Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 11. toukokuuta 2005 - Strasbourg

17. Kyselytunti (neuvosto)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana kyselytunti. Käsittelemme työjärjestyksen 109 artiklan mukaisesti neuvostolle esitettyjä suullisia kysymyksiä (B6-0236/2005).

  Puhemies. Kysymys nro 1 on peruutettu.

Kysymyksen nro 2 esittäjä Robert Evans (H-0284/05)

Aihe: Maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmien opettajat Yhdysvalloissa

Onko neuvosto tietoinen, että Yhdysvaltain työelämän neuvottelukunta (National Labor Relations Board, NLRB) on riistänyt yksityisten amerikkalaisyliopistojen maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmien opettajilta Yhdysvaltain työlakien suojan? Oikeus ammatilliseen järjestäytymiseen on ihmisoikeus. Onko neuvosto valmis painostamaan Bushin hallintoa, jotta akateemisten alojen ammattiliitot voisivat järjestäytyä suojelemaan amerikkalaisyliopistojen työpaikkojen laatua, akateemisia vapauksia ja intellektuaalisia standardeja?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, voin vastata jäsen Evansille puheena olevasta maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmien opettajien tilanteesta Yhdysvalloissa, että neuvosto ei tunne hänen kysymyksessään kuvattua tilannetta.

Arvoisan jäsenen mainitsemat ammatilliset suhteet kuuluvat yksittäisten jäsenvaltioiden lainkäyttövaltaan. Näin ollen Euroopan unioni ei voi keskustella tämän tyyppisistä ammatillista suhteista Yhdysvaltojen viranomaisten kanssa, vaikka ihmisoikeusasiat ovatkin merkittävä osa unionin ja Yhdysvaltojen välistä säännöllistä vuoropuhelua.

  Robert Evans (PSE). – (EN) Kiitos vastauksesta, vaikka se ei ollutkaan aivan sitä, mitä odotin. Tämä ei varmaankaan ole asia, jossa 25 maan tulisi toimia erikseen. Tämä on hyvin vakava asia.

Suhteissamme Yhdysvaltoihin ei ole kyse ainoastaan rahaa tuovista kaupoista ja liikeasioista. Kyse ei myöskään ole vain Yhdysvaltoja koskevasta asiasta eikä vain Yhdysvaltain kansalaisia koskevasta asiasta, koska kyseisissä amerikkalaisissa oppilaitoksissa on paljon eurooppalaisia opettajina. Ymmärtääkseni New Yorkissa sijaitsevan Columbian yliopiston rehtori on antanut ohjeet siitä, miten hän haluaa maisterin- ja tohtorinkoulutusohjelmien opettajia kohdeltavan ja rangaistavan.

Sanoisin puheenjohtajalle, että yhteisvastuun ja kansainvälisen työoikeuden nimissä emme saa vaieta tästä asiasta emmekä vain katsoa sivusta ja sallia työntekijöiden oikeuksien räikeää polkemista. Vaikka tämä tapahtuukin Yhdysvalloissa, se voi vaikuttaa myös Euroopan unionin kansalaisiin. Kehottaisin häntä hartaasti palaamaan asiaan ja tutkimaan, mitä muuta voisimme tehdä.

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) En valitettavasti voi sanoa muuta kuin jo olen sanonut, mutta olen kuitenkin pannut merkille arvoisan jäsenen kommentit. Kaikkien maiden on tietenkin noudatettava kansainvälistä työoikeutta, ja siinä olen täysin samaa mieltä. Hyväksyn tuon näkökohdan, ja se voidaan varmasti ottaa esille Yhdysvaltojen suhteiden yhteydessä, kuten jo totesin.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 3 esittäjä Bernd Posselt (H-0294/05)

Aihe: Vähemmistösäännökset Makedoniassa ja Serbiassa

Ovatko Serbian vähemmistösäännökset erityisesti Vojvodinan, Novi Bazarin Sandjakin ja Presevo-laakson osalta eurooppalaisten standardien mukaisia? Miten neuvosto arvioi näiden säännösten vastaavan niitä määräyksiä, jotka Ohridin puitesopimuksen mukaan koskevat Makedoniaa?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Neuvosto seuraa Länsi-Balkanin vähemmistöjen oikeuksia koskevaa tilannetta tiiviisti. Viimeisimmän Serbian ja Montenegron vähemmistöjen oikeuksia käsittelevän analyysin esitti komissio laatimassaan vaikutustenarvioinnissa, jossa arvioitiin Serbian ja Montenegron valmiutta neuvotella vakautus- ja assosiaatiosopimuksesta. Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian vähemmistöjen oikeuksia koskevasta tilanteesta puolestaan tehtiin yhteenveto komission viimeisimmässä vuosikertomuksessa, joka laadittiin vakautus- ja assosiaatioprosessin yhteydessä.

Länsi-Balkanin vähemmistöjen oikeuksia koskeva tilanne on viime vuosina yleisesti ottaen parantunut, vaikka paljon on vielä tehtävää. Neuvosto ei halua vertailla Serbian ja Montenegron ja toisaalta entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian vähemmistösäännöksiä, vaan pyrkii jatkossakin kannustamaan näitä maita – niiden erityisolosuhteet huomioon ottaen – jotta ne noudattaisivat vähemmistöpolitiikkaa, joka on täysin eurooppalaisten standardien mukaista.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Ohridin sopimuksessa asetetaan Makedonialle hyvin tiukkoja vähemmistöjen suojelua koskevia ehtoja, ja siksi haluaisin pyytää, että välttäisimme kaksinkertaisten standardien käyttöä, joka mielestäni on nyt vaarana. Kyseessä on erityisesti kaksi aluetta, Novi Pazarin Sandjak ja Vojvodina, missä vähemmistöjen ongelmat ovat edelleen äärimmäisen vakavia, ja juuri näihin haluan kiinnittää huomionne.

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Olen valmis myöntämään, että on tärkeää kiinnittää neuvoston huomio vähemmistöjen kohteluun äsken mainitsemillanne alueilla ja tehdä jonkinlaista vertailua vähemmistöjen suojelusta Ohridin sopimuksen mukaisesti.

Mielestäni puhumme kuitenkin kahdesta eri tilanteesta, jotka on arvioitava sen mukaan. Kun Euroopan unionin suhteet Serbiaan kehittyvät, unioni vaatii voimakkaasti vähemmistöjen suojelua mainitsemillanne alueilla.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 4 esittäjä Chris Davies (H-0295/05)

Aihe: Suora kaupankäynti Pohjois-Kyproksen kanssa

Minkälaisen reaktion neuvosto on saanut komission jäsenen Olli Rehnin tammikuussa pidetyn ulkoasioiden, ihmisoikeuksien sekä yhteisen turvallisuuden ja puolustuspolitiikan valiokunnan (AFET) kokouksessa tekemään ehdotukseen, jonka mukaan komissio nykyisen pattitilanteen purkamiseksi on valmis harkitsemaan EY:n perustamissopimuksen 308 artiklan lisäämistä toiseksi oikeusperustaksi avustuksia ja kauppaa koskeviin asetuksiin?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Kuten vastaaviin kysymyksiin annetuissa vastauksissa on jo mainittu, neuvosto on toistuvasti korostanut, että se on sitoutunut toimenpiteisiin, jotka tähtäävät Kyproksen yhdistämiseen. Lisäksi se toivoo, että kaikki kyproslaiset voivat pian elää yhdessä kyproslaisina ja Euroopan kansalaisina yhtenäisellä saarella, joka kuuluu Euroopan unioniin.

Euroopan unioni on ryhtynyt tämän huomioon ottaen tarkastelemaan Kyproksen turkkilaisyhteisön eristämisen lopettamiseen ja Kyproksen yhdistämiseen tähtääviä toimia edistämällä Kyproksen turkkilaisyhteisön talouskehitystä. Joitakin tämän suuntaisia toimia on jo toteutettu, kuten vuonna 2004 hyväksytty "vihreää linjaa" koskeva asetus, jota äskettäin muutettiin siten, että sen soveltamisalaa laajennettiin ja tehokkuutta lisättiin.

Merkittävää työtä on tehty myös muiden toimien yhteydessä, kuten komission ehdotuksissa, jotka koskevat yhtäältä Kyproksen turkkilaisyhteisön talouskehityksen tukemiseksi tarkoitettua rahoitustukiohjelmaa ja toisaalta vaihto-ohjelmaa, joka koskee niitä alueita, joilla Kyproksen tasavallalla ei ole tosiasiallista määräysvaltaa. Näitä kahta ehdotusta ei voida vielä hyväksyä, koska erityisesti suorissa vaihto-ohjelmissa on vielä ongelmia voitettavana.

Arvoisa jäsen viittaa kysymyksessään juuri tähän jälkimmäiseen ehdotukseen. Komission jäsenen Olli Rehnin tammikuussa pidetyssä parlamentin ulkoasioiden valiokunnan kokouksessa esittämää hypoteesia ehdotuksen oikeusperustan mahdollisesta muuttamisesta ei ole vielä esitelty neuvostolle. Itse asiassa on komission tehtävä muuttaa ehdotustaan tähän suuntaan, jos se niin haluaa. Puheenjohtajavaltio ei luonnollisesti voi tässä vaiheessa kertoa, mitä päätöksiä neuvosto tekee tässä asiassa.

Minun on kuitenkin tähdennettävä, että joissakin lainopillisissa kannanotoissa ei kannateta komission omaksumaa lähestymistapaa, joka koskee sen alunperin hyväksymää oikeusperustaa. Neuvosto voi puheenjohtajavaltion välityksellä vielä kerran vakuuttaa arvoisalle jäsenelle jatkavansa toimia saaren taloudellisen integraation edistämiseksi ja suhteiden parantamiseksi Kyproksessa asuvien kahden yhteisön välillä sekä näiden yhteisöjen ja Euroopan unionin välillä.

  Sarah Ludford (ALDE), laatijan sijainen. – (EN) Kiitän neuvoston puheenjohtajaa vastauksesta. Minusta näyttää siltä, että kaikki syyttävät toisiaan. Siitä on yli vuosi, kun neuvosto lupasi lopettaa Kyproksen turkkilaisten eristyksen sen jälkeen, kun nämä hyväksyivät kahden kolmasosan enemmistöllä YK:n pääsihteerin Annanin suunnitelman poliittisesta ratkaisusta. Voidaan kysyä, kuinka kukaan voi luottaa Euroopan unionin lupauksiin, jos se pettää ne esimerkiksi näin. Kuten ministeri huomautti, suora kaupankäynti ja maan pohjoisosan talouselämän edistäminen helpottaisivat poliittista ratkaisua. Ei ole kenellekään hyödyksi, että Kyproksen turkkilaisten tulo- ja talouskehitys ovat niin paljon jäljessä Kyproksen kreikkalaisista.

Milloin käytetään vakavaa painostusta, jotta tuo vuosi sitten annettu lupaus todella lunastetaan? Kyproksen turkkilaiset joutuvat siihen asti elämään siellä epävarmuudessa ja eristäytyneinä, ja he lakkaavat uskomasta Euroopan unionin lupauksiin. Täytyy myöntää, etten voi moittia heitä. Milloin voimme odottaa näiden kahden asetuksen tulevan hyväksytyiksi?

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies DOS SANTOS

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Arvoisa jäsen Ludford, voin vain sanoa teille, että kysymyksenne tulee aivan oikealla hetkellä, sillä lähden puheenjohtajavaltion edustajana komission jäsenen Olli Rehnin kanssa puolentoista tunnin kuluttua Kyprokseen, jossa yritämme keskustella juuri esille ottamistanne aiheista. Mielestäni puheenjohtajavaltion aikomuksena on juuri ratkaista nämä asiat niin pian kuin mahdollista ja näin toimia neuvoston huhtikuussa antamien sitoumusten mukaisesti.

  Puhemies. Kysymys nro 5 jätetään käsittelemättä, koska kysymyksen esittäjä ei ole läsnä.

Kysymyksen nro 6 esittäjä Gay Mitchell (H-0299/05)

Aihe: EU:n jäsenvaltioiden kehitysapusitoumusten täyttäminen

Oxfam, ActionAid ja European Debt and Development Coalition -järjestöjen äskettäin julkaistussa yhteisessä raportissa arvioidaan EU:n jäsenvaltioiden kehitysyhteistyötavoitteiden täyttymistä. Rikkaat valtiot sitoutuivat vuonna 1970 YK:n yleiskokouksessa nostamaan kehitysapunsa 0,7 prosenttiin BKT:sta vuoteen 1980 mennessä. Kaksikymmentäviisi vuotta mainitun määräajan jälkeen vain viisi valtiota on täyttänyt tavoitteen, mukaan luettuna neljä EU:n jäsenvaltiota. Monet muut valtiot ovat rikkoneet köyhyyden poistamista koskevat lupauksensa. Esimerkiksi Irlanti on luopunut tavoitteestaan saavuttaa 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2007 mennessä.

Koska puheenjohtajavaltio Luxemburg on asettanut köyhyyden torjunnan puheenjohtajakautensa ohjelman päätavoitteeksi, miten se aikoo käyttää vaikutusvaltaansa uudistaakseen jäsenvaltioiden kehitysapusitoumukset ja miten se aikoo varmistaa EU:n kehitysaputavoitteiden saavuttamisen?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Komission ehdotuksista, joissa nimetään vuosituhattavoitteiden saavuttamisen nopeuttamiseksi toteutettavat toimet, on keskusteltu eräässä neuvoston työryhmässä 14. huhtikuuta 2005 lähtien. Puheenjohtajavaltio Luxemburg aikoo toteuttaa kaikki mahdolliset toimet varmistaakseen, että neuvosto kykenee hahmottelemaan uudistettujen sitoumustensa ydinkohdat 23. ja 24. toukokuuta pidettävässä kokouksessa. Sitoumusten tavoitteena on erityisesti ensinnäkin vahvistaa maakohtaiset ja koko unionia koskevat välitavoitteet julkisen avun talousarvioiden kasvattamiseksi vuoteen 2010 mennessä siten, että yleistavoite on 0,7 prosenttia bruttokansantulosta vuonna 2015. Toiseksi sitoumuksilla pyritään vauhdittamaan uudistuksia avun laadun parantamiseksi ja kolmanneksi tarkastelemaan uudelleen tapaa, jolla EU vaikuttaa kehitysyhteistyön edellytyksiin oman kestävän kehityksen mallinsa sekä sisä- ja ulkopolitiikkojensa kautta. Tämä edellyttää, että kehityksen hyväksi tehtävä työ on johdonmukaista, mikä on olennaista tarkastellessamme yhteistyötä ja kehitystä. Neljänneksi sitoumusten tarkoitus on asettaa Afrikka etusijalle uusien suuntaviivojen soveltamisessa ja kehittää uusia mahdollisuuksia mannerten välistä kumppanuutta varten.

Euroopan unioni on täysin tietoinen tehtävän tärkeydestä ja kiireellisyydestä. Eurooppa-neuvosto kehotti tätä silmällä pitäen 23. ja 24. maaliskuuta pitämässään kokouksessa komissiota ja neuvostoa vauhdittamaan työtään erityisesti kehityksen toimintalinjaan liittyvien eri kysymysten osalta, jotta eri aiheita koskevat kannat saataisiin viimeisteltyä ja Euroopan unioni voisi toimia aktiivisena vaikuttajana tulevissa keskusteluissa YK:n syyskuussa 2005 pidettävää huippukokousta valmisteltaessa. Ilmoitin jo tänä aamuna, että ECOFIN-neuvosto, joka tarkasteli mahdollisia uusia rahoitusmenetelmiä viime kokouksessaan, palaa asiaan epävirallisessa kokouksessaan viikonloppuna.

  Gay Mitchell (PPE-DE). – (EN) Haluan huomauttaa puheenjohtajalle, että 0,7 prosentin tavoitteesta sovittiin 35 vuotta sitten ja että tähän mennessä vain viisi valtiota, joista neljä on EU:n jäsenvaltioita, on saavuttanut tämän 0,7 prosentin tavoitteen. Vuoteen 2025 mennessä planeetallamme on kaksi miljardia ihmistä enemmän kuin nyt, ja heistä 90 prosenttia syntyy kolmanteen maailmaan. Millaisen maailman jätämme seuraavalle sukupolvelle? Puhuimme juuri toisesta maailmansodasta. Millaista tulevaisuutta luomme lapsillemme ja lastenlapsillemme? Mihin vakaviin toimiin neuvosto ryhtyy varmistaakseen, että jäsenvaltiot täyttävät velvoitteensa?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Olen todella sitä mieltä, että nyt on uutta tahtoa pyrkiä selvästi ja määrätietoisesti 0,7 prosentin tavoitteeseen. Olen luonnollisesti samaa mieltä siitä, mitä arvoisa jäsen juuri sanoi: se kestää liian kauan. Olemme todellakin keskustelleet tästä tavoitteesta yli 30 vuotta. Nyt on aika toteuttaa tavoite. Totta on, että asetetut määräajat ovat ehkä vieläkin liian pitkiä.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 7 esittäjä David Martin (H-0302/05)

Aihe: Mordechai Vanunu

Pyysin 23. helmikuuta 2005 pidetyn kyselytunnin aikana neuvostoa muistuttamaan israelilaisia siitä, että Mordechai Vanunu vietiin laittomasti Euroopan alueelta ja itse asiassa hänet käytännössä kaapattiin Israeliin vastaamaan oikeudessa syytteisiin 20 vuotta vanhoista rikoksista, joihin hänen väitettiin syyllistyneen. Taustalla oli naurettava ajatus, että hänellä olisi yhä hallussaan salaisuuksia, jotka saattaisivat vahingoittaa Israelia. Pyysin kysymyksessäni neuvostoa kannustamaan Israelin hallitusta lopettamaan Vanunun vainoamisen sekä antamaan hänelle luvan lähteä Israelista ja muuttaa asumaan Euroopan unioniin, jos hän niin haluaa.

Koska Israelin hallitus ilmeisesti kuitenkin edelleen vainoaa Vanunua, mihin toimiin neuvosto aikoo ryhtyä?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Viime helmikuussa parlamentissa pitämäni puheenvuoron jälkeen Israelin hallitus on suureksi suruksemme päättänyt jatkaa 12 kuukaudella rajoituksia, joita Mordechai Vanunulle määrättiin hänen vapauttamisensa yhteydessä viime vuonna. Lisäksi on meneillään oikeudenkäynti, jossa Vanunua syytetään näiden rajoitusten rikkomisesta ja jonka tuloksena hän voi saada uuden vankilatuomion. Näyttää siltä, että tämä on Israelin viranomaisille äärimmäisen arka asia. Nähtävästi he haluavat suojella Israelin valtion turvallisuutta tällä tavalla. Päättäessään jatkaa Vanunulle asetettuja rajoituksia Israelin hallitus väitti, että hänellä oli vielä paljastettavaa tietoa.

Siitä huolimatta on myös oikeutettua, että nyt, kun melkein 20 vuotta on kulunut tapahtumista, 18 vuotta vankilassa viettäneelle henkilölle myönnetään perusoikeudet, kuten oikeus elää ihmisarvoista elämää vapaasti ja rauhassa. Aiommekin jatkaa Israelin viranomaisten kanssa erityisesti ihmisoikeuksien kunnioittamista koskevaa vuoropuhelua sen poliittisen vuoropuhelun yhteydessä, jota käymme heidän kanssaan, ja toteuttaessamme naapuruuspolitiikkaa, johon Israelin hallitus on sitoutunut osallistumaan. Keskustelemme myös turvallisuuskysymyksistä, joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisesta toiminnasta ja nimenomaan juuri ihmisoikeuksien kunnioittamisesta.

  David Martin (PSE). – (EN) Kiitän neuvoston puheenjohtajaa vastauksesta, josta oli niin paljon hyötyä kuin voi olla tilanteen huomioon ottaen. On mielestäni kuitenkin selvää, että Israel on valtion turvallisuuden suojelemisen sijasta ryhtynyt vainoamaan tätä miestä. Toivon, että neuvosto todella jatkaa Israelin painostamista hänen vapauttamisekseen. Mordechai Vanunu on valittu omassa maassani sijaitsevan Glasgow’n yliopiston rehtoriksi, ja olisimme hyvin iloisia, jos hän voisi tulla yliopistoon ja ryhtyä tehtäväänsä. Toivon siksi, että neuvosto jatkaa painostusta.

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Neuvosto on pannut merkille kantanne ja toimii kuten juuri sanoin.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 8 esittäjä Panagiotis Beglitis (H-0306/05)

Aihe: Georgian kreikkalaisväestön perusoikeuksien loukkaaminen

Georgiassa rikotaan tällä hetkellä kreikkalaisväestön oikeuksia. Tsalkan alueella, jonka väestö on puhtaasti kreikkalainen, on suoritettu hyökkäyksiä. Kreikkalaisväestön järjestöjen mukaan kokonaisia perheitä on surmattu, ja muita on karkotettu kylistä. Kreikkalaisväestöllä on myös ongelmia kiinteän omaisuutensa kanssa. On ilmoitettu, että seitsemän edellisen vuoden aikana noin 7000 "valloittajaa" on ottanut haltuunsa asuntoja ja omaisuutta, ja he ovat kieltäytyneet palauttamasta niitä laillisille omistajille.

Onko neuvosto tietoinen näistä seikoista? Mitä toimia se aikoo toteuttaa Georgian kreikkalaisväestön perusoikeuksien suojelemiseksi? Aikooko puheenjohtajavaltio ja Javier Solana käsitellä asiaa Georgian hallituksen kanssa? Aikooko Javier Solana tehdä raportin Georgian kreikkalaisväestön ihmisoikeustilanteesta yhteistyössä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, Euroopan neuvoston ja YK:n ihmisoikeuskomission kanssa?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Neuvosto haluaa aluksi kiittää arvoisaa jäsentä hänen antamistaan tiedoista, jotka koskevat Georgian kreikkalaisväestön perusoikeuksien rikkomista. Neuvosto on Georgian kanssa käymässään poliittisessa vuoropuhelussa tuonut toistuvasti julki tarpeen parantaa ihmisoikeuksien suojelua tässä kumppanuusvaltiossa. Neuvosto käyttää edelleenkin hyväkseen kaikki tilaisuudet ilmaistakseen huolensa Georgian ihmisoikeustilanteesta. Se tapahtuu lähinnä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä, Euroopan neuvostossa ja YK:n ihmisoikeuskomissiossa tehtävän yhteistyön puitteissa.

Yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva pääsihteeri nimitti 17. tammikuuta 2005 Michael Matthiessenin henkilökohtaiseksi edustajakseen ihmisoikeuskysymyksissä. Etelä-Kaukasuksen erikoisedustaja Talvitie auttaa myös Georgiaa viemään läpi poliittisia ja taloudellisia uudistuksia, jotka koskevat erityisesti oikeusvaltiota, demokratiaa, ihmisoikeuksia, hyvää hallintotapaa, kehitystä ja köyhyyden lieventämistä.

Neuvosto tähdensi 25. huhtikuuta antamissaan päätelmissä näiden tavoitteiden tärkeyttä ja uudisti sitoumuksensa kehittää näitä eri elementtejä suhteidensa yhteydessä ja erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä. Laadittaessa ja neuvoteltaessa Euroopan unionin ja Georgian välistä Euroopan naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmaa Euroopan unioni korostaa ihmisoikeuksien suojelun parantamistarvetta kyseisessä maassa. Neuvosto aikookin tarkkailla kreikkalaisyhteisön tilannetta tiiviisti sitä mukaa kun asia kehittyy ja ottaa asian esille Georgian viranomaisten kanssa aina kun siihen on syytä.

Myös Euroopan parlamentti haluaa ehkä käsitellä asiaa seuraavassa EU:n ja Georgian parlamentaarisen yhteistyökomitean kokouksessa, joka tietojeni mukaan pidetään 13. ja 14. kesäkuuta 2005.

  Panagiotis Beglitis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluaisin kiittää neuvoston puheenjohtajaa hänen vastauksestaan. Olen ehdottomasti samaa mieltä periaatteellisista puitteista, jotka hän on asettanut meille.

Ongelmana eivät kuitenkaan ole vain periaatteelliset puitteet, vaan se, mitä voimme Euroopan unionissa käytännössä tehdä ihmisoikeuksien ja vähemmistöjen oikeuksien suojelemiseksi Georgiassa ja kaikkialla maailmassa. Millaisia keinoja ja valvontamekanismeja meillä Euroopan unionina on, jotta voimme suostutella tai painostaa Georgian viranomaisia kunnioittamaan kreikkalaisvähemmistön oikeuksia?

Sanon tämän, koska edessäni on Georgian ihmisoikeuksia käsittelevän Euroopan unionin erikoisedustajan – johon viittasitte – 12. huhtikuuta päivätty ihmisoikeustilannetta kuvaava kertomus, ja minun täytyy sanoa, että siinä kuvattu Georgian kreikkalaisten tilanne ei ole miellyttävä.

Mitä me teemme? Mitä keinoja meillä on käytettävänä Georgian suhteidemme puitteissa? Minusta tämä on tärkeää juuri nyt.

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Georgia on käynyt läpi suurten mullistusten aikakauden, mutta on nyt sitoutunut pyrkimään demokratiaan. Lisäksi se haluaa lähentyä Euroopan unionia. Mielestäni nyt, kun Georgia on lähentynyt Euroopan unionia erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä, Georgian viranomaisia pitäisi voida painostaa kunnioittamaan paitsi ihmisoikeuksia yleensä myös vähemmistöjen oikeuksia, mikä on tärkeää. Asia onkin mielestäni otettava näyttävästi esille Euroopan unionin ja Georgian välisissä yhteyksissä. Lisäksi Georgian halu lähentyä Eurooppaa ja erityisesti Euroopan unionia parantaa mahdollisuuksiamme puolustaa mainitsemianne kreikkalaisvähemmistöjen oikeuksia.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 9 esittäjä Claude Moraes (H-0309/05)

Aihe: Romanien yhteiskunnallisen osallisuuden vuosikymmen 2005–2015

Kahdeksan Euroopan maan valtion- ja hallitusten päämiehet avasivat Sofiassa 2. helmikuuta 2005 "Romanien yhteiskunnallisen osallisuuden vuosikymmenen 2005–2015". He painottivat, että on tehtävä työtä romanien syrjinnän poistamiseksi sekä romanien ja muun yhteiskunnan välisen kuilun kaventamiseksi..

Miten neuvosto aikoo edesauttaa hankkeen tavoitteiden toteutumista? Onko se valmis raportoimaan säännöllisesti romanien integroitumisesta Euroopan yhteiskuntiin?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Neuvosto suhtautuu myönteisesti useiden valtionpäämiesten ja hallitusten päämiesten 2. helmikuuta 2005 Sofiassa antamaan sitoumukseen poistaa kaikki romanien vastaiset syrjinnän muodot vuoteen 2015 mennessä. Minun ei tarvitse muistuttaa teille keskusteluista, joita olemme juuri käyneet toisen maailmansodan päättymisestä ja romanien kärsimyksistä. Sitoumus on suuri askel, koska romaniyhteisöistä tuli 1. toukokuuta 2004 Euroopan unionin suurin etninen vähemmistö. Heidän tilanteensa erityisluonteen takia heidän integroimisensa on suurisuuntainen haaste perusoikeuksien suojelun ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumisen kannalta.

Kuten arvoisa jäsen varmasti tietää, Euroopan unioni on ottanut toistuvasti esille uusien jäsenvaltioiden – ja myös Bulgarian ja Romanian – kanssa käytyjen liittymisneuvottelujen aikana romanien tilanteen aiheena, joka vaatii kyseisten valtioiden hallitusten poliittista huomiota. Erityisesti tässä on otettava huomioon Kööpenhaminan poliittiset kriteerit, joissa vaaditaan nimenomaan vähemmistöjen kunnioittamista ja suojelua.

Romaniyhteisöjen integroinnin haasteita kohdattaessa suurin vastuu on kansallisilla viranomaisilla niiden alueellisten ja paikallisten viranomaisten lisäksi, joiden alueella asuu eniten romaneita. Myös kaikilla kansalaisyhteiskunnan jäsenillä, myös romaneilla, on tässä olennaisen tärkeä rooli. Jäsenvaltiot voivat toteuttaa heidän puolestaan myös erilaisia poliittisia Euroopan tason ohjelmia ja asiaan kuuluvia välineitä, jotka liittyvät syrjintäkieltoon, tasa-arvoiseen kohteluun ja sosiaaliseen integraatioon. Ne voivat käyttää erityisesti neuvoston direktiiviä 2000/43 rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta. Direktiivi koskee itse asiassa monia aloja, joilla syrjintää romaneja vastaan voi esiintyä, kuten työ, koulutus, sosiaaliturva, tavaroiden ja palveluiden saatavuus sekä asuminen.

Lisäksi rakennerahastot, erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto, voivat rahoittaa useita aloitteita, joista on hyötyä romaniyhteisölle. Tällainen on erityisesti Euroopan sosiaalirahaston perustama Equal-yhteisöaloite, jolla edistetään uusia käytäntöjä torjuttaessa syrjintää ja eriarvoisuutta, jotka vaikuttavat työmarkkinoilla erityisesti romaniyhteisöön.

  Claude Moraes (PSE). – (EN) Kiitos vastauksesta. Se osoitti, miten vakavan haasteen edessä olemme nyt, kun romanit ovat laajentuneen Euroopan unionin suurin homogeeninen vähemmistö.

Olemmeko tietoisia jäsenvaltioiden passiivisuudesta asiassa, esimerkiksi siitä, että yhdenvertaisesta kohtelusta annettua direktiiviä ja rotua koskevan tasa-arvodirektiivin 13 artiklaa, jossa komissiolla on täytäntöönpanovalta, ei ole pantu täytäntöön jäsenvaltioissa? Tiedämmekö, että nykyisen romaniyhteisöä suojelevan lain täytäntöönpano on jäsenvaltioissa pahasti jäljessä erityisesti työllisyyden osalta? Tämä on vakava kysymys. Voidaanko romanikysymystä sen laajuuden huomioon ottaen pohtia Luxemburgin puheenjohtajakauden päätteeksi annettavassa julkilausumassa, jotta asia otettaisiin yhtä vakavasti sitä seuraavalla Yhdistyneen kuningaskunnan puheenjohtajakaudella?

  David Martin (PSE). – (EN) Haluan tähdentää neuvoston puheenjohtajalle kollegani esittämää viimeistä kohtaa. Olisi hyvin myönteinen viesti, jos kysymys otettaisiin esille valtionpäämiesten ja hallitusten päämiesten kesken ja siihen viitattaisiin julkilausumassa. Romanit tuntevat olevansa laiminlyöty taho Euroopan unionissa. Heille annettaisiin näin myönteinen viesti, ja samalla näytettäisiin jäsenvaltioille esimerkkiä, joka ehkä kannustaisi niitä tehokkaisiin toimiin.

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Haluan ensin sanoa, että kaikkien jäsenvaltioiden on pantava täytäntöön koko EU:n lainsäädäntö. Mielestäni se on velvollisuus, joka koskee kaikkia jäsenvaltioita siitä hetkestä lähtien, kun niistä tulee Euroopan unionin jäseniä.

Lisään vielä, että Euroopan yhteisön syrjinnän vastaisen toimintaohjelman tarkoituksena on edistää toimia, joilla rotuun tai etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää voidaan torjua. Yksi vuoden 2004 työohjelmassa nimetyistä ensisijaisista aloista oli erityisesti romanien integrointi työmarkkinoille. Tämä tarkoittaa, että kaikkien jäsenvaltioiden, joiden alueella asuu romanivähemmistöjä, on sisällytettävä nämä vähemmistöt kansallisiin toimintaohjelmiinsa, jotka kohdistuvat työmarkkinoihin. Kyse on mielestäni siitä, että käytetään aiemmin mainitsemiani yhteisön välineitä jäsenvaltioiden kannustamiseksi ja ohjaamiseksi käsittelemään romanivähemmistöjen sosiaalista integrointia tällä tavalla.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 10 esittäjä Esko Seppänen (H-0311/05)

Aihe: Ydinvoimapaketti

Komissio on antanut uudet direktiiviehdotukset ydinvoimaloiden turvallisuudesta ja ydinjätteen loppusijoituksesta. Neuvoston nykyisen puheenjohtajavaltion johdolla ei asiassa ole tapahtunut neuvoston käsittelyssä mainittavaa edistymistä. Mikä on puheenjohtajavaltion kanta kysymykseen siitä, miksi asia ei ole edennyt, ja milloin asiassa voidaan odottaa edistymistä?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Kuten neuvosto on jo huomauttanut jäsen Rübigin esittämään kysymykseen nro 1778 antamassaan vastauksessa, komission ehdotusten tutkimisprosessi on johtanut siihen, että neuvosto antoi viime kesäkuun 28. päivänä päätelmät ydinvoimaloiden turvallisuudesta sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen huollon turvallisuudesta.

Päätelmissä vahvistetaan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sitoutuminen korkeatasoiseen ydinturvallisuuteen. Samalla kyse on siitä – siteeraan päätelmiä – että helpotetaan sellaisen välineen (sellaisten välineiden) valitsemista Euratomin perustamissopimuksen yhteyteen, joka voi (jotka voivat) tehokkaammin edistää ydinturvallisuutta sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvallista huoltoa sulkematta pois mitään välinettä ja noudattaen paremman säädöskäytännön periaatteita.

Vuoden 2004 toisella vuosipuoliskolla viimeisteltiin näiden päätelmien mukainen toimintaohjelma. Ohjelma perustuu kolmeen alueeseen: ydinlaitosten turvallisuus; käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvallinen huolto; ydinlaitosten käytöstä poistamisen sekä käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen turvallisen huollon rahoitus.

Puheenjohtajavaltio Luxemburg on laatinut tähän liittyen työohjelman, jossa hahmotellaan suoritettavat tehtävät, ja on nimittänyt kolme asiantuntijaryhmää, jotka vastaavat toimintaohjelman eri alueista. Kun otetaan huomioon niiden useiden kansainvälisten viranomaisten aikataulut, joiden työ vaikuttaa suoritettaviin tehtäviin, on suunniteltu, että ohjelmaan perustuva yleiskertomus laaditaan vuoden 2006 lopulla.

Voin vakuuttaa, että puheenjohtajavaltio Luxemburg kiinnittää tähän asiaan mitä suurinta huomiota. On kuitenkin huomattava, että on olemassa määrävähemmistöjä, jotka estävät meitä edistymästä nopeammin asian käsittelyssä.

  Jonas Sjöstedt (GUE/NGL), laatijan sijainen. – (SV) Arvoisa puhemies, haluan kiittää neuvostoa vastauksesta jäsen Seppäsen kysymykseen. Minulla on kaksi lisäkysymystä. Ensimmäinen koskee sitä, onko neuvoston mielestä radioaktiivisen jätteen lopullinen varastointi sellainen yhteistä etua koskeva asia, että EU:n olisi pyrittävä yhteisiin ratkaisuihin esimerkiksi sen suhteen, miten ja mihin eri jäsenvaltioiden ydinjäte olisi viime kädessä varastoitava. Toinen kysymys koskee Euratomin perustamissopimusta. Yksi uutta perustuslakia koskeviin neuvotteluihin liittyvä keskustelunaihehan oli, pitäisikö Euratomin perustamissopimuksen jäädä voimaan niin kuin perustuslaki sallisi. Olisiko neuvoston mielestä ylikansallisen politiikan toteuttaminen tällä alalla ollut vaikeampaa, jos oikeusperustana ei olisi ollut Euratomin perustamissopimusta?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Aloitetaan Euratomin perustamissopimuksesta. Perustuslain lisäksi on ollut aloitteita, joissa vaaditaan juuri Euratomin perustamissopimuksen uudistamista. Itse asiassa voisi mielestäni olla aika uudistaa sopimusta perusteellisesti. Tiedämme kuitenkin, että tämä uudistus on äärimmäisen vaikea tehtävä, koska kaikissa jäsenvaltioissa ei olla samaa mieltä ydinalan kehittämisestä. Jotkut valtiot ovat lisäksi sitä mieltä, että ydinalaa ei pitäisi lainkaan kehittää. Osittain tämän vuoksi olemme umpikujassa.

Varastointikysymykseen sanoisin, että olen jo kertonut teille asiantuntijoiden neuvottelevan keskenään tarkoituksenaan keksiä parempi keino ydinjätteen varastoinnin turvaamiseksi. Voin vakuuttaa, että puheenjohtajavaltio tekee kaiken voitavansa asian edistämiseksi parhaillaan tehtävän työn puitteissa, jotta sekä ympäristön että ihmisten turvallisuus ja suojelu taataan mahdollisimman hyvin.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 11 esittäjä Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (H-0312/05)

Aihe: Turkin uuden rikoslain voimaantulon lykkääminen

Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdogan ilmoitti hiljattain, että hänen hallituksensa oli päättänyt lykätä Turkin uudelleentarkastellun rikoslain huhtikuuksi suunniteltua voimaantuloa.

On otettava huomioon, että rikoslain uudelleentarkastelu ja sen täytäntöönpano ovat yhteisön toimielinten keskeisiä ennakkoehtoja, jotka Turkin on täytettävä, ennen kuin se voi ottaa käyttöön yhteisön säännöstön. Miten neuvosto suhtautuu tähän kehitykseen? Onko Turkin hallitus tiedottanut sille virallisesti syistä, miksi uuden rikoslain voimaantulopäivää lykättiin? Jos on, miten neuvosto vastasi Turkin hallitukselle? Katsooko, se että uuden rikoslain täytäntöönpanon lykkääminen vaikuttaa siihen, aloitetaanko liittymisneuvottelut 3. lokakuuta 2005?

  Nicolas Schmit, neuvoston johtaja. (FR) Rikoslaki on yksi kuudesta erityisestä oikeudellisesta tekstistä, jotka komissio mainitsi lokakuussa 2004 antamassaan suosituksessa ja jotka 16. ja 17. joulukuuta 2004 annettujen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti on pantava täytäntöön ennen liittymisneuvottelujen alkua.

Unioni on tietoinen Turkin hallituksen päätöksestä siirtää lain voimaantulopäivämäärää. Turkin viranomaiset ilmoittivat, että tästä lähin uuden rikoslain suunnitellaan tulevan voimaan 1. kesäkuuta 2005 eikä 1. huhtikuuta 2005. Turkki ilmoitti aikovansa tänä aikana muuttaa lakia parantaakseen erityisesti sananvapautta ja painovapautta koskevia säännöksiä.

Euroopan unioni otti esille tämän tärkeän kysymyksen assosiaationeuvoston ja Turkin äskettäin pidetyssä kokouksessa ja kehotti Turkkia tarkastelemaan uudelleen rikoslakia vastatakseen unionin huoleen sekä noudattamaan Kööpenhaminan periaatteita ja kriteereitä.

  Rodi Κratsa-Τsagaropoulou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluan kysyä tarkemmin, seuraatteko rikoslain uudistuksen edistymistä ja sitä, mihin suuntaan se kehittyy ja milloin se tulee voimaan. Mitä erityisvaatimuksia teillä on? Oletteko asettaneet aikarajaa? Onko tämä teille tärkeä asia ennen lokakuun kolmatta päivää, jolloin Turkin kriteerit ja velvoitteet tutkitaan?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Olen todella sitä mieltä, että komissio ja neuvosto seuraavat tiiviisti tämän ratkaisevan ja tärkeän kysymyksen kehittymistä. Minulla ei tässä vaiheessa ole mitään aihetta epäillä Turkin viranomaisten vakaata aikomusta hyväksyä ja panna täytäntöön rikoslaki, jota on aivan oikeutetusti tarkistettu edellä kuvaamistani syistä. Mielestäni ei siis ole aihetta epäillä Eurooppa-neuvoston tekemiä päätöksiä.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 12 esittäjä Dimitrios Papadimoulis (H-0317/05)

Aihe: Kuolemanrangaistus

Saddam Husseinin mahdollisen kuolemanrangaistuksen vuoksi ja kun otetaan huomioon EU:n järjestelmällinen kanta kuolemantuomion lakkauttamiseen tai täytäntöönpanon lykkäämiseen ja oikeuteen puolueettomaan oikeudenkäyntiin sekä Irakin presidentin lausuma, jonka mukaan Saddamin teloituksen vahvistaminen on vastoin hänen vakaumustaan, koska hän ponnistelee ihmisoikeuksien puolesta, voisiko neuvosto ilmoittaa minulle, mihin toimiin se aikoo ryhtyä, jotta jälleen kerran tehtäisiin selväksi, että EU vastustaa kuolemanrangaistuksia kaikissa tapauksissa?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Euroopan unionin kuolemantuomion lakkauttamista puoltava kanta on hyvin tiedossa. Euroopan unioni puolustaa kantaansa aktiivisesti suhteissaan kolmansiin maihin samoin kuin monenvälisissä suhteissa Euroopan unionin kuolemanrangaistuksiin ottaman kannan mukaisesti.

Kun neuvosto kuuli kuolemanrangaistuksen ottamisesta uudelleen käyttöön Irakissa heinäkuussa 2004, se reagoi ottamalla aiheen esille Irakin viranomaisten kanssa useissa tilaisuuksissa ja aikoo tehdä niin myös tulevaisuudessa.

  Adamos Adamou (GUE/NGL), laatijan sijainen. – (EL) Arvoisa ministeri, kiitos jäsen Papadimoulisin kysymykseen antamastanne vastuksesta. Minulla ei ole mitään huomauttamista asiaan.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 13 esittäjä Doris Pack (H-0319/05)

Aihe: Romanian unkarilaisvähemmistöä edustavien puolueiden yhdenvertainen kohtelu ja oikeus osallistua vaaleihin

Etnisten vähemmistöpuolueiden osallistumisesta vaaleihin on säädetty Romaniassa lailla seuraavasti: jäseninä vähintään 15 prosenttia etnisestä vähemmistöstä ja yli 300 allekirjoitusta kullakin Romanian 15 alueella. Euroopan neuvosto totesi kokouksessaan 16. heinäkuuta 2004, että kyseistä säännöstä ei ole sovellettu yhteenkään nykyisistä puolueista. Euroopan neuvoston Venetsian komissio totesi 6. joulukuuta 2004, että asiasta annetuilla säännöksillä estetään kansallisia etnisiä vähemmistöjä asettamasta ehdokkaitaan vaaleihin, so. ehtoja on mahdoton täyttää (Commission's Opinion No. 300/2004). Euroopan komissio totesi maaraportissaan, että hallintoteknisillä esteillä vaikeutetaan merkittävästi kansallisten etnisten vähemmistöpuolueiden osallistumista vaaleihin.

Onko neuvostolla enemmän tätä asiaa koskevaa tietoa Romanian oloista? Mihin toimiin neuvosto on ryhtynyt? Mitä toimia se aikoo Romanian EU-jäsenyyttä ajatellen toteuttaa tilanteen muuttamiseksi ja sen varmistamiseksi, että Romanian etniset vähemmistöt saavat eurooppalaisten normien mukaisen oikeuden demokraattiseen edustukseen?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Neuvosto on, kuten komissio ja parlamenttikin, korostanut koko laajentumisprosessin ajan, että vähemmistöjen suojelu ja yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua poliittiseen edustukseen ovat erityisen tärkeitä asioita.

Jos asiaa tarkastellaan lähemmin, Euroopan unioni tähdensi EU:n ja Romanian assosiaationeuvoston viime kokouksessa eli ennen liittymissopimuksen allekirjoittamista, että poliittinen moninaisuus on kaikessa demokratiassa erittäin tärkeä periaate ja liittyy olennaisesti Kööpenhaminan poliittisten kriteerien noudattamiseen. Unioni kiirehti Romaniaa muuttamaan koko poliittisia puolueita ja paikallisvaalien järjestämistä koskevan rajoittavan lainsäädäntönsä, joka ennen esti tiettyjä puolueita osallistumasta vaaleihin.

Neuvosto on hyvin tietoinen tiettyjen Romanian etnisiä vähemmistöjä edustavien uusien poliittisten puolueiden vaikeuksista rekisteröityä vaaleja varten. Näiden kysymysten seurantaa jatketaan ottaen huomioon Kööpenhaminan poliittiset kriteerit, kun seurantaa tehostetaan valmisteltaessa Romanian liittymistä.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 14 esittäjä Diana Wallis (H-0322/05)

Aihe: Toimivallasta, sovellettavasta laista, tunnustamisesta, täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä vanhempainvastuuta ja lastensuojelutoimenpiteitä koskevissa asioissa 19. lokakuuta 1996 tehdyn Haagin yleissopimuksen ratifiointi

Jäsenvaltiot ovat sopineet kahdesta kansainvälisestä perusasiakirjasta, joiden avulla pyritään suojelemaan lapsia ja heidän perheitään. Toinen on neuvoston asetus (EY) N:o 1347/2000⁽¹⁾ tuomioistuimen toimivallasta ja tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja yhteisten lasten huoltoa koskevissa asioissa. Toinen puolestaan on vuoden 1996 Haagin yleissopimus, joka koskee vanhenpainvastuuta EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden suhteissa. Koska nämä välineet täydentävät toisiaan, tarkoituksena oli, että ne tulevat voimaan suunnilleen samaan aikaan.

Jäsenvaltioiden olisi pitänyt tallettaa ratifioimiskirjansa 1. tammikuuta 2005 mennessä. Voiko neuvosto vahvistaa, että ratifiointiprosessin esteenä ovat Yhdistynyt kuningaskunta ja Espanja, ja ongelma liittyy yleissopimuksen soveltamiseen Gibraltariin? Voiko puheenjohtajana toimiva valtio kertoa, mihin se aikoo ryhtyä ongelman ratkaisemiseksi, jotta saadaan aikaan asiaa koskeva lainsäädäntö EU:n ja kolmansien maiden välisiä lapsikaappaustapauksia varten?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Neuvosto haluaa tähdentää arvoisalle jäsenelle, että se katsoo toimivallasta, sovellettavasta laista, tunnustamisesta, täytäntöönpanosta ja yhteistyöstä vanhempainvastuuta ja lastensuojelutoimenpiteitä koskevissa asioissa 19. lokakuuta 1996 tehdyn Haagin yleissopimuksen olevan kansainvälisesti arvokas apu lastensuojelussa. Siksi on toivottavaa, että näitä säännöksiä sovelletaan viipymättä. Tämän vuoksi neuvosto päätti 19. joulukuuta 2002 pyytää jäsenvaltioita allekirjoittamaan tämän yhteisön etujen mukaisen yleissopimuksen.

Neuvosto haluaa todeta arvoisalle jäsenelle, että yleissopimuksen ratifioinnin tärkeydestä ollaan yleisesti yhtä mieltä ja että jäljelle jää vielä yksi kysymys, joka koskee Gibraltaria. Neuvosto odottaa niiden kahden jäsenvaltion, joilla on mahdollisuus löytää ratkaisu ongelmaan, tekevän kaikkensa, jotta jäsenvaltiot voivat ratifioida yleissopimuksen yhteisön edun mukaisesti ennen vuoden 2005 loppua mikäli mahdollista.

  Diana Wallis (ALDE). – (EN) Olen kiitollinen puheenjohtajalle, mutta mielestäni yleissopimus oli tarkoitus ratifioida maaliskuussa. Haagin konferenssin kirjeet ovat jääneet vastaamatta, ja tämä on huono viesti vanhemmille ja muille, jotka haluaisivat hyötyä tästä yleissopimuksesta sekä yhteisössä että kolmansissa maissa. Samoin sen viesti ulkomaailmalle on epäonnistunut. Toivon, että olette oikeassa uskoessanne yleissopimuksen tulevan voimaan ennen vuoden loppua.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 15 esittäjä Ryszard Czarnecki (H-0323/05)

Aihe: Talousarvio vuosiksi 2004–2007

Jos Luxemburgin puheenjohtajakaudella ei saada aikaan kompromissia talousarviosta vuosiksi 2004–2007, onko vaarana, että asia siirtyy vuoden 2006 alkuun? Onko todennäköistä, että puheenjohtajavaltio Iso-Britannia on haluton ottamaan asiassa lopullisen kannan?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Vastauksena tähän kysymykseen ja tehtyihin ehdotuksiin voin vain toistaa, että puheenjohtajavaltio Luxemburg jatkaa päättäväisesti pyrkimistä poliittiseen sopimukseen rahoitusnäkymistä kesäkuussa 2005. Myös suuri osa parlamentin jäsenistä pyrkii tähän. Siksi mitään muuta suunnitelmaa ei ole. Oli lopputulos mikä tahansa, nykyinen puheenjohtajavaltio ei epäile tulevien puheenjohtajavaltioiden laiminlyövän niiden osaksi tulevaa vastuuta.

  Ryszard Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää neuvoston edustajaa ilmoituksesta, että puheenjohtajavaltio on päättänyt päästä sopimukseen. Minusta se on hyvin rohkaisevaa. Olen kuitenkin hieman levoton viimeisimmistä raporteista, joita olemme saaneet tästä kompromissista, koska sen ehdot olisivat äärimmäisen epäedullisia uusille jäsenvaltioille kuten Puolalle ja ehkä kaikkein eniten Tšekin tasavallalle ja Unkarille. Mielestäni on ehdottoman ratkaisevaa, että kompromissi saadaan aikaan Luxemburgin puheenjohtajakauden aikana, toisin sanoen tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Puheenjohtajavaltion ja todellakin meidän kaikkien vuoksi toivon, että kyseinen kompromissi saavutetaan, mutta mielestäni se vaatii ehdottomasti yleisen mielipiteen tukea omissa maissamme.

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Puheenjohtajavaltio Luxemburg luottaa parlamentin lujaan ja päättäväiseen tukeen sopimuksen saavuttamiseksi. Toivon lisäksi kaikilta hallituksilta hyvää tahtoa sopimukseen pääsemiseksi.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 16 esittäjä Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (H-0327/05)

Aihe: Eurooppalainen rajaseutuyhteistyöyhtymä (ERY)

Viitaten keskusteluun eurooppalaista rahoitusyhteistyöyhtymän (ERY), joka on aivan uusi väline, toiminta-, rahoitus ja valvontaperiaatteista kysyn seuraavaa. Mikä on neuvoston alustava kanta ja millä tavalla keskustelut välineen mahdollisesta perustamisesta ja kehittämisnäkymistä etenevät?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Eurooppalainen rajaseutuyhteistyö on aiheena komission 14. heinäkuuta 2004 tekemässä ehdotuksessa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi. Asetusehdotusta tutkii parhaillaan yksi neuvoston työryhmistä, joka keskittyy etupäässä rakenteellisiin toimiin. Puheenjohtajavaltio esitti 19. huhtikuuta kompromissitekstin, joka perustuu ryhmässä viime kesästä lähtien käytyihin keskusteluihin. Se on vapaasti luettavissa, ja rakennetoimista vastaavan ryhmän työ perustuu tähän tekstiin. Siksi onkin mahdotonta sanoa tässä vaiheessa, mikä neuvoston kanta on sitten, kun keskustelu on päättynyt. Asetus hyväksyttiin yhteispäätösmenettelyssä, joten parlamentti on luonnollisesti menettelyssä osapuolena.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Kiitos, arvoisa puhemies ja arvoisa neuvoston puheenjohtaja. Tunnen tietysti tämän asetusehdotuksen, mutta on olemassa useita kysymyksiä, joita haluaisin esittää neuvostolle saadakseni selville sen kannan. Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 159 artiklan 3 kohdassa määrätään rahastojen ulkopuolisista erityistoimista, joita voidaan toteuttaa sopimuksessa tarkoitetun sosiaalisen ja taloudellisen koheesion tavoitteen saavuttamiseksi. Haluaisinkin kysyä, millaisia toimia nämä ovat ja minkä rahastojen ulkopuolella niitä hyväksytään ja onko olemassa suunnitelmia asiaa koskevien uusien rahastojen perustamiseksi? Lisäksi asetusehdotuksen perusteluissa mainitaan lähinnä rajat ylittävä, valtioiden välinen ja alueiden välinen yhteistyö. Jäljempänä olevissa artikloissa korostetaan vain alueiden välistä yhteistyötä. Haluaisin tietää, tarkoittaako tämä sitä, että tällaista yhteistyötä vähennetään, vai ovatko Interreg IIIA -ohjelman tarjoamat yhteistyömahdollisuudet, joita tähän asti on voitu käyttää, jatkossa käytettävissä.

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Viittaatte itse asiassa perustamissopimuksen 159 artiklan 3 kohtaan, jossa määrätään erityistoimista, joita voidaan toteuttaa sopimuksessa tarkoitetun sosiaalisen ja taloudellisen koheesion tavoitteen saavuttamiseksi niiden rahastojen ulkopuolella, joita artiklan 1 kohdassa tarkoitetaan. Tämä voi viitata alueiden väliseen yhteistyöhön tai muihin rakennetoimiin.

En pysty antamaan enempää tietoja asiasta, koska työryhmän tehtävänä on nimenomaan määritellä muut rakennetoimet, joita 159 artiklan 3 kohdassa mainitut erityistoimet voivat koskea.

  Puhemies. Kysymys nro 17 jätetään käsittelemättä, koska kysymyksen esittäjä ei ole läsnä.

Kysymyksen nro 18 esittäjä Johan Van Hecke (H-0332/05)

Aihe: Burundin vaaliprosessille annettu tuki

Euroopan unioni on todennut iloitsevansa siitä, että Burundissa uudesta perustuslaista järjestetty kansanäänestys sujui hyvin, mutta samalla unioni kehotti Burundia panemaan mahdollisimman pian täytäntöön myös muut rauhansopimuksissa määritellyt vaaliprosessin vaiheet.

Mihin konkreettisiin toimiin neuvosto ja jäsenvaltiot ovat jo ryhtyneet Burundin vaaliprosessin tukemiseksi ja auttaakseen osaltaan varmistamaan kestävän vakauden tilan jatkumisen maassa vaalien jälkeenkin?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Euroopan unioni seuraa tarkasti ja tukee Burundin rauhanprosessia. Tässä yhteydessä unioni panee myönteisesti merkille, että Burundissa viime helmikuun 28. päivänä pidetty uuden perustuslain hyväksymistä koskeva kansanäänestys sujui hyvin. Perustuslain hyväksyminen oli tärkeä askel rauhan ja vakauden palauttamisessa Burundiin ja suurten järvien alueelle yleensä.

Unioni on pitänyt kiinteitä yhteyksiä kaikkiin osapuoliin Burundissa aseleponeuvottelujen ajan ja kolmen vuoden siirtymäajan kuluessa. Tämä on tapahtunut joko EU:n erityisedustajan Aldo Ajellon läsnäolon avulla tai Euroopan unionin kulloisenkin puheenjohtajavaltion edustajan tekemillä vierailuilla. Olemme osoittaneet tukeamme useilla julistuksilla ja toiminnalla Burundissa ja sen naapurivaltioissa sekä Etelä-Afrikassa. Juuri Etelä-Afrikka tekikin aloitteen aseleponeuvotteluista, joita käytiin ensin presidentti Mandelan ja sitten varapresidentti Zuman suojeluksessa.

Euroopan unioni rahoitti osaltaan afrikkalaisten joukkojen saattamista toimintavalmiuteen Burundissa, minkä jälkeen Afrikan unioni otti tehtävän haltuunsa, ja tarjoaa apuaan parhaillaan maassa toteutettavassa Yhdistyneiden Kansakuntien operaatiossa. Euroopan unioni on luvannut 4,4 miljoonaa euroa vaalien järjestämiseen ja pyrkii yhdessä alueellisen hankkeen kanssa siihen, että vaaliaikataulu otettaisiin käyttöön ennen kuin äskettäin pidennetty siirtymäkausi päättyy 26. elokuuta.

Euroopan unionin osuus vaalirahoituksesta on kolmannes vaaleihin myönnetystä kokonaisbudjetista. Valmistelemme myös tarkkailumatkaa Burundiin 4. heinäkuuta pidettävien parlamenttivaalien johdosta. Burundi saa 172 miljoonaa euroa Euroopan yhdeksännen kehitysrahaston puitteissa elokuussa 2003 allekirjoitetusta kansallisesta maaohjelmasta pääasiassa maaseudun kehittämiseen, talousarvion tukemiseen ja hyvään hallintoon. Nämä kaikki ovat aloja, jotka tukea saadessaan myötävaikuttavat pitkän ajan vakauteen maassa vaalien jälkeen.

  Johan Van Hecke (ALDE). – (FR) Arvoisa puhemies, haluan vain kiittää ministeriä hänen erittäin selkeästä vastauksestaan.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 19 esittäjä Hans-Peter Martin (H-0334/05)

Aihe: Uusi jäsenten ohjesääntö

Uutta Euroopan parlamentin jäsenten ohjesääntöä on ryhdytty käsittelemään uudelleen. Jäsenten ohjesäännön uudistamisella pyritään paitsi yleisen palkkajärjestelmän luomiseen myös avoimuuden lisäämiseen ja lukuisten parlamentin jäsenille myönnettyjen etuisuuksien poistamiseen. Lakkautuslistalla ovat ylisuuret päivärahat, vakiomääräiset toimistokulukorvaukset, jotka maksetaan ilman tositteita todellisista toteutuneista kustannuksista, parlamentin talousarviosta maksettavat hulppeat sairauskulukorvaukset ja ilmainen henkivakuutus.

Miten neuvosto aikoo pyrkiä vaikuttamaan parlamenttiin avoimuuden lisäämisen ja edellä mainittujen etuisuuksien vähentämisen yhteydessä?

Onko neuvosto valmis julkaisemaan kokonaisuudessaan 26. huhtikuuta 2005 päivätyn neuvoston kannan jäsenten ohjesääntöön, kuten neuvotteluissa alun perin sovittiin?

Miten neuvosto aikoo estää sen, että uusia etuisuuksia otetaan käyttöön nk. takaoven kautta, esimerkiksi kvestorien päätöksellä? Mitä mahdollisuuksia neuvostolla on vaatia taikka varmistaa, että Euroopan parlamentti käyttää sille myönnettyjä varoja säästäväisesti ja tehokkaasti?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Arvoisan jäsenen kysymyksessään esille ottama jäsenten ohjesääntöä ja erityisesti Euroopan parlamentin jäsenten kulukorvauksiin sovellettavia periaatteita koskeva kysymys on parhaillaan Euroopan parlamentin ja neuvoston välisten neuvottelujen ja keskustelujen aiheena. En pysty juuri nyt sanomaan yhtään enempää, koska keskustelut ovat käynnissä, ja olisi siksi ennenaikaista kommentoida nyt tarkemmin asiaa.

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, kysymykseni ovat hyvin täsmällisiä, joten pyydän vastaamaan niihin.

Miksi neuvoston kantaa ei voida julkaista? Minähän kysyn neuvoston kantoja asioihin, ja te viittaatte kysymykseni johdantoon. Minun on todettava neuvostolle, että kyselytunnista tulee näin tarpeeton. Mitä vikaa 26. huhtikuuta 2005 päivätyssä neuvoston kannassa on? Miksi emme saa nähdä sitä? Asia on meille todella merkityksellinen. Ellei minulle varattu 30 sekuntia olisi lopussa, lukisin kysymykseni teille ääneen. Pyydän vastausta!

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE). – (EN) Meille on kerrottu, että Coreper keskusteli tästä aiheesta tänään, että sitä käsitellään neuvoston oikeudellisissa yksiköissä ja parlamentissa ja että se hyväksytään 23. toukokuuta pidettävässä neuvoston kokouksessa. Voitteko vakuuttaa meille, että kun neuvosto tekee lopullisen päätöksen, saamme tutustua kaikkiin asiakirjoihin ennen kuin parlamentin on tehtävä lopullinen päätös? Voitteko luvata, että saamme kaiken tiedon asiasta, ja voitteko vahvistaa tuon aikataulun?

  Anna Hedh (PSE). – (SV) Arvoisa puhemies, Haluan todeta olevani jäsen Martinin kanssa samaa mieltä siitä, että on monia etuisuuksia, joita ilman me parlamentin jäsenet voisimme olla. Haluaisin joka tapauksessa kuulla neuvoston mielipiteen matkakuluista. Voin todeta, että me ruotsalaiset sosialidemokraatit maksamme takaisin kaiken paitsi todelliset matkakustannukset. Minun tapauksessani tuo summa oli 6 300 euroa vain puolelta vuodelta. Voisimme käyttää tuon summan paljoon muuhunkin EU:ssa.

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Minun on ensinnäkin oikaistava jäsen Kaupin puheenvuoroa siltä osin, että tänään ei ole ollut Coreperin kokousta. Coreper ei siksi ole voinut keskustella ohjesääntöön liittyvästä ehdotuksesta.

Voin vain vahvistaa, että keskustelua käydään useista ohjesäännön näkökohdista, jotka lisäksi keskittyvät pääasiassa parlamentin neuvostolle lähes kaksi vuotta sitten tekemien ehdotusten perusteluihin. Haluan sivumennen sanoen todeta, että ohjesäännön antaminen on Euroopan parlamentin tehtävä, sen jälkeen kun neuvosto on sen hyväksynyt. Lisäisin, että tämän ohjesäännön hyväksyminen on erityisesti neuvoston etujen mukaista ja sille vähintään yhtä merkittävää kuin parlamentille. Katson, että ohjesääntö voi tulla voimaan heti, kun sopimukseen päästään, jos parlamentti niin haluaa.

Kaikki nämä kysymykset ovat sellaisia, että parlamentin itsensä on asetuksen mukaan tehtävä niitä koskevat päätökset. Voin myös vakuuttaa teille, arvoisa jäsen Martin, että neuvosto painottaa voimakkaasti avoimuutta kuluja koskevissa asioissa. Ette ole yksin, vaan neuvosto on yhtä peräänantamaton tässä asiassa kuin tekin.

  Puhemies.

Kysymyksen nro 20 esittäjä Paulo Casaca (H-0340/05)

Aihe: Yleissäännön käyttäminen erityistarkoituksessa

Toinen Portugalin kahdesta sokerinjalostamosta on komission tukemana on pannut vireille turvaamistoimia koskevan oikeudenkäynnin Azorien juurikassokeriyritystä vastaan tavoitteena saada sokerin lähetykset Azoreilta kiellettyä. Jalostamon väitteiden mukaan yrityksen perinteiset lähetykset piti laskea vuosien 1989, 1990 ja 1991 lähetysten keskiarvon perusteella jolloin niitä ei ollut lainkaan.

Portugalin oikeus esitti ennakkoratkaisupyynnön yhteisöjen tuomioistuimelle, joka selvitti asian (C-0282/00), minkä seurauksena portugalilainen tuomioistuin hylkäsi komission tukeman kanteen. Tähän päätökseen on haettu muutosta.

Komissio ei tyytynyt päätökseen ja on yrittänyt saada sitä muutettua kaikin keinoin. Eräs käytetyistä keinoista on ollut muuttaa asetuksessa (ETY) N:o 1600/1992⁽²⁾ vahvistettuja edellytyksiä, joiden perusteella tuomioistuin on katsonut komission olevan väärässä. Asetusta muutettiin niin, että Azorien perinteiset lähetykset lasketaan vastedes vuosien 1989, 1990 ja 1991 lähetysten keskiarvon perusteella, mikä todellisuudessa merkitsee lähetysten kieltämistä.

Komission asetuksen 4 artiklaan ehdottama muutos (KOM(2004)0687 lopullinen) merkitsee näin ollen yleissääntöön tehtävää muutosta, jonka ainoana tavoitteena on eliminoida Azorien juurikassokerin aiheuttama kilpailu.

Eikö neuvosto katso, että yleissääntöjen muuttaminen erityistarkoitusta varten on perusteetonta? Eikö neuvosto katso, että aloiteoikeuden käyttäminen voiton saavuttamiseksi lainsäädännön avulla asiassa, jossa on hävitty tuomioistuimessa, merkitsee vallan väärinkäyttöä.

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Kysymyksessä käsitellään aihetta, joka sisältyy 24. lokakuuta 2004 tehtyyn komission ehdotukseen asetukseksi. Ehdotus koskee maatalouden alan erityistoimia unionin syrjäisimmillä alueilla. Asetusehdotuksesta on keskusteltu yleisesti neuvoston työryhmässä. Puheenjohtajavaltio Luxemburg aikoo kutsua ryhmän piakkoin uuteen kokoukseen työn nopeuttamiseksi heti, kun neuvosto saa Euroopan parlamentin kannan kyseiseen asetusehdotukseen. Tarkoituksena on päästä neuvostossa asiasta sopimukseen. Sen sijaan neuvoston asia ei ole ilmaista mielipidettään siitä, miten Euroopan komissio käyttää sille unionin perustamissopimuksessa annettua aloiteoikeuttaan.

  Paulo Casaca (PSE). – (PT) Arvoisa puheenjohtaja, käytän nyt ensimmäisen puheenvuoroni sen jälkeen, kun tulitte virkaanne, ja siksi haluaisin ensin onnitella teitä viran johdosta ja toivottaa teille onnea tehtävässänne.

Haluan myös kiittää neuvoston puheenjohtajavaltiota huomion kiinnittämisestä kysymykseen, jonka merkitystä ei vähennä se, että se koskee EU:n syrjäistä vähemmistöä. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, haluan kysyä teiltä, aikooko puheenjohtajavaltio Luxemburg uhrata lopulliseen päätökseen saakka yhtä paljon huolenpitoa ja huomiota tähän asiaan kuin tähän asti ja onko voimakkaan sitoutumisen tarkoitus näin ollen jatkua.

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Kiitän teitä onnentoivotuksista.

Voin vakuuttaa teille, että puheenjohtajavaltio Luxemburg kiinnittää erityistä huomiota kaikkein syrjäisimpien alueiden ongelmiin ja myös näiden alueiden maanviljelyn ongelmiin, silloin kun on tarpeen. Toivomme saavamme asian onnistuneesti päätökseen toiveittenne mukaisesti.

  Puhemies. Kysymys nro 21 on peruutettu. Kysymykset nro 22 ja 23 jätetään käsittelemättä, koska kysymysten esittäjät eivät ole läsnä.

Kysymyksen nro 24 esittäjä Seán Ó Neachtain (H-0347/05)

Aihe: Palestiina

Neuvosto on ilmoittanut, että EU:n painopistealueena on ja tulee jatkossakin olemaan palestiinalaishallinnon avustaminen sen pyrkiessä ottamaan vastuun lain ja järjestyksen ylläpidosta ja vahvistamaan niin poliisivoimia kuin lain täytäntöönpanokapasiteettia yleisemminkin.

EU perusti äskettäin Ramallahiin oman koordinointiviraston, joka tukee Palestiinan poliisivoimia.

Voiko neuvoston puheenjohtaja ilmoittaa, mikä tämän viraston toimenkuva täsmälleen ottaen on, ja millaiset taloudelliset resurssit sille myönnetään, jotta se voisi hoitaa tehtäviään tarkoituksenmukaisesti?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Euroopan unionin Palestiinan poliisivoimia tukeva koordinointivirasto tukee Euroopan unionin erityisedustajaa Lähi-idän rauhanprosessissa. Hänen toimialaansa kuuluu koordinoida Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja tarvittaessa kansainvälisten lahjoittajien Palestiinan siviilipoliisille tarjoamaa apua. Hän toimii yhteistyössä Palestiinan viranomaisten kanssa. Työssään hän antaa käytännön neuvoja sekä Palestiinan siviilipoliisille että poliisiasioista vastaaville Palestiinan viranomaisille. Strategian puitteissa hän vastaa yhteyksistä muihin sidosryhmiin ja valvoo poliisivoimien uudistusta. Yksikköön kuuluu neljä EU:n poliisiasioiden johtavaa neuvonantajaa ja paikallinen päällikkö. Kahta uutta neuvonantajaa rekrytoidaan parhaillaan.

EU:n erityisedustajan Marc Otten ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen kansainvälisen kehityksen osaston yhteistoimintamuistiossa todetaan, että Yhdistynyt kuningaskunta on rahoittanut ensimmäisen vuoden aikana kehitys- ja käyttökuluja 390 000 eurolla. Yhdistynyt kuningaskunta on antanut lisäksi 220 000 euroa pienten investointien tukiohjelmaan, jota hallinnoi Euroopan unionin koordinointivirasto.

Euroopan unionin koordinointiviraston toimenkuvaan kuuluu kahdenvälisten erityisavustushankkeiden, joista jotkut on jo käynnistetty, erittely ja ehdottaminen sekä niiden hallinnoinnissa avustaminen. Hankkeiden kohteina on muun muassa poliisien koulutuskeskuksen kunnostaminen Jerikossa, yleisen järjestyksen ylläpitoon tarvittavan koulutuksen ja laitteiston hankkiminen sekä viestintäinfrastruktuurin ja -välineistön tarkastuksen suorittaminen.

Nämä Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja muiden lahjoittajien rahoittamat ja täytäntöön panemat hankkeet ovat suuri osa siitä merkittävästä rahallisesta, aineellisesta ja teknisestä avusta, jota Palestiinan siviilipoliisille on annettu. Hankkeisiin sopivasta ja niiden täytäntöönpanon kannalta välttämättömästä mekanismista sekä hankkeiden strategisista puitteista vastaa Euroopan unionin koordinointivirasto.

Johtavien poliisineuvonantajien palkoista ja asumiskuluista vastaavat heidät lähettäneet jäsenvaltiot, ja näitä kuluja on pidettävä lisäapuna. Hallinnollista tukea tarjoaa myös Brysselissä sijaitseva poliisiyksikkö.

Euroopan unionin koordinointivirastoa perustettaessa alunperin omaksutun mallin etuna on, että se on hallinnollisesti kevyt ja joustava. Näin Euroopan unioni pystyy vastaamaan nopeasti, tehokkaasti ja sopivissa mittasuhteissa Palestiinan siviilipoliisin tarpeisiin, jotka eritellään kysymyksessä mainittujen neuvoston antamien poliittisten suuntaviivojen mukaisesti.

  Seán Ó Neachtain (UEN). – (EN) Haluan kiittää neuvoston puheenjohtajaa perusteellisesta vastauksesta. Tämä työ on hyvin lupaavaa. Voisiko hän sanoa, jatkuuko työ tulevaisuudessa siten, että olemme enemmän yhteisesti siitä vastuussa? Tämän tyyppinen yhteistyö on tätä nykyä elintärkeää.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, kysymykseni aiheena on koordinointivirasto Ramallahissa, missä yksi suurimmista ongelmista on työttömyys. Arveletteko, että koordinointivirasto voisi koordinoida myös taloudellista toimintaa Euroopan ja Palestiinan valtion kesken?

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Ensinnäkin turvallisuuskysymyksiin voin vain todeta, että koska edistystä näyttää nyt tapahtuvan ja palestiinalaisalueilla on juuri pidetty vaalit, Euroopan unionin on sitouduttava päättäväisemmin auttamaan kaikkien rauhanprosessin jatkumista edistävien turvasäännösten täytäntöönpanossa, jotta päästäisiin tavoitteeseen perustaa Palestiinan valtio.

Taloudellista yhteistyötä ajatellen on suoritettava tutkimus siitä, kuinka suurella summalla Euroopan unioni osallistuu kyseisen viraston tukemiseen antaessaan merkittävää taloudellista apua palestiinalaisalueille.

Tiedätte, että James Wolfensohn edustaa Maailmanpankkia palestiinalaisalueilla taloudellisten avustustoimien koordinoinnissa. Puhuimme tästä aamulla. Meidän on työskenneltävä tiiviissä yhteistyössä Wolfensohnin toimiston kanssa ja tutkittava, onko eurooppalaisella virastolla sopivat puitteet tämän yhteistyön toteuttamiseen mahdollisimman tehokkaasti.

  Puhemies. Neuvostolle osoitetuille kysymyksille varattu aika on lopussa. Näin ollen kysymyksiin nro 25–28 vastataan kirjallisesti⁽³⁾.

Kyselytunti päättyi.

  Brian Crowley (UEN). – (EN) Työjärjestyspuheenvuorona esitän neuvoston puheenjohtajalle ja teille, arvoisa puhemies, anteeksipyynnön, etten ollut läsnä, kun kysymykseni oli vuorossa. Olin toisessa kokouksessa Winston Churchill -rakennuksessa, ja kysymyksen vuoro oli mennyt, ennen kuin ehdin tänne takaisin.

  Puhemies. Arvoisa jäsen Crowley, se on merkitty pöytäkirjaan. Joka tapauksessa toistan aiemmin sanomani: kyselytunti on päättynyt.

(Istunto keskeytettiin klo 18.20 ja sitä jatkettiin klo 21.05)

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies McMILLAN-SCOTT

(1) EYVL L 160, 30.6.2000, s. 19.

(2) EYVL L 173, 27.6.1992, s. 1.

(3) Ks. Liite "Kyselytunti".