Puhemies. Esityslistalla ovat seuraavina neuvoston ja komission julkilausumat alueellisesta yhdentymisestä Länsi-Balkanilla.
Schmit,neuvoston puheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto kiinnittää jatkuvaa ja tiivistä huomiota Länsi-Balkanin maiden ja Euroopan unionin suhteisiin. Unioni on edelleen sitoutunut voimakkaasti tämän naapurialueen vakautus- ja assosiaatioprosessiin. Euroopan turvallisuusstrategian mukaisesti alue on erittäin tärkeä Euroopan unionille, mikä näkyy muun muassa siviilinäkökohtien lisäksi EU:n poliisivoimien ja sotilaiden läsnäolona Länsi-Balkanilla.
Alueen tulevaisuus riippuu Euroopan unionista. Thessalonikin huippukokouksessa, joka pidettiin 21. kesäkuuta 2003, korostettiin selvästi Länsi-Balkanin EU-pyrkimyksiä. Vaikka unionin sitoutumisesta Länsi-Balkaniin ei ole epäilystäkään, alueen maiden on hyödynnettävä sitä oikein. Kyseisten maiden on osoitettava erityisillä politiikoilla ja toimilla, että ne haluavat asettua ja kykenevät asettumaan oikean ajan tullen Euroopan unionin jäsenehdokkaiksi, jotta ne voisivat jonakin päivänä liittyä unionin jäseniksi. Unioni tukee niitä edelleen aktiivisesti niiden pyrkiessä poliittisiin ja institutionaalisiin uudistuksiin. Se edellyttää epäilemättä sisukkuutta ja lujaa sitoutumista molemmilta osapuolilta, koska niiden on vielä vastattava huomattaviin haasteisiin.
Haasteisiin voidaan kuitenkin vastata ja niitä voidaan hallita, koska se on Länsi-Balkanin maiden väestön etujen mukaista, ja tämä väestö on tosiaan joutunut elämään onnettomia aikoja. On myös Euroopan unionin etujen mukaista tasoittaa niiden tietä kohti Eurooppaa, koska ensisijaisena tavoitteenamme on oltava rauha ja vakaus Euroopan maanosassa.
Vakautus- ja assosiaatioprosessi muodostaa edelleen yleiset puitteet Länsi-Balkanin maiden tielle kohti tulevaa liittymistä Euroopan unioniin. Prosessin avulla pyritään auttamaan alueen maita vakiinnuttamaan kestävä rauha, demokratia, vakaus, vauraus ja vähemmistön oikeuksien kunnioittaminen. Tavoitteet ovat samat kuin Eurooppa-hankkeen, jonka avulla onnistuttiin sodista kauheimman jälkeen rakentamaan sovinto viholliskansakuntien kesken ja auttamaan niitä rakentamaan yhteinen tulevaisuus. On tärkeää panna merkille, että tämä sama ihanne, sama tulevaisuudenkuva, on myös rikastuttanut viimeisimmästä laajentumisesta saatuja kokemuksia. Teimme juuri tänä aamuna tärkeän päätöksen, toisin sanoen parlamentti otti hyvin tärkeän askeleen, joka liittyy tässä tapauksessa Bulgariaan ja Romaniaan.
Neuvosto tarkastelee vuosittain sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien maiden edistymistä että ratkaisemattomia ongelmia komission vuosikertomuksien pohjalta. Uudelleentarkastelu on tärkeä toimi, joka muistuttaa meitä siitä, että Länsi-Balkan edistyy tiellä kohti Euroopan unionia. Kuten Thessalonikin huippukokouksessa sovittiin, unioni teki vuonna 2004 ensimmäistä kertaa kumppanuussopimuksia alueen maiden kanssa. Komissio esitti ne samaan aikaan kumppanuuksia ja vakautus- ja assosiaatioprosessia koskevien kertomusten kanssa. Nämä kumppanuudet, jotka ovat saaneet innoituksensa ehdokasvaltioiden liittymiskumppanuuksista, toimivat varta vasten räätälöityinä tiekarttoina, jotka on mukautettu jokaisessa maassa vallitsevaan erityiseen tilanteeseen. Kumppanuussopimuksissa määritetään, mihin erityistoimiin olisi syytä ryhtyä ensisijaisesti. Komissio ja neuvosto valvovat näiden kumppanuuksien täytäntöönpanon edistymistä.
Niinpä unionin lähestymistapa Balkaniin on jo erittäin yksilöllinen, ja se perustuu periaatteeseen, jonka mukaan jokaisella maalla on omat ansionsa. Kaikki Thessalonikin huippukokoukseen osallistuneet maat hyväksyivät sen tosiasian, että alueen maiden edistymisnopeus kohti tulevaa liittymistä unioniin riippuu sitä, miten nopeasti maat panevat tarvittavat uudistukset täytäntöön ja noudattavat Kööpenhaminan voimassa olevia kriteerejä sekä vakautus- ja assosiaatioprosessia. Parhaat suoriutujat voivat edistyä nopeimmin. Tällä hetkellä vain kaksi maata on tehnyt vakautus- ja assosiaatiosopimuksen Euroopan unionin kanssa, eli Kroatia ja entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia. Tässä vaiheessa Kroatia on alueen ensimmäinen maa, josta on tullut ehdokasvaltio.
Prosessi on näin ollen yleinen, mutta se noudattaa lähestymistapaa, jonka mukaan jokaista maata arvioidaan sen omien ansioidensa mukaan. Liittymisnäkymiä, jotka ovat ainoa tae siitä, että näiden maiden kehittyminen toteutuu kaikkien osalta, tarkastellaan tämän lähestymistavan mukaisesti.
Kun neuvosto tarkasteli viimeksi vakautus- ja assosiaatiosopimusta toukokuussa 2004, neuvosto suhtautui myönteisesti alueella saavutettuun edistykseen. Kävi ilmi, että turvallisuustilanne oli vakiintunut kestävällä tavalla. Viime vuosina saavutetusta edistymisestä huolimatta sitä mahdollisuutta, että tilanne karkaa käsistä, että väkivaltaa esiintyy ja että Euroopan rakentamisen perustana olevat perusarvot kyseenalaistetaan, ei valitettavasti todellakaan ole voitu sulkea pois. Tästä syystä mahdollisiin kehityskulkuihin on suhtauduttava tarkkaavaisesti ja valppaasti. Rauhaa ja vakautta ei voida pitää itsestään selvinä asioina tällä alueella. Synkän menneisyyden tuhoisa nationalismi aiheutti sekasortoa, eivätkä sen varjot eivät ole täysin kadonneet.
Vuodesta 2005 tulee tällä alueella suurten mahdollisuuksien vuosi. Niinpä neuvosto seuraa tiiviisti Ohridin puitesopimuksen jatkuvaa täytäntöönpanoa entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, joka on esittänyt Euroopan unionille pyynnön päästä ehdokasvaltioksi. Albanian poliittisen tilanteen kehittyminen ansaitsee täyden huomiomme, erityisesti tänä kesänä pidettävien tulevien parlamenttivaalien takia.
Totean Serbia ja Montenegron sekä Bosnia ja Hertsegovinan osalta, että neuvosto ilmaisee kantansa kuluvan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana muun muassa siihen, suositteleeko se vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta neuvottelemista. Tällaisesta sopimuksesta neuvotellaan edelleen Albanian kanssa, ja neuvosto kiinnittää huomionsa myöhemmin tämän vuoden kuluessa komission lausunnon pohjalta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian jäsenyyshakemukseen. Vuoden 2005 puolivälissä on ensimmäinen tilaisuus tarkastella, miten Kosovo on edistynyt YK:n vahvistamien normien tosiasiallisessa noudattamisessa. Edistyminen kohti prosessia, jonka tarkoituksena on sopia Kosovon tulevasta asemasta kaikkien osapuolten välisen vuoropuhelun ja yhteistyön avulla edellyttää, että tarkastelussa päädytään myönteiseen tulokseen. Totean lopuksi Kroatiasta, että hallitustenvälinen konferenssi, jossa käsitellään liittymisneuvotteluja, kutsutaan koolle yhteisellä sopimuksella, kunhan neuvosto on vahvistanut – ja toivon, että se tekee pian niin – että Kroatia tekee täysimääräistä yhteistyötä Haagin tuomioistuimen kanssa.
Tämä varaukseton yhteistyö tuomioistuimen kanssa on välttämätön edellytys kaikille Länsi-Balkanin maille. Voimme sanoa, että viime kuukausina on saavutettu todellista edistymistä, mutta sitä tarvitaan vielä enemmän.
Euroopan unionin aloitteet, jotka liittyvät Länsi-Balkanin alueellisen yhdentymisen edistämiseen, ja etenkin perusrakenteisiin, opetukseen, pakolaisten palaamiseen kotiseuduilleen, järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseen ja kulttuurivaihtoihin, ovat tosiaan olennaisen tärkeitä tässä yhteydessä.
Alueellinen yhteistyö, jolla lujitetaan alueen taloudellista yhdentymistä, on tärkeä väline pyrittäessä edistämään sovinnontekoa, kannustamaan uudistuksia ja ennen kaikkea parantamaan alueen taloudellista ja sosiaalista tilannetta. Joissakin Länsi-Balkanin osissa työttömyys on yleinen ongelma, joka on saavuttanut ennätystason ja joka johtuu laajalti yksityisen investoinnin puutteesta. Työttömyys on sosiaalisen mutta myös poliittisen epävakauden yksi päätekijä. Niinpä neuvosto kiinnittää erityistä huomiota alueellisen yhteistyön edistämiseen, koska se on olennaisen tärkeä osa vakautus- ja assosiaatiokumppanuutta. Arvioidessaan prosessia toukokuussa 2004 neuvosto suhtautui myönteisesti havaitsemiinsa merkittäviin uudistuksiin, jotka koskivat alueellista yhteistyötä erityisesti perusrakenteiden ja kaupan alalla sekä energia-alalla.
Komissio toteuttaa kysymyksessä mainittuja aloja koskevat tukihankkeet CARDS-ohjelman puitteissa ja Kroatiassa erityisesti liittymistä edeltävien välineiden avulla; ne ovat erityisen tärkeitä tältä kannalta. Niinpä CARDS-asetuksen tavoitteena on muun muassa toteuttaa jälleenrakennushankkeita, tukea pakolaisten paluuta kotiseuduilleen ja vakauttaa aluetta sekä kannustaa alueelliseen yhteistyöhön. Neuvostossa keskustellaan parhaillaan komission ehdottamasta uudesta rahoitusvälineestä liittymistä edeltävää tukea varten. Välineellä, joka otetaan käyttöön vuonna 2007, on tarkoitus luoda puitteet EU:n tuen antamiseksi ehdokasmaille ja mahdollisille ehdokasmaille, joihin Länsi-Balkanin maat kuuluvat.
Rehn,komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän parlamenttia ja esittelijä Samuelsenia Länsi-Balkania koskevasta tulevaisuuteen suuntautuneesta päätöslauselmasta sekä parlamentin ja sen ulkoasioiden valiokunnan sitoutumisesta alueeseen. Tällä hetkellä useimmat Länsi-Balkanin maat edistyvät kouriintuntuvasti suhteissaan EU:hun. Monia asioita on kuitenkin vielä tarkasteltava, ja edistystä on vahvistettava ja lujitettava.
Vuodet 2005 ja 2006 ovat ratkaisevassa asemassa Länsi-Balkanin ja Euroopan unionin suhteiden kannalta. Olemme todellisessa käännekohdassa. Meidän on ratkaistava joitakin lyhyen aikavälin asioita voidaksemme keskittyä pitkän aikavälin taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen. Kiireellisimmät asiat liittyvät entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen – ICTY:n – työn päättämiseen ja Kosovon tulevan aseman ratkaisemiseen.
Euroopan parlamentin entisenä jäsenenä olen aina ollut ylpeä siitä, miten voimakkaasti parlamentti on sitoutunut puolustamaan ihmisoikeuksien kunnioittamista ja siihen liittyviä kansainvälisiä velvoitteita sekä tukemaan Yhdistyneisiin Kansakuntiin perustuvaa monenvälistä järjestelmää. Tästä syystä suhtaudun erityisen myönteisesti parlamentin kantoihin 37 ja 46 kohdassa, joissa korostetaan täysimääräisen yhteistyön tekemistä ICTY:n eli Haagin tuomioistuimen kanssa. Ihmisoikeuksien tukeminen, oikeusvaltioperiaate ja YK:hon perustuva monenvälisyys ovat syinä siihen, miksi Euroopan unioni on asettanut ICTY:n kanssa tehtävän yhteistyön edellytykseksi alueen maiden ja unionin välisille suhteille. Tänä syksynä, todennäköisesti marraskuussa, komissio esittää laajentumispaketin ja tekee yksityiskohtaisemmin selkoa alueen maiden saavuttamasta edistyksestä.
Saanen käyttää tilaisuutta hyväkseni kuvaillakseni nykyistä tilannettamme suhteessa näihin maihin. Albanian osalta jaan parlamentin päätöslauselmassa ilmaistun huolen, joka liittyy poliittiseen ilmapiiriin, erityisesti tänä kesänä pidettävien parlamenttivaalien yhteydessä. Kirjoitin hiljattain pääministeri Nanolle ja korostin, että komissio voi ehdottaa vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta käytävien neuvottelujen päättämistä vain, jos kesän parlamenttivaalit pidetään kansainvälisten normien mukaisesti. Lahjonnan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnassa on myös edistyttävä kouriintuntuvasti.
Bosnia ja Hertsegovina pyrkii aktiivisesti saavuttamaan painopistealueet, jotka asetettiin toteutettavuusselvityksessä vuoden 2003 lopussa. Kun kyseinen maa edistyy merkittävästi kaikilla painopistealueilla, voimme suositella vakautus- ja assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen käynnistämistä. Toivon voivani tehdä niin ensi kuussa.
ICTY:tä koskeva yhteistyö on edistynyt merkittävästi, ja suuntausta on vahvistettava, kunnes yhteistyö on täysimääräistä. Vakautus- ja assosiaatiosopimusta koskevien neuvottelujen käynnistäminen edellyttää Bosnia ja Hertsegovinalta erityisesti poliisivoimien uudistamista.
Korkea edustaja ja unioni ovat myötävaikuttaneet vakauden ja uudistuksien edistämiseen Bosnia ja Hertsegovinassa. Olen kuitenkin sitä mieltä, että maa on valmis kantamaan enemmän vastuuta omasta tulevaisuudestaan. Kun Bosnia ja Hertsegovinassa on vastuuntuntoisia ja demokraattisesti vastuunalaisia viranomaisia, arvelen, että korkean edustajan toimisto voidaan lakkauttaa kitkattomasti ja vaiheittain. Lähestyessämme Daytonin rauhansopimuksien kymmenettä vuosipäivää on tosiaan tullut aika siirtyä Daytonin aikakaudelta Brysselin aikakaudelle.
Olin pettynyt siihen, ettei Kroatia pystynyt takaamaan täysimääräisen yhteistyön tekemistä ICTY:n kanssa maaliskuun puoliväliin mennessä. Kuten tiedätte, Eurooppa-neuvosto päätti joulukuussa, että liittymisneuvottelut voidaan käynnistää vasta 17. maaliskuuta, jos Haagin tuomioistuimen kanssa tehdään täysimääräistä yhteistyötä.
Tämä koskee Kroatian valtiollisten rakenteiden halukkuutta ja kykyä noudattaa oikeusvaltioperiaatetta ja kansainvälisiä velvoitteita. Kroatian on nyt osoitettava tekevänsä täysimääräistä yhteistyötä ICTY:n kanssa. Haluan tehdä selväksi, että Kroatian tulevaisuus on Euroopan unionissa. Neuvottelukehyksen hyväksymisen myötä EU on tehnyt sen, mitä neuvottelujen käynnistäminen edellyttää. EU on valmis, kun Kroatia on valmis.
Saanen tarkastella seuraavaksi entisen Jugoslavian tasavaltaa Makedoniaa. Tapasin puheenjohtaja Barroson kanssa pääministeri Bučkovskin helmikuussa, kun hän luovutti meille maan vastaukset komission kyselyyn. Yksikköni analysoi parhaillaan 13 000:ta vastaussivua, jotka painavat 45 kiloa.
Odotamme hallituksen edistyvän pidemmälle uudistuksissaan, vahvistavan oikeusvaltioperiaatetta ja panevan täytäntöön Ohridin puitesopimuksen. Olen huolestunut ETYJin selonteoista, joiden mukaan viimeisimmissä kunnallisvaaleissa oli jälleen epäsäännönmukaisuuksia. Viranomaisten on nyt reagoitava päättäväisesti ja varmistettava, että tulevat vaalit voidaan toimittaa täysin kansainvälisten normien mukaisesti. Poliittisesta kehityksestä, oikeudellisista, poliittisista ja taloudellisista uudistuksista sekä vastauksien teknisestä laadusta riippuen pyrimme hyväksymään kannan vuoden loppuun mennessä.
Komissio teki eilen myönteisen päätöksen Serbia ja Montenegroa koskevasta toteutettavuustutkimuksesta. Katsomme nyt maan valmistautuneen riittävästi, jotta se voi neuvotella vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta Euroopan unionin kanssa.
Maita on kohdeltava tasapuolisesti samoissa vaiheissa. Meidän on käytettävä samoja mittapuita samoissa vaiheissa kaikkien maiden osalta. Vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta neuvotteleminen on aivan eri asia kuin unioniin liittymisestä neuvotteleminen. Vaadimme enemmän, kun Serbia ja Montenegro edistyy prosessissa.
Tämän vaiheen saavuttamiseksi Serbia ja Montenegrossa piti ryhtyä erityisiin ponnistuksiin. Suhtaudun myönteisesti viime viikolla tehtyyn sopimukseen perustuslaista, jossa taataan valtioliiton parlamentin legitiimiys. Olen tyytyväinen siihen, että maa on vihdoin edistynyt merkittävästi Haagin tuomioistuimen kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Tähän mennessä kymmenkunta sotarikoksista syytettyä ihmistä on noussut Haagin-koneeseen tämän vuoden aikana. Ponnistuksia on lisättävä niin kauan kuin yksikin jäljellä olevista syytetyistä on vapaalla jalalla. Varsinaisia liittymisneuvotteluja ei voida edes harkita, ennen kuin maa tekee täysimääräistä yhteistyötä ICTY:n kanssa. Srebrenican kymmenvuotismuistopäivän lähestyessä heinäkuussa Radovan Karadzić ja Ratko Mladić on saatava tuomioistuimeen.
Tämä merkitsee alkua Serbia ja Montenegron yhdentymiselle Eurooppaan. Maa on saavuttanut monia asioita muutaman viime vuoden aikana. Nyt on aika jatkaa eteenpäin, aika saavuttaa merkittävää edistymistä ja aika näyttää Serbia ja Montenegron kansalaisille, että tärkeiden kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen lähentää heitä ja Euroopan unionia.
Kosovo on painopistealue tulevien kuukausien aikana, kun vuoden 2005 puolivälissä arvioidaan standardien täytäntöönpanoa, minkä perusteella päätetään mahdollisuudesta aloittaa Kosovon tulevaa asemaa koskevat keskustelut.
Keskitymme auttamaan Kosovon viranomaisia YK:n normien, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen ja vähemmistöjen oikeuksien, täytäntöönpanossa. Kun Kosovon asemasta on sovittu, tuemme edelleen Kosovoa sen yhdentymisessä Eurooppaan.
Komissio aikoo esittää ensi viikolla tiedonannon "Eurooppalainen tulevaisuus Kosovolle" ("A European Future for Kosovo"). Siinä annetaan selvä merkki Kosovon johtajille ja kansalle siitä, että EU on täysin sitoutunut heidän eurooppalaiseen tulevaisuuteensa. Odotamme myös, että Kosovon johtajat suhtautuvat asiaan rakentavasti eli että he suostuvat muun muassa tapaamaan kosovolaisille kätensä ojentaneet serbijohtajat.
Belgradin on myös toimittava rakentavasti asian selvittämiseksi. Serbia ja Montenegroa koskevassa toteutettavuustutkimuksessa Belgradille tehtiin selväksi, että maan EU-pyrkimykset ovat riippuvaisia Kosovon aseman onnistuneesta ratkaisemisesta.
Totean yhteenvetona, että vaikka Länsi-Balkanin tiellä kohti Eurooppaa on vaikeuksia ja karikkoja, useimmat maat edistyvät tällä hetkellä vakaasti kohti tavoitetta. Nämä maat ponnistelevat uudistaakseen vanhanaikaisia talouksia ja rakentaakseen uudenaikaisia yhteiskuntia, jotka perustuvat ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen, ja joutuvat samalla käsittelemään sodan jälkiseurauksia.
Tässä yhteydessä haluan korostaa alueellisen yhteistyön merkitystä. Hyvät naapuruussuhteet ja alueellinen talousyhteistyö muodostavat Euroopan unionin ytimen. Ne ovat vakauden, sovinnonteon ja poliittisten suhteiden vakiinnuttamisen liikkeellepaneva voima.
Tämä on suuri haaste alueen maille ja Euroopan unionille. Haaste on huomattavan vaikea, mutta luotan siihen, että olemme oikealla tiellä. Mitä vähemmän joudumme keskittymään vakauteen ja turvallisuuteen, sitä paremmin voimme ohjata varamme taloudelliseen ja sosiaaliseen kehitykseen, mitä korostetaan aivan oikein Samuelsenin selonteossa.
Pack, PPE-DE-ryhmän puolesta. –(DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, EU:n ulkopolitiikan pitäisi keskittyä Kaakkois-Eurooppaan, ja EU:n pitäisi ryhtyä johdonmukaisiin toimiin saattaakseen päätökseen sen, mihin se ryhtyi 1990-luvun puolivälissä. Tähän päivään mennessä tällaiset toimet ovat kuitenkin olleet harvassa. Selonteon tavoitteena oli saada meidät tietyssä määrin painostamaan neuvostoa ja komissiota, ja tänään saimme kuulla, että toiminta on osoittautunut onnistuneeksi ainakin tässä vaiheessa. Olin iloinen kuullessani komission jäsenen sanovan hetki sitten, että komissio aikoo vihdoin esittää tiedonannon Kosovosta, ja puheenjohtaja Schmit totesi myös, että neuvosto pyrkii varmistamaan, että alueen herättämää kasvavaa mielenkiintoa tuetaan ryhtymällä toimiin.
Samalla on kuitenkin kysyttävä, mihin toimiin näissä maissa itsessään on ryhdytty. Kaksi aikaisempaa puhujaa viittasivat jo siihen, että Albanian on varmistettava vihdoin, että tulevat vaalit toimitetaan asianmukaisesti eikä tuloksia vääristellä. Albanian hallituksen on myös suhtauduttava lopultakin vakavasti hallintoon torjumalla lahjontaa ja panemalla lainsäädäntöä täytäntöön. Olemme kaikki tietoisia siitä, että Makedonian on jatkettava päättäväisesti Århusin prosessia, jotta Makedonian albanialaiset, joiden osuus on 25 prosenttia koko väestöstä, tuntisivat olevansa tasavertaisia muiden kansalaisten kanssa. Ennen sitä Makedonian on mahdotonta toimia vakauttavana voimana alueella.
Komission ja neuvoston on pitänyt jo jonkin aikaa painostaa Bosnia ja Hertsegovinan paikallisia poliitikkoja, jotta Daytonin sopimusta tarkistettaisiin siten, että voidaan luoda toimiva yhteisö. Maa ei voi liittyä Euroopan unioniin nykyisen tilanteen vallitessa. Haagin tuomioistuimen kanssa tehdään vieläkin liian vähän yhteistyötä, eikä Republika Srpskaan ole vielä palannut riittävästi pakolaisia.
Todettakoon Serbiasta, Montenegrosta ja Kosovosta, että Serbian ja Montenegron välinen valtioliitto on edelleen kaukana lujasta, ja lähitulevaisuudessa olisi päätettävä, onko valtioliiton olemassaoloa jatkettava vai olisiko se hajautettava. Belgradin ja Pristinan on tehtävä yhteistyötä YK:n ja EU:n puitteissa, jotta Kosovon tulevaisuuteen liittyvä ongelma voitaisiin ratkaista mahdollisimman pian. Ei ole olemassa syytä, jonka vuoksi ongelmaa ei voida ratkaista, kun otetaan huomioon, että kaikki asianomaiset maat haluavat liittyvä Euroopan unioniin. Toivon, että Kroatia saa valvontavaltuuskunnan vakuuttuneeksi siitä, että Kroatia tekee täysimääräistä yhteistyötä.
Kaikilla edellä mainituilla mailla on valtavia ongelmia oikeudellisten järjestelmiensä ja lahjonnan torjunnan kanssa, ja mailta puuttuu myös hallinnollisia voimavaroja. Meidän on ryhdyttävä toimiin auttaaksemme niitä tässä yhteydessä, ja meidän pitäisi tosiaan auttaa kaikkia näitä maita sitoutuneemmin ja johdonmukaisemmin. Niille on taattava pääsy liittymistä edeltäviin välineisiin, jotta maat voivat kehittää toimivia kansallisia talousjärjestelmiä ja toimivaa demokratiaa. Siitä hyötyvät kaikki, erityisesti kyseisten maiden nuoriso.
Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. –(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, hyväksyimme tänään ylivoimaisella äänten enemmistöllä Bulgarian ja Romanian liittymisen EU:hun. On selvää, että on havaittavissa jonkinlaista laajentumisväsymystä sekä parlamentin jäsenien – myös heidän parissaan, jotka äänestivät ehdotuksen puolesta – että yleisön parissa. Oli erityisen haastavaa keskustella hiljattain seuraavista laajentumiskierroksista, mutta neuvoston, komission ja parlamentin on tehtävä yhteistyötä selvittääkseen yleisölle, että tämä on ainoa keino vakauttaa kyseinen alue. Meidän on myös tehtävä selväksi, että näiden maiden kehittyminen kielteiseen suuntaan aiheuttaa entistä todennäköisemmin erilaisia ongelmia, kuten rajat ylittävää rikollisuutta, lahjontaa tai uusia etnisiä selkkauksia, ja että uhka voidaan hälventää vain antamalla maille selkeät mahdollisuudet liittyä Euroopan unioniin. Olen erittäin kiitollinen neuvoston puheenjohtajavaltiolle ja komissiolle siitä, että tätä seikkaa on tänään korostettu.
Meidän on nyt kiinnitettävä tiivistä huomiota tähän alueeseen, etenkin kun otetaan huomioon tänään tekemämme päätökset, ja olen kiitollinen neuvostolle siitä, että Kroatian auttamiseksi löydettiin ratkaisu. Ratkaisu edellyttää niiden toimien tiivistä valvontaa, joihin Kroatia on ryhtynyt luovuttaakseen Gotovinan Haagin tuomioistuimeen. Toivon, että molemmat osapuolet hyväksyvät ratkaisun viipymättä, jotta voimme käynnistää Kroatian kanssa käytävät neuvottelut lähitulevaisuudessa. Kroatia edistyi huomattavasti aikaisempien hallituksien aikana, ja on hyvin mahdollista, että nykyinen hallitus voisi toimia johtotähtenä tai liikkeellepanevana voimana – riippuen siitä, kummasta vertauksesta pidätte enemmän – muulle alueelle. Kroatian kanssa tekemiimme sopimuksiin ei pidä siis suhtautua hyökkäyksenä Serbiaa tai mitään muuta maata kohtaan, koska tarkoituksena on hyödyttää koko aluetta.
Olen tietenkin varma siitä, että olisimme kaikki tyytyväisiä, jos Serbia, Montenegro ja Kosovo liittyisivät yhteen sulassa sovussa ja jos muodostaisivat yhden maan. Se on kuitenkin erittäin epätodennäköistä kaikki tapahtunut huomioon ottaen ja erityisesti, kun on kyse Kosovosta. Olen näin ollen sitä mieltä, että on löydettävä keino, jolla nämä maat – tai ainakin Kosovo – voivat itsenäistyä säilyttäen samalla olemassa olevat historialliset ja etniset yhteytensä. Riippumatta siitä, pidetäänkö Itsenäisten valtioiden yhteisöä mallina vai otetaanko käyttöön jokin toinen yhteistyömuoto, pyydän neuvostoa ja komissiota eläytymään tehtävään mahdollisimman hyvin, koska on olennaisen tärkeää ratkaista vakavasti niin Serbia ja Montenegron kuin Kosovonkin ongelma ennen vuoden 2006 loppua. Vakuutan, että parlamentti tukee teitä, jos esittämänne ehdotukset ovat hyviä.
Samuelsen, ALDE-ryhmän puolesta.–(DA) Arvoisa puhemies, on totta, että alueella on edelleen paljon ongelmia. Sitä korostivat myös neuvoston ja komission puhujat, ja haluan kiittää heitä heidän antamistaan selonteoista. On kuitenkin totta, että alueella on hyvät näkymät, myös nykyiseen Eurooppaan yhdentymisen näkökulmasta.
Haluan kertoa esimerkin Tanskasta. Euroopan viimeisin laajentuminen avasi monen tanskalaisen silmät. He alkoivat nähdä Euroopan uudessa valossa: ei pelkkänä rikkaiden taloudellisena kerhona vaan poliittisena kerhona, joka perustuu yhteisiin arvoihin ja joka voi toimia liikkeellepanevana voimana demokratioiden ja turvallisuuden kehittämiseksi. EU:n keskusteluihin merkittävästi osallistuva tanskalainen puolue eli sosialistinen kansanpuolue on äskettäin muuttunut euroskeptisestä euroystävälliseksi puolueeksi. Tämä on lisäksi tapahtunut selvästi laajentumiseen liittyvän kehityksen valossa.
Juuri tämä alue muodostaa seuraavan suuren haasteen, ja kuten olemme hiljattain saaneet huomata, ongelmia on edelleen Albaniassa, Makedoniassa, Bosnia ja Hertsegovinassa, Serbia ja Montenegrossa, Kosovossa ja Kroatiassa, ja liittymisneuvotteluja on pitänyt siirtää. On kuitenkin tärkeää korostaa näiden maiden EU-näkymiä, koska kyseiset näkymät voivat toimia maiden kaipaamana liikkeellepanevana voimana. Meidän muiden eurooppalaisten on lisäksi osoitettava selvästi, että kyse on alueesta, joka on avainasemassa Euroopan laajuisen yhteistyön kannalta.
Vuodesta on tulossa jännittävä vuosi, jonka aikana onnistumme tietenkin, ja toivottavasti mahdollisimman pian, ratkaisemaan Kroatian tilanteen myönteisellä tavalla. Edistymme tänä vuonna epäilemättä myös entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian eli Makedonian nimeen liittyvän ongelman ratkaisemisessa ja toivottavasti myös Kosovon tulevan aseman sopimisessa.
Haluan myös käyttää tilaisuutta hyväkseni ja kiittää teitä yhteistyöstänne päätöslauselman ja sen valmistelemisen yhteydessä. Päätöslauselmasta on tullut hyödyllinen väline, jonka avulla voimme ylläpitää painostusta ja jännitettä, jotka nyt toivottavasti kehittävät osaltaan tilannetta mutta myös edistävät sitoutumista, jota EU:n on osoitettava, jos aiomme ratkaista alueen ongelmat. Sen jälkeen saamme prosessin kunnolla käyntiin, tilanne järkevöityy kaikkien osapuolien kannalta ja asiat tuntuvat edistyvän.
Lagendijk, Vihreät/ALE-ryhmän puolesta. – (NL) Keskusteluun osallistuneet puhujat ovat korostaneet tätä, mutta sitä on korostettu myös eri mietinnöissä ja komission ja neuvoston antamissa julkilausumissa. Länsi-Balkanin maat ovat Euroopan unionin tulevia jäseniä, mutta vallitsevassa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä se on helpommin sanottu kuin tehty. Kuulimme sen tänä aamuna Romaniaa koskeneessa keskustelussa, ja jäsen Swoboda viittasi siihen: on havaittavissa eräänlaista laajentumisväsymystä. Pelkään pahoin, että tämä laajentumisväsymys vaikuttaa erityisesti Balkanin-politiikkaamme. Olen edelleen vakuuttunut siitä – olipa tämä miten epäsuosittu ajatus hyvänsä, ja korostan sitä tässä jälleen kerran – että Euroopan unioni tarvitsee Balkanin strategiaa. Balkanin asioita käsittelevä kansainvälinen komissio (International Commission for the Balkans), jonka jäseniin kuuluu useita mielenkiintoisia ja asiantuntevia henkilöitä, julkaisi eilen selonteon. Lainaan selontekoa, joka koskee Länsi-Balkania: "Sodat voivat olla päättyneitä, mutta väkivallan haju leijuu edelleen ilmassa." Balkanilla matkustaessa huomaa maasta riippumatta, että tilanne on juuri tämä, ja siksi EU:lla ei yksinkertaisesti ole varaa ajatella, ettei se ole kovin miellyttävää meidän kannaltamme tällä hetkellä tai että antakaamme näiden maiden olla rauhassa tältä erää. Tässä uudessa strategiassa, tässä Balkania koskevassa strategiassa, jonka tavoitteena on EU:n jäsenyys, on kaksi tärkeää tekijää.
Ensinnäkin – vaikka se onkin aivan ilmiselvää, toistan sen jälleen – alueen sosiaalinen ja taloudellinen kehitys on tällä hetkellä katastrofaalista, ja se on epävakauden tärkein syy. Koulunsa päättävän nuorison on korkeiden työttömyyslukujen vuoksi lähes mahdotonta rakentaa tulevaisuuttaan paikan päällä. Tämä lisää rikollisuutta, epävarmuutta ja epävakautta, eikä meidän pidä pyrkiä siihen. Euroopan unioni on hyvä suojelemaan näiden maiden keskinäisiä ja näiden maiden ja Euroopan unionin välillä vallitsevia taloudellisia siteitä.
Toinen tekijä, jota emme saa unohtaa, on ihmisoikeuksiin ja vähemmistöjen oikeuksiin liittyvien perusedellytyksien tukeminen. Vaikka edustimmekin Balkanin puolestapuhujina eri kantoja Kroatian yhteydessä, mielestäni on tullut jo todistettua, että se, että neuvosto pitää Haagin tuomioistuimen kanssa tehtävää yhteistyötä edellytyksenä neuvottelujen käynnistämiselle, on jo vaikuttanut myönteisesti sekä Bosnia ja Hertsegovinaan että Serbiaan. Tämä ilahduttaa minua, ja onnittelen neuvostoa siitä, että se pysyi tiukkana tuomioistuimen kanssa tehtävän yhteistyön osalta.
Sitten asia, joka koskee meitä kaikkia: Kosovo. Kävin juuri paikan päällä, ja olen vakuuttunut siitä, että selonteko, joka koskee normeja ja sitä, mitä tähän mennessä on tapahtunut, on itsestäänselvyys. Luotan täysin siihen, että Kosovon asemaa koskeva keskustelu käydään. Euroopan on johdettava keskustelua, halusipa se sitä tai ei, koska asian ydin on hallussamme. Serbian ja Kosovon palkinto on omissa käsissämme. Kosovon itsenäisyydestä käytävässä keskustelussa on noudatettava tiettyjä edellytyksiä, jotka ovat selvillä jo tälläkin hetkellä: ei eristäytymistä, ei yhteistyötä Albanian tai Makedonian kanssa ja serbivähemmistöjen kunnioittaminen.
Se, ettemme tee mitään ja katsomme poispäin ja että toimimme ikään kuin Euroopan olisi liian vaikea käsitellä Balkanin tilannetta tällä hetkellä, on lähestymistapa, johon meillä ei ole varaa. Jollemme tee mitään, joudumme sietämättömään ja vaaralliseen tilanteeseen. Meidän ei pidä aiheuttaa tätä itsellemme eikä Balkanin maille!
Meijer, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (NL) Luulimme 1990-luvulla voivamme ratkaista entisen Jugoslavian ongelmat perustamalla suojelualueita, lähettämällä ulkopuolisia selvitysmiehiä ja sotilaita paikan päälle sekä pakottamalla pakolaiset palaamaan alueille, joiden etninen enemmistö oli muuttunut. Tällainen amerikkalainen malli lamauttaa tilanteen. Paikalliset asukkaat pakotetaan alaikäisten lasten asemaan. He odottavat oikeaa hetkeä, kunnes ulkomaalaiset touhutädit ovat lähteneet. Vaihtoehtona tälle lamauttamiselle on, että etsimme rauhanomaisen ja demokraattisen alhaalta ylöspäin suuntautuvan keinon ja suhtaudumme vakavasti siihen, millaisena esimerkiksi Kosovon, Montenegron, Bosnian erillisten kokonaisuuksien tai Makedonian kahden laajan kielialueen väestöt näkevät tulevaisuutensa ja miksi ne haluavat itseään kutsuttavan. Valtiot ja väestöryhmät, jotka sotivat toisiaan vastaan 1990-luvulla, vastustavat edelleen naapuriensa ylivaltaa, mutta ne haluavat tehdä yhteistyötä avoimin rajoin. Tähän voidaan myötävaikuttaa käynnistämällä Euroopan unionin jäsenyysneuvottelut hyvissä ajoin aloittaen Kroatiasta ja Makedoniasta. Euroopan on nyt pyrittävä ennakkoluulottomasti ratkaisemaan asia kaikkien asianosaisten kanssa.
Belder, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, Bosnia ja Hertsegovina on aikapommi, joka vain odottaa räjähtämistään! Tämä on selvästi sanottu EUFORilta, kyseisessä maassa sijaitsevilta Euroopan unionin joukoilta. Lähes kymmenen vuoden kuluttua Daytonista entiset viholliset jatkavat laantumatonta etnistä taisteluaan poliittisella areenalla. Parlamentin erityisvaltuuskunta ei todellakaan saanut rauhoittavaa käsitystä Bosnia ja Hertsegovinassa vallitsevasta tilanteesta käydessään Sarajevossa ja Mostarissa viime viikolla, mutta ainakin käsitys oli todenmukainen. Tämä korostaa jälleen kerran paikallisten EUFOR-joukkojen hyödyllisyyttä.
Bosnia ja Hertsegovinan uskonnollisten yhteisöjen saattaisi odottaa pyrkivän sovittelemaan tilannetta. Neuvoston, komission ja EUFORin edustajat todistivat päinvastaista. Kehotan neuvostoa ja komissiota muistuttamaan edelleen kirkon viranomaisia ja Reis al-Ulema -yhteisöä heidän suuresta vastuustaan tässä yhteydessä. Tšetšeniassa äskettäin tapahtuneet bosnialaisten pidätykset ovat paha merkki. Se kuvastaa uskonnollisten ääriliikkeiden vaaraa, johon EUFOR-joukot yrittivät kiinnittää huomiomme.
Miinakenttien tarkastaminen oli vaikuttava osa erityistyöryhmän vierailua Sarajevossa. Hyvät neuvoston ja komission edustajat, vain näiden kuolemankenttien raivaaminen mahdollistaa siirtymisen rauhalliseen olemassaoloon. Sijoittakaa siis tällä tavalla enemmän varoja Bosnia ja Hertsegovinan tulevaisuuteen!
Aylward, UEN-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, olemme liiankin tietoisia siitä, että viime vuodet ovat aiheuttaneet suurta surua Balkanin alueella monille ihmisille, jotka menettivät perheensä ja rakastettunsa alueella käytyjen sotien vuoksi. Sodan viimeinen vaihe johti siihen, että Nato hyökkäsi Kosovoon ja hallitusjärjestelmä romahti kasaan.
Tuen voimakkaasti Euroopan unionin politiikkoja, joiden tarkoituksena on edistää Länsi-Balkanin alueen talouksien uudelleen rakentamista. Euroopan unioni on suurelta osin oikeassa kohdellessaan Balkanin aluetta yhtenäisenä alueena. Poliittisesti asia on hyvin arkaluonteinen, kun on kyse Euroopan unionin ja Länsi-Balkanin tulevasta suhteesta. Euroopan unionihan on tällä hetkellä suurin yksittäinen taloudellisen tuen antaja Balkanin alueella. Varoja käytetään parantamaan perusrakenteita liikenteen, ympäristön, energian ja tietoliikenteen alalla.
Euroopan unionin tukea kohdistetaan myös julkisten toimielimien ja erityisesti oikeuslaitoksen, poliisivoimien ja julkisen hallinnon toiminnan tehostamiseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö Euroopan unioni suhtaudu kriittisesti poliittiseen kehitykseen Balkanin alueella. Euroopan unioni vaatii edelleen sotasyyllisten luovuttamista Haagin kansainväliseen sotarikostuomioistuimeen. Balkanin alueella on kuitenkin tapahtunut viime aikoina suurta myönteistä kehitystä. Suhtaudun myönteisesti Yhdysvaltain hallituksen ehdotukseen, jonka mukaan se vetää joukkonsa pois Bosniasta ja luovuttaa rauhanturvaamisen valvonnan Euroopan unionin joukoille.
On selvää, että alueella vallitsee laaja-alainen poliittinen vakaus. Tiedämme, että meidän on seurattava tiiviisti alueen poliittisia tapahtumia, ja tuen sitä, mikä tunnetaan vakautus- ja assosiaatioprosessina.
Kannatan näiden maiden liittymistä Euroopan unioniin, jos ne noudattavat Kööpenhaminan kriteerejä, jotka liittyvät oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen ja ihmisoikeuksien edistämiseen. Poliittisena yhteisönä Euroopan unioni tietää ja hoitaa velvoitteensa tältä osin.
Papastamkos (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, Länsi-Balkan on aina toiminut koekenttänä, kun Euroopan unionin ulkoisten toimien tehokkuutta on testattu.
Eurooppalaiselle politiikalle on tähän mennessä ollut tyypillistä sen pirstaleisuus, hajanaiset toimet, yhteensovittamisen puuttuminen ja se, että se on epäsuhteessa alueen kehitysmahdollisuuksiin nähden. Länsi-Balkania koskevan tuottavamman eurooppalaisen politiikan haasteita ovat mielestäni seuraavat.
Ensinnäkin sellaisten toimien kehittäminen, joilla edistetään luottamusta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja turvallisuutta.
Toiseksi Euroopan tuen ja Balkanin maiden EU-näkymien kytkeminen poliittisiin mukautuksiin, hallinnonuudistukseen ja oikeuteen liittyviin tiukkoihin ehtoihin.
Kolmanneksi edistyneen ja yhtenäisen strategisen suunnitelman valmisteleminen Balkanin kehittämistä varten, jolloin välitavoitteena on edistää yhteensovitettua ja kestävää kasvua, ja lopullisena tavoitteena on lähentyä Euroopan unionia. Suunnitelmassa ilmaistaan selvästi jokaisen maan painopistealueet, etsitään alat, joilla voidaan tehdä yhteistyötä ja saavuttaa molemminpuolista hyötyä, vahvistetaan painopistealueet ja toimintalinjat, määritellään ja ilmaistaan määrällisesti perusaloja koskevat edellytykset ja osoitetaan varat suunnitelman täytäntöönpanemiseksi.
Neljänneksi alueellisen taloudellisen yhdentymisen tukeminen, jolloin keskitytään rajat ylittäviin perusrakenteisiin ja Euroopan laajuisiin verkkoihin.
Viidenneksi alueellisen yhteistyöpolitiikan elvyttäminen käymällä rakenteellista poliittista vuoropuhelua Euroopan Keski- ja Itä-Euroopan maita käsittelevän konferenssin (European Conference on Central and Eastern European Countries) luoman ennakkotapauksen mukaisesti ennen näiden maiden liittymistä unioniin.
Totean lopuksi, että jäsen Samuelsenin tarkistusta ja muita vastaavia tarkistuksia, jotka koskevat entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian nimeä, on mielestäni mahdoton hyväksyä syistä, jotka on esitetty Nea Dimokratia -ryhmän yhteisessä julkilausumassa. Siitä on lähetetty jäljennös kaikille Euroopan parlamentin jäsenille. Kaikkien Euroopan parlamentin ja Euroopan unionin muiden toimielimien jäsenien pitäisi mielestäni edes jonkinlaisena institutionaalisen ja poliittisen vastuuntunnon osoituksena käyttää virallisia nimiä, Yhdistyneissä Kansakunnissa käytettäviä nimiä, kuten komission jäsen Rehn itse asiassa tekikin.
Beglitis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmän aloite, jossa esitetään tarkistuksia kysymykseen entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian nimestä ja jossa kehotetaan Euroopan unionia tunnustamaan maa sen perustuslaillisella nimellä, pakottaa minut heti alkuun ottamaan kantaa tähän nimenomaiseen asiaan.
Haluan tehdä kertakaikkisen selväksi, että aloite on suoranaisesti ristiriidassa YK:n hyväksymien päätöslauselmien ja Euroopan unionin ja sen toimielimien, kuten Euroopan parlamentin, tekemien päätöksien kanssa. Aloitteessa halveksitaan kaikenlaista solidaarisuutta Euroopan unionin jäsenvaltioita, kuten Kreikkaa, kohtaan. Kreikka osallistuu YK:n puitteissa meneillään olevaan neuvotteluprosessiin, jonka tarkoituksena on löytää ongelmaan arvokas ratkaisu, jonka molemmat osapuolet voivat hyväksyä, ja kunnioitettava ja johdonmukainen kompromissi. Kun olemme kaikki edellä mainitun ryhmän tavoin tuominneet Yhdysvaltain yksipuoliset toimet kansainvälisen rikostuomioistuimen toimivallan tunnustamisen yhteydessä, kyseinen ryhmä ilmoittaa tänään vahvistavansa ja hyväksyvänsä Amerikan yhdysvaltojen yksipuoliset toimet, joilla tunnustetaan entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia sen perustuslaillisella nimellä. Tällainen kanta aiheuttaa todellisen ongelman, kun meidän pitäisi nyt keskustella ja auttaa laatimaan yhteinen yhdennetty eurooppalainen strategia Länsi-Balkanin alueen suuria haasteita ja uusien selkkauksien ja epävakauden uhkaa varten. Näin puolustettaisiin merkittävällä tavalla Euroopan etuja ja vahvistettaisiin alueen maiden EU-näkymiä. Balkanin alueen selkkausten ja sodan pitäisi tehdä meistä kaikista varovaisempia, vastuuntuntoisempia ja realistisempia.
Kreikka on onnistunut ottamaan opikseen Balkanin yhteenottojen täyttämästä viimeaikaisesta historiasta, ja maa on osoittanut olevansa vakauttava tekijä rauhaa ja yhteistyötä koskevien aloitteiden myötä. Kreikka on ensimmäinen Euroopan maa, joka on tehnyt investointeja entisen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan. Näillä investoinneilla on luotu yli 20 000 työpaikkaa. Kreikka on osoittanut todellista vastuuntuntoa, realismia ja halua saavuttaa kompromissi YK:ssa, jotta nimiongelma voidaan ratkaista ja jotta päädytään johdonmukaiseen kompromissiin, joka ei horjuta kummankaan maan arvokkuutta. Tästä syystä vetoan Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmän ystäviini ja esittelijä Samuelseniin, jotta he peruuttaisivat tarkistuksensa ainakin väliaikaisesti. Pyydän samalla neuvoston puheenjohtajaa ja komission jäsentä ottamaan kantaa tähän asiaan.
Drčar Murko (ALDE). – (SL) Kiitos, arvoisa puhemies. Haluan puhua entisestä Jugoslavian tasavallasta Makedoniasta geostrategisesta näkökulmasta, joka liittyy Euroopan unionin laajentumiseen kohti kaakkoa. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian maantieteellinen asema epävakaalla Balkanin alueella on erittäin tärkeä Euroopan unionin kannalta erityisesti, koska sen naapurin Kosovon perustuslaillisen aseman vahvistamista ei ole saatettu päätökseen ja koska Ohridin puitesopimuksen perusteella tehdään arkaluonteisia perustuslaillisia uudistuksia.
Puitesopimus on perustuslaillinen osoitus kulttuurisen monimuotoisuuden periaatteesta. Kansalliseen enemmistöön kuuluvat slaavilaiset makedonialaiset ilmaisevat puitesopimuksessa kannattavansa kaikilla tasoilla – niin kansallisella kuin paikallisellakin tasolla – vallan jakamista kansallisen vähemmistöryhmän eli Albanian makedonialaisten kanssa. Sopimuksen merkitystä tilanteen vakauden kannalta on tästä syystä arvioitava sellaisten kriteerien perusteella, joissa on kyse kulttuurisesta käännekohdasta.
Yhteiskunnallisten perussuhteiden uudistaminen edistyy yhtä aikaa taloudellisen uudistuksen kanssa. Jotta uudistus jatkuisi, maa tarvitsee selkeitä näkymiä tiiviiden suhteiden luomiseksi Euroopan unioniin sekä tukeamme uuden identiteettinsä vahvistamiseksi. Tähän sisältyy esittelijä Samuelsenin esittämä kysymys: "Eikö Euroopan unionin ole tullut aika harkita sen tunnustamista sen perustuslaillisella nimellä – Makedonian tasavaltana?" Kiitos.
Kusstatscher (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, on selvää, että kaikki Balkanin kansakunnat ja etniset ryhmät, jotka kohdistavat toiveensa EU:hun kärsittyään pitkään, ovat eurooppalaisia. Kun asiaa tarkastellaan lähemmin, käy valitettavasti ilmi, että "hyvä veli -verkostot" toimivat edelleen monissa näissä Balkanin valtioissa. Luvatut uudistukset ovat usein olemassa vain paperilla, mistä voidaan pääasiallisesti syyttää nomenklatuuran entisiä jäseniä. Lahjontaa ei pyritä käytännössä pysäyttämään vakavasti otettavilla toimilla, ja rikkaiden ja köyhien välinen kuilu kasvaa kasvamistaan. Lukutaidottomien määrä kasvaa joillakin alueilla, ja vähemmistöjen, erityisesti romanien, asema jättää runsaasti toivomisen varaa. Vaaleissa keinotellaan lahjuksien ja toisinaan jopa väkivallan avulla.
Kaikkien EU:n toimielimien pitäisi tarkastella syventävämmin sitä, mitä todella tapahtuu, eikä niiden pidä antaa "hyvä veli -verkostojen" jäsenien hämätä itseään. Meidän pitäisi mielestäni tarkastella tilannetta tarkemmin ajan kanssa, ennen kuin hyväksymme maiden liittymisen EU:hun.
Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, toisin kuin näissä asiakirjoissa väitetään, Kroatia ei kuulu Länsi-Balkaniin. Se on Keski-Euroopan maa ja niistä ainoa – Sveitsiä ja Liechtensteinia lukuun ottamatta – joka ei vielä kuulu EU:hun. Ottaen huomioon, että Kroatia täyttää vaatimukset, meidän pitäisi heti käynnistää neuvottelut sen kanssa.
Varsinaisissa Balkanin maissa on kuitenkin vielä riittävästi tekemistä. Bosnia ja Hertsegovinassa on ryhdyttävä perustuslaillisiin uudistustoimiin, jotta maa voitaisiin muuttaa kolmen kansakunnan vahvaksi liittovaltioksi, jossa sovelletaan yhtäläisiä oikeuksia, ja lordi Ashdownin diktatuurista on tehtävä loppu. Kosovolle on esitettävä ennen vuoden loppua selvä tiekartta kohti itsenäisyyttä, vaikkakin tietyin ehdoin. Muut lähestymistavat ovat vailla todellisuuspohjaa.
Serbia ja Montenegron on sallittava, että sen ihmisoikeuksien noudattamista tutkitaan juurta jaksaen. Tässä yhteydessä minua huolestuttaa jossakin määrin se, että komission tällä viikolla tekemä päätös perustui liiaksi väärinkäsityksiin.
Makedoniasta todettakoon, että nimikysymys on vihdoinkin ratkaistava, ja vaikka kunnioitankin suuresti kreikkalaisia parlamentin jäseniä, vetoan heihin, jotta he hylkäisivät kapeakatseisen ajattelutapansa tässä asiassa. Saksassa Franken on osa Baijeria, ja onhan meillä myös Frankfurt. Kenellekään ei juolahtaisi kuitenkaan mieleenkään ehdottaa, että Ranskan pitäisi ryhtyä nimittämään itseään Pariisin tasavallaksi, koska se voisi muutoin esittää aluevaatimuksia Frankfurtille tai Frankenille. Elämme nyt 2000-luvulla, eikä tällaiselle hölynpölylle ole enää jalansijaa.
Meidän on tehtävä selväksi, missä EU:n rajat tarkalleen ottaen kulkevat. Jäsen Langen kuuluu niihin, jotka huomauttavat toistuvasti, että EU menisi liian pitkälle, jos se sallisi Turkin liittymisen unioniin; toisaalta Kaakkois-Eurooppa kuuluu selvästi Eurooppaan. Meidän on kohdistettava voimavaramme Kaakkois-Euroopan ja Kroatian vakauttamiseen. Kroatia on Keski-Euroopan maa, jota ei ole syytä pitää osana Balkania sen enempää kuin Böömissä sijaitsevaa kaunista Kaden an der Egerin kaupunkia tai Siegerlandissa sijaitsevia Müncheniä tai Altenkircheniä. Kroatia kuuluu Keski-Eurooppaan, ja sen on yhdennyttävä Eurooppaan. Näin vakautettaisiin myös naapurialuetta Balkania.
Pahor, Borut (PSE). – (SL) Kiitos, arvoisa puhemies. Haluan jatkaa siitä, mihin arvostettu kollegani Posselt lopetti.
Olen samaa mieltä päätöslauselmaan perustuvien lukuisten mietintöjen kanssa, ja kannatan tästä syystä päätöslauselmaa. Siinä ei kuitenkaan korosteta riittävästi sitä, että rauhan aikaansaaminen ei itsessään vielä tarkoita alueen kansojen rinnakkaiseloon liittyvien monimutkaisten ja perustavien ongelmien ratkaisemista. Tekisimme pahan virheen, jos kuvittelisimme, että alueen valtiot ovat nyt täysin demokraattisia ja että näiden maiden ja EU:n välisissä suhteissa kyse on vain nopeasta uudenaikaistamisesta ja yhdentymisestä EU:hun.
EU:n pitäisi mielestäni toimia aloitteellisemmin ja vastuullisemmin sen varmistamiseksi, että tiettyjen alueella sijaitsevien valtioiden perusasema ratkaistaan rauhanomaisin keinoin, käyttämättä väkivaltaa, sopimalla asiasta ja, mikä tärkeintä, pysyvämmältä pohjalta.
Mainittakoon esimerkiksi, että tarkistamaton Daytonin sopimus estää Bosnia ja Hertsegovinan kehittymisen, Kosovon asema on ratkaistava, serbien ja montenegrolaisten enemmistö haluaa elää itsenäisissä maissa, ja niin edelleen. Nämä ovat mielestäni perusasioita, joihin on annettava perusteellisempi vastaus kuin mihin pystymme tällä hetkellä.
Prodi (ALDE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Balkanin tapauksessa pysyvä järjestely on mahdollista ainoastaan Euroopan unionin rajoissa. Euroopan yhdentyminen onnistuu kuitenkin vain, jos kansa antaa sille vauhtia. Balkanin alueella tämä edellyttää myös poliittisen totuuden etsimisen ja sovittelun prosessia sekä rikosprosessin käynnistämistä Haagin tuomioistuimessa. Rikosprosessi on tietenkin tärkeä, mutta yksin sen avulla ei voida taata, että kaikki ovat tietoisia siitä, kuka teki mitä 1990-luvun alkupuolella käydyssä sodassa.
Tänään tarkastelemamme suunnitelman avulla voidaan palata tilanteeseen, jossa väkivaltaisuudet puhkesivat ja jossa uhrit ja heidän vainoajansa voivat nyt kohdata toisensa. Tällaiset syvälliset kohtaamiset ovat ainoa keino kääntää sivua, jotta kukaan ei voi enää palata asiaan.
Tätä askelta tarvitaan demokratian rakentamiseksi, koska se edellyttää molemminpuolista kunnioitusta ja luottamusta. Unionin on suhtauduttava päättäväisesti tulevaisuuteen, eikä se saa jäädä menneisyyden vangiksi.
Ibrisagic (PPE-DE).–(SV) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, kahdessa minuutissa ei pysty sanomaan paljoakaan, varsinkin kun aihe on niinkin laaja kuin Länsi-Balkan. Tästä syystä aion mainita muutamia asioita, jotka yhdistävät kaikkia alueen maita ja asennettamme niitä kohtaan.
Länsi-Balkan on alue, joka on kärsinyt sodan ja tuhon lisäksi myös kommunismista 50 vuoden ajan. Me sodan kokeneet tiedämme, miten helppoa on aloittaa sota ja miten vaikeaa se on päättää. Me kommunismin kokeneet tiedämme myös, miten kauan demokratian rakentaminen kestää. Kaikki nämä maat, joista puhumme tänään, ovat eräällä tavalla jakautuneita: Kroatia on jakautunut demokraattisten ja muiden kuin demokraattisten voimien välillä, Bosnia liittovaltion ja Republika Srpskan välillä, ja Serbia ja Montenegro serbien ja Kosovon albaanien välillä. Meidän on pidettävä tämä mielessämme, kun ryhdymme keskustelemaan näiden maiden kanssa ja asetamme niille eri vaatimuksia. Länsi-Balkanin demokraattisia voimia on yritettävä auttaa, vaikka ne eivät olekaan aina niin lujia tai edes niin aitoja kuin saatamme kuvitella. Kun puhumme esimerkiksi niistä henkilöistä, joita syytetään sotarikoksista Republika Srpskassa tai Serbiassa ja jotka jonottavat Haagin tuomioistuimeen, monikaan parlamentin jäsen ei tiedä, että viranomaiset maksavat tästä suuria summia näille henkilöille ja heidän perheilleen. Kun puhumme siitä, että Makedonia osallistuu vapaaehtoisesti neuvotteluihin, jotka koskevat sen nimen muuttamista, monikaan parlamentin jäsen ei tiedä, että se on vain osa totuutta, koska neuvotteluihin osallistuvat vain Kreikan edustajat, eivätkä Makedonian edustajat saa esittää kantojaan asiaan.
Haluan myös korostaa, että alueen sekä kielteiset että myönteiset voimat tulkitsevat ja analysoivat kaikkia parlamentin päätöksiä. Meidän on tästä syystä harkittava hyvin tarkasti, millaisia merkkejä annamme näiden maiden ihmisille, riippumatta siitä, puhummeko pakolaisten paluuta Kosovoon koskevista vaatimuksista, Makedonian nimen muuttamisesta vaiko Kroatian tulevasta jäsenyydestä EU:ssa. Mitä tahansa teemmekin, meidän on tuettava niitä tahoja, jotka taistelevat rauhanomaisen ja demokraattisen kehityksen puolesta ja rangaistava niitä tahoja, jotka pyrkivät estämään tällaisen kehityksen.
Howitt (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, vierailin hiljattain Bosnia ja Hertsegovinassa ja olin mukana todistamassa EUFORin, EU:n rauhanturvajoukkojen, toiminnan onnistunutta käynnistämistä.
Maan bosnialaiset, kroatialaiset ja serbialaiset ryhmät suhtautuvat toisiinsa edelleen katkeran vihamielisesti. Siitä huolimatta, että jopa 10 000 ihmistä on syyllistynyt sotarikoksiin, vain 34:ää vastaan on nostettu syyte. Tielle kohti Brysseliä ei voida lähteä ennen kuin EU:n oikeusnormeja kunnioitetaan. Tästä syystä Euroopan parlamentti on oikeassa korostaessaan tänään, että Bosnia ja Hertsegovinan, Kroatian ja Serbian on tehtävä täysimääräistä yhteistyötä ICTY:n kanssa.
Eurooppa on sijoittanut tällä hetkellä 25 kertaa enemmän varoja ja 50 kertaa enemmän joukkoja henkeä kohti Kosovoon kuin Afganistaniin. On EU:n taloudellisten ja poliittisten etujen mukaista ottaa Länsi-Balkanin maat jäsenikseen. Se on alueen historiallinen kohtalo.
EU:n laajentumisnäkymät auttoivat Itä-Euroopan maita muuttumaan. Meidän on toivottava ja pyrittävä varmistamaan, että sama pätee Kaakkois-Euroopan maihin, jotta ne voivat liittyä niin Euroopan parlamenttiin kuin unioniimmekin.
Schmit,neuvoston puheenjohtaja. (FR) Haluan ensinnäkin onnitella parlamenttia siitä, että se teki aloitteen tämän keskustelun käymisestä. Itse asiassa, kuten korostimme molemmat komission jäsenen kanssa, Länsi-Balkanin tilanne on elintärkeä Euroopan unionin kannalta. Huomautan, että Euroopan unioniin liittymiselle ei ole varsinaisia vaihtoehtoja.
Unionin jäsenyys on ainoa väline, jolla voimme vaikuttaa näiden maiden muuttumiseen, ryhtymiseen uudistustoimiin, etsimään tien Eurooppaan – mikä tarkoittaa ensisijaisesti tietä kohti eurooppalaisia arvoja – ja pyrkimään sovinnontekoon. Ei ole järjetöntä kehottaa näitä maita pyrkimään sovinnontekoon, koskapa toimimme siltä osin esimerkkeinä 60 vuotta sitten.
Olen tästä syystä sitä mieltä, että "laajentumisväsymystä" on tosiaan havaittavissa, ja että ihmiset kyseenalaistavat jatkuvan liikehdinnän kohti laajentumista ja kohti uusia liittymisiä. Meidän on kuitenkin selitettävä heille, että on kaikkien meidän etujemme mukaista edistää rauhaa, vakautta ja taloudellista kehitystä tällä alueella.
Joku viittasi yleisen työttömyyden ennätyksellisiin lukuihin Kosovossa ja Bosniassa. Tilanne vaikuttaa ensi näkemältä mahdottomalta ratkaista. Mistä työttömyys johtuu? Työttömyys johtuu siitä, ettei talous kehity. Talous ei kehity, koska yksityisiä sijoituksia ei tehdä, ja yksityisiä sijoituksia ei tehdä, koska luottamusta ja turvallisuutta ei ole. Kukaan ei halua sijoittaa alueisiin, joiden tulevaisuus ja kehitys ovat epävarmoja.
Niinpä meillä on perustavanlaatuinen tehtävä: vahvistaa turvallisuutta, luoda turvallisuutta ja saada ihmiset vakuuttuneiksi siitä, että heidän tulevaisuutensa perustuu turvallisuuteen, sovinnon tekemiseen ja vähemmistön oikeuksien kunnioittamiseen. Näin voimme mielestäni vapauttaa myönteistä muutosvoimaa, joka on ensisijaisesti taloudellista muutosvoimaa. Itse asiassa niin kauan kuin alueen talous ei ole elpynyt, pysyvää rauhaa ei saada aikaan. Kyse on Euroopan unionille tärkeästä tehtävästä. Haluan vielä kerran kiittää parlamenttia siitä, että se ymmärsi ja osoitti, että on tarpeen ryhtyä kiireellisiin toimiin tällä alueella ja hyödyntää tässä tarkoituksessa kaikkia mainittuja ja kuvailtuja keinoja.
Totean lopuksi olevani samaa mieltä ääriliikkeiden uhkasta. Eurooppa on mahdollisesti radikaalien ääriliikkeiden ja erityisesti islamilaisten ääriliikkeiden kohteena. Tältäkin osin on ryhdyttävä ennalta ehkäiseviin toimiin, ja ainoa keino on käydä vuoropuhelua. Meidän on osoitettava, että tämä Euroopan osa kuuluu Eurooppaan, että siellä kunnioitetaan myös eurooppalaisia arvoja, vaikka alueella asuukin myös islaminuskoisia ihmisiä. Olen tästä syystä sitä mieltä, että se, mitä teemme tänään, antaa tärkeän merkin, ja meidän on annettava tällainen merkki tulevinakin vuosina.
Rehn,komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, yhdyn ministeri Schmitin kantaan ja onnittelen parlamenttia siitä, että se teki aloitteen tämän keskustelun käymisestä. On erittäin tärkeää, että käytte tätä keskustelua kriittisenä ajankohtana, jotta Länsi-Balkania autetaan pysymään Euroopan unionin ja kansainvälisen yhteisön asialistalla, sillä molemmilla on runsaasti muitakin asioita käsiteltävänään. Tästä syystä on tärkeää keskustella Länsi-Balkanista ja yrittää parantaa politiikkojamme kyseisellä alueella.
Yksi useiden keskusteluun osallistuneiden puhujien esiin ottamista asioista oli laajentumisväsymys, ja se on mielestäni hyvin vakava haaste. Euroopan unionin kansat on otettava mukaan tielle kohti laajentumista. Seuraavien askeltemme on näin ollen oltava vaiheittaisia ja varovaisia, ja niitä on hallittava harkiten. On myös tärkeää korostaa, että laajentuminen on itsessään turvallisuuspolitiikkaa. Oikeudelliset ja poliittiset uudistukset samoin kuin taloudellinen kehitys, jota EU:hun liittymistä koskevat näkymät elvyttävät, vähentävät epävakautta ja selkkauksia, esimerkiksi Länsi-Balkanilla. Meidän on käytävä vuoropuhelua ja selvitettävä tätä näkökulmaa kansalaisille, jotta varmistamme, että Länsi-Balkanin tulevaisuutta ei kahlita turhilla peloilla.
Yritän vastata kahteen täällä erityisesti esille otettuun kysymykseen. Ensimmäinen koskee entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian nimeä ja toinen Serbia ja Montenegron perustuslakiin liittyvän tilanteen monimutkaisuutta. Nimiongelman osalta todettakoon, että komissio tukee Yhdistyneiden Kansakuntien pyrkimyksiä ratkaista ongelma tavalla, jonka sekä Kreikka että entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia voivat hyväksyä.
Toivomme, että YK:n välittäjän Nimetzin äskettäin tekemät ehdotukset edistävät tämän tavoitteen saavuttamista. Tämän kahdenvälisen ongelman ratkaiseminen lisäisi selvästi alueellista vakautta Länsi-Balkanilla arkaluonteisella hetkellä.
Serbia ja Montenegron osalta komissio on tarkoituksellisesti kehittänyt kaksiosaisen lähestymistavan vastauksena Serbia ja Montenegron valtioliiton monimutkaiselle rakenteelle. Näin molemmat tasavallat ja valtioliitto voivat kumpikin edetä niillä aloilla, joilla ne ovat toimivaltaisia. Valtioliitto on ensisijaisesti vastuussa ulkopolitiikkaan ja turvallisuuteen liittyvistä asioista, kun taas tasavallat vastaavat useimmista talouspolitiikkaan ja kauppasuhteisiin liittyvistä näkökulmista. Kaksiosaisen lähestymistavan ansiosta olemme hiljattain allekirjoittaneet kahdenvälisen tekstiilialan kauppasopimuksen Serbian kanssa, millä on merkitystä sijoituksille ja työllisyydelle kyseisessä tasavallassa.
Teemme selkoa tämän lähestymistavan ansiosta Serbia ja Montenegrossa tapahtuneesta edistyksestä vakautus- ja assosiaatioprosessia koskevassa komission vuotuisessa kertomuksessa tänä syksynä. Perustuslaillisia puitteita on kunnioitettava, mutta niiden ei pidä kuitenkaan estää maan edistymistä tiellä kohti Eurooppaa, jos maa täyttää muut liittymistä edeltävät ehdot ja myöhemmin mahdollisesti unioniin liittymistä koskevat ehdot.
Totean lopuksi, että yksi suurimmista haasteista, kun hiomme Länsi-Balkania koskevia politiikkojamme ja lähennämme maita ja Euroopan unionia, on alueen valtioiden heikkous. Ne ovat pääasiassa heikkoja valtioita. Jos valtio ei pysty takaamaan, että sen väestön päivittäiset perustarpeet tyydyttyvät, valtio ei todellakaan pysty noudattamaan eurooppalaisia normeja. Asia on näinkin yksinkertainen.
Tästä syystä on löydettävä parempia keinoja perustaa alueella toimielimiä. Mainittakoon esimerkiksi lähestymistapa, joka koskee jäsenvaltioiden kehittämistä ja jota suositellaan aivan oikein Balkanin asioita käsittelevän kansainvälisen komission eilen julkaisemassa selonteossa.
Haluan kiittää esittelijä Samuelsenia, ulkoasiainvaliokuntaa ja parlamenttia, ja odotan innokkaasti kanssanne tehtävää yhteistyötä vakauden, edistymisen ja vaurauden edistämiseksi Länsi-Balkanilla.
Puhemies. Olen vastaanottanut keskustelun päätteeksi yhden päätöslauselmaesityksen työjärjestyksen 103 artiklan mukaisesti.