Puheenvuorot

Keskiviikko 13. huhtikuuta 2005 - Strasbourg

22. Alstom-yrityksessä tapahtuneet irtisanomiset

  Puhemies. Arvoisat parlamentin jäsenet, tämä on ensimmäinen istuntokauteni puhemiehenä, ja haluaisin käyttää tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni parlamentin jäseniä minua kohtaan osoitetusta luottamuksesta.

Esityslistalla on seuraavana Francis Wurtzin GUE/NGL-ryhmän (Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto) puolesta, Harlem Désirin PSE-ryhmän (Euroopan parlamentin sosialidemokraattinen ryhmä) puolesta ja Hélène Flautren Verts/ALE-ryhmän (Vihreän/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä) puolesta laatima suullinen kysymys komissiolle Alstomin irtisanomisista.

  Henin (GUE/NGL), laatijan sijainen. – (FR) Arvoisa puhemies, olemme kaikki joutuneet Alstom Power Boilerin tapauksen vuoksi selkä seinää vasten, kun otetaan huomioon, että olemme sitoutuneet luomaan Euroopan, jossa on täystyöllisyys ja vahva huipputeknologiaa käyttävä teollisuus, Euroopan, joka huolehtii ympäristöstä, Euroopan, jota Yhdysvallat ei dominoi teknologisesti eikä taloudellisesti.

Mistä on kysymys? Alstom-konsernin tytäryhtiöstä, jonka luovuuden, tutkimuksen ja tuotannon voimavarat sijaitsevat Euroopassa – 250 työntekijää Vélizy’ssä Ranskassa, 300 työntekijää Stuttgartissa Saksassa ja joitakin tehtaita Tšekin tasavallassa, Portugalissa ja Puolassa – mutta jonka pääkonttori on Yhdysvalloissa Connecticutissa. Yhtiö on erikoistunut höyry- ja sähkövoimalaitosten kattiloiden valmistukseen. Se on maailman suurin puhtaan hiilen tuottaja ja kehittää parhaillaan uutta hiilidioksidin talteenottotekniikkaa. Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanon ja energialähteiden monipuolistamistarpeen myötä on selvää, että kyseisen teknologian mahdollisuudet ovat suunnattomat. Alstomin johto on kuitenkin syistä, jotka eivät ole selviä, päättänyt siirtää asiantuntemuksen Euroopasta Yhdysvaltoihin, vähentää työvoimaa Vélizy’ssä neljällä viidesosalla ja puolittaa työntekijöiden määrän Stuttgartissa, tarkoituksenaan ilmeisesti sulkea lopulta tärkeimmät toimipaikat Euroopassa. Tekosyynä asiantuntemuksen ohjaamiseen pois Euroopasta oli valetutkimus, jonka tekivät – mikä yllätys –amerikkalaiset ja jossa todettiin, että markkinoiden odotetaan kutistuvan kolmanneksen neljän seuraavan vuoden aikana.

Kuten Power Boilerin työntekijät, emme mekään voi suhtautua vakavasti tähän tutkimukseen, varsinkin kun tiedämme, että alalla on kaikkialla maailmassa nähtävissä valtava kysyntä. Tuleekin mieleen sanonta, jota maassani käytetään: kun koira halutaan tappaa, sanotaan, että se on vesikauhuinen. Alstom-konsernille on ollut sen yksityistämisestä lähtien ominaista juuri todellisen pitkän aikavälin teollisuusstrategian puute ja kiihkeä välittömien voittojen tavoittelu. Komission ja myös Ranskan hallituksen on otettava osa vastuusta.

Onneksi kyseessä olevien eurooppalaisten tehtaiden työntekijät ja heitä tukevat ammattijärjestöt eivät ole luovuttaneet. Erityisesti Vélizy’n tehtaan työntekijät ovat keksineet vastasuunnitelman, joka perustuu yhtiön irrottamiseen Alstom-konsernista symbolisella yhden euron myyntihinnalla. Näin perustettaisiin eurooppalainen julkinen osakeyhtiö, johon kuuluisivat Vélizy’n ja Stuttgartin tehtaat, ja säilytettäisiin Tšekin tasavallassa, Puolassa ja Portugalissa sijaitsevat tehtaat. Suunnitelma perustuu työntekijöiden vapaaehtoiseen osallistumiseen. Sen etuna on, että se sopii 7. heinäkuuta 2004 laadittuihin Alstomin omaisuuden luovutusta koskeviin Euroopan komission vaatimuksiin, joiden tarkoituksena on turvata ja parantaa työllisyyttä ja Euroopan teknologisia mahdollisuuksia verrattuna Yhdysvaltoihin. Tämä eurooppalaisten työntekijöiden välinen yhteistyö on edelläkävijänä eurooppalain soveltamisessa, koska se johtaa eurooppalaisen julkisen osakeyhtiön perustamiseen. Meidän on kuitenkin toimittava nopeasti, sillä yhtiön henkistä omaisuutta ollaan siirtämässä Yhdysvaltoihin ja Sveitsiin, ja Alstomin ylin johto pyrkii saamaan yhtiön taloudellisiin vaikeuksiin.

Hyvät kollegat, jos olemme sitoutuneet teollisuuden ja työllisyyden kasvuun, meidän on tehtävä kaikkemme tämän hankkeen tukemiseksi. On totta, että eurooppalaisista julkisista osakeyhtiöistä annettua direktiiviä ja henkilöstöedustusta omistajaohjauksessa koskevaa asetusta ei ole vielä saatettu osaksi Ranskan lainsäädäntöä, mutta ainahan voi katsoa eteenpäin. Kyse on poliittisesta tahdosta, ja odotan komission osoittavan tällaista tahtoa. Älkäämme siis tuottako pettymystä näille työntekijöille, jotka ovat niin ylpeitä vertaansa vailla olevista teknisistä saavutuksistaan ja aina valmiita innovaatioihin, vaikka heidän työpaikkansa ovat uhattuina.

  Désir (PSE), laatija. – (FR) Arvoisa puhemies, olen iloinen nähdessäni teidän johtavan puhetta ensimmäisessä täysistunnossanne, varsinkin kun nimityksenne tehtävään liittyy erääseen ryhmäni ja Euroopan sosialistien kannalta erinomaiseen uutiseen eli sosialistien voittoon Portugalissa.

Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olen yksi tämän komissiolle osoitetun kysymyksen laatijoista, kuten kollegani Henin. Otimme muutama viikko sitten täällä vastaan Alstom-konsernin työntekijöiden valtuuskunnan. Valtuuskuntaan kuului höyrykattiloihin erikoistuneen Alstomin tytäryhtiön Ranskassa ja Saksassa sijaitsevista tehtaista tulleita kummakin maan ammattiyhdistysten edustajia. Nyt näitä työntekijöitä koskettaa yhtiön johdon 16. helmikuuta 2005 antama ilmoitus yrityksen sulkemisesta tai ainakin työpaikkojen ja toiminnan hyvin merkittävästä supistamisesta sekä Stuttgartissa että Vélizy’ssä: Stuttgartissa 350 työpaikasta poistuu 150 ja Vélizy’ssä 200:sta 150. Tämä tarkoittaa, että kumpikin tehdas on lopulta todennäköisesti tuhoon tuomittu.

Vain muutama kuukausi sitten eli 7. heinäkuuta 2004 Euroopan komissio hyväksyi Ranskan Alstomille myöntämän tuen. Hyväksymiseen liittyvät divestointia eli yhtiön kannattamattomasta osasta luopumista koskevat ehdot olivat ankarat, mutta niiden tarkoituksena oli luoda terveet kilpailuedellytykset ja sen lisäksi turvata Alstomin ja sen eri tytäryhtiöiden tulevaisuus pitkäksi ajaksi. Tytäryhtiö Alstom Power Boiler on, kuten jo on mainittu, voimalaitosten kattiloiden valmistukseen erikoistunut yritys. Se on teknologialtaan johtava yritys Euroopassa ja koko maailmassa useilla aloilla, erityisesti vaikean ja puhtaan palamisen sekä hiilidioksidin talteenoton alalla.

Jos tarkastellaan äskettäin käsittelemässämme Lissabonin strategiassa määriteltyjä Euroopan unionin ensisijaisia tavoitteita, joiden tarkoituksena on varmistaa, että Eurooppa kehittää valmiuksiaan ja teknologiaansa ja että siitä tulee maailman kilpailukykyisin talousmahti, ja jos otetaan huomioon kestävään kehitykseen ja puhtaaseen energiaan liittyvät tavoitteemme, kyseinen yhtiö on strateginen väline. Totuus on, että monet työpaikat ovat selvästi siitä riippuvaisia.

Juuri tähän perustui se, että komissio hyväksyi heinäkuussa 2004 Ranskan Alstom-konsernille myöntämän huomattavan tuen, kolme miljardia euroa, jolla oli tarkoitus helpottaa yrityksen rakenneuudistusta. Lopullisessa päätöksessään komissio totesi, että ottaen huomioon voimalaitos- ja kuljetussektorit rakenneuudistussuunnitelma riitti takaamaan teollisuudenalan elpymisen. Se katsoi, että suunnitellut työpaikkojen vähennykset ovat oikeassa suhteessa kyseisten teollisuudenalojen ylikapasiteettiin, ja piti arvioita rakenneuudistuksen kustannuksista ja siitä aiheutuvista säästöistä realistisina.

Konsernin johto on kuitenkin nyt ylittämässä tuolloin ilmoitetut työpaikkojen vähennykset ja on ylittämässä divestointien määrän, johon se sitoutui. Sen vuoksi Euroopan komissio ei mielestäni saisi jättää huomiotta Alstom-konsernin johdon juuri tekemiä päätöksiä. Komission, joka on aina hyvin tarkka kilpailusääntöjen noudattamisesta tukien myöntämisen jälkeen, olisikin oltava yhtä tarkka siitä, miten päätökset vaikuttavat työllisyyteen. Arvoisa komission jäsen, ellen ole ymmärtänyt väärin, yrityksen rakenneuudistusta varten myönnetyn tuen tärkein peruste on pitää toiminta käynnissä, koska erityisesti ja viime kädessä se mahdollistaa työpaikkojen säilyttämisen ja tuo paljon etuja, esimerkiksi verotuloja, mutta ennen kaikkea koska se mahdollistaa työpaikkojen säilymisen.

Komissio ei voi tuen myöntämisen jälkeen tarkastella yksipuolisesti vain tuen vaikutusta kilpailuun ja kilpailusääntöjen noudattamista. Sen on myös varmistettava, että tuella todella on vaikutusta toiminnan ja työllisyyden säilymiseen kaikilla toimipaikoilla, sillä kun tuki heinäkuussa 2004 hyväksyttiin, itse asiassa päätettiin, että suunnitellut työpaikkojen vähennykset olivat riittäviä ja että niitä ei sen vuoksi ole oikeutettua ylittää. Luotammekin nyt siihen, että komissio takaa työpaikkojen säilymisen ja ettei kyseessä olevia kahta tehdasta suljeta.

  Lipietz (Verts/ALE), laatijan sijainen. – (FR) Arvoisa puhemies, olen kollegani Flautren sijaisena. Olemme hänen kanssaan seuranneet tätä asiaa viiden vuoden ajan. Mielestäni kollega Désirin puheessa tuli esille ongelman ydin. Sanoin edelliselle komission jäsenelle Montille jo vuosia sitten, että vielä tulee päivä, jolloin kilpailun pääosaston tärkein tehtävä ei ole niinkään tuen kieltäminen kuin sen varmistaminen, että tuki käytetään asianmukaisesti.

Mikä oikeuttaa maan myöntämään valtiontukea, vaikka se on selvästi perustamissopimuksen 87 artiklan vastaista? Se, että Euroopassa katsotaan tuen olevan Euroopan etujen mukaista, koska jos kyseistä tukea ei myönnettäisi, menetettäisiin työpaikkoja, joita ei voida korvata. Asiantuntemuksen tarjonta sekä Euroopan unionin tavoitteita ja sen kansalaisten ja kuluttajien etuja palveleva työ loppuisivat.

Kilpailun pääosasto ja komissio myönsivät suuressa viisaudessaan tämän tuen Alstomille vuosi sitten. Se ei ollut alistumista Ranskan hallituksen painostukseen. Kyseessä oli mielipiteen ilmaiseminen siitä, että valtion kannatti myöntää tukea ehdolla, jolla Alstom oli halukas jatkamaan. Asia ratkaistiin koko Euroopan hyväksi. No niin, jos arvio oli oikea vuosi sitten, se on oikea vielä tänäänkin. Alstom osoittaa kuitenkin parhaillaan, että pyytäessään valtiontukea se ei pyrkinyt suinkaan säilyttämään puhtaan teknologian tarjontaa Euroopassa eikä auttamaan Eurooppaa pääsemään täystyöllisyystavoitteisiinsa. Se pyrki vain saamaan valtiontukea tarkoituksena yksityistää voitto ja kansallistaa tappio. Tällaista ei vasemmisto sen enempää kuin oikeistokaan voi hyväksyä.

Mielestäni meillä onkin tässä avainesimerkki, johon komission pitäisi perustaa toimintansa. Jos melko laaja luettelo valtiontuen myöntämisen oikeutuksista – artiklassa 87 on tusinan verran ehtoja, jotka on otettu myös perustuslakiin – muodostaa todellakin niin sanoakseni Euroopan teollisuuspolitiikan perustan, nyt on aika näyttää se toteen. Komission on sanottava, avustettiinko vuosi sitten myönnetyllä tuella vain Alstom-konsernin osakkeenomistajia, vai oliko tuki todella eduksi eurooppalaisille ja heidän tulevaisuudelleen ja oliko se erityisesti Kioton pöytäkirjan mukaista.

  Verheugen, komission varapuhemies. (DE) Arvoisa puhemies, minäkin haluan aloittaa onnittelemalla teitä tehtävänne johdosta ja toivottaa menestystä virkakaudellenne.

Tätä asiaa voidaan – ja pitääkin – tarkastella kahdesta eri näkökulmasta, yhtäältä teollisuuspolitiikan ja toisaalta valtiontuen valvonnan kannalta. Koska itse olen vastuussa teollisuuspolitiikasta, tunnen olevani varmalla pohjalla sanoessani, että Euroopalle on poliittisesti hyödyllistä ei ainoastaan säilyttää innovatiivisia tekniikoita sekä uudenaikaisia yrityksiä ja työpaikkoja Euroopassa vaan myös lisätä niitä. Euroopan unionille on äärimmäisen tärkeää, että säilytämme Euroopassa olevan vahvan teollisen perustan, jota ilman emme voi säilyttää kilpailukykyämme globaaleilla markkinoilla. Pitäen tämän mielessä kerron teille kantavani Euroopan teollisuudesta vastaavana komission jäsenenä erittäin suurta huolta siitä, että Alstom vie rakenneuudistuksen onnistuneesti päätökseen ja jatkaa toimintaansa terveenä, menestyvänä ja kannattavana yrityksenä. Tämä asian teollisuuspoliittisesta puolesta.

Tänään emme kuitenkaan puhu teollisuuspolitiikasta. Esillä on nyt valtiontuen valvonta. Asia on todella niin, että ellei komissio olisi hyväksynyt Alstomin rakenneuudistussuunnitelmaa, Ranskan valtio ei olisi voinut myöntää valtiontukea. Komissio hyväksyi tuen ja asetti sekä suunnitelmaa että tukea koskevia ehtoja. Parlamentin jäsenet ovat aivan oikeassa siinä, että komission tehtävä on varmistaa, että ehdot täytetään ja että tuki käytetään siihen tarkoitukseen, jota komission hyväksyntä koski, ja me tarkistamme, onko näin tapahtunut. Komissio totesi tuolloin erityisesti, että tuen hyväksyntä edellytti joistakin liiketoiminnan aloista luopumista ja toiminnallisten rakenneuudistusten läpiviemistä.

Tänään on vastattava kysymykseen, onko nyt esillä oleva rakenneuudistussuunnitelman täydennys vastoin komission päätöstä vai ei. Ellei tämä rakenneuudistussuunnitelma ole ehtojen vastainen, sen täytäntöönpanosta on vastuussa yhtiön johto eikä niinkään komissio. Alstomia ei johda komissio, vaan sen oma johto. Asiasta vastaavat komission yksiköt ovat ilmoittaneet, että komission tietoon ei ole tähän mennessä tullut, että sen asettamia ehtoja tuen myöntämiselle olisi rikottu. Voin silti vakuuttaa, että jatkamme luonnollisesti tilanteen tarkkailua ja seuraamme tiiviisti, että ehdot täytetään kirjaimellisesti.

Komissio on periaatteessa sitoutunut pyrkimään kumppanuushankkeissa ratkaisuihin, joissa otetaan huomioon kaikki taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristönäkökohdat. Viimeisimmässä tiedonannossaan "Rakenneuudistukset ja työllisyys" komissio ilmaisi selvästi aikovansa helpottaa rakenneuudistuksia ottamalla käyttöön kaikki yhteiskunnalliset voimat, jotta saataisiin aikaan kestävää kehitystä kilpailun ja työllisyyden aloille.

Komissio ehdottaa tiedonannossa erityisesti, että alakohtaisia ja alueellisia jatkotoimia tehostetaan ja perustetaan erityisrahastoja, joista myönnetään tukea tämän strategian toteuttamiseen. Myös Euroopan innovaatiokyvyn, tutkimuksen ja kehityksen säilyttäminen ja parantaminen ovat strategisesti tärkeitä seikkoja. Komissio esitteli vain muutama päivä sitten tutkimusta ja innovaatiota koskevan puiteohjelman.

Tiedän hyvin, että mahdollisuutemme ovat erittäin vähäiset silloin, kun on kyse työpaikkojen menetyksistä, ja olen tässä suhteessa kanssanne samaa mieltä, mutta komission on noudatettava tiukasti lainsäädäntöä. Olen luvannut teille, että tutkimme tämän tapauksen hyvin huolellisesti ja että ryhdymme toimiin, jos käy ilmi, että tukeen liittyviä ehtoja ei ole noudatettu.

  Bachelot-Narquin, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, tilanne Alstom-konsernissa on aiheuttanut vakavaa levottomuutta usean kuukauden ajan. Asian ydin on Alstomin 25 000 työntekijän tulevaisuus Ranskassa. Olemme joutuneet pitämään ankarasti puoliamme, ja hallituksemme on asettunut tiiviisti Alstomin työntekijöiden puolelle. Valtiovarainministerimme Sarkozy neuvotteli silloisen komission jäsenen Montin kanssa ja sai aikaan sen, että saatoimme myöntää Alstomille tukea, joka pelasti yrityksen. Kyse oli tietenkin työntekijöiden aseman turvaamisesta mutta myös Euroopan energia- ja kuljetusteollisuuden helmen säilyttämisestä.

Tänä iltana puhumme Vélizy’stä ja Stuttgartista mutta myös Tšekin tasavallassa sijaitsevasta Brnosta ja Portugalissa sijaitsevasta Setúbalista sekä suuresta määrästä alihankkijoita kaikkialla Euroopassa. Nyt annettu ilmoitus 350 työpaikan menetyksestä, mukaan luettuna Vélizy’ssä Alstom Power Boiler -tehtaalla olevat 200 työntekijää, aiheuttaa lisää huolta työntekijöistä. On totta, että kattiloiden markkinat ovat selvästi heikentyneet, mutta eivät niin paljon, että tällaiset työpaikkojen menetykset olisivat perusteltuja.

Komission tehtävä ei luonnollisesti ole määräillä yritysten johtoa tai hallinnoida hallitusten puolesta irtisanomisten johdosta tarvittavaa sosiaaliapua. Kannattaa muistaa, että Alstom Power Boiler on johtava yritys puhtaan hiilen valmistuksessa ja kehittää parhaillaan hiilidioksidin talteenottoon liittyvää tekniikkaa. Emme siis puhu yrityksestä, joka on jäänyt jälkeen kehityksestä tai vanhentunut. Sen hyväksyminen, että yritys siirtyy Atlantin taakse tai, mikä pahempaa, katoaa kokonaan, on kuin katsoisi tulevaisuutta peruutuspeilistä.

Työntekijät ovat luoneet suunnitelman, joka perustuu ajatukseen kehittää "puhtaan palamisen Euroopan mestari" – ja meidän on onniteltava heitä sen johdosta. Asiantuntijoiden avulla he ovat tehneet tulevaisuudensuunnitelman, jossa on otettu huomioon kaikki näkökohdat: uuden yhtiön oikeudelliset puitteet sekä teknologiset, kaupalliset ja sosiaaliset näkökohdat. Tällaista periksiantamattomuutta voidaan pitää myönteisenä ilmiönä. Se on saatettu eurooppalaisten kumppanien, työllisyydestä ja sosiaaliasioista, yrityksistä ja teollisuudesta sekä kaupasta, kilpailusta ja ympäristöstä vastaavien komission jäsenten tietoon. He odottavat teidän päätelmiänne.

Arvoisa komission jäsen, teidän on tänään kohdattava perustuslakisopimusluonnoksen aiheuttama kulttuurinen ja yhteiskunnallinen vallankumous. Perustuslaillisen sopimuksen myötä sosiaaliset oikeudet ovat tulevaisuudessa tärkeämpiä kuin sisämarkkinoiden täydellisyys, joka aiemmissa sopimuksissa oli ensisijaisessa asemassa. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelusta tulee instituutio, mutta ennen kaikkea meidän on luotava teollisuuspolitiikka, joka suosii taitokeskuksia ja turvaa sosiaalisen markkinatalouden, jota meille tarjotaan sosiaaliseksi malliksi perustuslakisopimuksen 3 artiklassa.

Arvoisa komission jäsen, esitämme teille tänään seuraavan kysymyksen: mikä teidän mielestänne on perustuslakisopimuksen perusajatus tulevaisuudessa? Älkää toimiko kuten vanhassa Euroopassa toimittiin vaan vaihtakaa sen tilalle perustuslakisopimuksessa tarkoitettu uusi Eurooppa. Teillä on hyvä tilaisuus tehdä näin turvaamalla Alstom Power Boilerin tulevaisuus.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.