Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Tiistai 7. kesäkuuta 2005 - Strasbourg EUVL-painos

26. Kyselytunti (komissiolle esitettävät kysymykset)
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0246/2005). Käsittelemme useita komissiolle osoitettuja kysymyksiä.

Osa I

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Alfredo Antoniozzin kysymys nro 31 (H-0384/05).

Aihe: Italian kielen edistäminen Euroopassa (Eurydice 2005 -raportti) ja kieliä koskevat järjestelyt yhteisön toimielimissä

Keskustelussa EU:n virallisista kielistä toimielinten sisällä ei vielä ole päästy ratkaisuun, mitä tulee ehdotukseen virallisten kielten käyttöä koskevan uuden järjestelmän sekä työkielten ja niiden käytön määrittämisestä. Uusia järjestelyjä tarvitaan EU:n jäsenvaltioiden kieliperinnön ja siten myös kulttuuriperinnön hyödyntämiseksi paremmin.

Voisiko komissio kertoa, kuinka se aikoo hoitaa virallisia kieliä toimielimissä koskevan ongelman ja aikooko se nimetä tietyt työkielet (neuvoston asetuksessa numero 1/58 (1 artikla) mainitaan vain viralliset kielet), jotta vältettäisiin, että tietyn kielen valinta jää korkeiden virkamiesten päätösvaltaan (vastaus kysymykseen H-0159/05) ja että syntyy epäoikeudenmukaista syrjintää?

Mitä ehdotuksia komissio aikoo esittää Italian kieliperinnön hyödyntämiseksi Eurydice-raportin (Avaintietoja kieltenopetuksesta Euroopassa) pohjalta ottaen huomioon, että EY rahoittaa Eurydicea ja että on korjattava italian opetusta Euroopassa koskeva hyvin negatiivinen tilanne, joka käy raportista ilmi?

 
  
MPphoto
 
 

  Ján Figeľ , komission jäsen. (EN) Vastauksena arvoisan jäsenen kysymykseen totean, että komissio on useaan otteeseen painottanut, etenkin vastauksessaan arvoisan jäsenen suulliseen kysymykseen H-0159/05, että neuvoston asetuksen 1/58 (1 artikla) – joka on EU:n johdetun oikeuden ensimmäinen asetus – mukaisesti kaikki viralliset kielet ovat myös työkieliä ja siten niitä voidaan juridisessa mielessä käyttää yhtäläisesti ja samoista lähtökohdista unionin toimielimissä. Siksi on väärin sanoa, että unionin toimielinten nykyiset työkielet olisi rajattu kolmeen, nimittäin englantiin, ranskaan ja saksaan.

Komission sisäisissä menettelyissä komissiolle toimitettavat asiakirjat on laadittu vähintään näillä kolmella kielellä. Tällä säännöllä on ainoastaan sisäisiä vaikutuksia ja sen tarkoitus on taata, että komission jäsenet ymmärtävät yleisesti tärkeitä asiakirjoja. Komissio ei näe merkkejä siitä, että tämä sekä nykyisen että edellisten komission puheenjohtajien ohjeiden mukaisesti laadittu sääntö syrjisi millään tavalla muita työkieliä.

Lisäksi komission toimintaan liittyvistä syistä on normaalia, että komission henkilöstö käyttää joitakin kieliä useammin kuin toisia päivittäisessä toiminnassa.

Yhdelläkään korkealla hallintovirkamiehellä ei ole toimivaltuuksia eikä oikeutta vaatia alaisiaan käyttämään jotakin tiettyä työkieltä. Sitä vastoin joskus komission jäsenten oman mieltymyksen tai heidän kielitaitonsa vuoksi saatetaan päätyä käyttämään jotain tiettyä kieltä.

On sanomattakin selvää, että on välttämätöntä säilyttää sisäinen kommunikointi komission pääosastojen välillä ja muiden toimielinten sisällä. Kaikissa näissä käytännöissä noudatetaan asianmukaisesti kielten tasavertaisuutta virallisina kielinä ja työkielinä. Komissio toistaa, ettei sillä ole minkäänlaista aikomusta ryhtyä erityisjärjestelyihin jonkin tietyn kielen tai useampien kielten käytön asettamiseksi ensisijaiseksi komission yksiköissä. Siinä tapauksessa, jos sen yksiköiden toiminta ei ole vain sisäistä, vaan edellyttää kontakteja ulkopuolisten kanssa, komissio on sitoutunut käyttämään mahdollisimman monia virallisia kieliä käytettävissä olevien käännösresurssien rajoissa komission asiakirjan 638/6 suuntaviivojen mukaisesti.

Komissio myös edistää aktiivisesti monikielisyyttä Euroopan unionissa, kuten sen tiedonannossa "Kielten oppimisen ja kielellisen monimuotoisuuden edistäminen: toimintaohjelma 2004-2006" mainitaan. Sokrates- ja Leonardo da Vinci -ohjelmien erityistoimien ja muiden opiskelija- ja opettajavaihtoon liittyvien toimien avulla voidaan edistää niin italian kuin muidenkin yhteisön kielten käyttöä. Niinpä Sokrates-ohjelman alaisessa Lingua-toimintaohjelmassa rahoitettiin vuosien 2000 ja 2004 aikana kahdeksaa eri hanketta, jotka tähtäsivät italian kielen käytön edistämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Alfredo Antoniozzi (PPE-DE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, viime kuukausien aikana olemme saaneet kuulla peräkkäin kaksi uutista italian kielen tiimoilta. Ensimmäinen koski italian jättämistä pois lehdistötilaisuuksista. Tätä seurasi Euroopan yhteisön rahoittama Eurydice-raportti, josta kävi ilmi, että italia on yksi vähiten opiskelluista kielistä maailmassa. Nämä kaksi seikkaa viittaavat jossain määrin siihen, että italian kielen merkitystä yritetään vähentää.

Arvoisa komission jäsen, haluaisin keskustella monestakin asiasta. Meidän näkemyksemme on se, että ainoastaan kolmen kielen pitäminen EU:n virallisina kielinä ei ole riittävää, osittain sen vuoksi, että Euroopassa on kuusi kieltä, joita vähintään 9 prosenttia Euroopan väestöstä puhuu. Arvoisa komission jäsen, kehotan teitä tutkimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön vähintään kuusi työkieltä, toisin sanoen kielet, joita 9-10 prosenttia Euroopan väestöstä puhuu, nimittäin englanti, ranska, saksa, espanja, italia ja puola.

 
  
MPphoto
 
 

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Komission jäsenten kollegion menettelyissä käytetään vain muutamia kieliä, mutta virallisina kielinä ja työkielinä kaikki kielet ovat tasavertaisia. Yksi keskiviikkoisin pidettäviä lehdistötilaisuuksia koskeva muutos ja tärkeä seikka on se, että niissä voidaan käyttää kaikkia virallisia kieliä. Tällä asenteella ja kieltenopiskelun edistämisellä, siten että monikielisyys on toimintalinjana, eikä pelkästään hallinnollinen kysymys päivittäisessä työssämme, saamme aikaan mahdollisuuksiemme rajoissa huomattavaa edistystä ja parannusta.

Kielten tilanne laajentumisen jälkeen osoittaa, että unioni ei suinkaan romahtanut, vaan se toimii. Unionissa kaikki kielenkäyttäjät voivat käyttää kaikkia kieliä. Koulutuksesta vastaavana komission jäsenenä minun täytyy sanoa, että kaikki vaihto-ohjelmamme ja muut toimemme koulutuksen, kulttuurin ja ammatillisen koulutuksen saralla edistävät tehokkaasti eri kielten käyttöä.

Olen varma siitä, että kun olemme tietoisia tästä ja suhtautumistapamme tai toimintatapamme on myönteinen, olemme oikealla tiellä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paul Rübig (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, huomioni on kiinnittynyt Euroopan komission työpaikkailmoituksissa sellaiseen ongelmalliseen seikkaan, että niissä kysytään usein hakijan äidinkieltä. Jos me haluamme yhtäläisiä mahdollisuuksia Euroopassa, jonkun tietyn kielen ei tarvitse olla hakijan äidinkieli, vaan vastaavan tasoinen kielitaito riittää. Pitäisi harkita, voitaisiinko nykyistä käytäntöä muuttaa tulevaisuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Kannatan tätä ajatusta. Komissio esittelee ensi kuussa tiedonannon uutta vieraan kielen taitoa koskevasta indikaattorista. Indikaattorista on tullut tärkeä kelpoisuuden ja pätevyyden tunnustamisessa, joka on yhä merkittävämpi kysymys.

Jäsenvaltioiden kanssa on sovittu, että kielten oppimista edistetään niin varhaisessa vaiheessa kuin mahdollista. 1 + 2 -malli ei ole enää harvinaista ylellisyyttä, vaan välttämättömyys uudelle sukupolvelle ja kaikille kansalaisille, joiden nyt pitää opetella äidinkielensä lisäksi kaksi muuta unionin kieltä, joista toinen saisi mieluiten olla naapurivaltion kieli.

Tämä on komission toimintalinja ja perusperiaate, jota se tukee. Jos jäsenvaltioissa edistetään tätä toimintalinjaa asianmukaisesti, monikielisyys ja kielitaito kasvaa huomattavasti tulevaisuudessa Euroopan unionissa. Jaan täysin arvoisan parlamentin jäsenen kiinnostuksen ja kannatuksen asiaa kohtaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Yiannakis Matsisin kysymys nro 32 (H-0367/05)

Aihe: Kyproksen osallistuminen rauhankumppanuuteen ja Natoon

Voiko komissio ilmoittaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan intressien vuoksi, missä määrin se kannattaa Kyproksen tasavallan osallistumista rauhankumppanuuteen sekä Natoon?

 
  
MPphoto
 
 

  Ján Figeľ, komission jäsen. (SK) Euroopan unionilla ei ole toimivaltaa kysymyksen numero 32 asiassa. Asia on yksiselitteisesti ja ainoastaan jäsenvaltion ja kolmannen osapuolen välinen asia, tässä tapauksessa Naton, joka on kansainvälinen järjestö. Komissio ei voi ottaa kantaa tähän asiaan, joka on sen toimivallan ulkopuolella. Näin ollen komissio tyytyy toivomaan, että osapuolet löytävät toimivan ratkaisun. Se epäilemättä edistäisi yhä kasvavaa EU:n ja Pohjois-Atlantin liiton yhteistyötä sekä näiden suhteiden lujittumista.

 
  
MPphoto
 
 

  Yiannakis Matsis (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä selkeästä vastauksesta. Kysymykseni ydin oli yksinkertaisesti se, että Euroopan yhteinen ulko- ja puolustuspolitiikka täytyy turvata mahdollisimman hyvin sellaisessa maantieteellisesti strategisessa paikassa kuin Kypros. Vastaus oli varsin selvä.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papastamkos (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, lyhyesti sanottuna komission vastaus, jonka mukaan tällä asialla ei ole mitään tekemistä komission kanssa, ei ole tyydyttävä. Euroopan komissio hyväksyy yhteisen ulko- ja puolustuspolitiikan rahoittamisen ja osallistuu Euroopan unionin ulkopolitiikan muotoilemiseen. Tämän lisäksi täytyy myös sanoa, että arvoisan ystäväni kysymys koskee Euroopan unionin ulkosuhteita ja kuten me kaikki tiedämme, perustamissopimuksessa tai käytännössä ei tehdä jakoa perinteisten ulkosuhteiden ja ulkopolitiikan välille.

 
  
MPphoto
 
 

  Ján Figeľ, komission jäsen. (SK) Kiitoksia erittäin paljon uusien näkökulmien tuomisesta asiaan. Näin on ollut jo jonkin aikaa ja olen vakuuttunut, että tässä päästään onnistuneeseen lopputulokseen. Jos mietitään tilannetta viime vuosikymmenellä, huomataan, että kehitys on ollut melko rohkaisevaa.

Toisen pilarin, yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, komissiolla ei todella ole suoraa toimivaltaa mutta se tukee jäsenvaltioiden pyrkimyksiä ei ainoastaan yhteisessä politiikassa, vaan myös muihin järjestöihin liittyvässä yhteisessä toiminnassa kiinnittäen erityistä huomiota turvallisuuspolitiikkaan.

Siksi olen vakuuttunut, että jäsenvaltiot, koko unionin tai komission tukemana saavat vähitellen onnistuneesti ratkaistua tämän asian. Tällä hetkellä komissiolla ei ole toimivaltaa tehdä enempää kuin mitä se jo pyrkii tekemään.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Alexander Nuno Alvaron kysymys nro 33 (H-0414/05)

Aihe: Viisumiin sisällytettävät biometriset tunnisteet

Milloin komissio aikoo ottaa käyttöön biometriset tunnisteet viisumeissa, kun otetaan huomioon biometrisen järjestelmän kehittäminen ja toteuttaminen?

Miten jäsenvaltioita tuetaan niiden omien järjestelmien kehittämisessä ja toteuttamisessa, jotta voitaisiin varmistaa niiden toimivuus keskusjärjestelmän kanssa?

Miten jäsenvaltiot ovat edistyneet uuteen järjestelmään tarkoitettujen biometristen tunnisteiden käyttöönotossa?

Katsooko komissio, että asiaan liittyvät tietosuojanäkökohdat on huomioitu?

 
  
MPphoto
 
 

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (EN) Komission ehdotuksessa neuvoston asetuksen 1683 muuttamisesta asetetaan viisumeille yhteisiä turvallisuusstandardeja sekä ehdotetaan kahden biometrisen tunnisteen tallentamista tallennusvälineeseen, jossa on riittävästi kapasiteettia. Testeissä on kuitenkin paljastunut teknisiä ongelmia sirun viisumitarraan lisäämisen yhteydessä. Neuvosto on siksi päättänyt aikaistaa biometristen tunnisteiden tallentamista viisumitietojärjestelmän keskusosaan ja harkita myöhemmin, ovatko biometristen lisätunnisteiden tallentaminen ja viisumitarra tai erillinen älykortti tarpeellisia. Neuvosto kehotti komissiota 24. helmikuuta 2005 pyrkimään kaikin keinon mahdollistamaan biometristen tunnisteiden tallentamisen viisumitietojärjestelmän (VIS) keskusosaan.

Päätös siitä, liitetäänkö viisumitarraan biometrisiä lisätunnisteita riippuu pitkälti kokeiluhankkeesta, joka on parhaillaan käynnissä. Hankkeen tulokset ovat lähiaikoina saatavilla.

Tällä välin komissio tekee tiiviistä yhteistyötä viisumitietojärjestelmän sovittamisesta kansallisiin järjestelmiin vastuussa olevien jäsenvaltioiden kanssa. Komissio valmistelee parhaillaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa jäsenvaltioiden käyttöliittymien valvontaa koskevaa asiakirjaa yhteentoimivuuden takaamiseksi.

Jäsenvaltiot voivat julkaista viisumitietojärjestelmän kansallisen osan valmistelua varten tarjouspyynnön. Tarjouspyyntö perustuu pitkälti käyttöliittymien valvontaa koskevaan asiakirjaan. Komissio on luottavainen sen suhteen, että kaikki jäsenvaltiot ovat vuoden 2006 loppuun mennessä valmiit liittämään kansalliset järjestelmänsä keskusviisumijärjestelmään kuten on edellytetty.

Konsuliedustustojen pitäisi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa valmistella toteutussuunnitelma koko hankkeen kehittämisajalle, joka alkaa vuoden 2006 lopussa ja jatkuu vuosina 20072013.

Lopuksi toteaisin, että komissio katsoo, että sen ehdotuksessa neuvoston asetuksen 1683 muuttamisesta otetaan huomioon kaikki tietosuojanäkökohdat. Tietosuojatyöryhmää on kuultu tietosuojadirektiivin 95/46/EY 29 artiklan mukaisesti, kun se antoi lausuntonsa 11. elokuuta 2004. Lausunto otetaan luonnollisesti täysin huomioon tulevassa lainsäädäntöprosessissa, joka aloitetaan, jos on tarpeen tallentaa biometrisiä lisätunnisteita viisumitarraan tai tarvitaan erillinen älykortti.

Komission yksiköt valmistelevat parhaillaan tietosuojaa koskevaa kolmannen pilarin alaan kuuluvaa lainsäädäntöehdotusta, jolla säädetään lainvalvontaviranomaisten pääsystä viisumitietojärjestelmään.

 
  
MPphoto
 
 

  Paul Rübig (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, vierailin hiljattain Australian parlamentissa. Parlamenttirakennukseen pääsyyn vaaditaan jo biometrisiä tietoja, mikä tarkoittaa hyvin todennäköisesti sitä, että tarkastukset ovat tehokkaita. Luuletteko, että voisimme kokeilla biometrisiä tietoja Euroopan toimielimissä nähdäksemme, onko tämä hanke todellisuudessa toteuttamiskelpoinen?

 
  
MPphoto
 
 

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, en voi antaa teille selvää vastausta tänään. Meidän täytyy ottaa huomioon kaksi vaatimusta, ensinnäkin Australian parlamentissa käyttöön otettujen teknisten kriteerien luotettavuus ja toiseksi järjestelmän yhteentoimivuus eli se, miten nämä tiedot saadaan todella toimimaan järjestelmässä, jonka täytyy kattaa 25 jäsenvaltiota.

Kuten jo mainitsin, parhaillaan tehdään äärimmäisen monimutkaisia kokeita. Otamme ilman muuta huomioon muiden maiden kokemukset teknisissä seikoissa, mutta en voi mitenkään tänään ennakoida lopullista ratkaisua.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE). (EN) Arvoisa komission jäsen, minulla oli hiljattain tilaisuus nähdä Amsterdamin lentokentällä biometrinen järjestelmä, joka oli otettu käyttöön, jotta passitarkastukset voidaan poistaa Schengen-alueen ja sen ulkopuolisten maiden väliltä. Järjestelmä näytti mielestäni toimivan erittäin hyvin. Onko komission jäsenellä ollut mahdollisuutta tutustua tähän järjestelmään Jos on, uskooko komission jäsen, että se voitaisiin tässä vaiheessa vapaaehtoisena ottaa käyttöön Euroopan lentokentillä? <

 
  
MPphoto
 
 

  Franco Frattini, komission jäsen. (IT) Arvoisa puhemies, kuten jo sanoin, otamme ilman muuta huomioon jo jossain Euroopan maissa tehdyt onnistuneet kokeilut, etenkin lentokenttien järjestelmissä. En pysty nyt kertomaan teille, onko sitä harkittu ja olisiko tuo nimenomainen järjestelmä tuontikelpoinen, voitaisiinko sitä toisin sanoen soveltaa 25 jäsenmaan Euroopan unioniin. Voin vakuuttaa teille, että myös Amsterdamin järjestelmä huomioidaan teknisissä koehankkeissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Nuno Alvaro (ALDE). (DE) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä. Olin lähinnä utelias, koska olen huomannut, että Saksan sisäasianministeri pyrkii viemään hanketta mahdollisimman nopeasti eteenpäin.

Onko Yhdysvallat lopullisesti sulkenut pois mahdollisuuden määräajan lykkäämisestä?

 
  
MPphoto
 
 

  Franco Frattini, komission varapuheenjohtaja. (IT) Arvoisa puhemies, jos arvoisa parlamentin jäsen viittaa niin kutsuttujen lentoliikenteen matkustajaluetteloiden (PNR) uudelleentarkasteluun, olemme muutamalla viikolla siirtäneet Euroopan ja USA:n viranomaisten välistä teknistä kokousta, joka järjestetään heinäkuussa. Pidämme Euroopan parlamentin varmasti ajan tasalla asioiden kehityskulusta, kuten lupasin.

Osa 2

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Mairead McGuinnessin kysymys nro 34 (H-0386/05)

Aihe: Televisiomaksut

Koska tiedotusvälineillä on tärkeä merkitys tämän päivän maailmassa, ja ottaen huomioon näkemyksen, jonka mukaan yleisradiotoiminta on tarpeen turvata, voiko komissio ilmoittaa, millaisena se näkee yleisradiotoiminnan tulevaisuuden? Katsooko komissio, että on tarpeen selvittää tarkalleen, miten yleisradiotoiminnan harjoittajat käyttävät televisiolupamaksuja, sekä käytetäänkö eri jäsenvaltioissa televisiolupamaksuja samalla tavalla yleisradiotoiminnan hyväksi?

 
  
MPphoto
 
 

  Viviane Reding, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, yleisradiotoiminnan tärkeys ja jäsenvaltioiden toimivalta määritellä, järjestää ja tarjota tämän palvelun rahoitusmekanismeja taataan perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdassa ja Amsterdamin pöytäkirjassa. Kuten valtiontukea koskevassa vuonna 2001 julkaistussa komission tiedonannossa esitetään, myöskään yksityisten televisiopalveluiden tarjoajia ei pidä laiminlyödä, sillä ne takaavat moniarvoisuuden, rikastuttavat poliittista ja kulttuuria koskevaa keskustelua sekä laajentavat ohjelmavalikoimaa. Tunnustamme siis selvästi kaksitahoisen järjestelmän, joka on eurooppalaiselle audiovisuaaliteollisuudelle tunnusomaista ja joka vaikuttaa suotuisasti tiedotusvälineisiin kokonaisuudessaan.

Tämänhetkinen tilanne julkisen sektorin suhteen on se, että jäsenvaltiot saavat päättää sektorin rahoituksen järjestämisestä. Rahoitus voi olla kokonaan peräisin julkisista varoista minkä muotoisena tahansa, se voi olla tarvittaessa televisiolupamaksun muodossa, kuten arvoisan parlamentin jäsenen esimerkissä. Rahoitus voi olla myös sekamuotoista ja koostua osittain tuloista, joita saadaan myymällä mainosaikaa. Komissio ei vastusta mitään näistä rahoitusmuodoista. Sen täytyy kuitenkin varmistaa, että perustamissopimuksen määräyksiä noudatetaan ja etenkin valtiontukeen liittyviä määräyksiä, sellaisina kuin ne on vuoden 2001 tiedonannossa tulkittu.

Julkista rahoitusta tulee suhteellisuusperiaatteen mukaisesti käyttää vain julkisen palvelun tehtävän hoitamiseen, eikä se saa ylittää sitä, mikä tämän suhteen on tarpeellista. Avoimuuden periaatteen mukaisesti julkisen palvelun tehtävät pitää määritellä tarkasti ja täsmällisesti ja kirjanpidon pitää olla erillinen, kun julkisen sektorin toimijat ovat mukana kaupallisessa toiminnassa. Komission tehtävä ei siis ole määrätä muita sääntöjä, jotka rajoittaisivat jäsenvaltioiden liikkumavaraa tällä mitä suurimmassa määrin kulttuuriin kuuluvalla alalla.

 
  
MPphoto
 
 

  Mairead McGuinness (PPE-DE). (EN) Arvoisa komission jäsen, kiitän teitä tästä vastauksesta. Olen ymmärtänyt, että Irlannin hallitus on hiljattain vastannut komission kirjeeseen, jossa pyydettiin selvitystä yleisradiotoiminnan rahoituksesta ja roolista Irlannissa. Voisitteko kertoa, mitä Irlannin hallitus vastasi ja mikä oli teidän reaktionne kirjeeseen?

 
  
MPphoto
 
 

  Viviane Reding, komission jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, en ole vielä nähnyt Irlannin viranomaisten lähettämää kirjettä. Oletan, että tässä on kyseessä normaali julkisille televisiokanaville myönnettävää täysin hyväksyttävää valtiontukea koskeva komission selvityspyyntö.

Tällaisesta valtiontuesta on ilmoitettava, ja jäsenvaltion pitää vastata komission esittämiin kysymyksiin. Saamiensa vastausten perusteella komissio arvioi, onko tilanne jäsenvaltiossa perustamissopimuksen, Amsterdamin pöytäkirjan sekä komission vuoden 2001 tiedonannon mukainen. Jos näin on, komissio näyttää vihreää valoa, jos ei, komissio keskustelee asiasta jäsenvaltion kanssa.

Tämä on täysin normaali menettely, joka toistuu säännöllisesti. Useimmiten ongelmia ei ole, ja jäsenvaltioille näytetään nopeasti vihreää valoa. Ongelmia on syntynyt jossain tapauksissa, etenkin Saksan viranomaisten kanssa. Julkisiin televisiokanaviin liittyvä tietojen vaihto komission ja jäsenvaltioiden välillä tapahtuu kuitenkin ongelmitta.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Manolis Mavrommatisin kysymys nro 35 (H-0420/05)

Aihe: Media-ohjelma

Tiedotusvälineiden huolestuttava taipumus keskittymiseen kansallisella tasolla johtaa monopolitilanteeseen ja tiettyjen televisioasemien sekä niiden tuottajayhtiöiden ylivaltaan. Ottaen huomioon, että televisioasemat ja niiden tuottajayhtiöt (selvennettäköön, että ne eivät ole riippumattomia yrityksiä eivätkä pk-yrityksiä) otettiin Media-ohjelman piiriin, voisiko komissio kertoa: Missä määrin tämä tuottaa vahinkoa Media-ohjelman perusperiaatteelle eli riippumattomien tuottajien ja pienten sekä keskisuurten yritysten tukemiselle? Aikooko komissio laatia arvion ohjelman vaikutuksesta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, erityisesti televisioalan riippumattomiin tuotantoyhtiöihin, sekä siitä, mitä todellisia hyötyjä saadaan rajoitetun talousarvion käyttämisestä televisioasemien toiminnan rahoittamiseen?

 
  
MPphoto
 
 

  Viviane Reding, komission jäsen. (EN) Arvoisa parlamentin jäsen esitti joukon kysymyksiä, jotka liittyvät televisioasemien rahoitukseen ja riippumattomien tuotantoyhtiöiden tukemiseen Media-ohjelmasta. Haluan painottaa, että televisioasemia ei suoraan tueta mistään Media Plus -ohjelman toiminta-aloista.

Televisioalalla riippumattomia tuotantoyhtiöitä, jotka usein ovat pk-yrityksiä, tuetaan audiovisuaalisten teoksien tuottamisessa televisioon. Tarkoitus on kannustaa näitä yhtiöitä tuottamaan mitä tahansa teoksia: fiktioita, dokumentteja, animaatioelokuvia niin, että toimintaan osallistuu vähintään kaksi levityksestä vastaavaa yritystä, mutta mieluummin useampia. Kyse on siis todellisesta eurooppalaisesta lisäarvosta. Näiden pitää lisäksi kuulua eri kielialueisiin, joten kyse on myös monikielisyydestä – tämä on kysymys, joka esitettiin aikaisemmin.

Media-ohjelmissa tunnustetaan riippumattomien tuotantoyhtiöiden epävarma asema Euroopan pirstaleisilla markkinoilla. Näiden yhtiöiden taloudellinen toimeentulo riippuu usein yhdestä hankkeesta ja siksi tähän tärkeään luovaan toimintaan on kohdistettu lukuisia tukijärjestelmiä.

Televisio-ohjelmien levityksen tukijärjestelmä oli yksi Media Plus -ohjelman toimista, joita arvioitiin viime vuoden väliarvioinnissa. Arviointi vahvisti, että useilla toimilla oli ratkaiseva merkitys riippumattomille tuottajille. Ratkaisevia olivat myös sellaiset toimet kuten niin kutsuttu eye-to-eye audiovisual -hanke sekä kehittäminen, johon kuuluu uudet kyvyt, yksittäiset hankkeet ja hankepakettien rahoittaminen.

Lopuksi totean, että toinen väliarviointi, jonka Euroopan parlamentti on pyytänyt Media-ohjelmista, aloitetaan lähiaikoina ja se toimitetaan parlamentille.

 
  
MPphoto
 
 

  Manolis Mavrommatis (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiitän teitä vastauksestanne, joka oli tyhjentävä ja kattoi monta asiaa. Kommentoin kysymyksessäni periaatteessa useiden eri tiedotusvälineiden monopolia, mutta siirryn nyt eteenpäin. Oletteko sitä mieltä, että komission ja neuvoston pitäisi ryhtyä toimiin, jotta riippumattomat tuottajat voivat säilyttää tuottajaoikeutensa ja jotta voidaan taata, että heidän on helpompi turvata teollis- ja tekijänoikeutensa ja siten vahvistaa mahdollisuutta houkutella yksityisten sijoittajien investointeja? Sikäli kun tiedän, tässä ei ole toimittu eikä yhteisön direktiiveissä ole tällaista takuuta. Onko teillä edes mitään tämän suuntaista suunnitelmaa?

 
  
MPphoto
 
 

  Viviane Reding, komission jäsen. (FR) Arvoisa parlamentin jäsen nosti esiin riippumattomien tuottajien kysymyksen. On selvää, että tarvitsemme riippumattomia tuottajia audiovisuaalialan tuotannossa. Juuri he luovat kaikista merkittävimmät audiovisuaaliset teokset ja ovat osa kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, joka on maanosamme todellinen rikkaus. Siksi Media-ohjelman avustuksien saamisen ehdot ovat selvät: ainoastaan riippumattomat tuottajat voivat saada niitä. Esimerkiksi televisioasemat eivät voi saada avustuksia.

Sanoisin, että Media plus –ohjelmassa määritellään hyvin tarkat velvollisuudet tuottajiin nähden. Viimeistään seitsemän vuoden kuluttua kaikki järjestelmät arvioidaan uudelleen, jotta voimme tukea riippumattomia tuottajia vieläkin paremmin. Media-ohjelman uudelleen tarkastelun ansioista vahvistamme tulevaisuudessa toimia, joilla pyritään tukemaan tätä Euroopan kulttuurituotannon varsin tärkeää osa-aluetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Åsa Westlundin kysymys nro 36 (H-0436/05)

Aihe: Julkisten palvelujen rooli tv-lähetyksistä annettavassa direktiivissä

Komissio antanee vuoden 2005 lopulla ehdotuksen uudeksi direktiiviksi televisiolähetyksistä. Asia sivuaa myös julkisten palvelujen käsitettä. Julkisen palvelun radio- ja televisiotoiminta on tärkeää yhteiskunnan demokraattisten, sosiaalisten ja kulttuuristen tarpeiden kannalta. Jotta julkiset tiedotusvälineet voisivat täyttää nämä tarpeet, EU:n lainsäädännössä on välttämätöntä tehdä selväksi, että ne saavat käyttää kaikkea uutta tekniikkaa ja kaikkia uusia viestintävälineitä, kuten esimerkiksi Internet- ja WAP-palveluja, rikkomatta sisämarkkinasääntöjä.

Katsooko myös komissio, että julkisen yleisradiotoiminnan harjoittajien on oikeus käyttää kaikkea uutta tekniikkaa ja kaikkia uusia viestintävälineitä? Aikooko komissio uudella direktiivillään luoda lainsäädäntöä, joka koskee ainoastaan audiovisuaalista sisältöä eikä median ja tekniikan eri muotoja?

 
  
MPphoto
 
 

  Viviane Reding, komission jäsen. (FR) Komissio esitteli viime viikolla tiedonannon "i2010 – kasvua ja työllisyyttä edistävä eurooppalainen tietoyhteiskunta". Komissio ilmoittaa tiedonannossa, että se ehdottaa vuoden 2005 loppuun mennessä ”televisio ilman rajoja” -direktiivin tarkistamista, jolla pyritään ajantasaistamaan audiovisuaalisiin viestimiin liittyviä palveluja koskevat säännöt, mihin arvoisa parlamentin jäsen viittaa.

Sisältämiensä yhteensovittamista koskevien vähimmäissäännösten ansiosta tekstillä vahvistetaan Euroopan audiovisuaalisen viestintäteollisuuden kilpailukykyä. Direktiivi ei kuitenkaan sisällä mitään julkisen yleisradiotoiminnan harjoittajia koskevia tiettyjä oikeuksia tai velvollisuuksia eikä ainakaan tällä hetkellä uudelleen tarkastelun yhteydessä suunnitelmissa ole ottaa käyttöön toimia, jotka liittyisivät julkisen yleisradiotoiminnan harjoittajien viestintävälineiden ja tekniikan käyttämiseen.

Kuten vastauksessani edelliseen kysymykseen, haluan muistuttaa, että on erittäin tärkeää, että jäsenvaltiot ovat vastuussa julkisten palveluidensa tarkoituksen määrittelemisestä ja sen päättämisestä, kuinka palvelut pitää rahoittaa niin, että ne voivat täyttää tehtävänsä. Tämä ala kuuluu komission vuoden 2001 tiedonannon sekä perustamissopimuksen määräysten, Amsterdamin pöytäkirja mukaan luettuna, mukaisesti toissijaisuusperiaatteen piiriin. Komissio ilmoittaa tiedonannossaan kuitenkin myös, – tämä on tärkeä seikka – että julkiset palvelut voivat pitää sisällään palveluita, jotka eivät ole ohjelmia sanan perinteisessä merkityksessä, esimerkiksi online-tietopalveluita. Tällöin näiden palvelujen on luonnollisesti tarkoitus täyttää samat demokraattiset, sosiaaliset ja kulttuuriin liittyvät tarpeet kuin varsinaisten ohjelmienkin.

 
  
MPphoto
 
 

  Åsa Westlund (PSE). (SV) Arvoisa puhemies, kiitän komission jäsentä Redingiä vastauksesta. En kuitenkaan oikein tiedä, pitäisikö minun tuntea itseni helpottuneeksi vai huolestuneeksi. Sisämarkkinasääntöjen ja julkisen palvelun toimintamahdollisuuksien välillä on ristiriita.

Haluan todella kehottaa komissiota sanomaan äskeistä selvemmin, että julkisten palveluiden toiminta voidaan järjestää niin kuin halutaan, ilman että tämän katsotaan rajoittavan sisämarkkinoita. On erittäin tärkeää, että komissio on myös ulospäin selkeä tässä asiassa. Kotimaassani ollaan tästä huolissaan, koska Ruotsissa julkisilla palveluilla on suuri merkitys kansalaisille. Etenkin nykyään on hyvin tärkeää näyttää, että mielestämme markkinoiden ei pidä määrätä kaikesta, vaan myös kulttuurin ja julkisten palveluiden pitää antaa toimia.

 
  
MPphoto
 
 

  Viviane Reding, komissio jäsen. (FR) Arvoisa puhemies, voin vain toistaa sen, mitä jo painotin: komissio on sopimusten vartija. Niinpä se perustaa poikkeukset, jotka koskevat valtiontuen myöntämistä julkiselle yleisradiotoiminnalle, perussopimusten ja Amsterdamin pöytäkirjan artikloihin. Jäsenvaltiot päättävät ensinnäkin julkisten palveluidensa tarkoituksesta ja velvollisuuksista sekä siitä, miten nämä velvollisuudet rahoitetaan, televisiolupamaksuilla vai mainoksilla. Komissio ainoastaan tarkastaa, että jäsenvaltiot käytännössä toteuttavat toimet, joista on määrätty.

Tämän vuoksi komission jäsen Monti ja minä julkaisimme vuonna 2001 parlamentin hyvin tunteman tiedonannon, jolla tarkennetaan perustamissopimuksen ja Amsterdamin pöytäkirjan määräyksiä tarkoituksena vastata kysymyksiin, joita saattaa syntyä niiden artiklojen tulkinnasta. Voin siksi rauhoittaa arvoisaa parlamentin jäsentä, sillä sekä komissio että parlamentti ovat sitoutuneet kaksitahoiseen järjestelmään ja julkisen yleisradiotoiminnan harjoittajat ovat täysin turvattuja perustamissopimusten ja niiden määräysten perusteella.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun kysymys nro 37 (H-0359/05)

Aihe: Toimet eurooppalaisen nuorisosopimuksen täytäntöönpanemiseksi

Luxemburgissa (22.–23. maaliskuuta 2005) pidetyn Eurooppa-neuvoston päätelmien liitteessä I mainitaan eurooppalainen nuorisosopimus, jossa tehdään ehdotus kolmesta eri toimintalinjasta.

Aikooko komissio tehdä erityisiä ehdotuksia ja etukäteisarvion, jotta nuorisosopimuksen tavoitteisiin vastataan ja sukupolvien välisen solidaarisuuden tarve otetaan huomioon?

 
  
MPphoto
 
 

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Maaliskuussa 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvosto painotti hyväksyessään eurooppalaisen nuorisosopimuksen, että nuorten integroiminen yhteiskuntaan ja työelämään sekä heidän potentiaalinsa parempi hyödyntäminen ovat olennaisen tärkeitä kasvun kannalta Euroopassa. Sopimuksella pyritään parantamaan eurooppalaisten nuorten yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, liikkuvuutta, pääsyä työelämään ja sosiaalista osallisuutta sekä samalla helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista.

Komissio reagoi välittömästi nuorisopimukseen. Se on analysoinut nuorisosopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja tehnyt toimintaehdotuksia. Komissio hyväksyi tämän vuoden toukokuussa tiedonannon, joka on toimitettu parlamentille.

Jäsenvaltioissa nuorisopaketti, joka on sisällytetty kasvua ja työllisyyttä edistävään Lissabonin kumppanuuteen, pannaan täytäntöön komission ehdottamien ja neuvoston kesäkuussa hyväksymien yhdennettyjen suuntaviivojen pohjalta. Suuntaviivoissa kehotetaan ryhtymään toimiin muun muassa nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi sekä parantamaan nuorten pääsyä yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen. Tiedonannossa esitetään, kuinka jäsenvaltiot voivat suuntaviivojen pohjalta panna nuorisosopimuksen täytäntöön valmistellessaan kansallisia Lissabonin strategiaa koskevia uudistusohjelmiaan.

Tiedonannossa kiinnitetään huomiota Euroopan väestörakenteen muutokseen. Siinä korostetaan tarvetta tukea yhteiskuntia, joissa lapsiin ja nuoriin suhtaudutaan myönteisesti sekä tarvetta yhteisvastuullisuuteen osallisuutta edistävän Euroopan luomiseksi, joka rakentuu sukupolvien keskinäiselle solidaarisuudelle. Tiedonannossa kehotetaan jäsenvaltioita noudattamaan yhdennettyjä suuntaviivoja ryhtyessään toimiin työn ja perheen välisen tasapainon parantamiseksi, esimerkiksi tarjoamalla lasten- sekä muiden hoitoa tarvitsevien perheenjäsenten hoitojärjestelyitä osana väestön ikääntymiseen ja alhaiseen syntyvyyteen liittyviä ongelmia.

Tiedonannossa luetellaan Euroopan tasolla toteutettavia toimia nuorisosopimuksen tukemiseksi: sosiaalista osallisuutta edistävän strategian käyttäminen heikoimmassa asemassa olevien nuorien tilanteen parantamiseen, Euroopan sosiaalirahaston tuki hankkeille, joilla parannetaan nuorten työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta, erillisen välineen kehittäminen nuorison työn tunnustamista varten tarkoituksena sisällyttää ensi vuonna Europass-todistukseen nuorille suunnattu ”Youthpass” sekä ehdotukset tutkintojen tunnustamista koskeviksi eurooppalaisiksi puitteiksi, toivottavasti myös jo ensi vuonna.

Kuten Eurooppa-neuvosto on korostanut, nuorisosopimuksen onnistuminen riippuu kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden ja etenkin nuorisojärjestöjen osallistumisesta toimintaan. Tiedonannossa kehotetaan jäsenvaltioita kuulemaan nuoria, kun kehitetään nuorisosopimukseen liittyviä kansallisen tason toimia ja kun sopimuksen toteutusta seurataan. Siinä ilmoitetaan, että komissio aikoo kuulla nuoria nuorisopolitiikasta. Kuulemisen päätteeksi järjestetään nuorison yleiskokous (Etats généraux) vuoden 2005 joulukuun lopussa. Näin toimintaan pyritään saamaan mukaan Euroopan parlamentin jäsenet ja parlamentti itsessään, kuten myös nuoret, komission jäsenet ja muut päättäjät.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE).(EL) Minä kiitän komission jäsentä vastauksesta, joka oli perinpohjainen ja hyvin informatiivinen. Olen tyytyväinen komission jäsenen luettelemaan pitkään listaan, koska se todella kattoi kaikki seikat. Ainoa kysymykseni koskee sitä, miten komission suunnitelmat rahoitetaan?

 
  
MPphoto
 
 

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Tämä on varsin hyvä lisäkysymys. Heti hyväksymisen jälkeisenä päivänä minulla oli hyvin erityislaatuinen tilaisuus osallistua komission ensimmäiseen online-lehdistötilaisuuteen Brysselissä ja muissa jäsenvaltioissa olevien nuorien kanssa. Tilaisuus oli hyvin järjestetty ja se edistää parempaa kommunikointia nuorten kanssa sekä nuorten kansalaistoimintaa, kun vaadimme EU:lta lisää toimia.

Tukea koskevaan kysymykseen voi osittain vastata, että haluamme käyttää useita mahdollisuuksia eri aihealueilla ja EU:n politiikkojen alueilla – sosiaalipolitiikassa tai sosiaalista osallisuutta edistävässä strategiassa, maaseudun kehittämisessä, tutkimuksessa ja tietenkin koulutusohjelmissa sekä koulutuksessa ja liikkuvuudessa. Monet ohjelmat liittyvät toisiinsa, ja nuorisoon kohdistuvia, nuorison kanssa ja nuorison hyväksi toteutettavia toimia pitäisi tukea entistä yhtenäisemmin.

Meillä on myös erityinen nuoriso-ohjelma, ja toivon, että sitä vahvistetaan entisestään seuraaviksi seitsemäksi vuodeksi. Taas kerran kyse on rahoitusnäkymistä. Sanoisin, että kaikista tärkein on osa, jota rahallisesti ei voi mitata. Tämä tarkoittaa yhtenäisempää ja tuetumpaa nuorisoa koskevaa lähestymistapaa osana Lissabonin strategiaa ja yhdennettyjä suuntaviivoja kaikilla eri aloilla, mitä tuetaan myös rahallisesti.

Jos parlamentin asenne on samansuuntainen – suhtaudun myönteisesti jäsen Bögen rahoitusnäkymiä koskevaan viimeisimpään mietintöön, josta äänestetään huomenna – on se merkki oikeasta suunnasta sen suhteen, mitä kysyitte, arvoisa jäsen Panayotopoulos-Cassiotou.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Bernd Posseltin kysymys nro 38 (H-0373/05)

Aihe: Rajatylittävän kulttuuritoiminnan tukeminen

Kuinka tärkeänä komissio pitää kulttuuritoiminnan tukemista rajatylittävän yhteistyön, esimerkiksi Baijerin osavaltion ja Tšekin tasavallan tai Itävallan ja Slovakian välisen yhteistyön, yhteydessä? Mitkä ovat komission kaavailemat painopisteet rajaseutualueiden yhteisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi?

 
  
MPphoto
 
 

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) EY:n perustamissopimuksen 151 artiklassa, mikä on kulttuuria koskevan yhteistyömme perusta, määrätään, että yhteisön pitää rohkaista jäsenvaltioiden välistä kulttuuriin liittyvää yhteistyötä, kulttuuriperinnön turvaaminen mukaan luettuna, sekä tarvittaessa tukea ja täydentää niiden toimintaa useilla aloilla.

Tähän tavoitteeseen pyritään kulttuuri 2000-puiteohjelmassa, joka tukee Euroopan kulttuuriyhteistyötä. Kulttuuri 2000-ohjelma toteutettiin taiteelliseen yhteistyöhön ja kulttuuriyhteistyöhön kannustamiseksi sekä yhteisen kulttuurialueen luomisen edistämiseksi, ja sillä tuetaan hankkeita, jotka vähintään kolmesta ohjelmaan osallistuvasta maasta tulevat toimijat ovat yhdessä tuottaneet ja rahoittaneet. Tätä ohjelmaa ei kuitenkaan ole tarkoitettu nimenomaisesti rajatylittävän kulttuuriyhteistyön kehittämiseksi.

Vaikka ohjelmalla ei otetakaan käyttöön mitään tiettyjä toimia rajaseutualueiden yhteisen kulttuuriperinnön säilyttämiseksi, se kuitenkin auttaa tämän yhteisen kulttuuriperinnön suojelu- ja entistämistoimia koskevan taitotiedon levittämisessä sekä hyvien käytäntöjen edistämisessä. Tämä lisäksi Euroopan unioni tukee aktiivisesti Euroopan kulttuuriperinnön säilyttämistä sosiaalirahaston sekä kuudennen tutkimuksen ja teknologian kehittämisen puiteohjelman avulla.

Interreg IIIA -ohjelmissa, jäsen Posseltin mainitsemat mukaan luettuna, kulttuuria edistetään pääasiassa tukemalla verkostoja, joilla luodaan tai syvennetään rajatylittäviä kulttuurikontakteja. Useissa yrittäjyyteen liittyvissä ohjelmissa käsitellään kulttuurimatkailun edistämistä. Komission 28. huhtikuuta 2000 antaman tiedonannon ohjeiden mukaan rajatylittävää strategiaa hyödyntäen voidaan myös kunnostaa ja kehittää kaupunkien historiallisesti arvokkaita keskusta-alueita. Asunnot on luonnollisesti jätetty tämän strategian ulkopuolelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernd Posselt (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, haluan mainita kaksi asiaa, joista toinen koskee viittausta kaupunkien historiallisesti arvokkaisiin keskusta-alueisiin. Tämä oli oikein mielenkiintoista ja haluankin kiittää komission jäsentä erinomaisesta vastauksesta.

Tšekissä on aivan rappeutunut linna, joka oli eurooppalaisen aatteen alkuunpanijan Richard Coudenhove-Kalergin lapsuudenkoti, ja nyt sinne on tarkoitus perustaa Euroopan kokous- ja messukeskus. Tästä voi kehkeytyä tärkeä hanke. Mielestäni suuren kokouksen tai konferenssin pitäisi toimia kontaktifoorumina kaikille, jotka ovat mukana rajatylittävässä toiminnassa. Tällä saralla on lukuisia eri tahojen aloitteita käynnissä, jotka ovat tietämättömiä toisistaan. Yksi mahdollinen konferenssien pitopaikka voisi olla teidän kotimaanne pääkaupunki, arvoisa komission jäsen, ainoa pääkaupunki, joka sijaitsee rajan tuntumassa. Ehdotan siksi, että näihin rajatylittäviin aloitteisiin liittyvät kokoukset järjestettäisiin Bratislavassa, entisessä Pressburgissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ján Figeľ, komission jäsen. (EN) Laajentumisen jälkeen on huomattavasti enemmän mahdollisuuksia näyttää, että tällä uudella, laajentuneella yhteisöllä on paljon yhteistä historian ja kulttuurin saralla. Olen varma, että tulevaisuudessa tukemalla erityisiä toimia, tekemällä kaikentasoista yhteistyötä ja rakentamalla verkostoja Keski-Eurooppa löydetään uudestaan laajentumisen jälkeen, sillä tällä alueella on mahdollisuus saada ihmiset tuntemaan, että he kuuluvat laajempaan eurooppalaiseen perheeseen. Kiitos ajatuksestanne ja kaikesta, mitä teette edistääksenne rajatylittävää yhteistyötä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Kysymyksiin nro 39-44 vastataan kirjallisesti.

Seuraavana on Bart Staesin kysymys nro 45 (H-0360/05)

Aihe: Uusiutuvien energianlähteiden tutkimus- ja kehitysbudjetti

Fuusio-ohjelmaa käsittelevän neuvoa-antavan komitean puheenjohtaja, professori Sir Llewellyn-Smith antoi ymmärtää 25. tammikuuta 2005 käydyssä keskustelussa, että voimakkaasti tuetun ydinfuusio-ohjelman avulla voitaisiin 40 vuoden kuluttua tuottaa kaupallista sähköä. Tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa on varattu enemmän rahaa ydinenergiaan (fissio ja fuusio) kuin uusiutuviin energianlähteisiin. Eurooppa-neuvosto lähtee siitä, että kasvihuonekaasupäästöjen on vuoteen 2020 mennessä vähennyttävä 15–20 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Lisäksi komissio on ennustanut, että uusiutuvien energianlähteiden alalla syntyy maailmanlaajuisesti useita miljoonia uusia työpaikkoja vuoteen 2020 mennessä.

Katsooko komissio, että ilmastopolitiikassa ja työllisyyspolitiikassa olisi kohdennettava tutkimus- ja kehitysbudjetti uudelleen siirtämällä pääpaino ydinenergiasta uusiutuviin energianlähteisiin? Onko komissiolla asiaa koskevia konkreettisia suunnitelmia?

 
  
MPphoto
 
 

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) EU on maailmassa eturintamassa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Se on ottanut johtavan roolin Kioton sopimuksen täytäntöönpanossa ja on oleellisesti mukana vaikuttamassa vuoden 2012 jälkeisissä kansainvälisissä keskusteluissa. Pitää kuitenkin korostaa, ettei EU yksin voi ratkaista maailman energia- ja ilmasto-ongelmia, mikä mainitaan myös 22.-23. maaliskuuta kokoontuneen neuvoston päätelmissä, joihin arvoisa parlamentin jäsen viittaasi. Päätelmissä asetettiin tavoitteet kaikille kehittyneille maille, ei ainoastaan EU:n jäsenvaltioille.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoite pitää nähdä jyrkästi kasvavan energian kokonaiskysynnän yhteydessä, jonka on ennustettu lisääntyvän 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Huomioon pitää ottaa myös lisääntyvä huoli maailman geopoliittisesti epävakaiden alueiden energiariippuvuudesta.

Euroopan energiatutkimuksella on siten kolminkertainen haaste taata energiahuolto lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, niin että kilpailukykyä parannetaan ja kamppailu ilmastonmuutosta vastaan voitetaan. Millään yksittäisellä teknologialla ei asiaa ratkaista. Tarvitaan kokonaisvaltaista teknologista lähestymistapaa, joka pitää sisällään sekä suhteellisen lyhyen että huomattavasti pidemmän aikavälin toimia.

Jotta päästään kestävämpään energiajärjestelmään, energiatutkimuksessa täytyy löytää tasapaino sen suhteen, että lisättäessä olemassa olevien tekniikoiden ja energialähteiden tehokkuutta, edullisuutta, hyväksyttävyyttä ja turvallisuutta, tähdätään samalla pitkällä aikavälillä sen tavan muuttamiseen, millä Euroopassa tuotetaan ja kulutetaan energiaa. Tässä yhtälössä ydinteknologia on edelleen mukana yhdessä lisääntyvän uusiutuvien energialähteiden ja muiden puhtaiden energiateknologioiden, kuten vety ja polttokennojen sekä hiilidioksidin talteenotto- ja varastointiteknologian käytön kanssa.

Ydinfuusion osuus EU:n energiantuotannosta on tällä hetkellä 16 prosenttia, ja se on yhdessä uusiutuvien energianlähteiden kanssa merkittävin hiiletön sähkön lähde. Yhteisön fuusiotutkimusohjelman päätavoitteita ovat radioaktiivisen jätteen turvallinen huolto, ydinlaitosten toiminnan turvallisuus ja säteilysuojelu, jota sovelletaan myös lääketieteelliseen käyttöön energia-alan ohella.

Fuusioenergia voi muutaman vuosikymmenen kuluttua olla merkittävin tekijä kestävän ja varman energiansaannin turvaamisessa. Viimeaikaisten teknisten tutkimusten mukaan asianmukaisesti rahoitettu ja nopeutettu fuusiokehittämisohjelma, ITER-fuusiokoevoimala mukaan luettuna, voi johtaa demonstraatiofuusiovoimalaitoksen rakentamiseen 30 vuoden sisällä, jolloin fuusioenergiasta saataisiin kaupallisesti kannattavaa.

Tämä teknologia laajuutensa ja teknisen haastavuutensa vuoksi voidaan toteuttaa ainoastaan yhteisön tasolla, ITERin kaltaisissa suurissa aloitteissa jopa kansainvälisesti. Muistutan, että maaliskuussa kokoontunut Eurooppa-neuvosto kehotti päätelmissään komissiota etenemään ITER-hankkeessa ja aloittamaan sen rakentaminen vuoden 2005 loppuun mennessä. Komission ehdotuksessa seitsemänneksi puiteohjelmaksi luonnollisesti korostetaan vahvasti myös muita energiamuotoja kuin ydinenergiaa yleisesti, erityisesti uusiutuvia energialähteitä, ja sen budjettia on merkittävästi lisätty kuudenteen puiteohjelmaan verrattuna.

Euratomin osuus koko puiteohjelmassa vähenee kuudennen puiteohjelman 7,5 prosentista 5,9 prosenttiin seitsemännessä puiteohjelmassa. Uusiutuvien energialähteiden tunnustetaan olevan merkittävimpiä teknologioita Euroopassa, sillä ne ovat kotimaisia energianlähteitä ja ne voidaan mukauttaa erilaisiin alueellisiin olosuhteisiin.

Uusiutuvien energialähteiden käytölle sähkön- ja polttoaineentuotantoon, lämmitykseen ja jäähdytykseen annetaan kaikille suuri merkitys komission ehdotuksessa seitsemänneksi puiteohjelmaksi kokonaisvaltaisen lähestymistavan puitteissa, jonka mainitsin aikaisemmin. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että muiden energiamuotojen kuin ydinenergian kokonaisrahoitus on yli neljä kertaa suurempi kuin fuusioenergian.

Mahdollisuus luoda työpaikkoja uusiutuvien energialähteiden alalla on hyödynnettävä perinpohjin, ei ainoastaan tutkimuksen ja kehityksen piirissä, vaan myös hyväksymällä sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa poliittisia toimenpiteitä, jotka helpottavat näiden energiamuotojen markkinoillepääsyä. Tähän mennessä Euroopassa on luotu yli 100 000 työpaikkaa pelkästään tuulienergian ja auringon valoenergian aloilla. Tämä on hyvä esimerkki kasvupotentiaalista, joka voidaan hyödyntää, kun yhdistetään yhteisön tutkimuksia ja poliittisia toimenpiteitä, kuten kiinteisiin syöttötariffeihin perustuva ehdotus ja vihreät todistukset. Komissio tukee jatkossakin huomattavasti pyrkimyksiä tutkia ja käyttää uusiutuviin energialähteisiin perustuvia energiamuotoja. Se odottaa niiden turvaavan parantuneiden teknisten ratkaisujen ansiosta nykyistä suuremman osan energiantuotannosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes (Verts/ALE). (NL) Arvoisa puhemies, olen kiitollinen komission jäsenelle tästä vastauksesta ja olen iloinen, että uusiutuvia energialähteitä tuetaan kaikin tavoin. Luulen, että tämä on merkki tärkeästä suunnanmuutoksesta. Kun ajattelen sitä, että Euroopan unioni on aivan liian kauan kallistunut yksipuolisesti ydinenergian, erityisesti ydinfission, kannalle, en ole varma, kuulinko oikein, kun komission jäsen sanoi, että 16 prosenttia sähköntuotannosta saadaan tulevaisuudessa ydinfuusion avulla. Tämä luku tuli tulkkauksen kautta, ja se hämmästyttää minua suuresti. Haluaisin selvennyksen tähän. Mitkä ovat ydinfuusion näköalat ja millä aikataululla?

 
  
MPphoto
 
 

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Viittaus 16 prosenttiin liittyi siihen, että ydinfuusion tämänhetkinen osa Euroopan unionin energiantuotannosta on 16 prosenttia. Komission mielestä tulevaisuudesta puhuttaessa meidän täytyy puhua kolmesta pääperiaatteesta. Periaatteenamme pitäisi olla kestävyys ja se, että teemme kaikkemme ollaksemme ympäristöystävällisiä. Tämä periaate on sisällytetty kaikkiin ympäristöä, energian tuotantoa ja liikennettä koskeviin tutkimusohjelmiimme. Komissio uskoo, että tämän pitää olla ohjenuoramme.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

John Bowisin kysymys nro 46 (H-0390/05)

Aihe: Kuuroutta ja huonokuuloisuutta koskeva tutkimus

Onko komissio tietoinen, että lasten kuurous ja huonokuuloisuus edellyttävät aikaisempaa laajempia tutkimuksia? Tämä koskee niin kuurojen ja huonokuuloisten lasten määrää, saatavissa olevia hoitomuotoja kuin syntymän yhteydessä tai varhaislapsuudessa tehtyjen diagnoosien tehokkuuttakin. Aikooko komissio sisällyttää asian seitsemänteen puiteohjelmaansa?

 
  
MPphoto
 
 

  Gay Mitchell (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, käytän työjärjestyspuheenvuoron. Koska olen paikalla parlamentissa ja koska komission jäsen käytti niin paljon aikaa vastaukseensa, olisiko mahdollista huomaavaisuudesta sallia kaksi kysymystä lisää? Vain hyvin harvoihin kysymyksiin on vastattu.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Jäsen Mitchell, ensinnäkään en antanut teille puheenvuoroa, toiseksi olen jo ilmoittanut, että olemme myöhässä ja kolmanneksi mielestäni meidän pitäisi suoda ajatus ystävillemme tulkkikopeissa, jotka ovat työskennelleet jo nyt pitkään normaalien tuntiensa päälle. Minulle ei jää muuta mahdollisuutta kuin siirtyä seuraavaan kysymykseen, joka on kysymys numero 46.

 
  
MPphoto
 
 

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Kysymys kuuroudesta ja huonokuuloisuudesta on äärimmäisen tärkeä. Eurostatin julkaisun "Key data on health 2002" mukaan tällä hetkellä Euroopan unionissa ei ole tietoa kuurouden, huonokuuloisuuden tai tinnituksen yleisyydestä. Komissio on kuitenkin samaa mieltä siitä, että olisi tärkeää saada verrattavissa olevaa ja tarkkaa tietoa näistä vammoista tämän merkittävän terveyttä koskevan seikan mittaamiseksi. Olisi myös hyödyllistä arvioida seulontaa ja saatavilla olevia hoitomuotoja sekä kehittää ennalta ehkäiseviä toimintasuunnitelmia.

Tutkimuksen alalla komissio on kiinnittänyt asiaan huomattavasti huomiota sekä edellisessä että tämän hetkisessä puiteohjelmassa. Esimerkkinä voidaan mainita viidennen puiteohjelman yhteydessä toteutettu, EU:n 2,8 miljoonalla eurolla tukema ja Pariisissa olevan Pasteur-instituutin koordinoima perinnöllistä kuuroutta käsittelevä hanke, joka johti siihen, että puolet kuuroutta aiheuttavista geeneistä, joissa oli tapahtunut mutaatio, löydettiin. Kyseinen hanke auttoi suuresti uusien diagnosointivälineiden kehittämisessä, ja niiden avulla nämä geneettiset virheet voidaan tunnistaa heti syntymän jälkeen.

Tuoreempi esimerkki on joulukuulta 2004, kun kuudennen puiteohjelman integroitu Eurohear-hanke käynnistyi. Hankkeessa tutkitaan kuuroutta ja huonokuuloisuutta, ja sitä koordinoi Pariisissa oleva Inserm. Euroopan unioni rahoittaa hanketta 12,5 miljoonalla eurolla. Hankkeen tavoitteena on tarjota perustietoa sisäkorvan kehityksestä ja toiminnasta sekä tunnistaa molekyylien virheet, jotka ovat synnynnäisen kuulovamman taustalla. Näiden tavoitteiden saavuttaminen tekee kuulovammaa helpottavien hoitojen kehittämisen helpommaksi. Myös muita kuulovammaa ja kuntouttamista koskevia pienemmän mittakaavan hankkeita rahoitetaan.

Etenkin vastasyntyneiden ja lasten kuulovamman havaitsemismenetelmiä tuetaan perättäisten "Ahead"-hankkeiden yhteydessä. Hankkeita koordinoi professori Grandori Milanossa, ja ne perustuvat otoakustisen emission tekniikkaan.

Komission ehdotukseen seitsemänneksi puiteohjelmaksi harkitaan edelleen mukaan otettavaksi kehittyneitä diagnosointitekniikoita ja vammoja. Lisäksi – ja tämä on uutta – lasten terveys tunnustetaan strategiseksi seikaksi, johon pitää kiinnittää huomiota kaikkien terveyttä koskevien toimien alalla, diagnoosi ja hoitomuodot mukaan luettuina. Lasten erityispiirteet otetaan huomioon, kun sovelletaan kliinisten tutkimusten tuloksia käytäntöön.

Vaikkei kaikkia tutkimusaiheita olekaan tunnistettu, lasten kuuroutta ja huonokuuloisuutta koskeva tutkimus voi kehittyä näiden suuntaviivojen mukaisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  John Bowis (PPE-DE). (EN) Se oli erinomainen ja varsin valaiseva vastaus. Haluaisin vaivata komission jäsentä vielä hieman. Kuten tiedätte, Euroopassa syntyy tuhansia lapsia, joilla on pysyvä kuulovamma. Noin 50 prosentilla heistä kuulovamma diagnostisoidaan vasta, kun he ovat 18 kuukauden ikäisiä. Noin 25 prosentilla heistä kuulovamma diagnostisoidaan vasta lähes kolmivuotiaina. Myöhäisen diagnoosin seurauksena näille elämänsä alussa oleville on aiheutettu pysyvä haitta. Tiedämme, että jos käytössä olisi vastasyntyneiden kuulontutkimisen seulontaohjelma, näille lapsille voitaisiin antaa uutta toivoa, se olisi heille uusi mahdollisuus. Harras pyyntöni onkin, että komission jäsen löytää seitsemännestä puiteohjelmasta vielä tilaa tämän tietämyksen edelleen kehittämiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Janez Potočnik, komission jäsen. (EN) Tätä ongelmaa pohditaan vakavasti. Olen täysin samaa mieltä arvoisan parlamentin jäsenen kanssa siitä, että kyseinen ongelma ansaitsee täyden huomiomme.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Kysymyksiin nro 47-88 vastataan kirjallisesti(1).

Kyselytunti päättyi.

(Istunto keskeytettiin klo 19.45 ja sitä jatkettiin klo 20.00)

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies OUZKÝ

 
  

(1) Ks. liite "kyselytunti".

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö