Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Tiistai 7. kesäkuuta 2005 - Strasbourg EUVL-painos

27. Vähemmistöjen suojelu ja syrjinnänvastaiset toimet laajentuneessa EU:ssa
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Moraesin laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö (A6-0140/2005) vähemmistöjen suojelusta ja syrjinnän vastaisista politiikoista laajentuneessa Euroopan unionissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Claude Moraes (PSE), esittelijä.(EN) Arvoisa puhemies, tämä mietintö vähemmistöjen suojelusta ja syrjinnän vastaisista politiikoista laajentuneessa Euroopan unionissa on erittäin laaja. Mietinnön nimestä parlamentin jäsenet voivat lähes välittömästi havaita, että me kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnassa käsittelimme kahta hyvin laajaa aihepiiriä.

Ensinnäkin pyrimme laajentamaan ja syventämään määritelmää siitä, mitä tarkoittaa olla vähemmistö laajentuneessa Euroopan unionissa. Käsittelimme kuitenkin myös yhtä keskeneräistä asiaa: parlamentin vastausta syrjimättömyyttä koskevaan vihreään kirjaan. Molemmat kysymykset ovat erittäin laajoja, ja niistä tarvittaisiin luultavasti omat mietintönsä, mutta yritimme yhdistää nämä asiat yhteen mietintöön. Toivottavasti olen tarkastellut tärkeimpiä kysymyksiä, ovatpa ne olleet kuinka vaikeita tahansa.

Koska tämä on ollut vaikea mietintö, haluan heti aluksi kiittää tänään täällä parlamentissa varjoesittelijöitä ja muita kollegoja kaikesta heidän avustaan tämän mietinnön tavoitteiden saavuttamisessa. Tehtävä on ollut vaikea, ja pari kysymystä on vielä ratkaistava ennen huomista äänestystä.

Palaan nyt mietinnön sisältöön. Minusta on erittäin tärkeää varmistaa, että on olemassa määritelmä siitä, mitä tarkoittaa olla vähemmistö uudessa laajentuneessa Euroopan unionissa. Tiedämme, että vähemmistöjen suojelu kuului osana Euroopan unionin laajentumista koskeviin Kööpenhaminan kriteereihin, mutta ymmärrämme myös, ettei vähemmistöjen oikeuksille ole ollut normeja Euroopan unionissa eikä yhteisön politiikassa. Tämän puutteen vuoksi halusimme varmistaa, että tässä mietinnössä otettaisiin ainakin yksi askel eteenpäin määritelmän saamiseksi.

Kyseinen määritelmä on hyvin laaja. Se käsittää kaikki perinteiset määritelmät, joita mielestämme oli 15 jäsenvaltiossa EY:n perustamissopimuksen 13 artiklan mukaisesti. Artiklassa mainitaan vammaisuuteen, ikään, uskontoon, sukupuoliseen suuntautumiseen, rotuun ja etniseen alkuperään perustuvat vähemmistöt. Laajentuneessa Euroopan unionissa on kuitenkin ymmärrettävä, että kyse on myös perinteisistä vähemmistöistä eli kielellisistä ja kansallisista vähemmistöistä.

Lisäksi on tärkeää ymmärtää Euroopan unionin muuttuva luonne. Täällä parlamentissa äskettäin käydyssä keskustelussa romanit todettiin todennäköisesti Euroopan unionin suurimmaksi vähemmistöksi, jonka kohtaamia ongelmia on käsiteltävä nopeasti ja perusteellisesti.

Näin ollen tässä mietinnössä yritetään kattaa kaksi aihepiiriä. Käsittelen puheenvuorossani niitä molempia, ensin vastausta vihreään kirjaan ja 13 artiklaa. Totean mietinnössäni, että komission esittämien ja parlamentin hyväksymien nykyisten direktiivien täytäntöönpano ja saattaminen osaksi jäsenvaltioiden kansallista lainsäädäntöä sekä vammaisuuteen, ikään, uskontoon, seksuaaliseen suuntautumiseen, rotuun ja etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää koskevan lainsäädännön vahvistaminen on ollut aivan liian hidasta. Liian monet jäsenvaltiot ovat laiminlyöneet nykyisten direktiivien täytäntöönpanon, ja vaikka lainsäädäntö on oikein hyvää ja muutamat jäsenvaltiot ovat saattaneet sen osaksi lainsäädäntöään, Euroopan unionissa ei vielä ole riittävää halua saattaa jo olemassa olevia säädöksiä osaksi kansallista lainsäädäntöä. Toivottavasti tämän mietinnön ja komission toimien avulla edetään hieman pidemmälle – tiedän, että komissio on edistänyt asiaa vaatimalla jäsenvaltioita tilille, mutta toivon, että jäsenvaltiot ymmärtäisivät itsekin, mitä etua on tämän lainsäädännön saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä.

EY:n perustamissopimuksen 13 artikla, rodusta riippumatonta yhdenvertaista kohtelua koskeva direktiivi ja työelämädirektiivi ovat arvokkaita, koska niitä voidaan soveltaa niin romanivähemmistöön kuin etnisiin vähemmistöihin kuuluviin toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajiin niin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Ranskassa kuin Italiassakin. Juuri tässä piilee tämän lainsäädännön erinomaisuus: se on helppo saattaa osaksi kansallista lainsäädäntöä. Täytäntöönpanoon tarvitaan kuitenkin jäsenvaltioiden poliittista tahtoa.

Vähemmistön määritelmän yhteydessä on suhtauduttava vakavasti perinteisiä, kansallisia ja kielellisiä, vähemmistöjä koskevaan kysymykseen. On ymmärrettävä, että Euroopan unionissa on paljon ihmisiä, jotka haluavat suojella ominaispiirteitään, mutta tuntevat kuuluvansa vähemmistöön ja olevansa sen vuoksi heikossa asemassa. Tässä mietinnössä pyritään tarkastelemaan näitä kysymyksiä. Tavoitteena ei ole pakottaa jäsenvaltioita ratkaisuihin, vaan luoda Euroopan unioniin normi, jonka nojalla jokainen vähemmistöön kuuluva on myös Euroopan unionin kansalainen, jota on kunnioitettava ja jolla on oikeus omaan kulttuuriperintöön, kieleen tai mihin tahansa vastaavaan seikkaan.

Lopuksi haluan todeta, että tämä on ollut vaikea mietintö. Meidän on kuitenkin myönnettävä, että tapa, jolla jäsenvaltio kohtelee vähemmistöjään, on jäsenvaltion todellisen kehittyneisyyden mitta. Tämä on hyvin tärkeä koe. Asia ymmärrettiin Kööpenhaminan kriteerien yhteydessä, ja se olisi ymmärrettävä myös nyt: jäsenvaltiota voidaan arvioida sen avulla, kuinka hyvin se suojelee vähemmistöjään, kuinka hyvin se suojelee väestönsä moninaisuutta. Meillä Euroopan unionissa on jo lainsäädäntö tätä varten. Sitä on hyödynnettävä, ja on kehitettävä vähemmistön määritelmä, jonka kaikki voivat hyväksyä. Tämän mietinnön yhteydessä on esiintynyt vaikeuksia, mutta toivon, että määritelmä saa laajaa hyväksyntää parlamentin jäsenten keskuudessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (CS) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan aluksi kiittää parlamentin jäsentä Moraesia erinomaisesta mietinnöstä ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa arvokkaasta työstä.

Perusoikeuksien, syrjinnän torjumisen ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen on Euroopan komissiolle ensisijainen asia. Komission puheenjohtaja Barroso perusti omasta aloitteestaan komission jäsenten ryhmän, jonka tehtävänä on kehittää näitä aloja koskeva Euroopan unionin poliittinen ohjelma. Hyvä jäsen Moraes, mietintönne on kiinnittänyt huomiomme siihen, että Euroopan unionissa tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan ratkaista syrjintään ja vähemmistöjen tilanteeseen liittyvät ongelmat. Komissio jakaa muutamat jäsen Moraesin ja muiden parlamentin jäsenten mainitsemista peloista.

Syrjinnän vastaiset asetukset ovat nykyään Euroopan unionissa maailman edistyksellisimpiä. Vuonna 2000 annettiin kaksi merkittävää direktiiviä, joissa kielletään syrjintä rodun tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, iän, vammaisuuden ja sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Nämä direktiivit laajensivat yhteisön lainsäädäntöä, jossa oli ennestään useita asetuksia sukupuoleen perustuvasta syrjinnästä.

Kuten mietinnössä todetaan aivan oikein, päätehtävämme on nyt varmistaa, että nämä asetukset toimivat tehokkaasti kaikkialla laajentuneessa Euroopan unionissa, eli asetusten täytäntöönpanoprosessi on saatettava päätökseen jäsenvaltioissa. Tietyt jäsenvaltiot eivät ole kuitenkaan noudattaneet asetettuja määräaikoja. Komissio suhtautuu tehtäväänsä perustamissopimusten valvojana hyvin vakavasti tällä alalla, ja on useissa tapauksissa ryhtynyt toimiin sellaisia jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole täyttäneet velvollisuuksiaan.

Samalla tavoin on varmistettava, että ihmiset tietävät oikeutensa ja pystyvät saamaan niistä täyden hyödyn. Valistus on komissiossa etusijalla, minkä vuoksi ehdotamme, että Euroopan unioni nimittäisi vuoden 2007 yhtäläiset mahdollisuudet kaikille -aiheiseksi eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Tämä teemavuosi tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia aktivoida kaikki osallistujat ja korostaa, mitä etuja Euroopan monimuotoisuudesta on taloudelle sekä koko yhteiskunnalle. Toivottavasti voimme luottaa siihen, että Euroopan parlamentti tukee tätä ehdotusta ja osallistuu aktiivisesti teemavuoden toimintaan.

Vuonna 2004 Euroopan komissio toteutti laajan julkisen kuulemisen, joka koski vihreää kirjaa tasa-arvosta ja syrjimättömyydestä laajentuneessa Euroopan unionissa. Kansalliset elimet, tasa-arvon alalla toimivat järjestöt, kansalaisjärjestöt, työmarkkinaosapuolet ja kansalaiset lähettivät yli 1 500 kommenttia. Olemme hyvin tyytyväisiä, että voimme ottaa Euroopan parlamentin mielipiteet ja kommentit huomioon vihreässä kirjassa käsiteltävissä asioissa.

Vihreää kirjaa koskevissa asioissa komissio antoi syrjimättömyyttä ja kaikkien yhtäläisiä oikeuksia koskevan ilmoituksen. Tässä ilmoituksessa kuvataan strategia tämän alan tulevia aloitteita varten. Strategiassa mennään pelkkää yksilöiden oikeuksien suojelua pidemmälle ja tarkastellaan, kuinka Euroopan unioni voi edistää myönteisiä toimia, jotta voidaan tukea sellaisten sosiaaliryhmien integroitumista yhteiskuntaan, jotka kohtaavat huomattavia rakenteellisia esteitä yhteiskunnan toimintaan osallistumisessa.

Lisäksi komissio arvioi sellaisten uusien toimien mahdolliset vaikutukset ja toimivuuden, joilla voitaisiin täydentää Euroopan unionin nykyisiä asetuksia syrjinnän torjunnan alalla. Tässä tutkimuksessa otetaan huomioon lainsäädännöllisten ja muiden kuin lainsäädännöllisten toimien suhteelliset edut, erilaisten vaihtoehtoisten toimien kustannukset ja hyödyt sekä tarve huolehtia siitä, ettei nykyisestä oikeudellisesta kehyksestä käynnistetä keskustelua, joka saattaisi heikentää nykyistä suojelua syrjintää vastaan.

Komissio on erityisen huolissaan epätavallisen vakavasta tilanteesta, joka koskee romaniyhteisöjen syrjäytymistä ja syrjintää koko Euroopan unionissa, myös siihen liittyvissä valtioissa ja ehdokasvaltioissa. Euroopan unioni yrittää nyt ratkaista nämä kysymykset käyttämällä hyväksi esimerkiksi syrjinnän vastaista lainsäädäntöään ja kohdentamalla Euroopan unionin varoja tarkoituksenmukaisesti. Euroopan unioni ei kuitenkaan voi toimia yksin tällä alalla. Tarvitaan kansainvälisten järjestöjen, jäsenvaltioiden kansallisten elinten ja kansalaisryhmien edustajien yhteistyötä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että olisi arvioitava, miten EU:n toimia ja ohjelmia voitaisiin tehokkaimmin käyttää romanien osallistumisen edistämiseksi.

Kuten komission puheenjohtaja Barroso on vahvistanut, perusoikeuksista, syrjimättömyydestä ja yhtäläisistä mahdollisuuksista vastaavien komission jäsenten ryhmä tarkastelee tätä kysymystä tulevassa kokouksessaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Matsouka (PSE), työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelija. – (EL) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, aluksi haluaisin onnitella ystävääni jäsen Moraesia rohkeasta tavasta lähestyä syrjintää koskevaa kysymystä.

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon valmistelijana olisin iloinen, jos voisin puhua tänään kehityksestä, yhteistyöstä, solidaarisuudesta, suvaitsevaisuudesta sekä hyvinvoinnin harkitusta ja oikeudenmukaisesta jakautumisesta.

Valitettavasti kaikki tämä näyttää pikemminkin teoreettiselta tavalta lähestyä todellisuutta, jonka kaikissa ilmenemismuodoissa esiintyy huolestuttavasti yhä enemmän erilaisia syrjinnän muotoja. Visiollani on voimakkaita vastakohtia kaikkialla.

Juuri talouden vapauttaminen on perimmäinen syy taloudellisen eriarvoisuuden pahentumiseen. Se edistää yksilönä toimimista yhteisöllisyyden kustannuksella. Juuri talouden vapauttaminen on perimmäinen tekijä, joka vahvistaa muukalaisvastaisia suuntauksia, kärjistää työmarkkinaosapuolten välisiä suhteita, luo joukoittain uusia työttömiä ja voimistaa tietynlaista sosiaalista rasismia iäkkäitä ja vammaisia kohtaan. Tämän vuoksi talouden vapauttaminen on syrjinnän tärkein liittolainen. Syrjinnän torjunta on asetettava keskeiselle sijalle poliittisessa toiminnassamme.

On myös selvää, että se, että Ranskan ja Alankomaiden kansalaiset torjuivat hiljattain ehdotuksen sopimukseksi Euroopan perustuslaista kätkee taakseen syitä, jotka liittyvät läheisesti joihinkin nykyisistä sosiaalisen syrjinnän muodoista, esimerkiksi työttömyyteen, köyhyyteen ja huoleen hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.

Lopuksi toteaisin, että teoreettisten tekstien lisäksi on edettävä itse asiassa eli käytännössä. Meidän on annettava tuleville sukupolville yhteiskunta, jossa väri, usko, sukupuoli, alkuperä tai sukupuolinen suuntautuminen eivät ole syitä syrjivään kohteluun. Meidän on taisteltava sellaisen sosiaalisen Euroopan puolesta, jossa ihmiset asetetaan etusijalle, sellaisen osallistuvan Euroopan puolesta, jossa sijoitetaan koulutukseen, täystyöllisyyteen, elämänlaatuun ja köyhyyden poistamiseen. Olemme sen velkaa koko maailman lapsille.

 
  
MPphoto
 
 

  Edit Bauer, PPE-DE-ryhmän puolesta. (HU) Tässä tapauksessa esittelijän työ on ollut uraauurtavaa, mistä haluankin kiittää häntä. On totta, että useissa mietinnöissä on käsitelty syrjimättömyyttä, mutta tässä on menty hieman pidemmälle kuin edellisissä mietinnöissä. Vähemmistöjen suojelu tarkoittaa muutakin kuin pelkästään syrjinnän kieltämistä; poliittisessa ajattelussa päästään vähän lähemmäs yhtäläisten mahdollisuuksien luomista. Kun nämä kaksi asiaa liitetään yhteen, syntyy kuitenkin lukemattomia ongelmia, joten mietinnöstä on tullut melko laaja. Asia on monimutkainen, joten mietinnössä tarkastellaan runsaasti eri kysymysten välisiä uusia yhteyksiä.

Mietintö koskee ennen kaikkea vähemmistöjen suojelua. Koska vähemmistöjen oikeudet ovat olennainen osa ihmisoikeuksia ja jälkimmäiset kuuluvat kiistattomiin perusarvoihin Euroopan alueella, esityslistalla oleva asia on kieltämättä ehdottoman tärkeä ja vääjäämätön. On aivan kohtuullista, että laajentuvassa Euroopan unionissa normien kaksinaisuudesta syntyvä ongelma nousee esiin tällaisen kysymyksen yhteydessä. Vaikka Kööpenhaminan kriteereissä esitettiin selkeästi vähemmistöjen suojelua koskevat EU:n odotukset, jäsenvaltioita ei ole vielä velvoitettu sopeuttamaan vähemmistöpolitiikkaansa sen mukaisesti. Uusissa jäsenvaltioissa, jotka ovat yhdenmukaistaneet omaa vähemmistöpolitiikkaansa Euroopan unionin politiikan kanssa ennen liittymistään, on vaarana, että nationalismin nousu voisi paitsi pysäyttää tämän prosessin myös johtaa vähemmistöjen vastaisten välikohtausten lisääntymiseen. Tämän vuoksi seurantajärjestelmä on todella tarpeen.

Erityisongelmat, jotka nousivat esiin mietinnön laatimisen aikana – toisaalta eri vähemmistöjen erilaisiin tilanteisiin liittyvät ongelmat ja toisaalta ihmisoikeuksien yleismaailmallinen luonne – olivat selvä osoitus siitä, että Euroopan unionissa tarvitaan tällaista politiikkaa. Tuen voimakkaasti mietinnön sitä osaa, jossa painotetaan, että politiikan on perustuttava Euroopan unionin kahteen perusperiaatteeseen: toissijaisuusperiaatteeseen ja itsehallintoon.

 
  
MPphoto
 
 

  Martine Roure, PSE-ryhmän puolesta. (FR) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin kansalaiset odottavat ensisijaisesti muun muassa oikeuksiensa parempaa suojelua. Tiedämme todellakin, ettei oikeuksilla puhua ja kirjoittaa vapaasti, valita vaaleilla omat edustajansa ja elää haluamallaan tavalla ole mitään käytännön merkitystä ihmisille, joilla ei jokapäiväisessä elämässään ole välttämättömiä aineellisia voimavaroja, joilla he voisivat varmistaa ihmisarvoisen elämänsä.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan sisällyttäminen sopimukseen Euroopan perustuslaista on huomattava askel eteenpäin Euroopan unionin kansalaisten kannalta. Se osoittaa, että kansalaisten oikeuksien suojelu on keskeisellä sijalla Euroopan yhdentymisessä, ja 1 artiklassa todetaan uudelleen ihmisarvon kunnioittamisen tärkeys. Näin ollen perusoikeuskirjalla on todellista oikeudellista merkitystä. Toivotaan, että asia on vastaisuudessa todellisuudessakin näin.

Kollega Moraesin laatimassa mietinnössä tuodaan esiin perusoikeuksien merkitys ja erityisesti vähemmistöjen suojelu laajentuneessa Euroopan unionissa. On huomattu, että 13 artiklaa, jossa annetaan yhteisön tehtäväksi kaikenlaisen syrjinnän torjunta, ja Euroopan unionin tätä alaa koskevaa lainsäädäntöä on valitettavasti pantu jäsenvaltioissa täytäntöön heikosti tai vain osittain. Ennen kaikkea tämän vuoksi on ehdottoman välttämätöntä varmistaa, että Euroopan unionin lainsäädäntö saatetaan paremmin osaksi kansallista lainsäädäntöä ja että sitä sovelletaan paremmin tällä alalla. Lisäksi olemme sitä mieltä, että syrjinnän tehokas torjunta etenee käsi kädessä Euroopan unionin yhteisen, johdonmukaisen integraatiopolitiikan kanssa.

Lopuksi toteaisin, että köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen ovat yksi syrjinnän muoto, joten köyhyyden torjunnan on oltava osa syrjinnän vastaista toimintaa. On otettava käyttöön mekanismeja, joiden avulla syrjäytymisestä ja köyhyydestä kärsivät ihmiset saavat asianmukaisen mahdollisuuden työhön ja asuntoon ja joiden avulla varmistetaan, että he ovat edustettuina poliittisissa elimissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Sophia In 't Veld, ALDE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin onnitella esittelijää hänen tekemästään valtavasta ja toisinaan kärsivällisyyttä vaatineesta työstä. Hän on työskennellyt hyvin mielenkiintoisten aiheiden parissa. Laajentuneessa Euroopan unionissa on tarkasteltava aivan uusia kysymyksiä. Itse olen nyt ymmärtänyt, että jos Yhdysvallat on sulatusuuni, Euroopan unioni on hyvin värikäs ja kaunis runsaan monimuotoisuuden mosaiikki. Siitä on syytä olla ylpeä ja sitä on vaalittava. Olemme ottaneet ensi askeleet hyvin tärkeässä keskustelussa.

Euroopan unionissa on kunnioitettava vähemmistöjen oikeuksia, mutta on muistettava, että loppujen lopuksi jokainen kansalainen on yksilö ja että jokaiselle kansalaiselle kuuluvat sen vuoksi samat oikeudet. Toiseksi Euroopan unionissa on kunnioitettava vähemmistöjen kulttuuri-identiteettiä, mutta samalla on varmistettava, ettei tämä estä heidän täysipainoista integroitumistaan yhteiskuntaan ja osallistumistaan yhteisön toimintaan.

Syrjimättömyyttä koskevan kysymyksen osalta on valitettavaa, että vielä näin monen vuoden jälkeenkin tarvitaan tämä keskustelu. Kuten edellinen puhuja totesi, on vielä paljon ryhmiä, kuten naiset, jotka kohtaavat syrjintää ja ovat edelleen muita heikommassa asemassa.

Keskittyisin erityisesti mietinnön yhteen kohtaan, joka on aiheuttanut huolta: homoseksuaalien oikeuksia koskevaan kohtaan. Meidän on oltava vilpittömiä tässä asiassa. Perusoikeudet ovat kaikkia kansalaisia varten, eivät vain tiettyjä ryhmiä varten. Jos haluamme todella noudattaa Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, jossa kielletään kaikenlainen sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä, emme mitenkään voi äänestää huomenna sen tarkistuksen puolesta, jonka tavoitteena on poistaa mietinnöstä homofobiaa ja vapaan liikkuvuuden esteitä koskeva kohta.

Puhuimme tänä aamuna terrorismista ja perusoikeuksien oikeasta tasapainosta. Tämän vuoksi toivon, että parlamentti antaa huomenna täyden tukensa tälle mietinnölle.

 
  
MPphoto
 
 

  Tatjana Ždanoka, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (EN) Nyt kun on ilmeistä, että Euroopan yhdentymisprosessi on ajautunut kriisiin, muistuttaisin seuraavista Yehudi Menuhinin sanoista: "Joko Euroopasta tulee kulttuurien Eurooppa tai Eurooppa kuolee." Hän sanoi näin tammikuussa 1999 avatessaan Euroopan vähemmistöille omistetun näyttelyn. Kuljemme kaikki säännöllisesti sen salin ohi, jossa tämä näyttely oli ja joka on nyt nimetty hänen mukaansa.

Keskustelemme tänään ja äänestämme huomenna vähemmistöjen suojelua ja syrjinnän vastaisia politiikkoja koskevasta mietinnöstä, mikä on aivan välttämätöntä Euroopan unionin tulevaisuuden kannalta. Tämä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan hyväksymä mietintö on erinomainen. Se on osoitus todellisesta kyvystä kehittää Euroopan unionia alueena, jossa perusoikeuksia suojellaan tehokkaasti, aina vähemmistöjen oikeuksia myöten. Siitä huolimatta mietintöä kannatti vain hieman yli puolet valiokunnan jäsenistä. Lisäksi näyttää siltä, että mielipiteet jakautuvat samalla tavoin koko parlamentissa.

Miksi on näin? Ehkä syynä on se, että monilla meistä on erilainen käsitys tai ei minkäänlaista käsitystä vähemmistöjen oikeuksista. Yllättäen olemme yhtä mieltä, kun on kyse päätöslauselmista, joissa kehotetaan EU:n ulkopuolisia maita kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja kehittämään demokratiaa, mutta emme ole silti valmiita tukemaan tekstiä, jossa vaaditaan näiden oikeuksien noudattamista EU:n sisällä.

Miksi vaikenemme, kun jäsenvaltiot sivuuttavat ihmisoikeuksien suojelemista koskevien kansainvälisten sopimusten periaatteet, esimerkiksi kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puitesopimuksen?

Uskon, että huomenna parlamentin enemmistö kannattaa tekstiä valiokunnan hyväksymässä muodossa ja tukee näin kulttuurien Eurooppaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Giusto Catania, GUE/NGL-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, haluan kiittää jäsen Moraesia hienosta työstä tämän tekstin laatimisessa, koska Euroopassa on todella tarvetta suojella vähemmistöjä ja kehittää käytännön aloitteita syrjintää vastaan. Luulen, että tällä hetkellä kaikki jäsenet ovat joutuneet EU:n kansalaisten todellisen lobbauksen kohteeksi. Kansalaiset ovat jopa pyytäneet meitä hylkäämään joitakin kohtia Moraesin mietinnöstä.

Vakuutamme usein olevamme vähemmistöjen puolestapuhujia, mutta olemme sitten tekopyhiä, kun on kyse uskonnonvapaudesta tai vapaan liikkuvuuden ja homoparien avioliittojen tunnustamisesta. Jotkin aiheet ovat tabuja. Esimerkiksi tänään uutisissa kerrottiin, että Cataniassa, sivistyneessä italialaisessa kaupungissa, Italian kansalaiselle ei myönnetty ajokorttia, koska hän oli homoseksuaali. Mielestäni tämä kertoo paljon myös niiden takeiden tasosta, jotka on otettava käyttöön syrjintää vastaan. On myös hyödyllistä käynnistää aloite, jonka tavoitteena on varmistaa vähemmistöille todelliset kansalaisoikeudet, jotka eivät jää pelkän suvaitsevaisuuden tasolle.

 
  
MPphoto
 
 

  Johannes Blokland, IND/DEM-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, en kannattanut aikoinani 13 artiklan sisällyttämistä EY:n perustamissopimukseen. Syynä ei ollut se, että hyväksyisin syrjinnän – päinvastoin – vaan se, ettei ole toivottavaa säännellä asiaa Euroopan laajuisesti. On jäsenvaltioiden tehtävä antaa oikeanlaiset asetukset. En ole lainkaan yllättynyt siitä, että jäsen Moraes toteaa mietinnössään jäsenvaltioiden jääneen jälkeen toimien täytäntöönpanossa. Asian käsitteleminen EU:n laajuisesti ei näytä tuovan lisäarvoa. Uskonnolliset vakaumukset eivät ole henkilökohtainen asia. Niitä on harjoitettava yhteisössä ja ilmaistava omassa elämänasenteessa. Tavassa, jolla kohdassa 22 vihjataan, että koulutuksen alalla esiintyisi uskonnon perusteella tapahtuvaa syrjintää, ei oteta huomioon uskonnollisen vakaumuksen merkitystä koulutuksen oleellisena osana ja sen sisällön kannalta.

Lopuksi toteaisin, että olen kiitollinen jäsen In 't Veldille tarkistuksesta 4. Kristittyihin kohdistuvaa syrjintää olisi torjuttava yhtä itsepintaisesti kuin muitakin syrjinnän muotoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Romano Maria La Russa, UEN-ryhmän puolesta. (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, aivan ensimmäiseksi onnittelen esittelijää valtavasta työstä mietinnön laatimisessa. Mietintö on kuitenkin mielestäni vielä epätäydellinen, eikä se varmastikaan ole kovin tehokas. Perusoikeuksien suojelu, joka oli tärkeä osa Euroopan yhdentymistä, ja Euroopan unionin perusoikeuskirja, joka julistettiin Nizzassa vuonna 2000, osoittavat, että on tärkeää, ellei jopa välttämätöntä, noudattaa sellaista johdonmukaista integraatiopolitiikkaa, jonka tavoitteena on suojella vähemmistöjä ja edistää muiden kuin EU:n kansalaisten integrointia, varsinkin kun otetaan huomioon äskettäinen laajentuminen.

Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että syrjintä on ilmiö, jota on torjuttava, että kaikilla ihmisillä on oltava yhtäläiset oikeudet ja ettei kukaan saa joutua syrjityksi rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai minkään muun seikan perusteella. Olen kuitenkin sitä mieltä, ettei maahanmuuttajien sosiaalista osallisuutta, vähemmistöjen suojelua ja kulttuurista monimuotoisuutta – jotka ovat ensisijaisia tavoitteita sopimuksessa Euroopan perustuslaista – aina tarvitse saavuttaa hinnalla millä hyvänsä kaikissa tapauksissa. Haluan ilmaista epäilykseni niiden maahanmuuttajayhteisöjen suhteen, joissa esiintyy selviä merkkejä suvaitsemattomuudesta – ehkä suorastaan halveksunnasta – isäntämaata, sen tapoja, historiaa ja kulttuuria kohtaan. Tällaiset yhteisöt vaativat perusteetonta autonomiaa ja katsovat, että niillä on oikeus olla kunnioittamatta sen jäsenvaltion lakeja, jossa ne oleskelevat, usein laittomasti. Ne ovat ensimmäisinä kieltäytymässä integroitumisesta.

Maahanmuuttajien laillinen asema on tietysti taattava, jotta niitä, joiden tilanne on kunnossa, ei syrjitä edellyttäen, että he osoittavat selkeästi halukkuutensa integroitua ja osallistua aktiivisesti isäntämaansa taloudelliseen ja sosiaaliseen kehittämiseen. Jos kaikenlaiset oikeudet sen sijaan taataan hinnalla millä hyvänsä – järjestelmällisesti ja ilman ehtoja – vaarana on, että ainoat, jotka tuntevat olevansa syrjittyjä, ovat Euroopan unionin kansalaiset, jotka täyttävät kaikki verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät velvollisuutensa valtiota kohtaan sekä kunnioittavat sen sääntöjä.

Lopuksi minun on tietysti ilmoitettava, että vastustan ehdottomasti kohtaa, joka koskee homofobiaa ja homopareja, koska ymmärrän "perhe"-käsitteen sen perinteisessä merkityksessä: miespuolinen isä, naispuolinen äiti ja mies- tai naispuolisina syntyvät lapset. Käytettävissäni oleva aika on valitettavasti lopussa, mutta olisin halunnut käsitellä täällä parlamentissa laajemmin tällaisia asioita, joiden käsittelyä pidän välttämättömänä.

 
  
MPphoto
 
 

  Csaba Sándor Tabajdi (PSE). (FR) Arvoisa puhemies, haluan onnitella jäsen Moraesia erinomaisesta mietinnöstä. Hyvä jäsen Moraes, jos kansallismieliset ja homofobit hyökkäävät teitä vastaan, älkää olko huolissanne, se vain todistaa, että olette laatineet erittäin hyvän mietinnön.

Euroopan parlamentin puoluerajat ylittävän perinteisiä kansallisia vähemmistöjä koskevia asioita käsittelevän työryhmän puheenjohtajana haluaisin painottaa seuraavia seikkoja. Euroopan unionilla ei ensinnäkään ole mitään järjestelmää kansallisten vähemmistöjen suojelemiseksi. On laadittava lainsäädännölliset ja poliittiset normit kansallisten vähemmistöjen suojelua ja seurantajärjestelmää varten, kuten jäsen Bauer ehdotti puheenvuorossaan.

Toiseksi on erotettava toisistaan jäsen Moraesin mietinnön mukaiset perinteiset kansalliset vähemmistöt ja Euroopan neuvoston määritelmän mukaiset maahanmuuttovähemmistöt. Olen ehdottanut, että maahanmuuttovähemmistöistä käytettäisiin termiä "uudet vähemmistöt". Perusoikeudet ovat yhtenäiset, mutta valtion velvollisuudet ovat erilaiset: perinteisille vähemmistöille on taattava niiden identiteetin ja kielen suojelu, maahanmuuttovähemmistöille taas yhteiskuntaan integroituminen.

Kolmanneksi Euroopan unionissa on selkeytettävä syrjimättömyyden ja positiivisen syrjinnän välistä suhdetta. Meillä on joitakin syrjimättömyyttä koskevia lausekkeita, mutta suhde ei ole selvä. Mikä on yhdenvertaisen kohtelun ja suosituimmuuskohtelun välinen suhde? Emme voi taata kansallisten vähemmistöjen oikeuksia ilman suosituimmuuskohtelua tai positiivista syrjintää. Hyvät parlamentin jäsenet, kehotan teitä tukemaan tätä erinomaista mietintöä kokonaisuudessaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Henrik Lax (ALDE). (SV) Arvoisa puhemies, uusien jäsenvaltioiden mukana EU:hun on tullut uusia kielellisiä ja kansallisia vähemmistöjä, joten kielellinen monimuotoisuus on EU:lle entistä luonteenomaisempaa. Euroopan unionissa esitetään uusia vaatimuksia yhteisestä vähemmistöpolitiikasta, jota käsitellään ansiokkaasti mietinnössä.

Jo 46 miljoonan EU:n asukkaan äidinkieli on jokin muu kuin yksi heidän maansa pääkielistä. On ongelmallista, että parlamentin jäsenten määrä maata kohti pienenee, kun EU saa uusia jäsenvaltioita. Silloin kielelliset ja kansalliset vähemmistöt häviävät ensimmäisinä Euroopan parlamentista. Viime laajentumisen seurauksena hävisi neljä vähemmistöä. Sama kehitys jatkuu, jos ei ryhdytä toimiin. Kysymys vaikuttaa demokratian perustaan, koska kaikkien olisi oltava edustettuina ja heidät olisi tunnustettava elimessä, jonka laatima lainsäädäntö koskee heitä.

Kuten esittelijä toteaa aivan oikein, yksi edellytys osallisuutta edistävälle vähemmistöpolitiikalle on riittävä edustus poliittisessa päätöksenteossa. Kun otetaan huomioon se, miten laajentumiset nykyään suunnitellaan, lähes kaikki vähemmistöt häviävät vastaisuudessa parlamentista. Tämä ei ole toivottavaa.

Ongelma voitaisiin ratkaista esimerkiksi niin, että EU perustaisi parlamenttiin 30 kansallisille kielellisille vähemmistöille tarkoitettua paikkaa. Tietysti olisi vaikea päättää tarkkaan, miten nämä määritettäisiin, mutta ongelmaa ei saa liioitella. Monissa tapauksissa on kyse väestöryhmistä, joilla on kotimaassaan tunnustettu asema ja jotka eivät ole sen paremmin nimettömiä kuin näkymättömiäkään.

Euroopan monimuotoisuudesta on tehtävä näkyvää. Se, että Euroopan vähemmistöiltä otetaan pois mahdollisuus saavuttaa edes heiveröinen edustus, on vakava asia, joka vaikuttaa siihen, miten vakaus voidaan varmistaa mantereellamme. Monet Euroopan sodat ovat olleet seurausta siitä, että enemmistöt ovat sortaneet pienempiä ryhmiä. Toivon, että parlamentti ja komissio ratkaisevat tämän kysymyksen.

 
  
MPphoto
 
 

  Jean Lambert (Verts/ALE). (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluaisin kiittää jäsen Moraesia työstä, jota on tehty tämän hyvin hienon mietinnön yhteydessä. Se osoittaa, kuten jotkut jo ovat todenneet, Euroopan unionin yhä suurempaa monitahoisuutta.

Tällä hetkellä tarkastelemme kysymystä siitä, kenen Eurooppaa olemme muodostamassa. Tässä mietinnössä, kuten monissa puheenvuoroissakin tänä iltana, ollaan voimakkaasti sen kannalla, että Euroopan on oltava osallisuutta edistävä Eurooppa, jossa ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet hyödyntää voimavarojaan. Meidän on torjuttava havaitsemamme kasvavat liikkeet, jotka perustuvat vihaan ja syrjäytymiseen. Monet meistä ovat sitä mieltä, ettei tällaisia voida mitenkään hyväksyä Euroopan unionissa.

Suhtaudun myönteisesti siihen, että mietinnössä tunnustetaan erityisesti paikallisten viranomaisten ja muiden tahojen ruohonjuuritasolla tekemän työn merkitys, sillä kyse on jonkinlaisesta kulttuurin muutoksesta, joka avartaa Euroopan unionia. Toistan jäsen Moraesin toteamuksen 13 artiklan mukaisista direktiiveistä. Toivon, että tuleva puheenjohtajavaltio pitää kysymystä ensisijaisena, jotta ainakin lainsäädäntö on kohdallaan, kun aloitamme yhtäläiset mahdollisuudet kaikille -aiheisen teemavuoden viettämisen vuonna 2007.

 
  
MPphoto
 
 

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL). (EN) Arvoisa puhemies, EU:n puheet tasa-arvosta, osallisuudesta ja monimuotoisuudesta ovat kaukana jäsenvaltioiden käytännön todellisuudesta. Tässä mietinnössä todetaan oikeutetusti, etteivät vähemmistöjen oikeuksia koskevat asiat ole olleet riittävästi esillä EU:ssa. Mietintö ilmentää myös sitä valtavaa työmäärää, jota tällä alalla tarvitaan, jos halutaan kuroa umpeen puheiden ja todellisuuden välinen kuilu. Käytettävissäni olevan ajan puitteissa haluan tukea kahta vaatimusta, jotka mietinnössä esitetään.

Ratkaisevaa vähemmistöjen oikeuksien vaatimisessa ja suojelussa on poliittinen tahto. Näin ollen yhdyn mietinnössä esitettyyn vaatimukseen, että rasismin ja muukalaisvihan vastaista toimintaa koskevan neuvoston puitepäätöksen edistymistä on nopeutettava. Välttämätöntä on myös, että käytettävissä on laaja-alaisia, luotettavia ja eriytettyjä tietoja syrjinnästä. Mietinnössä todetaan aivan oikein, että tällä alalla tarvitaan välittömiä toimia.

Onnittelen jäsen Moraesia ja pidän myönteisenä mietinnön toteamusta, ettei yhtäläinen kohtelu ole erivapaus, vaan perusoikeus ja että ihmisoikeudet ovat yhtenäisiä, eikä niitä voida ostaa eikä myydä. Meidän kaikkien haasteena on ottaa käyttöön mekanismeja ja ennen kaikkea taata voimavarat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(Puhuja puhui iiriä.)

 
  
MPphoto
 
 

  Ģirts Valdis Kristovskis (UEN). (LV) Hyvät parlamentin jäsenet, tunnustan Claude Moraesin laatiman mietinnön tavoitteiden merkityksen ja huomasin, että esittelijä osoitti henkilökohtaista vastuuntuntoa totuuden löytämiseksi. Samalla minun on kuitenkin todettava, että mietinnön laatimisprosessi on jälleen kerran osoittanut selvästi, että kun luodaan Euroopan unionille yhteistä vähemmistöjä koskevaa ja syrjinnän vastaista politiikkaa, on ehdottoman tärkeää ja välttämätöntä ottaa huomioon kunkin maan erityinen, ainutlaatuinen historiallinen ja poliittinen tilanne. Vähemmistöjä ja niiden syrjintää koskevien asioiden ratkaisemisessa on otettava huomioon maan oman identiteetin ja toimivallan säilyttämisen merkitys. Tätä mietintöä laadittaessa kyseistä sääntöä ei selvästikään noudatettu useissa niistä ehdotuksista, joita yksittäiset jäsenet jättivät käsiteltäviksi. He eivät ole selvillä asioista tai suhtautuvat niihin puolueellisesti arvostelemalla epäoikeudenmukaisesti Latvian ja Viron vähemmistöpolitiikkoja. Tämä on järjetöntä, koska suhtautuminen vähemmistöihin ei ole Latviassa vähemmän myötämielistä kuin muissakaan maissa.

Hyvät parlamentin jäsenet, kun otetaan huomioon nämä toistuvat avoimet, epäoikeudenmukaiset ja jatkuvat hyökkäykset niitä kahta valtiota kohtaan, jotka ovat kärsineet eniten Neuvostoliiton totalitaarisesta hallinnosta, pyydän teitä lopultakin ymmärtämään ja tunnustamaan, että eri tapauksissa ongelmaan on etsittävä jokin muu kuin vakioratkaisu ja että on luotava vähemmistöpolitiikka, joka on suunniteltu yksilöllisesti ottaen huomioon kunkin valtion olosuhteet. Esimerkiksi kollegamme Tatjana Ždanoka yritti aluksi sisällyttää päätöslauselman kaikkiin mahdollisiin sanamuotoihin muita kuin maan kansalaisia koskevan kysymyksen, joka on Latvialle luonteenomainen. Hän yritti korostaa asiaa ja pelotella Euroopan unionia Latvian niillä yli 400 000 asukkaalla, jotka eivät ole maan kansalaisia. Hänen toimintansa vuoksi useat erilaiset lainsäädännölliset termit ja sellaiset pohjimmiltaan erilliset käsitteet kuin etniset vähemmistöt, maahanmuuttajat, pakolaiset, kansalaisuutta vailla olevat henkilöt ja muut kuin maan kansalaiset, jotka eivät ole sama asia, ovat kaikesta huolimatta sekaantuneet keskenään mietinnön päätelmien monissa kohdissa. Sen vuoksi mietinnön puolueettomuus on vähentynyt ja laatu heikentynyt.

On aika muistaa, että Baltian väestöön kuuluvien alkuperäiskansojen sorto ja hävittäminen sekä maihin taloudellisista syistä suuntautuneet maahanmuuttovirrat ovat syynä siihen, että Viron ja Latvian miehityksen aikana näiden valtioiden asukkaiden etninen koostumus muuttui merkittävästi, ja siksi ideologialtaan vieraiden kansalaisuutta vailla olevien asukkaiden osuus näissä maissa on nyt suhteellisen suuri. Latvia on ollut hyvin oikeudenmukainen, ja lainsäätäjä on osaltaan antanut miehityskauden aikana maahan asumaan asettuneille erityisoikeuksia: esimerkiksi oikeuden kansalaisoikeuksien saamiseen milloin tahansa. Se, ettei moni ole halunnut saada kansalaisoikeuksia, olisi nähtävä heidän yksilöllisen tahtonsa ilmauksena eikä näihin maihin kohdistuvana arvosteluna. Kansalaisoikeuksien saamisen ja yhteisöön integroitumisen kriteereinä olisi oltava kansalaisten määrän lisäksi heidän lojaaliutensa ja kunnioituksensa maata sekä sen kieltä ja arvoja kohtaan. Liioittelua olisi vältettävä. Olisi ymmärrettävä, että esimerkiksi Latvian tapauksessa kansalaisoikeuksien myöntämisen arvonalennus ulkoisen painostuksen vaikutuksesta olisi syrjintää alkuperäistä kansakuntaa kohtaan, ja sen identiteetti ja olemassaolo valtiona olisivat vakavassa vaarassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Panagiotis Beglitis (PSE).(EL) Arvoisa puhemies, vähemmistöjen suojelun olisi oltava paitsi yksi ehdokasvaltioille asetettavista poliittisista Kööpenhaminan peruskriteereistä myös demokratisoinnin ja demokraattisten instituutioiden vakauttamisen dynaaminen indikaattori. Näin ollen Euroopan unionin on oltava kaikkien ehdokasvaltioiden toiminnan tiukka tuomari ja valvoja. Tämä tehtävä on hoidettava ilman valikoivia näkemyksiä ja laskelmia, jotka ovat usein omien etujen ja lyhyen aikavälin poliittisen laskelmoinnin sanelemia.

Vähemmistöjä koskevaa kysymystä ei saisi käyttää kansallisten etujen ajamiseen tai muiden maiden heikentämiseen. Kiihdyttämiseen perustuvan strategia, jossa käytetään uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä muurinsärkijänä, on jännityksen, konfliktien ja keskinäisen epäluottamuksen lähde, josta on lopulta haittaa vähemmistöille itselleen.

Vähemmistöt voivat Euroopassa toimia sillanrakentajina yhteistyön ja vakaamman turvallisuuden hyväksi. Moraesin mietinnössä pyritään määrittelemään etninen vähemmistö viittaamalla Euroopan neuvoston määritelmään. Mielestäni tähän mietintöön, etenkin määritelmää koskevaan kohtaan 7, on kuitenkin lisättävä nimenomaan selvä viittaus kansainvälisiin sopimuksiin, joissa määrätään uskonnollisia ja etnisiä vähemmistöjä koskevista kysymyksistä.

Kansainvälinen sopimus on hyvä perusta, jonka avulla voidaan suojella vähemmistöjen oikeuksia, ja varma kehys sellaisten toimien torjumiseksi, joilla vähemmistöjä käytetään hyväksi muihin tarkoituksiin.

Haluan tällä kommentilla onnitella jäsen Moraesia hänen meille esittelemästään erinomaisesta mietinnöstä, jonka puolesta meidän olisi mielestäni äänestettävä huomenna.

 
  
MPphoto
 
 

  Proinsias De Rossa (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, mielestäni tapa, jolla kohtelemme vähemmistöjämme, kuvastaa demokratiamme vahvuutta. On todettava, ettei mikään jäsenvaltio ole täydellinen, kun on kyse yleismaailmallisten ihmisoikeuksien toteuttamisesta.

Yhtenäisyys monimuotoisuudessa ei ole pelkkä tunnuslause. Se on toteutettava, koska se on välttämätöntä inhimilliselle kehitykselle jäsenvaltioissa ja mielestäni myös Euroopan unionin selviytymiselle. Jäsen Moraes on työskennellyt ahkerasti sekä laatinut erinomaisen ja tasapainoisen mietinnön. Irlannissa emme ole vielä edistyneet riittävästi miesten ja naisten välistä tasa-arvoa sekä liikkuvan väestön ja homoseksuaalien oikeuksia koskevissa kysymyksissä. Tiedän, että muutkin jäsenvaltiot ovat huomattavasti jäljessä tavoitteista täysien kansalaisoikeuksien myöntämisessä vähemmistöille. Tiedän, että tämä on erityisen arkaluonteinen kysymys Latviassa ja Virossa. Tässä mietinnössä ei kuitenkaan ole tavoitteena arvostella, vaan siinä pyritään lähestymään näitä ongelmia solidaarisuuden hengessä ja todella etsimään apua kaikille valtioille, jotta ne voisivat noudattaa eurooppalaisia arvoja.

Pyytäisin kaikkia parlamentin jäseniä ja poliittisia ryhmiä tukemaan tätä mietintöä. Se on mielestäni erinomainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Vladimír Špidla, komission jäsen. (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, olen kuunnellut kiinnostuneena keskusteluanne. Haluaisin käsitellä enää vain muutamaa kohtaa.

Mielestäni on todella tärkeää tukea Euroopan unionin lainsäädännön toimeenpanoa jäsenvaltioissa ja saada se päätökseen. On selvää, että vielä on paljon tehtävää, ja haluankin todeta selkeästi, että komissio suhtautuu tehtäväänsä perustamissopimuksen valvojana hyvin vakavasti.

Haluaisin myös korostaa yhtäläiset mahdollisuudet kaikille -aiheista teemavuotta, jonka aikana voimme lisätä tietoisuutta näistä monimutkaisista ja arkaluonteisista asioista. Haluan lopuksi sanoa olevani vakuuttunut siitä, että komission hyväksymä uusi strategia muodostaa sopivan perustan tuleville syrjinnänvastaisille toimille. On ilmeistä, että tarvitaan kaikkien käytettävissä olevien välineiden yhdistelmää, myös lainsäädäntöä, ja että on aivan välttämätöntä keskittyä erityisesti niihin ryhmiin, jotka eivät valitettavasti ole vielä voineet täysin osallistua yhteiskunnan ja talouden toimintaan.

Hyvät parlamentin jäsenet, haluan vielä kerran onnitella jäsen Moraesia mietinnön johdosta. Kiitos.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona klo 12.00.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö