Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Keskiviikko 11. toukokuuta 2005 - Strasbourg EUVL-painos

19. Ennakkoarvio Euroopan parlamentin tuloista ja menoista 2006
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Valdis Dombrovskisin laatima budjettivaliokunnan mietintö (A6-0106/2005) ennakkoarviosta Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2006 (2005/2012(BUD)).

 
  
MPphoto
 
 

  Valdis Dombrovskis (PPE-DE), esittelijä. (LV) Arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, ennakkoarviossa Euroopan parlamentin tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2006 on esitetty seuraavat painopisteet.

Ensimmäinen koskee vuoden 2004 EU:n laajentumiskierroksen menestyksekästä loppuunsaattamista sisällyttämällä EU:n uusien jäsenvaltioiden edustajat EU:n toimielinrakenteisiin, sekä valmistautumista vuoden 2007 laajentumiskierrokseen, kun Romania ja Bulgaria liittyvät unionin jäseniksi. Tämänhetkinen tilanne on huolestuttava: vaikka EU:n laajentumisesta on kulunut jo yli vuosi, usea uusille jäsenvaltioille varattu vakinainen virka on yhä täyttämättä. On ennustettu, että vuoden 2005 loppuun mennessä ainoastaan 78 prosenttia uusille jäsenvaltiolle myönnetyistä vakinaisista viroista on täytetty. Euroopan parlamentin pääsihteerin pitää siksi antaa selvitys viivästyksen syistä ja tehdä ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Eräs tässä yhteydessä painotettava ongelma on liiallinen byrokratia ja henkilöstön palkkaamismenettelyjen hitaus.

Toinen painopiste on parlamentin budjettivarojen tehokas ja erittäin tarkasti kohdennettu käyttö. Tämä painopiste pitää sisällään sellaisia seikkoja kuin EU:n toimielinten menojen keskittäminen keskeisiin toimintoihin, uusien vakinaisten virkojen perustamista koskevien pyyntöjen tukeminen budjettivaroista vasta sen jälkeen, kun on arvioitu resurssien ja henkilöstön uudelleen järjestelyn mahdollisuus olemassa olevan talousarvion puitteissa, uusien aloitteiden tukeminen vasta sitten, kun on arvioitu niiden vaikutus talousarvioon sekä toimielinten välinen yhteistyö, jotta budjettivarat saadaan käytettyä taloudellisesti ja tehokkaasti.

Edelleen ajankohtainen on tietenkin se yli 200 miljoonan euron summa, joka kulutetaan kaiken muun lisäksi joka vuosi parlamentin Strasbourgin toimipaikan ylläpitoon. Suurin ongelma on kahden rinnakkaisen Brysselissä ja Strasbourgissa sijaitsevan Euroopan parlamentin rakennuksen ylläpito. Täytyy tunnustaa kuitenkin se, että tämä asia kuuluu Eurooppa-neuvoston toimivaltaan.

Kolmas painopiste on EU:n talousarvioon liittyvän terminologian parantaminen tekemällä siitä täydellisempää ja avoimempaa, jotta veronmaksajille voidaan selkeämmin osoittaa, mihin heidän varojaan käytetään. Parannuksia tarvitaan ehdotetun alustavan talousarvioesityksen terminologiaan, jotta se täyttäisi paremmin nämä kriteerit.

Euroopan parlamentin talousarviosta haluan painottaa, että talousarvion kokonaismenojen enimmäismäärä asetetaan perusteltujen tarpeiden huolellisen arvioinnin jälkeen. Ei ole itsetarkoitus saavuttaa 20 prosentin enimmäismäärää kokonaishallintomenoista. Euroopan parlamentin pääsihteerin ehdotuksessa parlamentin vuoden 2006 talousarvio asettuu 1 341,6 miljoonaan euroon. Pidämme myönteisenä budjettivaliokunnan tukea esittelijän ehdotukselle vähentää tätä summaa 20 miljoonalla eurolla. Aikaisempien vuosien kokemus, kun valtavia summia käyttämättömistä varoista on kohdennettu uudelleen ja osaa rahoista ei ole käytetty lainkaan, osoittaa, että meillä olisi mahdollisuus käyttää Euroopan veronmaksajien rahoja huolellisemmin. Euroopan parlamentin talousarvion menojen lopullinen enimmäismäärä asetetaan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä. Haluan korostaa parlamentin vuoden 2006 toiminnan tärkeinä piirteinä ensinnäkin sitä, että Euroopan unionin kansalaisille tulisi kertoa paremmin parlamentin työstä korostamalla tässä yhteydessä erityisesti jäsenvaltioissa sijaitsevien parlamentin tiedotustoimistojen roolia. Toiseksi Euroopan parlamentin pitäisi valmistautua ottamaan suurempi rooli lainsäädäntätyön alalla, kuten perustuslakisopimuksessa määrätään.

Lopuksi haluan tähdentää, että vuosi 2006 on viimeinen vuosi nykyisten rahoitusnäkymien puitteissa. Sen vuoksi kysymys maksumäärärahojen määrästä EU:n vuoden 2006 yhteisessä talousarviossa on erityisen ajankohtainen. On tärkeää, että vuoden 2006 talousarvion maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen kokonaismäärä vastaa niitä sitoumuksia, jotka EU on tehnyt, EU:n laajentumiseen liittyvät sitoumukset mukaan luettuina.

Haluan pyytää EU:n neuvostoa pohtimaan uudelleen sitä lähestymistapaa, jonka se noudatti EU:n vuoden 2006 talousarvion suhteen jäädyttämällä keinotekoisesti maksumäärärahasumman. Jos haluamme antaa EU:sta kuvan luotettavana yhteistyökumppanina, on tärkeää, että se täyttää sitoumuksensa, EU:n laajentumiseen liittyvät sitoumukset mukaan luettuina. On tärkeää, että nykyisten rahoitusnäkymien aikana tehdyt sitoumukset näkyvät vuoden 2006 talousarviossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Markus Ferber, PPE-DE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa pääsihteeri, hyvät parlamentin jäsenet, aloitan kiittämällä lämpimästi esittelijä Dombrovskisia, joka on ottanut hoitaakseen – ja hoitaa sitä edelleen – parlamentin talousarvion käsittelemisen epäkiitollisen tehtävän. Hän voi odottaa saavansa tästä mietinnöstä, johon on antaumuksella paneutunut, kollegojen puolelta enemmänkin kuin ylistystä ja kiitosta. Siispä ensiksi erittäin lämpimät kiitokset tämän työn tekemisestä Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän puolesta.

Haluan nostaa esille vain yhden minulle erityisen tärkeän asian. Kuinka paljon Euroopan parlamentti tarvitsee rahaa? Lukua "20 prosenttia hallintomenoista" on sekä kuiskailtu parlamentin käytävällä että pidetty kiistattomana tosiasiana. Arvoisa pääsihteeri, yksin tänä vuonna 2005 odotetaan 50 miljoonan jäävän yli tarpeisiin nähden vain siitä yksinkertaisesta syystä, että meidän täytyy pitäytyä tuossa maagisessa 20 prosentissa ilman, että meillä on mitään, mihin käyttää se.

Vuonna 2006 olemme samassa tilanteessa. Jo nyt alustavassa talousarvioesityksessänne, sellaisena kuin puhemiehistö on sen hyväksynyt, on viittaus 90 miljoonaan euron käyttämättömiin varoihin. Ihmettelen suuresti, mitä tämä summa tekee siellä. Täytyykö meidän todellakin ottaa rahaa Euroopan kansalaisten taskuista ja sallia niiden lisääminen yli mittojensa paisutettuun talousarvioon, vaikka tiedämme varsin hyvin, ettemme edes pysty käyttämään niitä kaikkia? Tässä todella herää kysymys siitä, onko tämä oikea tapa toimia pitkällä aikavälillä.

Suosittelen, että rahaa, jota emme tarvitse nyt emmekä –

minkä voi jo nyt nähdä – ensi vuonnakaan ei sisällytettäisi talousarvioon!

Olisin varsin iloinen, jos jäsen Onesta, joka on laatinut tähän aiheeseen tarkistuksia, olisi tänään paikalla vastaamassa tekemistään ehdotuksista. Yksi syy siihen, miksi näitä varoja ei käytetä eikä myöskään suunnata uudelleen muihin kohteisiin on se, että tiedämme tarvitsevamme nuo rahat, jos saamme Euroopan parlamentin jäseniä koskevat säännöt. Pyytäisin todella, että laadimme parlamentille tiukan talousarvion.

 
  
MPphoto
 
 

  Louis Grech, PSE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, sallikaa minun ensin lausua kiitoksen sana tämän mietinnön esittelijälle. Laajasti ottaen yhdymme hänen perustelujensa pääkohtiin. Luonnollisesti olemme samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että enemmän pitää tehdä talousarvion järkeistämiseksi sekä vastuunalaisuuden ja kurinalaisuuden parantamiseksi.

Yksi ongelmallinen alue näyttää olevan henkilöstön palkkaaminen. Lienee korrektia olettaa, että henkilöstöpyynnöt perustuvat perusteltuihin ja realistisiin tarpeisiin. Siksi on hyvin vaikea ymmärtää tai puolustaa viivytyksiä laajentumiseen liittyvässä henkilöstön valinta- ja rekrytointimenettelyssä. On ryhdyttävä toimiin tilanteen korjaamiseksi ja tämän kiireellisen asian oikaisemiseksi. En kuitenkaan tarkoita sitä, että turvauduttaisiin väliaikaiseen hätäratkaisuun ja harkittaisiin väliaikaisen henkilöstön palkkaamista toimivana mahdollisuutena tai vaihtoehtona. Voin kyllä hyvin ymmärtää tämän ajattelutavan takana olevat perustelut. Pelkään kuitenkin tämänkaltaisen kompromissin, jos se hyväksytään, johtavan väärinkäytöksiin, jotka saattavat aika ajoin esiintyä tulevissa talousarvioissamme.

Tämän lisäksi esittelijä on esittänyt harkittavaksemme ennakoimattomien menojen varauksen marginaalin pienentämistä. Olemme periaatteessa samaa mieltä siitä, että määrärahojen tulisi liittyä tiettyihin ennalta määrättyihin toimiin ja että määrärahojen peruuttamista varainhoitovuoden lopussa pitäisi välttää.

Meidän täytyy kuitenkin ottaa huomioon haasteet, joita kohtaamme lähitulevaisuudessa sekä edelleen varsin ilmeiset epävarmuustekijät. Nämä liittyvät muun muassa monikielisiin palveluihin, kiinteistöinvestointeihin, jäsenten asemaa koskeviin sääntöihin, kuten myös jäsenten avustajia koskevien sääntöjen hyväksymiseen, mikä saa täyden kannatuksemme ja tukemme.

Tämä huomioon ottaen olisi viisasta hyväksyä tarkistus, jossa ehdotetaan, että tästä asiasta pitäisi päättää lopullisesti vasta myöhemmin. Itse asiassa mielestäni esittelijä teki oikein siirtäessään lopullista päätöstä herrasmiessopimuksesta, joka liittyy 20 prosentin tasoon otsakkeesta 5. Olen samaa mieltä siitä, ettei 20 prosentin tavoite ole sidottu mihinkään kumoamattomaan ja lopullisesti lukkoon lyötyyn sääntöön, eikä meidän pitäisi epäröidä tämän sopimuksen haastamista ja tarkistamista, jos olemme vakuuttuneita sen tarpeellisuudesta. En kuitenkaan usko, että näin on. Siksi mielestäni ei olisi viisasta nyt hankkiutua eroon tästä periaatteesta.

Ironista kyllä, asianmukaisesti noudatettuna 20 prosentin periaatteen pysyvyys voi tuoda mukanaan moitteetonta budjettikuria ja tehokkuutta. Kannatamme luonnollisesti väitteitä siitä, että budjettikurin saavuttamiseksi on kriittisesti tarkasteltava kaikkia menoluokkia, käytettävä resurssit tehokkaammin sekä vältettävä tuhlaamista ja toimintojen päällekkäisyyttä.

Meidän täytyy edelleen keskittyä ydinpalveluihimme ja -toimintoihimme, mistä pääsenkin toiseen tärkeään asiaan. Emme ole vielä kokeneet, joskin tähän on perustelunsa, "pelin tehostamisen" täyttä vaikutusta. Minusta näyttää siltä, että vain muutamia tavoitteita on saavutettu tähän mennessä. Koska tarvittavat rakenteet ovat olemassa, lienee realistista odottaa, että tulevana varainhoitovuotena suurin osa tavoitteista saavutetaan ja uudistuksia toteutetaan ilmiselvien ja piilossa olevien pullonkaulojen poistamiseksi.

Olemme erittäin tyytyväisiä ehdotukseen vierailuyksikön kehittämisestä. Sen hyvin lyhyen ja rajallisen kokemukseni perusteella, joka minulla on Euroopan parlamentista, sanoisin, että vierailuohjelmat on käytännöllinen ja suora keino parantaa EU:n julkista kuvaa. Niillä on lisäksi kerrannaisvaikutus, jota ei pidä aliarvioida.

Pidän myös parlamentin tiedotus- ja viestintästrategian parantamista erittäin tervetulleena. Emme ole käsitelleet riittävästi tätä asiaa vuosien mittaan. Olemme tietoisia siitä, että EU:n ja sen kansalaisten välillä on muuri, oli se sitten todellinen tai kuviteltu. Tälle tärkeälle asialle voitaisiin ja pitäisi tehdä enemmän. Jos todella haluamme kansalaisten kokevan, että Euroopan parlamentin on heidän parlamenttinsa ja että se ajaa heidän asioitaan, tiedotus- ja viestintästrategia on toteutettava mitä pikimmin. Tämän pitäisi olla yksi ensisijaisista tavoitteistamme. Siinä epäonnistuminen tarkoittaa epäonnistumista hyvin todellisessa ja perustavaa laatua olevassa keskeisessä tavoitteessa.

Lopuksi onnittelen vielä kerran jäsen Dombrovskisia en ainoastaan mietinnöstä, vaan myös siitä, että hän uudesta jäsenvaltiosta kotoisin olevana parlamentin jäsenenä todisti esimerkillään, että uusien jäsenvaltioiden edustajien sisällyttämisprosessi voi olla tuottoisa ja tehokas.

 
  
MPphoto
 
 

  Kyösti Tapio Virrankoski, ALDE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, haluan ensiksi kiittää ja onnitella esittelijä Dombrovskisia hyvästä mietinnöstä. Parlamentin budjetti on vaikea hallintobudjetti, joka vaatii syvällistä perehtymistä parlamentin työtapoihin ja menetelmiin. Esittelijä on onnistunut tässä hyvin, mikä kuvastuu muun muassa tarkistusten vähäisenä määränä. Haluan toivottaa menestystä myös jatkossa.

Parlamentin talousarviota leimaa vieläkin toteutuneen laajentumisen tuomat puutteet. Vaikka uudet jäsenvaltiot ovat olleet mukana jo yli vuoden, niitä varten luoduista viroista on vielä huomattava osa täyttämättä. Parlamentin hallinto arvioi jopa, että ehkä vain vajaa 80 prosenttia saadaan täytetyksi vuoden loppuun mennessä. Tilanne näyttää olevan erityisen vaikea kielisektorilla. Koska Euroopan parlamentin demokraattinen toimivuus edellyttää monikielisyyttä ja hyvää kielipalvelua, kielipalvelun sujuvuuteen ja toimivuuteen on kiinnitettävä asianmukaista huomiota.

Esittelijä kiinnittää aivan oikein huomiota budjetin esitystapaan. Se vaatii jatkuvaa kehittämistä. Parlamentin budjettia tulee komission budjetin tavoin kehittää toimintoperusteiseen suuntaan, joka selkeyttää ja vahvistaa henkilökohtaista vastuuta. Esityksestä tulisi olla selkeästi pääteltävissä toiminnan tehokkuus. Jatkossa onkin muodostettava erilaisia indikaattoreita, joiden perusteella toimia voidaan analysoida.

Erityisen tärkeää on kiinnittää huomiota itse parlamentin työskentelyn tehokkuuteen. Raising the game -uudistus on parlamentaarikoille erityisen tärkeä. Heidän on päätettävä entistä monimutkaisemmista asioista. Siksi lisätuen antaminen lainsäädäntötyölle on tarpeellista.

Parlamentin budjetti on perinteisesti pidetty tasolla, joka vastaa noin 20 prosenttia hallintomenoista. Koska parlamentin menot on pystytty pitämään kurissa erityisesti hyvän kiinteistöpolitiikan seurauksena, liikkumavaraa näyttäisi tällä hetkellä olevan varsin runsaasti, jopa 90 miljoonaa euroa. Koska viime vuodeltakin on ylijäämää, tässä vaiheessa on mahdotonta ennakoida, mitkä ovat todelliset tarpeet. Siksi lopullinen päätös varauksesta on jätettävä syksyyn. Parlamentin budjettia on tarpeetonta paisuttaa, ellei siihen ole todellisia syitä. 20 prosentin raja ei ole mikään tavoite, johon tulisi pyrkiä, vaan itse asetettu katto. Esillä oleva mietintö antaa hyvän pohjan jatkotyöskentelylle.

 
  
MPphoto
 
 

  Sergej Kozlík (NI). (SK) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, viimeisimmän Slovakian kansalaisten mielipidettä Euroopan unionista selvittäneen tutkimuksen tulos on selkeä. Vuosi Slovakian EU:hun liittymisen jälkeen 83 prosenttia slovakialaisista pitää liittymistä myönteisenä. Slovakian parlamentti ratifioi tänään Euroopan perustuslakiluonnoksen. Toisaalta Slovakian kansalaiset reagoivat entistä herkemmin Euroopan parlamentin jäsenen toimen harjoittamisessa ilmeneviin rajoitteisiin, joita etenkin uusia jäsenvaltioita edustavat parlamentin jäsenet ovat kohdanneet. Nämä rajoitteet johtuvat aikaa vievistä hallinnollisista menettelyistä Euroopan parlamentissa, kun järjestellään kielellistä tukea, riittävää käännöskapasiteettia sekä tulkkauspalvelujen käytettävyyttä parlamentin valiokunnissa ja poliittisissa ryhmissä.

Päätöslauselmaluonnoksessa Euroopan parlamentin talousarviosta, jonka jäsen Dombrovskis on esittänyt – käytän tässä tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni häntä hienosta työstä – vastataan osuvasti tähän tilanteeseen. Valitettavaa on ainoastaan se, että päätöslauselmaluonnoksen alkuperäinen sanamuoto, joka kuvaili uuden henkilöstön rekrytointimenettelyissä ilmenneitä viivästyksiä mahdottomiksi hyväksyä, on nykyisessä versiossa korvattu pehmeämmällä adjektiivilla "valitettava". Riittämätön kielellinen tuki heikentää yhtäläisten mahdollisuuksien periaatetta ja rajoittaa Euroopan parlamentin jäsenen toimen harjoittamista, mikä koskee erityisesti uusista jäsenvaltioista kotoisin olevia parlamentin jäseniä. Tämä on pohjimmiltaan syrjintää, mikä on vastoin yhdistyneen Euroopan henkeä, Euroopan, johon me liityimme uusina jäseninä. Tätä on aidosti mahdotonta hyväksyä.

Olisi eittämättä valitettavaa ja sopimatonta, jos yhdistyneen Euroopan kannatusluvut uusissa jäsenvaltioissa laskisivat Euroopan parlamentin hallinnossa ilmenneiden puutteiden vuoksi, eikä talousarviorajoitteiden takia.

 
  
MPphoto
 
 

  Laima Liucija Andrikienė (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin keskittyä kolmeen aiheeseen: parlamentin talousarvion kokonaismäärärahoihin, henkilöstöpolitiikkaan ja tiedotuspolitiikkaan.

Mitä tulee parlamentin talousarvion kokonaismäärärahoihin, pääsihteerin ehdotuksessa parlamentin talousarvio asettuu 20 prosenttiin otsakkeesta 5, mikä on 1 340 miljoonaa euroa. Tuen voimakkaasti esittelijän ehdotuksia ennakoimattomien menojen varauksen määrärahojen vähentämisestä 30 miljoonalla eurolla sekä 10 miljoonan euron summa ottamisesta kiinteistöjä koskevaan varaukseen. Mietinnössä myös korostetaan, että parlamentin talousarvion kokonaismäärärahat olisi määriteltävä perusteltujen tarpeiden pohjalta. ja muistutetaan siitä, että määrärahojen peruuttamista pitäisi välttää.

Euroopan parlamentin henkilöstöpolitiikkaa pitää parantaa. Parannuksia pitää tehdä rekrytointimenettelyjen vauhdittamiseksi, jotta saadaan täytettyä Euroopan parlamentin hallinnon 750 avointa virkaa ja luotua todellisiin ansioihin perustuva ylennysjärjestelmä.

Mietinnössä painotetaan myös, että ylimääräisen henkilöstön käyttämisestä on nopeasti siirryttävä sopimussuhteisen henkilöstön käyttämiseen ja vaaditaan yksityiskohtaisia tietoja tästä asiasta. Ehdotan, että Euroopan parlamentti pyytää pääsihteeriä tutkimaan keinoja lieventää nykyisten ylimääräisten toimihenkilöiden toimien poistamisesta johtuvia vaikutuksia poliittisiin ryhmiin, jotka odottavat rekrytointimenettelyjen loppuunsaattamista. Meidän pitää pyytää pääsihteeriä esittämään puhemiehistölle ehdotus puhemiehistön 3. toukokuuta 2004 hyväksymien rekrytointia koskevien sisäisten sääntöjen muuttamisesta, jotta poliittiset ryhmät voivat hyötyä samoista rekrytointimääräyksistä kuin parlamentin hallinto.

Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä on tiedotuspolitiikka. Esittelijä kannattaa vierailijoista vastaavan yksikön ja tiedotustoimistojen roolin kehittämistä. On tähdennettävä, että tavoittaakseen kansalaiset, jäsenvaltioiden tiedotuspolitiikassa pitää ottaa huomioon kansalliset eroavaisuudet.

Lopuksi haluan kiittää jäsen Dombrovskisia erinomaisesta mietinnöstä.

 
  
MPphoto
 
 

  Hans-Peter Martin (NI). (DE) Arvoisa puhemies, tämä mietintö on kaksinkertainen skandaali. Se heijastaa karvaasti parlamentin enemmistön mielipidettä ja paljastaa, millä tempuilla täällä pelataan. Alun perin hyvin yleisluonteisesti laadittuun mietintöön sisällytettiin suullisilla tarkistuksilla päätöksiä, joiden johdosta parlamentin vuoden 2006 odotetusta 90 miljoonan euron ylijäämästä 60 miljoonaa pidettäisiin yksinkertaisesti varalla – ja mehän tiedämme, että summalle voi tapahtua kaikenlaista talousarvion aikana – ja 10 miljoonaa laitettaisiin sivuun kiinteistöjä varten. Näin siitä huolimatta, että useat henkilöt, täällä tänään paikalla oleva pääsihteeri mukaan luettuna, ovat kerta toisensa jälkeen myöntäneet, ettei määrärahoja oikeastaan tarvita tähän tarkoitukseen.

Sen sijaan, että nämä rahat annettaisiin takaisin Euroopan veronmaksajille ja että parlamentin maineelle tehtäisiin jotain, sanottaisiin kyllä, ymmärsimme viestin ja tulemme toimeen vähemmällä, summa on vilpillisesti – huomatkaa suullisilla – tarkistuksilla lisätty talousarvioon. Miksi sanon niiden olleen lisätty vilpillisesti? Sanon niin, koska minä kyseessä olevan valiokunnan äänivaltaisena jäsenenä vastustin niitä, mutta vastalauseeni yli yksinkertaisesti käveltiin. En ole vielä tähän mennessä saanut vastauksia puhemiehistölle tai parlamentin puhemiehelle esittämiini vastalauseisiin. Erään päiväämättömän kirjeen mukaan tätä ei ollut tarkoitettu niin. Tästä voidaan olla eri mieltä.

Turvaudun kaikkiin käytettävissäni oleviin oikeuskeinoihin. Mietintö tai päätöslauselma ei kumpikaan ole syntynyt laillisesti, myöskään huominen äänestys ei ole laillinen. Euroopan veronmaksajien vuoksi vaadin niitä harvoja, jotka ovat paikalla, äänestämään tätä mietintöä ja erityisesti mainitsemiani kohtia vastaan. Pyydän tästä nimenhuutoäänestystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Voisitteko ystävällisesti kertoa, oletteko saanut parlamentin puhemieheltä kirjeen vastauksena esittämiinne valituksiinne? Jos ette, pyydän vahtimestaria tuomaan teille kopion.

 
  
MPphoto
 
 

  Hans-Peter Martin (NI). (DE) Arvoisa puhemies, oletan, että viittaatte englanninkieliseen päiväämättömään faksiin, jonka sain tänään lounasaikaan. Haluan mainita, että muille parlamentin jäsenille vastataan kolmen päivän sisällä loputtoman pitkillä kirjeillä, mutta tässä asiassa on varoituksista huolimatta viivytelty. Olen jo vastannut kirjeeseen, ja vastaukseni oli yksiselitteisen kielteinen. Katson, että tapa, jolla tätä asiaa on käsitelty, on säännön- ja lainvastainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Hynek Fajmon (PPE-DE).(CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, useiden jäsen Dombrovskisin mietinnössä asetettujen keskeisten painopisteiden pitäisi näkyä parlamentin vuoden 2006 talousarviossa.

Uudesta jäsenvaltiosta kotoisin olevana Euroopan parlamentin jäsenenä haluan saattaa parlamentin tietoon ne lukuisat ongelmat, jotka suoraan liittyvät siihen, että eräitä seikkoja parlamentin työskentelytavoissa ei ole edelleenkään muutettu vuoden kuluttua laajentumisesta. Eniten huolissani olen siitä, että kaikki viralliset kielet eivät vieläkään ole tasavertaisessa asemassa, vaikka laajentumisesta on kulunut jo vuosi. Myöskään tulkkausta ei ole saatavilla kaikkien valiokuntien ja valtuuskuntien kokouksiin osallistuvien kielellä, samoin asiakirjojen jakamisessa parlamentin jäsenille jäsenten virallisilla kielillä on huomattavia viivytyksiä.

Nämä ongelmat ovat suoraan seurausta niiden menettelyjen hitaudesta, joilla uusien jäsenvaltioiden virkamiehiä on palkattu Euroopan parlamentin hallintoon. Tulkkaus- ja käännöspalvelut eivät ole ainoat, jotka ovat kärsineet tästä. Parlamentissa työskentelevien uusista jäsenvaltioista kotoisin olevien henkilöiden lukumäärä on edelleen hyvin alhainen. Olemme yhä kaukana kaikkien niiden virkojen täyttämisestä, joille talousarvioissa on rahoitus varattu.

Näille todellakin melko huomattaville viivästyksille ei ole minkäänlaista perustetta. Jäsen Dombrovskisin mietinnön mukaan jo perustetuista viroista täytetään todennäköisesti vuoden loppuun mennessä ainoastaan 78 prosenttia. Katson, että on ryhdyttävä kiireellisiin toimiin tämän asian korjaamiseksi ja taattava se, että uusien jäsenvaltioiden kansalaiset ovat tasavertaisesti edustettuina parlamentin hallinnossa.

Mielestäni on yhtä lailla sietämätöntä, etteivät Euroopan parlamentin kyltit parlamentin rakennuksissa ole vieläkään kaikilla EU:n kielillä. Ensimmäinen Tšekistä tullut vierailijaryhmä huomautti tästä minulle vuoden 2004 marraskuussa. Asialle ei ole tehty vielä mitään huolimatta muistutuksista, joita olen lähettänyt kvestorille.

Sen sijaan parlamentin vierailijoille tarjotut palvelut toimivat suhteellisen sujuvasti. Olen tähän mennessä kutsunut jo kaksi kansalaisten ryhmää vierailemaan Strasbourgissa. Heidän reaktionsa antoivat olettaa, että tällaiset vierailut ovat äärimmäisen tärkeitä. Tästä huolimatta voimme parantaa kansalaisille tiedottamista. Joudun ikäväkseni kertomaan, että esitemateriaalia ei ole saatavana tšekiksi eikä muidenkaan uusien jäsenvaltioiden kielillä. Myöskään Euroopan perustuslaista ei ole saatavilla kopioita uusista jäsenvaltioista kotoisin oleville vierailijoille. Olen sitä mieltä, että tälle pitää lähitulevaisuudessa tehdä jotain.

 
  
MPphoto
 
 

  Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, käytän puheenvuoron parlamentin vuoden 2006 talousarvion ennakkoarvioista ja jäsen Dombrovskisin näitä arvioita koskevasta mietinnöstä. Esitys EU:n vuoden 2006 yleiseksi talousarvioksi esiteltiin hiljattain parlamentille. Haluan aloittaa esitystä koskevalla kolmella huomautuksella.

Ensinnäkin uuden jäsenvaltion Puolan edustajana olen huolissani talousarviossa esitettyjen maksujen äärimmäisen alhaisesta tasosta, joka on siis 1,02 prosenttia EU:n BKTL:stä. Tässä yhteydessä täytyy huomata, että nykyisten rahoitusnäkymien mukainen vuoden 2006 maksujen enimmäismäärä on 1,08 prosenttia BKTL:stä, toisin sanoen summana on 7 miljardia euroa enemmän.

Toiseksi haluan huomauttaa, että juuri Euroopan komissio on ehdottanut tätä maksutasoa, vaikka vasta äskettäin tämä samainen toimielin kannatti vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymien keskimääräiseksi vuosittaiseksi maksumääräksi 1,14:ää prosenttia EU:n BKTL:stä. Luulenpa, ettei ole helppo tehtävä selittää EU:n kansalaisille, kuinka on mahdollista rahoittaa 112 miljardilla eurolla kaikki EU:n menot, kun maksujen odotetaan vuonna 2007 nousevan 130 miljardiin euroon.

Kolmanneksi mielestäni on outoa, että talousarviossa kasvatetaan huomattavasti hallintomenoja, tarkemmin sanoen 6,2 prosenttia, kun taas ulkoisten toimien menot on pudonneet 2 prosenttia ja liittymisstrategian menot ovat vuoteen 2005 verrattuna vähentyneet niinkin paljon kuin 4 prosenttia.

Aikaisempaan huomautukseeni liittyen siirryn parlamentin vuoden 2006 talousarviomenoihin. Menojen odotetaan olevan 20 prosenttia kaikista hallintomenoista eli 1 342 miljoonaa euroa, mikä vastaa 5,5 prosentin kasvua vuoteen 2005 verrattuna. Täytyy korostaa, että suurin syy rahoituksen kasvuun on sen varmistaminen, että varoja on käytettävissä kymmeneen uuteen jäsenvaltioon tapahtuneen EU:n laajentumisen loppuun saattamiseksi sekä tammikuussa 2007 unioniin liittyvien Romanian ja Bulgarian liittymisvalmistelujen ja tähän tarvittavan rahoituksen varaamisen mahdollistamiseksi. Viittaan myös tässä yhteydessä siihen, että vuosien 2004 ja 2005 talousarvioissa perustetuista laajentumiseen liittyvistä viroista täytetään ainoastaan 78 prosenttia vuoden 2005 loppuun mennessä, mikä on varsin huolestuttavaa.

Lopuksi haluan onnitella jäsen Dombrovskisia parlamentin vuoden 2006 menoja koskevan kattavan mietinnön laatimisesta. Mietintö ei kata ainoastaan laajentumiseen liittyviä seikkoja, vaan myös asioita, jotka liittyvät parlamentin työn laatuun ja tehokkuuteen, erityisesti parlamentin jäsenten omalla kielellä laadittujen asiakirjojen pohjalta tekemään työhön. Siinä myös eritellään ne ongelmat, joita kohtaamme, kun tuomme parlamentin ja sen työn hedelmät lähemmäs kansalaisia.

 
  
MPphoto
 
 

  Paul Rübig (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää erityisesti jäsen Dombrovskisia ja muita, jotka ovat osallistuneet tämän mietinnön laatimiseen. Mikään muu parlamentti maailmassa – näin ainakin uskon – ei säästä veronmaksajilta kahdeksannumeroista summaa vuodessa. Tällainen rahansäästö on kiitettävää. Tunnetusti olemme kiirehtimässä jäsenten asemaa koskevien sääntöjen hyväksymistä, mikä tarkoittaa parlamentille ylimääräistä menoa, koska vapauttaa kansalliset talousarviot valtavasta taakasta. Kun otetaan vielä huomioon yhdestä virkamiehestä aiheutuvat keskimääräiset kulut, on tämä varotoimenpide yhdessä sen kanssa, mitä säännöt meille antavat, huomionarvoinen ja ansaitsee kiitokset.

Meidän tehtävämme tulevaisuudessa on selittää tätä Eurooppaamme huomattavasti paremmin kuin aikaisemmin. Meidän pitää saada ihmiset tietoisemmiksi siitä, mitä Euroopan parlamentti tekee. Vaalien aikana esitetty pääasiallinen kritiikki koski sitä, että kansalaiset saavat liian vähän tietoa parlamentin poliittisesta toiminnasta. Haluaisin pyytää niitä, jotka ovat tässä asiassa vastuullisia, panostamaan tiedotuspolitiikkaan huomattavasti enemmän kuin ovat tähän asti olleet taipuvaisia tekemään.

 
  
MPphoto
 
 

  Janusz Lewandowski (PPE-DE), budjettivaliokunnan puheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, vastaan jäsen Martinin esittämiin varauksiin oikeudellisista näkökohdista puuttumatta puheenvuoron asiasisältöön.

Suulliset tarkistukset, joihin hän viittasi, toimitettiin budjettivaliokunnan jäsenille päivää ennen valiokunnassa toimitettavaa äänestystä. Näistä tarkistuksista ei esitetty varauksia. Sen jälkeen kun useista niistä oli jo äänestetty, jäsen Martin aloitti varausten esittämisen täsmentämättä, mihin työjärjestyksen artiklaan perusti varauksensa. Tämän vuoksi jatkoin äänestystä budjettivaliokunnan yksimielinen tuki takanani. Tässä siis minun selvitykseni asiasta.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Hans-Peter Martin (NI). (DE) Arvoisa puhemies, haluan antaa työjärjestyksen 145 artiklan mukaisen lausuman. Se mitä jäsen Lewandowski sanoi, ei nyt oikein pidä paikkaansa. Parlamentin käytäntö sekä täysistunnossa että valiokunnissa on se, että jos suullisesta tarkistuksesta esitetään päätösvaltaisuusvaatimuksen mukainen vastalause, mikä valiokunnassa tarkoittaa yhden ihmisen ja parlamentissa 37 jäsenen vastustusta, tarkistuksesta ei voida äänestää. Korostaisin budjettivaliokunnan puheenjohtajalle, että tämä käytäntö ja sääntö ei ole riippuvainen siitä ajankohdasta, jolloin suullinen tarkistus esitetään. Tiedämme kaikki, että kirjallinen tarkistus on useimmiten yksityiskohtaisempi kun suullinen tarkistus.

Koimme aivan saman, mitä juuri kuvailin, viime maanantaina talousarvion valvontavaliokunnassa. Valiokunnan puheenjohtaja – hänkin kotoisin uudesta jäsenvaltiosta – kysyi nimenomaisesti, vastustettiinko suullista tarkistusta. Oli selvää, että äänestystä ei olisi tullut, jos yksikin vastalause olisi esitetty.

Käynnissä on yritys paeta vastuuta ja välttää sen myöntämistä, että asiassa toimittu väärällä tavalla. Vaadin, että myös sisällöllisesti – minulle on annettu tämä puheaika, olen oikeutettu siihen työjärjestyksen nojalla – minä todella viittasin 150 artiklaan, missä tarkalleen ...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies . Seuraavaan keskusteluun osallistuva komission jäsen ei ole vielä saapunut. Muuten en sallisi tätä sananvaihtoa.

Puhemies on kirjoittanut jäsen Martinille. Kirjeessä todetaan, että jäsen Martinin esittämät vastalauseet eivät koskeneet kielellisiä seikkoja, vaan jokaisen tarkistuksen sisältöä. Tämä huomioon ottaen puhemies katsoo, että valiokunnan puheenjohtajan päätös jatkaa äänestystä oli työjärjestyksen ja aiemman käytännön mukainen.

Koska jäsen Martin on ilmaissut, että hän ottaa asian uudelleen esille huomenna, suosittelen häntä tekemään niin. En halua jatkaa tätä asiaa nyt.

Jäsen Martin, toivon myös, etten kuullut teidän syyttävän valiokunnan puheenjohtajaa tapahtumien vääristelystä. Teidän täytyy olla hyvin varovainen siinä, mitä sanotte. Tulkkauksen mukaan te väititte hänen valehtelevan. Teidän ei pidä sanoa niin.

Pääsihteeri on kuunnellut tarkkaavaisesti kaikkien parlamentin jäsenten puheenvuoroja. Olen teille hyvin kiitollinen.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö