Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Tiistai 5. heinäkuuta 2005 - Strasbourg EUVL-painos

6. Tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuus
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana oikeudellisten asioiden valiokunnan suositus toiseen käsittelyyn neuvoston yhteisestä kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin antamiseksi tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta [11979/1/2004 – C6-0058/2005 – 2002/0047(COD)] (esittelijä: Michel Rocard) (A6-0207/2005).

 
  
MPphoto
 
 

  Michel Rocard (PSE), esittelijä. (FR) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olemme päättämässä parlamentin käymää pitkää ja hienoa taistelua. Minun on syytä muistuttaa, mistä tässä taistelussa on kyse, vaikka viisi minuuttia onkin naurettavan lyhyt aika näin monitahoisen ongelman käsittelyyn.

Kyse on kolmesta asiasta: ensinnäkin ajatusten vapaan liikkuvuuden periaatteesta, toiseksi kilpailun kunnioittamisesta ja patenttien monopolivaikutuksen torjumisesta ja kolmanneksi yksittäisten keksijöiden ja pk-yritysten suojelemisesta muutaman erittäin suuren yrityksen musertavalta ylivallalta.

Jokainen täällä haluaa selkeyttää lainsäädäntöä ja uskoo, että direktiiviä tarvitaan. Kukaan täällä ei halua ulottaa patentoitavuutta kaikkiin ohjelmistoihin. Ongelmia ei siis pitäisi olla, mutta viimeisten parinkymmenen vuoden aikana tapahtunut kehitys on mutkistanut asioita.

Tietotekniikkateollisuuden alkuaikoina, kun ensimmäisiä tietokoneohjelmistoja kehitettiin, kukaan ei ajatellutkaan niiden patentointia. Arvoisa puhemies, Piilaakso toimi tältä pohjalta ja kehittyi 20–30 vuoden ajan ilman patentteja. Ohjelmistot suojattiin tekijänoikeuksilla, mikä riitti vallan hyvin. Myöhemmin Yhdysvalloissa, missä ei ole olemassa tätä alaa koskevaa lainsäädäntöä, syntyi ajatus patentoitavuuden ulottamisesta ohjelmistoihin. Lähtökohtana on ajatus siitä, ettei aineeton ole teknistä ja että kaikki, mikä liittyy aineelliseen maailmaan ja missä hyödynnetään materiaa, energiaa tai työkaluja, on patentoitavissa. Jotta keksintö olisi patentoitavissa, sen on oltava uusi, keksinnöllinen ja teollisesti käyttökelpoinen ja sen on tuotava lisäys tekniikan tasoon. Patentoitavissa ovat kaikki tietovälineet, käsittelijät sekä välineet, jotka syöttävät ohjelmiston käsiteltäväksi tietoja tai poimivat ohjelmiston tekemistä laskelmista tuloksia, jotka siirretään liikutettavan komponentin tai signaalin avulla todelliseen maailmaan, vaikkei ohjelma itsessään olisikaan patentoitavissa.

Myöhemmin tietokoneohjelmat sulautettiin jakamattomaksi keksinnöksi, jossa tietovälineet, ohjelmistot ja käsittelijät olivat keskenään yhteydessä ja erottamattomia. Sitten ilmestyi keksintöjä, joissa vain ohjelmisto oli uutta ja tietovälineet ja käsittelijät vanhoja. Näin ollen olemme nähneet monien tuomioistuinten ja tiettyjen kansallisten patenttivirastojen, myös Euroopan patenttiviraston, syyllistyvän siihen virheeseen, että kaikkea pidetään teknisenä. Tilanteen seurauksena tämänkaltaisia patentteja on myönnetty Yhdysvalloissa ainakin 200 000 kappaletta ja Euroopan patenttivirastokin on myöntänyt niitä 30 000 kappaletta – huolimatta alaa koskevan yleissopimuksen 52 artiklan 2 kohdasta, jossa todetaan, etteivät ohjelmistot ole patentoitavissa.

Väärinkäytökset ovat hyvin tiedossa, eikä niitä pidä unohtaa: patentteja on myönnetty opetusmenetelmille, kaupallisille menettelyille ja kirurgien käyttöön tarkoitetuille oppaille. Jos nämä ohjelmistot olisivat vapaita, koko Afrikka hyötyisi niistä välittömästi esimerkiksi opetuksen ja lääketieteen aloilla. Ne on kuitenkin patentoitu Yhdysvalloissa, mistä seuraa, että ne ovat äärimmäisen kalliita ja nykymaailman ulottumattomissa. Olemme kaikki tuominneet nämä väärinkäytökset, mukaan lukien Euroopan patenttiviraston väärinkäytökset, mutta virheet ovat johtaneet siihen, etteivät rajat ole selviä.

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, teitä pyydetään nyt palaamaan perusperiaatteisiin ja lain noudattamiseen. Jotkin arvovaltaisimmista teollisuusyrityksistämme eivät kuitenkaan ole ymmärtäneet, mitä olemme tekemässä. Ne pelkäävät suojansa menettämistä, minkä voimmekin ymmärtää lyhyellä aikavälillä, sillä suojan poistaminen häiritsee tasapainoa joillakin aloilla. Mitä suurimmat yritykset tekevät nykyään? Ne vaihtavat keskenään patenttisalkkuja välttääkseen patentoitavuuden varjopuolet. Näistä varjopuolistahan kärsivät kaikki, jotka eivät kykene osallistumaan tähän peliin, eli kaikki ne, jotka eivät ole yhtä mahtavia kuin nämä yritykset. Oikeudellisten kustannusten osuus kasvaa vääjäämättä kaikkien näiden yritysten tutkimus- ja kehitysmäärärahoissa: tällä hetkellä tämä osuus on 20 prosenttia lähes kaikkialla. Euroopan alueella voimassa olevista patenteista kaksi kolmannesta on amerikkalaisia tai aasialaisia, ei eurooppalaisia. Kun Siemens, GEM PLUS ja Alcatel myyvät matkapuhelindivisioonansa, nämä divisioonat siirtyvät Aasiaan ja vievät patenttinsa mukanaan, jolloin Euroopasta viedään kaikki mahdollisuudet kehittyä näillä aloilla.

Arvoisa puhemies, katsommekin, että Euroopan teollisuutta voidaan puolustaa pitkällä aikavälillä paremmin vapauden ja vapaan käytettävyyden kuin patenttien avulla. Kiinassa koulutetaan joka vuosi 2,5 miljoonaa tietotekniikan ammattilaista. Miten voimme vastata tähän haasteeseen? Paras vastaus on vapaus. Johtavien teollisuudenharjoittajiemme olisi pitänyt ymmärtää tämä sen sijaan, että he ovat pitäneet vapautta pilkkanaan. Käymässämme keskustelussa on esitetty myös joukko loukkauksia. Teille puhuu esimerkiksi parhaillaan "keskiaikainen ihminen". Tämä on osoitus siitä, miten heikko heidän asemansa on. Teollisuutta edustavien ystäviemme pitäisi myöntää, että vaikka virhe on tapahtunut, ei ole mitään syytä muuttaa periaatteitamme ja lainsäädäntöämme tämän virheen mukaisiksi.

Lopuksi käsittelen vielä viimeistä ongelmaa, TRIPS-sopimusta, jota voidaan tulkita kahdella tavalla. Joko kaikki ohjelmistot ovat patentoitavissa – jolloin ongelmaa ei ole, kun kaikki ohjelmistot luetaan TRIPS-sopimuksen ja WTO:n asiantuntijaelinten soveltamisalaan; tätä emme kuitenkaan halua – tai yksikään ohjelmisto ei ole patentoitavissa. Jälkimmäisessä tapauksessa ohjelmistot luetaan kansainvälisen tekijänoikeuslainsäädännön soveltamisalaan. Tällöin ohjelmistot ovat riippuvaisia myös WTO:n asiantuntijaelimistä mutta niihin sovelletaan eri sääntöjä. Myös jälkimmäisessä tapauksessa noudatetaan TRIPS-sopimusta, vaikka tiedämme, että tällä sopimuksella kielletään vain harmaa alue. Jos syntyy näkemysero siitä, miksi tietty ohjelmisto on patentoitavissa, raja on jo menettänyt tehonsa ja tilanne, jossa kaikki on patentoitavissa, on mahdollinen tai ainakin luvallinen.

Hyvät kollegat, teitä pyydetään nyt sovittamaan yhteen periaatteet, lainsäädäntö, yhdenmukaisuus ja selkeys. Teidän on kehotettava merkittäviä teollisuudenharjoittajiamme hyväksymään uudistus, joka on kaikesta päätellen huomattavasti kivuttomampi kuin he luulevat.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Joaquín Almunia, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, koska komission jäsen McCreevy ei voi olla läsnä tänään, edustan komissiota tässä keskustelussa. Haluan aloittaa kiittämällä jäsen Michel Rocardia, joka esittelee tämän monitahoisen ja teknisen asiakirjan, hänen kovasta työstään. Haluan kiittää myös varjoesittelijöitä, jotka ovat edistäneet parlamentin työtä merkittävästi tässä asiassa.

Ehdotus ei ole merkityksellinen ainoastaan perustietokoneella, kuten kannettavalla tietokoneella, hyödynnettävien keksintöjen kannalta, sillä se kattaa myös monia kulutustavaroita ja laitteita, jotka ovat yhä tärkeämpiä jokapäiväisessä elämässämme: kyse on autoista, pesukoneista, matkapuhelimista, kameroista, DVD-soittimista, televisioista, pölynimureista ja lääketieteessä käytettävistä laitteista, kuten skannereista.

Ehdotetun direktiivin tarkoituksena ei ole kumota Euroopan patenttiviraston nykyistä käytäntöä eikä laajentaa patentoitavuutta puhtaisiin tietokoneohjelmiin, kuten monet ehdotusten vastustajat ovat väittäneet. Monet ovat väittäneet – yhtä virheellisesti – että direktiivissä esitellään ensimmäistä kertaa ajatus ohjelmistokeksintöjen patentoitavuudesta EU:n patenttikäytännössä. Ehdotetussa tekstissä suljetaan selkeästi pois patentit, jotka koskevat puhtaita ohjelmistoja ja pelkkiä liiketoimintakäytäntöjä. Patentoitavissa ovat sen mukaan ainoastaan tietokoneohjelmien sisältämät tekniset keksinnöt, jotka täyttävät patentoitavuutta koskevat ehdot eli jotka ovat uusia, keksinnöllisiä ja teollisesti käyttökelpoisia.

Oikeudellinen kehys, jolla taataan patenttisuoja tällä alalla, on keskeisellä sijalla edistettäessä eurooppalaisten yritysten, myös pk-yritysten, kilpailukykyä huipputeknologisessa ympäristössä. Patenttien avulla voidaan taata paluu tutkimus- ja kehitysinvestointeihin, houkutella riskipääomaa ja parantaa neuvotteluasemia. Samalla lisätään myös innovaatiotoimintaa.

Komissio katsoo, että yhteinen kanta vastaa vaatimusta ennustettavissa olevasta oikeudellisesta kehyksestä, jolla innovaatiotoimintaa edistetään ja siitä palkitaan.

On esitetty tarkistuksia, joiden tarkoituksena on yhteisen kannan torjuminen. Haluan korostaa, että näin ainoastaan lisättäisiin kyseisiin keksintöihin liittyvää oikeudellista epävarmuutta. Yhdenmukaisuuden puute tällä alalla olisi haitaksi eurooppalaisten yritysten kilpailukyvylle ja muodostaisi jatkossakin esteen sisämarkkinoiden sujuvalle toiminnalle.

Tätä taustaa vasten komissio jatkaa yhteisessä kannassa omaksutun lähestymistavan tukemista. Voimme hyväksyä – tarvittaessa vähäisin muutoksin tai tulkintalausekkein – tarkistukset, joilla edistetään hyödyllisellä tavalla teknistä tai asiayhteyteen liittyvää selkeyttä, mutta ehdotuksen yleinen tasapaino on säilytettävä.

Teknistä lisäystä koskeva nykyinen määritelmä on otettu direktiiviin olemassa olevasta oikeuskäytännöstä, eli emme voi kumota sitä, vaikka se voitaisiinkin kenties muotoilla tyylikkäämmin. Sen sijaan vaikuttaa hyödyllisemmältä keskittyä patentoitavan aiheen soveltamisalaan 4 artiklassa, jossa soveltamisalan ulkopuolelle jätettävät aiheet voitaisiin tuoda selkeämmin esiin. Ulkopuolelle jätettävien aiheiden muuttaminen Euroopan patenttisopimuksen vastaisesti aiheuttaisi kuitenkin vain hämmennystä. Lisäksi yhteentoimivuutta koskeviin huolenaiheisiin voidaan puuttua sallimalla pääsy tarvittaviin teknologioihin mahdollisuuksien mukaan mutta suojelemalla keksijöiden perusteltuja oikeuksia.

Yleisesti ottaen tässä oikeudellisten asioiden valiokunnan laatimassa mietinnössä säilytetään komission ehdotuksen tasapainoinen lähestymistapa. Siihen on kuitenkin tehtävä joitakin muutoksia, jotta määrittelyt ja ehdot olisivat yhdenmukaisia yleisen patenttilainsäädännön kanssa.

Komissio voi hyväksyä raportointia koskevat lisävaatimukset, myös neuvoa antavien komiteoiden perustamisen, edellyttäen, että parlamentti pitää mielessään varainhoidolliset seuraukset.

Komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia, jotka liittyvät komission aloiteoikeuteen tai suhteisiin yhteisön ulkopuolisten instituutioiden kanssa.

Sisältöä koskevien keskeisten kysymysten osalta komissio on sitoutunut vahvasti edistämään yhteentoimivuutta keinona tukea innovaatiotoimintaa ja kilpailua ja varmistaa, ettei yhteisön lainsäädäntö muodosta estettä eri ohjelmistokehitysmalleille – patentoitujen ohjelmistojen ja avointa lähdekoodia hyödyntävien ohjelmistojen kehittämiselle. Siksi komissio pitää kiinni tietynasteisesta joustavuudesta etsittäessä ratkaisua yhteentoimivuuden käsittelemiseksi edellyttäen, että kansainvälisiä velvoitteitamme kunnioitetaan.

Patentoitavuuden soveltamisalan osalta hyväksymme yhteisen kannan selkeyttämisen mutta emme hyväksy merkittäviä muutoksia, jotka poikkeavat tämänhetkisestä tilanteesta tai yleisestä patenttilainsäädännöstä. Haluan viestittää, että näemme tietyiltä osin erityisiä ongelmia niiden tarkistusten laatimisessa, jotka liittyvät tekniseen lisäykseen ja keksinnöllisyyteen.

Vaatimuksista, jotka koskevat tietovälineessä hyödynnettäviä ohjelmistoja tapauksissa, joissa kyseiset ohjelmistot muodostavat patentoidun keksinnön, totean, että komissio voi hyväksyä minkä tahansa ratkaisun yhteisen kannan ja komission alkuperäisen ehdotuksen väliltä. Voimme hyväksyä myös vaihtoehtoiset muotoilut saman tavoitteen saavuttamiseksi voimassa olevien patenttien osalta.

Komissio on pannut merkille suuren määrän tarkistuksia, jotka on jätetty käsiteltäväksi oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön lisäksi. Tämänaamuisen keskustelun päätteeksi tuon julki komission yleisen kannan kaikkiin tarkistuksiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Piia-Noora Kauppi, PPE-DE-ryhmän puolesta. (FI) Arvoisa puhemies, arvoisa komissaari, hyvät kollegat, huomisessa äänestyksessä tärkeintä on varmistaa, ettei ohjelmistojen patentoitavuutta nykyisestään laajentava neuvoston yhteinen kanta mene parlamentissa läpi ilman muutoksia.

Tämän esityksen kanssa on ollut poikkeuksellisen paljon ongelmia. Komissio ja neuvosto eivät lainkaan huomioineet parlamentin enemmistön ensimmäisessä käsittelyssä direktiiviesitykseen tekemiä muutoksia. Räikein esimerkki löytyy komission scadplus-verkkosivuilta. Suora lainaus sivuilta kuuluu: "Neuvoston toukokuussa 2004 vahvistamaan yhteisen kantaan ei otettu ainoatakaan Euroopan parlamentin tekemistä merkittävistä tarkistuksista". Parlamentti siis ohitettiin olankohautuksella. Tällainen menettely ei käy, ei tässä eikä missään muissakaan yhteispäätösmenettelyyn kuuluvissa asioissa.

Toivon, että parlamentin enemmistö tukisi neuvoston yhteiseen kantaan tehtyjä maltillisia tarkistuksia, joilla ohjelmistojen patentoitavuuden edellytyksiä tiukennetaan nykyisestä. Tärkeintä on estää puhtaiden ohjelmisto- ja liiketoimintamallipatenttien myöntäminen Euroopassa. Joiltakin osin Euroopan patenttiviraston nykykäytäntö on ajautunut liian kauaksi harmaalle alueelle ja patentteja on myönnetty heppoisin perustein.

Ohjelmistojen patentoitavuutta Euroopassa ei pidä nykyisestään laajentaa. Toisaalta valtaosa nykyajan teknologisista tuotteista hyödyntää ohjelmistoja eikä teknologiatuotteille myönnettyjä patentteja pidä hylätä vain siksi, että ohjelmisto on osa niitä. Tärkeää on varmistaa myös, ettei patenteilla voida estää yhteensopivien ohjelmistojen luomista. On hyvä, että tässä asiassa olemme komission kanssa samoilla linjoilla.

Direktiivin pitäisi tukea eurooppalaista innovatiivista tutkimusta ja tuotekehitystoimintaa ohjelmistoalalla. Tämä tarkoittaa sitä, ettei tarpeettomia esteitä muun muassa avoimen lähdekoodin – open source – ohjelmistokehitykselle aseteta ottaen kuitenkin huomioon sen, että patenteilla on keskeinen merkitys monille eurooppalaisille yrityksille. Akateemiset tutkimukset sekä meillä että maailmalla ovat kuitenkin osoittaneet, etteivät tutkimus- ja tuotekehityspanokset ole riippuvaisia patenteista eivätkä maantieteestä. Yritysten kannattaa tehdä ohjelmistokehitystoimintaa siellä, missä on tarjolla paras innovaatioympäristö maantieteellisen alueen patenttisuojan laajuudesta riippumatta. Mikään ei pakota tekemään näitä patentoitavia ohjelmistoja Euroopassa, ne voidaan tehdä aivan hyvin Intiassa, Kiinassa tai muualla maailmassa ja patentoida sitten jossakin muualla.

Direktiivin tavoitteena on yhtenäistää Euroopan patenttitoimiston ja jäsenvaltioiden kirjavaa käytäntöä ohjelmistopatenttien myöntämisessä. Siksi kannatankin direktiivin säätämistä. Patenttijärjestelmän yleiset ongelmat hitaus, kalleus ja niin edelleen eivät tähän keskusteluun kuulu mutta on selvää, että tarve yhteisöpatenteille on tullut entistäkin selkeämmäksi. Yhteisöpatentti on saatava pikaisesti valmisteltua.

Pidän todennäköisenä, että parlamentin huomenna hyväksymät tarkistukset vievät meidät sovitteluun. Haluaisin muistuttaa, että jos sovittelun lopputulos ei tyydytä parlamenttia, voi parlamentti aina hylätä koko esityksen myös sovittelun jälkeen. Huonoa direktiiviä ei missään nimessä pidä päästää läpi.

 
  
MPphoto
 
 

  Maria Berger, PSE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, haluan aloittaa osoittamalla lämpimät kiitokseni paitsi esittelijällemme Rocardille myös jäsen McCarthylle, joka toimi esittelijänämme ensimmäisessä käsittelyssä. Molemmat ovat tehneet erittäin hyvää työtä johdattaessaan meidät nykyiseen vaiheeseen tässä hyvin vaikeassa lainsäädäntömenettelyssä.

Minulla on ollut mahdollisuus seurata tapahtumia aivan alusta alkaen, enkä voi luonnehtia jokapäiväiseksi Euroopan unionin tasolla tehtäväksi lainsäädäntötyöksi mitään, mikä on tapahtunut tietokoneella toteutettuja keksintöjä koskevan direktiiviluonnoksen yhteydessä. Olemme kaikki nähneet edunvalvontaa, jota voidaan pitää joko mahdottomana hyväksyä tai käytännön demokratiana. Monet ihmiset ovat vakuuttaneet, että he haluavat – meidän tapaamme – eurooppalaisten yritysten osoittavan suurta innovaatiohalukkuutta. Tästä huolimatta on tuskin ainoatakaan sanamuotoa, josta olisimme päässeet yksimielisyyteen.

Meille on tehty jälleen selväksi, että komission asenne on äärimmäisen joustamaton ja ettei neuvoston yhteinen kanta ole itse asiassa yhteinen sen kaikille jäsenille. Mitä pidempään ja syvällisemmin perehdymme tähän asiaan, sitä selkeämmin nousee esiin kaksi näkökohtaa. Lainsäädännöllä on rajansa, ja olen varma, että niihin on törmätty tässä luonnoksessa. Joko haluamme laatia selkeitä ja yksiselitteisiä määrittelyjä ja täytäntöönpanosääntöjä, jolloin saatamme olla liian lyhytnäköisiä ja jättää liian vähän tilaa tulevalle kehitykselle, tai jätämme neuvotteluvaraa ja vähennämme näin oikeusvarmuutta ja lainsäädännön yhdenmukaisuutta. Tavanomaisessa tapauksessa tällainen konflikti voitaisiin ratkaista hyödyntäen oikeusjärjestelmää, jolla taataan kaikille, niin suurille kuin pienillekin, enemmän tai vähemmän oikeudenmukainen mahdollisuus oikeusturvaan ja silmälläpitoon. On valitettavaa, ettemme me Euroopassa voi pitää tätä itsestäänselvyytenä. Saattaa olla, että tarvitsemme – direktiiviäkin kipeämmin – todella eurooppalaisen patenttijärjestelmän ja unionin tason oikeusturvajärjestelmän, joka on kaikkien käytettävissä tasavertaisesti, koosta riippumatta.

Ryhmäni määrittää lopullisen kantansa tänä iltana, mutta voin joka tapauksessa vakuuttaa teille, että olemme hyvin yksimielisiä esittelijämme Rocardin esittämien tarkistusten tukemisesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Toine Manders, ALDE-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan esittää kiitokseni kaikille teille, erityisesti jäsen Rocardille ja jäsen McCarthylle, jotka ovat saneet aikaan pienen ihmeen tämän direktiivin suhteen. Direktiivi on aiheuttanut huomattavan määrän jännitteitä, ja parlamentin suhtautumisessa siihen voidaan erottaa useita eri mielipidesuuntia.

Tämän direktiivin keskeisenä tavoitteena on tehdä loppu tyhjänpäiväisten patenttien virrasta, joka on viime vuosina valunut Münchenissä toimivasta Euroopan patenttivirastosta. Tämä koskee myös puhtaita ohjelmistoja, jotka voi näköjään patentoida. Olen ymmärtänyt – ja olemme kaikki päässeet tästä yksimielisyyteen – että tämän direktiivin yleisenä päämääränä on tehdä niiden patentoinnista mahdotonta. Periaatteessa tästä syystä direktiivillä pyritään parantamaan ja pönkittämään Münchenin yleissopimuksen 52 artiklaa.

Lakimiehenä olen tutustunut kyseiseen artiklaan. Lainsäädäntöä ei voida ilmaista selkeämmin kuin Münchenin yleissopimuksen 52 artiklassa. Vaikka artiklan sanamuoto on hyvin yksinkertainen, sitä on valitettavasti tulkittu jäsenvaltioissa väärin tai ainakin eri tavoin, mistä on seurannut valtava oikeudellinen epävarmuus.

On ratkaisevan tärkeää tehdä loppu tyhjänpäiväisistä patenteista, sillä meidän on suojattava ja edistettävä innovaatiotoimintaa ja tutkimusta ja samalla myös kilpailukykyä ja työllisyyttä Euroopassa. Jos tiedossa ei ole palkintoja, kukaan ei keksi mitään. Katsonkin, että olisi otettava käyttöön oikeudenmukainen palkitsemisjärjestelmä keksijöille ja että heidän on voitava suojata ideoitaan, älyllistä omaisuuttaan. Jos näin ei käy, pelkään, että työvoimaa edellyttävän tuotannon siirtyessä jo Kiinaan suuri määrä yritysten tutkimus- ja kehitysosastoja lähtee pian perässä. Etunenässä lähtevät monikansalliset yritykset, ja niiden jälkeen lähtövuorossa ovat pk-yritykset. Jos näin käy, joudumme vielä pahoittelemaan sitä, että lakien säätäminen Euroopassa on niin vaikeaa, että keskuudessamme vallitsee toivoton päättämättömyys ja ettei meillä ole otsaa säätää lakeja, joilla vahvistettaisiin maailmanlaajuista kilpailukykyämme. Pidän valitettavana lastemme ja tulevien sukupolvien kannalta, jos emme uskalla siirtyä eteenpäin. Siksi toivon, että saamme aikaan vahvan direktiivin, ja näin näyttää myös käyvän.

Mikä on ongelmista suurin? Suurin ongelma on, ettei Euroopan patenttivirasto ole parlamentin, komission ja neuvoston demokraattisessa valvonnassa, ja tämän tilanteen haluamme korjata. Siksi me liberaalit olemme esittäneet tarkistuksen 65, jossa vaadimme tämän direktiivin hylkäämistä kokonaisuudessaan ja kehotamme komissiota antamaan ehdotuksen Euroopan yhteisöpatentista, jotta parlamenttimme voi valvoa Euroopan patenttivirastoa ja jotta tähän virastoon voidaan soveltaa eurooppalaista lainsäädäntöä. Mielestäni meillä on käytettävissämme tähän tarvittavat oikeusvälineet ja oikeusjärjestys. Näin voisimme ottaa käyttöön yhdenmukaiset oikeuskäytännöt ja valottaa koko kysymystä ennen kaikkea pk-yritysten hyväksi.

Jos pieni yritys haluaa ryhtyä nykyään oikeustoimiin patenttiloukkauksen vuoksi, odotettavissa on miljoonien eurojen kustannukset. Tähän ei millään pienellä yrityksellä ole varaa. Toivon, että saamme Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmässä muodostettua hyvin harkitun kannan. Samalla toivon, että koko direktiivi kaadetaan huomenna, jotta komissio voi esittää terveen ja hyvin perustellun ehdotuksen eurooppalaisesta patentista. Tämä ehdotus on sisällytettävä parhaillaan käsittelemämme kaltaiseen asiakirjaan, jotta voimme hyötyä yhdenmukaisesta ja hyvin harkitusta direktiivistä.

 
  
MPphoto
 
 

  Eva Lichtenberger, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, päätämme tänään siitä, ovatko tietotekniikka-alan innovaatiot jatkossa mahdollisia ja saavatko pk-yritykset nauttia vapaudesta, jota ne tarvitsevat kehittyäkseen. Kaikki – niin patentin vastustajat kuin sen puolustajatkin – väittävät nyt haluavansa juuri tätä.

Kukaan ei myönnä avoimesti haluavansa tehdä ohjelmistoista patentoitavia. Ero on tarkistuksissa itsessään ja siinä, että ohjelmistojen patentoitavuudelle halutaan jättää koko joukko takaportteja. Kyse on siitä, voidaanko erottaa selkeästi toisistaan tekniset keksinnöt, jotka luonnollisesti suojataan jatkossakin patenteilla, ja ohjelmistot, jotka on joka tapauksessa jo suojattu tekijänoikeuksilla. Kyse on siitä, valitsemmeko 10–15 takaporttia ja niihin liittyvän oikeudellisen epävarmuuden vai pk-yritysten mahdollisuuden kehittyä vapaasti.

Jos päätätte tänään tukea neuvoston yhteistä kantaa, jätätte oven sepposen selälleen koko patenttitoiminnalle, joka näin valtaa vähitellen Euroopan markkinat. Tässä tapauksessa äänestätte sen puolesta, että ohjelmistoihin sovelletaan täysimääräisesti TRIPS-sopimusta ja että ideoista tulee kauppatavaraa markkinoilla, joilla pk-yrityksillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia tulla toimeen, koska kustannukset, jotka liittyvät patenttien kehittämiseen ja niiden puolustamiseen oikeudessa, ovat liian suuria. Ei voida hyväksyä, että jokaisen pk-yrityksen on palkattava patenttiasianajaja voidakseen puolustaa omia keksintöjään.

Jos taas lisäätte oman osanne siihen laajaan tukeen, jota on jo osoitettu 21 tarkistukselle, annatte innovatiivisille ja luoville pk-yrityksille liikkumavaraa eli tilaa ja mahdollisuuksia kehittyä. Nämä 21 tarkistusta ilmentävät pyrkimystämme korjata niiden hallitusten tekemä virhe, jotka ovat selvästikin taipuneet teollisuuden painostukseen ja astuneet väärään veneeseen.

Älkäämme elätelkö harhakuvitelmia, sillä teollisuus haluaa ulottaa patentoitavuuden kaikkiin ohjelmistoihin. Näin suuryritykset saavat oivan lisätulonlähteen, jonka avulla ne voivat täyttää kassalippaansa ja häätää pk-yritykset innovaatioineen markkinoilta. Tämä käy ilmi aivan selvästi tietyistä mainoksista, jotka SAP:n kaltaiset yritykset ovat julkaisseet esimerkiksi European Voice -lehdessä. Tutustukaa näihin ilmoituksiin, niin huomaatte, mitä neuvoston yhteinen kanta todella merkitsee.

Mainittujen 21 tarkistuksen avulla voimme saavuttaa vapaat markkinat, joilla yritykset kilpailevat markkinoilla eivätkä oikeussaleissa. Pyydänkin teitä antamaan tukenne näille 21 tarkistukselle, joita tarvitaan kipeästi, mikäli eurooppalaisen innovaatiotoiminnan halutaan kehittyvän.

 
  
MPphoto
 
 

  Ilda Figueiredo, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (PT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tämä keskustelu on todellakin valtavan tärkeä, sillä panokset ovat äärimmäisen korkeat. Älyllinen vapaus, teknologinen innovaatiotoiminta ja Euroopan taloudellinen kilpailukyky ovat vaarassa, kuten tutkijat, professorit, opiskelijayhteisö sekä monet järjestöt ja pk-yritykset ovat perustellusti korostaneet.

Neuvoston 7. maaliskuuta 2005 hyväksymää yhteistä kantaa on mahdotonta hyväksyä, samoin kuin 20. helmikuuta 2002 annettua direktiiviehdotusta. Parlamentti esitti näkemyksensä asiasta 24. syyskuuta 2004, mutta neuvosto sivuutti tämän näkemyksen täysin, mitä ei voida hyväksyä.

Kuten tuolloin totesimme, on väärin myöntää patentteja ajatuksille, tiedolle ja – kuka tietää, mihin lopulta päädymmekään – elämälle itselleen. Kuten aikanaan esitimme tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuutta koskevasta ehdotuksesta, kannatamme neuvoston yhteisen kannan hylkäämistä. Tämä on tarkoituksenmukaisin tapa edetä juuri nyt, ja se on ainoa keino estää innovaatiotoimintaa ja tietoa ajautumasta hyvin vaaralliselle tielle.

Kuten tiedämme, jo nykyinen tekijänoikeusjärjestelmä takaa huomattavan suojan ohjelmistojen tekijöille ja antaa heille mahdollisuuden valvoa työnsä tulosten käyttöä. On kuitenkin väärin vaarantaa ajatus siitä, että jokaisen, jolla on hyppysissään tarvittava taito, on voitava istua tietokoneen ääreen ja kirjoittaa haluamansa ohjelmisto, ja siitä, että yritysten on voitava kehittää erikoisohjelmistoja omiin tarkoituksiinsa.

Jos oikeus luoda ohjelmistoja keskitetään harvojen käsiin, seurauksena on vaarallisia rajoituksia. Kuten olemme nähneet, ohjelmistot ovat edistäneet talouksien kehittymistä ja mahdollistaneet monien toimintojen automatisoinnin ja yksinkertaistamisen suhteellisen pienillä kustannuksilla. Tämä ei olisi mahdollista oikeudellisessa kehyksessä, jossa ohjelmistoja hallitaan patentein.

Ennen uuden ohjelmiston kehittämistä yrityksen tai yksityishenkilön olisi pakko palkata joukko erikoistuneita asianajajia tarkastamaan, loukataanko ajatuksella mahdollisesti olemassa olevia patentteja. Tämän vuoksi kyse on hyvin vaarallisesta aiheesta. Toisin kuin tavanomaisilla patenteilla, joilla suojataan keksintöä, ohjelmistopatenteilla edistettäisiin ajatusten väärinkäyttöä. Toisin sanoen ohjelmistopatentit merkitsevät hyökkäystä, jonka kohteina ovat älyllinen vapaus ja eurooppalaisen teollisuuden kyky luoda ja kehittää uusia ideoita.

Pohjimmiltaan ohjelmistopatenteissa on kyse vain oikeudellisista välineistä, joilla tiedon kehittäminen ja mahdollisuus innovaatiotoimintaan keskitetään suurille monikansallisille yrityksille, kuten Microsoftille. Patentoitavuuden myötä yksityishenkilöillä, mikroyrityksillä ja pk-yrityksillä ei olisi minkäänlaisia taloudellisia edellytyksiä käydä suuryritysten kanssa oikeutta abstrakteista ajatuksista.

Tämän vuoksi on ratkaisevan tärkeää, että torjumme tämän neuvoston kannan. Ryhmäni mielestä tällä alalla ei tarvita minkäänlaista direktiiviä, mutta jos sellainen annetaan, varmistakaamme ainakin, että turvaamme ihmisten oikeuden innovatiivisiin ajatuksiin ja älylliseen vapauteen. Luotamme siihen, että esittämämme tarkistusehdotukset hyväksytään.

 
  
MPphoto
 
 

  Thomas Wise, IND/DEM-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, tietokonealan yrittäjät kuuluvat maailman riippumattomimpiin ihmisiin. Tiedän, miltä tämän direktiivin muodostama uhka tuntuu heistä. He vastustavat ajatusta rajoittavista monoliittisista järjestelmistä siinä missä kuka tahansa muukin. He tietävät, että EU on juuri tällainen monoliittinen järjestelmä, ja tämä direktiivi on tyypillinen esimerkki monoliittisista toimista, joita he pyrkivät vastustamaan.

Viime viikkoina olen työskennellyt lujasti auttaakseni tietokonealan pk-yrityksiä vastustamaan tätä direktiiviä. Olen kuitenkin huomannut, etteivät esittelijän ehdottamat tarkistukset muuta perusongelmaa. Jäsen Rocard pyrkii sulkemaan tietokoneohjattujen keksintöjen ei-tekniset ominaisuudet direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Tämä on sinänsä aivan oikein, mutta esittelijä ei pyri pysäyttämään direktiiviä kokonaisuudessaan; itse asiassa hän tukee sitä. Pienet tietokonealan yritykset ollaan näin jättämässä niin sanotusti Rocardin ja kuoren väliin.

Jäsen Rocard menee niinkin pitkälle, että hän toteaa perusteluissaan tukevansa neuvoston kantaa periaatteellisella tasolla. Hän ei torju tarkistuksillaan ajatusta yhdenmukaistamisesta vaan puhuu yksiselitteisesti yhdenmukaistamisen puolesta. Yhdessä tarkistuksessa sanotaan jopa, etteivät jäsenvaltiot voi saavuttaa asianmukaisesti direktiiville asetettua tavoitetta eli tietokoneohjattujen keksintöjen patentoitavuudesta annettujen kansallisten sääntöjen yhdenmukaistamista. Surullista kyllä, jäsen Rocard kuuluu niihin EU:lle tyypillisiin henkilöihin, jotka näyttävät pitävän Euroopan patenttivirastoa yhä selkeämmin jonkinlaisena EU:n tytäryhtiönä, vaikka sen vastuualueeseen kuuluu myös EU:n ulkopuolisia maita.

Vastustan tätä direktiiviä kokonaisuudessaan ja äänestän sitä ja jäsen Rocardin versiota vastaan. Olen aina sanonut, että jos EU on vastaus, kysymyksen on täytynyt olla typerä. Tänään tämä on päivänselvää.

 
  
MPphoto
 
 

  Brian Crowley, UEN-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan esittää henkilökohtaiset kiitokseni esittelijä Rocardille, jolla on ollut erittäin vaikea tehtävä hänen pyrkiessään muodostamaan kompromisseja ja pääsemään sopimukseen aiheesta. Valitettavasti on kuitenkin todettava, että kuunneltuani moneen otteeseen keskustelua tästä aiheesta niin valiokunnassa kuin tässä salissakin vaikuttaa siltä, että olemme menettäneet täysin kosketuksen todellisuuteen, joka vallitsee näiden seinien ulkopuolella.

Innovaatiotoiminta on juuri se avain, juuri se moottori, jonka avulla taloutemme kehittyy. Kun ihmiset puhuvat varmistavansa, että muut voivat käyttää ohjelmistopatentteja, he näyttävät ajattelevan, että kaikki voivat tehdä näitä keksintöjä itse eivätkä tarvitse minkäänlaista suojaa tai perustaa näille keksinnöille. Kun tarkastelemme tiettyjä henkilöitä, jotka ovat esittäneet tiettyjä tarkistuksia, ja tämän kysymyksen tiimoilla harrastettua edunvalvontaa, voimme todeta, että kyseiset henkilöt haluavat ainoastaan varauksetonta vapautta kaikille – suojelun poistamista kokonaan Euroopan unionista. Mitä siitä seuraisi? Siitä seuraisi, että amerikkalaiset, japanilaiset ja muut yhtiöt patentoisivat eurooppalaisten ohjelmistokehittäjien, eurooppalaisten keksijöiden, ajatuksia ja pakottaisivat heidät ostamaan ajatuksensa takaisin.

Patentit eivät ole miekka vaan kilpi. Niiden tarkoituksena on puolustaa ajatuksia. Meidän on varmistettava, että asettamillamme säännöksillä ja asetuksilla taataan eurooppalaisille keksijöille asianmukainen suoja ja asianmukaiset oikeudet. Joissakin parlamentissa pidetyissä puheissa ja osassa viime viikkoina saamastani edunvalvontamateriaalista on ollut kyse pk-yritysten suojelusta. Annan tästä yhden esimerkin: Irlannissa innovatiivisella tietotekniikka-alalla on 100 000 työpaikkaa, joista 62 000 on pk-yrityksissä. Nämä yritykset tukevat täysin yhteistä kantaa tässä asiassa. Kehotammekin kaikkia parlamentin jäseniä ajattelemaan sekä sydämellään että ennen kaikkea järjellään, millaista suojaa he itse kaipaisivat keksijöinä.

Kyse ei ole yhdenmukaistamisesta vaan pikemminkin erilaisten lainsäädäntöjen vastavuoroisesta tunnustamisesta 25 jäsenvaltiossa. Näin varmistetaan, että pienille yrityksille ja keksijöille voidaan taata oikeusvarmuus ja taloudellinen varmuus suojeltaessa ja edistettäessä heidän ajatuksiaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Bruno Gollnisch (NI). (FR) Arvoisa puhemies, voidaanko tietokoneohjelmia patentoida? Tietotekniikkamaailman jättiläisillä, kuten yhdysvaltalaisilla IBM:llä ja Microsoftilla, ei ole epäilystäkään asiasta. Suurimmalle osalle innovatiivisista pk-yrityksistä mutta myös ohjelmistoteollisuudessa vaikuttaville ammattilaisille, kuten ohjelmoijille, tutkijoille ja riippumattomille ohjelmistokehittäjille, tietokoneohjelmien patentoitavuus merkitsee samaa kuin kuolemantuomio. Tätä painavaa asiaa on palloteltu Euroopan parlamentin ja ministerineuvoston välillä edestakaisin jo yli kahden vuoden ajan. Tämän parlamentaarisen maratonin tuloksena saattaa olla Bolkesteinin direktiivin hyväksyminen tällä kertaa tietokoneohjelmien patentoitavuuden alalla.

Lain kirjaimen ja hengen vastaisesti Euroopan patenttivirasto on myöntänyt yli 30 000 patenttia matemaattisille laskentamenetelmille ja tiedon käsittely- ja esitysmenetelmille. Nämä patentit ovat usein laaja-alaisia, mitäänsanomattomia ja vahingollisia, aivan kuin yhdysvaltalaiset vastineensakin. Katson, että tietokoneohjelmien patentoitavuus on torjuttava monestakin syystä. Ensisijaisena syynä on se, että tietokoneet käyttävät kieliä ja ettei kielen sanoja voida patentoida; tämähän estäisi muita käyttämästä sanoja vapaasti. Näiden sanojen erityinen yhdistelmä voidaan suojata tekijänoikeuksilla aivan samoin kuin musiikissa, jossa tekijänoikeuksilla suojataan kokonaisia kappaleita, ei itse nuotteja. Lisäksi tämä lähestymistapa vastaa täsmälleen Münchenin yleissopimuksen periaatteita.

Miksi tätä osaa olemassa olevasta lainsäädännöstä pitäisi muuttaa? Miksi tekijänoikeudet pitäisi poistaa? Tekijänoikeuksien poistaminen tekisi uusien tietokoneohjelmien kirjoittamisesta mahdotonta. Miten voimme kuvitella elävämme maassa, jossa jollekin yritykselle voidaan myöntää yksinoikeus vain, koska sen luoma asiakirja sisältää lihavoituja kirjaimia ja kursivoituja alaotsikkoja tai koska se on käyttänyt menetelmänä edistymistä osoittavaa palkkia, kaksoisnapsautusta tai sähköistä ostoskoria – menetelmiä, jotka on jo patentoitu Yhdysvalloissa? Meidän on evättävä komissiolta ja neuvostolta lupa tappaa pienten ohjelmistontuottajien innovaatiotoiminta.

 
  
MPphoto
 
 

  Klaus-Heiner Lehne (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitän esittelijää ja varjoesittelijöitä, mutta erityisesti haluan nostaa esiin oman ryhmäni varjoesittelijän Kaupin, joka on pyrkinyt erittäin ansiokkaasti saamaan aikaan järkeviä kompromisseja ja toimivan ratkaisun. Toimissaan jäsen Kauppi on osoittanut poikkeuksellista asiantuntemusta, ja työllään hän on ansainnut syvimmän kunnioitukseni.

Sallinette minun tuoda julki jälleen kerran jotakin, mikä kävi selväksi oikeudellisten asioiden valiokunnassa käydyssä keskustelussa: kukaan, yksikään poliittinen ryhmä, ei halua ohjelmistopatentteja, vaikken voikaan sulkea pois mahdollisuutta, että yksittäiset henkilöt saattavat olla toista mieltä. Direktiivissä ei kuitenkaan ole kyse tästä. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli todellakin estää unionin lainsäädäntöä kehittymästä samaan suuntaan kuin Yhdysvalloissa. Tämä on direktiivin tarkoitus, ja yhteinen kanta on sen mukainen.

Toukokuun lopussa saimme kannanoton Münchenin ja Ylä-Baijerin teollisuus- ja kauppakamarilta. Jäsen Crowley kuvasi aiemmin Irlannin tilannetta, ja Saksassakin, missä suurin ohjelmistoalan pk-yritysten keskittymä on Münchenin alueella, kyseiset yritykset järjestivät kuulemisen, jonka tulokset eivät jätä epäilyksen sijaa: vaikka yhteistä kantaa voidaankin toki vielä parantaa, pk-yritykset katsovat sen vastaavan asetettuja ehtoja ja ratkaisevan ongelmat.

Oikeudellisten asioiden valiokunnassa teimme koko joukon ratkaisevia parannuksia Rocardin mietintöön. Esitimme 39 tarkistusta, joiden avulla selkeytettiin joitakin näkökohtia – esimerkiksi yhteentoimivuuden ja teknisen määrittelyn käsitteitä – ja tuotiin esiin vaihtoehtoja. Näin oikeudellisten asioiden valiokunta sai aikaan maltillisen mietinnön, jonka avulla voidaan ratkaista kaikki jäljellä olevat ongelmat. Jäsen Rocardin ja parlamentin muiden ryhmien esittämät tarkistukset ovat selvästi yliampuvia.

Joitakin kuukausia sitten istuimme täällä yhdessä ja uudistimme sitoutumisemme Lissabonin prosessiin, jonka ytimessä on – muun muassa – tietopohjainen eurooppalainen yhteiskunta. Koska meillä ei ole raaka-aineita, meidän on luotettava aivoihimme, tietoomme ja kansalaistemme osaamiseen. Jos sallimme, että liioitelluilla tarkistuksilla aiheutetaan tilanne, jossa suurinta osaa Euroopan huipputeknologiasta ei voida enää patentoida, vaarannamme maanosamme tulevien sukupolvien mahdollisuudet ansaita elantonsa. Tällaista kantaa on mahdotonta puolustaa, eikä ryhmäni ylivoimainen enemmistö hyväksy sitä.

Sallinette minun käsitellä vielä yhtä merkittävää näkökohtaa – joidenkin henkilöiden esityksiä yhteisen kannan hylkäämiseksi. Ryhmämme on pohdittava tätä vaihtoehtoa tänä iltana. Tälle pohdinnalle on kaksi perustetta. Ensinnäkään meitä ei hyödytä millään tavoin, jos oikeudellisten asioiden valiokunnan tarkistuksista aiheutuu pitkä sovittelumenettely vain, jotta direktiivi voidaan kumota kolmannessa käsittelyssä yksinkertaisella enemmistöllä. Toiseksi emme halua, että lopputuloksena on direktiivi, jota parlamentti on huonontanut tarkistuksillaan niin voimakkaasti, että se on haitaksi Lissabonin prosessille ja Euroopalle itselleen. Jos lopputulos näyttää tältä, tulemme mieluummin toimeen kokonaan ilman direktiiviä. Ryhmämme päättää tänä iltana kannastaan tähän kysymykseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Andrzej Jan Szejna (PSE).  (PL) Arvoisa puhemies, tietokoneohjelmistoja koskevien patenttien käyttöönotto ei ole vahingollista ainoastaan eurooppalaisille pk-yrityksille, tieteelliselle tutkimukselle ja koko tietotekniikka-alalle: se on vahingollista ennen kaikkea keskivertokansalaiselle, jolla on tietokone työpöydällään ja joka maksaa jo nyt itsensä kipeäksi kalliista, suojatuista ohjelmistoista.

Riippumattomat asiantuntijat ovat arvioineet, että neuvoston yhteinen kanta mahdollistaisi tietokoneohjelmien patentoinnin. Parlamentin kaksi vuotta sitten vastaanottaman tekstin voidaan puolestaan sanoa hivuttavan tämän mahdollisuuden eteemme takaoven kautta.

Oikeudellisten asioiden valiokunta hyväksyi tarkistuksia, joilla ei pystytä varmistamaan asianmukaisen kompromissin saavuttamista. Niiden avulla ei tehdä myöskään mitään merkittävimpien erimielisyyttä ja epäilyksiä aiheuttaneiden näkökohtien poistamiseksi direktiivistä: viittaan tällä erityisesti kaikkein polttavimpaan kysymykseen eli siihen, millaisille keksinnöille voidaan myöntää patenttisuoja. Tarkistukset eivät juurikaan auta meitä irtautumaan liian vapaista käytännöistä, joita Euroopan patenttivirasto soveltaa nykyään käsitellessään tietokoneohjelmien käyttöön liittyviä hakemuksia. Näissä käytännöissä ei noudateta hyödyllisiä säännöksiä, jotka esitettiin 29. huhtikuuta ja 4. toukokuuta 2005 suositusluonnoksessa toiseen käsittelyyn. Näiden säännösten avulla olisi voitu erottaa selvästi, mikä on keksintö ja mikä ei.

On olemassa todellinen vaara, ettei direktiivillä ole yhdenmukaistavaa vaikutusta, sillä direktiivillä ei tuoda selkeyttä kaikkein kiistanalaisimpiin kysymyksiin vaan suorastaan vahvistetaan olemassa olevia epäilyksiä. Direktiiviä voidaan myös pitää osoituksena liian vapaasta käytännöstä pohdittaessa ratkaisuja tietokoneohjelmien käytön keksinnöllisyyteen Münchenissä allekirjoitetun Euroopan patenttisopimuksen 52 artiklan 2 ja 3 kohdan nojalla.

Velvollisuutenamme on äänestää ensimmäisen käsittelyn ja Michel Rocardin esittämien ajatusten hengessä sekä tukea päätöksiä, jotka kollegamme tekivät edellisellä vaalikaudella. Meidän on toimittava näin varmistaaksemme, ettei heidän työnsä valu hukkaan, mutta myös – ja ennen kaikkea – suojellaksemme vapaita ohjelmistomarkkinoita ja pk-yrityksiä ja edistääksemme innovaatiokehitystä. Emme saa myöskään unohtaa, että tekijänoikeuksille on taattava asianmukainen suoja yhteismarkkinoilla.

 
  
MPphoto
 
 

  Sharon Margaret Bowles (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, kysymys patenttiloukkauksille asetetuista alueellisista rajoituksista on se syy, jonka vuoksi ohjelmistotuotteita koskevia patenttivaatimuksia alun perin esitettiin ja jonka vuoksi Euroopan patenttivirasto on patentteja myöntänyt. Esittämästäni tarkistuksesta 66 ilmenevässä lähestymistavassa eliminoidaan ohjelmistovaatimukset ja siten myös niiden aiheuttamat huolenaiheet, mutta samalla siinä laajennetaan patenttiloukkauksia koskevia säännöksiä, joita sovelletaan jo useimmissa jäsenvaltioissa, koskemaan myös tuontia esimerkiksi Kiinasta ja Venäjältä. Tämä ehdotus sekä ehdotukset, jotka liittyvät Euroopan patenttiviraston valvontaan, sopivat paremmin sovellettaviksi yhteisöpatentin ja sen tarkoituksenmukaisen hallinnoinnin yhteydessä. Kyseiseen yhteyteen koko asia todellisuudessa kuuluukin.

Hyvä jäsen Rocard, keskitytte tarkistuksissanne todellakin lähes yksinomaan pöytätietokoneissa käytettäviin ohjelmiin ja unohdatte laajan joukon tärkeitä teknologioita, jotka ovat riippuvaisia tietokoneella toteutetuista keksinnöistä. Lähes kaikki teknologian osa-alueet ovat yhteydessä ohjelmoitavien laitteiden käyttöön. Loputon luettelo ulottuu antibioottiseen kasvuun liittyvän käymisen hallinnasta aina lentotekniikkaan ja tietoliikennetekniikkaan saakka. Ohjelmoitavia laitteita on kaikkialla, lähes kaikessa, minkä voi kytkeä tai käynnistää, ja tarkistuksillanne puututte paitsi ohjelmistoihin myös laitteisiin ja niiden toteutustapaan. Tietojenkäsittelyä koskevissa yksinkertaistetuissa poisjätöissä ei ole otettu huomioon signaalinkäsittelyä ja digitaalitekniikkaa. Tieto-sanaa on käytetty radiotekniikan alkuajoista lähtien erottamaan signaaleja melusta. Tekniikka ei kuulu tieteenalana luonnontieteisiin. Ilmaus "hallittavissa olevat luonnonvoimat" on monille jäsenvaltioille lainopillinen painajainen. Kaiken kaikkiaan pyyhkäisette terminologiallanne patentoitavuuden pois valtavan laajoilta teknologian osa-alueilta, ette ainoastaan ohjelmoinnista.

Jos tarkoituksenanne oli laatia joukko tarkistuksia Euroopan teollisuuden – niin pienimuotoisen kuin laajamittaisenkin – lamauttamiseksi ja hajottamiseksi, ette olisi voinut suunnitella mitään pahanilkisempää. Olen pahoillani, mutta todellisessa teollisen teknologian maailmassa kömpelöt tarkistuksenne eivät yksinkertaisesti ole riittävän hyviä.

 
  
MPphoto
 
 

  David Hammerstein Mintz (Verts/ALE). (ES) Arvoisa puhemies, tämä harhaanjohtava ja ristiriitainen direktiivi on patenttiasianajajien unelma ja samalla painajainen pienille ohjelmistoyrityksille, kuluttajille ja ilmaisunvapaudelle verkossa. Kyse on nimittäin direktiivistä, jota vastustaa yli 90 prosenttia Euroopan pienistä ohjelmistoyrityksistä. Kyse on monopolidirektiivistä – aidosta vapauden vastaisesta monopolidirektiivistä.

Direktiivillä puolustetaan maailmaa, jossa Rockefellerit ja Morganit elivät viime vuosisadan alussa. Tämä maailma ei ole suopea pienille eurooppalaisille yrityksille, joiden määrä lisääntyy etenkin Euroopan vähiten kehittyneillä alueilla, kuten Espanjan Extremadurassa, missä toimii satoja uusia ohjelmistoyrityksiä. Nämä yritykset ovat uhattuina, samoin kuin yritykset, joita on perustettu Puolaan ja muihin uusiin jäsenvaltioihin.

Meille on esitetty monia valheita. On sanottu, että vastustamme teknisten ohjelmistojen patentointia. Tämä ei ole totta. Tietenkin me puolustamme niitä, kun kyse on todellisesta maailmasta, luonnonvoimista. Pesukone, auto... Eihän kukaan vastusta näitä patentteja. Vastustamme kuitenkin ilmiselvästi patentteja, jotka muodostavat todellisen uhan tiedonkululle ja innovaatiotoiminnalle. Innovaatiotoiminnasta on puhuttu paljon. On ollut epäselvyyttä yhtäältä vapaasta ja rajoittamattomasta patentoinnista ja toisaalta keksinnöistä. Nämä ovat kaksi aivan eri asiaa.

Se, mitä puolustamme, on oikeus kehittää ohjelmistoja ja teollisuutta. Tällä direktiivillä ollaan kuitenkin luomassa rajoitteita ja monenlaisia esteitä todellisille keksinnöille tässä maanosassa, jota kutsutaan Euroopaksi.

Mielestämme ansaitsemme ohjelmistojen, yritysten ja kuluttajien maailman, joka on avoin todellisille keksinnöille.

 
  
MPphoto
 
 

  Umberto Guidoni (GUE/NGL). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, vaikka yhteisessä kannassa todetaan, että puhtaat ohjelmistot halutaan sulkea direktiivin ulkopuolelle, todellisuudessa olemme nyt luomassa edellytyksiä ohjelmistoalgoritmien mahdolliselle patentoinnille.

Toisin kuin tekijänoikeudet, joilla suojataan koko ohjelma, ohjelmistopatentti mahdollistaisi yksinoikeuden yleisten komentojen käyttöön. Patentoimalla nämä algoritmit monimutkaisessa ohjelmassa, joka ei ole mitään muuta kuin tuhansien käskyjen yhdistelmä, saatettaisiin samalla loukata satoja muita patentteja. Esimerkiksi Linuxin, jota käytetään nykyään monissa hallitustenkin käyttämissä ohjelmissa, sanotaan loukkaavan 283:a Yhdysvalloissa myönnettyä patenttia. Patenttisääntöjen käyttöönotto merkitsisikin vapaiden ja avointa lähdekoodia hyödyntävien ohjelmistojen loppua ainakin Euroopassa.

Jos ohjelmistojen patentoitavuus hyväksytään, kuten yhdysvaltalaiset monikansalliset yritykset ja Yhdysvaltojen monopoliasemasta hyötyvät Euroopan maat kiihkeästi haluavat, kustannukset nousisivat lukemattomilla aloilla teknologia- ja innovaatioalalta aina laki- ja vakuutusalalle saakka. Kaikki tämä aiheuttaisi pk-yritysten syrjäytymisen ohjelmistokehityksestä, kun kustannukset ja oikeudelliset ongelmat lisääntyisivät. Kaiken kaikkiaan kilpailu ja keksinnöt vähenisivät ja eurooppalaisten kuluttajien pitäisi varautua nouseviin hintoihin ja väheneviin valintamahdollisuuksiin.

Euroopan taloudellista mallia koskevassa Lissabonin strategiassa liitetään yhteen teknologiset keksinnöt, kilpailukyky ja solidaarisuus. Neuvoston kanta on kuitenkin ristiriidassa tämän strategian kanssa. Ohjelmistojen patentoitavuutta koskevalla direktiivillä hyökätään vapaata tiedonsiirtoa vastaan ja kyseenalaistetaan tavoite kaikkien ulottuvilla olevasta tietoyhteiskunnasta.

Tästä syystä parlamentissa käytävästä taistelusta ohjelmistojen patentoitavuutta vastaan on tullut taistelu vapauden ja demokratian puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Johannes Blokland (IND/DEM). (NL) Arvoisa puhemies, käsiteltävänämme on ehdotus ohjelmistoihin liittyvien keksintöjen patentoitavuudesta, koska nykyisessä käytännössä on toivomisen varaa. Eriävät mielipiteet siitä, voidaanko ohjelmistot patentoida, tekevät oikeudellisesta kehyksestä epäselvän, ja vaikuttaisikin loogiselta etenemistavalta laatia uusi lainsäädäntö tälle alalle. On edelleen syytä kysyä, tarjoaako yhteinen kanta tasapainoisen ratkaisun, joka on tarkoituksenmukainen sekä suurten että pienten yritysten kannalta. On valitettavaa, etteivät asiantuntijatkaan ole pystyneet määrittelemään, edistetäänkö direktiivillä innovaatiotoimintaa pk-yrityksissä vai tuoko se mukanaan esteitä, jotka vaikeuttavat innovointia. On osoitettu, että on mahdotonta poistaa epämieluisten seurausten pelko pienistä yrityksistä, joiden kannalta seuraavat kolme näkökohtaa ovat erittäin merkityksellisiä.

Ensinnäkin nostan esiin patenttihakemusten saatavuuden. Patentin hankkimisesta aiheutuvat kustannukset ovat kohtuuttomia, eikä direktiivi tuo ratkaisua tähän. Toiseksi kiinnitän huomiota siihen, mitä mahdollisuuksia pk-yrityksillä on suojata itseään patentin saamisen jälkeen. Onko niiden käytännössä mahdollista valvoa jatkuvasti, loukkaako toinen yhtiö patenttia? Näillä yrityksillä ei ole myöskään riittävästi henkilöstöä eikä taloudellisia voimavaroja suojautua syytöksiltä, jotka koskevat muiden yhtiöiden patenttien loukkaamista. Nykyisessä muodossaan direktiiviin liittyy riski, että ohjelmistoihin liittyvistä keksinnöistä aiheutuu huomattava määrä oikeusriitoja. Kolmanneksi ongelmana ovat korkeat lisenssimaksut, kun pienet yritykset käyttävät patentinhaltijoiden kehittämiä ohjelmistoja. Lisäksi on epäselvää, miten direktiivi vaikuttaisi avoimen lähdekoodin ohjelmistojen käyttöön ja kehittämiseen.

Parlamentti on esittänyt tarkistuksia, joiden tarkoituksena on puuttua ongelma-alueisiin, mutta nämä tarkistukset ovat saaneet neuvostolta niukasti vastakaikua. Koska yhteinen kanta on nykymuodossaan epäuskottava ja koska neuvosto vaikuttaa haluttomalta vaihtamaan menettelytapaa, yhteinen kanta on syytä torjua.

 
  
MPphoto
 
 

  Roberta Angelilli (UEN). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, innovoinnin ja tutkimuksen on oltava yhteinen perinne eikä harvojen etuoikeus.

Tämän vuoksi on todettava painokkaasti, että puhtaiden ohjelmistojen patentoitavuus on estettävä. On tärkeää korostaa tätä periaatetta, jotta voimme saada aikaan perusteltua keskitietä edustavan direktiivin, jonka raja-arvoina ovat yhtäältä valvomaton patentointi, joka saattaa lamauttaa innovoinnin ja kilpailun, ja toisaalta tarve suojella riittävässä määrin niitä, jotka voivat tuoda omilla keksinnöillään aitoa lisäarvoa markkinoille.

Lisäksi vaadimme, että patenttihakemuksia arvioidaan äärimmäisen huolellisesti ja että niissä kiinnitetään huomiota innovatiivisuuteen, omaleimaisuuteen ja teolliseen käyttökelpoisuuteen. Tämä on ainoa tapa estää patenttioikeuksien liiallinen laajentuminen, joka olisi vahingoksi pk-yrityksille, ja näin ollen myös patenttiriitojen räjähdysmäinen lisääntyminen, joka on jatkunut Yhdysvalloissa jo 15 vuoden ajan.

Lopuksi totean, että pidämme myönteisenä ajatusta rahastosta, jonka tarkoituksena olisi tarjota patenttia tavoitteleville pk-yrityksille taloudellista, teknistä ja hallinnollista tukea. Erityisen tärkeänä pidämme tarkoituksenmukaisen eurooppalaisen patenttihallinnon perustamista, jotta pk-yrityksille voidaan taata yhtäläinen pääsy patentteihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Luca Romagnoli (NI). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, muutaman vuoden ajan jatkunut ajatusten kukoistus tietotekniikka-alalla on edistänyt teknologian ja tiedon alalla vallitsevien kuilujen kaventamista.

Ohjelmistojen patentoinnilla tukahdutetaan vapaa innovointi, joka on ollut tähän saakka mahdollista myös ilman suuria pääomia, ja suojellaan monopolien käyttämiä geneerisiä tekniikoita. Tilanne on seurausta kaupallisesta absolutismista, joka on poliittisesti äärimmäisen vaarallista.

Kyse on vakavasta esteestä ajatusten vapaudelle ja uudelleentulkinnalle, ja tällä esteellä saavutetaan ainoastaan se, että Microsoft ja pieni joukko Euroopan ulkopuolisia monikansallisia yrityksiä pitävät yrityksiä ja hallituksia talutusnuorassaan.

Patentit vaarantavat avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehittämisen ja uhkaavat jokaista italialaista ja eurooppalaista tieto- ja viestintäalan yritystä: nämä yritykset ovat lähinnä pk-yrityksiä tai jopa mikroyrityksiä. Taloudelliselta kannalta patentit uhkaavat estää myös hallitusten tietojärjestelmien laajentamisen.

Puolustaaksemme tieteellistä tutkimusvapautta ja oikeutta kulttuurin ja tiedon siirtämiseen – etten sanoisi ihmisten perusoikeuksia – meidän on pelastettava Eurooppa ohjelmistojen patentoinnilta vastustamalla eurooppalaista direktiiviä, jossa patentoitavuutta ehdotetaan, ja tukemalla jäsenten Buzekin, Rocardin ja Duffin esittämiä tarkistuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Giuseppe Gargani (PPE-DE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, oikeudellisten asioiden valiokunnan puheenjohtajana koen erityisen tarpeelliseksi kiittää jäseniä Rocardia, Kauppia ja Lehneä heidän tekemästään työstä sekä kaikkia niitä, jotka ovat omistautuneet näille äärimmäisen vaikeille neuvotteluille.

On syytä todeta, että oikeudellisten asioiden valiokunta on saavuttanut hyväksyttävissä olevan tasapainon pidettäessä yllä kulttuurisia vaihtoehtoja ja keskustelua, jota on käyty tähän saakka niin tässä salissa kuin muuallakin. Velvollisuutenani on luonnollisesti säilyttää tämä tasapaino, sillä se on parlamenttimme työn hedelmä.

Kaikkien tätä keskustelua tiiviisti seuraavien tavoin minäkin pidän hyödyllisenä, että meillä on tietokoneella toteutettuja keksintöjä koskeva yhdenmukaistava direktiivi, jonka tarkoituksena on poistaa jäsenvaltioiden patenttiviranomaisten erilaisista tulkintakäytännöistä aiheutuvat epäselvyydet ja epävarmuustekijät ja määritellä tarkalleen patenttisuojan soveltamisala.

On kuitenkin muistettava, että patentoitavuutta koskevan direktiivin antaminen voi vauhdittaa teknologista innovaatiotoimintaa vain, jos kaksi perusongelmaa ratkaistaan. Ensinnäkin teknisen lisäyksen käsitteeseen liittyvät epäselvyydet on selvitettävä, jotteivät ne vie direktiiviltä tehoa keinona yhdenmukaistaa patenttien myöntämismenettelyjä. Toiseksi yhteentoimivuudesta on annettava täsmälliset ja selkeät säännökset, joilla estetään standardoitujen ratkaisujen muodostuminen tieto- ja viestintätekniikan alalle.

Yhdenmukaistamistavoitetta ei voida saavuttaa, jos se on ristiriidassa olemassa olevan patenttihallinnon perusperiaatteiden kanssa. Nykyinen patenttihallinto on osoittautunut vuosien mittaan tarkoituksenmukaiseksi välineeksi ja tehokkaaksi kannustimeksi teollisuusalalla, mikä koskee sekä pieniä että suuria yrityksiä. Tämän puolesta puhuu esimerkiksi yhä yleisemmäksi käyvä tietotekniikan ja tietoliikenteen lähentyminen, jonka ansiosta yritykset voivat tuottaa ja käyttää integroituja ohjelmistopaketteja ja tietokoneella toteutettuja palveluja. Mahdollistaaksemme näiden uusien pakettien tarkoituksenmukaisen kehittämisen meidän on varmistettava, että tekijänoikeuksien suojelu voidaan yhdistää tietokoneella toteutettujen keksintöjen patenttisuojaan ilman, että ohjelmistot ovat patentoitavissa.

Erityisesti näinä vaikeina aikoina Euroopan unionin on käsiteltävä kysymystä kilpailukyvystä. Patentoinnilla on tuettava Euroopan taloutta ja kansalaisia. Jos direktiivi on epäselvä, se toimii Euroopan ulkopuolisten yritysten eduksi, me epäonnistumme työssämme emmekä saavuta tavoitteita, jotka koskevat Lissabonin strategiaa, kehitystä ja paljon puhuttua uutta sosiaalista hanketta.

Kuten olen jo todennut, komissio on tehnyt arvokasta työtä, sillä se on kyennyt menemään yhteistä kantaa pidemmälle. Parlamentin tehtävänä on nyt hienosäätää tekstiä osoittamalla siitä epäselvät kohdat. Jos näin ei tapahdu, komission tuotokseksi jää laaja-alainen ehdotus, jota on lähes mahdotonta täsmentää, eikä sellainen yhtenäinen patentointia koskeva asiakirja, johon niin pienet kuin suuretkin yritykset voivat tyytyä.

Osoitan nämä sanat yhteisesti sekä parlamentille että komissiolle.

 
  
MPphoto
 
 

  Manuel Medina Ortega (PSE). (ES) Arvoisa puhemies, edellinen puhuja, jäsen Gargani, ilmaisi huolensa tätä ehdotettua direktiiviä koskevan kantamme tasapainoisuudesta. Mielestäni esittelijä Rocard ja jäsen Berger ovat tuoneet tälle tasapainolle asetettavat tavoitteet esiin esittämässään tarkistuksessa 53, jossa todetaan seuraavaa: "Patenttien myöntämiselle asetettavat ehdot ja niiden täytäntöönpanoon liittyvät yksityiskohdat on suunniteltava huolellisesti. Erityisesti patenttijärjestelmän väistämättömät seuraukset, kuten luovan vapauden ja käyttöoikeuksien rajoittaminen sekä oikeudellinen epävarmuus ja kilpailun tukahtuminen, on pidettävä kohtuullisissa rajoissa."

Jäsenten Rocardin ja Bergerin esittämien tarkistusten tarkoituksena on säilyttää tämä tasapaino ensinnäkin tietokoneessa hyödynnettävien keksintöjen osalta: emme keskustele tässä yhteydessä tietokonetta itseään koskevista keksinnöistä. Tietokonetta koskevat keksinnöt – tietokoneohjelmat – on jo suojattu vuonna 1991 annetulla yhteisön direktiivillä, jossa määriteltiin tekijänoikeudet, ja tämä direktiivi on voimassa.

Tällä kertaa puhumme jostakin aivan muusta: tietokoneen hyödyntämistä – tai tukemista, kuten joissakin tarkistuksissa sanotaan – keksinnöistä. Tietokoneella tarkoitetaan tässä laitetta, jossa käytetään tietokoneohjelmia. Meidän on oltava äärimmäisen huolellisia, jottemme sekoita näitä kahta asiaa keskenään ja estä näin tietokoneen mahdollistaman luovuuden hyödyntämistä ja kehittämistä.

Erityisen tärkeänä pidän jäsenten Rocardin ja Bergerin esittämää tarkistusta 50, jonka tarkoituksena on säilyttää oikeus tietokoneohjelmien yhteentoimivuuteen. Se, että jokin tietokoneohjelman osa saattaa olla patentoitu, ei saa estää luovaa vapautta eikä tietokoneohjelmien käyttöä jatkuvaan kehitystyöhön. Tätä tarkistuksessa 50 julki tuotua yhteentoimivuuslauseketta puolustetaan myös eräässä hieman erilaisessa tekstikohdassa, jäsenten Mannin, McCarthyn ja Roth-Behrendtin esittämässä tarkistuksessa 68.

Lopuksi totean, että meidän on varmistettava kaikin keinoin, ettei sellaisten ohjelmien, joissa patentoitua tekniikkaa hyödynnetään yhteentoimivuuden varmistamiseksi, kehittämistä, testausta, valmistusta, lisensointia tai tuontia voida pitää patentin loukkauksena. Yhteenvetona voidaan todeta, että jäsenten Rocardin ja Bergerin esittämien tarkistusten tarkoituksena on säilyttää mahdollisuus luovuuteen tällä alalla ja varmistaa, että sellaiset hankkeet kuin Junta de Extremaduran toteuttama LinEx-hanke Espanjassa voivat jatkua ja edistää näin luovan innovointia Euroopan unionissa.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies SARYUSZ-WOLSKI

 
  
MPphoto
 
 

  Vittorio Prodi (ALDE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, patentit ovat tärkeä tekijä teknologian kehittämisessä. On kuitenkin tarpeen pohtia keksijän ja yhteiskunnan välisen sopimuksen alkuperäistä merkitystä: keksijällä on tilapäinen yksinoikeus keksinnön hyödyntämiseen, kun taas yhteiskunta hyötyy patentin koko sisällön paljastuessa saatavasta tiedollisesta lisäarvosta, joka muodostaa uuden kehityksen perustan.

Mielestäni on syytä analysoida, miten tietyt patentit esitetään. Olen saanut sen vaikutelman, että kehitys on suuntautumassa yhä selkeämmin kohti geneerisiä patentteja juuri siitä syystä, että näin vaatimuksista saadaan mahdollisimman laaja-alaisia. Näyttää siltä, että asianajotoimistot ovat saaneet yliotteen ja että häviäjänä tässä pelissä on koko yhteiskunta. Tätä on korostettava erityisesti ohjelmistojen suhteen. Todellisuudessa hyvin suuri osa myönnetyistä patenteista ei ole mitään muuta kuin loogisen prosessin epämääräistä kuvausta.

Ohjelmistojen osalta pidän tekijänoikeuksien tarjoamaa suojaa riittävänä. Tämä mielessäni tuin monia jäsen Rocardin esittämiä tarkistuksia, ja kiitänkin jäsen Rocardia hänen sitoutumisestaan esittelijän tehtävään. Katson todellakin, että ohjelmistoja koskevaa suoja-aikaa voidaan lyhentää. Jos keksijät kuitenkin tavoittelevat aiempaa parempaa suojatasoa, kuten patenttia, he eivät voi välttyä keksinnön täysimääräiseltä paljastamiselta ja heidän on hyväksyttävä tämä vaatimustensa sitovaksi ehdoksi. Sama pätee myös yleisemmin pyrittäessä pienentämään oikeudellisen epävarmuuden mahdollisuutta.

Tätä taustaa vasten parlamentin on mielestäni omaksuttava määrätietoisempi rooli vahvistettaessa unionia. Osittain asiaa voidaan edistää hyväksymällä yhteinen kanta kysymykseen Euroopan patenttivirastosta.

Henkilökohtaisesti kannatan uudistusta, jolla yksinkertaistetaan menettelytapoja esimerkiksi hyväksymällä englanti ainoaksi käytettäväksi kieleksi. Tämä edellyttää säännöksiä, joiden myötä myös pk-yritykset voivat hyödyntää tätä perusvälinettä.

 
  
MPphoto
 
 

  Rebecca Harms (Verts/ALE). (DE) Arvoisa puhemies, on todettava, että parlamentin käymä keskustelu ohjelmistopatenteista on suurelta osin ristiriidassa sen mantran kanssa, jota eurooppalaiset instituutiot hokevat jatkuvasti kautta koko maanosamme etenkin komission ja neuvoston aloitteesta. Mantralla tarkoitan väitettä, jonka mukaan haluamme tehdä kaikkemme suojellaksemme pk-yritysten elintärkeitä etuja.

Ohjelmistoala on kasvanut nopeasti ja voinut hyvin Euroopassa, ja tämän kehityksen perustana ovat olleet täysin riittävät – joillakin aloilla myös patentteihin nojaavat – säännökset tekijänoikeuksista ja käänteisestä suunnittelutavasta. Miksi sitten ylipäätään tarvitsemme näitä uusia säännöksiä, kun ylisääntelystä puhutaan muutenkin niin paljon? Jos nykyiset ohjelmistopatentteja koskevat ehdotukset menevät läpi, tilanteesta hyötyy vain kaksi tai kolme suurta yritystä, ennen kaikkea Microsoft ja SAP – joista ensimmäinen on amerikkalainen ja toinen saksalainen suuryritys – ja kenties myös Siemensin kaltaiset yritykset. Seuraukset vahingoittavat monien sellaisten pk-yritysten elintärkeitä etuja, jotka ovat menestyneet viime vuosina erittäin hyvin.

Ohjelmistopatentteja koskevat säännökset, joista keskustelemme täällä tänään, voivat hyvinkin osoittautua työpaikkoja lisääviksi toimiksi: uusia työpaikkoja syntyy asianajajille, joilla on paljon tehtävää, ellemme torju vaatimusta, joka meille on tänään esitetty.

 
  
MPphoto
 
 

  Vittorio Agnoletto (GUE/NGL). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, virallisten lausuntojen lisäksi 2 artiklaan on tehty muutos, jonka myötä patenttisuojan soveltamisalaan ollaan sisällyttämässä myös tietokoneiden sisältämät ohjelmistot.

Tämä avaa mahdollisuuden ohjelmistojen patentoitavuudelle. Tilanne on sama kuin silloin, jos olisi mahdollista patentoida asteikkoja, nuotteja ja sointuja. Jos pentatoninen asteikko patentoitaisiin, suuri osa blues-musiikista loukkaisi yhtäkkiä tällaista patenttia ja kaikkien säveltäjien olisi maksettava tekijänoikeuskorvauksia sille, joka on rekisteröinyt asteikon nimiinsä.

Patentteja on jo vaadittu ajatuksille, jotka eivät ole uusia, kuten komennon välittämiseksi tapahtuvalle hiiren napsautukselle, avoimen lähdekoodin ohjelmistossa käytettävälle epäyhtälöoperaattorille ja muille arkipäiväisille ajatuksille, joita hyödynnetään nykyään käytännöllisesti katsoen kaikissa kaupan olevissa ohjelmistopaketeissa.

Jos yhteentoimivuus estetään ohjelmia koskevilla patenteilla ja kuluttajat pakotetaan aina ostamaan ja käyttämään yhden ja saman yrityksen tuotteita, seuraukset – ennen kaikkea taloudelliset seuraukset – ovat valtavia. Yksikään yritys ei saa voida rakentaa monopolia patentoitujen ohjelmistojen avulla. Tällöin pieni yritys joutuisi kärsimään musertavista kustannuksista yhtäältä välttääkseen patenttien loukkaamisen ja toisaalta puolustaakseen omia toimiaan oikeudessa. Kilpailua ei käytäisi näin enää vain markkinoilla vaan myös oikeussaleissa.

Ajatelkaapa kaikkia niitä yliopistojen ja sairaaloiden tutkimusinstituutteja, jotka ilman tätä direktiiviä säästyvät tutkimustyössään ohjelmistokustannuksilta käyttämällä itse kehitettyjä, maksuttomia ohjelmistoja tai vaihtoehtoisia ohjelmistoja, jotka maksavat huomattavasti vähemmän kuin Microsoftin tuotteet. Ilman ohjelmistopatentteja Eurooppa voi pitää kustannukset matalina, edistää innovaatiotoimintaa, parantaa turvallisuutta ja lisätä työllisyyttä.

Harvard Business Review -lehden otsikkoon "Patentit ovat älypommeja" lisäisin vielä "joilla tukahdutetaan mahdollisuus eri kulttuurien ja maailmojen vuorovaikutukseen tulevaisuudessa".

 
  
MPphoto
 
 

  Kathy Sinnott (IND/DEM). (EN) Arvoisa puhemies, ohjelmointi on valtavan tärkeä asia irlantilaisille äänestäjilleni – niin tärkeä, että olen saanut kirjaimellisesti kasapäin yhteydenottoja, joissa minua pyydetään äänestämään suuntaan tai toiseen. Päätöksemme merkitysvivahteiden ja heijastusvaikutusten ymmärtäminen ei ole todellakaan helppoa. Tänään puhumme yksinkertaistaen ilmaistuna ajatusten omistamisesta. Ohjelmistoalalla eilispäivän suuret ajatukset ovat huomispäivän suurten ajatusten rakennusaineita. Kuka tahansa voi käyttää näitä ajatuksia tieteen ja kehityksen edistämiseksi.

Eräs ohjelmistoalan hienouksista on, että yksittäinen ohjelmoija voi istua alas ja kirjoittaa mielenkiintoisen ohjelman. Hän voi levittää sitä muille maksusta tai siirtää sen avoimen lähdekoodin verkkoalueelle, jolla jokainen voi käyttää sitä tai lisätä siihen uusia ominaisuuksia. Ohjelmoijan toimet ovat luonnostaan kiertelemättömiä, ja miljoonat ihmiset voivat tehdä juuri samoin kuin hänkin. Tämä on edistänyt innovointia tähän päivään saakka ja vienyt eteenpäin tietoyhteiskuntaa ja teknistä kehitystä.

Miten paljon innovointia odotatte tapahtuvan, jos tämän yksittäisen ohjelmoijan on palkattava joukko asianajajia? Jos päätämme huomenna ulottaa patentoitavuuden ohjelmistoihin, ohjelmoijat kaikkialla Euroopassa saattavat rikkoa lakia tietämättä siitä mitään, ennen kuin on liian myöhäistä. Jos sallimme patentit, miten paljon luovuuteen ja ajattelun vapauteen vaikuttaa pelko siitä, että ohjelmoija saattaa loukata satoja tuhansia olemassa olevia patentteja? Rekisteröidyillä tai ostetuilla patenteilla ja hallitaan juuri niitä työkaluja, joita ohjelmoijan on käytettävä ammatissaan. Kehotan parlamentin jäseniä kannattamaan kaikkia tarkistuksia, joiden tarkoituksena on säilyttää vapaus patenteista. Näin saamme vahvimman aseman neuvotteluissa neuvoston kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Marcin Libicki (UEN). (PL) Arvoisa puhemies, aivan kuten lääkäri ei saa vahingoittaa potilastaan, parlamenttimmekaan ei saa aiheuttaa vahinkoa yhteiskunnille, joita se edustaa. Ensisijaisena huolenaiheenamme on oltava vapaus ja erityisesti taloudellisen toiminnan vapaus.

Tästä herää kysymys, tarvitaanko tällä alalla ylipäätään mitään sääntöjä. Kun otetaan huomioon, että ohjelmistot ovat kehittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana ennenkuulumattoman nopeasti, onko meidän todella annettava yksityiskohtaisia sääntöjä alan valvomiseksi? Jos asiat ovat sujuneet hyvin, miksi ne pitäisi pilata? Saavutettu taloudellinen menestys on ilmeinen, ja nyt antamillamme säännöillä vain jarrutettaisiin tulevaa menestystä.

Kilpailu on äärimmäisen tärkeää, sillä se on taloudellisen menestyksen "hiiva", liikkeellepaneva voima. Yhtäältä pitää paikkansa, että suurten yritysten on mahdollista tehdä uutta tutkimusta, johon pienet yritykset eivät pysty. Toisaalta on kuitenkin niinkin, että kun suuret yritykset saavuttavat monopoliaseman, niiden kehitys on vaarassa pysähtyä ja ne voivat joutua horrostilaan. Monopolit eivät koskaan edistä taloudellista menestystä, olipa kyse valtion tai suuryritysten monopoleista. Kun äänestämme tästä mietinnöstä ja ennen kaikkea siihen esitetyistä tarkistuksista, meidän on varottava mahdollistamasta suuryritysten monopoliasemaa, sillä se olisi äärimmäisen vahingollista.

Jos haluamme edistää taloudellista menestystä, meidän on muistettava ennen kaikkea, ettemme saa aiheuttaa vahinkoa pk-yrityksille ja – mikä vielä tärkeämpää – tietokoneohjelmien keskivertokäyttäjille: tämä ei olisi kenenkään edun mukaista.

Kannatamme vapauden ja taloudellisen menestyksen turvaamista, emme sortoa ja horrostilaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Sergej Kozlík (NI). (SK) Ainoa kyseeseen tuleva direktiivi on sellainen, jossa määritellään selkeästi ne kriteerit, joita tarvitaan tietokoneella toteutettujen patentoitavien keksintöjen erottamiseksi ei-patentoitavista keksinnöistä, sillä vain näin keksinnöille voidaan taata tehokas suoja EU:n jäsenvaltioissa. Direktiivin avulla on torjuttava yritykset patentoida asioita, jotka eivät ole patentoitavissa, kuten mitäänsanomattomia ei-teknisiä aliohjelmia ja kaupankäyntimenettelyjä, ja sillä on estettävä myös puhtaiden ohjelmistojen patentoiminen.

Erityisen tärkeinä pidän tarkistusluonnoksia, joissa ilmaus "tietokoneella toteutettu keksintö" korvataan ilmauksella "tietokoneohjattu keksintö" tai "tietokoneavusteinen keksintö", joissa määritellään "teknisen lisäyksen" käsite ja ehdot keksinnön teknisyyden arvioinnille ja joissa todetaan selkeästi, että oikeudet puhtaisiin ohjelmistoihin ja jopa tietovälineisiin on voitava hyväksyä. Jos näitä tarkistuksia ei hyväksytä, emme voi tukea lainsäädäntöluonnosta.

 
  
MPphoto
 
 

  Hans-Peter Mayer (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, väitetään, että keskustelumme kohteena oleva asiakirja kuuluu kaikkein kiistanalaisimpiin säännöksiimme, mutta näin olisi vain siinä tapauksessa, että puolet meistä kannattaisi sitä ja puolet olisi sitä vastaan. Suhdeluku on kuitenkin tässä tapauksessa aivan toinen, sillä parlamentin ylivoimainen enemmistö kannattaa direktiivin tavoitetta eli periaatetta, jonka mukaan puhtaita ohjelmistoja ei voida patentoida.

Ohjelmistojen suojaksi jäävät tekijänoikeudet. Tekijänoikeuksilla ei suojella yksittäisiä lauseita vaan kokonaisia kirjoja, ja on luonnollista, ettei ohjelmistoalallakaan suojata yksittäisiä koodirivejä vaan kokonaisia ohjelmistoja. Taloutemme tarvitsee kuitenkin patentteja, sillä patentit ilmentävät tietopohjaista taloutta, joka tuottaa teknisiä lisäyksiä – keksintöjä, joille asetetaan esimerkiksi uutuutta koskevia vaatimuksia – olivatpa ne luonteeltaan tietokonepohjaisia, tietokoneella toteutettuja tai tietokoneohjattuja.

Miksi tarvitsemme tätä lainsäädäntöä? Tarvitsemme sitä, jottemme joudu samaan tilanteeseen kuin Yhdysvallat. Olemme hyvin tietoisia siitä, että meillä on jo yli 30 000 ohjelmistoihin liittyvää patenttia, ja haluamme pysäyttää tämän kehityksen. Tähän tarvitaan nyt käsittelemäämme lainsäädäntöä. Mehän suojelemme itseämme, jos velvoitamme komission valvomaan alaa ja esittämään meille kolmen vuoden kuluttua kertomuksen siitä, esiintyykö porsaanreikiä edelleen huolimatta viimeisimmistä kompromisseistamme niiden tilkitsemiseksi. Jos näitä porsaanreikiä esiintyy, komission on kerrottava niistä meille ja selvitettävä myös, mitä kuuluu avoimen lähdekoodin liikkeelle. Näin voimme kiinnittää huomiota näihin kysymyksiin kolmen vuoden kuluttua ja tilkitä kaikki löytyneet porsaanreiät.

Tämä säännös ei siis ole viimeinen sanamme, mikä ei johdu ainoastaan siitä, että meidän on vielä päästävä yhteisymmärrykseen neuvoston kanssa: tarkkailemme jatkossakin tapaa, jolla lainsäädäntömme pannaan täytäntöön, ja varaamme oikeuden toteuttaa kolmen vuoden kuluttua lisätoimia tästä täytäntöönpanosta saatavien tietojen perusteella.

 
  
MPphoto
 
 

  Arlene McCarthy (PSE). (EN) Meillä on nyt tilaisuus näyttää maailmalle tietä hyvällä patenttilainsäädännöllä, mutta olemmeko tehtävämme tasalla? Oikeudellinen kehys on selvä: Euroopan patenttisopimuksen 52 artiklassa todetaan, ettei ohjelmistoa voida patentoida sellaisenaan. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että meidän on asetettava selkeät rajat patentoitavuudelle. Emme vain ole yhtä mieltä siitä, miten tämä on parasta toteuttaa.

Meidän on tiukennettava lainsäädäntöä ja varmistettava, etteivät tarkastuskäytännöt mahdollista ohjelmistojen tai liiketoimintamenettelyjen patentointia. Älkäämme kuitenkaan unohtako, että juuri kekseliäisyytemme ja kykymme innovointiin ohjelmistojen ja niihin liittyvien teknologioiden alalla voi auttaa Euroopan unionia saavuttamaan tavoitteensa eli aseman maailman kilpailukykyisimpänä taloutena vuoteen 2010 mennessä.

Aikana, jona perinteiset teollisuudenalamme ovat siirtymässä Kiinaan ja Kaukoitään, meidän on luotettava kekseliäisyyteemme, jotta voimme ansaita elantomme. Patenteista ja keksintöjemme lisensoinnista maailmanlaajuisille kilpailijoillemme saamme tuloja, joista saamme vastinetta investoinneillemme ja joiden avulla voimme luoda työpaikkoja ja kasvua.

Keksijöitä edustavat pk-yritykset katsovat, että ilman patenttisuojaa niillä ei ole mitään mahdollisuuksia neuvotella suuryritysten kanssa eikä suojautua suuryrityksiltä, jotka ryöstävät niiltä niiden keksinnöt. Pk-yritykset tarvitsevat kohtuuhintaista patenttisuojaa, joka on täytäntöönpanokelpoinen alan jättiläisiä vastaan. Meidän on kuitenkin varmistettava myös, etteivät pienet ohjelmistokehittäjät joudu keskelle tyhjänpäiväisten patenttien miinakenttää. Heidän on voitava olla innovatiivisia, kirjoittaa ja kehittää koodia ja tuottaa ohjelmistoprosesseja loukkaamatta tai rikkomatta patenttilainsäädäntöä.

On esitetty joukko tarkistuksia, joiden avulla tämä ongelma voitaisiin ratkaista niin, että voimme antaa tasapainoisen, toimivan EU-direktiivin, joka ei mahdollista patentointia porsaanreikien kautta vaan jolla varmistetaan, että Euroopan kekseliäimmillä yrityksillä on pääsy patentteihin ja että ne voivat haastaa Yhdysvaltojen valta-aseman tällä alalla ja yhä säälimättömämmäksi käyvillä maailmanlaajuisilla markkinoilla.

Jäsen Crowley totesi, että saatamme vielä joutua järjettömään tilanteeseen, jossa joudumme maksamaan yhdysvaltalaisille ja japanilaisille yrityksille lisenssimaksuja patenteista ja innovaatioista, jotka olemme itse kehittäneet. Itse asiassa Intiakin voidaan lisätä tähän luetteloon. Vuonna 2005 antamallaan patenttilailla Intia sallii nyt sulautettujen järjestelmien patentoinnin. Sanommeko todellakin vakavissamme, että me täällä Euroopassa arvostamme kekseliäisyyttämme vähemmän kuin maat, joissa innovaatiotoiminta ja keksinnöt ovat uutta?

 
  
MPphoto
 
 

  Andrew Duff (ALDE). (EN) Arvoisa puhemies, parlamentin suurena haasteena on luoda lainsäädäntökehys, jolla voidaan pysäyttää ohjelmistojen patentoitavuuden leviäminen. Taktiselta kannalta on tärkeää, että äänestämme huomenna ensi töiksemme kumoon yksinkertaistavat ehdotukset toisen käsittelyn hylkäämisestä. Meidän on varmistettava, että voimme edistyä vakaasti yhteisen kannan tarkistamisessa. Ensiluokkainen lainsäädäntö saadaan aikaan vain sovittelumenettelyn kautta. Jos emme anna direktiiviä lainkaan, jätämme ohjelmistoalan Euroopan patenttiviraston, oikeusistuinten ja Maailman kauppajärjestön asiantuntijaelinten armoille. Pelkäänpä, että tämä olisi kalliiksi käyvä, legalistinen ja sekaannusta aiheuttava tilanne.

 
  
MPphoto
 
 

  Paul van Buitenen (Verts/ALE). (NL) Arvoisa puhemies, mielestäni tapa, jolla ohjelmistopatentteja koskeva ehdotus syntyi, on hävytön. Suuret yritykset, kuten Microsoft, pitävät ohjelmistopatentteja keinona saada taloudellista hyötyä, ja niillä on ollut Business Software Alliance -etujärjestön kautta sormensa pelissä komission laatiessa ehdotustaan. Tämä seikka nousi esiin sattumalta, kun kirjoittajan nimi oli jäänyt vahingossa asiakirjaan. Komission ehdotus edustaa patenttivirastojen johtajien, suuryritysten patenttiasianajajien ja komission patenttipäälliköiden sisäänpäin lämpiävää kulttuuria. Vaikka parlamenttimme toteutti korjaavia toimenpiteitä vuonna 2003, ministerineuvosto onnistui palauttamaan ehdotuksen pöydälle arveluttavien äänestysmenettelyjen avulla. Päätöksen taakse ei saatu jäsenvaltioiden määräenemmistöä, ja monien jäsenvaltioiden vaatimukset neuvottelujen aloittamisesta uudelleen torjuttiin suoralta kädeltä.

Jopa Alankomaissa keskustelu ohjelmistopatenteista on arveluttavaa. Vaikka hallitus johti parlamenttia harhaan, alankomaalaiset virkamiehet jatkoivat ehdotuksen käsittelyä EU:n valiokunnissa. Alankomaiden ministeri ei kuunnellut parlamenttia, kun ministerineuvostossa tehtiin päätöksiä. Siksi kannatan tarkistuksia, joiden tarkoituksena on tämän ehdotuksen hylkääminen. Mielestäni parlamenttimme saattaa itsensä naurunalaiseksi, jos hyväksymme tavan, jolla tämä lainsäädäntö ehdotus syntyi.

 
  
MPphoto
 
 

  Erik Meijer (GUE/NGL). (NL) Arvoisa puhemies, vuonna 1991 Microsoft oli pieni yritys, jonka oli kilpailtava suurempiaan vastaan. Sitten Bill Gates sanoi, että alan kehitys pysähtyisi, jos kaikki tietomme alistettaisiin patenteille ja jos muutamat jättiläiset voisivat näin vaatia rajoituksetta maksuja uusilta tulokkailta. Nyt, kun tästä yrityksestä on tullut yksi jättiläisistä, Bill Gatesin edunvalvojilla on aivan eri ääni kellossa.

Kampanja ohjelmistopatentteja vastaan on jatkunut jo pitkään. Patenttien vastustajat pysyvät lujina, ja heidän perustelunsa ovat päteviä. Olen samaa mieltä Foundation for a Free Information Infrastructure -järjestön kanssa siitä, että ohjelmistopatentit vaarantavat ohjelmistokehityksen vapauden ja että edistäessään monopolien muodostumista ja hintojen nousua ohjelmistopatentit ovat haitaksi innovaatiotoiminnalle. Tästä puolestaan aiheutuu seurauksia ohjelmistoyrityksille, Internet-palvelujen tarjoajille, kouluille ja kuluttajille. Haluammeko tilanteen, jossa tietokoneet ovat yhden tai muutaman ohjelmistotoimittajan hyppysissä?

Huomenna tarvitsemme vähintään 367 ääntä torjuaksemme neuvoston tekstin. Kehotankin ohjelmistopatentin vastustajia tulemaan paikalle suurin joukoin. Huomenna annamme äänemme avoimelle lähdekoodille ja luovuudelle, emme vallan keskittymiselle ja monopolien muodostumiselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Hans-Peter Martin (NI). (DE) Arvoisa puhemies, tänään haluan osoittaa sanani niille, jotka eivät ole täällä kanssamme. En tarkoita kaikkia 450:tä miljoonaa eurooppalaista vaan ihmisiä, jotka odottavat tämän istuntosalin ulkopuolella ja jotka ovat vaivanneet meitä sähköposteilla, fakseilla ja puhelinsoitoilla. Mielestäni on suurenmoista, että he ovat vaivanneet meitä. Se, mitä tapahtuu tänään ja huomenna, on tärkeää Euroopan tulevan demokratian kannalta. Ihmiset ovat hermostuksissaan asioista, joilla on vaikutusta heihin. Olemme nähneet omin silmin, että tässä parlamentissa esitetyt moninaiset perustelut ovat usein paljon nokkelampia, yksityiskohtaisempia ja täsmällisempiä kuin mihin itse pystymme siinä päätösten tulvassa, jossa meidän on luovittava.

Viidessä vuodessa parlamentin jäsenet ovat esittäneet 5 500 tarkistusta ja äänestäneet 50 000 muusta asiasta: kukaan meistä ei voi väittää pysyneensä todella jyvällä kaikista näistä asioista. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että lopputulos on ollut hyvä. Olen vakuuttunut siitä, että teemme palveluksen demokratialle, pk-yrityksille ja todellakin myös taloudelliselle vauraudelle, jos äänestämme näitä ohjelmistopatentteja vastaan. Haluan rohkaista ihmisiä, jotka seisovat ulkona pilleineen ja t-paitoineen, jatkamaan sitkeästi, julkaisemaan äänestyksen tulokset ja ilmoittamaan, miten kukakin meistä todellisuudessa äänesti. Näin näemme, ovatko parlamentin jäsenet seuranneet puolueidensa ja niiden päätöslauselmien, edunvalvojien vai oman omantuntonsa ääntä.

 
  
MPphoto
 
 

  Marianne Thyssen (PPE-DE). (NL) Arvoisa puhemies, edelleen väitetään itsepintaisesti, että tänään käsittelemämme ehdotus vaikuttaisi ennen kaikkea pk-yrityksiin ja että tämä vaikutus olisi kielteinen, mutta nimenomaan pk-yritykset hyötyvät etunenässä suuremmasta oikeusvarmuudesta ja lainsäädännön yhdenmukaisesta soveltamisesta sisämarkkinoilla. Olen aina ollut ja olen edelleen sitä mieltä, etteivät pk-yritysten erityisongelmat liity tähän ehdotukseen vaan yleisemmin itse patenttijärjestelmään: ongelmana on sekä patenttien saatavuus että niiden perusteltavuus.

Ensimmäisessä käsittelyssä äänestimme tarkistuksesta, jossa komissiota kehotettiin esittämään kertomus tietokoneella toteutettujen keksintöjen merkityksestä pk-yrityksille. Tuona aikana pyysin nimenomaisesti komissiota paneutumaan huolella uuteen eurooppalaiseen lähestymistapaan, jonka avulla pk-yrityksille voitaisiin taata aiempaa edullisempi asema patenttien suhteen.

Olin tyytyväinen löytäessäni Rocardin mietinnöstä neljä uutta tarkistusta, joissa kiinnitetään erityistä huomiota tähän teollisuudenalaan. Monet pk-yritykset pitävät tätä kuitenkin pelkkänä puheena, joka ei ole lähestulkoonkaan riittävää ja johon he eivät enää luota vähäisimmässäkään määrin. Ne haluavat tosiasioita ja tuloksia, ja haluaisinkin kuulla vastauksia useisiin kysymyksiin.

Komissio kuuli tästä ongelmasta ja pk-yritysten huolenaiheista vuoden 2002 alkupuolella eli jo kolme vuotta sitten, mutta miksi se ei ole toteuttanut minkäänlaisia konkreettisia toimia pk-yritysten hyväksi? Käsiteltävää aineistoa on varmasti paljon, koska Euroopassa on patentoitu jo kymmeniä tuhansia tietokoneella toteutettuja keksintöjä.

Toiseksi: aikooko komissio tehdä pk-yritysten hyväksi jotakin konkreettista, ja mitä sillä on mielessään? Haluaisin saada selkeän vastauksen tähän kysymykseen. Arvoisa komission jäsen, kysymykseni ilmentää lukemattomien pk-yritysten huolta, ja teidän vastauksenne vaikuttaa siihen, miten huomenna äänestämme.

 
  
MPphoto
 
 

  Adam Gierek (PSE). (PL) Arvoisa puhemies, komission ja neuvoston direktiiviehdotusta on mahdotonta hyväksyä, mihin on useita syitä. Tärkein näistä syistä on, että direktiiviehdotuksen 4 artiklassa kyllä kielletään tietokoneohjelmien patentointi, mutta välittömästi sen jälkeen, 5 artiklassa, jätetään ovi täysin avoimeksi tällaisille patenteille, jos ne liittyvät "ohjelmoituun tietokoneeseen [tai] ohjelmoituun tietokoneiden verkkoon". Herääkin kysymys, mistä asiassa on todella kyse. Nähdäkseni kyse on Euroopan unionin valtavista ohjelmistomarkkinoista ja niiden alistamisesta monopolille. Kyse on vähintään kymmenistä miljardeista euroista. Jos direktiiviä ei tarkisteta, seurauksena on seuraavanlaisia uhkakuvia. Ensinnäkin ohjelmistomarkkinoita pääsevät monopolisoimaan Euroopan ulkopuoliset suuret toimijat, joilla on käytössään taloudellista voimaa. Tämä on EU:n kannalta erittäin vaarallista maailmanlaajuisessa ympäristössä, jossa kaikki kilpailevat kaikkia vastaan.

Toiseksi vaarana on, että monet ohjelmistoihin keskittyvät tietokonealan pk-yritykset joutuvat vararikkoon Euroopassa. Kolmanneksi patentinhaltijat – eli monopoliasemassa olevat – pääsevät sanelemaan hintatason palvelualalla, jolle katson myös Internet-palvelujen kuuluvan. Neljänneksi ja viimeiseksi pelkään, että Euroopan demokratia on suuressa vaarassa, kun otetaan huomioon Internetin merkitys tiedonlähteenä.

Esittelijänä jäsen Rocard on tehnyt valtavasti töitä saadakseen otteen tästä monitahoisesta aiheesta. Hän puolustaa ehdotuksissaan avoimen lähdekoodin periaatteita, mikä on erittäin myönteistä, samoin kuin demokratian puolustaminen monopolien yksinvaltiutta vastaan. Lainsäädäntömenettelyn tässä vaiheessa nämä ehdotukset johtavat sovittelumenettelyyn, jossa on uskoakseni mahdollista saavuttaa ihanneratkaisu.

Ohjelmistoja ei voida patentoida sen paremmin kuin matemaattisia teorioita ja itse ajatusprosessiakaan. Patentoitavissa ovat sen sijaan tietokoneiden avulla toteutetut keksinnöt, ja tätä patentointia todellakin tapahtuu jo. Tällaiset patentit sisältävät teknisiä "riippumattomia vaatimuksia", jotka liittyvät konkreettisiin järjestelmiin, ja "riippuvaisia vaatimuksia", jotka pätevät ainoastaan tietyn patentin yhteydessä ja jotka saattavat sisältää viittauksia tietokoneisiin ja niiden kaikkeen toimintaan. Tämä keksintöjen osa-alue on elintärkeä esimerkiksi auto-, kodinkone- ja matkapuhelinteollisuudessa, ja sitä on mielestäni säädeltävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Mojca Drčar Murko (ALDE). (SL) Patenttilainsäädännössä keksinnölle taataan erityinen oikeudellinen suoja. Suojaa ei anneta tietyn ajatuksen konkreettiselle toteutukselle vaan itse ajatukselle tai konseptille. Tämän vuoksi keksintö on aina jotakin abstraktia. Patenttisuojan kahtalainen luonne ja patenttilainsäädännön vaikutukset todelliseen elämään aiheuttavat vaikeuksia, kun vastaan asettuvat ohjelmistokehittäjien edut ja oikeudet. Ongelmana onkin se, että yhtäältä yritykset haluavat käyttää patenttilainsäädäntöä suojatakseen investointejaan tutkimukseen ja kehitykseen ja toisaalta yhteiskunta ja siihen kuuluvat yksilöt haluavat pitää monet yhteiset älylliset saavutukset kaikkien ulottuvilla.

Lainsäätäjinä meidän on oltava kummankin puolella: meidän on puolustettava sekä niitä, joiden mielestä raja on jo ulottumassa alueelle, jolla on perinteisesti sovellettu patenttisuojaa, että niitä, jotka vastustavat käsitystä, jonka mukaan neuvoston yhteisessä kannassa ei suljeta täysin pois mahdollisuutta ohjelmistojen patentoimiseen. Suurin osa oikeudellisten asioiden valiokunnan ehdottamista tarkistuksista edistävät aiempaa tasapainoisemman määritelmän saavuttamista, joten ne ovat mielestäni hyödyllinen lisä yhteiseen kantaan ja hyvä perusta lopulliselle päätökselle.

 
  
MPphoto
 
 

  Ryszard Czarnecki (NI). (PL) Arvoisa puhemies, tämä on tärkeä päivä Euroopan parlamentille, sillä meillä on nyt erinomainen mahdollisuus osoittaa, että parlamentti todellakin edustaa miljoonia eurooppalaisia. Voimme nimittäin puolustaa – vieläpä hyvin tehokkaasti – miljoonien tietokoneenomistajien ja satojen tuhansien pk-yritysten etuja. Meille on lähetetty sähköpostia ja kirjeitä ja esitetty vetoomuksia, joissa meitä on pyydetty toimimaan näin.

Nähdäkseni maanosassamme on nyt yhtäkkiä huomattu, että kansalaisten Eurooppa tarvitsee Euroopan parlamenttia. Emme saa toimia suuryritysten äänitorvina tai edunvalvojina, vaan meidän on tuettava ruohonjuuritason sosiaalista liikettä, joka kampanjoi parhaillaan EU:n toimielinten virheellisiä päätöksiä vastaan. Nämä päätökset voi oikaista vain toinen EU:n toimielin. Kyse ei ole ainoastaan – eikä edes ensisijaisesti – tietokoneohjelmistoja koskevista patenteista. Tämän keskustelun tärkein näkökohta on julkinen paine, joka tarjoaa parlamentille suurenmoisen mahdollisuuden edustaa kansalaisia paitsi hienoilla teoreettisilla julkilausumilla myös käytännön toimilla. Meidän on tartuttava tähän tilaisuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Erika Mann (PSE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, toisin kuin monet kollegani, haluan huomauttaa, että keskustelujemme aikana kaikki – tai ainakin useimmat – meistä ovat olleet yhtä mieltä siitä, että tietokoneella toteutettujen keksintöjen alalle halutaan patentteja ja että eurooppalaisen teollisuuden vahvuus riippuu näistä patenteista. Nykyinen tilanne on sikäli skitsofreeninen, että patentteja haluavat alan yritykset voivat jo saada niitä ja että komission ehdotus ei itse asiassa sisällä mitään muuta uutta kuin ajatuksen laajemmasta yhtenäistämisestä Euroopassa.

Uskon kaikkien parlamentin jäsenten olevan yhtä mieltä siitä, että toinen asia, jota haluamme välttää, on amerikkalaisten seuraaminen patenttiasiassa: tämä mahdollistaisi esimerkiksi ohjelmistojen sisältämien ohjelmistojen patentoinnin, kun me haluamme patentoitavuutta nimenomaan laitteistojen sisältämille ohjelmistoille.

Suurena ongelmanamme on nyt kielen todellinen puhdistaminen. Huomista äänestystä silmällä pitäen haluankin kysyä jälleen komissiolta, miten tämä voidaan tehdä, kun käsiteltävänämme on erittäin suuri määrä tarkistuksia, joista tärkeimmät liittyvät yhteentoimivuuteen. Näitä tarkistuksia ovat jättäneet jäsen Rocard ja muut kollegat, jäsen Kauppi ja minä itse. Haluaisin tietää, miten komissio suhtautuu näihin lukuisiin tarkistuksiin, kun huomiota kiinnitetään erityisesti pakkolisensseihin ja yksinkertaisia ohjelmistojen sisältämiä ohjelmistoja koskeviin rajoitettuihin poikkeuksiin. Ehkäpä komission jäsenellä on vielä jotakin sanottavaa tästä asiasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Marco Pannella (ALDE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, radikaaleina parlamentin jäseninä olemme erityisesti jäsen Cappaton kanssa perehtyneet tähän asiaan viime vaalikaudesta lähtien ja tehneet parlamentin kannan hyvin selväksi, mutta tätä kantaa ei ole hyväksytty.

Tänään keskustelemme jälleen kerran tästä kannasta. Olemme kuulleet puheenvuoroja markkinoiden puolesta niin parlamentin oikealta kuin vasemmaltakin laidalta, mihin olen Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän jäsenenä erityisen tyytyväinen. Markkinoita uhkaa ja turmelee byrokraattien armeija, joka suurten monopoli- ja oligopoliryhmittymien tukijana on valmis käyttämään byrokraattisen lainsäädäntövallan kieltä estääkseen vapaan innovaatiotoiminnan ja vapaan kaupan.

Jos hyväksymme huomenna jäsen Rocardin tarkistukset ja tarkistukset, joita olen itse esittänyt 50 muun parlamentin jäsenen, esimerkiksi Emma Boninon, tapaan, uskon, että meillä on hallussamme strategia ja voiton avaimet. Jos näin ei käy, yhdyn jäsen Duffin sanoihin, joiden mukaan sovittelumenettelyssä on varauduttava siihen, että Espanja, Itävalta, Belgia ja Italia äänestävät direktiiviä vastaan, kuten toukokuussa 2004. Olen todellakin varma, että onnistumme muuttamaan komission ja neuvoston kantoja aiempaa vapaampaan ja oikeudenmukaisempaan suuntaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Joachim Wuermeling (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, innovaatioiden arvoa ja tietopohjaisen yhteiskunnan merkitystä on usein korostettu tässä salissa. On sanottu, että äly on valttikorttimme yhä maailmanlaajuisemmaksi muuttuvassa taloudessa.

Aivan yhtä tärkeää kuin tämän älyn kehittyminen on luonnollisesti kuitenkin se, etteivät muut voi varastaa meiltä ajatuksiamme. Kuvitelkaapa keksijää, joka investoi yli kahden vuoden aikana miljoonia euroja keksintöön vain, jotta joku muu voi kopioida tämän keksinnön muutamaa kuukautta myöhemmin, saattaa sen markkinoille ja ryöstää keksijältä hänen työnsä hedelmät. Patentit suojaavat heikkoja: ne suojaavat keksijöitä niiltä, joilla on valta markkinoilla. Patentit kääntävät tilanteen älyn hyväksi, kun se joutuu kilpailemaan markkinavoimien kanssa, eikä asiaan vaikuta kyseessä olevan yrityksen koko.

Olen kaikkea muuta kuin tyytyväinen siihen, miten tämä keskustelu on edennyt viime viikkoina. Olemme päätyneet ylikuumentuneeseen ilmapiiriin ja edunvalvojien ennenkuulumattomaan vihanpitoon, ja rehellisyyden nimissä meidän on myönnettävä, että meidän on päätettävä vielä lukuisista sanamuodoista, vaikka prosessi on ehtinyt edetä jo toiseen käsittelyyn. Meidän on myönnettävä niin ikään, että pystymme arvioimaan ainoastaan rajallisessa määrin vaikutuksia, joita esiin tuoduilla moninaisilla kannoilla mahdollisesti on. Oikeudellisten asioiden valiokunta on esittänyt 40 tarkistusta alle kymmeneen artiklaan. Lisäksi pohdittavanamme on vielä kymmeniä tarkistuksia, ja meillä on tuskin aavistustakaan siitä, mitä vaikutuksia niillä on.

Minulle on vähitellen valjennut, ettei aika ole vielä kypsä tästä asiakirjasta tehtävälle päätökselle. Meidän on todellakin syytä harkita yhteisen kannan hylkäämistä ja lainsäädäntömenettelyn keskeyttämistä tilapäisesti. Jos tämä on mahdollista, se olisi kaiketi vastuullisin päätös, jonka voimme tässä vaiheessa tehdä.

 
  
MPphoto
 
 

  Edit Herczog (PSE). (HU) Olen seurannut keskustelua CII-direktiiviluonnoksesta suurella mielenkiinnolla yhtäältä sen tärkeyden vuoksi (olen vakuuttunut siitä, että tämä on yksi tärkeimmistä parlamentin käsittelemistä luonnoksesta) mutta toisaalta myös siksi, etten ole koko urallani kansallisen parlamentin ja Euroopan parlamentin jäsenenä nähnyt koskaan lainsäädäntöluonnosta, jonka niin monet ovat ymmärtäneet väärin ja jota niin monet ovat tulkinneet väärin. Olemme kuulleet jo niin paljon asioita tämän direktiivin tiimoilta – Microsoftista, Linuxista, monikansallisten yritysten ja pk-yritysten eduista, laillisista ohjelmistoista, avoimesta lähdekoodista ja tekijänoikeuksista – että olemme unohtaneet, mikä on todella tärkeää ja mistä tässä kaikessa on kysymys. Tärkeää on Lissabonin prosessi. Tärkeää on tietopohjainen talous ja yhteiskunta. Tärkeää on, että meidän on voitava suojata tieto, jota luomme. Ja ensisijainen keino suojata tietoa markkinoilla on patentti.

On häpeä koko Euroopalle, ettei yhteistä eurooppalaista patenttia saatu aikaan, vaikka se on välttämätön väline, jotta tieto ja innovointi voi johtaa investointeihin ja liikevoittoihin. Meillä on nyt mahdollisuus edistyä patenttilainsäädännön alalla ja tehdä jotakin varmistaaksemme, että tiedon suojaamisen periaatteet määritellään uudelleen vastaamaan 21. vuosisadan vaatimuksia. Olisi sinisilmäistä ajatella, että tämä direktiivi on täysin uusi käsite, joka tarjoaa laadullisessa mielessä jotakin sellaista, mitä aiempi lainsäädäntö ei tarjonnut. Se ei edusta mitään uutta ja vallankumouksellista: se edustaa sen yksinkertaisen seikan tunnustamista, että meidän nykyaikainen maailmamme perustuu digitaaliseen tietoon ja huipputeknologisiin ratkaisuihin ja että nämä ratkaisut ovat niin olennainen osa jokapäiväistä elämäämme, että olisi mahdotonta kuvitella kehitystä ja teknologiaa ilman niitä. Me tarvitsemme tätä direktiiviä. Jäsen Rocard on tehnyt tärkeää työtä pyrkiessään muotoilemaan direktiivin kehyksen uudelleen, ja hän ansaitsee kiitoksemme tästä työstä. Jäsen Rocardia ei voida syyttää siitä, ettei työssä onnistuttu, sillä lopputuloksessa mentiin luultavasti niin pitkälle kuin oli mahdollista mennä.

On kuitenkin erittäin tärkeää, että ohjelmistopatenttidirektiivi saatetaan voimaan komission ehdottamassa muodossa – tai muutamin muutoksin. Ilman tätä direktiiviä Euroopan unioni joutuu epäedulliseen kilpailuasemaan verrattuna kaikkiin niihin alueisiin, jotka eivät pelkää mukauttaa omia järjestelmiään nykyajan vaatimuksiin. Innovaatiotoiminnan suojaamiseksi on olemassa myös muita ratkaisuja, mutta patentit ovat ratkaisu, joka yhdistää keksinnön sen hyödyntämiseen markkinoilla ja joka nostaa tiedon taloudelliseksi tekijäksi. Älkäämme päästäkö tätä ratkaisua luisumaan käsistämme, sillä vain vahvan eurooppalaisen talouden avulla voimme säilyttää eurooppalaiset arvot, joita jokainen tässä parlamentissa edustaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Patrizia Toia (ALDE). (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kaksi maailmaa vetoaa juuri nyt Euroopan unionin toimielimiin, jotta ne laatisivat aiempaa avoimemman ja joustavamman strategian tässä kysymyksessä, joka on äärimmäisen tärkeä niin taloudellisen kuin yhteiskunnallisenkin kehityksen kannalta. Ne kehottavat meitä tarkistamaan yhteistä kantaa avoimempaan ja joustavampaan suuntaan.

Nämä kaksi maailmaa ovat tärkeitä Euroopan ja sen tulevaisuuden kannalta: kyse on pk-yritysten maailmasta ja nuorten maailmasta. Monet parlamentin jäsenet ovat jo puhuneet pk-yrityksistä, ja yhdyn heidän vaatimukseensa, joka koskee joustavuuden lisäämistä ja patenttidirektiivin tiukentamisen välttämistä. Tiukennetusta direktiivistä saattaisi muodostua este pk-yritysten toiminnalle ja kilpailua ehkäisevä uhka niiden kehitykselle.

Haluan nostaa esiin myös nuorten odotukset. Uskon, että vain harvat parlamenttimme käsittelemät aiheet ovat saaneet liikkeelle näin paljon nuoria ihmisiä, yhdistyksiä ja järjestöjä, joille ohjelmistot ovat paitsi viestintä- ja oppimisväline myös itsenäisen työskentelyn mahdollistava elinkeino. Ohjelmistoja käytetään tuhansiin käyttötarkoituksiin niin vapaaehtoistyössä kuin uusissa itsenäisissä ammateissa, jotka ovat äärimmäisen tärkeitä kehitettäessä yhteiskuntaa, jonka aiempaa avoimempi talousjärjestelmä on aiempaa riippuvaisempi nuorten kyvystä järjestää asiansa.

Muistaakseni olemme sanoneet moneen kertaan – useimmiten retorisesti – että Eurooppa on sopusoinnussa nuorten kanssa. Tänään meillä on tilaisuus – ja toivon, ettei parlamentti hukkaa sitä – noudattaa aidosti näitä vaatimuksia, joita nuoret ja lukuisat järjestöt ovat meille esittäneet. Mielestäni parlamentti ei saa tuottaa heille pettymystä.

Tätä taustaa vasten kannatan jäsen Rocardin, jäsen Duffin ja muiden kollegojeni esittämiä tarkistuksia, joiden tarkoituksena on parantaa unionin yhteisen kannan varmuutta ja selkeyttä. Mielestäni meidän on toimittava yhtenäisesti kahden näkökohdan suhteen. Jos ensinnäkin väitämme, ettei ohjelmistoja voida patentoida, meidän on varottava laajentamasta direktiivin soveltamisalaa, sillä näin saattaisimme toimia omia säännöksiämme vastaan. Toiseksi totean, että on tärkeää varmistaa patenttisuoja, mutta emme saa antaa tämän johtaa joustamattomuuteen ja patenttien keskittymiseen pienelle ryhmälle, sillä tämä estäisi kehityksen ja innovoinnin Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Stubb (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, jos parlamentin jäseniltä olisi kysytty kolme vuotta sitten, tietävätkö he, mikä tietokoneella toteutettu keksintö on, useimmat olisivat sanoneet, etteivät oikeastaan tiedä. Te kaikki näitte tänään ulkona olevat mielenosoittajat. Jotkut heistä olivat hieman aggressiivisia. Eräs heistä hyppäsi aivan automme eteen, ja tietokoneella toteutettu keksintö, ABS-jarrujärjestelmä, luultavasti pelasti hänen henkensä.

Tämä tarina on jatkunut jo pitkään, ja juonessa on ollut monia hyvin mielenkiintoisia käänteitä. Ensinnäkin on syytä mainita ensimmäinen käsittely Euroopan parlamentissa. Toiseksi kantamme torjuttiin täysin neuvostossa. Kolmanneksi komissio kieltäytyi palaamasta ensimmäiseen käsittelyyn. Neljänneksi neuvosto antoi arveluttavan yhteisen kannan, ja nyt, viidenneksi, olemme päättämässä toista käsittelyä. Pelkäänpä, että tämä direktiivi torjutaan huomenna, kuten jäsen Wuermeling ennusti.

En tiedä, onko tämä hyvä vai huono asia, mutta tiedän kaksi asiaa ja haluan välittää kaksi viestiä. Ensimmäisen viestini suuntaan Daavid-ryhmälle eli avoimen lähdekoodin kannattajille ja pk-yrityksille. Jos olisimme vieneet työn loppuun saakka, direktiivi ei olisi ollut lainkaan niin kielteinen asia. Se ei olisi estänyt avointa lähdekoodia jatkamasta voittokulkuaan. Suomalaisena voin sanoa, ettei se olisi estänyt Linuxin keksimistä ja kehittämistä. Goljatille eli suuryrityksille sanon: "yhdistäkää toimenne". Edunvalvontanne oli surkeaa. Avoimen lähdekoodin kannattajat hakkaavat teidät paljain käsinkin 100–0.

Herääkin kysymys, mitä tämä merkitsee toimielinten kannalta. Toimielimistä minulla on viesti komissiolle ja neuvostolle: Euroopan parlamentti on lainsäädäntövallan käyttäjä. Teidän on syytä ottaa se vakavasti. Kun näette tämän ehdotuksen kaatuvan huomisaamuna, teidän on syytä palata piirustuspöytänne ääreen ja hahmoteltava uusi direktiivi. Euroopassa tarvitaan tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuutta jossakin muodossa, mutta huomenna emme saavuta tätä tavoitetta.

 
  
MPphoto
 
 

  Lasse Lehtinen (PSE). (FI) Arvoisa puhemies, kiihkeä keskustelu tästä direktiivistä osoittaa, että demokratia toimii. Vielä eilen junassa Strasbourgiin matkustaville työnnettiin käteen vetoomuksia ja sähköpostia tästä aiheesta on tullut liikaakin. Asiat irrottautuvat yhteyksistään ja näin on käynyt tässäkin.

Pelkkää tietokoneohjelmaa ilman teknistä vaikutusta ei pystytä jatkossakaan patentoimaan ja hieno avoimen lähdekoodin idea ei kuole tämänkään direktiivin voimaanastumisen jälkeen. Näin uskallan väittää, sillä tulen samasta maasta kuin Linux-järjestelmä.

Sen sijaan eurooppalaiselle kilpailukyvylle tämän direktiivin kaatuminen voi merkitä uutta takaiskua. Lissabonin julistuksesta on yhä vähemmän jäljellä, jos kaadamme direktiivin. Vastakkainasettelu pk-yritykset vastaan isot pahat ylikansalliset on liioiteltu ja keinotekoinen. Minuun on ollut yhteydessä moni pk-yritys kotimaastani Suomesta, ja ne kertovat hyötyvänsä tästä direktiivistä. Se suojaisi nimenomaan heidän innovaatioitaan ja samalla myös heitä isoja yrityksiä vastaan. Isot yritykset pärjäävät aina, jopa ilman sääntöjä, mutta selkeät säännöt sen sijaan ovat aina pienten hyväksi.

En kuulu niihin, jotka vastustavat patentteja periaatteessa. Patentti kuuluu eurooppalaisuuden perinteisiin. Se on nykyaikaisen, hyvin toimivan markkinatalouden kivijalka. Se antaa varmuutta ja myös suojaa piraatteja vastaan. Miksi me emme saisi patentoida tietokoneella toteutettuja keksintöjä, jotka hyödyttävät meitä kaikkia arkielämässä? Tällä hetkellä Euroopassa ei ole yhtenäistä patenttilainsäädäntöä. Se luo epävarman toimintaympäristön yrityksille ja investoinneille. Me tarvitsemme hyvää ja avointa patenttilainsäädäntöä jo työpaikkojenkin takia.

Toivottavasti tästä ei tule taas esimerkki siitä, miten Eurooppa ampuu omaan jalkaansa ja heikentää kilpailukykyään.

 
  
MPphoto
 
 

  Cecilia Malmström (ALDE). (SV) Arvoisa puhemies, tämä on hyvin monimutkainen aihe, jonka tiimoilla monet ryhmät ovat harjoittaneet valtavasti edunvalvontaa. Mielestäni on suurenmoista, että ihmiset kiinnittävät kerrankin huomiota siihen, mitä puuhaamme tässä parlamentissa. Tämä tilanne on meille ylellisyyttä.

On tärkeää, että meillä on tehokas eurooppalainen patenttijärjestelmä. On aivan oikein, että yksittäisten keksijöiden ja yritysten on voitava hakea patentteja keksinnöilleen, myös tietokoneella toteutetuille keksinnöille. Nykyään ollaan kuitenkin menossa siihen suuntaan, että patentteja myönnetään myös puhtaille ohjelmistoille, mikä ei ole hyvä asia. Tarvitsemme tutkijoita, keksijöitä ja yksittäisiä ohjelmistokehittäjiä, jotka voivat kehittää uusia ajatuksia ilman pelkoa tyhjänpäiväisten patenttien loukkaamisesta ja joutumisesta mukaan loputtomiin oikeusjuttuihin.

Ensinnäkin meidän on hylättävä koko ehdotus ja kehotettava komissiota tuomaan meille yhtenäisen ehdotuksen yhteisöpatentista, joka kattaa kaikki keksinnöt. On väärin eristää ohjelmistoihin liittyvät keksinnöt omaksi ryhmäkseen.

Toiseksi meidän on tarkistettava yhteistä kantaa, joka ei ole hyvä oikeudellinen asiakirja. Se sisältää aivan liian paljon epäselvyyksiä. Käyttämällä perustana useimpia jäsen Rocardin ehdotuksia voimme kenties saada aikaan rakentavan kompromissin, joka hyödyttää pieniä ja suuria yrityksiä ja yksityisyrityksiä.

 
  
MPphoto
 
 

  Tomáš Zatloukal (PPE-DE).   (CS) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, harvat direktiivit ovat herättäneet näin kiihkeää keskustelua. Uskon, ettei tässä salissa voi tänään olla ketään, joka ei olisi kuullut tämän direktiivin puolustajien ja vastustajien kiihkeitä perusteluja. Direktiivissä tietokoneella toteutettujen keksintöjen patentoitavuudesta mennään pitkälle määriteltäessä pelisääntöjä Euroopan talouden nopeimmin kehittyville aloille, mutta näin on annettu lähtölaukaus palavalle keskustelulle ilmauksesta "ohjelma sellaisenaan" ja sen tulkinnasta: tällä ilmauksella suljetaan pois poikkeukset patentoitavuudesta.

Kannatan ohjelmistojen yhdenmukaista suojaamista siten, että suojaamme kokonaiseen ohjelmaan tai sen osaan kuuluvan luovan ratkaisun, mutta vastustan patenttien myöntämistä yksittäisille ajatuksille. Patentoitavien keksintöjen on sen sijaan oltava ratkaisuja, joissa ajatus yhdistetään sen tekniseen toteutukseen; esimerkkinä mainittakoon autojen turvajärjestelmät. Yksittäisten kaavojen, komentojen ja käskyjen suojaaminen olisi selvästikin askel väärään suuntaan. En vastusta patentteja sinänsä, mutta en suostu hyväksymään tätä direktiiviä neuvoston ehdottamassa muodossa, joka mahdollistaa mielestäni useita tulkintatapoja.

Tästä syystä tuen ainoastaan sellaista tekstiversiota, jossa suljetaan pois mahdollisuus vaihtoehtoisiin tulkintoihin ja jossa sanamuodot ovat nykyistä täsmällisempiä. Ryhmäni esittämät tarkistukset ovat yritys ratkaista mainitsemani ongelmat. Tunnen velvollisuudekseni todeta, että pidän neuvoston omaksumaa kantaa henkilökohtaisesti äärimmäisen valitettavana, sillä siinä on sivuutettu minun ja monien kollegojeni esittämä – ja parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan tukema – kehotus palauttaa direktiivi ensimmäiseen käsittelyyn. Mielestäni neuvoston olisi syytä kuunnella huomioitamme, mikä lisäisi parlamentin ja neuvoston vastavuoroista kunnioitusta ja edistäisi yhteistyötä näiden keskeisten toimielinten välillä.

Haluan päättää puheenvuoroni kiittämällä esittelijä Rocard ja erityisesti ryhmäni varjoesittelijää Kauppia heidän erinomaisesta työstään.

 
  
MPphoto
 
 

  John Attard-Montalto (PSE). (EN) Arvoisa puhemies, keskustelu tietokoneella toteutetuista keksinnöistä on ollut mielenkiintoinen ja kiihkeä, mutta valitettavasti useimmat osallistujat ovat valinneet joko mustan tai valkoisen kannan. Jokainen ymmärtää, että kyseessä on äärimmäisen monitahoinen aihe. Raamatulliset viittaukset siihen eivät auta, sillä siinä jatketaan erilaisten perustelujen lokeroimista. Yhtäältä olemme kuulleet tämän direktiivin yhteydessä, että ellemme yleisesti ottaen asetu tukemaan patentteja, tukahdutamme innovaatiotoiminnan ja heikennämme Euroopan kilpailukykyä. Näin vesitämme myös sen, mitä olemme yrittäneet saavuttaa Lissabonin ohjelman avulla.

Toisaalta olemme kuulleet, että mikäli patentteja säännellään, byrokratia lisääntyy ja kuluttajat joutuvat kärsimään. Erään puhujan mukaan tämä on uhka demokratialle. Henkilökohtaisesti katson, että meidän on tarkasteltava koko kysymystä maailmanlaajuisesti.

Ensinnäkin meidän on hyödytöntä keskittyä Euroopassa tähän nimenomaiseen asiaan ottamatta huomioon patenttikysymystä kokonaisuudessaan.

Toiseksi totean Euroopan asemasta globalisoituneessa maailmassa, että meidän on hyödytöntä säätää lakeja kuulumatta kansainväliseen lainsäädäntörakenteeseen, jolla muita maanosia – kehitysmaita siinä missä teollisuusmaitakin – rohkaistaan osallistumaan kansainväliseen toimintaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Simon Coveney (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, tämä on monitahoinen ja tekninen aihe, ja haluan kiittää esittelijää ja erityisesti ryhmäni varjoesittelijää työstä sen parissa. Kaikki, jotka ovat joutuneet eri osapuolten edunvalvonnan kohteiksi tässä keskustelussa, ovat kuulleet vakuuttavia perusteluja sekä ehdotetun yhteisen kannan puolesta että sitä vastaan.

Haluan esittää muutamia huomioita käytettävissäni olevassa lyhyessä ajassa. Ensinnäkin on syytä korostaa, ettei patenttidirektiivissä ehdoteta EU:lle uutta patenttijärjestelmää vaan että sen tarkoituksena on yhdenmukaistaa patenttivirastojen toimintaa eri jäsenvaltioissa. Olipa kantanne patenttiasiaan mikä tahansa, teidän on myönnettävä, ettei nykytilanne, jossa 25 kansallisella patenttivirastolla ei ole yhtenäistä lähestymistapaa, edistä yhteismarkkinoiden yhdentymistä ja toimivuutta.

Pitää kuitenkin paikkansa, että viime vuosina ohjelmisto- ja tietotekniikka-alat ovat kukoistaneet EU:ssa nykyisen kannan vallitessa. Miksi meidän olisi siis muutettava yhteistä lähestymistapaa? Erityisesti pk-yritysten mielipiteet vaikuttavat jakautuvan tässä kysymyksessä. Jotkut ihmiset ovat päättäneet luoda vaikutelman, että asiassa on kyse suurten monikansallisten yritysten ja pk-yritysten vastakkainasettelusta. Oman kokemukseni mukaan näin ei ole. Pk-yritykset jakautuvat hyvin selvästi molempiin leireihin: osa haluaa suojata ajatuksensa ja keksintönsä ja osa taas pelkää, että ehdotettu yhteinen kanta merkitsee lopulta patenttien muodostamaa miinakenttää. Kukaan tässä parlamentissa ei halua äänestää sellaisen tilanteen puolesta, jossa pk-yritysten tuleva menestys estyy millään tavoin.

Haluan tarkastella lyhyesti kahta direktiiviin liittyvää kysymystä. Ensin nostan esiin niiden ratkaisujen määrittelyn, joille ehdotamme patentoitavuutta. Emma ehdota samanlaista ohjelmistojen patentoitavuutta kuin Yhdysvalloissa. Tätä on syytä korostaa. Jos tämän näkökohdan selkeyttämiseksi tarvitaan tarkistuksia, olkoon niin, vaikkei nykyinenkään sanamuoto ole huono. Ohjelmistojen suojelua varten ovat olemassa tekijänoikeudet.

Toinen keskeinen näkökohta on kysymys yhteentoimivuudesta. Jäsen McCarthyn tarkistukset ansaitsevat tältä osin tukemme. Meidän on varmistettava, ettei markkinoilta viedä välineitä ja useiden käyttäjien tarvitsemia verkkoja, joita innovaatiotoiminta edellyttää. Erityisesti tämä koskee avointa lähdekoodia ja sen kannattajia, jotka ovat menestyneet viime vuosina erittäin hyvin.

Lopuksi totean, että ihmiset ovat omaksumassa nyt erittäin pessimistisen kannan, ja asiaa harkittuaan he luultavasti torjuvat koko ehdotuksen huomenna. Tämä kielii toimielinten vakavasta epäonnistumisesta niiden pyrkiessä saavuttamaan yhteisymmärryksen ja sopimuksen tästä aiheesta, jonka merkitys on hyvin suuri koko Euroopan taloudelle.

 
  
MPphoto
 
 

  Barbara Kudrycka (PPE-DE). (PL) Arvoisa puhemies, tietokoneohjelmien oikeudellinen asema on määritetty selvästi jo kauan sitten. Ohjelmistot on suojattu tekijänoikeuksin, ja Euroopan patenttisopimuksen mukaan tietokoneohjelmat eivät ole patentoitavissa. Sekä oikeusalan oppineet että tietotekniikka-alan ammattilaiset vastustavat tilanteen muuttamista millään tavoin. Neuvoston direktiivin ainoana tarkoituksena on lujittaa Euroopan patenttiviraston käytäntöjä, jotka ovat sekä virheellisiä että vaarallisia.

Puhun professori Buzekin ja omasta puolestani ja haluaisin pyytää parlamenttia joko äänestämään paketin kaikkien 21 tarkistuksen puolesta, jolloin palautettaisiin se tarkoitus, joka direktiivillä oli ensimmäisen käsittelyn jälkeen, tai torjumaan direktiivin kokonaisuudessaan. Kuten Saksan parlamentti totesi 17. helmikuuta 2005 antamassaan päätöslauselmassa, patenttien arvon heikentyminen tuo mukanaan sen vaaran, että yleinen mielipide patentointijärjestelmän tehokkuudesta innovaatio- ja kehittämisvälineenä muuttuu. Tämän takia parlamentin velvollisuutena on painaa jarrua.

Ei ole mitään tarvetta laajentaa patenttioikeuden soveltamisalaa tietokoneohjelmiin. Tärkein patenttilainsäädäntöä puoltava tekijä oli halu suojella investointeja. Konkreettiset innovaatiot edellyttävät pitkähköä testaamista ja pääomainvestointeja, ennen kuin niistä saadaan minkäänlaista voittoa. Tietotekniikkaan tehtävät investoinnit ovat kuitenkin yleensä pieniä, toisinaan tuskin havaittavia. Siksi ei ole mitään tarvetta parantaa niiden oikeudellista suojaa.

Väitteessä, jonka mukaan Euroopan patenttiviraston tulkinnan mukaiset ohjelmistopatentit merkitsevät mahdollisuutta, ei ole minkäänlaista perää. Patentteihin sisältyy myös riskejä, ja siksi niitä on käytettävä varoen. Patenteista kerrotaan monenlaisia myyttejä ja puolitotuuksia, ja mainitsen niistä muutaman esimerkin. On myytti, että talous hyötyy aina patenttioikeuksien myöntämisestä. Taloudellista innovaatiota arvioidaan usein patenttien määrän mukaan, mutta ne voivat haitata investointeja rajoittamalla kilpailua. On suuri joukko johtavia tietotekniikkayrityksiä, jotka eivät ole koskaan hakeneet patenttia, ja käytännössä yksikään tietotekniikka-asiantuntija ei ole kiinnostunut patenttikuvauksista. Kukaan ei ole onnistunut todistamaan, että patenttien yleistymisen ja talouden kasvun välillä olisi jokin yhteys.

Eräs toinen myytti on se, että ohjelmistopatenteilla autetaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sillä niiden ansiosta nämä yritykset saisivat yksinoikeudet innovatiivisiin ideoihinsa. Patentit voivat kuitenkin toimia yhtä hyvin esteinä kuin suojana. Pienten yritysten on hyvin vaikeaa saada suojaa, sillä patentin voimaansaattamisen kustannukset on hyvin suuret, toisinaan jopa satakertaiset verrattuna patentin saamiseen liittyviin kustannuksiin. Lisäksi pitkähköt tutkimukset ovat välttämättömiä sen toteamiseksi, onko joku muu jo varannut nimiinsä tietyn keksinnön. Tietotekniikka-alalla, jossa pienten muutosten tekeminen on erityisen helppoa, ohjelmien patentointi merkitsisi miinakentän rakentamista.

 
  
MPphoto
 
 

  Tadeusz Zwiefka (PPE-DE). (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, lainsäädäntömenettelyssä EU:n toimielinten perusvelvollisuutena on antaa moitteetonta, helposti ymmärrettävää ja tehokasta lainsäädäntöä. Minun ei tarvinne muistuttaa parlamenttia niistä lukuisista kerroista, jolloin olemme kuulleet komission puheenjohtajan ja eri puheenjohtajavaltioiden edustajien vakuuttelevan, että näin tapahtuu ja että parlamentti on epäilemättä tärkeä osa tätä menettelyä.

Tämänpäiväinen keskustelu on päätös direktiiviin liittyville toimillemme. Se on valitettavasti esimerkki täysin erilaisesta lähestymistavasta. Sekä komissio että neuvosto uskovat, että ainoastaan niiden luonnokset ovat jonkin arvoisia, ja ne ovat molemmat torjuneet parlamentin jäsenten ehdotukset. Haluaisin uskoa, että asiat muuttuvat tällä kertaa, ja että miljoonien EU:n kansalaisten ja pienten ja keskisuurten yrittäjien edut asetetaan etusijalle. Nämä työllistävät 90 prosenttia työntekijöistä, emmekä saa missään nimessä unohtaa tätä asiaa. Tästä syystä emme voi keskittyä yksinomaan suurten ja vauraiden yritysten etuihin.

Kaikkein eniten epäilyttää se, ettei keksinnön, toisin sanoen patentoitavan teknisen ratkaisun, ja tietokoneohjelman tai algoritmin, esimerkiksi laskentamenetelmän, matemaattisen käsitteen tai taloudellisten toimintojen toteuttamismenetelmän, välillä ole tehty selvää eroa etenkään vähittäiskaupan alalla. Tämän valossa tällaisen yhdenmukaistamisen tuoma etu on vähintäänkin hyvin arveluttavaa. On valitettavaa, että lauseke, jolla estetään tietokoneohjelmien patentointi, on itsessään pelkkä illuusio samaan tapaan kuin Euroopan patenttiviraston nykyiset käytännöt. Samalla komission jäsen kertoi meille tämänpäiväisen keskustelun alussa esittämässään puheessa, ettei direktiivi toisi mitään muutoksia Euroopan patenttiviraston käytäntöihin, mikä on hälyttävä lausunto.

Ei ole epäilystäkään siitä, että patenttilainsäädäntöä on yhdenmukaistettava pikaisesti, muun muassa tietokoneella tehtyjen keksintöjen osalta. Tällaisen lainsäädännön eräs olennainen edellytys on kuitenkin se, että se on hyvää ja moitteetonta jokaisen kannalta.

Ilman jäsen Rocardin ja Buzekin tarkistuksia direktiivillä lujitetaan kohtuuttoman vapaata lähestymistapaa perusnäkökohtiin, joihin keksinnön käsitteen määritelmä ja tämän lähestymistavan hyväksyminen perustuu. Kehotan siksi parlamenttia äänestämään jäsen Buzekin ja Rocardin esittämien tarkistusten puolesta.

 
  
MPphoto
 
 

  Othmar Karas (PPE-DE). (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, saako kukaan tämän kaksituntisen keskustelun perusteella sen käsityksen, että meillä olisi yhteinen kanta, josta on jotain hyötyä ja jonka voimme hyväksyä? Saako kukaan tästä keskustelusta sen käsityksen, että tästä eripuraisesta aiheesta on keskusteltu riittävästi ja että nyt on tullut aika äänestää siitä, jotta voimme saada kyllä-äänten tai lukuisten tarkistusten edellyttämän välttämättömän määräenemmistön? En usko sitä, ja sille on olemassa syy.

Ensimmäinen käsittely järjestettiin 24. syyskuuta 2004, mutta neuvosto jätti sen kokonaan huomiotta poliittisessa sopimuksessaan. Jäsen Kauppi totesi neuvoston päätöslauselmasta, että "näytti siltä, kuin neuvosto olisi halunnut jättää huomiotta Euroopan unionin valittujen lainsäätäjien tahdon". Neuvosto on itse epävarma. Puolan pyynnöstä äänestys jätettiin pois asialistalta 21. joulukuuta. Saksan, Espanjan ja Alankomaiden parlamentit ovat ilmoittaneet vastustavansa ehdotettua direktiiviä. Äänestystä on siirretty yhä pidemmälle ja pidemmälle.

Euroopan parlamentti pyysi komissiota laatimaan uuden ehdotuksen ensimmäiseen käsittelyyn. Oikeudellisten asioiden valiokunnassa, puhemieskokouksessa ja täysistunnossa hyväksyttiin tätä koskevat päätöslauselmat.

Mikä olikaan neuvoston vastaus? Se määräsi, ettei keskustelua järjestetä ja ilmoitti, että se on ehdottoman tärkeää. Poliittinen sopimus hyväksyttiin yksinkertaisesti, vaikka se oli ristiriitainen ja vaikka Nizzan sopimus oli voimassa. Tämä on johtanut tyytymättömyyteen ja 178 tarkistukseen, jotka ovat parlamentin pöydällä.

Tämä yhteinen kanta sisältää asioita, jotka voisin luetella kohta kohdalta ja jotka mainitaan tarkistuksissa, ja minun näkemykseni niistä on, ettei niillä paranneta oikeusvarmuutta tai edistetä innovaatioita vaan niillä pelotellaan pieniä yrityksiä. Toimisimme siten oikein, jos hylkäisimme yhteisen kannan ja tekisimme kaikkemme yhteisön patenttilainsäädännön yhdenmukaistamiseksi sen asemesta, että annamme asetuksia ja yritämme selviytyä asetuksilla, joita kyseinen teollisuudenala vastustaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Romana Jordan Cizelj (PPE-DE). (SL) On kulunut vuosi siitä, kun minusta tuli Euroopan parlamentin jäsen. Ohjelmistojen avulla tehtyjen keksintöjen patentoitavuutta koskeva kysymys on eräs tärkeimmistä aiheista, joista olemme keskustelleet tänä aikana.

Minun kotimaassani Sloveniassa, samoin kuin muissa Euroopan maissa, direktiivistä käytävään keskusteluun on osallistunut suuri joukko ihmisiä. Tässä mielessä ehdotettu direktiivi on jo johtanut myönteisiin tuloksiin, sillä lukuisat kansalaiset ovat osallistuneet välittömästi demokraattiseen prosessiin. He ovat ymmärtäneet, etteivät Euroopan unionin toimielimet olekaan niin etäisiä kuin joidenkin niiden toimien perusteella voisi luulla. Kansalaiset eivät kuitenkaan päätä parlamentissa, vaan me parlamentin jäsenet päätämme heidän puolestaan ja teemme päätökset heidän nimissään.

Mitä ajattelen, kun päätän, miten äänestää direktiivistä? Ajattelen sitä, että Euroopan unionissa meidän on seurattava Lissabonin strategian tavoitteita, jos haluamme vastata asianmukaisesti globalisoitumisen haasteisiin. Meidän on hyödynnettävä kilpailuetuamme maapallon muihin alueisiin nähden ja nojauduttava kehityksessä tietoon ja tutkimukseen ja sen toteuttamiseen. Voimme rohkaista ihmisiä osallistumaan näihin toimiin, jos muun muassa varmistamme, että teollis- ja tekijänoikeuksia suojellaan asianmukaisesti. Siksi meillä on oltava rohkeutta luoda asianmukainen ja yhtenäinen eurooppalainen lainsäädäntöjärjestelmä, jolla edistetään innovatiivisia toimia.

Uskon vakaasti, että nyt on aika hyväksyä ehdotettu direktiivi. Ohjelmien patentointiin itsessään liittyvien huolien poistamiseksi on oikein ja asianmukaista, että direktiivissä todetaan selvästi, ettei niihin pidä koskaan soveltaa patenttisuojaa vaan ne on suojattava tekijänoikeuksin.

Mielestäni peruskäsitteet olisi määriteltävä direktiivissä selkeämmin. Koska pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on suuri merkitys Euroopan unionissa, on yhtä tärkeää, että otamme kaikilta osin huomioon direktiivin vaikutukset niiden toimiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Malcolm Harbour (PPE-DE). (EN) Arvoisa puhemies, tämän mielenkiintoisen keskustelun lähestyessä loppuaan on aika palata siihen, mistä me todella puhumme, eli asian ytimeen. Kyse ei ole voimassa olevan patenttilainsäädännön laajentamisesta; emme ole ulottamassa sitä uusille aloille. Tavoitteena on selventää nykyistä tilannetta, sillä nykyistä patenttilainsäädäntöä sovelletaan epäjohdonmukaisesti. Monissa tapauksissa patentteja haluavat yritykset eivät ole tietoisia asemastaan. Ne voivat saada patentin yhdestä maasta mutteivät toisesta.

Samalla uskon, että me kaikki olemme yhtä mieltä siitä, ettemme halua ottaa käyttöön sentapaista patenttijärjestelmää, joka näyttää yleistyvän hyvin nopeasti Yhdysvalloissa ja muissa maissa, joissa patentoidaan keksintöjä, joita me kutsuisimme suhteellisen joutaviksi keksinnöiksi ja jotka kattavat liiketoiminnan menetelmät tai yksinkertaiset ohjelmistot, joihin olisi sovellettava tekijänoikeuksia.

Tärkein kysymys on kuitenkin seuraava: saavutetaanko tämä todellakin tarkastelemallamme ehdotuksella? Kuvitelkaa itsenne patenttikäsittelijäksi, jonka on päätettävä, myönnetäänkö patentti vai ei. Mielestäni tämä sanamuoto ja monet ehdotuksen sisältämät sanamuodot ovat paitsi monimutkaisia, vaikeita ja epämääräisiä myös täysin vääränsuuntaisia.

Osa ongelmasta – ja aistin sen yleisesti täällä käydyissä keskusteluissa – on se, että monet kollegat eivät hyväksy sitä tosiasiaa, että lähes kaikilla teknisen keksinnön aloilla hyödynnetään jonkinlaista digitaalista teknologiaa. Tietokoneavusteiset toimet ja tietokonevalvonta ovat jokseenkin vanhentuneita käsitteitä. Nykypäivän matkapuhelimessa on enemmän ohjelmointikapasiteettia kuin isoissa tietokoneissa oli kymmenen vuotta sitten. Ohjelmoinnissa käytetään käskyjä, ja on täysin järkevää, että yritykset, joilla on tällaisen ohjelmiston avulla toteutettuja teknisiä innovaatioita, voivat suojata ohjelmiston.

Mielestäni menemme väärään suuntaan: näin ei auteta pieniä yrityksiä, näin ei auteta suuria yrityksiä, näin ei auteta avoimen lähdekoodin ohjelmistoja yleistymään. Meidän on arvioitava, olemmeko epäonnistuneet täydellisesti tässä kysymyksessä ja onko sittenkin aika aloittaa alusta.

 
  
MPphoto
 
 

  Zuzana Roithová (PPE-DE). – (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan patenttisopimuksella suojellaan yleistä etua kieltämällä sellaisten keksintöjen patentointi, jotka eivät ole teknisiä ratkaisuja, ja etenkin tieteellisten teorioiden, taiteellisten luomusten, matemaattisten menetelmien, älyllistä toimintaa varten tarkoitettujen suunnitelmien tai sääntöjen sekä tietokoneohjelmien patentointi. Vaikka tekijänoikeuksilla on mahdollista estää tätä alaa koskevat väärinkäytökset, noin 20 yritystä on esittänyt yli 20 000 patenttihakemusta, jotka koskevat tietokoneohjelmia. Ne koskevat niin pesukoneiden kuin lääketieteellisten erikoislaitteidenkin kaltaisten laitteiden valvontaohjelmia mutta myös oikeita ohjelmistoja ja liiketoimintamenetelmiä, kuten ostoskorien käyttöä Internet-kaupan yhteydessä. On valitettavaa, että kansalliset patenttivirastot ja tuomioistuimet tekevät usein erilaisia päätöksiä, ja siksi Euroopan tasolla tarvitaan selviä sääntöjä.

Minun on valitettavasti sanottava, että odotamme edelleen ajan tasalla olevaa yleisdirektiiviä eurooppapatentista. Tämä vaikeuttaa entisestään tämänpäiväistä keskustelua, sillä se koskee erityistä direktiiviä, jossa ei tarkastella käsitteitä vaan jossa mennään teollis- ja tekijänoikeuksien kaupasta tehdyn sopimuksen (TRIPS-sopimuksen) soveltamisalaa pidemmälle. Se, että suuret yritykset kannattavat direktiiviä, on epäilemättä tärkeää, mutta monet osapuolet, kuten oikeusalan ja tietotekniikka-alan ammattilaiset, tiedeyhteisö, pienet yritykset ja Tšekin senaatti, ovat korostaneet, että direktiivi on monitulkintainen. Tällaiseen monitulkintaisuuteen sisältyy se vaara, että direktiivin säännöksiä voidaan tulkita väljästi, millä olisi vakavia seurauksia pienille ja keskisuurille yrityksille ja kuluttajille. Lisäksi neuvosto ei ole parlamentin pyynnöstä huolimatta tehnyt arviota siitä, mitä vaikutuksia direktiivillä on pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja uusiin jäsenvaltioihin.

Parlamentissa on muodostettu tilapäinen, puolueiden rajat ylittävä koalitio. Tavoitteemme on päästä kompromissisopimukseen yhteisistä tarkistuksista, sallia laiteohjelmistojen taikka teknisten laitteiden valvontaohjelmien patentointi vain sellaisissa tapauksissa, joissa ne ovat osa varsinaista keksintöä. Haluamme myös parantaa yhteentoimivuutta kuluttajien kannalta ja estää patenttien myöntämisen jokapäiväisiä keksintöjä varten. Yksi patentti maksaa loppujen lopuksi 30 000 euroa, ja hyväksymismenettely kestää keskimäärin neljä vuotta. Koska pienet ja keskisuuret yritykset ovat tietotekniikka-alan moottoreita ja koska niiden osuus liikevaihdosta on 70 prosenttia ja työpaikoista 80 prosenttia, nämä molemmat näkökohdat rajoittavat alan dynaamista kasvua. Ehdotamme siksi, että koneita koskevien patenttien ja puhtaasti ohjelmistoja koskevien patenttien välillä tehdään selkeämpi ero.

Lopuksi haluaisin pyytää kohteliaasti komissiota kertomaan selvästi, miten ajantasaisen eurooppapatentin valmisteluissa on edetty. Jollei direktiiviä tarkisteta asianmukaisesti, ryhmäni äänestää kokonaisuudessaan sitä vastaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Carl Schlyter (Verts/ALE). (SV) Arvoisa puhemies, tänään voimme päättää, haluammeko vanhentuneen patenttilainsäädännön, jolle on ominaista vanhentunut käsitys suurista yrityksistä ja kehittämisestä, vaiko nykyaikaisen, kapea-alaisen ja luovan kehittämisjärjestelmän ja nykyaikaisen lainsäädännön.

Kaikki sanovat, etteivät he halua ohjelmistopatentteja. Olemme nähneet, miten tuhoisia seurauksia niillä oli, kun ne otettiin käyttöön Yhdysvalloissa. Ainoa tapa osoittaa toiveemme tänään on äänestää niiden 21 kompromissitarkistuksen puolesta, jotka minä ja monet muut olemme allekirjoittaneet. Niiden ansiosta saamme järkevän ja tasapainoisen lainsäädännön, jolle on ominaista luovuus ja järkevät patenttisäädökset.

Äänestäminen ehdotusta vastaan osoittaisi, että olemme täysin isojen yritysten käsissä. Se johtaisi lainsäädäntöön, joka sallisi laitteiden käyttämiseen tarkoitettujen ohjelmien patentoinnin. Se tarkoittaisi patenttisuojan antamista laitekäsikirjoille. Tällainen maailma ei varmastikaan ole nykyaikainen.

 
  
MPphoto
 
 

  Joaquín Almunia, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, ne teistä, jotka ovat olleet välittömästi mukana tämän ehdotuksen laadinnassa, tietävät, että tarkastelemme hyvin monimutkaista alaa. Direktiiviä ei voida kääntää päälaelleen. Meidän on luotava asianmukainen tasapaino niin, että edistetään innovaatioita ja varmistetaan samalla, ettei kilpailua rajoiteta.

Kuten komission jäsen McCreevy totesi maaliskuussa 2005 antamassaan lausunnossa, pallo on nyt teillä. Mitä tahansa päätättekin, komissio ottaa sen huomioon ja kunnioittaa päätöstänne. Jos päätätte torjua yhteisen kannan, komissio ei esitä uutta ehdotusta. Teidän on muistettava myös se, että hylkäävä päätös olisi monien eurooppalaisten yritysten edun vastaista, ja se olisi vastoin yhteistä Lissabonin tavoitettamme, jonka mukaan Euroopan kilpailukykyä on parannettava.

Keskustelun aikana monet jäsenet ovat tuoneet esiin yhteentoimivuutta koskevan kysymyksen. Komissio säilyttääkin tämän kysymyksen osalta tietyn joustovaran. Jäsenvaltioiden lainsäädännössä säädetään jo nyt pakollisista lupajärjestelmistä. Se on asianmukainen ratkaisu, mikäli varmistetaan, että erilaisten ohjelmistokehitysmallien, toisin sanoen omistusoikeudella suojattujen tai avoimen lähdekoodin ohjelmistojen välillä ei esiinny syrjintää. Yrityksiä olisi kannustettava lupamenettelyyn vapaaehtoisesti. Jos oikeudenhaltijat käyttävät oikeuksiaan väärin määräämällä kohtuuttomia ehtoja, viranomaisten olisi puututtava asiaan sen varmistamiseksi, että sovellettavat ehdot ovat oikeudenmukaisia.

Rajoitettua yhteentoimivuutta koskeva poikkeus, jolla pyritään edistämään avoimia standardeja, voisi olla eräs järkevä lähestymistapa, mikäli kansainvälisiä velvoitteita noudatetaan.

Monet jäsenvaltiot ovat tuoneet esiin myös tekijänoikeuksia koskevan kysymyksen. Saanen selventää tätä korostamalla, että tekijänoikeudet ovat eri asia kuin patenttioikeudet. Tekijänoikeuksilla ja patenteilla suojataan uuden ja alkuperäisen tuotteen eri näkökohtia. Patenteilla ei näin ollen ole vaikutusta tekijänoikeuksien soveltamiseen.

Tekijänoikeuksilla suojellaan jonkin idean ilmaisemista, mutta ne eivät suojaa mitään keksintöä eikä tekijänoikeuksiensuojalla estetä ketään hyödyntämästä keksintöä ja esittämästä sitä eri tavalla.

Tarkasteltaessa pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja patenttijärjestelmän käytettävyyttä niiden kannalta haluan kiinnittää huomiota kahteen näkökohtaan. Ensinnäkin jäsenet muistanevat yhteisöpatenttia koskevat komission ehdotukset, joilla vähennettäisiin patenttisuojaan liittyviä kustannuksia kaikkialla Euroopan unionissa. Toiseksi olemme teettäneet toteutettavuustutkimuksen vakuutuksesta, joka kattaisi patenttiin liittyvien riitojen ratkaisujärjestelmän kustannukset. Tämä tutkimus on nyt edennyt toiseen vaiheeseen, ja konsultteja on pyydetty esittämään konkreettisia ehdotuksia.

Koska tekstiin on esitetty useita tarkistuksia, toimitamme sihteeristölle kirjallisen katsauksen niitä koskevasta komission kannasta, jotta se voidaan sisällyttää tätä keskustelua koskeviin sanatarkkoihin istuntoselostuksiin(1).

Lopuksi toivon, että äänestys johtaa myönteiseen tulokseen. Jos neuvoston kanssa tehtävä sopimus edellyttää kuitenkin lisätoimia, komissio on valmis auttamaan molempia lainsäädäntövallan käyttäjiä, jotta päästään rakentavaan tulokseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies . Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona klo 12.00.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Alyn Smith (Verts/ALE). (EN) Arvoisa puhemies, kuunneltuani huolellisesti tämänaamuisessa keskustelussa esitettyjä väitteitä, kehotan hartaasti parlamentin jäseniä kannattamaan 21:tä kompromissitarkistusta, joilla estettäisiin huomisessa äänestyksessä ohjelmistopatenttien käyttöönotto. Jollei näitä tarkistuksia hyväksytä, minä ja monet muut äänestämme tätä päätöslauselmaa vastaan.

Tämä lainsäädäntöehdotus on ohjelmistoalalla toimivien eurooppalaisten pienten ja keskisuurten yritysten etujen vastainen. Jos parlamentti hyväksyy huomenna tämän säädöksen, se haittaa innovaatiota ja elintärkeiden eurooppalaisten pk-yritysten toimintaa. Parlamentin on äänestettävä tätä säädöstä vastaan. Meillä ei ole varaa siihen, että elintärkeiden eurooppalaisten pk-yritysten toimintaa haitataan. Pk-yritykset ovat elintärkeitä uusien työpaikkojen luomiseksi Euroopassa. Tekijänoikeudet täyttävät oman tehtävänsä. Ohjelmistopatentit eivät ole oikea ratkaisu.

 
  
  

Liite – komission kanta

 
  
  

Rocardin mietintö (A6-0207/2005)

Komissio voi hyväksyä tarkistukset 1, 6, 7, 8, 9, 10, 11, 12 ja 13,

mikäli muutosta sovelletaan johdonmukaisesti tarkistukset 14, 40, 72, 93, 114, 135 ja 158

tarkistukset 15, 18, 21, 26–37, 43, 47, 58, 59, 60, 61, 63, 66, 75, 79, 90, 91, 92, 96, 100, 111, 112, 113, 117, 121, 132, 133, 134, 138, 142, 153, 154, 155, 161, 165, 176, 177 ja 178.

Komissio voi hyväksyä tyydyttävän ja tasapainoisen kokonaisratkaisun varmistamiseksi tarkistukset 5, 25, 48, 50, 67, 68, 80, 82, 101, 103, 122, 124, 143, 145, 166 ja 168.

Komissio voi hyväksyä tarkistukset 4, 16, 17, 19, 22, 23 (sijoitettu uudelleen tekstissä), 53, 85, 106, 127, 148 ja 171, jos ne muotoillaan tai laaditaan uudelleen.

Komissio ei voi hyväksyä tarkistuksia 2, 3, 20, 24, 38, 39, 41, 42, 44, 45, 46, 49, 51, 52, 54, 55, 56, 57, 62, 64, 65, 69, 70, 71, 73, 74, 76, 77, 78, 81, 83, 84, 86, 87, 88, 89, 94, 95, 97, 98, 99, 102, 104, 105, 107, 108, 109, 110, 115, 116, 118, 119, 120, 123, 125, 126, 128, 129, 130, 131, 136, 137, 139, 140, 141, 144, 146, 147, 149, 150, 151, 152, 156, 157, 159, 160, 162, 163, 164, 167, 169, 170, 172, 173, 174 ja 175.

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies ROTH-BEHRENDT

 
  

(1) Komission kanta parlamentin tarkistuksiin: ks. liite.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö