Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 7. kesäkuuta 2005 - Strasbourg EUVL-painos

5. EU:n terrorismin vastainen toimintasuunnitelma
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Esityslistalla ovat seuraavina Rosa Díez Gonzálezin laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö EU:n terrorismin vastaisesta toimintasuunnitelmasta (2004/2214(INI)) (A6-0164/2005),

Jaime Mayor Orejan laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö terrori-iskujen ehkäisemisestä, niihin varautumisesta ja niihin reagoimisesta (2005/2043(INI)) (A6-0166/2005),

Stavros Lambrinidisin laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö kriittisten infrastruktuurien suojaamisesta osana terrorismin torjuntaa (2005/2044(INI)) (A6-0161/2005),

Mario Borghezion laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö terrorismin rahoituksen vastaisista toimista (2005/2065(INI)) (A6-0159/2005),

Antoine Duquesnen laatimat kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnöt tietojen ja tiedustelutietojen vaihdosta vakavien rikosten, kuten terroritekojen, osalta (10215/2004 – C6-0153/2004 – 2004/0812(CNS)) (A6-0162/2005),

terrorismirikoksia koskevasta tiedonvaihdosta ja yhteistyöstä (päätös) (15599/2004 – C6-0007/2004 – 2004/0069(CNS)) (A6-0160/2005)

ja terrorismirikoksiin liittyvästä tietojenvaihdosta ja yhteistyöstä (2005/2046(INI)) (A6-0165/2005),

Alexander Nuno Alvaron laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö rikosten ja rikollisten tekojen, terrorismi mukaan lukien, torjumisesta, tutkimisesta ja selvittämisestä ja niistä syytteeseen asettamisesta (8958/2004 – C6-0198/2004 – 2004/0813(CNS)) (A6-0174/2005)

sekä Karl-Heinz Florenzin neuvostolle ja komissiolle esittämät suulliset kysymykset Euroopan unionin kyvystä vastata bioterrorismin aiheuttamiin kansanterveydellisiin uhkiin (B6-0243/2005 ja B6-0244/2005).

 
  
MPphoto
 
 

  Rosa Díez González (PSE), esittelijä. (ES) Arvoisa puhemies, tänään on tärkeä päivä. Tämän maailmanlaajuisen keskustelun myötä Euroopan parlamentti ottaa jälleen paikkansa terrorismin torjunnan eturintamassa. Olemme poliittinen toimielin, ja nyt on kyseessä poliittinen keskustelu unionin toimista ihmisoikeuksien puolustamiseksi ja terrorismin nujertamiseksi. Tämän keskustelun on myös määrä olla demokratian oppitunti.

Olemme vakuuttuneita siitä, että voidakseen torjua terrorismia tehokkaasti Euroopan unionilla on oltava yhteinen politiikka myös tällä alalla. Näin voimme ulottaa toimemme muuhunkin kuin yhä tiivistyvään ja tehokkaampaan yhteistyöhön unionin jäsenvaltioiden välillä – Espanja ja Ranska ovat hyviä esimerkkejä tästä – sekä unionin ja kolmansien maiden välillä. Tarvitsemme politiikan, joka tarjoaa vastauksen kansalaisten huolenaiheisiin ja jota voidaan pitää mallina kautta maailman.

Terrorismin nujertaminen edellyttää ensinnäkin uskoa demokratian paremmuuteen. Terrorismin nujertaminen edellyttää, että olemme valmiit käyttämään kaikkia oikeusvaltioperiaatteen mukaisia välineitä – kaikkia näitä välineitä mutta todellakin vain niitä, jotka ovat oikeusvaltioperiaatteen mukaisia. Terrorismin nujertaminen edellyttää, että estämme tekojen rankaisematta jäämisen ja viemme terroristien toiminnalta kaiken oikeutuksen. Terrorismin nujertaminen edellyttää, että pidämme terrorismin uhrien muiston elävänä sydämessämme.

Hyvät kollegat, terrorismi on eräs totalitarismin ja fanaattisuuden muodoista. Terrorismin tarkoituksena on vapaiden ja moniarvoisten yhteiskuntien tuhoaminen. Terrorismi on ristiriidassa demokratian kanssa. Siksi väitän, että terrorismi voidaan nujertaa vain vahvan, elinvoimaisen ja sitoutuneen demokratian avulla.

Parlamenttimme on kuulunut tämän alan eturintamaan monessa yhteydessä. Syyskuun 6. päivänä 2001, vain joitakin päiviä ennen World Trade Centerin kaksoistorneihin kohdistunutta iskua, täällä hyväksyttiin kaksi suositusta, jotka koskivat pidätysmääräystä ja terrorismirikoksen yhteistä määritelmää. Neuvosto pystyi hyväksymään nämä suositukset saman vuoden joulukuussa, mistä oli kiittäminen meidän, Euroopan parlamentin, ajoissa tekemää työtä. Pitää paikkansa, etteivät jotkin unionin jäsenvaltioista ole vielä saattaneet näitä suosituksia osaksi kansallista lainsäädäntöään ja että joidenkin jäsenvaltioiden osalta toimet tämän hyväksi ovat olleet riittämättömiä. Esittelemässäni mietinnössä vaaditaan tämän vuoksi kiireellistä arviointia, mutta mainitsemani kaksi päätöstä ovat esimerkki siitä, että Euroopan unionin kansalaiset tarvitsevat parlamentin, joka pystyy toimimaan suunnannäyttäjänä poliittisissa päätöksissä.

Euroopan unioni on demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen esikuva. Näiden arvojen kunnioittaminen on kutsumuksemme, ja se on poliittisen unionimme tarkoitus. Torjumme terrorismia puolustaaksemme ja edistääksemme demokratiaa ja taataksemme ihmisoikeuksien kunnioittamisen: tiedämme, että terrorismi on demokratian vihollinen. Siksi ehdotamme eurooppalaista terrorismin vastaista politiikkaa, jonka avulla voidaan taata yleisten ja yksilöllisten ihmisoikeuksien kunnioittaminen, oikeus elämään, ilmaisun-, liikkumis- ja uskonnonvapaus sekä ideologinen vapaus. Tarvitsemme eurooppalaisen politiikan, jonka avulla voidaan torjua terrorismia ja sovittaa yhteen yhtäältä yleinen turvallisuus ja toisaalta yksilön vapaus ja ihmisarvo.

En aio ikävystyttää teitä mietinnön kaikkien suositusten yksityiskohdilla. Kaikki suositukset ovat uraauurtavia, mutta ne ovat kaikki myös mahdollisia. Ne ovat kaikki välttämättömiä, mutta ne edellyttävät poliittista tahtoa. Suositukset ulottuvat EU:n terrorismin torjunnan koordinaattorin aseman vahvistamisesta tukeen, joka annetaan eurooppalaisen syyttäjänviraston perustamiselle.

Haluan nostaa esiin suosituksen jonka mukaan meidän on institutionalisoitava terrorismin uhrien tunnustaminen Euroopan tasolla. Poliittista merkitystä on myös sitoutumisellamme terrorismirikoksen kansainvälisen määritelmän edistämiseen: tämä on yhä tärkeämpää, jos haluamme, että nämä rikokset selvitetään ja että niistä langetetaan rangaistuksia kautta maailman, kuten Kofi Annan ehdottaa Madridin toimintaohjelmassa.

Lopuksi haluan kiinnittää huomionne erääseen todella kunnianhimoiseen suositukseen: esitämme, etteivät jäsenvaltiot sallisi terroritekojen vanhentuvan. Näin osoitetaan, että kansainvälinen yhteisö katsoo terroritekojen kuuluvan vakavimpiin ja tuomittavimpiin rikoksiin ihmisyyttä vastaan.

Hyvät kollegat, totean lopuksi tietäväni, että otamme tänään vain pienen askeleen, mutta tämä askel on tärkeä. Olen ylpeä siitä, että olen ollut saattamassa Euroopan unionia jälleen eturintamaan torjuttaessa rikollisten rankaisematta jäämistä ja puolustettaessa ihmisoikeuksia. Haluan kiittää kaikkia kollegojani ja kaikkia poliittisia ryhmiä osallistumisesta tähän pitkään keskusteluun. Heitä kaikkia on kiittäminen siitä, että parlamenttimme aikoo ehdottaa neuvostolle ennaltaehkäiseviä aloitteita, joilla tuodaan muutos entisaikojen dynamiikkaan. Tämän aloitteiden sarjan tarkoituksena on saada aikaan eurooppalainen politiikka, jonka avulla terrorismia voidaan torjua mahdollisimman tehokkaasti.

Sosialistina, baskina, espanjalaisena ja eurooppalaisena olen ylpeä siitä, että parlamenttimme on jälleen osoittamassa kunnioitustaan terrorismin uhrien muistolle.

Espanjan pääministeri José Luis Rodríguez Zapatero toisti sitoumuksensa viime lauantaina kansalliskaartin todistustenjakotilaisuudessa, jossa hän totesi, että kaikki terrorismin uhrit säilyvät muistoissamme ikuisesti. Jokaisen demokraatin on sitouduttava muistamaan näitä uhreja ja tekemään yhteiskunnista sellaisia, etteivät terroristit voi jatkaa niissä rikoksiaan.

Eurooppalaisilla on kokemusta totalitarismista, ja tiedämme, miten tärkeää on pitää muistot elävinä ja estää näin historiaa toistamasta itseään. Primo Levi on esittänyt asian ansiokkaasti erinomaisessa kirjassaan, jossa hän toteaa, että ymmärtäminen on mahdotonta mutta tieto on välttämätöntä ja muistaminen velvollisuus.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Toivotan tervetulleeksi entisen kollegamme de Vriesin, joka seuraa keskustelua neuvoston penkistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jaime Mayor Oreja (PPE-DE), esittelijä. (ES) Arvoisa puhemies, haluan kiittää aluksi komission jäsentä Frattinia ja neuvoston terrorismin torjunnan koordinaattoria Gijs de Vriesiä siitä, että he ovat täällä tänä aamuna. Kiitän myös kaikkia parlamentin jäseniä, jotka ovat tehneet työtä yksin ja yhdessä tämän terrori-iskujen ehkäisemistä ja niihin reagoimista käsittelevän mietinnön parissa. Yksimielisyyden lisäksi tätä työtä ovat leimanneet toisinaan myös erimielisyydet. Erityisesti haluan kiittää hyviä ystäviäni Rosa Díezia ja Antoine Duquesne'ta heidän tekemästään yhteistyöstä ja heidän osuudestaan tämän mietinnön laatimisessa.

Minulle varattujen minuuttien aikana yritän puhua hyvin ytimekkäästi ja erityisesti tehdä yhteenvedon niistä syistä ja tavoitteista, jotka ovat innoittaneet minua esittelemään tämän mietinnön tänään Euroopan parlamentissa. Mitä olen halunnut sanoa tällä mietinnöllä tänään tässä salissa? Vain sen vähän, mitä olen oppinut, eli rajallisen ja vaatimattoman kokemukseni siitä, mitä taistelu terroristijärjestöä vastaan on merkinnyt yli 25 vuoden aikana kotimaassani Espanjassa ja siihen kuuluvassa Baskimaassa.

Uskoakseni tänään on tärkeintä muuttaa Euroopan unionin perinteinen lähestymistapa terrorismin torjuntaan – yleensä se on merkinnyt kattavaa toimenpideluetteloa – toiminnaksi, jonka on mielestäni oltava eurooppalainen poliittinen hanke.

Mielessänne saattaa herätä kysymys, mitä eroa on kattavalla toimenpideluettelolla ja poliittisella hankkeella. Poliittinen hanke on toimenpideluetteloa huomattavasti kunnianhimoisempi. Poliittinen hanke on aina seurausta asioiden asettamisesta tärkeysjärjestykseen ja niiden painottamisesta sekä ennen kaikkea sopivasta ja asianmukaisesta ajattelutavasta. Mikä tärkeintä, poliittisesta hankkeesta voidaan tehdä yhteenveto ja se on niiden kansalaisten ymmärrettävissä, jotka arvostavat, että poliitikot pyrkivät muuttamaan toimenpideluettelon poliittiseksi hankkeeksi.

Sallinette minun huomauttaa, että viimeaikainen kehitys Euroopassa osoittaa, että poliittisten hankkeiden määrää on rajoitettava: näitä hankkeita ei voi olla määrättömästi. Meillä on oltava vain joitakin poliittisia hankkeita, jotka ovat Euroopan kansalaisten ymmärrettävissä ja joiden avulla voidaan ratkaista heidän ongelmiaan. Yksi näistä ongelmista on mielestäni kiistatta terrorismi.

Terrorismia ei voida torjua yleisellä tasolla. Turvallisuusjoukot eivät voi omaksua oikeaa ajattelutapaa, jos me torjumme terrorismia vain yleisellä tasolla. Meidän on torjuttava tietynlaista terrorismia ja tiettyä järjestöä. Pitää paikkansa, että terrorismia on torjuttava aina Euroopan unionin perustana olevien periaatteiden eli vapauden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen pohjalta, mutta meidän on pystyttävä luomaan kaikissa tapauksissa nimenomainen ja konkreettinen poliittinen hanke ja kyettävä erittelemään ja määrittelemään toimien kohteena oleva järjestö. Kuten totesin aiemmin, tämä johtuu muun muassa siitä, että vain näin pystymme innostamaan turvallisuusjoukkoja tekemään kaikkensa tietyn järjestön torjumiseksi.

Mikä on terroristijärjestön tärkein voimavara? Sen tärkein voimavara on hajanaisuus: emme koskaan tiedä, mistä järjestö alkaa ja mihin se päättyy; emme tiedä, mikä sosiaalinen rakenne järjestöä ylläpitää; emme tiedä, mitkä valtiot ovat milloinkin kyseisen ryhmän taustalla. Terroristijärjestö saa joka tapauksessa aina sosiaalista tukea, ja yksi keskeisistä tekijöistä terrorismi-ilmiön torjumisessa on tietoisuus järjestön ulottuvuudesta ja järjestöä tukevista sosiaalisista kerrostumista.

Tästä syystä – ja tältä osin pidän joitakin tarkistuksia valitettavina – pahoittelen, ettei meillä ole ollut rohkeutta kutsua nimeltä järjestöä, jonka kanssa eurooppalaiset ovat kasvokkain: tarkoitan al-Qaidaa, joka on radikaali islamistinen järjestö tai joka ainakin väittää puolustavansa islamia. On välttämätöntä, että järjestöä kutsutaan sen oikealla nimellä, sillä vain niin sitä voidaan torjua: meidän on kyettävä sanomaan, minkä kanssa olemme nykyään kasvokkain Euroopan unionissa.

Suurin Euroopan parlamenttia koskeva vaara on halvaantuminen ja toimettomuus – tilanne, jossa olemme varmoja periaatteistamme ja arvoistamme ja yhtä mieltä kaikesta mutta jossa emme saa aikaan yhteistä eurooppalaista poliittista hanketta tämän suuren kysymyksen käsittelemiseksi. Tämä kysymys vaikuttaa niin nykypäiväämme kuin tulevaisuuteemmekin. Vaarana on, että suhtaudumme siihen aivan kuin se olisi jonkun muun ongelma, jotakin, mikä tapahtui kaukana Yhdysvalloissa 11. syyskuuta muutama vuosi sitten tai tietyistä syistä Espanjassa 11. maaliskuuta. Mielestäni emme saa ajatella näin.

Lopuksi haluan muistaa uhreja ja todeta, että heidän on oltava aina keskeisellä sijalla keskustelussamme ja pysyttävä huomiomme polttopisteessä. Toistan, että meillä kaikilla on oltava moraalista vahvuutta käsitellä yhdessä heidän kanssaan ja perusteellisesti tätä kysymystä, joka on tulevaisuutemme kannalta keskeinen.

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Lambrinidis (PSE), esittelijä.(EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, pelko on pahin vihollinen ja terroristien puolestapuhuja terrorismin torjunnassa. Se halvaannuttaa kansan ja heikentää ihmisten turvallisuudentunnetta, ja juuri näin terroristit pääsevät niskan päälle. Pelko myös vähentää kansan vastarintaa ja saa hallitukset toteuttamaan tukahdutustoimia, joilla usein loukataan perusvapauksia. Tässäkin suhteessa terroristit ovat niskan päällä. Parhaiten voimme vähentää pelkoa siten, että olemme Euroopan unionina valmiit sekä ehkäisemään terrori-iskuja ja – jos terrori-iskuja pääsee tapahtumaan – niiden seurauksia että käsittelemään näitä seurauksia parhaalla mahdollisella tavalla, toisin sanoen lieventämään niitä niin koko väestön kuin uhrienkin osalta.

Miksi meidän pitäisi pyrkiä tähän yhdessä eikä erikseen?

Ensinnäkin, koska terrorismi ei tunne rajoja ja koska myös kriittiset infrastruktuurimme ulottuvat nykyään rajojen yli. Emme voi käsitellä yksin kysymystä, jolla on yleiseurooppalaisia vaikutuksia.

Toiseksi, koska olemme sitoutuneet unioniimme paitsi taloudellisin myös solidaarisin sitein. Julistimme Euroopan uudessa perustuslaissa 25. maaliskuuta 2004, että meidän on toimittava yhdessä erityisesti terrorismin torjumiseksi. Mitä meidän on sitten tehtävä yhdessä? Terrori-iskujen ehkäisemiseksi ja kriittisten infrastruktuurien suojaamiseksi on mielestäni äärimmäisen tärkeää, että meillä on olemassa parlamentin hyväksymä komission ehdotus ohjelmasta kriittisten infrastruktuurien suojaamiseksi. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä nämä kriittiset infrastruktuurit yhteistyössä infrastruktuureista vastaavien operaattorien – nämä ovat enimmäkseen yksityisen sektorin toimijoita – kanssa ja yhtenäistä eurooppalaista menettelyä soveltaen. Meidän on analysoitava infrastruktuurien haavoittuvuus ja uhkakuvat, mikä merkitsee, että meidän on vaihdettava tietoja näistä järjestelmistä. Omalla maallani saattaa esimerkiksi olla tietoa mahdollisesta toiseen maahan kohdistuvasta uhasta. Meidän on löydettävä ratkaisuja infrastruktuurien suojaamiseksi ja riittävän reagoinnin varmistamiseksi, jos isku tapahtuu. Samalla meidän on varmistettava luottamuksellisuus, jotta näiden infrastruktuurien omistajat voivat vaihtaa tietoja etukäteen. Toisin sanoen heidän on voitava varoittaa toisiaan mahdollisista iskuista. Meidän on varmistettava myös rahoitus, mutta ennen kaikkea meidän on varmistettava perusvapauksien kunnioittaminen tässä prosessissa, sillä tarkoitus ei pyhitä keinoja. Meidän on varmistettava tunnistettavissa ja toteutettavissa oleva aikataulu sekä infrastruktuurien määrittämisaikataulun tukemista koskeva unionin riippumaton valvonta. Emme voi uhrata suuria rahasummia, jos meillä ei ole aikataulua.

Mitä voimme tehdä kriisinhallinnan hyväksi? Meidän on perustettava Euroopan väestönsuojelujoukot ja turvattava unionin rahoitus niiden toiminnalle. Tämä on menoeristä suurin. Voimme luoda tietokannan, joka mahdollistaa Euroopan laajuisen koordinoinnin, mutta tämä ei ole ilmaista: jos katastrofi kohdistuu johonkin maahan, on voitava määrittää, mitkä maat ja mitkä joukot tulevat apuun. Meidän on tehtävä yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja paikallisten viranomaisten kanssa. Kaikki nämä tahot osallistuvat toimiin katastrofin sattuessa, olipa kyse terrori-iskusta tai luonnonkatastrofista. Kaikki ennakkovaroitusjärjestelmät on yhdistettävä ARGUS-keskusjärjestelmään. Euroopassa on oltava kriisinhallinta-, koordinointi-, valvonta- ja tiedonkäsittelykeskus.

Euroopan unionin on myös kuultava kokeneita kansallisia viranomaisia. Nostan tämän esiin, sillä Kreikan järjestäessä olympialaiset vuonna 2004 toteutimme luultavasti maailmanhistorian suurimman hankkeen väestön ja infrastruktuurien suojelemiseksi. Euroopan komissio ei voi organisoida näin laajamittaista ohjelmaa kuulematta muiden muassa kansallisia viranomaisia.

Mitä meidän ei ole syytä tehdä yhdessä? Emme halua maailmaan vihreitä, punaisia tai oransseja hälytystasoja. Emme saa luoda paniikki-ilmapiiriä. Luomalla paniikki-ilmapiirin olemme tähän mennessä saaneet aikaan juuri sen, mitä terroristit haluavat: pelon, josta alussa puhuin. Emme halua myöskään ennaltaehkäisevää terrorismin vastaista sotaa, joka kohdistuu aina joko kansallisvaltioihin tai perusoikeuksiin. Lukuisissa maissa kautta maailman on tällä hetkellä valtava kiusaus rajoittaa perusoikeuksia terrorismin torjunnan varjolla. Emme halua myöskään käsitellä terrorismia pelkästään poliisiasiana. Tämä ei ole eikä sen pitäisikään olla oikea tapa torjua terrorismia. Emme halua demonisoida tiettyjä terroristeja, sillä näin tekisimme heistä sankareita, emmekä halua myöskään unohtaa iskujen uhreja. Meidän on muistettava näitä ihmisiä. Terroristit haluavat juuri päinvastaista: he haluavat meidän unohtavan uhrit.

Kiitoksia huomiostanne. Kiitän myös kaikkia kollegoitani mietinnön yksimielisestä hyväksymisestä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa. Toivon, että saavutamme jatkossa paljon yhteisvoimin.

 
  
MPphoto
 
 

  Mario Borghezio (IND/DEM), esittelijä. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Haagin ohjelmassa luetellut toimenpiteet, jotka koskevat ennen kaikkea rahanpesua, terrorismin rahoitusta ja jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa, on toteutettava nopeasti ja tehokkaasti. Tämä on yksi mietinnössäni esitetyistä tavoitteista. Tavoite on saavutettava siten, että otamme huomioon henkilötietojen yksityisyyden, mitä monet jäsenet ovat vaatineet keskustelun aikana. Näin voimme lujittaa vapautta, turvallisuutta ja oikeudenmukaisuutta Euroopan unionissa: kansainvälisellä terrorismilla uhataan vakavasti juuri näitä oikeuksia.

Terrorismia rahoitetaan ensisijaisesti ase- ja huumekaupalla, ja on selvää, että tällaista kauppaa hallitsevien ryhmien liiketoimissa on mukana myös virallisia pankki- ja rahoituslaitoksia. Terrorismin rahoituksen estämiseksi ja torjumiseksi toteutettavissa toimissa onkin keskityttävä juuri näihin instituutioihin. Tässä yhteydessä kiitämme lämpimästi sitoumuksesta, jonka komission jäsen Frattini – kiitämme häntä hänen kertomuksestaan – esitti komission puolesta: komissio aikoo esittää Euroopan parlamentille välittömästi ehdotuksen rahoitustoimien jäljitettävyyttä koskevasta lainsäädännöstä. Olemme tyytyväisiä tähän aloitteeseen, sillä se on mielestämme käytännöllinen, pikainen ja tehokas.

Toinen yhtä merkityksellinen kysymys on kuitenkin oikeudellinen yhteistyö. Miten yksittäiset tuomarit – ja Italiassa monet heistä osallistuvat tiiviisti ja tehokkaasti terrorismin torjuntaan – voivat toimia, jos heillä ei ole yhteistyön ja tietojenvaihdon edellyttämiä välineitä? Tämä ongelma on vielä ratkaistava.

Tarkoitukseni ei ole vähätellä monien parlamentin jäsenten esittämiä huolenaiheita, jotka liittyvät henkilötietojen suojaamiseen, mutta etusijalle on asetettava yksi vaatimus: meidän on murskattava terroristien päämajat, jotka ovat uhka kansalaisille. Tämän vuoksi on pohdittava huolellisesti tarvetta harjoittaa yhteistyötä tietojen vaihtamiseksi sekä vaatimusta, jonka mukaan meillä on oltava väline, jonka avulla voimme pysäyttää terrorismin reaaliajassa. Meidän on voitava toteuttaa tehokkaita toimia ja väliintuloja, jos haluamme välttää krokotiilinkyynelten vuodattamisen myöhemmin satojen ruumiiden ylle tällaisten iskujen tai – mikä vielä pahempaa – biologisten terrori-iskujen jälkeen.

On selvää, että terroristiryhmien organisoituminen ja operatiivinen kehittäminen edellyttävät jatkuvasti kehittyviä menettelytapoja ja tekniikoita, joihin lukeutuu myös soluttautuminen. Arvostan suuresti voittoa tavoittelemattomien hyväntekeväisyysjärjestöjen tekemää työtä ja niiden epäitsekkyyttä, ja tässä yhteydessä koin välttämättömäksi korostaa todellista vaaraa, joka liittyy terroristiryhmien soluttautumiseen voittoa tavoittelemattomiin hyväntekeväisyysjärjestöihin; monissa tutkimuksissa on jo todettu tällaista tapahtuneen. Näiden järjestöjen on varmistettava mahdollisimman suuri avoimuus varainhoidossaan käyttämällä ainoastaan virallisia pankkitilejä, siirtämällä varoja ainoastaan laillisia kanavia pitkin ja julkistamalla talousarvionsa. Näin suojataan myös hyväntekeväisyysalaa, joka on eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan ylpeys.

Älkäämme unohtako myöskään rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) antamien suositusten täytäntöönpanoa: suosituksilla on tärkeä merkitys kehitettäessä uusia sääntöjä pankkisiirtoja varten. Nämä säännöt ovat ehdoton edellytys, jos haluamme kyetä erittelemään siirtojen lähteen ja vastaanottajat, jotka eivät saa piileksiä haamuyritysten takana. Päätän puheenvuoroni palauttamalla mieliin edelleen täysin ratkaisemattoman kysymyksen rahoitus- ja veroparatiiseista, joita on sekä Euroopan unionin sisä- että ulkopuolella. Nämä alueet voivat tarjota tänäänkin suojaverhon kansainvälisille terroristijärjestöille, jotka uhkaavat eurooppalaisten rauhaa ja turvallisuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Antoine Duquesne (ALDE), esittelijä. – (FR) Arvoisa puhemies, terrorismi on epämääräinen ja monitahoinen ilmiö, joka on iskenyt Eurooppaan kovalla voimalla ja joka on valitettavasti jatkossakin suuri uhka demokratioillemme, ellemme onnistu saavuttamaan laajaa yhteisymmärrystä terrorismin torjumisesta, ellemme sitoudu määrätietoisesti yhteistyöhön ja ellemme hyväksy kaikenkattavaa strategiaa terrorismin hävittämiseksi.

Reagointi ei riitä: meidän on ennakoitava ja oltava vastustajaamme edellä. Ennen kaikkea terrorismi on tuomittava yksimielisesti poliittisella tasolla, mikä edellyttää, että Euroopan unioni ottaa käyttöön tehokkaita välineitä.

Tämän vuoksi olen tyytyväinen viiteen mietintöön, joista äänestämme tänään, sillä niissä kaikissa tuodaan julki hyvin täsmällisiä toimia tämän maailmaamme piinaavan vitsauksen torjumiseksi. Minua rauhoittaa vakaumus, jonka jaan jäsenten Diéz Gonzálezin, Mayor Orejan, Lambridinisin ja Borghezion kanssa. Toivon, että nämä mietinnöt hyväksytään hyvin huomattavalla enemmistöllä – ellei jopa yksimielisesti, mikä olisi ihanteellista.

Tietojenvaihdolla on keskeinen merkitys torjuttaessa terrorismin uhkaa ja laajamittaista rikollisuutta. Jotta tämä tietojenvaihto olisi todella tehokasta, meidän on kuitenkin tuotava kiireesti järjestystä ja yhtenäisyyttä jo olemassa oleviin valvontamenettelyihin ja varmistettava perusteellisilla arvioilla, että ne tuovat todellista lisäarvoa. Meidän on vältettävä turvallisuuden uhraamista tehokkuuden alttarilla, ja samalla on huolehdittava siitä, ettei tehokkuutta vaaranneta mitäänsanomattomilla latteuksilla.

Tehkäämme täysin selväksi, ettei meillä ole mitään pelättävää terrorismin vastaisessa sodassa, jos siihen ryhdytään demokraattisesti, määrätietoisesti ja lakia kunnioittaen. Vaarallista on, jos emme reagoi lainkaan. Tältä osin pidän ehdotusta neuvoston päätökseksi hyödyllisenä, koska sen avulla lujitetaan vertikaalista yhteistyötä ottamalla Europol ja Eurojust mukaan toimiin ja koska siinä edellytetään analyysiä. Ruotsin ehdotus on hyödyllinen, koska siinä vaaditaan ripeää kahdenvälistä tietojenvaihtoa osana jäsenvaltioiden yksiköiden välistä horisontaalista yhteistyötä. Mielestäni nämä ehdotukset täydentävät toisiaan.

Valiokunnassa hyväksytyillä tarkistuksilla tehostetaan näitä toimenpiteitä erityisesti edellyttämällä tietojen saantia aiemmista tuomioista, edistämällä hyödyllisten tietojen spontaania vaihtoa, asettamalla tietojenvaihdolle määräaikoja, edellyttämällä velvoitetta perustella kieltäytyminen tietojen antamisesta, edellyttämällä parlamentille esitettävää vuosikertomusta ja myöntämällä tulkintavalta yhteisöjen tuomioistuimelle. Lisäksi ehdotamme nyt ensimmäistä kertaa yhtenäisiä valvontamenettelyjä, joiden myötä kolmanteen pilariin kuuluvat yhteiset tietosuojanormit saatetaan samanarvoisiksi ensimmäiseen pilariin kuuluvien kanssa, ja erityisesti uuden yhteisen valvontaelimen perustamista. Näin on viimeinkin mahdollista ottaa hyvät käytännöt osaksi järjestysvaltaa hyvin yksinkertaisella ja erityisellä tavalla, mahdollisesti lainsäädännön avulla. Näin voimme sivuuttaa vastustuksen, jolla perustellaan hyvin usein toimettomuutta.

Vaikka meiltä kysytään vain mielipidettä, otamme aloitteen käsiimme muotoilemalla täsmällisiä ehdotuksia. Jos äänestystulos on selvästi myönteinen, kuten kävi valiokunnassa, neuvosto ja komissio eivät voi mitenkään sulkea korviaan ja sivuuttaa ehdotuksia, jotka ovat mielestäni hyvin tasapainoisia. Roolimme on poliittisesti erittäin tärkeä, ja olen varma, että komission jäsen Frattini ja neuvoston koordinaattori de Vries panevat sanottavamme merkille ja välittävät näkemyksemme eteenpäin.

Meidän on reagoitava kiireesti myös muihin elintärkeisiin kysymyksiin, kuten eurooppalaiseen rikosrekisteritietokantaan ja terrorismin rahoituksen torjuntaan, sillä terrorismi on riippuvainen rahoituksesta. Rahanpesun estämisestä ja laajamittaisen rikollisuuden rahoittajien ja heidän pankkitiliensä tunnistamisesta annetut säännökset ovat äärimmäisen tärkeitä.

Hyvät kollegat, kuten olen todennut, terrorismi on monitahoinen ilmiö. Nykyisin edessämme olevista uhkakuvista merkittävin on väkivalta, johon epämääräiset terroristiryhmittymät syyllistyvät vedoten väärin perustein islamiin. On kuitenkin olemassa muitakin uhkia. Torjuessamme terrorismia meidän on varmistettava, että tunnistamme eri kohteemme asianmukaisesti. Meidän on tiedostettava terrorismin ja laajamittaisen rikollisuuden väliset yhteydet. Lisäksi meidän on perustettava ennakkovaroitusjärjestelmä lujittamalla tiedotusyksikköjen välistä yhteistyötä ja suojaamalla suurimmassa vaarassa olevat kohteet aiempaa paremmin.

Myös ennaltaehkäisyn alalla on vielä paljon tehtävää. Emme saa antaa huijata itseämme verukkeilla, joita terroristit käyttävät perustellakseen tuomittavan toimintansa. Nämä verukkeet liittyvät kuitenkin ongelmiin, jotka ovat usein todellisia ja joita on käsiteltävä. Nämä ongelmat muodostavat hedelmällisen kasvualustan ihmisille, jotka ovat ajautuneet epätoivoon ja jotka ovat siksi alttiita terrorismin järjettömyydelle. Ennaltaehkäisyyn kuuluu myös ihmisten valistaminen vaaroista, jotka liittyvät tiettyihin lausumiin. Meidän on tuotava julki demokratian merkitys, joka liittyy niin keskustelun suvaitsevaisuuteen kuin toisten mielipiteen kunnioittamiseenkin.

Meidän on myös kyettävä reagoimaan asianmukaisesti pahimman tapahtuessa. Tällaisissa tilanteissa solidaarisuuden on oltava päivän sana – erityisen poliittisen solidaarisuuden, jonka myötä kaikki voimavaramme ohjautuvat avun tarjoamiseen ja jonka avulla voimme lopettaa tällaiset teot.

Meidän on ajateltava entistäkin enemmän terrorismin uhreja. Heidät on otettava mukaa prosessiin paitsi niin, että voimme vastata heidän huolenaiheisiinsa, myös niin, että voimme osoittaa heille toimivamme sen hyväksi, etteivät tällaiset katastrofit voi koskaan enää toistua.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tärkein aseemme torjuttaessa alkukantaisia iskuja on intohimoinen sitoutumisemme vapauteen ja demokratiaan, jotka perustuvat ihmisoikeuksiin. Toistan vielä, että toimimalla ennakoivasti ja yhtenäisesti voimme nujertaa ne, joiden unelmana on Euroopan sydämessä olevien ihanteiden tuhoaminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Nuno Alvaro (ALDE), esittelijä. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa neuvoston koordinaattori de Vries, hyvät kollegat, jäsen Duquesne on jo kuvannut yksityiskohtaisesti tarvetta toimia terrorismin taltuttamiseksi, torjumiseksi ja ehkäisemiseksi Euroopassa ja kaikkialla maailmassa.

Kun tarkastelemme käsiteltävinä olevia mietintöjä ja erityisesti omalla vastuullani olevaa mietintöä tietojen säilyttämisestä, haluan muistuttaa parlamenttia siitä, mitä Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on sanonut terrorismin torjunnasta: hallitusten on jatkuvasti pohdittava, vaarantavatko ne kaikilla käyttämillään voimavaroilla ja kaikilla toteuttamillaan toimilla – olivatpa ne kuinka oikeutettuja tahansa – todellisuudessa sen, mitä niillä pyritään suojelemaan. Joissakin tapauksissa vaarassa saattaa olla vapaan yhteiskunnan olemassaolo, toisissa taas oikeus henkilökohtaiseen yksityisyyteen.

Kannatan täydestä sydämestäni varjoesittelijöiden näkemystä, jonka mukaan emme pohjimmiltaan vastusta Yhdistyneen kuningaskunnan, Irlannin, Ranskan ja Ruotsin hallitusten ehdotuksia, ja haluan ilmaista tässä yhteydessä kiitokseni varjoesittelijöille. Toimenpiteillä, joilla rajoitetaan merkittävästi perusoikeuksia, on – kuten kaikki oikeustieteen opiskelijat oppivat ensimmäisellä lukukaudellaan missä tahansa eurooppalaisessa yliopistossa – aina oltava asianmukainen oikeutus. Vaadimmekin voimakkaasti, että tällaisten toimenpiteiden tarpeellisuus arvioidaan ja että ne toteutetaan vain, jos ne ovat arvioinnin mukaan oikeutettuja. Tämä arviointi ei saa rajoittua pelkästään toimenpiteiden tarpeellisuuden toteamiseen, vaan siinä on myös hahmoteltava edut, joita liittyy julkisista tietoliikenneverkoista – Internetistä, puhelinverkoista, matkapuhelinverkoista ja tekstiviesteistä – saatavien tietojen säilyttämiseen; nämä tiedot voivat liittyä keneen tahansa 450 miljoonasta ihmisestä.

Tässä yhteydessä haluan tarkastella vielä kerran merkittävää ongelmaa, joka liittyy menettelyyn. Olen kiitollinen saamastamme tiedonannosta, mutta hyvällä tahdollakin on todettava, että menettelyssä on vielä paljon parantamisen varaa. Mietintö, josta tänään äänestätte, perustuu viime vuoden huhtikuussa laadittuun luonnokseen. Tällä välin neuvoston ehdotusta on tarkistettu useaan otteeseen. Viimeisin ehdotus esitettiin 24. toukokuuta, ja sen jälkeen komissio on tehnyt aloitteen omien ehdotustensa esittämiseksi. Parlamentti ei ole ajan tasalla näiden ehdotusten suhteen, koska emme ole osallistuneet viimeaikaisiin keskusteluihin siinä määrin, että olisimme saaneet uuden asiakirjan virallisia kanavia pitkin. Näin ollen voidaan tuskin odottaa, että ilmaisisimme rajattoman innostuksemme muiden toimielinten yhteistyövalmiudesta tässä asiassa. Jos haluamme onnistua terrorismin torjunnassa, meidän olisi kenties syytä pohtia hieman, millä tavoin toimielinten välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa.

Käsitelläkseni lyhyesti itse mietintöä totean, että löysimme vanhasta versiosta teknisiä puutteita, jotka liittyvät täytäntöönpanomahdollisuuksiin. Samanlaisia puutteita saattaa hyvin esiintyä myös uudessa versiossa. Kyse on sellaisten tietokantojen luomisesta, jotka soveltuvat niin suuren tietomäärän tallentamiseen ja säilyttämiseen kuin on mahdollista ja tarpeellista: kyse on sen selvittämisestä, miten helposti nykyisen ehdotuksen sisältämiä säännöksiä voidaan kiertää ja miten helppoa tai vaikeaa pakollisten rakennemuutosten toteuttaminen voi ja saa olla eri aloille – ja tämä on asian taloudellinen ydin – ilman, että alojen edustajille on maksettava korvauksia. Kenties joissakin uusista ehdotuksista on tuotu julki erilaisia säännöksiä viimeksi mainitun näkökohdan osalta, mutta ainakaan se versio, johon meidän oli pohdintamme perustettava, ei sisältänyt korvauksiin liittyviä säännöksiä.

Toinen kysymys, jota meidän oli tarkasteltava, oli luonteeltaan oikeudellinen: missä määrin ehdotettu järjestelmä on yhteensopiva Euroopan ihmisoikeussopimuksen yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista koskevan 8 artiklan kanssa. Missä määrin on kansallisissa perustuslaeissamme suojattujen perusoikeuksien mukaista, että kaikkien unionin kansalaisten tietoja säilytetään? Esimerkiksi Saksassa näihin perusoikeuksiin kuuluu oikeus päättää omien henkilötietojen julkistamisesta ja käytöstä, ja luultavasti kaikissa jäsenvaltioissa on taattu myös oikeus puhelinsalaisuuteen. Missä maassa puitepäätös julistetaan ensimmäisenä perustuslain vastaiseksi, jos sitä ylipäätään hyväksytään?

Toinen näkökohta on ensimmäisen asiakirjan perusteluista välittyvä poliittinen viesti. Perustelujen mukaan järjestelmä on suunniteltava tarkoituksellisesti niin, että se käsittää myös ihmiset, joita ei ole koskaan epäilty. Näin järjestelmän avulla voidaan torjua terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta mahdollisimman tehokkaasti. Ehkäpä voisimme etsiä vaihtoehtoista ratkaisua muiden tarjolla olevien mahdollisuuksien joukosta. Meillä on tietoverkkorikollisuutta koskeva yleissopimus, jossa ehdotetaan keinoja saavuttaa järkevä tasapaino tietojen tallennuksen ja tietosuojan välillä: esimerkkinä mainittakoon tietojen jäädyttäminen ja sellaisten tietojen säilyttäminen, jotka ovat jo palveluntuottajan hallussa. Tässä yleissopimuksessa ehdotetaan useita ratkaisuja, joita ei ole vielä pantu täytäntöön yhdessäkään maassa. Tässä kohden alkaa helposti ihmetellä, onko halu tarttua ripeästi toimeen vienyt tässä tapauksessa voiton järkevästä pohdinnasta, erityisesti kun otetaan huomioon, että neuvosto sai toimeksiantonsa 25. maaliskuuta viime vuonna, täsmälleen kaksi viikkoa Madridissa tehtyjen järkyttävien hirmutöiden jälkeen.

Toivon, että täältä lähettämämme viesti tulkitaan oikein. Haluamme tehdä yhteistyötä, mutta haluamme myös, että valittu menettelytapa on oikea. Kuten mietinnöstä ilmenee, me katsomme ja oikeudelliset yksiköt katsovat, että tämä kysymys kuuluu EU:n perustamissopimuksen ensimmäiseen pilariin eli kysymyksiin, joissa parlamenttia ei ainoastaan kuulla vaan joissa se myös osallistuu yhteiseen päätöksentekoon. Ehkäpä tämä näkökohta voidaan ottaa huomioon, ja ehkäpä saamme tällöin osaksemme saman arvostuksen, jolla itse suhtaudumme työssämme muihin toimielimiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Karl-Heinz Florenz (PPE-DE), kysymysten esittäjä. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission puheenjohtaja, tämän keskustelun yhteydessä olisin hyvin kiinnostunut kuulemaan, miten Euroopan unioni yleensä ja neuvosto erityisesti keskittyvät bioterrorismikysymykseen. Mielestäni ei ole epäilystäkään siitä, että hyvä ja asianmukaisesti toimiva ulkopolitiikka on paras ennaltaehkäisevä mekanismi. Osa eurooppalaisesta äänestäjäkunnasta ei valitettavasti ole täysin ymmärtänyt tätä viime viikkoina, mistä me olemme varmastikin osaltamme vastuussa.

Oli miten oli, emme voi sulkea silmiämme siltä, että olemme vaarassa joutua kasvokkain bioterrorismiongelman kanssa. Toivomme, ettei näin käy, mutta haluaisin kuulla komissiolta ja neuvostolta, miten ne valmistautuvat bioterrorismiin. Haluaisin myös tietää, miten nämä valmistelut ovat edenneet kuluneen vuoden ja viime kuukausien aikana yhteisen eurooppalaisen koordinaattorin nimittämisen jälkeen. Jos ne huhut pitävät paikkansa – mitä en toivo – joiden mukaan yhteistyö on ollut surkeaa koko kotimaatani ympäröivällä alueella, haluaisin tietää, mitä toimenpiteitä komissio ja neuvosto parhaillaan toteuttavat puuttuakseen asiaan tosissaan. Ei ole epäilystäkään siitä, että tämä on eurooppalainen hanke ja että eurooppalainen ulottuvuus tuo mukanaan lisäarvoa. Odotan mielenkiinnolla komission kommentteja.

 
  
MPphoto
 
 

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, käsittelen samalla kertaa monia esittelijöiden esiin nostamia arkaluonteisia kysymyksiä. Olen kuunnellut esittelijöitä hyvin tarkkaavaisesti, ja kiitän vilpittömästi siitä, että he ovat kiinnittäneet huomiota kysymyksiin, jotka ovat poikkeuksellisen tärkeitä Euroopan demokraattisen elämän kannalta.

Mielestäni terrorismi todella merkitsee 21. vuosisadan uutta hirmuvaltaa, jolla pyritään rajoittamaan vapauksiamme ja ihmisten perusoikeuksia – oikeutta elämään ja ruumiilliseen turvallisuuteen. Siksi kannatan lähestymistapaanne. Nyt tarvitaan reagointia, joka merkitsee Euroopan unionin osallistumista ja voimakasta kansainvälistä yhteistyötä. Kyse ei ole hätäratkaisusta: meidän on piettävä terrorismia pysyvänä uhkana, joka edellyttää strategiaa ja ennen kaikkea konkreettisia toimia, kuten monet ovat todenneet.

Vasta viime perjantaina neuvosto hyväksyi tältä pohjalta Luxemburgissa komission ehdottaman toimintasuunnitelman, joka sisältää joitakin uusia ja omasta mielestäni tehokkaita ehdotuksia. Nämä ehdotukset pannaan täytäntöön jo seuraavien kuukausien aikana, ja niillä täydennetään jo käynnissä olevia toimia. Kuten jäsen Mayor Oreja perustellusti totesi, käsittelemme yhden strategian eri näkökohtia, emme toimenpideluetteloa. Kyse on poliittisesta suunnitelmasta, jonka suhteen parlamentti, neuvosto ja komissio voivat ja niiden selvästikin täytyy työskennellä yhdessä.

Eräs keskeisimmistä periaatteista piilee mielestäni siinä, ettei terrorismin torjunta merkitse ihmisten vapauksien rajoittamista, päinvastoin. Olisi suuri poliittinen virhe, jos myös ihmisten perusoikeuksista jouduttaisiin luopumaan terrorismin edessä – jos niitä jouduttaisiin uhraamaan tai jopa hävittämään. Kaikkien näiden mietintöjen polttopisteessä onkin tasapaino yhtäältä ennaltaehkäisevien toimien ja torjunnan ja toisaalta perusoikeuksien ja vapauksien välillä.

Sallinette minun nyt esittää joitakin lyhyitä huomioita meille esitellyistä mietinnöistä. Jäsen Díez González on todellakin oikeassa painottaessaan käytettävissä olevan toimintasuunnitelman tärkeyttä: tämän suunnitelman avulla voisimme erityisesti valvoa jäsenvaltioita niiden pannessa täytäntöön toimenpiteitä, joista on päätetty. Olisi todella ristiriitaista, jos meillä ei olisi strategian määrittämisen jälkeen mekanismia strategiassa hahmoteltujen toimenpiteiden täytäntöönpanon valvomiseksi. Toimintasuunnitelma ja sen täytäntöönpano ovatkin jatkossa komission painopisteitä. Kuten monet teistä jo tietävät, yksi perjantaina Luxemburgissa hyväksytyn toimintasuunnitelman tärkeimmistä rakenneosista oli juuri pysyvän valvontavälineen luominen.

Komissio ehdottaa kertomuksen laatimista määräajoin, käsittääkseni puolen vuoden välein. Tämä kertomus on luonnollisesti julkinen, ja siinä käsitellään täytäntöönpanomenettelyjä ja täytäntöönpanon laatua kaikkien jäsenvaltioiden toteuttamien toimien osalta. Mitä tulee esimerkiksi tiettyihin jäsen Díez Gonzálezin mietinnössä käsiteltyihin näkökohtiin, työstämme parhaillaan tiedonantoa räjähteistä, sytyttimistä ja tuliaseista sekä toista tiedonantoa, joka koskee terroristien radikalisointia ja värväystä. Näiden toimenpiteiden lisäksi esitämme selkeästi ja nopeasti joukon ehdotuksia, jotka liittyvät terrorismin rahoitukseen – palaan tähän kysymykseen myöhemmin – ja erityisesti tiettyihin järjestöihin, jotka avustavat ja tukevat terrorismia. Työskentelemme luonnollisesti pannaksemme täytäntöön ARGUS-järjestelmän, joka tulee tutuksi monelle teistä. Olen varma, että tämän järjestelmän avulla komissio voi luoda verkoston, joka kattaa kaikki olemassa olevat nopean toiminnan järjestelmät. Tavoitteena on saada aikaan eurooppalainen verkosto, joka mahdollistaa välittömän, sanoisin jopa reaaliaikaisen tietojenvaihdon kaikkien jäsenvaltioiden välillä terrori-iskun tapahtuessa.

Jäsen Mayor Orejan mietinnössä painotetaan hyvin perustellusti tietojenvaihdon kehittämisen tärkeyttä, kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä, kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävää vuoropuhelua – joka on olennainen näkökohta – sekä terrorismin uhrien auttamista ja tukemista. Komissio aikoo työskennellä tiiviisti myös viimeksi mainitun näkökohdan parissa. Nähdäkseni tässä työssä, jonka parlamentti on aloittanut tänään esittelemällä mietinnöt, on otettava yhä suuremmassa määrin huomioon niin terrorismin uhrit kuin tietenkin myös terrori-iskujen tekijät.

Avain tämän strategian onnistumiseen piilee mielestäni osallisuuden periaatteessa: yhteiskunnan kaikkien toimijoiden, sekä julkisten että yksityisten, on voitava osallistua terrorismista käytävään demokraattiseen keskusteluun. Uskon, että voimme rauhoittaa kansalaisia antamalla heille asianmukaista tietoa, joka ei ole uhkaavaa eikä liioiteltua vaan päinvastoin selkeää. Voimme rauhoittaa kansalaisia kertomalla heille, että olemme toteuttamassa käytännön toimia ja että hienosäädämme niitä yhdessä: näin kansalaiset tietävät, että Euroopan unionin suuret toimielimet työskentelevät nyt ja jatkossakin ennakoivasti.

Kriittisten infrastruktuurien suojaamisesta totean, että pidän jäsen Lambrinidisin mietintöä erittäin myönteisenä. Yksi suurimmista terrorismin uhkakuvista liittyy kiistatta infrastruktuureihin, ja juuri tällä alalla julkisten instituutioiden, kaikkien hallintotasojen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö on välttämätöntä. Komission tarkoituksena on esittää parlamentille vuoden loppuun mennessä ehdotus Euroopan kriittisen infrastruktuurin suojeluohjelmasta. Eräs ohjelman kohdista liittyy mahdollisuuteen saada välitöntä ja oikea-aikaista tietoa – eräänlainen ennakkovaroitus – terrori-iskun uhatessa.

Voin kertoa teille, että Brysselissä on parhaillaan käynnissä tätä aihetta käsittelevä merkittävä seminaari, johon osallistuu 150 edustajaa 25 jäsenvaltiosta. Tämän kokouksen anti on myönteinen: tulevan ohjelman tärkeimmistä elementeistä vallitsee laaja yhteisymmärrys. Järjestämme syyskuussa vielä toisen eurooppalaisen julkisen seminaarin voidaksemme esitellä konkreettisen ohjelman vuoden loppuun mennessä. Tässä yhteydessä meillä on käytettävissämme 1,5 miljoonaa euroa tutkimuksiin, jotka liittyvät parhaisiin käytäntöihin jäsenvaltioiden välisessä kriittisten infrastruktuurien turvallisuusnormeja koskevassa tietojenvaihdossa. Jokaisen jäsenvaltion on selvästikin investoitava alueellaan oleviin rakenteisiin.

Jäsen Borghezion mietinnön aiheena on terrorismin rahoitus, ja voin todeta olevani esittelijän kanssa yhtä mieltä mietinnön pääkohdista. Voittoa tavoittelemattomien järjestöjen osalta komissio laatii parhaillaan eräänlaisia eurooppalaisia käytännesääntöjä, joiden tarkoituksena on vähentää alan haavoittuvuutta. On havaittu, että nämä järjestöt ovat tietyissä tapauksissa tukeneet terroristijärjestöjä joko suoraan tai epäsuorasti. Jotta onnistuisimme tavoitteessamme, pyydämme kuitenkin laajamittaista yhteistyötä voittoa tavoittelemattomilta järjestöiltä itseltään ja kansalaisyhteiskunnalta, joka haluaa meidän tapaamme päästä eroon kaikista niistä, jotka millään tavoin tukevat terrorismia. Mielessämme on totisesti myös aiempaa parempi terrorismin rahoitukseen liittyvä tietojenvaihto kansallisten viranomaisten välillä. Arvioimme tätä kysymystä parhaillaan, ja komissio on laatimassa siitä tiedonantoa.

Eräs äärimmäisen arkaluonteinen kysymys on myös rahoitustoimien jäljitettävyys. Koska meiltä puuttuvat tarvittavat välineet rahoitustoimien jälkien tutkimiseksi, on selvää, ettei meillä ole myöskään tehokasta välinettä, jolla terrorismin rahoitus saataisiin kuriin. Tältä osin tavoitteenamme on esittää kesään mennessä parlamentille ja neuvostolle asetusluonnos niistä tiedoista ja välineistä, joita käytetään rahoitustoimien jäljittämisessä.

Seuraavaksi käsittelen jäsen Duquesnen kolmea mietintöä, joiden aihe – terrorismin vastaisten toimien ja henkilötietojen suojelun välinen yhteys – on erityisen lähellä sydäntäni. Mielestäni on syytä pitää voimassa tarkistukset, joiden tarkoituksena on täydentää ja parantaa Ruotsin ehdotusta. Näissä tarkistuksissa otetaan huomioon Puolassa joitakin päiviä sitten pidetty tärkeä konferenssi, ja niissä korostetaan jokaisen ihmisen oikeudetta henkilötietojen suojeluun myös aikana, jona olemme kasvokkain terrorismin kanssa. Meidän on siis löydettävä tasapaino: kukaan ei voi kuvitella luopumista terrorismin ehkäisystä ja torjunnasta, mutta yksilön perusoikeudet on säilytettävä.

Kannatan jäsen Duquesnen ajatuksia Europolin ja Eurojustin roolista. On tärkeää taata näille elimille pääsy laajoihin tietoihin, jotta ne voivat suoriutua tehokkaasti tietojenvaihdosta ja koordinoinnista. Europolin johtaja sai joitakin päiviä sitten tietoonsa yksikön uuden vastuualueen, johon edellä mainitut toimet kuuluvat.

Jäsen Alvaro on käsitellyt perusoikeuksien kunnioittamisen periaatetta, ja olen itsekin puhunut usein samasta aiheesta. Henkilötietojen suojelun periaatteen on vastattava todellisia tarpeita. Henkilötietoja ei voida suojella, ellei tämä suojelu vastaa tiettynä aikana määritettyjä tavoitteita, mutta pääsyä näihin tietoihin ei voida myöntää muille kuin toimivaltaisille poliisi- ja tutkimusviranomaisille, joilla on lakisääteinen oikeus niiden käsittelyyn. Valmistelemme parhaillaan asiaa koskevaa säännöstä, jonka oikeusperusta on mielestäni nykyistä tarkoituksenmukaisempi ja jota hahmottelin perjantaina oikeus- ja sisäasioiden neuvoston kokouksessa. Esittelen varsinaisen tekstin tämän kesän loppuun mennessä.

Lopuksi haluan käsitellä lyhyesti bioterrorismia. Esittelijä tietää, että komissiolla on joitakin toimivaltuuksia mutta ei kuitenkaan kaikkia. Komissio voi valvoa elintarviketurvallisuutta, lääkekauppaa, jäsenvaltioiden välistä koordinointia, väestönsuojelua ja tutkimuksen rahoitusta. Tämä ei ole mitään pikkunäpertelyä. On kuitenkin jäsenvaltioiden vastuulla tehdä käytännön päätökset tehokkaista ehkäisytoimista ja reagoinnista mahdolliseen terrori-iskuun. Tiedätte, että vuonna 2005 tehtiin bioterrori-isku, jonka yhteydessä löydettiin jälkiä pernarutosta, ja että iskun jälkeen perustettiin kansanterveyden turvaamista käsittelevä korkean tason ryhmä ja tehokas yhteistyöohjelma, jolla edistetään ennaltaehkäisyä ja nopeaa reagointia. Parhaillaan tehtävä yhteistyö on toimivaa, ja voimme kertoa, että olemassa olevan järjestelmän avulla voidaan antaa nopea hälytys biologisen, kemiallisen tai radiologisen iskun tapahtuessa. Järjestelmä toimii ympärivuorokautisesti kaikkina viikonpäivinä. Monilla komission toteuttamista toimista parannetaan valmiuden ja ennaltaehkäisyn tasoa: kehitämme simulaatioita, joilla varaudutaan mahdollisiin bioterrori-iskuihin ja joista kaksi suoritetaan tänä vuonna, jotta ennaltaehkäisyn ja nopean reagoinnin tasoa voidaan arvioida käytännössä.

Laadimme parhaillaan myös suuntaviivoja lääketieteellisten diagnoosien hallinnoimiseksi tilanteissa, joissa bioterroristit levittävät vaarallisia aineita. Lisäksi valmistelemme koulutuskursseja yhdessä Europolin kanssa ja tuemme kansallisia hätäsuunnitelmia, joiden avulla pyritään varaamaan saataville riittävästi rokotteita ja hätäapua. Kuten tiedätte, komission jäsen Kyprianou avasi viikko sitten tärkeän tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen. Tuemme jäsenvaltioita jatkossakin näissä kysymyksissä.

Haluan nostaa esiin vielä kaksi käytännöllistä ehdotusta. Ensimmäinen niistä on terveyttä ja kuluttajansuojaa koskevan eurooppalaisen ohjelman hahmottelu. Tämän ohjelman avulla pyrimme lisäämään rahoitusta, joka kohdistetaan ennaltaehkäisyyn ja nopeaan reagointiin kansanterveydellisissä hätätilanteissa. Olemme ehdottaneet myös kansanterveydellisistä hätätilanteista aiheutuvien kustannusten korvaamista solidaarisuusrahastosta 1 miljardiin euroon saakka. Toiseksi – ja tämä on viimeinen huomioni – mainitsen tärkeän aloitteen, jonka olemme nimenneet puiteohjelmaksi. Kyseessä on seuraavaa yhteisön talousarviota varten suunniteltu ja hyväksytty ohjelma, jossa keskitytään turvallisuutta koskevaan valmiuteen ja ennaltaehkäisyyn. Ohjelma kattaa luonnollisesti myös varojen kohdistamisen mahdollisen bioterrori-iskun tapahtuessa.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Jaime Mayor Oreja (PPE-DE), ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelija. (ES) Arvoisa puhemies, tässä hyvin lyhyessä puheenvuorossa haluan korostaa tietojenvaihdon merkitystä torjuttaessa sellaista terrorismia, josta parhaillaan keskustelemme.

Pidän jäsen Duquesnen mietintöä hyvin tarkoituksenmukaisena, sillä siinä nostetaan esiin tämä äärimmäisen tärkeä kysymys. Meillä on oltava rohkeutta kutsua torjumaamme järjestöä sen oikealla nimellä, ja on päivänselvää, että vastassamme on fundamentalistiryhmiä, jotka eivät edusta islamia vaikka väittävätkin toimivansa sen nimissä.

Tieto on mielestäni erittäin tärkeää: kyseessä on kasvava ilmiö, jota emme tunne käytännöllisesti katsoen lainkaan, ja tällaisen ilmiön kohdalla tieto on elintärkeää. Emme todellakaan tiedä, miten nämä ryhmät toimivat, ja ennen kaikkea meidän on mahdotonta ymmärtää niiden aikakäsitystä. Ne eivät ole samanlaisia kuin järjestöt, joilla on samanlainen aikakäsitys kuin meillä. Meidän on hyvin tärkeää kyetä työskentelemään yhdessä ymmärtääksemme näiden ryhmien saamaa sosiaalista tukea, kun otetaan huomioon, että terroristit ovat valmiit kuolemaan, uhraamaan henkensä, näissä iskuissa. Tällaista ei tapahdu muunlaisissa järjestöissä.

Tämän vuoksi on tärkeää, että korostamme pelkän Europolin sijaan myös kansallisten poliisivoimien saamien tietojen vaihtoa. Eurooppalaiseen hankkeeseen on yhdistyttävä riittävä valmius edistää kansallisten poliisivoimien välistä tietojenvaihtoa, sillä niiden yksiköt työskentelevät käsittelemämme ilmiön parissa erityisen tiiviisti.

Neuvoston, komission ja parlamentin on tämän vuoksi luotava uusia foorumeita tietojenvaihdon edistämiseksi sellaisten poliisiyksiköiden välillä, jotka työskentelevät tämän arkaluonteisen ja vaikean kysymyksen parissa.

 
  
MPphoto
 
 

  István Szent-Iványi (ALDE), ulkoasiainvaliokunnan lausunnon valmistelija. (HU) Eräs vapaiden demokratioiden suurimmista ja monitahoisimmista haasteista on kansainvälinen terrorismi. Terrorismin kohteena on ennen kaikkea turvallisuutemme, mutta samalla se vaarantaa perin pohjin myös vapautemme. Meidän on löydettävä keinoja, joiden avulla voimme puolustautua terrorismia vastaan ja suojata turvallisuuttamme ilman, että uhraamme samalla kansalais- ja ihmisoikeutemme. Kiitän jäsen Duquesne'ta siitä, että hän käsittelee mietinnössään tätä pulmaa. Esittelijä tietää, että nopea ja tehokas tietojenvaihto on avain koko ongelmaan, mutta toisaalta juuri tästä tietojenvaihdosta aiheutuu henkilötietojen suojeluun liittyviä huolia. Tässä yhteydessä jäsen Duquesne esittää erittäin hyvän ehdotuksen, jota kannatan: hän ehdottaa, että perustamme elimen, joka valvoo koko prosessin kehittymistä. Ennen kuin nämä uudet toimenpiteet on pantu täytäntöön, meidän on kuitenkin pidettävä ohjenuoranamme kunkin maan voimassa olevaa lainsäädäntöä, joka takaa kansalaisten henkilötiedoille parhaan mahdollisen suojan.

Esitämme nyt toista kertaa, että maat, jotka eivät vielä ole unionin jäseniä mutta hakevat jäsenyyttä, olisi sisällytettävä tähän tietojenvaihtoon. Pitäkäämme niiden sisällyttämistä ainakin vaihtoehtona. Nämä maat ovat kohta eurooppalaisen perheen jäseniä, ja ne ovat joka tapauksessa naapurimaitamme, joita uhkakuvat koskevat siinä missä meitäkin. Lopuksi suosittelemme ja pyydämme, että Euroopan unionin jäsenvaltiot ratifioivat terrorismin torjunnasta tehdyt kansainväliset sopimukset mahdollisimman nopeasti. Monet jäsenvaltiot eivät valitettavasti ole vielä ratifioineet suurta osaa näistä kansainvälisistä sopimuksista, ja siksi meillä ei ole käytettävissämme yhteisiä välineitä terrorismin tehokkaaksi torjumiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Antonio López-Istúriz White (PPE-DE), oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tänä aikana terrorismin torjunta, ehkäiseminen ja poistaminen maailmankartalta on asetettava ehdottomalle etusijalle Euroopan unionin tavoitteissa ja toimissa.

Emme saa unohtaa, että Espanjaa ja Eurooppaa vastaan hyökättiin julmalla ja pelkurimaisella tavalla 11. maaliskuuta, koska Espanja ja Eurooppa edustavat niiden vapauksien mallia, joita me tässä parlamentissa yritämme aina turvata. Tuo päivä, 11. maaliskuuta, merkitsi käännekohtaa Espanjan, Euroopan ja siten myös Euroopan unionin historiassa. Kyseisestä hetkestä lähtien on ollut välttämätöntä tiedostaa, ettei terrorismi edusta yhtenäistä, homogeenista ja jakamatonta todellisuutta.

Päinvastoin: isku osoitti, että on olemassa monia erilaisia terrorismin lajeja. Siksi terrorismin eri lajien torjumisessa käytettävät välineet eivät saa olla yleisiä vaan erityisiä ja ne on mukautettava kuhunkin lajiin. Tästä näkökulmasta tarkasteltuna al-Qaidan terrorismia ei voida torjua samalla tavoin kuin ETA:n tai IRA:n terrorismia. Sitä ei tietenkään voida torjua myöskään niin, että kiellämme sen olemassaolon – kuten jotkut Euroopan parlamentin jäsenet haluavat – poistamalla kaikki al-Qaidaa koskevat maininnat terrorismin vastaisista asiakirjoistamme. Meidän olisi pitänyt jo oppia, että jos unohdamme historian, olemme tuomitut toistamaan sitä.

Jos haluamme, että terrorismin torjunta on tehokasta, toimiemme on perustuttava ennaltaehkäiseviin mekanismeihin, mistä osin olen täysin samaa mieltä komission jäsenen kanssa. Torjunta ei saa perustua yksinomaan reagointimekanismeihin, sillä paras tapa torjua terrorismia on sen ehkäisy. Olen täysin samaa mieltä jäsen Mayor Orejan kanssa siitä, että ennaltaehkäisyn on perustuttava ripeään ja kahdenväliseen tietojenvaihtoon jäsenvaltioiden erikoisyksikköjen välillä, Europoliin ja Eurojustiin suuntautuvan järjestelmällisen tiedonsiirron edistämiseen sekä rekisterien, kuten eurooppalaisen rikosrekisterin, luomiseen tutkimusten helpottamiseksi.

Mitkään vaikeudet eivät saa estää meitä suojelemasta vapautta ja oikeutta elämään. Oikeuden ja elämän puolustamisen on oltava aina etusijalla tässä taistelussa.

 
  
MPphoto
 
 

  Angelika Niebler (PPE-DE), teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija. (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, valmistelin teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon tietojen säilyttämisestä, ja keskityn puheenvuorossani yksinomaan tähän aiheeseen.

Ennen kuin aloitan, haluan kuitenkin kiittää esittelijää ja kaikkia muita, jotka ovat osallistuneet tähän työhön. On kiistatonta, että Euroopan unionin demokratioiden on noustava vastustamaan rikollisuuden ja terrorismin muodostamaa uhkaa ja pyrittävä nujertamaan nämä ilmiöt. Komission ehdotuksella tallennettujen ja käsiteltyjen tietojen säilyttämisestä voitaisiin edistää tämän tavoitteen saavuttamista, mutta ei asiakirjan nykymuodossa. Ehdotus puitepäätökseksi on syystäkin joutunut parlamentissamme voimakkaaseen ristituleen. Sallinette minun nostaa esiin joitakin kysymyksiä.

Ehdotuksessa ei vastata keskeiseen kysymykseen siitä, missä määrin tietojen säilyttäminen on itse asiassa tarpeellista ja tarkoituksenmukaista. Valitettavasti ehdotus ei sisällä vakuuttavaa näyttöä siitä, että ehdotetuilla toimilla voidaan todellisuudessa parantaa yhteistä kykyämme torjua rikollisuutta ja terrorismia. Ilman tällaista näyttöähän on täysin mahdotonta perustella huomattavia seurauksia, joita tällaisesta tietojen säilyttämisestä aiheutuu kansalaisille ja yrityksille.

Tiedän, että komissio työskentelee parhaillaan oman ehdotuksensa parissa. Kehotan komissiota kuitenkin – kirjoitin tästä asiasta henkilökohtaisesti komission jäsenelle Frattinille – teettämään riippumattoman arvion näistä vaikutuksista. Tässä yhteydessä on selvitettävä, onko suunniteltujen toimien tuoma hyöty asianmukaisessa suhteessa niiden hintaan.

Sallinette minun sanoa vielä muutaman sanan tähänastisesta menettelystä ja sitä koskevista säännöksistä: olisin toivonut parlamentin osallistuvan eri tavalla tämän arkaluonteisen kysymyksen käsittelyyn. Tietojen suojelu vaikuttaa konkreettisesti jokaiseen kansalaiseen ja jokaiseen yritykseen, ja se edellyttää asianmukaista lainsäädäntömenettelyä. EY:n perustamissopimuksen mukaan tämä merkitsee Euroopan parlamentin täysimääräistä osallistumista menettelyyn.

Yhteenvetona totean, että ehdotusta puitedirektiiviksi on mielestäni tarkistettava perusteellisesti Euroopan parlamentin esittämän arvostelun pohjalta.

(Suosionosoituksia)

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ONESTA

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Medina Ortega (PSE), oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. (ES) Arvoisa puhemies, käymme erittäin tärkeää keskustelua, ja haluan kiittää aluksi esittelijöitä ja erityisesti kollegojani Mayor Orejaa ja Díez Gonzálezia heidän laatimistaan mietinnöistä. Varsinkin jäsen Díez Gonzálezin mietintö on erittäin kunnianhimoinen: sen tarkoituksena on tarjota kansalaisille vahva suoja terrorismia vastaan.

Mielestäni yksi moderniin valtioon liittyvistä saavutuksista on ollut kansalaisten suojeleminen kaikenlaiselta rikollisuudelta. Vastassamme on nykyään hyvin pitkälle erikoistunut rikollisuuden laji, terrorismi, ja tämä edellyttää paitsi valtiollisten instituutioiden toimia myös kansainvälisellä tasolla tehtävää yhteistyötä.

Omalta osaltamme pidämme Euroopan unionin toimielinkehyksessä tehtävää yhteistyötä olennaisena, ja tässä yhteydessä halua korostaa Euroopan perustuslain nopean ratifioinnin merkitystä unionin kansalaisten kannalta. Perustuslaki nimittäin tarjoaa terrorismin torjuntaa varten kehyksen: perustuslain alussa tunnustetaan ihmisten oikeus elämään ja ruumiillinen koskemattomuus perusoikeuksiksi sekä suojataan vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue. Nämä tekstit olisi hyvä lukea, sillä vaikuttaa siltä, etteivät jotkut unionin kansalaisista tunne niitä vielä.

Euroopan perustuslain I-43 artiklaan sisältyvässä solidaarisuuslausekkeessa todetaan: "Unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat yhdessä yhteisvastuun hengessä, jos jäsenvaltio joutuu terrori-iskun taikka luonnonmullistuksen tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden kohteeksi."

Teksti jatkuu seuraavasti: "Unioni ottaa käyttöön kaikki käytettävissään olevat välineet, mukaan lukien jäsenvaltioiden sen käyttöön asettamat sotilaalliset voimavarat:

a) torjuakseen terrorismin uhan jäsenvaltioiden alueella;

– suojellakseen demokraattisia instituutioita ja siviiliväestöä mahdolliselta terrori-iskulta;

– antaakseen apua jäsenvaltiolle tämän alueella ja tämän poliittisten elinten pyynnöstä terrori-iskun tapahtuessa;

b) antaakseen apua jäsenvaltiolle tämän alueella ja tämän poliittisten elinten pyynnöstä luonnonmullistuksen tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden tapahtuessa."

Lisäksi Euroopan perustuslaissa määritetään mekanismi jäsenvaltioiden väliselle yhteistyölle.

Arvoisa puhemies, lopuksi totean, että unionin kansalaiset odottavat nyt meidän, eurooppalaisten poliitikkojen, edistävän Euroopan perustuslain ratifiointiprosessia niin, että meillä olisi pian käytettävissämme asianmukaiset välineet käsittelemämme vitsauksen torjumiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Agustín Díaz de Mera García Consuegra, PPE-DE-ryhmän puolesta. (ES) Arvoisa puhemies, aloitan kiittämällä kuutta esittelijää, joiden työ on ollut hyvin monimutkaista heidän pyrkiessään torjumaan terrorismia ja laatimaan yhteisen arvion terrorismin torjunnasta, joka tapahtuu laillisuuden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen ja tietojen suojelun pohjalta. Haluan kiittää nimeltä mainiten jäseniä Rosa Díezia, Jaime Mayoria, Stavros Lambrinidisia, Antoine Duquesnea, Mario Borgheziota ja Alexander Nuno Alvaroa.

Puheenvuoroni koskee dokumentoitua sitoutumista, vaatimatonta mutta perusteellisesti dokumentoitua sitoutumista terrorismin torjuntaan ja terrorismin uhrien tukemiseen ja suojeluun. Arvoisa puhemies, uhreja on kuultava, kunnioitettava ja suojeltava, ja kaiken tämän toteuttamiseen on kohdennettava varoja.

Terrorismin edessä ei voida tehdä myönnytyksiä. Terrorismirikoksia ei voida koskaan perustella, ja niiden tekijöitä on ajettava takaa kaikkialla maailmassa.

Arvoisa puhemies, terrorismin uhreja kohtaan tuntemani sitoumuksen innoittamana olen kuitenkin esittänyt tarkistuksen jäsen Borghezion mietintöön. Kyse on tarkistuksesta 4, joka liittyy terrorismin rahoitusmuotoihin.

Omassa maassani maksetaan niin kutsuttua vallankumousveroa, jota kerää terroristijärjestö ETA. Tämä vero on pahin kiristysmuoto Euroopan unionissa: se on kiristysmuoto, jossa kirjoitetaan baskiliikemiehille ja vaaditaan heitä rahoittamaan järjestön rikollista toimintaa. Arvioiden mukaan tämä rahoitus on suuruudeltaan noin 12–15 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tämä rahoitus lakkautettaisiin ja siitä tehtäisiin mahdotonta, kyseinen terroristiryhmä ei tulisi toimeen.

Tähän ilmiöön reagoidaan kolmella tavalla: jotkut maksavat, jotkut lähtevät maasta ja jotkut eivät maksa mutta joutuvat maksamaan kieltäytymisestään hyvin raskaan hinnan. Kansallisella korkeimmalla oikeudella on käytettävissään lainsäädäntö ja menettelyt näitä rikoksia varten. Siksi vetoan tänä aamuna erityisesti jäsen Roureen, jotta hän panisi sanani merkille, sillä parlamentin toiseksi suurimman ryhmän ja muiden ryhmien tuki on erittäin tärkeää. Pyydän teitä ystävällisesti hyväksymään tämän tarkistuksen ja tukemaan sitä sekä tarkistusta, jossa käytetään muita, hyväksyttävämpiä ilmauksia, kuten "kiristysmuoto, jota terroristijärjestö ETA kutsu vallankumousveroksi". Kyse on solidaarisuudesta niitä baskilaisia ja espanjalaisia liikemiehiä kohtaan, jotka kärsivät tällaisesta kiristyksestä.

Arvoisa puhemies, puheenvuoroni viimeiset sanat osoitan neuvoston koordinaattorille Gijs de Vriesille: uhka on olemassa jatkossakin. Koordinaattori de Vriesillä, joka tietää tämän, on oltava käytössään riittävästi varoja paitsi strategisten raporttien laatimiseen myös sellaisen viraston pyörittämiseen, joka kykenee torjumaan terrorismia tehokkaasti.

(Suosionosoituksia oikealta)

 
  
MPphoto
 
 

  Martine Roure, PSE-ryhmän puolesta. – (FR) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää esittelijöitä ja kaikkia kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan jäseniä, jotka ovat edistäneet tätä työtä ja tätä keskustelua hyvin tärkeällä tavalla.

Meidän on osoitettava määrätietoisuutemme sopimalla yhteisistä toimista terrorismin torjunnassa, sillä tehdessään rikoksiaan terroristijärjestöt eivät kunnioita kansallisia rajoja. Euroopan tason toimet ovatkin meille ainoa tehokas tapa vastata terrorismiin.

Unionin poliittisena perustyökaluna tällä alalla on oltava eurooppalainen toimintasuunnitelma. Näin ollen meidän on oltava kunnianhimoisia määrittäessämme erityisiä ratkaisuja ongelmiin, jotka piilevät terrorismin ja fundamentalismin taustalla. Emme saa kuitenkaan kiinnittää huomiota pelkästään turvallisuuspolitiikkaan, sillä terrorismi merkitsee kansalaistemme vapauksien kieltämistä.

Tämän vuoksi meidän on torjuttava terrorismia ennen kaikkea suojelemalla ja edistämällä aktiivisesti kansalaisten perusoikeuksia. Myös tämän Haagin ohjelmaan kuuluvan painopisteen on kuultava politiikkamme ytimeen. Jos haluamme puuttua terrorismin syihin, meidän on edistettävä demokratian ja solidaarisuuden arvoja. Meidän on kohdattava tilanteita, joihin liittyy äärimmäistä köyhyyttä ja sosiaalista osattomuutta ja jotka muodostavat aivan liian usein suotuisan maaperän ääriliikkeiden näkemyksille. Unionin sisällä meidän on torjuttava syrjintää, rasismia ja muukalaisvastaisuutta. Olisi mahdotonta hyväksyä, että terrorismia torjuttaessa edistettäisiin uusia syrjinnän muotoja.

Meidän on myös löydettävä tapa koordinoida Euroopan unionin sisäisiä ja ulkoisia terrorismin vastaisia toimia. Meidän on edistettävä vuoropuhelua unionin ulkopuolisten maiden kanssa erityisesti kehitysyhteistyön vilkastuttamiseksi. Ketään ei saada pakottaa epätoivoisiin toimiin epävakaan tilanteensa vuoksi.

Lisäksi on selvää, että liikennealan turvallisuudella on merkittävä osuus terrorismin torjunnassa. Tämä turvallisuus on kuitenkin saavutettava kunnioittaen kansalaisten oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietojensa suojeluun. Tätä taustaa vasten meidän on tehostettava toimiamme hyväksyäksemme asianmukaiset lainsäädännölliset ja operationaaliset toimet, kuten eurooppalainen pidätysmääräys, joka on keskeinen väline.

Terrorismin rahoitusta käsitellään myös kolmannessa rahanpesudirektiivissä, joka tarjoaa meille välineitä terrorismia tukevien verkostojen torjuntaan. Kehotammekin vahvistamaan Europolia ja Eurojustia niin, että ne voivat todella koordinoida terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa Euroopassa.

Meidän on kuitenkin annettava myös kansalaisillemme takeet siitä, että suojelemme heidän yksityiselämäänsä. Tämä on mahdollista vain, jos tietojen säilyttäminen sisällytetään välineenä ensimmäiseen pilariin henkilötietojen suojelun varmistamiseksi. Valitettavasti tätä prosessia on hidastanut jäsenvaltioiden poliittinen haluttomuus tehdä unionin päätöksistä todella tehokkaita.

Yhteenvetona haluan todeta, että järkiajattelu joudutaan aina uhraamaan vihan, väkivallan ja pelon edessä. Elämme fundamentalismin, fanaattisuuden ja terrorismin aikakaudella. Maailma näyttää tulehtuneen poliittisesti ja taloudellisesti, ja on elintärkeää, että me Euroopan unionissa luomme uutta uskoa demokratiaan ja taisteluun kaikkia niitä epäoikeudenmukaisuuden ilmentymiä vastaan, jotka muodostavat suotuisan maaperän väkivallalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Ignasi Guardans Cambó, ALDE-ryhmän puolesta. (ES) Arvoisa puhemies, en ole varma, puhunko Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän puolesta vai omasta puolestani, mutta uskon puhuvani lähinnä omasta puolestani.

Oli miten oli, on selvää, että tämä on tärkeä keskustelu. Parlamentille esitellään tänään useita mietintöjä, joista jokainen on kulkenut omaa tietään valiokuntavaiheen läpi, ja yhdessä ne osoittavat hyvin selvästi, miten tärkeänä parlamentti pitää tätä keskustelua.

Näiden mietintöjen esittelijät ansaitsevat kiitoksemme, ja meidän on myös syytä olla tyytyväisiä, että he ovat pitäneet tarpeellisena hyväksyä monia tarkistuksia, joilla mietintöjä on parannettu ja joilla on selkeytetty joitakin alkuperäisten tekstien ilmauksia – toisinaan hyvinkin huomattavasti. Parlamenttimme tuo tänään joka tapauksessa hyvin selvästi julki sitoumuksensa äärimmäisen tarmokkaaseen terrorismin torjuntaan niin valvonnan kuin oikeudellisen tehokkuudenkin osalta. Tähän sitoumukseen liittyy samalla kuitenkin äärimmäinen kunnioitus ihmisoikeuksia ja tietosuojaa kohtaan sekä niitä takeita kohtaan, joita ilman terrorismin torjunnassa ei ole mitään mieltä. Tässä taistelussa on otettava kunnioittavasti huomioon myös terrorismin uhrit: poliittista päätöksentekoa ei tietenkään anneta heidän tehtäväkseen, sillä tämä ei olisi oikein, mutta on loogista, että heidän on saatava äänensä kuuluviin ja että tätä ääntä on kuultava suoraan. Oikeuttamatta millään tavoin ja missään olosuhteissa terrorismia tai niiden toimintaa, jotka uhraavat itsensä tai ovat valmiit umpimähkäisiin murhiin, meidän on sovellettava terrorismin vastaista politiikkaa, jossa puututaan niihin mahdollisiin syihin, joiden vuoksi jostakusta saattaa tulla terroristi.

Emme voi suhtautua terrorismiin kuin se olisi juuri laskeutunut Marsista: on tilanteita, joiden seurauksena ihmisiä valmistellaan tappamaan. Tämä ei vapauta vastuusta niitä, jotka syyllistyvät tappamiseen, mutta se velvoittaa meidät poliitikkoina tarkastelemaan, miksi tällaista käyttäytymistä esiintyy ja millaisia erityisiä tilanteita käyttäytymisen taustalla on.

Terrorismin tarmokkaan torjumisen, todellisuuden tarkastelun – sellaisena kuin se on – ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen välinen todellinen tasapaino onkin itse asiassa tekijä, jonka avulla voidaan saavuttaa huomattavia tuloksia, jos se siirretään mietinnöistä poliittiseksi toiminnaksi.

Jotkin tarkistukset pysyvät elinkelpoisina, ja osan näistä tarkistuksista esitin itse ryhmäni puolesta; tässä tapauksessa toimin todellakin ryhmäni puolesta. Haluan nostaa esiin joitakin niistä.

Ensinnäkin puhumme terrorismista, joka on peräisin useista lähteistä, ja siksi islamin mainitseminen – vaikka sanoisimmekin vain, että islam on pohjimmiltaan hyvä asia mutta että olemme huolissamme islamilaisista terroristeista – merkitsisi, että sekoittaisimme terrorismin islamiin. Siksi ehdotamme, että tästä asiakirjasta poistetaan kaikki viittaukset islamiin, sillä muutoin saattaisimme esittää listan mahdollisista terroristeista. Emme ole esittäneet tällaista listaa, ja se olisikin hyvin vaarallista, sillä jättäisimme aina jonkun pois listalta. Älkäämme siis sekoittako terrorismia islamiin, vaikka se merkitsisi vain sen toteamista, että islam on pohjimmiltaan hyvä asia. Tähän toteamukseen näillä mietinnöillä ilmeisesti pyritään, ellei kyseistä tarkistusta hyväksytä.

Toiseksi ehdotamme, että tekstistä poistetaan kaikki viittaukset Kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Katsomme, että tämä tuomioistuin on vasta aloittamassa työtään ja että sen toiminnan hankaloittaminen keskustelulla tuomioistuimen toimivallasta terrorismin torjunnassa vain vaarantaisi koko toiminnan. Jättäkäämme siis kyseinen keskustelu tänään käsittelemämme aiheen ulkopuolelle. On muitakin tapoja käsitellä rikostuomioistuinta, ja tänään meidän pitäisi käsitellä ainoastaan jo toiminnan tasolla olevia asioita.

Lopuksi haluan sanoa neuvoston koordinaattorille Gijs de Vriesille, joka kunnioittaa meitä tänään läsnäolollaan, että on tärkeää muuttaa kaikki tämä poliittiseksi toiminnaksi ja konkreettisiksi toimenpiteiksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Johannes Voggenhuber, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, tänään käsittelemiemme seitsemän mietinnön avulla parlamentti pyrkii muodostamaan yhteisen kannan terrorismiin ja järjestämään tämän terrorismin vastaiset toimet.

Edessämme on valtava tehtävä. Sallinette minun eritellä, mitä se pitää sisällään. Tehtävämme on voittaa taistelu sellaisia vihollisia vastaan, jotka viittaavat kintaalla kaikelle inhimillisyydelle, rikkovat kaikkia sääntöjä ja lakeja, eivät välitä kansallisista tai moraalisista rajoista, eivät tunne minkäänlaista itsehillintää ja pyrkivät fanaattisesti rikolliseen päämääräänsä, ihmisten vapauden riistämiseen. Tavoitteenamme on tämän taistelun voittaminen uhraamatta omaa kunniallisuuttamme, sysäämättä syrjään omaa inhimillisyyttämme, rikkomatta omia lakejamme ja vaarantamatta ihmisten vapautta omalla alueellamme.

Tämä on tehtävämme, ja se on uskomattoman vaikea. Vuosisatojen saatossa on kehitetty yhteisiä sääntöjä jopa sodankäyntiä varten, mutta nyt vastassamme on vihollisia, jotka piileksivät varjoissa, ovat huomaamattomia eivätkä tunne minkäänlaisia rajoja. Tämän vuoksi määrätietoisuus ja yhteinen lähestymistapa ovat välttämättömiä, mutta samalla meidän on tiedostettava, ettemme saa menettää oman kansamme tarpeita ja oikeuksia koskevaa herkkyyttämme, kun kuulemme sanan terrorismi. Emme saa antaa myöskään avointa valtakirjaa kaikkien mahdollisten välineiden käyttämiseen terrorismin torjunnassa. Yksi esittelijöistämme, jäsen Alvaro, nosti esiin tämän näkökohdan. Mielestäni on erityisen tärkeää korostaa, ettei tällä luonnoksella näytetä suojeltavan riittävästi perusoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta.

On kuitenkin eräs toinen näkökohta, jonka myötä edessämme on täysin uusi tilanne. Koko Gonzálezin mietintö perustuu olettamukseen, että Euroopan perustuslaki astuu voimaan. Perustuslain kulmakiviä ovat Euroopan unionin perusoikeuskirja, parlamentin osallistuminen yhteispäätösmenettelyyn, avoimet lainsäädäntöprosessit, solidaarisuuslauseke, kansalaisten oikeus päättää omien henkilötietojensa julkistamisesta ja käytöstä, parlamentaarinen ja oikeudellinen valvonta sekä pilarirakenteen purkaminen yhtenäisen Euroopan hyväksi. Tämä ei ole toiveajattelua eikä unelma, joka saattaa murentua silmiemme edessä. Ei, kyseessä on ehdoton, välttämätön ja väistämätön ennakkoedellytys tälle toimenpidepaketille, sen oikeutukselle ja perusoikeuksien puolustamiselle.

Ilman tätä ennakkoedellytystä, ilman Euroopan perustuslakia, emme voi hyväksyä tätä toimenpideluetteloa, sillä tällöin ei ole takeita, että oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja vapauden välinen tasapaino säilyy. Kun tähän vielä lisätään, ettei asiassa, joka koskee Europolin muuttamista virastoksi ja terrorismin torjunnan koordinaattorin siirtämistä komission alaisuuteen, ole saatu vieläkään aikaan muuta kuin meidän esittämämme vaatimus – ei hyväksyntää, ei selvitystä – on selvää, että saatamme toimillamme järkyttää mainittua tasapainoa ja vaarantaa kansalaistemme vapauden.

 
  
MPphoto
 
 

  Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Yhdysvallat hyväksyi maaliskuussa 2005 kansallista puolustusta koskevan strategisen asiakirjan, jonka ensimmäisessä lauseessa todetaan Yhdysvaltojen ja maailman olevan sodassa. Tämä on ideologinen lähtökohta, joka on antanut viime vuosina pontta ennaltaehkäisevän sodankäynnin teorialle, yksilönvapauksien loukkauksille, henkilötietojen suojelusta luopumiselle ja turvallisuutta koskevalle pakkomielteelle.

Terrorismi on äärimmäisen vakava rikos, joka on tuomittava ja jota on torjuttava. Sitä ei voida kuitenkaan torjua sotilaallisin keinoin, ja siksi Euroopan unionin on mielestäni otettava etäisyyttä kyseiseen lähestymistapaan. Meidän on analysoitava huolellisesti sodan ja terrorismin taustalla oleva kierre, sillä sotilaallisilla vastatoimilla on lisätty terrorismia. Emme voi kiertää tätä seikkaa. Afganistanissa sotilasmiehitys on johtanut oopiumin tuotannon räjähdysmäiseen kasvuun, ja juuri tähän tuotantoon perustuu al-Qaidan rahoitus. Irakissa sota on vahvistanut terroristiryhmiä, joista kaikkien taustalla ei suinkaan ole uskonto, ja siksi meidän on poistettava pakkomielteenomainen islaminvastaisuus joitakin parlamentin käsiteltävänä olevista mietinnöistä.

Tällainen pakkomielteenomaisuus paljastaa myös kulttuurisen alistuneisuutemme Yhdysvalloille. Presidentti Bush on itse asiassa kehottanut islamilaisia hallituksia rajoittamaan ja valvomaan kaikkia muslimien tekemiä hyväntekeväisyyslahjoituksia ja pitämään niistä kirjaa. Emme voi kuitenkaan pitää voittoa tavoittelemattomia hyväntekeväisyysjärjestöjä terrorismin rahoituksen pääasiallisina lähteinä, kuten jotkut parlamentin esittelijöistä tekevät. Meidän on vältettävä liian yksinkertaistettuja rinnastuksia, joihin kuuluvat esimerkiksi terrorismin rinnastaminen maahanmuuttoon ja terrorismin rinnastaminen islamiin.

Terrorismia on torjuttava ja se on nujerrettava: päämäärä on jalo, mutta keinot ovat aivan liian usein vääriä ja toisinaan myös rikollisia. Terrorismi on rikos ihmisyyttä vastaan, mutta mielestäni näitä rikoksia ei ole tarpeen käsitellä Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa: on mahdotonta hyväksyä, ettei kukaan tuomitse samalla siviilien joukkomurhia, joita tapahtuu sotilaallisten toimien yhteydessä.

Riippumattomuus vapauttaa aivan liian usein rikoksiin liittyvästä vastuusta. Vaikutusvaltainen lakiasiantuntija on sanonut, että länsimaisten valtioiden oikeudellisessa historiassa on pyritty iskostamaan ihmisten mieleen ajatus siitä, ettei valtio syyllisty rikoksiin. Jotta voimme torjua terrorismia, meidän on mielestäni arvioitava uudelleen vanhaa sanontaa, jonka mukaan kuningas on aina oikeassa.

 
  
MPphoto
 
 

  James Hugh Allister (NI). (EN) Arvoisa puhemies, käydessämme tätä keskustelua terrorismista totean pitäväni myönteisenä, että IRA:n jäsen Terry Davison asetettiin viime lauantaiaamuna Belfastissa syytteeseen Robert McCartneyn murhasta ja että toinen IRA:n jäsen, Jim McCormick, asetettiin syytteeseen yrityksestä murhata McCartneyn ystävä Brendan Devine.

Haluan kiittää Pohjois-Irlannin poliisivoimia siitä, että ne ovat onnistuneet nujertamaan IRA:n jatkuvan pelottelukampanjan ja saattamaan alkuun prosessin, jonka myötä edellä mainittu pahamaineinen tapaus voidaan ratkaista oikeudenmukaisesti. Luotan siihen, että näemme jatkossa vielä lukuisia syytteitä: tämä on ainoa tapa torjua terroristien toimintaa.

Demokratioiden päämääränä on oltava terrorismin nujertaminen, ei pelkästään sen hillitseminen tai kesyttäminen. Terroristit laskevat pehmeän sovittelun varaan, ja siitä he saavat vain aiheen vaatia lisää. Olemme kokeneet tämän Pohjois-Irlannissa, sillä typeryyksissään hallituksemme kielsi omilta joukoiltaan pääsyn tietylle alueille ja suostui lisäksi hyväksyttävään väkivaltatasoon, vankien poliittisen aseman tunnustamiseen, salaisiin neuvotteluihin, oheissopimuksiin, poliisivoimien uudelleenjärjestelyyn ja uudelleennimeämiseen, puolisotilaallisen järjestäytyneen rikollisuuden tehottomaan jarrutteluun sekä lopulliseen nöyryytykseen: terroristien ennenaikaiseen vapauttamiseen pahamaineisen Belfastin sopimuksen nojalla. Mikään näistä myönnytyksistä ei tuottanut tulosta, sillä kansainvälisen seurantakomitean viimeisimmässä kertomuksessa osoitetaan, että vastassamme on edelleen toimiva, uhkaileva, aktiivinen, jäsenkuntaansa kasvattava ja koulutusta tarjoava IRA, joka toimii läheisessä yhteistyössä nuoremman kumppaninsa Sinn Féinin kanssa. On merkillepantavaa, että Sinn Féinin jäsenet ovat poissa joukostamme, kuten on aina, kun terrorismista keskustellaan tässä parlamentissa.

Pyydän hartaasti muuta Eurooppaa ottamaan opikseen näistä tapahtumista. Ottakaa opiksenne nopeammin kuin Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus: oppikaa, ettei terrorismia voida taltuttaa tai siistiä vaan että se on päättäväisesti nujerrettava ja suistettava raiteiltaan, samoin kuin kaikki sen rikolliset sivujuonteet.

 
  
MPphoto
 
 

  Frederika Brepoels (PPE-DE). (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, haluan ennen kaikkea kiittää kuutta esittelijää heidän mietinnöistään. Ryhmäni varjoesittelijänä olen pyrkinyt antamaan myönteisen panokseni Borghezion mietintöön ja auttamaan näin terrorismin rahoituksen torjunnassa. Kaikista puheenvuoroista on käynyt ilmi, että olemme yleisesti yksimielisiä tarpeesta toteuttaa koordinoituja toimia kansainvälisesti järjestäytyneen rikollisuuden ja sen rahoitustapojen torjumiseksi. Kansalaiset odottavat unionilta määrätietoista vastausta, ja Euroopan tasolla tehtävän yhteistyön edut ovat tältä osin kiistattomia. Terroristiverkostojen rahoituksen ja/tai iskujen jäljittäminen ja torjuminen ei ole helppo tehtävä, sillä siirrettävät summat ovat usein pieniä.

Tavanomaisen rahoitusalan lisäksi kansainväliset terroristit käyttävät mielellään hyväkseen myös hyväntekeväisyysjärjestöjä. Belgian poliisin viimeaikaisten tilastojen mukaan yhä useampia voittoa tavoittelemattomia hyväntekeväisyysjärjestöjä käytetään hyväksi rikollisessa toiminnassa. Syyskuun 11. päivänä vuonna 2001 tehtyjen iskujen jälkeen kaikki yhtäkkiä heräsivät, ja omassa maassani aloitettiin tutkimukset peräti 86 järjestön osalta. Kaikki nämä järjestöt sanovat tekevänsä hyväntekeväisyystyötä, mutta niiden olemassaolon ainoana tarkoituksena on kerätä ja ohjata varoja terroristijärjestöjen hyväksi. Paitsi tällaiset tilastot myös esimerkiksi Theo van Goghin murhatutkimuksen tulokset Hollannissa osoittavat, että meidän on kiireesti otettava käyttöön ennaltaehkäiseviä toimia, jotka perustuvat tietojenvaihtoon, rahoitustoimien jäljitettävyyden parantamiseen ja oikeushenkilöiden avoimuuden lisäämiseen. Siksi annamme tukemme tässä mietinnössä esitettäville erityisille suosituksille, joista mainittakoon yhteisten rajatylittävien tutkimuskehysten luominen, rakenteellista tietojenvaihtoa edistävän tietoverkon kehittäminen, Sustransin kanssa tehtävän yhteistyön parantaminen ja asiakkaiden henkilöllisyyden todentamista koskevien vähimmäisnormien laatiminen.

Lopuksi totean, että haluamme lisäksi myöntää hyväntekeväisyysjärjestöille tarvittavat varat, jotta ne voivat suojautua aiempaa tehokkaammin terroristijärjestöjen hyväksikäytöltä. Siksi toivomme, että tämä mietintö merkitsee alkusysäystä terrorismin rahoituksen jäsennetylle ja kestävälle torjunnalle Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Wolfgang Kreissl-Dörfler (PSE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olemme samaa mieltä siitä, että meidän on torjuttava määrätietoisesti kansainvälistä terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta. Tänään haluan kuitenkin jälleen korostaa, että meidän on toteutettava oikeita toimia.

Minun sekä ryhmäni mielestä käsiteltyjen ja tallennettujen tietojen säilyttämistä koskeva ehdotus ei ole oikea väline tähän tarkoitukseen. Teimme tämän erittäin selväksi kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa toimitetussa äänestyksessä. Haluan lisäksi onnitella kollegaani Alvaroa mietinnöstä.

Neuvoston ehdotuksella ei onnistuta takaamaan yksilöiden henkilötietojen suojaa. Siitä koituisi valtavat kustannukset Euroopan televiestintäalalle, eivätkä tietojen tallentamisesta saatavat hyödyt ole järkevässä suhteessa siitä aiheutuvaan vaivaan. On liian monia petoksen mahdollisuuksia, joita vastaan neuvoston ehdotuksessa ei anneta takuita. Mitä teemme esimerkiksi kiinteiden sopimusten ja ulkomaisten, brasilialaisten tai aasialaisten, matkapuhelinten käytölle?

Jopa Saksan rikospoliiseja edustava ammattijärjestö BDK on korostanut, että ratkaisevaa on tietojen laatu eikä välttämättä niiden määrä tai säilytysaika. Tässä tapauksessa on kyse automaattisesta reagoinnista, mikä parantaa turvallisuutta vain näennäisesti. Emme tietenkään voi vakavissamme suunnitella tallentavamme yli neljää miljoonaa ihmistä koskevat tiedot, jotka syntyvät käytettäessä Internetiä, soitettaessa puhelimella ja lähettäessä tekstiviestejä. Jos asiasta on epäilystä, tarvitsee vain kohdistaa katse valtameren toisella puolella olevaan valtioon, joka on aivan avoimesti mennyt järjettömyyksiin terrorismin vastaisissa toimissaan.

Yhdysvaltain kongressi hylkäsi samantapaisen lakiehdotuksen käsiteltyjen ja tallennettujen tietojen säilyttämisestä – uskokaa tai älkää – sillä perusteella, että ehdotetuissa toimissa mentiin liian pitkälle. Sopimus saatiin sen sijaan aikaan niin kutsutusta quick freeze -mekanismista, joka saattaa olla sopiva ratkaisu. Miksei näin voida tehdä myös Euroopassa? Saksan liittopäivät on hylännyt neuvoston ehdotuksen. Myös Suomi on varoittanut tietojen säilyttämisestä. Erityisesti minua kuitenkin kiukustuttaa ja todella sapettaa uutinen siitä, että EU:n oikeusministerit aikovat vastoin valiokuntamme suositusta joka tapauksessa toteuttaa tietojen säilyttämistä koskevat neuvoston suunnitelmat ilman parlamentin yhteispäätöstä.

Kun otetaan huomioon Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestykset, kaikki yritykset työntää parlamentti pois päätöksentekoprosessista tuntuvat käsittämättömiltä. Ne ovat suorastaan vaarallisia. Emme puhu nyt mistään yksittäisestä terrorismin vastaisesta toimesta vaan kansalaisten suojasta ja jokaisen yksilön oikeuksista Euroopan unionissa. Se, että neuvosto sanoo tässä yhteydessä päättävänsä yksin, kuten se on aina tehnyt, ei vie Euroopan unionia eteenpäin.

On nimittäin totta, että monet asiat, jotka ovat menneet pieleen Euroopan unionissa ja horjuttaneet monien kansalaisten uskoa unioniin, johtuvat nimenomaan kansallisissa hallituksissa olevien ministerien usein itsekkäistä toimintatavoista.

 
  
MPphoto
 
 

  Sarah Ludford (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kommentoida EU:n toimintaa oikeus- ja sisäasioissa. On aiheellista kritisoida Haagin ohjelmaa, koska siinä korostetaan tarpeettoman paljon turvallisuusnäkökohtia perusoikeuksien kunnioittamisen kustannuksella. Tämä ei ole minkään vasemmistolaisen agitaattorin huomautus vaan Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin kunnianarvoisan ylähuoneen maltillinen arvio.

Turvallisuuteemme kohdistuvat uhat ovat tietenkin uhkia vapaudellemme, mutta myös päinvastainen on totta. Kohtuuttomat kansalaisoikeuksiemme loukkaukset saavat meidät yksilöinä tuntemaan olomme aiempaa turvattomammaksi. Annan täyden tukeni neljän viime vuoden aikana tehdylle työlle, jolla on pyritty varmistamaan, että lainvalvontaviranomaisemme luopuvat ahdasmielisistä ja byrokraattisista toimintatavoistaan ja että lainsäädäntö- ja oikeusjärjestelmämme voivat olla vuorovaikutuksessa, jotta terroristiksi epäillyt eivät pääse livistämään. Muutama viikko sitten pidetyssä Euroopan tietosuojavaltuutettujen kokouksessa kuitenkin todettiin seuraavaa: "Terrorismia käytetään perusteluna uusille aloitteille, jotka koskevat usein erilaisia rikoksia, joista jotkin ovat huomattavasti lievempiä. On tärkeää ymmärtää, että perusoikeuksien rajoitukset, jotka voivat olla oikeutettuja terrorismin torjumiseksi, eivät välttämättä ole oikeutettuja muun rikollisen toiminnan kohdalla." Euroopan tietosuojavaltuutetut odottavat, samoin kuin minä, komission jäsenen Frattinin yhteisten valvontaviranomaisten kokouksessa tekemän ehdotuksen täytäntöönpanoa. Tämän ehdotuksen mukaan komissio arvioisi etukäteen kaikkien jatkossa käyttöön otettavien toimien suhteellisuusperiaatteen mukaisuutta ja tutkisi ehdotuksen vaikutusta perusoikeuksiin, mukaan lukien henkilötietojen suojaan.

Mitä tulee tietojenvaihtoon, Haagin ohjelman ylimpänä normina on saatavuusperiaate. Tämä on aivan järkevää sikäli kuin se merkitsee yhteistyön estävien anteeksiantamattomien toimivaltataistelujen ja kateellisuuden loppumista yksiköiden välillä, mutta sitä ei tietenkään saa tulkita väärin siten, että sen katsotaan merkitsevän luopumista henkilötietojen säilyttämisen, siirron ja käytön tiukasta valvonnasta.

Olen huolissani mahdollisuudesta profiloida ihmisiä mahdollisiksi terroristeiksi heidän rotunsa, uskontonsa tai poliittisten mielipiteidensä perusteella. Tietosuojavaltuutetut ovat tiukasti sitä mieltä, tällaisten tietojen käsittelyn olisi normaalisti oltava kielletty.

Toinen asia, josta ollaan erittäin huolestuneita, on terroristeiksi epäiltyjen henkilöiden oikeuksien kunnioittaminen. Euroopan neuvoston suuntaviivoja epäiltyjen pitämisestä vankina ilman oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä on varmasti rikottu Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja luultavasti myös muissa EU-valtioissa. Suuntauksena on ollut, että luotetaan kidutuksen aikana kiristettyihin todisteisiin ja että epäillyt luovutetaan sellaisiin valtioihin, jotka rikkovat palauttamiskieltoa.

Jäsenvaltiot tekevät vertaisarviointia toistensa terrorismin vastaisista toimista ja turvatoimista, mutta kaikkia jäsenvaltioita ei ole vieläkään saatu panemaan täytäntöön edes vuonna 2002 tehtyä terrorismia koskevaa puitepäätöstä – nimenomaan sitä lakia, jonka mukaan terrorismin kriminalisointi on pakollista. Kun jäsenvaltiot eivät vieläkään pane lainsäädäntöä täytäntöön, minusta ei todellakaan ole hyväksyttävää, että jatkamme henkilökohtaisten vapauksien loukkaamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Kathalijne Maria Buitenweg (Verts/ALE). (NL) Arvoisa puhemies, meillä on hankala dilemma, jota voisimme kutsua muna vai kana -tilanteeksi: pitäisikö ensin toteuttaa demokratia sekä ottaa käyttöön demokraattinen ja oikeudellinen valvonta vai pitäisikö ensin toteuttaa tehokas päätöksenteko, jotta eurooppalaiselle demokratialle saataisiin kansalaisten laaja tuki? Vastaus tietenkin kuuluu, että tarvitsemme molempia. Kuten jäsen Oreja jo totesi, terrorismi ja sen vastainen toiminta ovat erinomaisia esimerkkejä rajat ylittävistä asioista, ja meidän on siksi tehtävä aiempaa tehokkaampaa yhteistyötä. Se on helpommin sanottu kuin tehty, sillä 25 valtiolla on yhteensä 25 veto-oikeutta. Päätöksiä pitkitetään, ja tämän vuoksi päädytään epämääräisiin sopuratkaisuihin tai yksinkertaisesti siihen, ettei toteuteta mitään toimia. Minun mielestäni valtioiden olisi nyt hankkiuduttava eroon piintyneistä tavoistaan.

Samalla meidän olisi myös myönnettävä, että neuvoston on tehtävä päätöksiä erittäin arkaluonteisista asioista, jotka vaikuttavat kansalaisoikeuksiin. Tämän vuoksi onkin väärin, että niiden tekoprosessi on niin salainen. Neuvoston on mielestäni siirryttävä julkiseen päätöksentekoon ja äänestykseen. Kumpikaan näistä muutoksista ei edellyttäisi perustamissopimuksen tarkistamista. Kyse on vain ovien avaamisesta. Toivon, että parlamentti pyrkii yhteisvoimin aloittamaan tätä asiaa koskevat neuvottelut neuvoston kanssa.

On puhuttu paljon siitä, että terrorismi on hyökkäys perusvapauksiamme kohtaan ja ettemme saa näin ollen tehdä sitä virhettä, että heikennämme itsekin näitä kansalaisoikeuksia. Yksityisyys on toinen paljon käytetty esimerkki. Yksityisyys ei tietenkään sinänsä ole mikään pyhä asia, mutta siihen kohdistuvien loukkausten olisi aina oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia, välttämättömiä, tehokkaita ja todennettavia. Viestintäliikennetietojen tallentamista koskeva ehdotus on näin ollen todellakin täysin suhteellisuusperiaatteen vastainen. Jos neuvosto hyväksyy sen, parlamentin on saatettava asia yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Meille ei juuri tuo lohtua sekään, että neuvosto pyrkii kiertämään demokraattisen valvonnan tekemällä tämän päätöksen ensimmäisen pilarin sijaan kolmannessa pilarissa. Tähänkin pätee nimittäin se, että jos haluamme suojella demokratiaa terrorismilta, emme saa ensinnäkään itse romuttaa sitä.

 
  
MPphoto
 
 

  Κyriacos Τriantaphyllides (GUE/NGL).(EL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia esittelijöitä mietinnöistä, mutta puhuessamme terrorismista meidän on huolehdittava erityisesti siitä, että esitämme selkeän kannan termin sisällöstä.

Arveluttavien määritelmien esittämisessä piilee se vaara, että kansainvälisen yhteisön ja YK:n on vaikea mahdollistaa täysin objektiivinen terrorismin tulkinta.

Terrorismi on rikos, jonka ehdottomasti tuomitsemme, mikäli kyseistä termiä ei käytetä väärin siten, että vapautusliikkeiden ja radikalismin edustajia voidaan asettaa syytteeseen. Toimintasuunnitelmaan sisältyvät toimet ovat valitettavasti niin kohtuuttomia, että konservatiiviset tahot voivat perustella sellaisten toimien toteuttamisen, joilla tehdään kaikkea muuta kuin puolustetaan turvallisuuden ilmapiiriä. Meidän on samalla oltava erittäin varovaisia sen lainsäädäntökehyksen kanssa, johon yritämme sovittaa terrorismin, varmistaaksemme, ettei se muodosta perustaa aseelliselle väliintulolle, joka olisi vastoin kansainvälisen oikeuden ja Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteita.

Euroopan unionin terrorismin vastaisten toimien tavaton määrä perustuu pääasiassa tarpeeseen varmistaa turvallisuuden ilmapiiri. Se on nimenomaan asetettu ensisijaiseksi tavoitteeksi. Sellaisten toimien toteuttamisella, joilla taataan Euroopan unionin kansalaisten rauhanomainen yhteiselo ja turvallisuuden tunne, ei ole toissijainen merkitys. Niitä ei voida kuitenkaan missään tapauksessa taata puolustamalla suuryritysten etuja, hillitsemällä kansalaisten tunteita eikä vahvistamalla pelon ja turvattomuuden ilmapiiriä, joka johtuu sen liiallisesta valvonnasta ja rajoittamisesta esimerkiksi ihmisoikeuksien alalla.

Toimintasuunnitelma palvelee pääasiassa tiettyä terrorismin tulkintaa, eikä sillä pyritä ratkaisemaan sen perimmäisiä syitä. Sillä vastataan pääasiassa vallalla oleviin hegemonisiin suuntauksiin, eikä siinä käsitellä – vaikka nähdäksemme pitäisi – taustalla olevia syitä, joita ovat nälkä, köyhyys, sosiaalinen epäoikeudenmukaisuus, kansalaisten ja kansallisuuden kunnioittamisen puute, syrjintä, rasismi, ihmisoikeuksien yleinen loukkaaminen ja valtioterrorismi. Olemme siksi huolissamme toimista, joilla pyritään vahvistamaan tätä suunnitelmaa siihen suuntaan, että sillä voitaisiin paremmin saavuttaa tavoitteet, joita se palvelee, ja katsomme, ettei se nykyisessä muodossaan voi mahdollistaa tosiasialliseen vapauteen ja turvallisuuteen perustuvan alueen muodostamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Karatzaferis (IND/DEM).(EL) Arvoisa puhemies, olen ollut terrorismin uhri. Johtamassani Ateenassa toimivassa televisioyhtiössä minuun on kohdistettu kaksi pommi-iskua. Yhtiö paloi maan tasalle, ja on kauhistuttavaa nähdä tulenlieskojen ympäröimiä ihmisiä, jotka yrittävät pelastautua. Olen joutunut iskun kohteeksi myös kotonani. Ajan panssaroidussa autossa turvamies mukanani. Nukun uzi tyynyn alla. On hirvittävää tietää, että kimppuuni voidaan hyökätä milloin tahansa.

Meidän on kuitenkin myönnettävä, että terrorismi on jo saanut ensimmäiset voittonsa demokratiasta. Mitä nämä voitot ovat? Niitä ovat televisiokamerat, puhelujen salakuuntelu, ihmisoikeuksien rajoitukset ja biometriset passit, joista on tulossa osa elämäämme. Kaikki nämä ovat terrorismin saavuttamia voittoja siltä osin kuin heikennämme demokratiaa.

Terrorismin avulla ihmiset pyrkivät hallitsemaan koko maailmaa. He ruokkivat sitä. Kun sanomme, että terroristit ovat tavallisesti islamilaisia fundamentalisteja, ja ihmiset sitten virtsaavat ja sylkevät Koraanin päälle, eivätkö he ruoki islamilaista fundamentalismia? Meidän on siksi tarkasteltava asiaa toiselta puolelta. Terrorismia ei pidä tarkastella Euroopan parlamentin penkeiltä. Meidän on tarkasteltava terrorismia Afganistanin luolista käsin ja otettava lähtökohdaksi käsitys, joka jollakin siellä asuvalla on terrorismista, jotta onnistumme jossain vaiheessa keksimään viestinnän mahdollistavan koodin ja ratkaisemaan asian. Miksei miljonääriprinssi elä Lontoon kasinoissa, miksei hän elä Bahamalla ja esimerkiksi kauniiden naisten sylissä vaan elää ja kuolee jossakin luolassa? Meidän on nähtävä asia sellaisena kuin se on. Onko tämä kiihkomielisyyttä? Se on helppo vastaus. Mutta mikä tätä kiihkomielisyyttä aiheuttaa? Olimmeko ennen aina niin rehellisiä? Eikö näitä vuosikausia orjuutettuja maapallon alueita ollut ennen olemassa? Eikö liittolaisemme terroristien metsästyksessä syyllistynyt mitä pahimpaan etniseen puhdistukseen vuosisatoina, joina se pyyhki pois kokonaisen intiaanirodun? Eikö sen kehitys perustunut neekereiden kidutukseen ja orjuutukseen?

Kenties mekään emme ole aivan oikeassa. Mikä on kantamme nykyään? Eikö Lähi-itää koskeva kantamme ole yksipuolinen? Mitä oikein tavoittelemme? Sanomme nyt, että Gaddafi, joka pudotti Pan American -lentoyhtiön koneen ja tappoi kymmeniä ihmisiä, on ystävämme, koska hän on muuttanut politiikkaa. Samaan aikaan metsästämme kuitenkin Castroa, joka ei ole pudottanut yhtään lentokonetta. Pidämme Pakistanin diktaattoria hyvänä, koska hän on ystävämme, mutta joku toinen diktaattori on mielestämme paha, ja käymme sotaa häntä vastaan. Meidän on siksi mietittävä, kuinka rehellisiä itse olemme terrorismin yhteydessä. Meidän on tarkasteltava, mitä parhaillaan tapahtuu. Meidän on pidettävä korvamme auki, koska meillä on päänsärkyä niin kauan kuin syömme aspiriinia. Meidän on pohdittava, mistä päänsärky johtuu. Meidän on siksi avattava silmämme ja lopetettava tämä yksipuolinen politiikka. Meidän on tarjottava näille kansakunnille aiempaa enemmän kannustimia ja mahdollisuuksia, jotta fundamentalismi ja terrorismi vähenevät. Tämä on ratkaisu.

 
  
MPphoto
 
 

  Frank Vanhecke (NI). (NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, minulle annetussa lyhyessä puheajassa haluan ottaa esiin kolme näkökohtaa oleellisen tärkeistä asioista.

Ensinnäkin on tietenkin ilmeinen häpeä, että paitsi eri jäsenvaltioiden välillä myös EU:n jäsenvaltioiden ja muiden vapaan lännen valtioiden välillä on toistaiseksi vielä niin hankalaa ja vaivalloista saada aikaan konkreettista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa terrorismin torjunnan alalla. Olen valistunut euroskeptikko, mutta katson kuitenkin, ettei ainakaan tällä alalla voida tehdä koskaan tarpeeksi yhteistyötä. Tässä on nimittäin kysymys kansalaistemme turvallisuudesta.

Tiedämme nyt, että syyskuun 11. päivän iskut suunniteltiin ainakin osittain Hampurissa. Tiedämme, että Madridin pommi-iskun jälkeen terroristisoluja on paljastettu eri puolella Eurooppaa. On selvää, että terrorismi ylittää valtioiden rajoja, joten myös sen vastaisen toiminnan on oltava rajat ylittävää.

Toiseksi totean, että nyt ei saa menettää hermoja, vaan meidän on puhuttava asioista niiden oikeilla nimillä. Euroopassa terrorismista on tullut lähes yksinomaan islamilaista. Yhdysvaltalaiset asiantuntijat varoittavat meitä nyt islamilaisten taistelijoiden paluusta Irakista ja muilta kriisialueilta – heistä on tullut siellä entistä radikaalimpia, ja he ovat oppineet terroristitekniikoita. Suvaitsematon islam on marssilla Euroopassa, ja islam on todellinen terrorismin pesäpaikka. Kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta lähes kaikki terroristit ovat muslimeja.

Kolmanneksi haluan kiinnittää huomionne myös siihen tosiseikkaan, että Euroopan palestiinalaisille myöntämällä avustuksella on jo monen vuoden ajan paitsi mahdollistettu Arafatin luksuselämä Pariisissa myös rahoitettu terrorismia Israelissa. Emme voi torjua terrorismia Euroopassa ja samaan aikaan rahoittaa sitä Israelissa. Ellei Palestiinassa käytetä varoja tästedes selkeämmin ja avoimemmin, niiden myöntäminen on keskeytettävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Panayiotis Demetriou (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, olemme kuulleet tänään esittelijöiltä varsin monta hyödyllistä näkemystä ja ehdotusta, ja onnittelen sekä heitä että varapuheenjohtaja Frattinia ohjelmista, joita hän on esittänyt terrorismin torjumiseksi.

Terrorismi on abstrakti termi, mutta sillä on konkreettinen poliittinen perusta. Terroristit ovat olemassa olevia konkreettisia henkilöitä, mutta samalla he pysyvät piilossa ja näkymättömissä. Näin ollen maailmanlaajuinen terrorismin vastainen strategia voi onnistua vasta sitten, kun olemme nitistäneet kaikki – ja tarkoitan kaikki – terroristit tai kun terrorismin perustana oleva poliittinen tuki häviää. Ensimmäinen vaihtoehto on mahdoton, mutta toinen on mahdollista saavuttaa.

Sotataktiikkana tai poliittisena taktiikkana terrorismi on kaikkein kauhistuttavin ilmiö. Epäinhimillistä terroristitoimintaa ei voida oikeuttaa eikä perustella millään tavalla eikä millään syyllä. Barbaarisia terroristimenetelmiä harjoittavat kuitenkin vetoavat johonkin erityiseen uskonnolliseen ja/tai toisinaan yhteiskunnalliseen syyhyn, ja heillä on joidenkin yhteiskuntien moraalinen ja poliittinen tuki. Meidän on käännyttävä nimenomaan näiden yhteiskuntien puoleen. Euroopan unionilla on mahdollisuus päästä sisään näihin yhteiskuntiin ja toimia niissä katalysaattorina. Arabit ja muut eivät pidä Eurooppaa suurena paholaisena eivätkä ihmisten vihollisena. Juuri tässä asiassa meidän on jaettava roolit Euroopan unionin sekä Yhdysvaltojen, Venäjän ja muiden asianosaisten valtioiden kesken.

Euroopan unionin tuomitsevien sanojen sekä lainsäädännöllisten ja muiden terrorismin vastaisten toimien laajentumisen ohella meidän on kehitettävä oma viestintästrategiamme näiden yhteiskuntien maltillisten tahojen kanssa. Olen varma, että tällä strategialla Euroopan unioni pystyy vetämään maton terroristien jalkojen alta. Vain tällä tavoin terrorismi voi kadota eikä ainoastaan vähentyä, ja tähän suuntaan Euroopan unionin, neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan komission on yhdessä edettävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edith Mastenbroek (PSE). (NL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää kaikkia esittelijöitä työstä, jota he ovat tehneet laatiessaan tänään keskustelun aiheena olevia mietintöjä. Näissä mietinnöissä korostetaan useaan otteeseen, että ihmisoikeuksien puolustaminen ja edistäminen on kaikkein tärkein ja paras strategia terrorismin ehkäisemisessä ja torjumisessa. Komission jäsen Frattini totesi, että terrorismin vastaisen toiminnan yhteydessä on itse asiassa myös vahvistettava ihmisoikeuksia, ja olen asiasta täysin samaa mieltä. Demokratian, vapauden, pluralismin ja ihmisarvon kaltaisten tärkeiden arvojen puolustaminen ja edistäminen on ratkaisevan tärkeää terrorismin vastaisessa toiminnassa. On täysin selvää, että tämän toteuttamiseksi meidän on perinpohjaisesti harkittava uudelleen laajoja osia politiikastamme, etenkin ulkopolitiikastamme.

Ääriliikkeiden syntyminen ja kahtia jakautuminen, jotka usein sekä johtavat terrorismiin ja että johtuvat siitä, ovat vähintään yhtä suuri uhka Euroopan unionille kuin itse terrorismi. Meidän poliitikkojen on oltava tästä tarkkaan selvillä ja pyrittävä pitämään koko ajan pää kylmänä. Meidän ei pidä lietsoa turhaan pelkoa, vaan meidän on oltava realistisia ja vältettävä ajautumasta hysteriaan, joka lisää terrorismia aiheuttavia jännitteitä.

Emme saa missään tapauksessa langeta siihen ansaan, että hyväksymme omituiset perusteet, joihin terroristit turvautuvat oikeuttaakseen häpeällisen toimintansa. Meidän on toteutettava toimia, joilla tosiasiassa lisätään kaikkien kansalaisten vapautta, ja vältettävä visusti sellaisia toimia, joilla ilmeisesti lisätään vain turvallisuutta. Tässä yhteydessä kaksi täällä keskustellusta toimesta ansaitsevat mielestäni lisähuomiota.

Ensimmäinen niistä on ajatus terrorismista rankaisemisesta kansainvälisessä rikostuomioistuimessa. Ihmettelen, minkä konkreettisen ongelman se ratkaisisi. Onko meidän todellakin kohdeltava terroristeja samalla tavoin kuin Milosevicin kaltaisia entisiä diktaattoreita? Tiedän sen verran, että mies, joka murhasi Theo van Goghin, kotimaastani Alankomaista kotoisin olleen tunnetun elokuvan tekijän ja paljon keskustelua herättäneen kolumnistin ja mielipidevaikuttajan, käyttäisi mielellään hyväkseen kyseistä näyttämöä, jonka tällainen tapaus hänelle tarjoaisi. Vastustan siksi voimakkaasti tällaista ajatusta.

Toinen toimi on viestintäliikennetietojen tallentaminen, esimerkki toimesta, jolla luodaan korkeintaan vain epäaito turvallisuus. En käsittele tätä asiaa tämän tarkemmin, koska siitä on jo puhuttu paljon. Se on vastoin suhteellisuusperiaatetta ja rajoittaa vapauttamme, ja meidän on edistettävä Euroopan unionissa nimenomaan vapautta. Tähän toimeen sisältyy riskejä: voimme ottaa käyttöön kaikenlaisia tällaisten tietojen käyttöä koskevia rajoituksia, mutta myöntäkäämme, että kaikki, mikä on saatavilla Internetissä, on yleisesti saatavilla riippumatta siitä, miten hyvin se on suojattu, joten tähän sisältyvät riskit luultavasti painavat enemmän kuin hyödyt. Meidän ei mielestäni pidä viedä tätä suunnitelmaa eteenpäin. Koska Internetistä on todellakin kehittymässä toistaiseksi paras viestintäväline henkilöille, jotka haluavat saada tietoa terroristeista ja rekrytoida heitä muille, meidän olisi pikemminkin saatava turvayksikkömme erikoistumaan Internet-osallistumiseen, lukemaan ja keskustelemaan Internetissä, toisin sanoen seuraamaan aktiivisesti kyseisen välineen tapahtumia. Siitä olisi todellakin hyötyä.

Minusta ei vaikuta parhaalta strategialta, että jälkeenpäin selvitetään, millä WWW-sivustoilla pommi-iskun tehnyt henkilö on käynyt. Meidän on ensisijaisesti estettävä pommi-iskut. Tällainen toiminta, jonka oikeusperustasta on keskusteltu täällä monta kertaa – ja tapa, jolla asiaa koskeva päätös on tehty, on sitä paitsi räikeä loukkaus demokratiaa kohtaan – mielestäni heikentää luottamusta eurooppalaiseen demokratiaan, minkä riskit ovat tulleet hiljattain esiin tuskallisella tavalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophia in 't Veld (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan esittää pahoitteluni siitä, että ranskalaiset ja alankomaalaiset hylkäsivät perustuslain, koska EU:n on nyt torjuttava terrorismia toinen käsi selän taakse sidottuna.

Kansalaiset ovat antaneet keskustelussa erittäin selkeän signaalin kansanäänestyksissä. Kehotan siksi neuvostoa työskentelemään perustuslain hengessä, mikä tarkoittaa kolmen perusperiaatteen kunnioittamista. Ensimmäinen niistä on demokraattinen valvonta. Se tarkoittaa, ettei neuvosto saa jättää Euroopan parlamenttia huomiotta eikä työntää sitä syrjään, vaan sen otettava parlamentin suositukset huomioon, vaikka se ei ole vielä velvollinen tekemään sitä. Kaksi muuta monen kollegan mainitsemaa näkökohtaa ovat suhteellisuusperiaatteen noudattaminen ja tehokkuus. Näilläkin aloilla neuvoston olisi harkittava tiettyjä toimia kahdesti.

Sen oma terrorismin vastaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa koskeva kertomus osoittaa, että täytäntöönpanossa on huomattavia puutteita. Ennen kuin otamme käyttöön uusia toimia, meidän olisi tarkasteltava toimeenpanoa. Esimerkiksi vertaisarvioinnin yhteydessä kaikkiaan 25 valtiosta vain kymmenen on tähän mennessä toimittanut täytäntöönpanokertomuksensa! Miten voimme toteuttaa uusia toimia, ellemme edes tiedä, toimivatko vanhat?

Käsittelen seuraavaksi kolmea erityistä asiaa, ensimmäiseksi tietojen säilyttämistä. Siitä on puhuttu jo paljon, ja tässäkin yhteydessä kehotan neuvostoa toimimaan perustuslain hengessä ja ottamaan Euroopan parlamentin huomioon. Se ei saa jättää huomiotta myöskään monen valtion antamia signaaleja – Yhdysvallat on jo mainittu esimerkkinä. Lisäisin näihin kuitenkin esimerkin Alankomaiden parlamentista, joka halusi ottaa käyttöön samanlaisen tietojen säilyttämiskäytännön. Saatuaan selville, miten se toimisi käytännössä – tai pikemminkin, että se ei toimisi – Alankomaiden parlamentti kuitenkin tarkasteli asiaa uudelleen, koska se huomasi, ettei tietojen säilyttämistä koskeva ehdotus yksinkertaisesti olisi toimiva. Neuvosto ei saa suhtautua tähän seikkaan välinpitämättömästi. On valitettavaa, ettei neuvosto ole nyt paikalla.

Myös matkustajarekisterien kanssa on ollut useita selkkauksia. Meille luvattiin toimittaa arvio vuoden kuluttua niiden käyttöönotosta. Haluaisin komission kertovan, milloin voimme odottaa arviota.

Kolmanneksi tahtoisimme tietää lisää EU:n tilannekeskuksesta. Mitä se tarkalleen ottaen tekee, millaisia tietoja se käsittelee ja toimittaako se raportteja Euroopan parlamentille?

Lopuksi pyydän Euroopan parlamenttia ilmaisemaan avoimesti kantansa. Olemme puhuneet tänään paljon henkilötietojen suojasta ja perusoikeuksista. Pyydän parlamenttia hyväksymään paitsi kaikki terrorismin vastaisia toimia koskevat mietinnöt myös vähemmistöjen suojelua ja syrjinnän vastaisia politiikkoja koskevan Moraesin mietinnön, koska perusoikeudet ovat kaikkia kansalaisia varten.

 
  
MPphoto
 
 

  Hélène Flautre (Verts/ALE). – (FR) Arvoisa puhemies, nähdäkseni haasteenamme on torjua terrorismia tehokkaasti kunnioittamalla täysimääräisesti ihmisoikeuksia ja perusvapauksia. Kuten jo todettiin, kätemme ovat sidotut Ranskan kielteisen kansanäänestystuloksen vuoksi, ja on olemassa toinenkin suuri ongelma tai haitta: terrorismille ei ole kansainvälistä määritelmää. Tämä tarkoittaa, ettei mahdollisia oikeussuojakeinoja ole olemassa ja ettei ole myöskään oikeusvarmuutta, takuuta eikä suojaa. Euroopan unionin on siksi mielestäni asetettava tavoitteekseen asianmukaisesti tunnustettu määritelmä sekä itseään että kansainvälistä toimintaympäristöä varten.

Jäsen Van Hecke ehdotti yksinkertaista määritelmää: terroristi on yhtä kuin muslimi. Presidentti Putinilla on toinen määritelmä: terroristi tarkoittaa tšetšeeniä. Kiinalaisilla on muita määritelmiä. Nämä uskomattoman laajat, virheelliset ja mielivaltaiset terrorismin määritelmät nähdäkseni tarkoittavat, että olemme menettämässä kykymme toimia tehokkaasti terrorismin vastaisessa taistelussa. Meidän, toisin sanoen Euroopan unionin, olisikin mielestäni toteutettava merkittäviä toimia mahdollisimman pikaisesti – esimerkiksi seuraavassa YK:n yleiskokouksessa – jotta terrorismille saadaan määritelmä, mikä on välttämätöntä ja mikä myös mahdollistaa todellisen yhteistyön sekä Euroopan että koko maailman valtioiden välillä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sylvia-Yvonne Kaufmann (GUE/NGL). (DE) Arvoisa puhemies, haluan palauttaa parlamentin jäsenten mieleen Benjamin Franklinin, Yhdysvaltain perustuslain isän, viisaat sanat. Hän totesi, että "ne, jotka luopuvat vapauksista savuttaakseen turvallisuuden, eivät ansaitse vapautta eivätkä turvallisuutta".

Madridin rikollisista hirmuteoista lähtien olemme tienneet, että Eurooppa on nyt kansainvälisen terrorismin välitön kohdealue. On selvää, että tämä seikka on otettava huomioon politiikkaa muodostettaessa. Jokainen terrorismin muoto on rikos, joka vaarantaa demokratiamme perustan, ja näitä rikoksia on torjuttava ja niistä on määrättävä niiden vakavuuden mukaisia seuraamuksia. Niitä on kuitenkin torjuttava asianmukaisin välinein tinkimättä vapaudesta. On itsestään selvää, että kansallisten tutkintaviranomaistemme on tiivistettävä yhteistyötään. Samalla meidän on varottava luomasta tilannetta, jossa dataa ja tietoja kerätään, yhdistetään ja vaihdetaan yhä mielivaltaisemmin, kunnes kansalaisista tulee joskus lähitulevaisuudessa läpinäkyviä. Emme saa kulkea kohti Orwellin tarkkailuvaltiota. Kansalaisten perusoikeuksia ei saa vaarantaa.

Tarvitsemme kohdennettua politiikka, jossa ei yhtäältä suvaita missään muodossa harjoitettavaa terrorismia ja toisaalta keskitytään tarkasti erilaisten terrorismin syiden poistamiseen. Tämä on ainoa keino lopultakin tuhota sen toimintaedellytykset.

 
  
MPphoto
 
 

  Carlos Coelho (PPE-DE).(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa varapuheenjohtaja Frattini, hyvät kollegat, terrorismi ei ole uusi ilmiö, mutta viime vuosien traagiset tapahtumat ovat osoittaneet sen tuhoisan voiman. Terrorismin vastainen toiminta on suurimpia haasteitamme 2000-luvulla.

Kiitän kaikkia esittelijöitä vaivannäöstä ja työstä tämän aiheen parissa. Ei ole väliä, miten terrorismia harjoitetaan, missä sitä harjoitetaan, kuka sitä harjoittaa, mitä perusteluja sille esitetään tai minkä syiden puolesta tekijät taistelevat. Mitkään terroriteot, -menetelmät tai -käytännöt eivät ole poliittisesti eivätkä moraalisesti oikeutettuja. Ne on siksi tuomittava yksiselitteisesti, ja niitä on torjuttava määrätietoisesti.

Madridissa 11. maaliskuuta sattuneet traagiset tapahtumat saivat unionin kyseenalaistamaan välineidensä ja politiikkojensa tehokkuuden ja osoittivat, että tarvitsemme kiireesti uuden, dynaamisen, järjestelmällisen ja tehokkaan lähestymistavan. Nimenomaan tässä yhteydessä perustettiin EU:n terrorismin vastaisen toiminnan koordinoijan virka, ja haluan toivottaa parlamentissa tänään läsnä olevan Gijs de Vriesin tervetulleeksi.

Kannatan terrorismin vastaisessa toiminnassa selkeää strategiaa, jonka tavoitteena on saavuttaa tasapaino yhteisen turvallisuuden ja yksilönvapauden välillä. Se edellyttää ensinnäkin EU:n ehkäisevän strategian sekä reagointivalmiuden ja -kyvyn tehostamista. Rahoituslähteet ovat lisääntyneet huomattavasti. Tavarakauppaan ja palvelujen tarjoamiseen liittyvää varoitusjärjestelmää on parannettava, jotta epäiltyjen liikkeitä voidaan seurata aiempaa tarkemmin häiritsemättä markkinoiden normaalia dynamiikkaa.

Julkisten ja yksityisten laitosten on samalla tiivistettävä yhteistyötään etenkin pankkialalla. Kolmanneksi, tiedotusalan kapasiteettia on lisättävä, ja lisäksi on parannettava tietojenvaihtoa Europolin kanssa sekä tehostettava ennaltaehkäisyä sekä seurausten hallintaa ja kriittisen infrastruktuurin suojelua terrorismin torjunnassa, mikä käsittää entistä tiukempien turvallisuussäännösten laatimisen ja yhteisvastuun osoittamisen kaikkia terrori-iskun uhriksi joutuvia jäsenvaltioita kohtaan.

Lopuksi käsittelen erittäin tärkeää kysymystä, joka koskee yhteisvastuullisuutta terrorismien uhreja kohtaan. Kun viattomia ihmisiä murhataan, ryöstetään, kidutetaan, kiristetään tai uhkaillaan, he eivät ole ainoita, jotka kärsivät, sillä silloin kärsivät myös kaikki heidän perheenjäsenensä, ystävänsä ja koko heidän yhteisönsä.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies FRIEDRICH

 
  
MPphoto
 
 

  Genowefa Grabowska (PSE). (PL) Arvoisa puhemies, terrorismi on tappava tauti, josta muodostui maailmanlaajuinen epidemia tämän vuosisadan vaihteessa. Elämme nyt kahden ääripään maailmassa, enkä tarkoita tällä vain köyhää ja vaurasta maailmaa vaan myös hyvää ja pahaa maailmaa. Hyvää edustaa yleinen turvallisuus ja pahaa terrorismi.

Olemme oppineet tekemään terrorismia koskevaa tieteellistä tutkimusta, tunnistamaan sen erilaisia muotoja ja tarkastelemaan sen syitä yksikohtaisesti. Olemme tottuneet myös puhumaan valtioterrorismista, yksilöiden harjoittamasta terrorismista, maailmanlaajuisesta terrorismista, paikallisesta terrorismista ja fundamentalismista. Yksinkertainen totuus kuitenkin on, että on olemassa vain yhdenlaista terrorismia, ja siitä on kysymys silloin, kun joku tekee käsittämättömällä tavalla pahaa toiselle.

Yksi Euroopan unionin perustehtävistä, josta on määrätty Maastrichtin sopimuksen 29 artiklassa, on antaa kansalaisille korkeatasoinen suoja. Meidän olisi pohdittava, onnistuuko unioni tässä tehtävässään ja tuntevatko kansalaisemme olonsa turvalliseksi. Todennäköinen vastaus jälkimmäiseen kysymykseen on, etteivät he aina tunne oloaan turvalliseksi, koska me kaikki tiedämme, mitä Madridissa tapahtui 11. maaliskuuta, ja tiedämme myös varsin monia muita vastaavanlaisia tapauksia.

Rikolliset käyttävät hyväkseen yhdentymisen tuomia hyötyjä liikkumalla vapaasti EU:ssa, jossa ei ole sisärajoja. He jäävät usein rangaistuksetta, koska EU:ssa on 25 erilaista oikeus- ja rangaistusjärjestelmää. Jotta asiaan saataisiin muutos, EU:n on uudistettava ja tehostettava välineitään. Nimenomaan tämä on nyt keskustelun aiheena olevan terrorismin torjuntaa koskevan paketin tavoitteena. Olen iloinen, että paketissa vaaditaan terrorismin vastaisten ehdotusten lisäksi tiukasti myös ihmisoikeuksien suojelua. Siinä otetaan huomioon kaikki aikaisemmat säännökset ja toimet aina vuonna 1975 pidetystä Trevi-ryhmän kokouksesta Wienin, Tampereen ja 11. syyskuuta 2001 jälkeen hyväksytyn toimintasuunnitelman kautta Haagin ohjelmaan. Näiden toimien tuloksena on otettu käyttöön eurooppalainen pidätysmääräys, perustettu Eurojust ja nimitetty EU:n terrorismin vastaisen toiminnan koordinoija.

Jos kuitenkin haluamme saada aikaan tuloksia, ei riitä, että EU vain jatkuvasti ja järjestelmällisesti parantaa välineitään, joita se käyttää terrorismin vastaisessa toiminnassaan. Nyt tarvitaan uusia toimia, joiden yhteydessä tiivistetään yhteistyötä, jotta voidaan löytää ratkaisu niin kutsuttuun megaterrorismiin, toisin sanoen terrorismiin, jossa käytetään joukkotuhoaseita. Meidän on liikuttava terroristeja nopeammin ja ennakoitava heidän toimiaan. Ei pidä odottaa iskuja ja käsitellä jälkeenpäin niiden vaikutuksia. Meidän on nopeutettava ja tehostettava toimintaamme, ja terroristien on oltava tietoisia siitä ja aistittava sen vaikutukset. Kansainvälistä yhteistyötä on tiivistettävä, ja Euroopan perustuslain 43 artiklan määräykset, toisin sanoen meille niin tärkeä yhteisvastuulauseke, on pantava täytäntöön.

Lopuksi totean olevani puolalaisena erittäin ylpeä siitä, että Puolan tehtäväksi on annettu EU:n ulkorajojen suojeleminen. Näin voimme tehdä oman osuutemme terrorismin vastaisessa taistelussa.

 
  
MPphoto
 
 

  Anneli Jäätteenmäki (ALDE). (FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan taistelussa terrorismia vastaan on tärkeää sekä yhdistää voimat kansallisella tasolla että samalla tehostaa unionin toimielinten yhteistyötä. Terrorismiin ei voida reagoida vain poliisi- ja tiedusteluyhteistyöllä, vaikka ne ovatkin keskeisessä asemassa. Terrorismin torjuntaan liittyvät olennaisesti monet sellaiset toimet, joilla vaikutetaan muutenkin yhteiskuntamme haavoittuvuuden vähentämiseen. Esimerkkinä voi mainita teollisen toiminnan turvallisuudesta huolehtimisen sekä tehokkaan yhteistoiminnan ja tiedonvaihdon pelastuspalvelun alalla.

Terroriteot ovat traagisia ja ne on nimensä mukaisesti suunniteltu levittämään pelkoa ja paniikkia. Siksi eurooppalaisia yhteiskuntia on vahvistettava sisältäpäin rakenteiltaan ja toimintakulttuuriltaan sellaisiksi, että terrorismin toimintamahdollisuudet vähenevät. Hallinnon avoimuus ja kansalaisten tietoisuus elinympäristöstään, myös sen riskeistä, ovat tässä keskeisessä asemassa. On myös osattava toimia oikein ja tehokkaasti hätätilanteissa. Infrastruktuurin haavoittuvuutta on määrätietoisin toimin vähennettävä ja tiedonvaihtoa eri hallinnonalojen sisällä ilmenevistä riskeistä on lisättävä.

On olennaisen tärkeää, että myös EU:n tutkimustoimintaa kehitetään oikealla tavalla tukemaan terrorismin torjuntaa. On huolehdittava siitä, että unionin panostukset tutkimukseen sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden alalla ovat riittävässä vuoropuhelussa toistensa kanssa. Tehokkaat terrorismin vastaiset toimet voivat olla onnistuneita vasta, kun niissä yhdistyvät paras eurooppalainen osaaminen, puolustus- ja pelastusalan tutkimus sekä muu turvallisuusalan tutkimus.

 
  
MPphoto
 
 

  Athanasios Pafilis (GUE/NGL).(EL) Arvoisa puhemies, tänään esillä olevien neuvoston päätösten ja mietintöjen tavoitteena on, että terrorismin torjunnan verukkeella ensinnäkin muodostetaan entistä itsevaltaisempi institutionaalinen kehys ja sovelletaan sitä sekä kehitetään ja tehostetaan esimerkiksi uusia sortomenetelmiä ja seurantajärjestelmiä. Näin ei tosiasiassa pyritä torjumaan sitä terrorismia, josta puhutte, vaan voimistuvaa kansalaisliikettä ja ihmisten taistelua uutta imperialistista järjestelmää vastaan.

Toiseksi, käymällä ennalta ehkäisevää terrorismin vastaista sotaa ihmisiä yritetään valmistella hyväksymään uusia väliintuloja ja sotia. Tätä kuvaa hyvin se, ettei yhdessäkään mietinnössä tuomita – vaan päinvastoin vapautetaan vastuusta – Yhdysvaltojen ja muiden valtioiden valtioterroriteot Afganistanissa ja Irakissa, Israelin terrorismi Palestiinassa ja niin edelleen. Totuuden nimessä kysymme teiltä: onko Yhdysvaltain sotilaiden Fallujassa yhdessä viikossa toteuttama 100 000 siviilin verilöyly terrorismia vai ei?

Lopuksi totean, että neuvoston viime marraskuussa tekemän päätöksen ja Orejan mietinnön mukaan ääriliikkeet tai -ideologiat ovat terrorismin lähde, mikä tarkoittaa, että yhteiskunnalliset liikkeet ja tavallisten kansalaisten oikeudet määritellään terrorismiksi. Olemme panneet merkille, että pelkäätte lisääntyviä ruohonjuuritason mellakoita...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 
 

  Ioannis Varvitsiotis (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, meidän kaikkien on ehdottomasti sitouduttava jatkuvasti kaikkien terrorismin muotojen torjuntaan, ja se on myös yksi Haagin ohjelman painopisteistä.

Jotta terrorismia voidaan ehkäistä ja torjua tehokkaasti, jäsenvaltioiden on kuitenkin tehtävä järjestelmällistä yhteistyötä lainsäädännön ja tietojenvaihdon aloilla, rahoituksen estämisessä ja kansainvälisen liikenteen suojelemisessa. Lisäksi edellytetään yksityiskohtaista ja jatkuvaa ehkäisevää politiikkaa, ja Euroopan unionin on nyt pyrittävä toimimaan etukäteen, ettei se vain reagoi traagisiin tapahtumiin.

Ensimmäinen ase terrorismia vastaan on tiedotus. Koska terrorismista on tullut kansainvälinen ilmiö ja koska sitä harjoitetaan maailmanlaajuisesti, tietoja on kerättävä ja vaihdettava kansainvälisellä tasolla ja uhkia on arvioitava aiempaa paremmin ottaen aina huomioon, että on kunnioitettava yksityisyyttä sekä suojeltava perusoikeuksia ja -vapauksia, jotka ovat sivilisaatiomme osatekijöitä.

Kaikkien esittelijöiden mietinnöissä päädytään erilaisten näkökohtien kautta yhteisiin päätelmiin, joista olen täysin samaa mieltä. Katson kuitenkin, että lukuisat eri tekstit – eivät vain nämä tänään keskustelun aiheena olevat kahdeksan mietintöä vaan myös kaikki muut silloin tällöin laaditut tekstit – saattavat aiheuttaa sekaannusta ja tehottomuutta. Ehdotan istunnossa läsnä olevalle komission jäsenelle Frattinille, että asiasta vastaavat komission yksiköt kodifioivat kaikki asiaa koskevat tekstit. Se varmasti yksinkertaistaisi ja systemoisi tekstejä sekä lisäisi niiden yhtenäisyyttä. Muuten ne aiheuttavat sekaannusta, ja sitä on vältettävä. Sekaannus ei luo edellytyksiä asianmukaiselle terrorismin vastaiselle toiminnalle.

 
  
MPphoto
 
 

  Erika Mann (PSE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa komission jäsen Frattini, haluan oikeastaan käsitellä vain yhtä asiaa, joka liittyy puheenne lopussa esittämäänne ilmoitukseen siitä, että aiotte toteuttaa lähiaikoina kaksi simulaatiota. Pyytäisin teitä tiedottamaan niistä parlamentille hyvissä ajoin, koska meidän on erittäin tärkeää tehdä yhteistyötä tässä asiassa.

Osallistuin kollegani Jerzy Buzekin kanssa simulaatioharjoitukseen 14. tammikuuta Washingtonissa. Se oli Atlantic Storm -niminen harjoitus, joka liittyi bioterrorismiin. Keskustelimme asiasta uudelleen 25. huhtikuuta Brysselissä uuden puolustusohjelman yhteydessä. Määritimme kolme asiaa, joista meidän on yksinkertaisesti keskusteltava aiempaa enemmän.

Ensimmäiseksi totesimme, että yhteistyötä on tehostettava huomattavasti nykyisestä. Tämä koskee sekä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä sekä Euroopan yhteistyötä Yhdysvaltojen ja muiden merkityksellisten valtioiden kanssa, jotka on otettava mukaan toimintaan. Tämä yhteistyö on äärimmäisen tärkeää, mutta tällä hetkellä se on vielä hyvin hajanaista joissakin tapauksissa. Se ei ole myöskään järjestelmällistä, ja sen menetelmien vuoksi emme voi olla oikein tyytyväisiä nykyiseen järjestelmään. Tämä yhteistyö ei ole luotettavaa eikä avointa – ei yleisesti eikä parlamentin kannalta – ja avoimuus on ratkaisevan tärkeää, jotta järjestelmän puutteet voidaan tunnistaa ja korjata. Tämä on ensimmäinen asia.

Toinen puute liittyy ennaltaehkäisemiseen. Nimenomaan bioterrorismin yhteydessä haluaisin kysyä teiltä, miten pitkällä oikeastaan olemme rokotteisiin liittyvässä ennaltaehkäisyssä. Washingtonissa tekemässämme simulaatiossa totesimme, että rokotteiden saatavuus vaihtelee huomattavasti EU:n jäsenvaltioiden välillä. Arvoisa komission jäsen, tämä aiheuttaa konflikteja, jos isku joskus tapahtuu, mitä emme toivo. Pyydän teitä vielä kommentoimaan asiaa.

Viimeinen asia, jonka haluan mainita, liittyy aivan toisenlaiseen näkökohtaan tässä asiassa. Meidän on huolehdittava siitä, että erotamme keskusteluissamme islamilaiset fundamentalistit ja muun islamin aina toisistaan. Siitä olisi paljon hyötyä poliittisessa keskustelussamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Stubb (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi esittää henkilökohtaisen huomautuksen komission jäsenelle Frattinille. Haluan kiittää häntä työstä, jota hän teki Italian ulkoministerinä perustuslakia käsitelleessä hallitustenvälisessä konferenssissa vuoden 2003 jälkipuoliskolla. Olin samaan aikaan Suomen valtuuskunnan virkamiehenä. Hän teki erinomaista työtä, eikä vähiten oikeus- ja sisäasioiden saattamisessa yhteisön toimivaltaan, ja toivomme siksi, että onnistumme toteuttamaan tämän perustuslain.

Käsittelen erittäin lyhyesti viittä asiaa. Ensinnäkin yksilönvapaus ja turvallisuus ovat hyvin tiiviissä tasapainossa, ja meidän on oltava erittäin varovaisia, kun käsittelemme sitä terrorismin yhteydessä. En siksi hyväksy tietojen säilyttämistä koskevaa ehdotusta ja kannatan kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan näkemystä.

Toinen asiani on, että terrorismin vastainen toiminta on todellakin ala, jolla Euroopan unioni tuo lisäarvoa. Se on ala, jolla jäsenvaltiot eivät voi nyt eivätkä jatkossa toimia yksin.

Kolmanneksi totean, että se on myös ala, jolla tarvitaan toimintaa. Tarkastellessamme Eurobarometri-mielipidekyselyjä huomaamme, että se on ala, jolla Euroopan unioni pystyy toimimaan varsin hyvin.

Neljäs asiani on, että tämä voisi olla myös seuraava menestystarinamme, mutta kaikki riippuu siitä, pystymmekö toteuttamaan sen. Pyydän siksi, että komissio edistää tarmokkaasti sekä Tampereen ohjelmaa että nyttemmin Haagin ohjelmaa ja vaatii jäsenvaltioita toteuttamaan toimiaan terrorismin vastaisen toiminnan jatkamiseksi.

Viides ja viimeinen asiani koskee perustuslakia. Sen 43 artikla on keskeinen artikla. Siinä käsitellään yhteisvastuuta. Jos jokin jäsenvaltio joutuu terrori-iskun kohteeksi, kaikki muut jäsenvaltiot ovat velvollisia auttamaan. Vaikka tätä yhteisvastuulauseketta ei ole vielä edes pantu täytäntöön, se toimi varsin hyvin Madridin iskujen yhteydessä. Haluaisin todella jäsenvaltioiden ja komission pitävän kiinni tästä periaatteesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marek Maciej Siwiec (PSE). (PL) Haluan osoittaa huomautukseni komission jäsenelle Frattinille, joka piti erittäin hyvän johdannon tähän keskusteluun. Hänellä on aivan oikea suhtautumistapa asiaan, mutta siinä on yksi vakava puute. Tarkoitan sitä, että hänen suunnittelemansa valmistelut ovat sellaista sotaa varten, joka on jo käyty. Terrorismin vastaisessa sodassa tarvitaan ennen kaikkea mielikuvitusta, todellakin rikasta mielikuvitusta, sillä terroristeilta sitä ei ainakaan puutu. Haluan antaa komission jäsenelle muutaman vinkin, miten mielikuvitusta voidaan lisätä.

Haluaisin hänen vastaavan seuraaviin kysymyksiin. Jos lentokonematkustajan todettaisiin sairastavan tarttuvaa tautia, esimerkiksi isorokkoa tai jotain muuta tautia, mihin lentokone laskeutuisi? Onko jäsenvaltioissa osoitettu lentokenttiä tällaisiin tarkoituksiin? Millaisiin menettelyihin ryhdytään, jos löydetään taudinaiheuttaja, joka voi siirtyä ihmiseltä toiselle? Millaisiin menettelyihin ryhdytään, jos löydetään taudinaiheuttaja, joka ei voi siirtyä ihmiseltä toiselle? Esittäessämme näitä ja vastaavanalaisia kysymyksiä meidän on muistettava, että kyseessä on tulevaisuuden konflikti. Bioterrorismi on ase, joka edellyttää meiltä mielikuvituksen käyttämistä. Luotan siihen, että EU toimii organisoijana valtioiden ja kansakuntien toimia yhdistettäessä.

Toiseksi ja viimeiseksi haluan todeta, että Euroopan parlamentin jäsenet ovat tuominneet terrorismin erittäin kovaäänisesti tämänpäiväisessä keskustelussa. Mietin, mikä nimi pitäisi antaa laitokselle, joka mahdollistaa teknisesti sen, että Lähi-idän terroristijärjestön omistama televisiokanava voi lähettää ohjelmia. Voidaanko tällaisen laitoksen sanoa tukevan terrorismia vai ei?

Meidän on mietittävä, eivätkö rahoituselimet ja tiedotusvälineet ole itse asiassa taustaroolissa ja luo edellytykset terrorismin leviämiselle ja vieläpä nopealle leviämiselle. Vaikka kaikkea tällaista tapahtuu, parlamentti tyytyy istumaan kädet ristissä ja vain tuomitsemaan terrorismin.

 
  
MPphoto
 
 

  Timothy Kirkhope (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, terrorismi uhkaa meitä kaikkia. Yhdistynyt kuningaskunta on kärsinyt Sinn Féinin / IRA:n harjoittamasta Irlannin tasavaltalaismielisten terrorismista yli 30 vuotta, ja kuten he itse sanovat, he eivät ole lähteneet minnekään, kuten tiedätte.

Meidän on pysyttävä lujina terrorismin edessä. Heikkous ja kaksiselitteisyys vain vahvistavat niitä, jotka pyrkivät horjuttamaan demokratiaa. Tarvitsemme kuitenkin myös selkeyttä kohtaamamme uhan ymmärtämisessä ja tämän uhan käsittelemistä koskevissa parhaissa keinoissa. Tästä syystä kannatamme Duquesnen mietintöön sisältyviä ehdotuksia, joilla pyritään parantamaan tietojen jakamista toimivaltaisten viranomaisten välillä.

Kuten olemme nähneet, kahdenvälistä yhteistyötä tekevät jäsenvaltiot, joita ei rasita turha institutionaalinen jäykkyys, ovat saaneet aikaan tuloksia. Yhteiset tutkintaryhmät, joita käsitelleenä esittelijänä minulla oli kunnia toimia edellisessä parlamentissa, ovat tehneet hyvää työtä tällä alalla, kuten Díez Gonzálezin mietinnössä todettiin. Tällaiset joustavat, kohdennetut, harkitut ja asianmukaiset toimet ovat hyviä esimerkkejä siitä, mitä on mahdollista saavuttaa. Meidän on kuitenkin oltava selvillä käsittelemämme uhan luonteesta. IRA on erilainen kuin ETA, joka on taas erilainen kuin Al Qaida, mutta ne kaikki ovat pahoja, ja niihin on suhtauduttava tiukasti, ja ne on kukistettava. Epäselvyys ei auta ketään, enkä kerta kaikkiaan ymmärrä, miksi jotkut parlamentin jäsenet eivät halua, että termiä "fundamentalistiset islamilaiset järjestöt" käytetään kuvaamaan Al Qaidaa ja sen kaltaisia.

Kannatamme myös Borghezion mietinnössä esitettyä kehotusta tarkastella niihin hyväntekeväisyysjärjestöihin liittyvää kysymystä, jotka ovat hieman enemmän kuin terrorismille varoja hankkivia peitejärjestöjä. On valitettavaa, ettei neuvosto ole katsonut sopivaksi määritellä Hizbollahia terroristijärjestöksi.

Meidän on kuitenkin ennen kaikkea työskenneltävä yhdessä vaihtaen tietoja ja auttaen toisiamme käsittelemään näitä jatkuvia uhkia, jotka epäilemättä vaarantavat vapautemme ja demokratiamme.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Nikolaos Sifunakis (PSE).(EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, tiedämme kaikki, että terrorismi on nykyään todellisuutta, jolta emme valitettavasti voi välttyä.

Terrorismi oli 1970-luvulla vähäpätöinen ilmiö, joka rajoittui suurimmaksi osaksi valtioon ja tiettyihin tavoitteisiin, mutta viime vuosina se on valitettavasti laajentunut iskuiksi, joissa menehtyy paljon ihmisiä ja joissa hyödynnetään uusia tekniikoita.

Terrorismin lisääntyminen johtuu ratkaisemattomista poliittisista ja sosiaalisista ongelmista. Kansainvälinen yhteisö ei ole onnistunut todistamaan vakaata aikomustaan käynnistää rauhanomaiseen yhteiseloon johtavia prosesseja tietyillä alueilla, joilla on uskonnollisista, poliittisista ja etnisistä eroista johtuvia konflikteja.

Terrorismi lisääntyi, kun organisoitu kansainvälinen yhteisö, tai osa sitä, pyrki yksipuolisesti tekemään ratkaisuja turvautumalla väkivaltaan, mikä aiheutti uusia, entistä väkivaltaisempia konflikteja. Tiedämme kaikki, ettei väkivaltaa voida lopettaa väkivallalla ja että sillä päinvastoin lisätään sitä.

Niin kauan kuin esimerkiksi Palestiinan kysymys on ratkaisematta, terrorismi leviää ja pitää yllä ääriliikkeitä, jotka ovat itse asiassa terrorismin keskeisin syy.

Terrorismia ei kuitenkaan voida torjua pelkillä oikeus- ja poliisitoimilla. Yhtenäiset kriisinhallintajärjestelmät, epäilyttävien tietojen seuraaminen ja käsitteleminen tietokoneella, terrorismin rahoituksen estäminen, tehokas tietojenvaihto tai yhteisen terrorismin määritelmän hyväksyminen ovat ehkäiseviä ja sortavia menetelmiä. Niillä ei pystytä puuttumaan pahan perimmäisiin syihin.

Tämänpäiväinen Euroopan parlamentin keskustelu ja äänestys kahdeksasta mietinnöstä, joiden tavoitteena on terrorismin torjunta, ovat tärkeitä. Me kaikki kuitenkin tiedämme, etteivät ne riitä. Emme pysty hävittämään terrorismia tällaisilla toimilla. Yhteisön ehkäisevän ja sortavan toiminnan lisäksi tämä vitsaus on pyrittävä ratkaisemaan lopullisesti. Ratkaisu saadaan aikaan luomalla edellytykset maailmanrauhalle, tasa-arvoisuudelle ja vauraudelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Charlotte Cederschiöld (PPE-DE). (SV) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Frattini ja arvoisa terrorismin vastaisen toiminnan koordinoija de Vries, haluan aluksi onnitella esittelijöitä parannuksista, joita he ovat tehneet neuvoston terrorismin vastaisiin ehdotuksiin, joiden tarkoituksena on todellakin tehostaa terrorismin vastaista toimintaa monin erinomaisin tavoin. Vapauksien ja oikeuksien välinen tasapaino on kuitenkin säilytettävä ja demokraattista eurooppalaista järjestelmäämme on parannettava.

Nykyään autolla on lähestulkoon paremmat oikeudet kuin ihmisellä, koska Euroopan parlamentti ja yhteisöjen tuomioistuin voivat poistaa autoja koskevan rahoitusalan lainsäädännön. Nämä seikat korostavat, että tarvitsemme uuden perustuslain, jonka avulla voimme torjua rikollisuutta ja terrorismia aiempaa paremmin.

Tietojen tallentamista koskeva kysymys on erinomainen esimerkki siitä, että pilarijärjestelmä on tullut tiensä päähän. Tarvitsemme uuden sopimuksen, jonka avulla voidaan suojata yksityisyyttä sekä vastustaa suhteellisuusperiaatteen vastaisia toimia ja velvollisuuksia. Tietosuojaa tarvitaan kaikessa lainsäädännössä eikä, kuten nyt, vain osassa sitä. Jäsen Niebler esitti rakentavan selvityksen tähän alaan kohdistuvasta Euroopan parlamentin kritiikistä, ja yhdyn hänen sanoihinsa. Emme ole nähneet minkäänlaista näyttöä ehdotettujen tietojen säilyttämistä koskevien toimien tarpeellisuudesta.

Neuvosto on toiminut provosoivasti ja päättänyt panna täytäntöön lainsäädännön, jota Euroopan parlamentti vastustaa. Tällainen toiminta heikentää demokratiaamme. Sitä emme juuri nyt tarvitse. Meidän on edettävä päinvastaiseen suuntaan. Tarvitsemme entistä vahvempaa demokratiaa ja entistä tarmokkaampaa neuvoston toimintaa, ja toivon, että neuvosto kuuntelee jatkossa Euroopan parlamenttia paljon enemmän kuin se on tähän asti kuunnellut.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, panin merkille, ettei jäsen Kirkhope – eikä itse asiassa jäsen Allisterkaan – sanonut IRA:n olevan fundamentalistinen roomalaiskatolinen järjestö, ja siinä he tekivät aivan oikein. Mielestäni olisi suuri virhe alkaa luokitella järjestöjä tässä yhteydessä johonkin uskontoon kuuluviksi. Niille kaikille on yhteistä se, että ne haluavat saavuttaa poliittisia päämääriä demokratian vastaisin toimin. Terrorismin perusmääritelmä on nähdäkseni tämä: väkivallan käyttäminen demokratian vastaisin keinoin poliittisen päämäärän saavuttamiseksi.

Muistutan jäsen Kirkhopelle ja muille, että Pohjois-Irlannissa ja kaikkialla muuallakin saatujen kokemusten perusteella yhteiskuntaryhmiä luokittelemalla tosiasiassa lisätään vieraantumista ja nopeutetaan värväytymistä terrorismia harjoittaviin järjestöihin.

Meidän on reagoitava terrorismiin poliittisin, taloudellisin ja sosiaalisin toimin. Meidän on tietenkin puolustettava demokraattista elämäntapaamme, kun sitä uhataan väkivallalla, mutta meidän on tehtävä se epäämättä tai rajoittamatta perusihmisoikeuksia – tämä pätee paitsi yleisesti yhteiskuntaan myös niihin yhteiskuntaryhmiin, jotka ovat laajalti vieraantuneet yhteiskunnasta. Meidän on oltava tekemisissä kaikkien kansalaistemme kanssa ja pyrittävä integroimaan heidät yhteiskuntaan. Meidän on pyrittävä varmistamaan, että he saavuttavat elämässään sen, minkä ovat asettaneet tavoitteekseen, ja etteivät he vieraannu meistä.

Näin ollen on äärimmäisen tärkeää, että tänään ehdottamamme toimet ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisia ja oikeutettuja ja että niillä voidaan tehokkaasti paitsi käsitellä terrorismia myös pyrkiä varmistamaan, ettei terrorismi pääse kukoistamaan. Pelkät turvatoimet eivät siksi riitä.

Viimeinen huomautukseni liittyy bioterrorismiin. Pyytäisin niitä, jotka yrittävät lisätä bioterrorismin pelkoa, myöntämään terrorismin todellisen tilanteen. Terroristien suosimia aseita ovat muutama unssi Semtexiä isossa kassissa, auto, puoliautomaattikiväärit ja käsiaseet – tarkastelkaapa missä tahansa päin maailmaa terrorismista saatuja kokemuksia – nämä ovat käytössä olevat aseet. Huomiota herättävää verilöylyä ja tuhoa, joita terroristit tarvitsevat iltauutisia varten, ei saada aikaan suinkaan sariinikaasulla.

 
  
MPphoto
 
 

  Piia-Noora Kauppi (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, haluan ilmaista kannattavani innokkaasti Alvaron mietintöä. Olisi älytöntä, jos ehdotettu tietojensäilyttämisjärjestelmä hyväksyttäisiin sen nykyisessä muodossa.

Tietoverkkorikollisuus on todellinen vitsaus, joka saattaa kyseenalaistaa tietojärjestelmiemme vakauden ja turvallisuuden. Sitä on valvottava järkevin menetelmin. Televiestintäyritysten ja Internet-palvelujen tarjoajien rasittaminen kustannuksilla, joita aiheutuisi kaikkien niiden käsittelemien tietojen tallentamisesta vuoden ajan, on kuitenkin huonosti harkittu ja umpimähkäinen toimenpide.

Huolimatta siitä, tallennetaanko nämä tapahtumat ja viestinnät, todellinen rikollinen, jonka on varottava helppoa paljastumista, osaa varmasti peittää jälkensä. Kun otetaan huomioon säilytettävien tietojen, etenkin Internet-tietojen, määrä, on joka tapauksessa epätodennäköistä, että tietoja analysoitaisiin kattavasti niin nopeasti, että siitä olisi jotain hyötyä. Olemme havainneet selviä merkkejä siitä, etteivät Yhdysvaltain turvallisuuspalvelut menettäneet syyskuun 11. päivän iskuja koskevia tärkeitä johtolankoja tiedon puutteen vuoksi vaan siksi, ettei heillä ollut tarpeeksi henkilöstöä materiaalin transkribointia, kääntämistä ja analysointia varten. Jotkut ovat sanoneet, että hallitusten olisi vastattava tietojen säilyttämisestä aiheutuvista kustannuksista yritysten sijasta. Kumpikin käytäntö on rahan tuhlausta.

Kielteisten taloudellisten vaikutusten lisäksi järjestelmällä loukattaisiin yksityisyyden suojaa, kuten monet kollegat ovat todenneet. Euroopan ihmisoikeussopimus antaa meille selkeät, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen toimeenpanemat suuntaviivat siitä, milloin näitä tietoja voidaan tallentaa. Ehdotetussa kattavaa tietojen säilyttämistä koskevassa järjestelmässä ei anneta asianmukaisia arviointiperusteita, jotka täyttäisivät ihmisoikeussopimuksen määräykset.

Kehotan kollegojani seuraamaan esittelijä Alvaroa tämän ehdotuksen saattamisessa pikaiseen ja täysimääräiseen päätökseen. Terrorismia koskevat ehdotukset ovat olleet suhteellisuusperiaatteen mukaisia muualla, paitsi Alvaron mietinnössä.

 
  
MPphoto
 
 

  Lasse Lehtinen (PSE). (FI) Arvoisa puhemies, haluan kiinnittää huomiota yhteen yksityiskohtaan, joka usein unohdetaan terrorismista puhuttaessa. Terroristit rahoittavat toimintansa perinteisin keinoin, perinteisin rikoksin. Siksi tavallinen poliisityö on myös terrorismin torjunnassa tärkeää.

Perinteinen poliisityö ontuu edelleen Euroopan tasolla. Europolista ei ole tullut sitä koko jäsenalueella toimivaa viranomaista, jota sen nimi lupaa. Se on edelleen virasto vailla kunnon resursseja ja tehokasta toimivaltaa. Kansalliset poliisivoimat salaavat tietoja muiden maiden viranomaisilta siksi, että aitoa luottamusta jäsenvaltioiden välillä ei vielä ole.

Tietojenvaihto ja luottamuksen lisääminen lisäisivät myös läpinäkyvyyttä, mitä tässäkin keskustelussa on vaadittu. Nykyisessä ilmapiirissä ei voi syntyä toimintakykyistä Europolia. Sellainen kuitenkin tarvitaan muun eurooppalaisen yhteistyön turvaksi.

 
  
MPphoto
 
 

  John Bowis (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, haluan puhua erityisesti ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suullisesta kysymyksestä, joka koskee bioterrorismia. Yhdysvaltojen pernaruttotapausten, Japanin maanalaisessa tehtyjen iskujen ja kurdeihin kohdistuneiden kemiallisten iskujen vuoksi tiedämme olevamme haavoittuvia, ellemme varaudu ennalta bioterrorismiin.

Vuonna 2004 Yhdysvallat ja Euroopan unioni päättivät toteuttaa rakentavia yhteisiä toimia tehostaakseen valmiuksiaan bioterrorismin alalla. Yhdysvallat käynnistivät toimensa Bioshield-hankkeella, ja haluamme tietää, mitä Euroopan unioni tekee.

Helmikuussa pidetyssä maailmanlaajuisessa turvallisuuskonferenssissa todettiin, että Eurooppa on valmistautunut terrori-iskuihin erittäin kehnosti. Vuonna 2001 Eurooppa alkoi toteuttaa toimia varmistaakseen, että se on valmistautunut niihin. Sen tavoitteena oli luoda tiedonvaihtomekanismi, kehittää Euroopan laajuinen kemiallisten aineiden havaitsemis-, tunnistamis- ja diagnosointijärjestelmä, muodostaa lääke- ja rokotevarasto, perustaa terveyspalvelutietokanta sekä tarjota terveysviranomaisille ohjeita siitä, miten toimia ja tehdä yhteistyötä kansainvälisten elinten kanssa. Toistaiseksi kaikki ei kuitenkaan ole hyvin, sillä vaikka olemme perustaneet valvontaa varten varhaisvaroitusjärjestelmän, jonka avulla voidaan havaita ilmassa olevat kemialliset aineet, sen käytettävyys on kuitenkin rajallista, koska se toimii vain tiettyjen aineiden kohdalla eikä se suojaa vesivarojen tai elintarvikkeiden pilaantumiselta. Meillä ei ole EU:n laajuista rokotevarastoa, ja useimpien valtioiden karanteenilait ovat vanhentuneita.

Euroopan unioni on perustanut myös tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen muun muassa "suojelemaan Eurooppaa bioterrorismilta". On ratkaisevan tärkeää, että tämän keskuksen valmiuksia lisätään ja tehostetaan. Nyt huhutut keskuksen talousarvioleikkaukset eivät ole hyväksyttäviä, ja toivon, että komissiolle ja neuvostolle lähetetään vahva viesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Luís Queiró (PPE-DE).(PT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tämä keskustelu osoittaa, että parlamentti on tietoinen terrorismin aiheuttamasta vakavasta uhasta ja aikoo määrätietoisesti toteuttaa voimakkaita toimia sen torjumiseksi. Onnittelen siksi esittelijöitä.

Yhteiskuntamme, elämäntapamme ja vapautemme ovat uhattuna, ja pystymme torjumaan tätä uhkaa vain, jos sekä Euroopan tasolla että kansainvälisellä tasolla tehdään täysimääräistä yhteistyötä ja jos meillä on johdonmukainen politiikka eikä vain pelkkä aloiteluettelo, kuten komission jäsen ja jäsen Oreja molemmat aivan oikein totesivat. Toisaalta ne, jotka kannattavat sellaista strategiaa, että teeskentelemme, ettemme kuulu terrorismin kohteisiin, narraavat itseään ja tekevät niin kahdestakin syystä.

Ensinnäkin tämä asenne hyödyttää terrorismin perustaa, nimittäin kehittämällä pelkoa se estää meitä elämästä elämäämme, ja toiseksi se on vain yksi keino tarjota meille käytännön suojaa väkivaltaa ja todellista uhkaa vastaan. Kun olemme kuitenkin tietoisia vaarasta ja haluamme ryhtyä toimiin, tiedämme myös, että tehtävää on vielä paljon. Tämä pätee bioterrorismiin, josta äsken puhuttiin ja joka on nykyään uhka, joka meidän on opittava kohtaamaan ja jota emme ole selvästikään vielä valmiita käsittelemään.

Nämä aseet ovat edullisia, pieniä, niitä on helppo saada käsiinsä ja niillä voidaan aiheuttaa valtavaa tuhoa sen lisäksi, että jo niiden käytön teeskentely riittää synnyttämään laajalti paniikkia. Euroopan on siksi vastattava erilaisiin vaatimuksiin joko jäsenvaltioiden tai yhteisön erityisohjelmien kautta. Lääke- ja rokotevarastoja on pidettävä yllä, havaitsemisjärjestelmiä ja nopeita varhaisvaroitusjärjestelmiä on parannettava, pelastuspalvelumekanismeja, kuten kansallisia hätäsuunnitelmia, on tehostettava ja paljon tietoa on asetettava saataville.

Nämä ovat myös komission ilmaisemat huolenaiheet. Ei saa kuitenkaan unohtaa, että EU on tehnyt sitoumuksia, ja nyt on aika muuttaa suunnitelmat käytännön toiminnaksi, ja kansainvälisten velvoitteidemme yhteydessä on täytettävä etenkin ne bioterrorismin torjuntaan liittyvät velvoitteet, joita Yhdysvallat toteuttavat Atlantin toisella puolella Bioshield-hankkeen muodossa.

Arvoisa puhemies, lopuksi totean, että terrorismi, varsinkin bioterrorismi, ylittää rajoja. Näin ollen myös sen torjunnan on oltava rajat ylittävää.

 
  
MPphoto
 
 

  Geoffrey Van Orden (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, monissa valtioissamme terroristijärjestöt edelleen rekrytoivat, kouluttavat, hankkivat varoja, keräävät tietoja ja todellakin tekevät terroritekoja. Toisella tasolla on edelleen ne, joiden tavoitteena on toteuttaa demokratioidemme joukkotuho. Näiden järjestöjen vastainen toiminta on loputonta, ja on oikein, ettei se saa julkista huomiota. Meidän poliitikkojen velvollisuutena on varmistaa, että poliisi-, turvallisuus- ja tiedustelupalvelujemme käyttöön tarjotaan kaikki mahdolliset keinot, ja tukea heidän vaikeaa ja usein vaarallista työtään antamalla asianmukaisia takuita lainkuuliaisten kansalaistemme vapauksista.

Meidän on myös päättäväisesti tuomittava terrorismi. Liian monet yrittävät puolustella tai perustella terrorismia sekä käyttää väärin ihmisoikeuksia, kansalaisvapauksia tai syrjimättömyyttä koskevia väitteitä tarjotakseen suojan tai legitimiteetin terroristeille, joiden tarkoitusperiä he sattuvat suosimaan.

Omat hallituksemme aiheuttavat hämmennystä, kun niiden nähdään olevan tekemisissä ja tekevän sopuratkaisuja terroristien kanssa ja jopa uhraavan turvallisuusjoukkojemme ja niiden yksittäisten jäsenten maineen mielistelläkseen järjestöjä, esimerkiksi IRA:n väliaikaista siipeä Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Niin kutsutut tamilitiikerit – LTTE – hankkivat edelleen varoja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muissa Euroopan valtioissa harjoittamilleen toimille., Terroristiryhmä Hizbollahia, jonka arvioidaan olleen osallisena 80 prosentissa Israelin vastaisista terrori-iskuista, ei ole vieläkään sisällytetty EU:n kiellettyjen järjestöjen luetteloon.

On totta, että terrorismin vastaisessa toiminnassamme tarvitaan uusia toimia, jotta voimme käsitellä jatkuvasti muuttuvaa uhkaa, ja että näiden toimien olisi oltava osa saumatonta strategiaa. Käytännön toimet eivät kuitenkaan onnistu, ellemme ole valmiita taistelemaan terroristeja vastaan poliittisesti ja määrätietoisesti.

Meillä on Yhdistyneessä kuningaskunnassa erittäin ammattitaitoiset ja kokeneet turvallisuuspalvelut, mutta niiden toimia heikentää hallituksen kyvyttömyys toteuttaa aivan perustason toimia. Viime kuussa laaditussa mietinnössä, jossa käsiteltiin terroristilainsäädännön toimivuutta Yhdistyneessä kuningaskunnassa, lordi Carlisle totesi, että joissakin satamissa ei toteuteta käytännössä minkäänlaisia satamaan saapuviin henkilöihin liittyviä turvatoimia.

Meidän on ennen kaikkea korjattava asiat omissa maissamme. EU:n on osallistuttava toimintaan vain silloin, kun se tuo todistetusti jotain todellista lisäarvoa, eikä sitä saa käyttää keinona laajentaa EU:n toimielinten toimivaltaa vielä nykyistä useammille aloille.

 
  
MPphoto
 
 

  Herbert Reul (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, terrorismi on valtavan suuri uhka. Nimenomaan tästä syystä keskustelemme tänään terrorismista ja käsiteltävänämme on jopa seitsemän kyseistä aihetta koskevaa mietintöä. Terrorismi on ongelma, joka voidaan ratkaista vain yhdessä, Euroopan eri hallitusten yhteistoimin.

Tämän keskustelun aikana olen monesti ajatellut, että Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten lopputulos olisi voinut hyvinkin olla erilainen, jos äänestäjät olisivat tienneet paremmin, mitkä ongelmat meitä huolestuttavat ja jos olisi voitu tehdä selväksi, että tällaiset ongelmat voidaan ratkaista vain, jos Eurooppa toimii yhtenäisenä.

Seitsemän eri mietintöä ja monet eri mallit ovat ehkä merkki siitä, että meidän on keskityttävä oleelliseen, mikäli haluamme ihmisten ymmärtävän yhteisen toiminnan välttämättömyyden ja kannattavan tätä lähestymistapaa. Emme voi jatkuvasti kehitellä uusia ehdotuksia ja uusia ohjelmia – ja herättää niillä myös ihmisten toiveita – vaan meidän on varmistettava, että ihmiset huomaavat, että terrorismin torjunnan alalla toteuttamistamme toimista on myös jotakin hyötyä ja ettei EU:n terrorismin vastaisen toiminnan koordinoija ole pelkkä julkinen viranomainen vaan että se toimii menestyksekkäästi yhdessä komission kanssa toiminnan tehostamiseksi, että Europolista ja Eurojustista tehdään tehokkaita välineitä ja että demokraattinen valvonta toteutuu.

Kuten myös yhdessä mietinnössä todetaan, on aivan välttämätöntä, että sitoudumme parlamenttina huolehtimaan siitä, että käyttöön ottamiamme välineitä myös arvioidaan matkan varrella. Onko niillä ollut vaikutusta? Mitä vaikutuksia niillä on ollut? Ovatko jotkin toimet aivan välttämättömiä? Olisiko kenties tärkeämpää keskittyä oleelliseen?

Tulenkin näin viimeiseen huomautukseeni, joka on mielestäni tärkeä. Sopiva esimerkki siitä, miten luottamus voidaan menettää ja miten keskeisen tavoitteen saavuttamisessa voidaan epäonnistua, on tänään esillä oleva asia, jonka otsikkona on tietojen säilyttäminen ja jota käsitellään nyt ties kuinka monetta kertaa. Tämä on tapaus, jossa toimitaan toiminnan vuoksi ja jossa ihmisiä rauhoitellaan toimilla, jotka eivät loppujen lopuksi välttämättä paranna lainkaan heidän turvallisuuttaan. Näin ollen tämän toiminnan avulla kansalaisia ei saada vakuuttuneiksi siitä, että Eurooppa on tärkeä ja hyödyllinen, eikä heitä saada hyväksymään työmme tuloksia. En halua ottaa vastuuta siitä, miten kansalaiset suhtautuvat Euroopan unioniin. Sanon jo viidennen tai kuudennen kerran, että siitä ovat vastuussa kansalliset hallitukset, jotka yrittävät teennäisellä toiminnallaan rauhoitella omaatuntoaan onnistumatta kuitenkaan tosiasiassa parantamaan tehokkuutta.

 
  
MPphoto
 
 

  Nicolas Schmit, neuvoston puheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää seitsemää esittelijää esimerkillisestä työstä, joka selvästi osoittaa, että terrorismin vastaiseen toimintaan on omaksuttava kattava lähestymistapa, joka käsittää monta alaa. Nämä seitsemän mietintöä mielestäni myös osoittavat, että parlamentti pitää terrorismin vastaista toimintaa erittäin tärkeänä.

Tunnemme vieläkin 11. syyskuuta 2001 koettujen tapahtumien ja 11. maaliskuuta 2004 Madridiin tehdyn iskun valtavan vaikutuksen. Nämä raukkamaiset iskut ovat vaikuttaneet meihin kaikkiin sekä Euroopan kansalaisina että maailman kansalaisina. Ne olivat demokratian ja puolustamiemme arvojen vastaisia hyökkäyksiä, minkä vuoksi terrorismin vastaisen taistelun on oltava peräänantamatonta, mutta sen on oltava samalla taistelua demokratian puolesta. Olisi väärin puolustaa demokratiaa heikentämällä sitä. Monissa tänä aamuna kuulemissamme puheissa on vaadittu, että terrorismin torjuntaa on tehostettava ja että terrorismin ja terroristiverkostojen vastaiseen toimintaan on sitouduttava selkeästi, ja niissä on lisäksi painotettu, ettei tämä toiminta saa vaarantaa demokraattisia oikeuksiamme eikä kansalaisvapauksiamme. Tässä on kyse jatkuvasta tasapainottelusta: meidän on turvattava oikeutemme ja vapautemme sekä vastustettava sinnikkäästi niitä, jotka haluavat vaarantaa nämä oikeudet ja vapaudet.

Olemme kaukana Orwellin näkemyksestä valtiosta, jossa valvotaan kaikkea. Meidän on kuitenkin oltava varuillamme, jos haluamme välttyä ajautumasta tähän suuntaan. Emme saa myöskään unohtaa, että terrorismissa käytetään kaikenlaisia resursseja ja tekniikoita ja että siitä on tullut maailmanlaajuinen ja globaali ilmiö, verkosto, joka hyödyntää Internetiä aivan samalla tavoin kuin mikä tahansa muu globaalistunut yritys. Jos haluamme vastustaa tätä uhkaa ja torjua tätä ilmiötä, meillä ei ole enää varaa riistää itseltämme tietojen säilyttämisen kaltaisia välineitä.

Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää kunnioittaa yksityiselämää. Tämä on aina suhteellisuusperiaatteeseen liittyvä kysymys. Kannatan esitettyä ajatusta yksityiselämän suojaamisesta. Emme kuitenkaan voi luopua tietyn tekniikan käytöstä, jos haluamme edelleen torjua terrorismia tehokkaasti. Euroopan on näytettävä esimerkkiä tällä alalla. Muualla on havaittavissa sellainen suuntaus, ettei yksityiselämän ja yksilönoikeuksien suojaamiseen suhtauduta vakavasti. Euroopan on näytettävä, että terrorismin vastainen taistelu ja oikeuksien kunnioittaminen voivat kulkea käsi kädessä ilman, että tämän taistelun tehokkuus häviää tai vähenee.

Olen ottanut huomioon myös Euroopan unioniin kohdistuneen kritiikin, joka koskee koordinointia ja tietojenvaihtoa. Näiden tapahtumien, erityisesti Madridin iskun, jälkeen koordinointi on parantunut huomattavasti etenkin Gijs de Vriesin ansiosta, jonka erityistehtäväksi on annettu koordinoida kaikkia Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden terrorismin vastaisia toimia. Haluan kiittää häntä työstä ja sitoumuksesta tällä alalla.

Olen pannut myös merkille, että jotkut pelkäävät, ettei Eurooppa ole valmistautunut muunlaisiin, vielä pahempiin uhkiin kuin ne, jotka kohtasimme kahden mainitsemani iskun yhteydessä. Esimerkiksi bioterrorismi on uhka, jota meidän on vaikea käsittää tai kuvitella. Bioterrorismia voi kuitenkin esiintyä, ja se on uhka, jota ei voida vain sivuuttaa. Meidän on siksi oltava valmiita käsittelemään sitä.

Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja vastata myös jäsen Florenzin kysymykseen. Hän puhui nimenomaan bioterrorismin ja ydinterrorismin uhasta. On selvää, että tämäntyyppinen terrorismi, joka käsittää kemiallisen, biologisen, säteily- ja ydinterrorismin, uhkaa rauhaa ja kansainvälistä turvallisuutta. Tiedämme, että terroristiverkostot ovat olleet erittäin kiinnostuneita tällaisista aineista ja aseista ja että jos ne pääsisivät käsiksi tällaisiin joukkotuhoaseisiin, ne voisivat aiheuttaa ennennäkemättömän laajaa tuhoa ja horjuttaa yhteiskuntiemme demokraattista perustaa.

Euroopan unionin on siksi kiinnitettävä yhä enemmän huomiota biologisen, ydin- ja kemiallisen terrorismin uhkaan. Tällä alalla on kehitetty yhtäläisyyksiä Yhdysvaltojen lainsäädännön kanssa. Euroopalla on epäilemättä paljon opittavaa Yhdysvalloilta etenkin muun muassa erityisryhmien perustamisessa, rokotteiden varastoinnissa sekä lääketieteellisiä vastatoimia koskevan tutkimus- ja kehitystyön tekemisessä. Jäsenvaltiot ovat tehneet jo joitakin samanlaisia aloitteita, ja Euroopan unionin toimielimet ovat jo sitoutuneet tällaisiin toimiin. Unionilla on näin ollen nyt kaikenlaisia terrori-iskuja koskeva varhaisvaroitusjärjestelmä, jonka keskusjärjestelmä ARGUS perustetaan komission yhteyteen. Ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä annetun direktiivin muuttamista koskevan direktiivin mukaan jäsenvaltiot voivat nyt väliaikaisesti sallia sellaisten lääkkeiden jakelun, joilla on myyntilupa, sellaisen iskun yhteydessä, johon liittyy haitallisten taudinaiheuttajien, toksiinien tai kemiallisten aineiden tai haitallisen ydinsäteilyn leviäminen. Lääkintähenkilöstöä koulutetaan parhaillaan torjumaan kemiallisia, biologisia, säteily- ja ydinuhkia (CBRN).

Väestönsuojelukapasiteettia ja veripankkeja koskevia tietoja vaihdetaan väestönsuojelujärjestelyjen yhteydessä. Kuudennen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman yhteydessä tehdään lisäksi laajaa tutkimustyötä, jotta tällaisiin toimiin voitaisiin reagoida aiempaa paremmin. Joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen neuvoston strategian avulla on tarkoitus estää terroristeja saamasta käsiinsä tällaisia aseita, ja on valitettavaa, ettei New Yorkin konferenssissa päästy sopimukseen yhteisestä tekstistä, kun kerran asesulkua käsitelleen konferenssin yhtenä näkökohtana oli terrorismin uhka näillä aloilla.

Toisen tehtävän yhteydessä, tässä tapauksessa Eurooppa-neuvoston 25. maaliskuuta 2004 antaman terrorismin torjuntaa koskevan julkilausuman johdosta, neuvosto ja komissio hyväksyivät 2. joulukuuta 2004 terrorismin uhkia ja terrori-iskujen seurauksia koskevan EU:n yhteisvastuuohjelman, jolla tarkistettiin CBRN-ohjelmaa ja laajennettiin sen soveltamisala kaikkiin terrorismin muotoihin.

Yhtenä EU:n strategian perusperiaatteena on, että terrori-iskujen seurauksilta suojeleminen on pääasiassa jäsenvaltioiden tehtävä. Eurooppa-neuvoston 25. maaliskuuta 2004 antamassa julkilausumassa yhteisvastuusta terrorismin torjunnassa vahvistetaan, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot aikovat päättäväisesti ottaa käyttöön kaikki käytettävissään olevat välineet antaakseen apua jäsenvaltiolle tämän alueella ja tämän poliittisten viranomaisten pyynnöstä. Tämän vuoksi minun on pakko viitata perustuslain määräykseen, joka vahvistaa yhteisvastuun luonnetta erityisesti terrori-iskujen yhteydessä.

CBRN-ohjelma ja sitä seurannut yhteisvastuuohjelma ovat monitieteellisiä ohjelmia, jotka edellyttävät poliittisia, teknisiä, taloudellisia, diplomaattisia, sotilaallisia ja oikeudellisia resursseja. Tämä on melko hankalaa, mutta hyvä on...

Nykyisessä yhteisvastuuohjelmassa CBRN-terrorismin vastainen EU:n toiminta perustuu kuuteen strategiseen tavoitteeseen, jotka haluan lyhyesti mainita.

Uhkien analysointi ja arviointi: Europol ja EU:n yhteinen tilannekeskus ovat tehneet useita uhkia koskevia analyyseja.

Haavoittuvuuden ehkäiseminen ja vähentäminen: on toteutettu lainsäädäntötoimia, jotta bioturvallisuutta koskevia kansainvälisiä vaatimuksia voitaisiin noudattaa aiempaa paremmin.

CBRN-iskujen havaitseminen: komissio on toteuttanut toimia laajentaakseen ja koordinoidakseen yhteisön havaitsemis-, viestintä- ja tiedotusjärjestelmiä, jotka liittyvät kemiallisiin ja biologisiin uhkiin sekä ihmisten, eläinten ja kasvien terveyteen.

Viimeinen tavoite – valmistelut mahdollisten iskujen vaikutuksen lieventämiseksi: komissio arvioi parhaillaan, millaisen väestönsuojeluun sekä lääkkeiden ja farmaseuttisten tuotteiden toimitukseen liittyvän kapasiteetin jäsenvaltiot voisivat asettaa toistensa käyttöön. Se laatii säännöksiä näihin aineisiin liittyvien sairauksien hoidosta.

Neuvosto on puolestaan perustanut tietokannan sotilaallisista voimavaroista sekä kapasiteetista, joka on käytettävissä suojeltaessa siviilejä terrori-iskuilta, mukaan lukien CBRN-iskuilta. Terrorismin vastaiseen toimintaan kuuluvien Euroopan turvallisuus- ja puolustuspoliittisten näkökohtien yhteydessä tutkitaan parhaillaan siviilien ja sotilaiden yhteentoimivuutta CBRN-toimissa.

Neuvosto työskentelee myös yhtenäisen kriisinhallintajärjestelmän parissa. Kansainvälisellä yhteistyöllä on tässä tietenkin erittäin tärkeä merkitys: siinä on pitkälti samat tavoitteet kuin yhteisvastuuohjelmassa. Tavoitteena ovat toisin sanoen tartuntatautien rajat ylittävää siirtymistä koskevien epidemiologisten tietojen yhdistäminen sekä yhteistyö hätäsuunnitelmien laadinnassa, laboratorioiden havaitsemistekniikassa, asesulussa, vastavuoroisessa avustamisessa ja toimien koordinoinnissa. Myös Yhdysvallat osallistuu tähän työhön. Toinen vuoropuhelu käynnistetään sopivana ajankohtana. Tämä kansainvälinen yhteistyö, jota teemme etenkin yhdysvaltalaisten mutta myös kaikkien muiden kumppaneidemme kanssa, on mielestämme äärimmäisen tärkeää tässä yhteydessä.

Ennen kuin siirrytään äänestykseen ja ennen kuin kollegani varapuheenjohtaja Frattini käyttää puheenvuoron, sanon vielä lopuksi muutaman sanan. Euroopan unioni on nähdäkseni mukana maailmanlaajuisessa prosessissa, jossa valmistaudutaan kaikkien terrorismin muotojen torjuntaan. Kuten alussa totesin ja kuten esittelijänne ovat selvästi osoittaneet, terrorismin vastainen taistelu edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Meidän on huolehdittava erityisesti yhdestä asiasta: meidän on estettävä terroristiryhmiä rekrytoimasta omissa yhteiskunnissamme. Itse asiassa suurin terrorismiin liittyvä uhka on etenkin huonosti yhteiskuntiimme integroitujen juurettomien nuorten rekrytointi yhteiskunnissamme. Nämä nuoret muodostavat jossain määrin pesäpaikan sellaisille teoille, joita on vaikea kuvitella ja joista näkyy jonkinlainen epätoivo. Tämä tarkoittaa, että terrorismin torjuntaa koskevaan strategiaamme on sisällytettävä sosiaalinen näkökohta, joka kattaa edellä mainittujen ryhmien, etenkin islaminuskoisista maista kotoisin olevien nuorten, integroinnin ja kohtelun. Näin voimme voittaa tämän taistelun omalla alueellamme Euroopan unionissa, ja se on ehdottoman tärkeää.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Tässä vaiheessa minulla on ilo toivottaa tervetulleeksi entinen kollegamme Gijs de Vries, jolle toivotan voimia, joita hän tarvitsee suuressa tehtävässään. Tervetuloa Euroopan parlamenttiin, arvoisa terrorismin vastaisen toiminnan koordinoija de Vries,.

 
  
MPphoto
 
 

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, en tietenkään voi vastata muutamassa minuutissa kaikkiin kolmisen tuntia kestäneen keskustelun aikana pidettyihin tärkeisiin puheenvuoroihin.

Haluan esittää vain muutaman erittäin pikaisen huomautuksen. Olemme nähdäkseni pitkälti yksimielisiä siitä, että terrorismin torjunnassa tarvitaan Euroopan laajuisia toimia, kattavassa eurooppalaisessa strategiassa yhdistettyjä toimia ja tasapainoisia toimia, joissa keskitytään ensisijaisesti ennaltaehkäisemiseen, yhteistyöhön – myös kansainväliseen yhteistyöhön – sekä ihmisten perusoikeuksien kunnioittamiseen, ja näihin perusoikeuksiin kuuluu tietenkin ennen kaikkea yksityisyyden suoja, jonka monet parlamentin jäsenet mainitsivat.

Mielestäni on syytä korostaa myös erästä toista periaatetta, nimittäin sitä, ettei ketään voi epäillä terrorismista rodun tai uskonnon perusteella, koska se todellakin merkitsisi voittoa terrorismille, jonka tavoitteena on uskontojen ja sivilisaatioiden välinen konflikti. Näin ollen on välttämätöntä ymmärtää terrorismin perimmäiset syyt, mutta on kuitenkin oltava täysin selvää, ettei terrorismi voi koskaan olla oikeutettua. Meidän on tunnettava syyt niiden poistamiseksi mutta ei koskaan niiden oikeuttamiseksi. Ne ovat kaksi täysin eri asiaa.

Lisäksi meidän on kiinnitettävä täysimääräisesti huomiomme toimiin, joista on päätetty Euroopan tasolla, toisin sanoen toimintasuunnitelmaan. Tiedättekin luultavasti, että monet toimintasuunnitelmassa mainitut toimet on vielä panematta täytäntöön useassa jäsenvaltiossa. Tällä hetkellä voin mainita vain kaksi myönteistä esimerkkiä, Tanskan ja Unkarin, kaksi jäsenvaltiota, jotka ovat muista poiketen panneet kaikki toimet täytäntöön. Niitä voidaan mielestäni pitää esikuvina muille Euroopan unionin jäsenvaltioille.

Mainitsen myös periaatteen, jonka me kaikki hyväksymme, ja se on yhteisvastuuperiaate. Se käsittää ensinnäkin yhteisvastuun jäsenvaltioiden kesken – ja tästä asiasta olen neuvoston puheenjohtajan Schmitin kanssa täysin samaa mieltä. Meidän on mielestäni ennen kaikkea otettava käyttöön perustuslakisopimukseen sisältyvä periaate, jossa määrätään jäsenvaltioiden keskinäisestä yhteisvastuusta, kun jokin niistä joutuu terroristien hyökkäyksen kohteeksi. Yhteisvastuu terrorismin uhreja kohtaan on toinen niistä toimintalinjoista, joihin Euroopan on keskityttävä.

Olemme puhuneet pitkään bioterrorismista. Euroopan komissio voi ensinnäkin edistää toteutettavien toimien jatkamista ja tehostamista. Se tekee kaikkensa kannustaakseen jäsenvaltioita ryhtymään kaikkiin toimiin, joita tarvitaan asianmukaisen valmiustason saavuttamiseksi bioterrori-iskun yhteydessä, ja toivoo voivansa luottaa parlamentin varauksettomaan tukeen taivuteltaessa kaikkia jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan investoimalla enemmän varoja, koska emme voi emmekä saa olla huonosti valmistautuneita bioterrori-iskun uhkaan. Tiedotamme parlamentille kaikista toteuttamistamme toimista, myös terrori-iskujen simulaatioista ja kansainvälistä yhteistyötä koskevista toimista.

Arvoisa puhemies, lopuksi totean, että kaikkein tehokkain ase terrorismia vastaan on mielestäni toimielinten – komission, parlamentin ja neuvoston – ja kansalaisyhteiskunnan yhtenäinen toiminta. Meidän on selitettävä kansalaisillemme, että Eurooppa voi todellakin vastata meidän kaikkien kohtaamaan terroristien haasteeseen vain, jos toimielimet ja yhteiskunta toimivat yhdessä.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MOSCOVICI

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Siirrymme äänestykseen.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö