta. Mitä komissio vastaa ammattijärjestöjen huolenaiheisiin ja kuinka se aikoo taata, että ammattiliittoihin jo kuuluvat työntekijät eivät joudu sellaisen syrjinnän kohteeksi, joka saattaa johtaa heidän työllisyysnäkymiensä ja palkkansa alenemiseen?

Kuinka komissio aikoo vastata edellä mainittujen ammattijärjestöjen väitteeseen siitä, että omahuolintalauseke on ristiriidassa Kansainvälisen työjärjestön satamatyötä koskevan yleissopimuksen nro 137 kanssa?

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, haluaisin vastata jäsen Papadimoulisille, että komission ehdottamassa satamapalveludirektiiviin liittyvässä tekstissä ilmaisu "omahuolinta" ja sen soveltaminen määritetään entistä yksityiskohtaisemmin. Keskustelu satamapalveluja koskevasta direktiiviehdotuksesta ei kuitenkaan ole vielä päässyt kunnolla käyntiin.

Kesäkuulle suunniteltu, liikenne- ja matkailuvaliokunnassa järjestettävä kuuleminen on erinomainen tilaisuus pohtia yksityiskohtaisemmin perusnäkökohtia, kuten yhteiskunnallisia näkökohtia, ja kuulla kaikkien asianosaisten mielipiteet. Ehdotuksessa omahuolinta edellyttää lupaa, jonka perusteita ovat palkka- ja työolot. Luvan käyttöönotolla pyritään varmistamaan muun muassa se, että omahuolitsijat noudattavat satamissa sovellettavia palkka- ja työehtoja.

Siksi komissio ei usko, että sen ehdotuksella ja etenkään omahuolintalausekkeilla olisi kielteisiä vaikutuksia satama-alalla jo nyt työskentelevien ihmisten työllisyyteen ja tuloihin.

Lisäksi komissio katsoo, että sen direktiiviehdotuksessa mainittujen periaatteiden ja sääntöjen soveltaminen johtaa lisääntyvän liikenteen siirtymiseen meriliikenteeseen, millä lisätään epäilemättä liiketoimintaa ja luodaan uusia työpaikkoja Euroopan satamissa.

Kun komissio esitteli direktiiviehdotuksensa, se kehotti jäsenvaltioita ratifioimaan kansainvälisten järjestöjen puitteissa tehdyt yleissopimukset ja etenkin Kansainvälisen työtoimiston asiaa koskevat yleissopimukset, kysymyksessänne mainitsemanne satamatyötä koskeva ILO:n yleissopimus mukaan luettuna.

Toivon, että kesäkuussa järjestettävässä kuulemisessa ehdotuksen tarkastelu tuottaa tulosta ja että saamme aikaan tasapainoisen tekstin, jonka avulla voimme elvyttää tätä alaa. Samalla on tietenkin pidettävä kiinni työoloja koskevista vaatimuksista, jotka ovat minulle henkilökohtaisesti hyvin tärkeitä.

  Papadimoulis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa komission jäsen, sallinette minun väittää toisin. Olen tässä asiassa eri mieltä kanssanne. Kun komissio esitteli ehdotuksensa neuvostolle joulukuussa 2004, ammattiyhdistysten lisäksi monet jäsenvaltiot esittivät arvostelua. Näistä Ranska, Saksa, Englanti, Ruotsi ja Belgia arvostelivat komissiota siitä, ettei se huolehtinut aiheen riittävästä kuulemisesta eikä tutkinut esityksen seurauksia. Kun otetaan huomioon kielteinen suhtautuminen komission esittämään ehdotukseen, jonka Euroopan parlamentti torjui, aiotteko tarkastella uudelleen ehdotuksen sisältöä vai aiotteko edetä ehdotuksessa reaktioista huolimatta?

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa jäsen Papadimoulis, ehdotus torjuttiin lainsäädäntömenettelyn lopussa, kun työt oli jo saatettu loppuun. Tämän takia komissio ei kirjoittanut tekstiä kokonaan uudelleen, vaan se halusi ottaa huomioon keskustelujen aikana esitetyt huolenaiheet ja näkökohdat. Mielestäni komissio oli oikeassa varatessaan itselleen aikaa ja antaessaan itselleen mahdollisuuden kuulla kaikkia osapuolia. Huolehdin henkilökohtaisesti siitä, että tätä keskustelua käydään hyvin huolella.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 48 esittäjä Georgios Papastamkos (H-0008/05)

Aihe: Kaakkois-Euroopan liikenneverkot

Bulgarian ja Romanian lähestyvä liittyminen samoin kuin Balkanin maiden ja EU:n suhteiden siirtyminen tiivistetympään yhteistyöhön (vakautus- ja assosiaatiosopimukset, liittymistä valmisteleva strategia) nostavat esiin kysymyksen Kaakkois-Euroopan talousalueen yhdentymisestä, ennen kaikkea tieinfrastruktuurin ja rautatieliikenteen osalta.

Mitä konkreettisia aloitteita komissio on tehnyt tai aikoo tehdä vertikaalisten ja horisontaalisten rajatylittävien (kansainvälisten) yhteyksien luomiseksi ja vastaavan infrastruktuurin luomiseksi, jolla helpotetaan Kreikan, ehdokasvaltioiden ja muiden sellaisten Kaakkois-Euroopan maiden välistä rajatylittävää kauppaa, jotka valmistautuvat päättäväisesti suuntautumaan kohti Euroopan unionia?

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Haluaisin vastata jäsen Papastamkosille, että komissio määritti liittymisneuvottelujen aikana ja yhteisymmärryksessä asianomaisten valtioiden kanssa Romanian ja Bulgarian tulevat Euroopan laajuiset maantie- ja rautatieverkostot. Tärkeimmät yhteydet luodaan Kreikan kanssa.

Euroopan parlamentti ja neuvosto päättivät huhtikuussa 2004 Euroopan laajuisten verkostojen ensisijaisista hankkeista. Kreikan ja sen pohjoisten naapureiden ja Keski-Euroopan välisiä yhteyksiä parannetaan kahden hankkeen avulla: moottoritiellä Ateena – Sofia – Budapest ja päärautatieyhteydellä Ateena – Sofia – Budapest – Wien – Praha – Nürnberg. Länsi-Balkanin maat ja komissio allekirjoittivat 11. kesäkuuta 2004 yhteisymmärryspöytäkirjan edistääkseen alueen strategisia verkostoja, kuten komission aiemmin vuonna 2001 laatimassa kertomuksessa vahvistetaan. Siksi myös komissio on aktiivisesti mukana asianomaisten maiden toimissa, joilla pyritään kehittämään yleiseurooppalaisia liikennekäytäviä ja etenkin neljää tällaista liikennekäytävää. Liikennekäytävät 4, 8, 9 ja 10 koskevat Kreikkaa ja sen yhteyksiä Lounais-Eurooppaan.

Arvoisa jäsen Papastamkos, komissio perusti hiljattain minun ehdotuksestani korkean tason työryhmän, jonka puheenjohtajana toimii komission entinen varapuheenjohtaja Loyola de Palacio ja jonka tehtävänä on määrittää vuoden 2005 loppuun mennessä ensisijaiset väylät tai hankkeet, joilla yhdistetään laajentunut Euroopan unioni sen itäisiin ja eteläisiin naapureihinsa. Tässä yhteydessä tarkastellaan myös Kreikan yhteyksiä Länsi-Balkanin naapureihin. Viime vuosina komissio on kohdentanut Euroopan laajuisia verkostoja koskevasta talousarviosta, rakenteellisista rahoitusvälineistä tai Phare- ja Cards-ohjelmista suuria summia maantie- ja rautatiehankkeille, jotka liittyvät Kreikan ja sen pohjoisten naapureiden välisiin pääväyliin. Komissio aikoo myös lisätä toimiaan vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymien rajoissa. En kuitenkaan halua enää toistaa juuri esittelemiäni yksityiskohtia.

Asianomaisten valtioiden on itse tehtävä aloite sellaisten hankkeiden valmistelemiseksi ja ehdottamiseksi, joita voitaisiin tukea yhteisön varoilla ja Euroopan investointipankin lainoilla.

  Papastamkos (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä hänen yksityiskohtaisesta vastauksestaan. Huolenaiheeni johtuu siitä, että kyseinen talousalue on edelleen pirstaleinen ja eristäytynyt, ja sen alueellisen yhdentymisen ja Eurooppaan yhdentymisen tiellä on edelleen esteitä.

Esitän seuraavan lisäkysymyksen: aikooko komissio tosissaan antaa entistä suuremman painoarvon niille liikenneverkoille, joilla toisaalta edistetään Etelä-Euroopan yhdentymistä ja toisaalta yhdistetään ne Euroopan laajuisiin verkkoihin ja edistetään siten näiden maiden – Kaakkois-Euroopan maiden – ja Euroopan unionin välisiä yhteyksiä ja koko talousalueen yhdentymistä.

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa jäsen Papastamkos, se on eräs ensisijaisista hankkeistamme. Nyt kun Euroopan unioni on laajentunut ja Romanian ja Bulgarian liittyminen lähestyy, naapuruuspolitiikkamme alkaa hahmottua. Siksi katson, että tässä uudessa tilanteessa meidän on asetettava etusijalle ne liikennekäytävät ja -väylät, joihin kiinnititte huomiomme. Haluaisin myös sanoa, että odotan paljon Loyola de Palacion kertomukselta. On selvää, että hän laatii sitä antaumuksella, ja olen varma, että hän kuulee asiasta kaikkia jäsenvaltioita.

  Puhemies. Kysymyksen nro 49 esittäjä Ignasi Guardans Cambó (H-0016/05)

Aihe: Rautatieliikenteen avaaminen kilpailulle

Espanjan rautatiet vapautettiin säännöstelystä 1. tammikuuta 2005 direktiivin 2004/51/EY⁽²⁾ nojalla. Lissabonin tavoitteiden saavuttamisen ja Euroopan kilpailukyvyn varmistamisen kannalta kilpailun avaaminen on hyvin tärkeää. On kuitenkin olemassa seikkoja, jotka voivat estää säännöstelyn täydellisen purkamisen. Esimerkiksi puutteet turvallisuustodistusten yhdenmukaistamisessa voivat muodostaa tällaisen esteen.

Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä toteuttaakseen rautateiden vapauttamisen kaikkine käytännön seurauksineen ja estääkseen tiettyjä jäsenvaltioita tekemästä sisäisiä järjestelyjä, jotka voivat vaikeuttaa säännöstelyn purkamista?

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa jäsen Guardans Cambó, komissio varmistaa, että jäsenvaltiot panevat täytäntöön yhteisön säännöstön rautatieliikenteen alalla.

Tähän mennessä jäsenvaltioiden olisi pitänyt panna täytäntöön "rautateiden infrastruktuuripakettia" koskevat direktiivit ja rautateiden yhteentoimivuudesta annetut direktiivit. Rautateiden rahtiliikennemarkkinoiden avaamisesta totean, että jäsenvaltioiden olisi pitänyt panna täytäntöön "infrastruktuuripakettia" koskevat direktiivit ja etenkin direktiivi 2001/12 viimeistään 15. maaliskuuta 2003. Komissio on käynnistänyt rikkomismenettelyt täytäntöönpanotoimien, tai ainakin joidenkin täytäntöönpanotoimien, ilmoittamisen laiminlyönnin takia Saksaa, Yhdistynyttä kuningaskuntaa, Kreikkaa ja Luxemburgia vastaan. Tuomioistuin totesi maat syyllisiksi loka-marraskuussa 2004. Alankomaita, Belgiaa ja Espanjaa vastaan on käynnistetty rikkomismenettelyt riittämättömän tai virheellisen täytäntöönpanon johdosta.

Komissio varmistaa vastakin, että jäsenvaltiot täyttävät kaikilta osin yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanoa koskevat velvoitteensa. Se tekee näin varsinkin mainitsemanne direktiivin yhteydessä, joka on pantava täytäntöön 31. joulukuuta 2005 mennessä. Komissio seuraa rautatieinfrastruktuurin käyttöä koskevan uuden sääntelykehyksen tosiasiallista täytäntöönpanoa hyvin tiiviisti jäsenvaltioiden ja markkinatoimijoiden edustajista muodostuvan työryhmän välityksellä ja niitä rohkaistaan vaihtamaan tietoa kilpailumarkkinoiden kehittymistä koskevista arvioista ja kokemuksista komission kanssa.

On myös muita elimiä, joiden tehtävänä on seurata ja arvioida tasavertaista pääsyä markkinoille. Tällaisia ovat esimerkiksi edellä jo mainitsemallani rautateiden kehittämisestä annetulla direktiivillä 2001/12 perustettu neuvoa-antava sääntelyelin ja monet muut työryhmät, kuten rautatiealan sääntelyelinten työryhmä tai rautatielupia ja turvallisuustodistuksia myöntävien viranomaisten työryhmät.

Saanen sanoa teille arvoisa jäsen Guardans Cambó, että mielestäni tämä on hyvin tärkeä kysymys, sillä on ensisijaisen tärkeää, että meillä on voimakas rautatieala, jotta unionin ei tarvitse aina turvautua maantieliikenteeseen. Se olisi vahingollista paitsi ympäristölle myös kilpailukykyisen unionin edellyttämälle liikkuvuudelle Euroopassa pullonkaulojen syntymisen takia. Lisäksi se heikentäisi unionin kansalaisten matkustusmukavuutta.

  Guardans Cambó (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, kuten olette todennut, rautatieliikenteen vapauttamiseen kohdistuu suuria odotuksia. Tietänette kuitenkin, että etenkin turvallisuustodistukset – mainitsemani esimerkki liittyy maahan, jonka ehkä tunnette muita paremmin – estävät markkinoiden aidon vapauttamisen, kuten tapahtui aikanaan tavaroiden alalla. Tavaraliikenteessä tällaisia kutsutaan vaikutukseltaan vastaaviksi toimenpiteiksi; rajoituksiksi, joilla on vastaava vaikutus kuin aidoilla rajoitteilla.

Siksi haluaisin, että komissio paitsi tarkistaa, että itse vapauttamistoimet on pantu täytäntöön periaatteen mukaisesti, myös varmistaa, ettei toimien tosiasialliselle täytäntöönpanolle ole konkreettisia esteitä käytännössä.

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa jäsen Guardans Cambó, voin kertoa teille, että yhdyn täysin huolenaiheeseenne. Meidän on huolehdittava siitä, ettei rautatiemarkkinoiden vapauttamisen tiellä ole minkäänlaisia piiloesteitä. Mainitsitte etenkin turvallisuustodistukset. Tarvitsemme selvästikin riippumatonta viranomaista, joka myöntää turvallisuustodistuksia täysin objektiivisin perustein. Viittasitte myös useisiin jäsenvaltioihin, jotka tunnen hyvin. Haluan vakuuttaa teille, että vaadin niiltä aivan yhtä paljon, ja tulette näkemään sen piakkoin.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 50 esittäjä Ewa Hedkvist Petersen (H-0036/05)

Aihe: Ehdotus direktiiviksi ajovalojen pakollisesta käytöstä päiväsaikaan

EU:n alueella sovelletaan erilaisia määräyksiä ajovalojen käytöstä päiväsaikaan, ja eräissä jäsenvaltioissa, kuten Ruotsissa, ajovaloja on käytettävä päiväsaikaan kaikilla maanteillä. Näistä maista saadut kokemukset osoittavat, että ajovalopakko kohentaa liikenneturvallisuutta huomattavasti. Tutkimuksissa on havaittu, että ajovalojen pakollinen käyttö päiväsaikaan vähentää päiväsaikaan tapahtuvia liikennekuolemia jopa 24 prosentilla⁽³⁾.

Neuvosto pyrkii käsittääkseni edistämään Luxemburgin puheenjohtajakaudella ajovalojen pakollista käyttöä päiväsaikaan koskevaa direktiiviä, ja se on pyytänyt komissiota hyväksymään valmisteltavana olleen ehdotuksen. Komission on kuitenkin kerrottu haluavan lykätä ehdotuksen hyväksymistä kunnes maantieliikenteen kolmannen turvallisuusohjelman väliarviointi on julkaistu (arviointi julkaistaan kesäkuussa).

Voiko komissio vahvistaa, että se on valmistelemassa kyseistä ehdotusta ja että se hyväksytään erittäin kiireellisenä asiana sen sijaan, että odotettaisiin toisen aineiston valmistumista?

Ajovalojen pakollinen käyttö päiväsaikaan on tunnetusti erittäin tehokas ihmishenkiä säästävä keino, josta ei aiheudu suuria kustannuksia ja lisäksi neuvoston puheenjohtaja haluaa asian etenevän. Kuuden kuukauden lisäodotus merkitsisi, että komissio laiminlyö oman jaettuun vastuuseen perustuvan lähestymistapansa liikenneturvallisuutta käsitellessään.

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Kiitän myös teitä siitä, että olette esittänyt tärkeän kysymyksen, joka toivoakseni auttaa meitä parantamaan tieliikenteen turvallisuutta Euroopassa.

Komissio vahvistaa, että se tarkastelee mahdollisuutta tehdä aloite, joka koskee ajovalojen käyttämistä päiväsaikaan kaikissa moottoriliikennevälineissä. Kuten totesitte, tämä toimi on sisällytetty useisiin kansallisiin tieliikennelakeihin ja monissa muissa jäsenvaltioissa se on vähintäänkin suosituksena. Jos tutkimustulokset osoittautuvat myönteisiksi, komissio aikoo jättää ehdotuksensa juuri mainitsemani Euroopan tieliikenteen turvallisuusohjelman väliarvioinnin julkaisemisen jälkeen. Sen odotetaan valmistuvan kuluvan vuoden toisella vuosipuoliskolla. Jää nähtäväksi, miten ehdotukseen vastataan.

Tällä välin komissio jatkaa neuvottelujaan asianomaisten tahojen ja etenkin moottoriteollisuuden kanssa. Meidän on esimerkiksi pohdittava mahdollisuutta ottaa käyttöön uusissa ajoneuvoissa erikoisvalot, jotka syttyisivät automaattisesti liikkeelle lähdettäessä. Tällaiset uudet valot kuluttavat vähemmän virtaa kuin ajovalot, sillä eräs meille esitetyistä vastaväitteistä koskee ajovalojen päiväkäytön virrankulutusta. Kun saatamme ajan tasalle tieliikenteen turvallisuusohjelmaamme, pyrimme vastaamaan tähän kysymykseen saamiemme kokemusten ja näistä kokemuksista saatujen oppien valossa.

  Hedkvist Petersen (PSE). (SV) Monet kiitokset vastauksestanne, joka on mielestäni kannustava. Meidän on hyödynnettävä kaikkia mahdollisuuksia – sekä nykyisiä mahdollisuuksia että eri jäsenvaltioissa esiin tulevia mahdollisuuksia – tieliikenteen turvallisuuden edistämiseksi. On tietenkin esitetty huolenaiheita siitä, että meidän on odotettava ensin arviointia ennen kuin voimme tehdä aloitteita. Haluaisin kysyä komission jäseneltä, aikooko komissio esittää useamman kuin yhden direktiiviehdotuksen väliarvioinnin jälkeen, koska tällaisesta mahdollisuudesta mainitaan nykyisessä maantieliikenteen turvallisuusohjelmassamme.

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa jäsen Hedkvist Petersen, en aio viivästyttää päätösten tekemistä. Uskon, että tekniset asiakirjat ovat saatavana seuraavien kuukausien aikana, minkä jälkeen komission on tietenkin hoidettava velvollisuutensa ja tehtävä ehdotuksia. Haluaisin kiittää teitä etukäteen tuestanne, sillä, kuten tiedätte, jäsenvaltioilla on aina jokin syy torjua tätä alaa koskevat tietyt toimenpiteet, vaikka tiedämmekin, että niiden avulla vähennetään tieliikenteen kuolonuhrien määrää Euroopassa.

  Mitchell (PPE-DE). – (EN) Voisinko pyytää komission jäsentä toimittamaan eteenpäin tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan ajovalojen päiväkäyttö vähentää merkittävästi tieonnettomuuksia. Voinko myös kysyä hänen näkemystään siitä, onko asian soveltaminen parasta jättää jäsenvaltioille? Jos komission jäsen haluaa edistää turvallisuutta, komissio voisi ryhtyä toimiin useilla aloilla – korostan, että esimerkiksi Ranskassa taksiautoilijoiden ei ole pakko käyttää turvavyötä mutta ylitettyään Saksan rajan, turvavyötä on käytettävä. Eikö tämä kysymys ole paras jättää jäsenvaltioiden vastuulle?

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Muutamissa jäsenvaltioissa ajovalojen päiväkäyttö on jo nyt pakollista. Tällaisia ovat Tšekki, Tanska, Suomi, Italia, Unkari ja Ruotsi. Ranskassa on otettu käyttöön ajovalojen päiväkäyttöä koskeva suositus talvella 2004/2005. Voimme aloittaa keskustelut ajoneuvoteollisuuden kanssa, jotta ajoneuvoihin asennetaan laitteet, jotka sytyttävät ajovalot automaattisesti, kun moottori käynnistyy. Sen jälkeen katsomme, miten sovellamme ajovalojen pakollista päiväkäyttöä kaikkiin moottoriliikennevälineisiin.

Kuten korostitte jäsen Hedkvistin kysymyksen johdosta, erään hiljattain tehdyn tutkimuksen mukaan ajovalojen käyttö päiväsaikaan auttaa vähentämään tieonnettomuuksien määrää merkittävästi, jopa 5–15 prosenttia. Eräs ongelma koski moottoripyöräilijöitä, mutta uskon että kaikki nämä ongelmat ratkaistaan.

Tämän voin kertoa teille tämänhetkisestä tilanteesta. Pyydän parlamentilta vähän kärsivällisyyttä, jotta voimme valmistella tätä lisätoimenpidepakettia Euroopan tieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 51 esittäjä Marta Vincenzi (H-0070/05)

Aihe: 2004/TREN/052

Komission ennakkoarvioissa komission toimista viitataan komission tiedonantoon käyttäjien oikeuksista liikennealalla (2004/TREN/052).

Mitä mahdollisuuksia komissiolla on sisällyttää mainittuun tiedonantoon ja tukea siinä yksiselitteisesti oikeutta liikenneinfrastruktuurien turvalliseen käyttöön olipa kyse matkustajista tai kauppatavaroista sekä määrätä pakolliseksi käyttäjien tarpeiden mukainen väylien kunnossapito ja korkealuokkainen suunnittelu ja tieverkon turvallisuuden vaaliminen Euroopan unionin valtioissa?

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Saanen ensin palata vähän taaksepäin: komissio antaa ajovalojen käyttöä koskevan tutkimuksen käyttöönne. Minulla ei ollut tietoja käytössäni, mutta tutkimus on teidän saatavana.

Vastaan nyt jäsen Vincenzin kysymykseen. Kuten komission valkoisessa kirjassa todetaan, 16. helmikuuta annetussa tiedonannossa matkustajien oikeuksien lujittamisesta komissio lupasi, että se tarkastelee vuonna 2005, mikä olisi paras keino parantaa matkustajien oikeuksia eri liikennemuodoissa ja taata ne. Tiedonannossa käsitellään matkustajien oikeuksia maantieliikenteen alalla kansainvälisen linja-autoliikenteen näkökulmasta.

Arvoisa puhemies, totean tieliikenteen turvallisuudesta – ja olemme keskustelleet siitä jo pitkään – että vuonna 2001 laaditussa valkoisessa kirjassa ehdotetaan kuolonuhrien määrän puolittamista vuoteen 2010 mennessä. Nykyisessä 25 jäsenvaltion unionissa kuolonuhrien määrä oli 50 000 vuonna 2001; vuonna 2010 määrä saa olla enintään 25 000. Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet tämän kunnianhimoisen tavoitteen. Vuonna 2003 komissio hyväksyi toimintasuunnitelman, joka koskee kolmea näkökulmaa; ajoneuvoja, kuljettajan käyttäytymistä ja tieinfrastruktuuria. Tänä vuonna julkaisemme tämän tavoitteen saavuttamiseksi toteutettuja toimia koskevan arvion.

Kuten totesin, ja haluan korostaa tätä, meidän on tehtävä uusia lainsäädäntöehdotuksia, varsinkin tieinfrastruktuuria koskevien tarkastusten ja valvonnan alalla. Haluaisin joka tapauksessa antaa parlamentin tiedoksi, että myös kuljettajien käyttäytyminen on otettava huomioon, ja meidän on katsottava, mitä voimme tehdä yhdenmukaistaaksemme eri puolilla unionia voimassa olevia tämän alan sääntöjä.

  Vincenzi (PSE). – (IT) Kiitos arvoisa komission jäsen, pyydän teitä kuitenkin tulkitsemaan yksiselitteisemmin EY:n perustamissopimuksen 16 artiklaa, sillä mielestäni sen mukaan voisi päätellä, että käyttäjillä on oikeus liikkuvuuteen ja näin ollen siihen, että palvelujen alalla laaditaan turvallisuutta koskevat vähimmäisstandardit.

Siksi kysyn teiltä, voimmeko ryhtyä luokittelemaan moottoriteitä tai ainakin periä tiemaksua moottoriteiden käytöstä yleisen edun mukaisena palveluna. Eräänä perusteena voidaan käyttää sitä, että näin estetään, ettei turvallisuuden parantamista koskevalla oikeutetulla vaatimuksella – jonka johdosta ilmaliikenteen alalla ollaan laatimassa matkustajien oikeuksia koskevaa peruskirjaa ja tulevaisuudessa tällainen laaditaan myös rautatieliikenteen alalla – heikennetä tällaisten liikennemuotojen kilpailukykyä moottoriteihin verrattuna. Mielestäni kaikkien asianosaisten asettaminen yhdenvertaiseen toimintaympäristöön ja kaikkien turvallisuuden parantaminen pitäisi olla selvä tavoitteemme.

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Meidän on laadittava tieliikennettä koskevat säännöt, joita sovelletaan kaikilla pääväylillä samaan tapaan kuin olemme tehneet ilma- ja rautatieliikenteessä. Mikäli mahdollista, aiomme itse asiassa vaatia, että Euroopan laajuisiin verkkoihin sovelletaan samoja sääntöjä. Kuten tiedätte, käsittelemme nyt ongelmia, jotka kuuluvat oikeus- ja sisäasioiden kolmanteen toimenpidepakettiin. Ongelmana ovat ylipäätään seuraamukset; ongelmana ovat ylipäätään valvonta ja rikkomukset. Tätä kaikkea on selvästikin yhdenmukaistettava, ja vaikka se on epäilemättä jokseenkin vaikeaa, se on välttämätöntä. Totean joka tapauksessa Euroopan laajuisista verkoista, että olemme täysin varmoja, että haluamme saada aikaan tämän parannuksen. Aiomme esittää direktiiviehdotuksen Euroopan laajuisten liikenneverkkojen turvallisuuden ja varmuuden parantamiseksi ennen vuoden 2005 loppua.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 52 esittäjä Richard Howitt (H-0074/05)

Aihe: Liikuntaesteisten matkustajien oikeudet lentoliikenteessä

Komission oli määrä esittää ehdotuksensa liikuntaesteisten matkustajien oikeuksia lentoliikenteessä koskevaksi asetukseksi vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä. Voiko komissio kertoa, miksi asetusehdotuksen esittäminen on viivästynyt näin paljon? Voiko komissio luvata, ettei lopulliseen asetusehdotukseen sisällytetä lauseketta, jonka perusteella lentoyhtiöt voivat jättäytyä säännösten ulkopuolelle?

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Haluan kiittää arvoisaa jäsentä Howittia hänen kysymyksestään. Kiitän teitä jäsen Howitt, sillä näin saan mahdollisuuden toistaa, miten tärkeänä komissio pitää sitä, että liikuntaesteiset matkustajat voivat luottaa siihen, että heitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja heille taataan asianmukainen apu, jotta he voivat matkustaa luottavaisina kaikkialla Euroopan unionissa.

Vain kolme kuukautta sen jälkeen, kun otin vastaan liikenteestä vastaavan komission varapuheenjohtajan tehtävät toimitin kollegiolle asetuksen, jossa annetaan liikuntaesteisille lentomatkustajille todellisia ja konkreettisia oikeuksia. Sillä pyritään turvaamaan heidän oikeudenmukainen kohtelu estämällä se, että lentoliikenteen harjoittajat tai matkanjärjestäjät kieltäytyvät palvelemasta heitä liikuntaesteen takia, jollei kyse ole perustelluista turvallisuussyistä. Ehdotetussa asetuksessa kehotetaan siten lentoaseman pitäjiä antamaan tarvittava apu lentokentillä veloituksetta ja lentoliikenteen harjoittajia tarjoamaan tarvittavaa apua lentokoneessa samaten veloituksetta. Asetusta sovellettaisiin jäsenvaltioissa sijaitsevilla lentokentillä lähtevään ja saapuvaan liikenteeseen ja kauttakulkuliikenteeseen.

Arvoisa jäsen Howitt, on sanomattakin selvää, että luotan vakaasti parlamentin tukeen, ja olen varma, että teette neuvoston kanssa ahkerasti töitä tämän kysymyksen eteen, jotta se voidaan hyväksyä nopeasti. Kontaktini vammaisjärjestöihin ovat antaneet minulle mahdollisuuden nähdä, minkälaista toivoa tämä asetus herättää, sillä se merkitsee vammaisille syrjimättömän politiikan alkua. Voin kertoa teille, että tämä kysymys on vastakin ensisijainen huolenaiheeni, sillä olen vakuuttunut siitä, että yhdenvertaisten käyttömahdollisuuksien ja liikkuvuuden takaaminen on eräs unionin tavoitteista.

Arvoisa jäsen Howitt, tämän vastauksen halusin teille antaa. Olette oikeassa, asiassa on epäilemättä viivytelty, mutta teemme nyt ahkerasti töitä ja meidän on nyt vietävä asiaa eteenpäin päättäväisesti.

  Howitt (PSE). – (EN) Arvoisa komission jäsen, voitte luottaa tukeeni ja toivoakseni myös parlamentin tukeen. Arvostelemme komissiota, kun siihen on aihetta, mutta olette esittäneet erinomaisen asetuksen, ja toivon, että se hyväksytään nopeasti. Toivon, että olette tyytyväinen kuullessanne, että eräs halpalentoyhtiö, Easyjet, joka lentää vaalipiirissäni sijaitsevalle Lutonin lentokentälle, on todennut, ettei hintojen tarvitse nousta tämän asetusluonnoksen takia. Tämä kommentti hälventää asetuksen esiin nostamia pelkoja.

Voisiko komission jäsen vastata yhteen minulle esitettyyn kysymykseen: jos tämä on oikea lähestymistapa lentoliikenteeseen, miksei sitä sovelleta myös muihin liikennemuotoihin?

  Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Valkoisen kirjan suuntaviivojen mukaisesti komissio sitoutui tiedonannossaan tarkastelemaan vuonna 2005, onko lainsäädäntöä laajennettava siten, että liikuntaesteisten matkustajien suojelua koskevia sääntöjä ulotetaan kattamaan muut liikennemuodot, etenkin laivaliikenne ja kansainvälinen linja-autoliikenne.

Arvoisa jäsen Howitt, tämän todettuani minun on sanottava rautatieliikenteen osalta, että olette selvästikin ymmärtänyt, että kolmas rautatiepaketti sisältää lainsäädäntöehdotuksen, jolla otetaan käyttöön liikuntaesteisten henkilöiden avustamista koskevat vähimmäissäännöt. Tiedän, että parlamentilla on voimakas mielipide tästä kolmannesta rautatiepaketista, eikä se halua, että paketin toimenpiteitä jaetaan osiin. Mielestäni tämä on hyvin tärkeää ja haluan, että tämä liikuntaesteisiä matkustajia koskeva toimenpide lisätään 17. helmikuuta 2005, eli viime torstaina, voimaantulleisiin säännöksiin lennolle pääsyn epäämisestä, lentojen peruutuksista ja myöhästymisestä. Tämä kaikki on osoituksena Euroopan kansalaisille siitä, että unioni, parlamentti, neuvosto ja komissio pyrkivät tekemään kansalaisten jokapäiväisestä elämästä helpompaa ja turvallisempaa. Kiitän teitä joka tapauksessa siitä, että olette korostaneet, miten tärkeää on kiinnittää huomiota liikuntaesteisiin henkilöihin.

  Puhemies. Kysymyksiin nro 53 ja 54 vastataan kirjallisesti.

Komission jäsenelle Fischer Boelille osoitetut kysymykset

  Puhemies.

Kysymyksen nro 55 esittäjä Mairead McGuinness (H-0576/04)

Aihe: Epäsuotuisat alueet

Epäsuotuisien alueiden tukijärjestelmä on näiden alueiden kannalta tärkeä rahoitusmekanismi. Satatuhatta irlantilaista viljelijää saa tästä järjestelmästä tukea 230 miljoonan euron arvosta.

Vastaisuudessa epäsuotuisien alueiden määrittelyssä käytetään sosioekonomisten arviointiperusteiden sijaan kansallisia haittoja. Voiko komissio taata, että tuensaajien piiriin jo kuuluvat viljelijät saavat jatkossakin entisentasoista tukea?

  Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tukea maaseudun kehittämiseen koskevista yleisistä säännöksistä annetussa neuvoston asetusluonnoksessa eräs tärkeimmistä näkökohdista liittyy välimuotoalueiden tarkistamiseen.

Komissio on ehdottanut nykyisen luokituksen tarkistamista ensisijaisesti sosioekonomisten perusteiden pohjalta, jotka muuttuvat ajan kuluessa. Näyttää siltä, että vuosikymmeniä luokituksen tekemisen jälkeen, jotkin näistä alueista eivät enää täytä epäsuotuisia alueita koskevia ehtoja niiden sosioekonomisten tekijöiden kehittymisen takia. Sekä tilintarkastustuomioistuimen epäsuotuisassa asemassa olevia alueita koskevassa erityiskertomuksessa että Euroopan parlamentin arviossa esitetään tästä syystä kriittisiä huomautuksia.

Myös omissa arvioissamme vahvistetaan nämä havainnot. Komissio ei voi jättää huomiotta näitä havaintoja, ja se näkyy myös komission ehdotuksessa. Uuden jakson alusta epäsuotuisia alueita olisi tarkasteltava objektiivisten ja ympäristöllisten perusteiden mukaan, jotka eivät muutu ajan kuluessa ja jotka ilmentävät siten pysyvää haittaa, kuten maaperän heikkoa tuottavuutta tai epäsuotuisia ilmasto-oloja.

Uusien sovellettavien perusteiden takia alueet eivät ehkä enää täytä epäsuotuisia alueita koskevia ehtoja ja näiden alueiden maanviljelijät eivät enää ole oikeutettuja välimuotoalueita koskevaan tukeen. Korvauksen taso ja epäsuotuisten alueiden rajaaminen ovat toisistaan erillisiä asioita. Tukea myönnetään hehtaaria kohtia, ja tuella maanviljelijöille on tarkoitus korvata aiheutuneet lisäkustannukset ja tulojenmenetykset, jotka ovat aiheutuneet maataloustuotantoon liittyvistä haitoista kyseisellä alueella.

Seuraavaa ohjelmakautta koskevassa ehdotuksessaan komissio aikoo tehdä eron vuoristoalueille ja muille epäsuotuisille alueille maksettavan enimmäistuen osalta. Koska vuoristoalueet kärsivät vakavimmista haitoista, komissio ehdottaa enimmäismäärän vahvistamista 250 euroon hehtaaria kohden, kun muita luokkia koskevat enimmäismäärät vahvistetaan 150 euroon hehtaaria kohden.

  McGuinness (PPE-DE). – (EN) Kiitos arvoisa komission jäsen hyvin suorasta ja selkeästä vastauksestanne. Tässä kysymyksessä ei taida olla voittajia, mutta on varmaa, että häviäjiä löytyy.

Voitteko kertoa, milloin ihmiset saavat tietää, vähennetäänkö vai lisätäänkö heidän alueelleen uuden luokituksen perusteella myönnettävää tukea?

  Fischer Boel, komissio. (EN) Tarkastelemme parhaillaan uusia epäsuotuisia alueita koskevia ehtoja. Sovimme niistä hyvin pian, ennen maaliskuun puoliväliä. Olette oikeassa siinä, että tässä kysymyksessä löytyy häviäjiä, mutta olen täysin varma, että myös voittajia löytyy.

  Aylward (UEN). – (EN) Miten komission jäsen voi perustella ehdotettujen muutosten toteuttamista nyt, kun yhteistä maatalouspolitiikkaa on tarkistettu perusteellisesti? Minun maassani Irlannissa, jossa olemme juuri irrottaneet tuet tuotannosta 1. tammikuuta 2005 alkaen, maanviljelijät pitävät tulevaisuuttaan hyvin epävarmana tulojen vuoksi. Voiko komission jäsen lisäksi harkita päätösten lykkäämistä, kunnes ihmisillä on ollut mahdollisuus päästä jaloilleen uudessa järjestelmässä?

  Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Tämä liittyy neuvostossa ja parlamentissa maaseudun kehittämispolitiikkaa koskevasta uudesta asetuksesta parhaillaan käytäviin poliittisiin keskusteluihin. Epäsuotuisista alueista käytävän keskustelun eriyttäminen ja niitä koskevan erillisen päätöksen tekeminen ei mielestäni tule kysymykseen. Teillä on kuitenkin mahdollisuus esittää lausuntonne parlamentissa maaseudun kehittämispolitiikkaa koskevasta uudesta lainsäädännöstä järjestettävässä keskustelussa.

  Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen hyvin tyytyväinen komission jäsenen jäsen McGuinessin esittämään kysymykseen antamaan rehelliseen vastaukseen. Arvoisa komission jäsen, tästä huolimatta jatkuva aluekehittäminen, vuoristoalueiden ja epäsuotuisten kehittäminen mukaan luettuna, on myös teidän etujenne mukaista, sillä aluekehitystoimilla mahdollistetaan se, että nämä alueet voivat osallistua yleiseen vaurauteen ja Euroopan unionin sosiaalisen kehitykseen, ja siksi näitä kompensoivia korvauksia ei saa lakkauttaa äkillisesti alueilla, joilla ne on määrä lopettaa.

  Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Eräs syy sille, miksi tästä aiheesta keskustellaan nyt, on se, että tilintarkastustuomioistuin on korostanut nykyisen tilanteen ylläpitämiseen liittyviä vaikeuksia. Asiat ovat muuttuneet viime vuosikymmenien aikana, ja 20–25 vuotta sitten epäsuotuisiksi alueiksi luokitellut alueet eivät ehkä enää täytä samoja perusteita. Siksi on tehtävä muutoksia.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 56 esittäjä Michl Ebner (H-0013/05)

Aihe: Vuoristoalueiden ja vuoristometsien määritelmä

Vuoristoalueiden määritelmä on vahvistettu Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun asetuksen (EY) 1257/99⁽⁴⁾ 18 artiklassa.

Määritelmä on kuitenkin liian suppea, minkä vuoksi jo vuosia on ollut puhetta, että vuoristoalueet olisi määriteltävä uudestaan.

Syyskuussa 2002 saamani ilmoituksen mukaan uusi määritelmä on tulossa pian. Mitään muutoksia ei ole kuitenkaan edelleenkään tehty.

Voiko komissio ilmoittaa, milloin vuoristoalueiden ja vuoristometsien määritelmää tarkistetaan ja milloin uusi määritelmä julkaistaan?

  Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Vuoristoalueita koskeva määritelmä perustuu yksinomaan luonnonhaittoihin, kuten korkeuteen ja kaltevuuteen tai näiden kahden yhdistelmään. Toisin kuin epäsuotuisten alueiden määritelmää vuoristoalueiden määrittämisperusteita ei kyseenalaisteta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen hiljattain laatimassa erityiskertomuksessa epäsuotuisille alueille annettavasta tuesta, jonka mainitsin edellä antamassani vastauksessa.

Maaseudun kehittämisohjelmien arvioinnit osoittavat, miten tärkeä epäsuotuisille alueille annettava tuki on vuoristoalueiden maatalousväestön ja vuoristoalueiden maankäytön, myös maisemanhoidon ja ympäristönsuojelun, tukemiseksi. Näistä syistä komissio ei ehdottanut tällaisten epäsuotuisten alueiden luokitteluperusteiden muuttamista.

Ehdotuksessaan neuvoston asetukseksi maaseudun kehittämiselle ensi ohjelmakaudella annettavasta tuesta komissio tekee eron vuoristoalueille ja muille epäsuotuisille alueille annettavan enimmäiskorvauksen osalta. Koska vuoristoalueet kärsivät vakavimmista haitoista, näille alueille annettavaa enimmäiskorvausta ehdotetaan lisättävän 200 eurosta 250 euroon hehtaaria kohden.

  Ebner (PPE-DE). – (DE) Arvoisa komission puheenjohtaja, kiitän teitä selvästä vastauksestanne, ja siitä, että tiedotitte meille, että komissio aikoo tehdä tällaisen eron ensi ohjelmakaudella. Minua kiinnostaisi tietää myös, olisiko järkevää – ja voisitteko tarkastella tätä vaihtoehtoa – ottaa käyttöön vuoristoalueita koskevat perusteet, joiden mukaan vuoristoalueisiin luokitellaan tietyssä korkeudessa olevat ja tietyn kaltevuusasteen alueet, toisin sanoen voitteko vahvistaa objektiiviset perusteet, joilla estetään päällekkäiset ja rinnakkaiset tuet.

  Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Ymmärrän, että olette hyvin kiinnostunut tästä erityisestä kysymyksestä, sillä se on hyvin tärkeä maaseutualueiden asutuksen säilyttämiseksi jatkossakin.

Olen kuunnellut ehdotustanne. Tällä hetkellä se ei sisälly suositukseen ja luulen, että sen sisällyttäminen tekstiin olisi vaikeaa. Käsittääkseni haluatte, että sääntely perustuu vuoristoalueiden kaltevuuteen. Katson, että tällainen sääntely olisi erittäin vaikea toteuttaa ja se aiheuttaisi monia ongelmia tilintarkastustuomioistuimessa, sillä tällaisten vuoristoalueiden määritelmää voitaisiin tulkita eri tavoin.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 57 esittäjä Liam Aylward (H-0026/05)

Aihe: Irlantilaiset sokeritehtaat

Irlannissa saatettiin tiedoksi 12. tammikuuta 2005, että toinen maan kahdesta jäljellä olevasta sokeritehtaasta suljetaan. Päätös on mitä todennäköisimmin seurausta sokeriteollisuuden tulevaisuuden näkymistä esitetyistä kielteisistä arvioista.

Eikö komissionkin mielestä tehtaan sulkemisella ole syvällekäyviä vaikutuksia kyseisen alueen paikallistalouteen? Voisiko komissio ilmoittaa selvästi, ettei se salli uuden järjestelmän yhteydessä – missään olosuhteissa – kansallisten sokerikiintiöiden siirtämistä, koska se voisi johtaa jäsenvaltion – tässä tapauksessa Irlannin – sokeriteollisuuden täydelliseen romahtamiseen?

  Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Sokerialan yhteisellä markkinajärjestelyllä vahvistetaan sokerintuotantokiintiöt alueittain. Jäsenvaltioiden viranomaiset myöntävät nämä kiintiöt sokerialan tuotantoyrityksilleen. Kunkin yrityksen tehtävänä on päättää omasta tuotannostaan ja organisoida sitä yhden tai useamman tuotantolaitoksen kesken omien perusteidensa mukaisesti.

Se, että jokin yritys sulkee yhden tehtaistaan ja keskittää tuotantonsa vain yhteen tuotantolaitokseen – kuten Irlannin tapauksessa – ei vaikuta maan kiintiöön tai alenna sen kokonaistuotannon määrää. Irlantilaiset maanviljelijät voivat siten edelleenkin tuottaa saman määrän sokerijuurikkaita kuin ennen tehtaan sulkemista.

Tuotannon keskittäminen ja järkeistäminen on yleistä teollisuuden rakenteen uudistamisen yhteydessä, ja sokerialalla se ilmentää kymmenen viime vuoden aikana kehittynyttä suuntausta, sillä 15 jäsenvaltion EU:ssa sokeritehtaiden määrä on lähes puolittunut.

Komissio ehdotti heinäkuussa 2004 sokerialan uudistuksesta antamassaan tiedonannossa jäsenvaltioiden välistä kiintiöiden siirtojärjestelmää unionin sokerialan kilpailukyvyn lisäämiseksi. Se sallisi kilpailukykyisempien yritysten ostaa niiden yritysten kiintiöt, jotka päättävät lopettaa toimintansa uudistuksen jälkeen, ja siten mukautua alhaisempiin markkinahintoihin.

Tehottomat tuottajat voisivat myydä kiintiönsä ja hyötyä siten jollakin tavoin kiintiöiden arvosta. Jollei kukaan ole kiinnostunut kiintiöiden ostosta samassa tai jossakin toisessa jäsenvaltiossa, yritys voi hakea tuotantosuunnan muuttamiseen tukea, jolla helpotetaan tehdasalueen palauttamista ympäristön kannalta hyvään kuntoon ja henkilöstön uudelleenjärjestelyä.

Neuvostossa ja parlamentissa käydyissä keskusteluissa on tuotu esiin muutamia jäsenvaltioita ja asianosaisia koskevia hyvin voimakkaita huolenaiheita, jotka liittyvät kiintiöiden kansainväliseen siirtojärjestelmään. Tässä yhteydessä komission on korostettava, että Euroopan sokerialan kilpailukykyä on parannettava, jotta Euroopan unionissa varmistetaan kestävä, pitkän aikavälin perusta sokerintuotannolle. Eräs tapa varmistaa se on ottaa käyttöön kiintiöiden siirtojärjestelmä jäsenvaltioiden välillä. Vaihtoehtoisia ja täydentäviä ratkaisuja ei ole kuitenkaan suljettu pois, vaan niitä arvioidaan parhaillaan.

  Aylward (UEN). – (EN) Arvoisa komission jäsen, kiitos vastauksestanne. Pahimmat pelkoni ovat valitettavasti toteutuneet sen jälkeen kun viimeksi keskustelin kanssanne, sillä Irlannissa suljetaan yhdestä kahteen sokeritehdasta ja tehtaan työpaikat häviävät.

Voinko pyytää teiltä varmistusta tai vähintäänkin yhtä taetta sille, että kun ehdotuksenne lopultakin tulevat käsiteltäväksemme, ette salli kiintiöiden myymistä kansallisten rajojen yli? Sitä ei ole sallittu koskaan aiemmin, ja se merkitsisi varmastikin Irlannin sokerintuotannon loppumista.

Toiseksi kun laaditte ehdotuksianne, oletteko pohtineet myös suuntautumista vaihtoehtoiseen teollisuudenalaan tai energia-alaan, etenkin sokerijuurikkaiden käyttöä biopolttoaineiden tai bioenergian tuottamiseen? Jos ette ole pohtineet sitä, voitteko lupautua tarkastelemaan asiaa?

  Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Kiintiöiden siirrettävyyttä koskevasta kysymyksestä totean, että keskustelemme tässä vaiheessa uudesta sokerialan uudistuksesta. Siksi on aivan liian aikaista aloittaa tällainen keskustelu parlamentissa. Meillä on myöhemmin useita tilaisuuksia keskustella yksityiskohtaisesti sokerialaa koskevan ehdotuksen eri välineistä. On selvää, etten pysty antamaan teille tänään toivomaanne taetta.

Toisesta, bioetanolia koskevasta kysymyksestä totean, että päätin eilen muodostaa työryhmän, jonka tehtävänä on keskustella mahdollisuuksista kasvattaa uusiutuvaan energiaan käytettäviä viljelmiä Euroopan pelloilla. Tämä on mielenkiintoinen ala, ja meidän on porauduttava syvemmälle aiheen sisältöön nähdäksemme, mitkä niiden mahdollisuudet ovat.

Kiitos neuvostanne tällä tärkeällä alalla.

  Westlund (PSE). (SV) EU:n maataloustuki aiheuttaa suurta vahinkoa maailman köyhimmille maille. Sokeri on myös eräs näiden samaisten köyhien maiden tärkeimmistä vientituotteista. Siksi hiljattain toteutettu sokerialan uudistus, josta nyt keskustelemme, on ensisijaisen tärkeä, vaikka katsonkin, että uudistuksen olisi pitänyt mennä vieläkin pidemmälle.

Olen itse asiassa sitä mieltä, että on hyvin noloa, että tässä tapauksessa EU, jonka tunnuslauseena on yleensä vapaa kilpailu, menee näin pitkälle suosiakseen omaa maatalouttaan. Siksi haluan kysyä komissiolta, mihin lisätoimenpiteisiin se aikoo ryhtyä pienentääkseen EU:n maataloustukia ja mahdollistaakseen siten sen, että maailman köyhimmät maat voivat itse tehdä jotakin ratkaistakseen hyvin vaikean nykytilanteensa.

  Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Kiitos kysymyksestänne. Keskustelemme nyt sokerista siitä syystä, että olemme edistyneet ja toteuttaneet uudistuksia monilla eri maatalouden aloilla, mutta sokerialaan ei ole puututtu 40 viime vuoden aikana. Siksi meidän on uudistettava sokerialaa.

Meidän on tehtävä se myös siitä syystä, että myönnämme nyt pääsyn EU:n markkinoille 49:lle maailman köyhimmälle maalle "kaikkea paitsi aseet" -sopimuksen nojalla. Vuodesta 2006 vuoteen 2009 näillä mailla on asteittainen pääsy unionin markkinoille maailmanmarkkinahintoja korkeampaan hintaan. Tällä tavoin niille annetaan erityinen mahdollisuus torjua köyhyyttä. Tämä on myös osa sokerialan ehdotustamme.

  McGuinness (PPE-DE). – (EN) Kolmannen maailman köyhien kansojen kärsimyksiä ei aina poisteta vapaakaupalla – toisinaan aivan päinvastoin.

Esimerkiksi Brasilia on valtavan huolestunut ehdotuksista, koska köyhät ja maattomat ihmiset kärsivät, jos sokerintuotanto laajenee massiivisesti, kuten sen ennustetaan tekevän. Haluaisin kuulla komission mielipiteen tästä asiasta.

Toiseksi jos tehokkuutta aiotaan parantaa vapauttamalla sokerijuurikaskiintiöiden siirrot, mitä aiotte tehdä maitokiintiölle?

  Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Päätämme nyt Irlannin sokerintuotantoa koskevan alkuperäisen kysymyksen käsittelyn. Haluaisin kuitenkin antaa teille ...

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Puhemies. Arvoisa komission jäsen, saanko keskeyttää teidät. Tämä lisäkysymys ei koske samaa aihetta.

  Crowley (UEN). – (EN) Haluan vain viitata komission jäsenen jäsen Aylwardin alkuperäiseen kysymykseen antamaan vastaukseen sokerikiintiöiden siirrettävyydestä. Keskustelemme tästä kysymyksestä nyt, koska aihe on osa komission ehdotusta, emmekä siksi, että jäsenvaltiot olisivat pyytäneet sen tarkastelemista. Asian tekee kuitenkin vaikeaksi ja vaaralliseksi se, että kun kiintiötä koskeva oikeus ja lupa on siirretty, koko tuotanto pysähtyy ja sokerintuotanto sekoittuu osaksi isoja monikansallisia etuja eikä palvele enää yksittäisiä kansallisia etuja. Näillä varmistetaan vakaa tuotekasvu, joka sallii kilpailun ja jolla varmistetaan myöhemmin monipuolinen tarjonta ja tuotanto.

  Fischer Boel, komission jäsen. (EN) En aio ryhtyä syvälliseen tekniseen keskusteluun sokerialaa koskevasta ehdotuksesta. Sanon vain, että olen täysin tietoinen tätä kysymystä koskevista erilaisista mielipiteistä. Voin vakuuttaa teille, että kuuntelen tässä vaiheessa kaikkia asianosaisia.

Siitä, miten pitkälle ja miten nopeasti meidän olisi edettävä uuden sokerialan ehdotuksen osalta, on esitetty eriäviä mielipiteitä. Olen kuitenkin iloinen voidessani todeta, että kaikki neuvoston jäsenet ja kaikki Euroopan parlamentin jäsenet ovat ymmärtäneet, että sokerialalle on tehtävä jotakin. Jos sidomme kätemme emmekä tee mitään, menetämme mahdollisuuden tehdä unionin sokerintuotannosta kilpailukykyisen tulevaisuudessa, eikä se ole oikea tapa edetä.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 58 esittäjä Åsa Westlund (H-0035/05)

Aihe: Toimet metsätalouden tukemiseksi myrskyn vahingoittamilla alueilla

Pohjois-Euroopassa äskettäin riehuneen myrskyn arvioidaan tuhonneen Ruotsissa metsää runsaan kahdeksan miljardin euron edestä. Työllisyys puutavara- ja metsäteollisuudessa sekä maataloudessa on uhattuna, samoin tulevaisuuden metsätalous.

Metsällä on ratkaiseva merkitys EU:n strategialle biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi, Natura 2000 -ohjelmalle sekä EU:n pyrkimyksille lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentää kasvihuoneilmiötä. Parhaillaan kehitetään myös yhteistä metsänhoitopolitiikkaa unionille.

Kehotan komissiota auttamaan metsäteollisuutta tässä vaikeassa tilanteessa ja huolehtimaan siitä, että tarpeeton byrokratia ei estä hyödyntämästä myrskyn kaatamia puita niin suuressa määrin kuin mahdollista.

Metsätaloudella on suuri taloudellinen, yhteiskunnallinen ja ympäristöllinen merkitys. Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä tukeakseen metsätaloutta myrskyn runtelemilla alueilla Ruotsissa?

  Fischer Boel, komissio. (DA) Haluan ensinnäkin todeta, että olen täysin samaa mieltä arvoisan jäsenen kanssa siitä, että metsäteollisuudella on ratkaisevan tärkeä sosioekonominen ja ympäristöllinen merkitys EU:ssa, etenkin maaseutualueilla. Komissio on juuri saattanut päätökseen arvion Euroopan metsästrategian osana viiden viime vuoden aikana toteutetuista toimenpiteistä, ja esittelemme piakkoin tämän arvion tulokset sekä Euroopan parlamentille että neuvostolle.

Tutkimus on toteutettu tiiviissä yhteistyössä asianomaisten osapuolten ja jäsenvaltioiden kanssa, ja lausuntoja on kerätty esimerkiksi Internet-foorumin välityksellä. Mielestäni 15. joulukuuta annettu neuvoston päätöslauselma Euroopan unionin metsästrategiasta on hyvä perusta metsäteollisuuteen liittyville EU:n toimenpiteille ja aloitteille.

Viimeisimmän myrskyn aiheuttamista vahingoista totean, että myrsky aiheutti paljon vahinkoa myös muissa Pohjois-Euroopan maissa, ja haluaisin ilmaista myös parlamentissa vilpittömän myötätuntoni niitä kohtaan, joita tämä onnettomuus on koskettanut. Tarkastelemme mahdollisimman pian, mitä voimme tehdä seurausten korjaamiseksi. EU:n lainsäädännössä on säädetty erilaisista keinoista tuen antamiseksi.

Kun onnettomuudesta kärsinyt maa on esittänyt asiaa koskevan pyynnön, koordinoitua pelastuspalvelutoimintaa onnettomuustilanteissa koskeva yhteisön toimintaohjelma voi muodostaa perustan toimille, joilla sekä helpotetaan tuen antamista muille jäsenvaltioille että koordinoidaan tällaista tukea. Ruotsin viranomaiset pyysivät 1. helmikuuta apua myös muilta jäsenvaltioilta saadakseen käyttöön sähkögeneraattoreita tuhoista eniten kärsineillä alueilla. Tähän pyyntöön pystyttiin itse asiassa vastaamaan alle kahdessa vuorokaudessa, ja sekä Saksa että Tšekki lähettivät Ruotsiin 170 generaattoria.

Tukea voidaan antaa myös EU:n solidaarisuusrahastosta, jolla edistetään alkuvaiheen hätätoimenpiteitä. Rakennerahastoista voidaan myöntää tukea nykyisten ohjelmien rahoissa ja jos sekä maatalouden että metsäteollisuuden tuotantopotentiaali on kärsinyt vahingoista, tukea voidaan myöntää myös ennaltaehkäisevien toimien uudelleen määrittämistä ja käyttöönottamista varten maaseutupolitiikassa hahmoteltujen mahdollisuuksien rajoissa.

Voin kertoa teille, että osastoni on jo ollut yhteydessä Ruotsin viranomaisiin ja se suhtautuu hyvin myönteisesti ehdotukseen tutkia, voidaanko Ruotsin viranomaisten esittämät ehdotukset toteuttaa käytännössä. Jos Ruotsin viranomaiset haluavat pyytää apua solidaarisuusrahastosta, suosittelen, että he ottavat yhteyttä kollegaani, komission jäseneen Hübneriin, joka on vastuussa tästä erityisalasta.

  Westlund (PSE). (SV) Monet kiitokset yksityiskohtaisesta vastauksestanne. Kuten totesitte, paljon on tapahtunut sen jälkeen, kun esitin tämän kysymyksen, ja haluan vain kertoa, miten kiitollinen olen komissiolle siitä, että se on osoittanut niin suurta ymmärtämystä ja ollut niin avulias sekä Ruotsia että Baltian maita kohtaan, jotka ovat kärsineet suuresti edellä kuvatuista vahingoista. Haluaisin kiittää teitä suuresti toimistanne, joita juuri kuvailitte.

  Martin, David (PSE). – (EN) Odotan innolla komission jäsenen mainitsemaa kertomusta metsätalouksiemme kehittämisestä. Voitteko sitä ennen taata meille, että tilatukijärjestelmä, joka on seurausta tuen irrottamisesta tuotannosta, ja johon sisältyy tietääksemme ympäristönäkökulma, sisältää voimakkaana myös puuistutuksia koskevan ohjelman? Voiko komission jäsen varmistaa, että näitä maksuja käytetään rohkaisemaan maanviljelijöitä jatkamaan puiden istuttamista – ja eri lajia olevia puita eikä yksistään yhtä lajia? Tällä ei ratkaista metsäteollisuuteen liittyvää ongelmaa, mutta sillä lisättäisiin puiden määrää Euroopan unionissa ja varmistettaisiin ne ympäristöedut, joihin komission jäsen viittasi.

  Fischer Boel, komission jäsen. (EN) Olen täysin samaa mieltä siitä, että on hyvin tärkeää varmistaa, että metsien kattamaa hehtaarialaa kasvatetaan. Maaseudun kehittämispolitiikka sisältää eri välineitä uusien metsien istuttamismahdollisuuksien säilyttämiseksi tai tukemiseksi, ja näistä keskustellaan parhaillaan.

On todettava, että viime kädessä jäsenvaltiot päättävät siitä, haluavatko ne käyttää maaseudun kehittämispolitiikan eri välineitä ja osallistua sen yhteisrahoitukseen.

  Puhemies. Koska komission kyselytunnille varattu aika on loppunut, kysymyksiin nro 59–103 vastataan kirjallisesti⁽⁵⁾.

(Istunto keskeytettiin klo 19.10 ja sitä jatkettiin klo 21.00.)

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ONESTA

(1) EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1.

(2) EUVL L 164, 30.4.2004, s. 164.

(3) Ks. SWOV (Koornstra et el. 1997), TOI (Elvik, 1996) ja ETSC (Bryssel 2003).

(4) EYVL L 302, 1.12.2000, s. 72.

(5) Ks. Liite "Kyselytunti".