Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 22. helmikuuta 2005 - Strasbourg

21. Sivusaaliit

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana suullinen kysymys komissiolle kansainvälisestä suunnitelmasta sivusaaliiden vähentämiseksi. (O-0005/2005 - B6-0010/2005)

  Morillon (ALDE). – (FR) Arvoisa komission jäsen, juuri käyty keskustelu on antanut teille jonkinlaisen kuvan siitä, kuinka kiinnostuneita parlamentin muut jäsenet ja minä olemme yhteisen kalastuspolitiikan uskottavuudesta, olipa kiinnostuksen syynä sitten halu vahvistaa sitä tai päinvastoin haastaa se, kuten useat jäsenet haluavat tehdä.

Erään kuulemistamme väitteistä esittävät yleensä henkilöt, jotka kyseenalaistavat yhteisen kalastuspolitiikan tarpeen. Väite liittyy sellaisten kalojen määrään, jotka EU:n kalastajat heittävät pois nykyisten asetusten vuoksi ja jotka eivät yleensä selviydy hengissä pyydystyksen jälkeen. Kuten hyvin tiedätte, kyseinen ongelma on huolestuttanut valiokuntaamme useita vuosia. Ongelma on myös saanut komission toteuttamaan meidän suostumuksellamme useita satoja tutkimuksia, joiden avulla on pyritty mahdollisuuksien mukaan löytämään ratkaisu. Tämä on myös teille esittämäni suullisen kysymykseni syy. Esitän sen valiokuntani puolesta, jonka puheenjohtajana minulla on kunnia toimia. Kuten totesin kysymyksessäni, sivusaaliit ovat maailmanlaajuinen ongelma. Se on eräs tärkeimmistä kalatalousasioista, jota ei tällä hetkellä käsitellä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n kansainvälisessä toimintaohjelmassa. Sitä ei käsittele tällä hetkellä myöskään mikään muu toimielin.

Nyt on kiireesti laadittava kansainvälinen suunnitelma sivusaaliiden vähentämiseksi. Sillä voisi olla kansainvälisesti suuri merkitys sivusaaliiden vähentämisessä. Monet johtavat merentutkijat ja kansalaisjärjestöt puhuvat tällaisen suunnitelman kehittämisen puolesta. Myös useat FAO:n jäsenmaat ovat jo sitoutuneet kannattamaan asiaan liittyvää ehdotusta FAO:n kalastuskomitean seuraavassa kokouksessa maaliskuussa 2005. Yksikään maa ei ole vielä sitoutunut johtamaan kyseisen ehdotuksen tekemistä.

Kun otetaan huomioon, että Euroopan unioni on kalastuksen suurvalta, onko Euroopan komissio sitoutunut ottamaan johtavan aseman ehdotettaessa kansainvälistä toimintaohjelmaa sivusaaliiden vähentämiseksi? Ymmärtääkö komissio, että jos kansainvälistä toimintaohjelmaa ei oteta FAO:n esityslistalle vuonna 2005, joudutaan odottamaan seuraavaa kokousta, joka pidetään vuonna 2007? Haluaisin kiittää komission jäsentä siitä, että hän on suostunut olemaan läsnä sekä tämän kysymyksen esittämisen aikana että silloin, kun kollegani esittävät omat kysymyksensä.

  Borg, komission jäsen. (EN) Kiitän puheenjohtaja Morillonia ja kalatalousvaliokuntaa siitä, että tämä asia otettiin keskustelun aiheeksi. Sopii hyvin, että vaihdamme näkemyksiä täysistunnossa ennen 7. maaliskuuta pidettävää FAO:n kalastuskomitean kokousta. Huomautan, että kyseinen asia on jo tuotu esiin jäsen Attwoollin ja jäsen Daviesin ALDE-ryhmän puolesta esittämässä kysymyksessä, johon on jo annettu kirjallinen vastaus. Totean myös, että minulla on jo ollut tilaisuus vastata jäsen Attwoollin vastikään kirjoittamana samansävyiseen kirjeeseen.

Toistan, olen teidän tavoin huolissani sivusaaliita koskevan ongelman vakavuudesta ja katson, että sekä yhteisössä että kansainvälisellä tasolla on ryhdyttävä toimiin sen torjumiseksi. On jo olemassa merkittävä sivusaaliisiin liittyviä erityisasioita koskeva yhteisön säännöstö. Kyseisiä asioita käsitellään lukuisissa kansainvälisissä sopimuksissa ja muissa välineissä, myös voimassa olevissa kansainvälisissä suunnitelmissa. Yhteisö vaikuttaa aktiivisesti kyseisen säännöstön kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. Säännöstö koskee erityisesti kalastuksen aikana kiinni jääviä lajeja, kuten merilintuja, haita, merinisäkkäitä ja merikilpikonnia.

Olen kuitenkin samaa mieltä kanssanne siitä, että kansainvälistä yhteistyötä on tehostettava huomattavasti, jotta sivusaaliita ja muiden kuin kohdelajien poisheittoa voidaan vähentää. Esitetyt luvut osoittavat ongelman laajuuden ja sen käsittelyn kiireellisyyden.

Yhteisö on toimivaltansa rajoissa ryhtynyt jo toimiin monessakin asiassa yhteisen kalastuspolitiikan kautta. Komission vastauksessa jäsen Daviesin marraskuussa 2003 esittämään sivusaaliita katkarapujen pyynnissä koskevaan kirjalliseen kysymykseen esitettiin erityistoimia. Niihin kuuluvat poisheitettyjä kaloja koskeva toimintasuunnitelma ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 2792/1999 perustuva entistä valikoivampien kalastustekniikoiden edistäminen kannustamalla taloudellisesti entistä valikoivampien pyydysten käyttöön. Erityistoimiin kuuluvat myös kuudennen puiteohjelman soveltamisalaan kuuluva erityinen kolmivuotinen tutkimushanke, jossa pyritään kehittämään vaikutuksiltaan pieniä, lajikohtaisesti valikoivia pyyntivälineitä ja löytämään vaihtoehtoisia kalastustapoja, sivusaaliskiintiöiden vahvistaminen kahdenvälisissä kalastussopimuksissa sekä tietojen keruuta koskevaan asetukseen sisältyvä velvoite valvoa tiettyjen kalakantojen poisheittoa. Lisäksi on toteutettu säännöllisiä toimia sivusaaliiden vähentämistoimien sisällyttämiseksi yhteisön lainsäädäntöön. Näitä ovat olleet esimerkiksi kalastusrajoitusten asettaminen TACien, pyyntiponnistusrajoitusten ja teknisten toimenpiteiden avulla.

Komissio on täten vakuuttunut tarpeesta luoda maailmanlaajuinen, kattava strategia sivusaaliisiin ja poisheittoon liittyvien ongelmien käsittelemiseksi. Tällainen johtopäätös on ydinajatus kalastuksenhoitoa koskevassa ekosysteemiin perustuvassa lähestymistavassa. On tärkeää luoda kansainvälisesti sovittuja periaatteita, jotka perustuvat voimassa olevaan kansainväliseen säännöstöön ja joiden avulla lisäksi yhdistetään ja kehitetään edelleen ekosysteemiin perustuvaa lähestymistapaa maailmanlaajuisessa kalastuksenhoidossa.

Sen vuoksi komissio on valmis tukemaan sivusaaliisiin liittyvän kansainvälisen suunnitelman kehittämistä, ja se pyrkii saamaan jäsenvaltioiden suostumuksen kyseisen kannan ilmaisemiseksi FAO:lle sekä sen jäsenille tulevassa kalastuskomitean (COFI) tapaamisessa, erityisesti silloin, kun keskustellaan COFI:n lyhyen ja pitkän aikavälin työohjelmasta.

Komissio on valmis johtamaan tällaisen aloitteen muotoilua ja kehittämistä, mikäli se saa käyttöönsä kyseiseen intensiivistä työtä vaativaan tehtävään tarvittavat lisäresurssit.

  Stevenson (PPE-DE), PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, muutamista asioista on tullut vahvempia yhteisen kalastuspolitiikan epäonnistumisen symboleita kuin valtavista sivusaaliista. Kuten huomaamme tästä suullisesta kysymyksestä, tilanne ei koske ainoastaan EU:ta. Se on maailmanlaajuinen ongelma, ja komissio voi ryhtyä johtamaan asiaa ehdottamalla kansainvälistä suunnitelmaa. Olen mielissäni siitä, että tänä iltana komission jäsen totesi haluavansa tehdä sen.

Meidän on ensinnäkin toimittava EU:n sisällä. On arvioitu, että EU:n vesillä kalastavat heittävät mereen vuosittain noin 2 miljoonaa tonnia kuollutta kalaa. Tämä johtuu siitä, että suuret kalat säilytetään mieluummin kuin pienet kalat, tai yksinkertaisesti siitä, että kalat ovat alimittaisia tai saalis ylittää kiintiön. Olemme pakottaneet kalastajat tähän tuhoavaan ja kestämättömään toimintaan luonnonsuojelun nimissä. Näin ollen meidän on ensimmäiseksi vaadittava, että koko saalis puretaan. Olisi laadittava ankarat rangaistukset niille, jotka saadaan kiinni kalojen poisheittämisestä. Tällaista politiikkaa noudatetaan Islannissa, Norjassa ja Färsaarilla.

Kun vaaditaan koko saaliin purkamista, tutkijat saavat paljon tarkemman kuvan saaliin koosta ja laadusta. Näin on mahdollista toteuttaa tarkempia toimia kalakantojen toipumiseksi ja nopeampia toimia kalastuksen kieltämiseksi alueilla, joilla nuoria kaloja jää saaliiksi. Tiedän hyvin, että tällaisen dramaattisen poliittisen käänteen tekemiseksi tarvitaan sekä rangaistuksia että kannustimia. On rangaistava niitä, jotka uhmaavat säädöksiä ja jatkavat kuolleiden kalojen poisheittoa, sekä tarjottava kannustimia taloudellisen hyvityksen muodossa niille kalastajille, jotka purkavat myös muutoin pois heitettävän saaliin.

Komission ei tarvitse huolestua. Sen ei tarvitse maksaa. Kalarehu- ja kalaöljyteollisuudella on kova pula raaka-aineesta. Toivon, että perusteeton kielto ruokkia märehtijöitä kalarehulla poistetaan pian. Siten myös kysyntä lisääntyy. Laajentuva kalanviljelyala on myös kalarehun suuri käyttäjä, joten kalarehuteollisuus maksaa mielellään kyseisestä materiaalista ehkä jopa 70 euroa tonnilta. Ymmärtääkseni komissio on innostunut ajatuksesta ja on jo löytänyt kaksi troolaria, jotka ryhtyisivät kokeilemaan kyseistä toimintaa. Kiitän komission jäsen Borgia kyseisestä aloitteesta.

  Stihler (PSE), PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tutkijat julkaisevat säännöllisesti lukuja, jotka osoittavat, että maailman kalakannat ovat uhattuina ja että nykyiset tiheät kalakannat voivat kuolla sukupuuttoon, mikäli ei ryhdytä rajuihin toimiin kalakantojen elpymisen varmistamiseksi. Kun puhutaan pienenevistä kalakannoista, sivusaaliisiin liittyvä ongelma on entistä valitettavampi. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tuoreimpien lukujen mukaan 7,3 miljoonaa tonnia muita kuin kohdelajeja heitetään pois joka vuosi valikoimattomien kalastusmenetelmien vuoksi. Kyseinen luku on todella järkyttävä, eikä se ole kovinkaan paljon pienempi kuin EU:n 15 jäsenvaltion maihin tuoma kokonaissaalis kaudella 2002–2003.

Kalojen poisheitolla on lukuisia seurauksia. Niillä on biologisia seurauksia, koska suurin osa kaloista on kuolleita tai kuolemaisillaan. Niillä on taloudellisia seurauksia, koska pienet kalat tuottavat myytäessä vähemmän tai pois heitettäessä eivät ollenkaan. Pienet saaliiksi jääneet kalat eivät koskaan kasva, sillä ne ovat kuolleita. Kalakantojen arvioinnissa ja kalastuksenhoidossa ei lasketa poisheitettyjen kalojen määrää eikä myöskään kalojen kuolleisuutta.

Euroopan parlamentti hyväksyi vuonna 2003 Nils Buskin laatiman valiokunta-aloitteisen mietinnön komission toimintasuunnitelmasta poisheitettyjen kalojen vähentämiseksi. Kyseisessä mietinnössä tehtiin monia hyödyllisiä ehdotuksia kalojen poisheittämisen ongelmaa koskevan komission strategian parantamiseksi. Ehdotuksiin kuului kehotus kerätä riittävästi tietoa, jotta ongelman laajuudesta voidaan saada parempia ja tarkempia tietoja. Lisäksi ehdotettiin keinojen löytämistä niiden laivastojen palkitsemiseksi, jotka käyttävät valikoivampia kalastusvälineitä, joiden ansiosta kalojen poisheitto vähenee. Mietinnössä kehotettiin myös pitämään edelleen silmällä vaihtoehtoisia kalastusvälineitä koskevia tutkimustuloksia, joiden avulla voidaan parantaa teknisiä toimenpiteitä ja erityisesti verkonsilmukan kokoa ja aukkoa. Komissiota pyydettiin myös tutkimaan, kuinka alueellisia neuvoa-antavia toimikuntia voitaisiin käyttää.

Suhtaudun myönteisesti niihin teknisiä toimenpiteitä koskeviin aloitteisiin, joita komissio on tehnyt viime vuosina. Kymmenen viime vuoden aikana EU:n talousarviosta on myönnetty vuosittain yli 8 miljoonaa euroa yli 400 tutkimushankkeelle, joiden tarkoituksena on ollut kehittää pyydysten valikoivuutta, vähentää kalojen poisheittoa tai mitata kalastuksen vaikutuksia ympäristöön. On todella tärkeää, että painopiste siirtyy nyt sivusaaliiden vähentämistoimenpiteisiin.

Uskon, että komissio myöntää sivusaaliiden olevan maailmanlaajuinen ongelma. Elintarvike- ja maatalousjärjestön kalastuskomitean seuraava kokous, joka pidetään maaliskuussa 2005, tarjoaa arvokkaan tilaisuuden ehdottaa FAO:n kansainvälistä toimintasuunnitelmaa. Suhtaudun myönteisesti komission jäsenen haluun työskennellä tämän asian parissa ja ottaa asiassa vastuu. Arvoisa komission jäsen, vetoan teihin, ettette jätä tilaisuutta käyttämättä, koska seuraava kokous on vasta vuonna 2007.

  Attwooll (ALDE), ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ALDE-ryhmän puolesta kiittää komission jäsentä hänen rohkaisevasta vastauksestaan, jossa hän myönsi, että sivusaaliisiin liittyvä ongelma on vakava ja että on tärkeää käsitellä sitä kiireellisenä asiana kansainvälisellä tasolla. Olemme erityisen kiitollisia siitä, että hän haluaa tuoda asian esiin FAO:n komitean kokouksessa maaliskuussa. Nimittäin kuten on jo sanottu, ellei siellä tehdä periaatteellista sopimusta, kaikkien kansainvälisten toimintaohjelmien muotoilussa on odotettava seuraavat kaksi vuotta.

Sivusaaliit ovat maailmanlaajuinen ongelma, jonka käsitteleminen edellyttää aidosti maailmanlaajuista ratkaisua ja aitoa maailmanlaajuista sitoutumista. Kuten jäsen Stihler totesi, FAO:n tiedoissa ongelman laajuuden arvioidaan olevan noin 7,3 miljoonaa tonnia vuodessa.

Kansainvälinen toimintaohjelma ei olisi tietenkään ensimmäinen tai ainoa yritys ratkaista ongelma. Sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella tehdään jo paljon tärkeää työtä. On kuitenkin tyypillistä, että kyseisessä työssä keskitytään yksittäisiin kalastusvesiin tai yksittäisiin sivusaalislajeihin. Kokonaisvaltainen lähestymistapa auttaisi tukemaan ja laajentamaan kyseisenkaltaisten hankkeiden onnistumista sekä estäisi olennaisesti ongelman siirtymistä toisille alueille tai toisiin lajeihin. EU:n on todella mielekästä olla ensimmäisten joukossa kannattamassa tällaista kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Meidän laivastommehan kalastavat paljon EU:n vesien ulkopuolella. Toimintamme vaikuttaa muihin samoin kuin muiden toiminta luonnollisesti vaikuttaa meihin.

Uskon myös, että EU:n kansalaiset suhtautuvat monien maailman kansalaisten lailla hyvin vastuuntuntoisesti luonnonvarojen käyttöön ja hoitoon. He suhtautuisivat myönteisesti EU:n toimimiseen ensimmäisten joukossa tämän erityisen haaskauksen estämiseksi. Jään odottamaan uutisia kokouksessa tapahtuneesta edistyksestä ja vaikka en voikaan luvata mitään lopputuloksesta, olen valmis tekemään töitä, jotta kollegani suhtautuisivat myönteisesti komission mahdollisiin pyyntöihin varojen myöntämiseksi. Varat ovat tarpeen, jotta komissio voi osallistua täysipainoisesti mainitun kansainvälisen suunnitelman laatimiseen.

  Schlyter (Verts/ALE), Verts/ALE-ryhmän puolesta. (SV) Arvoisa komission jäsen Borg, kiitän teitä vastauksestanne ja toivotan onnea FAO:ssa käytävään taisteluun. Sivusaaliista ei ole kenellekään mitään hyötyä. Meidän on löydettävä keinoja niiden vähentämiseksi. Kun hyvänlaatuista turskaa saadaan kiintiöt ylittävänä sivusaaliina, kalastajien on heitettävä se pois.

Säännöstö on laadittava niin, ettei mitään kalaa saa pyytää, ennen kuin se on ehtinyt lisääntyä edes kerran. Tiettyjen lajien vähimmäiskokoa kasvattamalla päästään kaikkien osa-alueiden kannalta suotuisaan tilanteeseen. Pitkällä aikavälillä sekä lisääntyminen, biomassa että saaliit lisääntyvät. Sen vuoksi meidän on varmistettava, että verkkojen silmäkokoja mukautetaan vähimmäiskokojen mukaisiksi.

On myös aika kiinnittää aiempaa enemmän huomiota myös niihin kalalajeihin, joita ei voi myydä. Erityisesti viehättävien merinisäkkäiden mutta myös muiden lajien pyydystämistä vastustetaan kansainvälisesti yhä enemmän. Säännöksissä on keskitytty myytäviin lajeihin, mutta biosysteemien ja kaupallisten lajien terveyden vuoksi meidän on suojeltava myös epäkaupallisia lajeja. On välttämätöntä pyrkiä parempaan valikoivuuteen ja tehdä tutkimusta sivusaaliiden vähentämiseksi. Tässä yhteydessä on tärkeää muistaa, että yritettäessä välttää tietyn lajin pyydystämistä muiden lajien sivusaaliiden ei pitäisi lisääntyä. Jos emme löydä ratkaisuja näihin ongelmiin, valtameret ovat pian yhtä tyhjiä kuin parlamentti tällä hetkellä.

  Casaca (PSE). – (PT) Arvoisa puhemies, myös minä olin luonnollisesti mielissäni komission jäsenen Borgin myönteisestä vastauksesta selvään asiaan, jonka valiokuntamme ja erityisesti puheenjohtajamme ovat tuoneet esiin parlamentissa erityisen sopivalla hetkellä.

Totean kuitenkin, että mielestäni niin kutsutut sivusaaliit ovat ennen kaikkea sivistykseen liittyvä ongelma. Mielestäni on äärimmäisen barbaarista, että miljoonia tonneja villejä eläimiä kalastetaan ilman minkäänlaista syytä. Tämä on kuolemaa kuoleman vuoksi, kuolemaa byrokraattisten sääntöjen ja teollisen ajattelun vuoksi, jonka mukaan on halvempaa tappaa enemmän ja käyttää vähemmän sillä perusteella, että luonnolla ei ole minkäänlaista arvoa. Asian ydin on, että meidän on kunnioitettava luontoa. Kuten muutkin elävät olennot, me tietenkin käytämme luontoa täysin oikeutetusti. Meidän on kuitenkin kunnioitettava luontoa. Ei voi olla kestävää kalastusta, jos luontoa ei kunnioiteta. Tämä on ehkä näkyvin esimerkki yhteisen kalastuspolitiikkamme huonoista puolista. Lisäksi, kuten parlamentissa on jo todettu, meidän on vain tarkkailtava naapureitamme Norjassa ja Islannissa, joissa kyseinen käytäntö on itse asiassa kielletty. Olen tyrmistynyt siitä, ettemme seuraa heidän esimerkkiään.

Suhtaudun myönteisesti siihen, että komissio ottaa mainitun kannan FAO:ssa, mutta kuten on todettu, meidän ei pidä unohtaa niitä kahta miljoonaa tonnia kalaa, jotka heitetään pois joka vuosi. Arvoisa komission jäsen, haluaisin muistuttaa teitä seuraavasta seikasta: parlamentti äänesti hiljattain pohjatroolikalastuksen kieltämisen puolesta. Pohjatroolikalastus on äärimmäisen vähän valikoiva kalastusmenetelmä, minkä komissiokin myöntää. Sillä saadaan suurimmat saaliit ja suurimmat sivusaaliit. Tällainen kielto oli hyvin pitkään voimassa Azoreilla, jossa kyseistä menetelmää ei ollut koskaan aiemmin käytetty.

Komissio kieltäytyi ottamasta tätä huomioon ja vapautti pohjatroolikalastuksen Azorien vesillä – tai oli pohjatroolikalastuksen vapauttamisen kannalla. Tämä osoittaa käytännössä asenteen, joka on kaiken edellä todetun vastainen. Uskon, että ennen kuin otamme asian esiin FAO:ssa, on olennaisen tärkeää varmistaa hyvät käytänteet EU:n sisällä.

  Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin ensinnäkin kiittää parlamentin jäseniä heidän puheenvuoroistaan ja huomautuksistaan. Jaan huomautukset neljään eri ryhmään.

Ensinnäkin todettiin, että sivusaaliit ovat maailmanlaajuinen ongelma, ja tuotiin esiin kysymys komission asettumisesta johtavaan asemaan tässä asiassa. Kuten totesin alkuperäisessä vastauksessani, haluamme ottaa johtavan aseman. Käyttöömme on kuitenkin annettava tarvittavat resurssit, sillä se on suuri tehtävä. Otamme asian esiin neuvoston kanssa mahdollisimman pian.

FAO:n kokouksessa komissio on valmis tukemaan sivusaaliita koskevan kansainvälisen ohjelman kehittämistä, kuten totesin, ja pyrimme saamaan jäsenvaltioiden suostumuksen asian ilmaisemiseksi FAO:lle ja sen jäsenille kalastuskomitean kokouksessa, erityisesti keskusteltaessa lyhyen ja pitkän aikavälin työohjelmasta. Pohdimme aktiivisesti sivusaaliiden ongelmaa ja toivomme, että saamme pian aikaan erityisiä ehdotuksia.

Toinen esiin tuotu asia koski pieneneviä kalakantoja ja sitä, että sivusaaliit ovat siksi entistäkin valitettavampia. Tästä asiasta totean, että komissio yrittää vähentää poisheittoja parantamalla valikoivuutta teknisillä toimenpiteillä, kuten ottamalla käyttöön verkkojen vähimmäissilmäkoot ja kieltoalueet, joilla nuorten yksilöiden saaliiksi joutumista voidaan rajoittaa. Muilla toimilla, kuten erottelevien troolien tai lajittelulaitteiden käytöllä, voidaan vähentää muiden kuin kohdelajien sivusaaliita.

Hyvin sovelletut tekniset toimenpiteet voivat olla tehokkaita, mutta ongelmilta ei silti vältytä kokonaan. On esimerkiksi vaikeaa löytää sopiva silmäkoko monilajikalastuksessa. Esimerkiksi nuoren turskan suojelemiseksi tarvittava vähimmäissilmäkoko olisi liian suuri täysikasvuisen koljan ja valkoturskan pyydystämiseksi. Teknisillä toimenpiteillä on kuitenkin oma merkityksensä.

Vuonna 2005 komissio aikoo uudistaa kokonaan teknisiä toimenpiteitä koskevan asetuksen seuratakseen tiedonantoaan ympäristöystävällisistä kalastusmenetelmistä. Komissio pyrkii ehdottamaan, että TACeissa otettaisiin huomioon lajien väliset yhteydet. Tämä on vaikeaa, mutta siihen suuntaan on jo edetty. Komissio on pyytänyt Järjestelmä-, tieto- ja turvallisuustekniikan tutkimuslaitosta (ISIS) antamaan neuvoja, jotka perustuvat kalavesiin eivätkä yksittäisiin kalakantoihin. Nämä ovat ensimmäisiä askeleita, kun otetaan käyttöön ekosysteemiin perustuva lähestymistapa kalastuksenhoidossa.

Toinen komission käyttöön ottama lähestymistapa on pyyntiponnistusten valvonnan avulla tapahtuva kalastuksenhoito sen sijaan, että tukeuduttaisiin vain yksittäisiin TACeihin. Periaatteessa sitä voitaisiin käyttää TACien sijasta siten, että kalastajien annettaisiin purkaa koko saaliinsa, mutta käytännössä pyyntiponnistusten valvonta yleensä paremminkin täydentää kuin korvaa TACeja.

Vuoden 2002 lopulla komissio esitti poisheitettyjen kalojen vähentämistä koskevan toimintasuunnitelman, jossa se käsitteli laajemmin poisheittoihin liittyviä ongelmia ja mahdollisuuksia puuttua ongelmaan. Kyseisen suunnitelman mukaisesti komissio neuvottelee jäsenvaltioiden ja kalatalousalan edustajien kanssa vuoden 2005 aikana. Tarkoituksena on käynnistää lukuisia koehankkeita poisheittojen torjumiseksi tai ainakin niiden vähentämiseksi tietyillä kalavesillä.

Puheenvuoroni viimeinen asia koskee alueellisia neuvoa-antavia komiteoita. Ne voivat osallistua toimintaan, eikä meidän mielestämme ole mitään ongelmaa siinä, että ne antavat neuvoja kyseisten ohjelmien muotoilussa.

  Puhemies. – Paljon kiitoksia, arvoisa komission jäsen. Olemme päässeet esityslistan loppuun.

Toivotan kaikille hyvää loppuiltaa.