Pełne sprawozdanie z obrad

Wtorek, 8 marca 2005 r. - Strasburg

28. Budety na rok 2005 i 2006

  Presidente. L'ordine del giorno reca, in discussione congiunta:

- la relazione (A6-0043/2005), presentata dall'onorevole Dombrovskis a nome della commissione per i bilanci, sugli orientamenti relativi alle sezioni II, IV, V, VI, VII, VIII (A) e VIII (B) e al progetto preliminare di stato di previsione del Parlamento europeo (sezione I) per la procedura di bilancio 2006

Sezione I, Parlamento europeo

Sezione II, Consiglio

Sezione IV, Corte di giustizia

Sezione V, Corte dei conti

Sezione VI, Comitato economico e sociale europeo

Sezione VII, Comitato delle regioni

Sezione VIII (A), Mediatore europeo

Sezione VIII (B), Garante europeo della protezione dei dati [2004/2271(BUD)];

- la relazione (A6- /2005) presentata dall'onorevole Garriga Polledo a nome della commissione per i bilanci, sul progetto di bilancio rettificativo 1/2005 dell'Unione europea per l'esercizio 2005 [COM(2005)0025 - C6- /2005 - 2005//2014(BUD)];

- la relazione (A6- /2005) presentata dall'onorevole Jensen a nome della commissione per i bilanci, sullo stato di previsione del Parlamento europeo relativo al bilancio rettificativo dell'Unione europea per l'esercizio 2005 (adeguamento degli stipendi) [2005/2034(BUD)].

  Dombrovskis (PPE-DE), Referents. – Priekšsēdētāja kungs! Godātie kolēģi! 2006. gada Eiropas Savienības citu institūciju budžeta vadlīnijās ir izvirzītas sekojošas prioritātes.

Pirmkārt, 2004. gada paplašināšanās raunda sekmīga pabeigšana, pilnvērtīgi integrējot jauno ES dalībvalstu pārstāvjus ES institūcijās, kā arī sagatavošanās nākamajam ES paplašināšanās raundam, uzņemot Bulgāriju un Rumāniju. Nav pieņemama situācija, ka kopš ES paplašināšanās jau ir pagājis gandrīz gads, bet vēl aizvien daudzas jaunajām dalībvalstīm paredzētās štata vietas ir vakantas. Viena no problēmām, kas šajā sakarā ir jāuzsver, ir pārmērīgi birokratizētās un lēnās darbā pieņemšanas procedūras.

Otrkārt, efektīva un maksimāli lietderīga Eiropas Savienības budžeta līdzekļu izlietošana. Šī prioritāte aptver tādus jautājumus, kā ES institūciju tēriņa koncentrēšana to pamatdarbu veikšanai, jaunu budžeta pieprasījumu štata vietu atbalstīšanu tikai pēc resursu un štatu pārdales esošā budžeta ietvaros iespēju izvērtēšanas, jaunu iniciatīvu atbalstīšana tikai pēc to ietekmes uz budžetu izvērtēšanas, starpinstitūciju sadarbība budžeta līdzekļu taupības un efektīvas izmantošanas nolūkos. Piemēram, lai nodrošinātu ES budžeta līdzekļu lietderīgāku izlietojumu saistībā ar papildu telpu nepieciešamību dažādām ES institūcijām, galvenokārt saistībā ar ES paplašināšanos, mēs aicinām visas ES institūcijas sadarboties un atļaut izmantot savas telpas citu institūciju vajadzībām. Tas ļaus nodrošināt dažādām sanāksmēm un citiem pasākumiem nepieciešamās telpas bez nevajadzīgiem papildu izdevumiem telpu būvei vai īrei. Rezerves šajā jomā ir ļoti lielas. Par piemēru var minēt Eiropas Parlamenta plenārsēžu zāles Briselē un Strasbūrā, kuras lielāko daļu laika stāv tukšas.

Treškārt, ES budžeta nomenklatūras pilnveidošanu, padarot to pilnīgāku un pārskatāmāku tā, lai nodokļu maksātājiem būtu lielāka skaidrība par to, kā tiek izlietoti viņu līdzekļi.

Runājot par Eiropas Parlamenta budžetu, pirmkārt, vēlos uzsvērt, ka kopējo izdevumu līmeni noteiks pamatotas vajadzības pēc to rūpīgas izvērtēšanas. Divdesmit procentu no kopējiem administratīvajiem izdevumiem griestu sasniegšana nav pašmērķis. Kā svarīgus Eiropas Parlamenta darba aspektus 2006. gadā vēlos uzsvērt, pirmkārt, Eiropas Parlamenta darba labāku izskaidrošanu ES pilsoņiem, īpaši uzsverot Eiropas Parlamenta pārstāvniecību ES dalībvalstīs lomu šajā sakarā. Un, otrkārt, Eiropas Parlamenta sagatavošanos lielākam likumdošanas darba apjomam, kā to paredz ES Konstitucionālais līgums.

Nobeigumā dažus vārdus par kopējo ES 2006. gada budžetu. Vēlos uzsvērt, ka 2006. gads ir pēdējais esošās finansu perspektīvas gads. Tāpēc ir svarīgi, lai kopējais 2006. gada budžeta saistību un arī maksājumu apropriāciju apjoms atbilstu tām saistībām, kādas ES ir uzņēmusies, tai skaitā Eiropas Savienības paplašināšanās sakarā. Tāpēc nav pieņemama tāda ES Padomes nostāja, kāda bija attiecībā uz 2000. gada Eiropas Savienības budžetu, mākslīgi bloķējot maksājumu apropriāciju apjomu. Ja mēs gribam redzēt Eiropas Savienību kā uzticamu partneri, ir svarīgi, lai Eiropas Savienība pildītu savas saistības, tai skaitā saistības, kuras tā ir uzņēmusies ES paplašināšanās sakarā.

  Garriga Polledo (PPE-DE), ponente. – Señor Presidente, señora Comisaria, queridos colegas, 2005 va a ser un año importante para todas las instituciones comunitarias y, cómo no, para la Comisión Europea.

Creo que es importante desear un buen comienzo a la Comisión Europea en sus relaciones con el Parlamento y la Comisión de Presupuestos ha encontrado la mejor manera de hacerlo, al aceptar ayer el presupuesto recitificativo nº 1/2005 con muy poca discusión interna. Hemos decidido hacerlo sin enmiendas, en una sola lectura, y con la urgencia que deseaba la Comisión Europea. Aceptamos los cambios de actividades de un área política a otra, porque entendemos que la nueva Comisión y los nuevos comisarios requieren, en el organigrama de servicios de la Comisión, determinados cambios, porque cada comisario llevará la cartera de una manera distinta a la de su predecesor y porque es necesario hacer estos pequeños ajustes dentro del organigrama.

Que el efecto presupuestario sea neutro ayuda a que el Parlamento pueda adoptar este presupuesto rectificativo sin ningún problema. Esperamos que, a cambio, el organigrama de servicios de la Comisión funcione perfectamente y que este pequeño cambio que introducimos pueda originar una mejor ejecución del presupuesto por parte de las diferentes Direcciones Generales.

Nos consta que otros presupuestos rectificativos que vendrán a lo largo del año presentarán alguna dificultad más. Quizá no sea posible aprobarlos en una sola lectura. Por eso, creo que ésta es una buena ocasión, señora Comisaria, para realizar una cooperación interinstitucional perfecta y para que las tres instituciones aprueben este presupuesto rectificativo con la urgencia que ustedes pedían.

  Jensen (ALDE), ordfører. – Hr. formand. Jeg skal også fremlægge et ændringsbudget, som indebærer en besvarelse. Det er ændringsbudgettet for regnskabsåret 2005 for Parlamentet, som skal tage højde for, at personalets løn og pensioner i 2004 blev reguleret med en sats, der var lavere, end man oprindeligt havde forventet. Den tilpasning af løn og pensioner, som Rådet vedtog ved udgangen af sidste år, var kun på 0,7 %, og dengang vi forberedte budgettet for i år, regnede man med, at vi ville få en lønstigning på 2,6 %. Derfor kan Parlamentet nu ligesom de andre EU-institutioner nedskære personalebevillingerne på 2005-budgettet. Det blev vi jo enige om i forbindelse med budgetforliget. Alt i alt er der altså tale om en nedskæring af Europa-Parlamentets udgifter til lønninger m.v. på 7,98 mio. euro, og det er jo fint nok.

I samme forbindelse pålægger vi Parlamentets generalsekretær i juli måned at se på Parlamentets budget, vurdere situationen og se, om vi skal have endnu et ændringsbudget. Baggrunden er, at vi forudser, at der godt kan komme et overskud på Parlamentets budget i år, som betyder, at bevillingerne bortfalder ved årets udgang. Der er nemlig sket det, at vi gennem en årrække i Parlamentet har sikret os fremtidige besparelser på husleje gennem køb af bygninger - en meget fornuftig politik, som gør, at vi kan spare nogen penge. I 2004 gjorde en opsamlingsbevilling på 190 mio. euro det muligt at frigive en del af de bevillinger, som vi har fra 2005-budgettet til bygninger. Jeg ved godt, at Parlamentets tjenester ligger i forhandlinger om yderligere køb af bygninger, som vi i øjeblikket lejer, men det er på et tidligt stadium, så vi ved ikke, hvor vi havner.

Det er alligevel sådan, at de bevillinger, vi har i 2005 efter nedskæringen til løn, vil gøre det muligt at finansiere vigtige områder, som vi i øjeblikket ikke har på budgettet, nemlig forberedelserne til Bulgariens og Rumæniens tiltrædelse, og måske også give mulighed for, at vi kan købe yderligere bygninger, der huser Parlamentets informationskontorer i medlemslandene. Det vil vi vende tilbage til i juli måned.

Jeg har også enkelte bemærkninger til hr. Dombrovskis' betænkning om 2006-budgettet, når nu der er tid til det. Dette budget vil jo også være præget af forberedelsen af Bulgariens og Rumæniens tiltrædelse, som forudses i 2007, som hr. Dombrovskis nævnte det. Det vil også være præget af den allerede foretagne udvidelse med ti nye lande og det fortsatte behov for at rekruttere personale fra de nye medlemslande. Det har jo allerede været en gigantisk indsats at skaffe de godt 1 200 nye medarbejdere, vi har fået i Parlamentet. En indsats, som på mange måder er lykkedes godt. Men jeg mener, at vores ordfører, hr. Dombrovskis, gør ret i at forlange, at vi undersøger, om pesonalesituationen herefter også er rimelig i alle henseender. Vi skal sikre, at rekrutteringen ikke tager unødig lang tid og er alt for bureaukratisk. Det skal sikres, at der er det personale, vi har behov for til oversættelse og til tolkning. Vi skal sørge for, at vi som parlamentsmedlemmer har adgang til den fornødne ekspertise, så vi kan lave et seriøst lovarbejde. Mængden af lovgivning er jo steget markant i de senere år med de nye traktater og kravet om bedre lovgivning, som vi jo alle sammen er enige i, betyder, at vi skal have ordentlig juridisk vejledning, og der skal være ressourcer til egentlig konsekvensanalyser af lovgivningens virkninger, herunder økonomiske virkninger for de offentlige kasser, EU's budget, de nationale kasser og erhvervslivet. Så vi har behov for mere bistand.

Sidst, men ikke mindst vil jeg glæde mig over, at vi i oplægget til Parlamentets budget for 2006 lægger op til en markant styrkelse af Parlamentets informationspolitik. Det indebærer en gennemgribende evaluering af informationspolitikken, så vi sikrer, at vi når målene med informationsindsatsen. Det skal blive lettere og enklere for journalister og borgere i almindelighed at følge lovprocessen. Det skal blive lettere for borgerene at få at vide, hvordan man sikrer sine borgerrettigheder ved hjælp af Parlamentet. Vi skal sikre, at de smukke ord om åbenhed i skåltalerne rent faktisk også bliver virkelighed. Derfor er jeg og min gruppe også tilhængere af, at vi styrker informationspolitikken økonomisk, selv om vi altid siger, at vi skal være sparsommelige. Det er desuden vigtigt, at vi styrker den decentrale indsats via informationskontorerne i medlemslandene, for her kan man sikre sig en bedre føling med, hvilke konkrete behov der er for information. Jeg takker hr. Dombrovskis for hans indsats. Vi kan støtte hans betænkning.

  Ferber, im Namen der PPE-DE-Fraktion. – Herr Präsident, Frau Kommissarin, liebe Kolleginnen und Kollegen! Wir haben drei Berichte zur Debatte stehen, und ich möchte mich im Wesentlichen auf zwei konzentrieren, denn das, was der Kollege Garriga Polledo gesagt hat, kann ich inhaltlich voll unterstreichen, und da gibt es wohl auch am wenigsten Diskussionsbedarf.

Ich möchte mich ausdrücklich bei dem Kollegen Dombrovskis bedanken, der sich den Mühen unterzieht, sich mit den Haushalten der anderen Institutionen im Jahr 2006 auseinander zu setzen, weil ich denke, es wird ein sehr wichtiges Jahr im Ablauf der Finanzverhandlungen mit dem Rat werden. Ich möchte sehr deutlich sagen - und da unterstütze ich unseren Berichterstatter: Wenn wir dauerhaft und glaubhaft mit der Kommission darüber streiten wollen, wie wir die knappen Mittel, die Europa zur Verfügung hat, optimal einsetzen, werden wir auch nicht umhinkommen, bei uns selber und entsprechend auch bei den anderen Institutionen zu schauen, wie wir mit möglichst wenig Mitteln einen möglichst hohen Effekt erzielen können.

Dabei habe ich schon ein wenig die Sorge, dass wir als Europäisches Parlament mit der Dividende, die wir uns mühsam dadurch erarbeitet haben, dass wir sehr schnell in der Lage waren, die Gebäude hier in Straßburg und in Brüssel und mittlerweile auch in Luxemburg zu finanzieren, etwas leichtfertig umgehen. Das wäre meiner Ansicht nach nicht das Richtige. Ganz im Gegenteil, auch das Europäische Parlament muss für sich selbst beweisen, dass es in der Lage ist, mit den ihm zur Verfügung gestellten Mitteln auszukommen.

Ich unterstütze den Ansatz unseres Berichterstatters, hier die Frage der Arbeitsbedingungen deutlich in den Mittelpunkt zu stellen. Wir sind jetzt 25 Mitgliedstaaten mit - wenn ich mich recht erinnere - 21 Sprachen. Es ist schwerer geworden, auch in kleinen Runden, auf Fraktionsebene und in Arbeitsgruppen zusammen zu arbeiten, wenn hier nicht entsprechende Ressourcen zur Verfügung stehen, was Übersetzungskapazitäten betrifft. Das ist ein ganz wichtiger Punkt, wenn wir als Parlament unsere Arbeits- und Leistungsfähigkeit sicherstellen wollen.

Aber ich glaube nicht, dass es in diesem Zusammenhang zielführend ist, darüber nachzudenken, den Plenarsaal mit Computern auszustatten, damit wir die Änderungsanträge nachlesen können. Das passt mit unserer Abstimmungsprozedur nicht zusammen. Ich glaube auch nicht, dass es Sinn macht, das ganze Parlament zu verkabeln und ein Wireless LAN durch alle Gebäude zu legen; das sind nicht die Kernaufgaben, die wir hier zu erfüllen haben. Ich möchte das Präsidium des Parlaments bitten, sehr sorgfältig mit diesen Fragestellungen umzugehen.

Das bringt mich direkt zum Bericht von Frau Jensen zum Nachtragshaushalt 1/2005. Wir haben als EVP-Fraktion den Antrag gestellt, schon im Rahmen des Haushaltsverfahrens bei der Gebäuderücklage entsprechende Kürzungen vorzunehmen. Ich bedaure sehr, dass das Präsidium gestern Abend nicht in der Lage war, die Mittel, bei denen absehbar ist, dass sie nicht benötigt werden, jetzt schon im Rahmen des Nachtragshaushalts freizugeben, sprich den Haushalt entsprechend zu reduzieren. Es ist bedauerlich, dass das nicht gemacht wurde. Es wird dann in Kürze wieder auf uns zukommen, wenn die Dinge absehbar sind. Hier muss man ganz deutlich sagen, wenn wir im Jahr 2004 eine Ramassage in einer Größenordnung von 142 Millionen Euro gemacht haben, das sind fast 10% des Parlamentshaushalts, dann stelle ich mir schon irgendwann einmal die Frage, ob es überhaupt noch Sinn macht, für dieses Haus einen Haushalt aufzustellen, wenn dieser Haushalt am Ende auf ganz andere Art und Weise abgewickelt und somit das, was eigentlich von der Haushaltsbehörde – für den Parlamentshaushalt sind wir das, aufgrund des Gentlemen's Agreement – missachtet wird. Das ist ein Punkt, mit dem man sich sehr ernsthaft auseinandersetzen muss. Ich bin nicht mehr bereit, dieses Theater mitzumachen.

  Guy-Quint, au nom du groupe PSE. – Monsieur le Président, Madame la Commissaire, mes chers collègues, comme vient de le dire Markus Ferber, le rapport de Salvador Garriga Polledo ne pose véritablement pas de problème puisque nous savions que, vu les modifications intervenues à la Commission, il nous faudrait vraisemblement en passer par un budget rectificatif et supplémentaire.

Je vais commencer par quelques remarques sur le rapport Anne Jensen concernant le BRS pour le Parlement européen. Il correspond à un état de fait concernant les prévisions budgétaires pour les frais de fonctionnement de notre Parlement. Nous pouvons seulement nous inquiéter que ces prévisions aient pu être faussées sur des postes aussi importants que les prévisions de dépenses relatives aux rémunérations des fonctionnaires et sur les prévisions de dépenses immobilières.

Les recommandations de notre rapporteur appelant notre administration à plus de vigilance sont frappées au coin du bon sens. Par ce rapport, nous respectons aussi notre engagement de concertation budgétaire, un acte qui laisse toujours disponibles et toujours possibles les dépenses envisagées par le budget 2005, et même de financer par des dépenses non affectées l'arrivée dans notre Union de la Bulgarie et de la Roumanie. Il n'y a donc aucune raison pour nous de s'opposer à cet acte de gestion.

En ce qui concerne le rapport d'orientation des dépenses des autres institutions que nous présente aujourd'hui M. Dombrovskis, je tiens avant tout à le remercier pour l'excellent travail qu'il nous propose et pour la célérité avec laquelle il nous permet de débattre et de voter dès cette session de mars sur ces orientations.

Reprenant la tradition de nos orientations budgétaires en la matière, il est essentiel que l'ensemble des institutions poursuivent cet effort pour finir l'élargissement avec la Bulgarie et la Roumanie, ce que devra permettre le budget 2006. Nous partageons les mêmes soucis de notre rapporteur. Seule une controverse de dernière minute sur des dispositions à mettre en œuvre à la Cour de justice amènera mon groupe à mieux vérifier certaines solutions proposées par le rapport de M. Deprez.

Le rapport de M. Dombrovskis, renforcé par le rapport précédent de Anne Jensen, rappelle que le budget du Parlement doit permettre à celui­ci de se doter de moyens de travail supplémentaires qui nous permettraient de mieux répondre à l'ampleur de notre tâche et aux attentes des citoyens. Pour nous, la réduction d'un budget du Parlement en dessous de l'accord des 20 % ne peut être envisagée avant la fin de la politique d'acquisition de différents lieux de présence et de travail du Parlement. Mais surtout ce budget est indispensable pour que le Parlement renforce les moyens d'interprétation, de traduction mis à la disposition des différentes commissions.

Par ailleurs, je veux attirer votre attention sur l'aide professionnelle aux députés qui doit être renforcée. En effet, les sommes allouées à chaque député pour son personnel sont véritablement insuffisantes au regard de la complexité des compétences nouvelles de notre Parlement. De plus, le non­statut de nos assistants est une situation parfaitement indigne d'une institution politique qui met au cœur de ses projets une société d'innovation et de respect des droits de l'homme. Avoir un statut professionnel est un droit pour nos assistants, mais donner à nos assistants un statut est un devoir pour les législateurs que nous sommes. De la même façon, je pense que nous devons réfléchir au problème du statut des députés. Ainsi, lorsque j'entends certains députés dire qu'il leur est difficile d'accéder à un régime de retraite vu le coût de certains de ces régimes, je pense que c'est parfaitement indigne de l'institution démocratique que nous sommes.

D'autre part, à l'instar de Anne Jensen, je veux attirer notre attention sur les difficultés de politique de communication que nous rencontrons en tant que Parlement. Cette politique doit être renforcée et si des moyens nouveaux sont indispensables, des techniques et une approche nouvelles de cette communication deviennent pour nous une priorité. À l'heure des ratifications par référendum ou par vote parlementaire du projet de traité constitutionnel, nous savons combien cette information des citoyens est essentielle. Mais il nous faut mettre en place une information simple, quotidienne et efficace qui puisse relayer, décentraliser l'intérêt des citoyens par rapport au travail que nous faisons ici. Cela est pour nous une priorité qui doit se traduire non seulement par des chiffres dans un budget, mais par un travail professionnel réussi des services ad hoc du Parlement.

Il est donc évident pour nous que l'idée d'abaisser le budget du Parlement en dessous des 20 % n'est pas supportable eu égard à nos engagements et, surtout, à l'élargissement de nos compétences. Tant que nous ne nous serons pas dotés de moyens efficaces pour remplir pleinement notre tâche, nous ne pourrons pas revenir sur ce principe qui est essentiel à notre rôle et donc à la démocratie européenne.

  Virrankoski, ALDE-ryhmän puolesta. – Arvoisa puhemies, käsittelyssä oleva Dombrovskisin mietintö vuoden 2006 talousarvion suuntaviivoista, jotka koskevat muita pääluokkia kuin komissiota, luovat pohjan näiden toimielimien tulevalle talousarviolle. Haluan jo tässä vaiheessa kiittää esittelijä Dombrovskisia hyvin tehdystä työstä. Samoin haluan kiittää Anne Elisabet Jenseniä ja Salvador Garriga Polledoa, jotka tänään esittävät lähinnä teknisiä muutoksia tämän vuoden talousarvioon, jonka esittelystä he ovat olleet vastuussa.

Euroopan unioni elää vielä vuonna 2006 sopeutumisen aikaa. Uusien jäsenmaiden integroituminen on saatava päätökseen, aivan kuten esittelijä avauspuheessaan totesi. Tämä merkitsee erityisesti henkilöstöresurssien saattamista ajan tasalle. Myös monikielisyyden vaatimukset on täytettävä. Tulkkauksen on oltava ajan tasalla kaikilta osin ja käännöspalvelun on oltava sujuvaa. Monikielisyys on suuri eurooppalainen itseisarvo, jota tulee vaalia. Samalla se on selkeä osoitus siitä, että Euroopan unioni ja erityisesti Euroopan parlamentti vaalii demokraattisia perusarvoja. Vain täydellinen monikielisyys takaa sen, että jokainen EU:n kansalainen voi asettua ehdokkaaksi ja tulla myös valituksi Euroopan parlamenttiin kansallisuudestaan sekä kulttuuri- ja koulutustaustastaan riippumatta.

Viime aikoina on jälleen nostettu esiin parlamentin työskentelypaikat. Nykyinen järjestelmä on hankala, vaikka se lisääkin EU:n monikansallista luonnetta. Kulkuyhteydet Strasbourgiin ovat heikot, koska se ei ole kansainvälisen lentoliikenteen solmukohta. Jatkossa tähän tulisi saada luonnollinen ratkaisu eri osapuolten hyvällä yhteistyöllä. Ehkä myös sijaintimaan Ranskan kanssa on saavutettavissa hyvä kompromissi.

Parlamentin harjoittama kiinteistöpolitiikka on tuonut tuloksia siinä määrin, että se voi tällä hetkellä toimia lähes kokonaan omistamissaan rakennuksissa. Omalta osaltaan tähän on vaikuttanut säästäväisyys toimintamenojen suhteen. Myös jatkossa on huolehdittava siitä, että säästäväisyys on edelleen budjettipolitiikan ja taloushallinnon keskeinen päämäärä. Tähän tähtää myös nyt käsittelyssä oleva mietintö, joka korostaa toiminnan tehokkuutta, määrärahojen uudelleenkohdentamista ja toimielinten välistä yhteistyötä. Siksi käsittelyssä oleva mietintö antaa hyvän pohjan varsinaisen talousarvion käsittelylle.

  Wohlin, för IND/DEM-gruppen. – Herr talman! Jag vill begränsa mina kommentarer till punkt 28 i Dombrovskis betänkande, nämligen den som gäller de kostnader som uppstår genom att parlamentet tvingas arbeta en vecka per månad i Strasbourg, i stället för att koncentrera sin verksamhet till enbart Bryssel. De direkta kostnaderna för detta beräknas till 200 miljoner euro per år. Det inbegriper inte förlusten av effektivitet eller parlamentsledamöternas extra kostnader. Den totala kostnaden torde ligga på åtminstone närmare 300 miljoner euro per år.

Med beaktande av att EU:s mål i Lissabonprocessen att bli den mest konkurrenskraftiga kunskapsbaserade länderregionen i världen, framstår Europaparlamentets ovilja och oförmåga att lägga ned verksamheten i Strasbourg som helt absurd. Väljarna kan inte ha respekt för ett politiskt ledarskap som inte ens kan klara av en så självklar omställning, som näringslivet för övrigt alltid måste klara.

Jag anser inte att det är rimligt att EU:s finansiella långtidsperspektiv läggs in i en ackumulerad kostnad av 2 miljarder euro för att upprätthålla dubbla arbetsplatser. Dessa medel kunde alternativt satsas på teknisk forskning eller något annat tillväxtbefrämjande. Det går inte att argumentera för en större budget så länge denna anakronism behålls. Därför bör långtidsbudgeten inkludera detta, och det bör tas ett beslut om att senast 2013 flytta verksamheten till Bryssel.

  Roszkowski, w imieniu grupy UEN. – Dziękuję, Panie Przewodniczący. W imieniu Grupy UEN chciałem również podziękować panu Dombrovskisowi za kompetentne i klarowne sprawozdanie, za wytyczne do procedury budżetowej na 2006 r. w części dotyczącej instytucji unijnych.

Sprawozdanie słusznie zwraca uwagę na potrzebę sprawnego zakończenia rundy rozszerzenia Unii z 2004 r. w przyszłym roku budżetowym, co dotyczy szczególnie zatrudnienia pozostałej części personelu z 10 nowych krajów członkowskich, w tym głównie tłumaczy. W tej ostatniej grupie pracowników dostrzegamy bowiem, my -posłowie z nowych krajów członkowskich, istotne braki, które utrudniają nam pracę. Sprawozdawca słusznie podkreślił też wagę przygotowania się na przyjęcie Bułgarii i Rumunii, które powinno nastąpić w 2007 r.

W wytycznych pana posła Dombrovskisa podoba nam się także apel o poprawę wydajności działania instytucji unijnych poprzez zacieśnienie współpracy międzyinstytucjonalnej. Do tego warto by na marginesie dodać, o czym już wspominali moi przedmówcy, poprawę komunikacji do i z Strasburga oraz poprawę sprawności działania poszczególnych organów instytucji unijnych, abyśmy np. przestrzegali zasady nieorganizowania posiedzeń komisji parlamentarnych w Strasburgu, co pozwoliłoby może uniknąć sesji nocnych i sesji, które nie poprawiają naszego samopoczucia, ani sprawności działania.

Wydaje mi się, że należałoby mocniej podkreślić, że w polityce informacyjnej, a zwłaszcza w wydatkowaniu środków unijnych z nią związanych, jesteśmy zobowiązani do rzetelności i neutralności. Mimo, że z tym postulatem zgadza się większość Kolegów, w praktyce bywa z tym różnie, np. w sprawozdaniu dotyczącym kampanii informacyjnej na temat Traktatu Konstytucyjnego pisze się wyraźnie o tłumaczeniu obywatelom, w jaki sposób skorzystają z Konstytucji. Gdzież tu bezstronność? Dziękuję bardzo.

  Kozlík (NI). – Vážený pán predseda, vážená pani komisárka, navrhovaný rozpočtový postup na rok 2006 a rozpočtové korekcie pre finančný rok 2005 nesporne reagujú na aktuálny stav a vývoj v oblasti rozpočtových vzťahov a smerujú k efektívnemu zabezpečeniu činnosti Európskej únie. V tomto smere oceňujem dobrú prácu spravodajcov. Osobitne by som v tomto krátkom priestore chcel podporiť a nadviazať na kolegu Ferbera a vyzdvihnúť najmä snahu o riešenie otvoreného problému súvisiaceho s kapacitami prekladateľských a tlmočníckych činností, ktoré sú úzkym miestom v práci Európskeho parlamentu. To isté - okrem dostatočného finančného zabezpečenia - sa vzťahuje aj na navýšenie počtu vysokokvalifikovaných úradníkov v tejto oblasti, na prijatie špecifických opatrení v rámci odborného vzdelávania v oblasti prekladov a tlmočenia, a to by som chcel zdôrazniť, ale aj na zlepšenie riadenia a logistiky týchto činností, čo už je záležitosť nie priamo viazaná na rozpočtové procedúry. To všetko je dôležitým predpokladom pre to, aby Európsky parlament nevytváral dojem agentúry na výučbu anglického jazyka, ale plnil poslanie multinárodnej a multijazykovej inštitúcie prijímajúcej dôležité európske normy. Ďakujem za pozornosť a tlmočníkom za ich dobrú prácu.

  Presidente. La discussione congiunta è chiusa.

La votazione si svolgerà giovedì, ad eccezione della relazione dell'onorevole Dombrovskis che sarà posta in votazione mercoledì, alle 12.30.

(La seduta, sospesa alle 22.45, riprende alle 22.50)