Puhemies.– Esityslistalla on seuraavana Bozkurtin laatima naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietintö (A6-0175/2005) naisten roolista Turkin yhteiskunnallisessa, taloudellisessa ja poliittisessa elämässä (2004/2215(INI)).
Emine Bozkurt (PSE), esittelijä. –(NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Turkin maaseudulla asui nainen, joka aiottiin naittaa vasten tahtoaan, mutta naisten oikeuksia puolustavat järjestöt kertoivat hänelle, että hänellä oli Turkin uuden lainsäädännön mukaan oikeus viedä asia tuomioistuimeen ja mitätöidä avioliitto. Kun hän kertoi vanhemmilleen aikovansa tehdä näin, he ymmärsivät, ettei naittamisessa olisi mitään järkeä, ja häät peruttiin. Tämä on vain yksi esimerkki siitä, miten naisten asema Turkissa paranee koko ajan.
Naisten roolia Turkin yhteiskunnallisessa, taloudellisessa ja poliittisessa elämässä käsittelevässä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnössä ylistetään Turkin uutta lainsäädäntöä. Turkki on tehnyt uudessa perustuslaissa, työlainsäädännössä ja rikoslainsäädännössä monia naisten oikeuksiin liittyviä parannuksia. Ne ovat nyt olemassa paperilla – seuraavaksi ne pitää toteuttaa käytännössä. Turkki on ottanut ensimmäiset askeleet, mutta matka on pitkä. Naisten oikeuksien kunnioittaminen on EU:n jäsenyyden ehdoton edellytys. Komissiota kehotetaan mietinnössä pitämään naisten oikeuksia keskeisenä aiheena Turkin kanssa käymissään keskusteluissa.
Komission jäsen Rehn kertoi eilen parlamentille, millaisen muodon Turkin kanssa käytävät neuvottelut saavat. Olen iloinen siitä, että hän mainitsi naisten oikeudet yhtenä painopisteenä ja että ne ovat keskeisenä aiheena myös Turkin edistymistä koskevassa vuosikertomuksessa. Lisäksi Turkin hallitus on ilmoittanut, että se aikoo suhtautua mietintöön hyvin vakavasti. Turkissa aiemmin käytyjen käsiteltävänä olevaa mietintöä koskevien keskustelujen seurauksena on esimerkiksi jo päätetty, että Turkin parlamenttiin perustetaan naisten oikeuksien valiokunta, ja hallitus on jo sitoutunut rakentamaan lisää turvakoteja väkivallan uhreiksi joutuneille naisille.
Valtaosa naisten oikeuksia puolustavista turkkilaisista järjestöistä yhtyy mietinnössäni esitettyihin havaintoihin. Myös täällä parlamentissa mietintö sai laajan tuen naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan äänestyksessä. Olen kiitollinen kaikille niille, jotka ovat osallistuneet mietinnön laatimiseen. Haluan erityisesti kiittää Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmää erinomaisesta yhteistyöstä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa.
Mietinnön saama laaja tuki ei tietenkään tarkoita, että olisimme kaikesta samaa mieltä. Haluan mainita erikseen muutaman näkökohdan, joilla voi olla merkitystä huomisessa äänestyksessä. Turkissa naiset osallistuvat politiikkaan vain hyvin vähän, ja yksi mahdollinen mietinnössä ehdotettu ratkaisu tähän on kiintiöjärjestelmä, jonka avulla naisten osallistumista poliittiseen elämään voitaisiin lisätä lyhyellä aikavälillä. Kiintiöitä ehdotetaan mahdolliseksi ratkaisuksi ongelmaan, mutta niitä ei voida pitää pakollisina, sillä Euroopan unioni ei tietenkään voi vaatia Turkilta mitään sellaista, mitä ei ole vielä yleisesti hyväksytty sen omissa jäsenvaltioissa.
Olen naisten oikeuksia puolustavien turkkilaisten järjestöjen kannalla ja pyydän tukeanne tässä asiassa. Voin yhtyä liberaalien jättämään asiaa koskevaan tarkistukseen, jos Turkin hallitusta vaaditaan tekemään selkoa vastuustaan asiassa. Kehotan teitä äänestämään ylihuomenna täysistunnossa esittämäni suullisen tarkistuksen puolesta. Siihen myös liberaalit voivat nähdäkseni yhtyä.
Toinen on huivikysymys. Turkissa kirkon ja valtion tiukka ero merkitsee sitä, että uskonnollisen vaatetuksen käyttäminen yliopistoissa tai julkisissa virastoissa on kielletty. Jos naiset eivät suostu riisumaan huivejaan, he eivät voi opiskella yliopistossa eikä työskennellä julkishallinnossa. Toistin mietinnössäni Eurlingsin mietinnössä esitetyn Turkin hallitukselle osoitetun vetoomuksen, että se varmistaisi, että kaikki tytöt ja naiset taustastaan riippumatta saisivat mahdollisuuden osallistua koulutukseen. Kannatan Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmää edustavan jäsen Szymánskin jättämää tarkistusta, jossa epäsuorasti vaaditaan huivikiellon poistamista. Kannatan sitä siksi, ettei Euroopan unionikaan ole sopinut huiveja koskevasta politiikastaan, vaikka olenkin tietoinen kielteisistä vaikutuksista, joita kiellolla voi olla. Emme voi vaatia Turkkia tekemään jotain sellaista, jota emme ole itsekään pystyneet ratkaisemaan. Lisäksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin teki hiljattain päätöksen, jonka mukaan Turkki ei tällä kiellolla riko naisten oikeuksia, sillä kukin valtio saa vapaasti valita oman suhtautumisensa uskonnollisiin symboleihin. Turkin pitäisikin löytää itse järkevä ratkaisu huivikysymykseen. Auttaisin mielelläni tällaisen ratkaisun löytämisessä esimerkiksi siten, että ongelmasta keskusteltaisiin ensin perinpohjaisesti EU:n ja Turkin parlamentaarisessa sekavaliokunnassa. Aiheesta on keskusteltava sekä Turkissa että Euroopassa. On sanomattakin selvää, ettemme me parlamentin jäsenet voi ratkaista tätä ongelmaa, mutta voimme tuoda oman panoksemme keskusteluun.
Haluan lopuksi kehottaa kaikkia äänestämään mietinnön puolesta tietenkin siksi, että se on oma mietintöni, mutta myös siksi, että olen nähnyt erityisen paljon vaivaa, jotta yhteistyö muiden puolueiden kanssa onnistuisi hyvin tämän mietinnön yhteydessä, koska mielestäni on tärkeää, että Turkki näkee naisten oikeuksien puolesta esitetyn vetoomuksen tulevan koko Euroopan parlamentilta. Kiitän teitä jo etukäteen avustanne ja tarkkaavaisuudestanne ja odotan kiinnostuneena puheenvuorojanne tässä keskustelussa.
Olli Rehn,komissio. (FI) Arvoisa puhemies, arvoisat jäsenet, olin täällä jo kaksi ja puoli tuntia sitten, ja on ikävää, että meillä on taas aika kohtuuton viive ennen kuin pääsimme aloittamaan tämän keskustelun, varsinkin näin tärkeässä asiassa. Pakko sanoa, että ei ole ihme, että Euroopan kilpailukyky on niin heikoissa kantimissa, kun niinkään yksinkertaisista säännöistä kuin aikataulusta ei pystytä pitämään kiinni. Toivon, että puhemiehistö voisi pohtia asiaa ja myös tehdä tälle jotain tulevaisuutta silmällä pitäen.
(EN) Meillä on nyt hyvä tilaisuus keskustella naisten oikeuksista Turkissa jäsen Bozkurtin erinomaisen mietinnön pohjalta tänä EU:n ja Turkin suhteiden kannalta erityisen tärkeänä ajankohtana.
Komissio toimitti viime viikolla jäsenvaltioille Turkkia koskevan neuvottelukehyksen, joka on tiukempi kuin yksikään komission aiemmin esittämä kehys. Siinä todetaan, että unioni odottaa Turkin jatkavan uudistusprosessia ja varmistavan, että se on päättänyt noudattaa täysimääräisesti oikeusvaltion periaatetta ja ihmisoikeuksia kaikilla elämänalueilla ja maan jokaisessa kolkassa.
Olen todennut, että Turkin kanssa käytävissä neuvotteluissa matka on vähintäänkin yhtä tärkeä kuin määränpää, mutta määränpää tarvitaan, jotta matkalla olisi tarkoitus. EU:n jäsenyys on nimenomaan se tulevaisuudenkuva, joka antaa Turkille tällaisen tavoitteen ja Euroopan unionille uskottavaa valtaa vaikuttaa esimerkiksi naisten oikeuksiin Turkissa.
Olkaamme rehellisiä. Mikään muu tavoite ei kannustaisi Turkkia yhtä lailla omaksumaan ja panemaan täytäntöön sukupuolten tasa-arvoon liittyviä eurooppalaisia arvoja kuin näkymä sen tulevasta unionin jäsenyydestä. Tämä on laajentumispolitiikkamme onnistumisen salaisuus, jota ei saa unohtaa.
Kiitän esittelijää hänen mietinnöstään. Se on hyvin pohjustettu ja kokonaisvaltainen mietintö, jossa käsitellään monia komission määräaikaiskertomuksissaan esiin tuomia ongelmia. Kaikkien suurten puolueiden pitäisi kannattaa mietinnössä esitettyjä suosituksia. Olen erityisen tyytyväinen siihen, että mietinnössä korostetaan naisten osallistumista työelämään, naisten osuuden lisäämistä päätöksentekoasemissa ja naisiin kohdistuvan perheväkivallan torjumista sekä erityisesti tarvetta perustaa lisää turvakoteja väkivallan uhreille.
Yhdyn esittelijän myönteiseen arvioon Turkin hallituksen toimista perustuslain ja lainsäädännön uudistamiseksi ja esimerkiksi naisten asemaa ja sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevien lisäysten tekemisestä rikoslakiin. Uutta rikoslakia on kritisoitu joiltakin osin, mutta kaiken kaikkiaan se on selkeästi myönteinen kehitysaskel, joka nykyaikaistaa rikosoikeudellista järjestelmää, sillä siihen sisältyy monia naisten asemaan liittyviä parannuksia.
Esitän tästä konkreettisia esimerkkejä. Rikoslain mukaan avioliitossa tapahtunut raiskaus määritellään rikokseksi, ei-neitsyiden ja naimattomien naisten syrjintä kielletään, sukupuolinen ahdistelu työpaikalla määritellään rikokseksi, patriarkaalinen perheenpään käsite kumotaan ja avioliiton ulkopuolella syntyneille lapsille annetaan yhtäläiset oikeudet. Uusi rikoslaki sisältää kaiken tämän. Nyt tarvitaan enää vain täytäntöönpanoa, täytäntöönpanoa ja täytäntöönpanoa.
Haluan lopuksi korostaa, että naisten oikeudet ovat yksi komission ensisijaisista aiheista Turkin kanssa käytävissä liittymisneuvotteluissa ja että arvioimme naisten oikeuksiin liittyvää tilannetta perusteellisesti seuraavassa määräaikaiskertomuksessamme, jonka komissio antaa ensi marraskuun 9. päivänä.
Doris Pack, PPE-DE-ryhmän puolesta. –(DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, luin viime viikolla eräästä suuresta saksalaisesta kuukausilehdestä loistavan raportin kolmesta turkkilaisesta liikenaisesta. Tänään käsiteltävänä olevasta mietinnöstä käy ilmi, miten suuri sukupuolten välinen kuilu Turkissa on.
Tärkein tehtävämme on edistää ihmisoikeuksien ja tässä tapauksessa erityisesti naisten oikeuksien hyväksyntää. Naisiin kohdistuva väkivalta ja perheväkivalta, niin kutsutut kunniamurhat, pakkoavioliitot, naisten korkea lukutaidottomuusaste – nämä kaikki asiat ovat hälyttäviä. Sadattuhannet tytöt eivät voi mennä kouluun joko siksi, että heidän vanhempansa ovat vanhoillisia, tai siksi, ettei tarvittavia palveluja ole saatavilla. Nämä ongelmat koskevat erityisesti kurdinaisia. Kuten komission jäsen totesi, lakeja kyllä hyväksytään, mutta meidän pitää vielä odottaa niiden täytäntöönpanoa. Toivon, että komissio vaatii tätä ponnekkaasti.
Kunniamurhat ja pakkoavioliitot ovat ongelmia, jotka koskevat kuitenkin erityisesti myös niitä turkkilaisia naisia, jotka ovat tulleet asumaan unionin alueelle. Niinpä ne koskevat myös meidän yhteiskuntaamme. Myös poliittisten puolueiden pitäisi ryhtyä tarvittaviin toimiin, jotta turkkilaisten naisten liian pieni edustus lainsäädäntöelimissä saataisiin korjattua, mutta Turkin pakottaminen kiintiöiden ja ehdokasluetteloon sijoittamiseen sovellettavan "vetoketjumallin" käyttöönottoon on lievästi sanottuna petkutusta, ellemme ensin yritä toteuttaa vastaavia asioita omissa maissamme.
Toivon, että meidän kaikkien hyväksymä päätöslauselma auttaa Turkin naisjärjestöjä puhumaan asioista niiden oikeilla nimillä maansa poliittisten edustajien kanssa. Muutoksia tarvitaan, sillä nämä rikkomukset ovat ihmisoikeusloukkauksia, ja niiden laittomaksi julistamisen pitäisi olla itsestään selvää Euroopan unionin jäsenyyden tavoittelusta riippumatta. Toivon, että tämä alkaa hitaasti mutta varmasti valjeta myös Turkin poliittisille päättäjille.
Lissy Gröner, PSE-ryhmän puolesta. –(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan ilmaista esittelijälle sosialidemokraattisen ryhmän onnittelut mietinnön johdosta. Mietintö on ajankohtainen ja erittäin perusteltu, ja olemme keskustelleet lukemattomia kertoja naisasioista vastaavan valiokunnan kanssa sekä Turkissa että Euroopan parlamentissa. Olemme keskustelleet kansalaisjärjestöjen, poliittisten päättäjien ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Keskustelujen ansiosta naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnassa on voitu käsitellä aihetta laaja-alaisesti, ja mietintö on saanut lähes kaikkien ryhmien tuen.
Mietinnöstä käy hyvin selvästi ilmi, että Turkissa on edistytty paljon Euroopan unionin säännöstön omaksumisessa. Uusi rikoslaki tuli voimaan 1. kesäkuuta. Se pitää tietysti vielä panna täytäntöön, eikä siihen liittyvää painostusta saa hellittää hetkeksikään, mutta Turkille on myös annettava aikaa sen toteuttamiseen. Avioliitossa tapahtuva raiskaus on vastedes rangaistava teko, ja kunniamurhat on määritelty kertakaikkisen häpeällisiksi ja rikollisiksi teoiksi, jollaisia ne todellisuudessa ovatkin.
Turkin on nyt otettava seuraava askel ja nimitettävä naisia poliittisiin virkoihin. Naisten neljän prosentin osuutta Turkin parlamentissa ei voida hyväksyä, ja yhden prosentin edustus kaupungin- ja kunnanvaltuustoissa on niin pieni, että se on käytännössä merkityksetön. Tässä asiassa Turkin naiset tarvitsevat apuamme, ja saadakseen parlamenttimme välittämään selkeän viestin naisjärjestöt ovat lähettäneet meille kiireellisen vetoomuksen, jossa ne pyytävät meitä tukemaan kiintiöitä ja parhaita käytäntöjä ja ennen kaikkea mainitsemaan ne päätöslauselmassa. Mielestäni meidän pitäisi tehdä niin. Meidän olisi myös yhä uudelleen tuomittava naisiin kohdistuva väkivalta ja otettava se käsiteltävien asioiden listalle. Neuvottelujen on määrä alkaa 3. lokakuuta, ja tällä mietinnöllä voi olla niissä tärkeä merkitys.
Anneli Jäätteenmäki, ALDE-ryhmän puolesta. –(FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, me neuvomme helposti unionin ulkopuolisia maita asioissa, joissa meillä itselläkin olisi vielä paljon tehtävää. Tässä naisten oikeuksia Turkissa käsittelevässä mietinnössä kiinnitetään huomiota siihen, että Turkissa parlamentin jäsenistä naisia on vain 4,4 prosenttia. Asia täytyy nostaa esille ja tavoitteena tulee olla muutos parempaan. Me emme voi kuitenkaan esittää pakollista kiintiöjärjestelmää, jolla pyrimme lisäämään naisten osallistumista Turkin politiikkaan, ellemme kehota myös omia jäsenvaltioitamme muuttamaan lainsäädäntöä aivan samalla tavalla. Turkilta ei pidä vaatia enempää kuin mitä itse olemme valmiita toteuttamaan. Tämän vuoksi liberaaliryhmä teki tarkistuksen 3.
Haluan kääntyä turkkilaisten kollegoiden puoleen: kannustakaa naisia osallistumaan enemmän mukaan politiikkaan, olkaa rohkeampia kuin useiden nykyisten unionin jäsenvaltioiden päämiehet! Esimerkiksi Ranskassa naisten osuus kansallisessa parlamentissa on noin 12 prosenttia ja Italiassa vielä vähemmän. En ole kuullut kummankaan maan päämiesten tai Euroopan unionin olevan huolissaan näiden maiden tilanteesta ja naisten vähäisestä osallistumisesta. Tekemistä siellä riittää. Me emme saa peittää omia ongelmiamme ja osoittaa syyttävällä sormella vain Turkkia. Naisten alhaiseen lukumäärään poliittisessa elämässä tulee puuttua niin Turkissa kuin unionissakin ja aivan unionin omissa valinnoissa.
Lopuksi haluan kiittää esittelijää, joka on tehnyt hienoa työtä. Samalla haluan kiittää myös komissaari Rehniä, joka on ansiokkaasti nostanut esille naisten oikeudet näissä jäsenyysneuvotteluissa.
Hiltrud Breyer, Verts/ALE-ryhmän puolesta. –(DE) Arvoisa puhemies, minäkin haluan Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmän puolesta kiittää esittelijää lämpimästi tästä mietinnöstä. Toivon, että huomenna välittyy selkeä viesti, eikä pelkästään parlamentiltamme. Toivoisin, että myös komissio asettaisi tasa-arvopolitiikan aiempaa näkyvämmälle sijalle, sillä se on mielestäni jäänyt tähän asti jokseenkin varjoon.
Meidän on tehtävä täysin selväksi, että emme ole tyytyväisiä vain paperilla tapahtuvaan edistykseen, vaan vaadimme naisten oikeuksien toteutumista käytännössä.
Olen tyytyväinen kiintiöiden asettamiseen. Meidän pitäisi mennä vielä pitemmälle ja vaatia samaa asiaa Euroopan unionissa. Poliittisen elämämme heikoista kantimista kertoo todellakin se, että naisten osuus kansallisissa lainsäädäntöelimissä on vain neljä prosenttia ja paikallisvaltuustoissa vain yksi prosentti. Tähän on puututtava kiireellisesti, eikä siihen auta mikään muu kuin kiintiöt.
Kun otetaan huomioon, että parlamentti ilmaisi jo 8. maaliskuuta antamassaan päätöslauselmassa vastustavansa yksiselitteisesti pakkoavioliittoja, pyydän teitä jälleen kannattamaan tarkistustamme, jossa vaadimme vastasyntyneiden rekisteröimistä välittömästi, jotta pakkoavioliiton laillistaminen käytännössä ei olisi mahdollista siten, että alaikäisten tyttöjen ilmoitetaan olevan täysi-ikäisiä.
Feleknas Uca, GUE/NGL-ryhmän puolesta. –(DE) Arvoisa puhemies, me Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmän / Pohjoismaiden vihreän vasemmiston jäsenet kannatamme jäsen Bozkurtin mietintöä ja äänestämme sen puolesta huomenna. Mietinnössä tehdään selväksi, että tehtävää on vielä paljon sekä yhteiskunnassa että talouden ja politiikan aloilla, vaikka naisten asema Turkissa onkin jo parantunut, mistä on osoituksena esimerkiksi kunniamurhiin ja avioliitossa tapahtuviin raiskauksiin sovellettava lainsäädäntö. Me GUE/NGL-ryhmässä pidämme tärkeänä, että Kaakkois-Turkin tilanteeseen löydetään poliittinen ratkaisu ja että kurdialueiden heikko asema saadaan korjattua. Meidän mielestämme on tärkeää, että kehityksessä jälkeen jääneiden maaseutualueiden naiset saavat uusia työ- ja koulutusmahdollisuuksia ja että tätä edistäviä hankkeita tuetaan. Tästä syystä yksi mietintöön esittämistäni lisäyksistä on lauseke, jossa Turkin hallitusta vaaditaan tekemään yhteistyötä näiden alueiden kaupunginjohtajien kanssa niillä asuvien naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia ja oikeuksia edistävien tarkoin suunnattujen ohjelmien laatimiseksi ja tukemiseksi. Naisten aseman parantuminen Turkissa on samalla myös suuri edistysaskel maan EU:hun liittymistä koskevissa neuvotteluissa.
Georgios Karatzaferis, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, pidän puheenvuoron maassani suurta myyntimenestystä saaneen "Women Today" -kirjan kirjoittajana ja kohdistan sanani kunnianarvoisille naispuolisille ystävilleni. Jos he tuntevat läheisyyttä Turkin naisia kohtaan ja ovat aidosti solidaarisia, heidän ei pitäisi äänestää mietinnön puolesta.
Mikä on todellinen tilanne? Sitä on kuvattu muutama kuukausi sitten julkaistussa artikkelissa: 14-vuotias tyttö joutui enonsa raiskaamaksi ja kertoi siitä perheelleen. Perheneuvosto kutsuttiin koolle, ja tyttö tapettiin. Murhaajat ovat vapaalla jalalla. Tämä on todellisuutta. Tämä on nykyinen tilanne.
Me emme voi kirjoitella mietintöjä Brysselistä käsin. Voimme laatia mietintöjä, jos menemme Diyarbakiriin ja näemme, miten naiset siellä elävät – vanhoillisissa oloissa. Naisiin kohdistuu hyvin voimakkaita ennakkoluuloja. Turkin koulutusjärjestelmä ruokkii niitä. Perheen patriarkaalinen rakenne määrää raiskaamaan ja hakkaamaan naisia.
Jos haluamme vihdoinkin osoittaa kunnioitusta kaikissa maailman kolkissa asuville naisille, emme voi äänestää tämän mietinnön puolesta. Turkin pääministeri Erdogan on työntänyt naisia taka-alalle kymmenen vuoden ajan. Kerran heillä oli naispääministeri, mutta nyt pääministerin vaimo kulkee hunnutettuna. Näin naisten asema on taantunut Turkissa.
Koenraad Dillen (NI).–(NL) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, moniavioisuus, pakkoavioliitot, lukutaidottomuus, kunniamurhat, perheväkivalta, syrjintä poliittisessa elämässä ja muita vastaavia esimerkkejä: käsiteltävänä oleva naisten roolia Turkissa koskeva mietintö on sisällöltään riittävän kattava ja hyvin perusteltu. Kuitenkin kuka tahansa, joka seuraa Turkin poliittista elämää lähietäisyydeltä, on jo pitkään tiennyt, että tämän ehdokasvaltion, niin kutsutun "maallisen mallivaltio Turkin" Michelin sanoja lainatakseni, ihmisoikeustilanne ja erityisesti naisten oikeuksia koskeva tilanne on erittäin huono islamilaisessa yhteiskunnassa.
Siitä huolimatta on hyödyllistä, että esittelijä muistuttaa meitä joistakin tosiasioista muutamaa kuukautta ennen liittymisneuvottelujen virallista alkamista. Tämä mietintö tulee täsmälleen oikeaan aikaan niille, jotka eivät oivaltaneet mitään siitä, miten Turkin poliisi hakkasi rauhallisesti käyttäytyneitä naispuolisia mielenosoittajia. Jos täällä esitettäisiin mietintöjä uskonnollisten vähemmistöjen asemasta, Kyproksen miehityksestä, armenialaisten oikeuksista sekä sananvapauden ja kokoontumisvapauden rajoituksista Turkissa, niitäkään ei otettaisi vastaan kovin suurella riemulla. Vähintään kerran viikossa riippumattomat lähteet raportoivat vakavista puutteista alalla, jota me juhlallisesti kutsumme "perusoikeuksiksi". Turkin tilanne ei ole parantunut millään alalla, ja tämä koko mietintö onkin täysin ristiriidassa niiden optimististen viestien kanssa, joita komission jäsen Verheugen ja puheenjohtaja Prodi välittivät viime vuonna, kun komissio täysin totuudenvastaisesti sai meidät vakuuttuneiksi siitä, että Turkissa on enää vain pieniä ihmisoikeusongelmia, vain siksi, että näyttäisimme Turkille vihreää valoa.
Kyse on tietenkin siitä, onko meillä poliittista rohkeutta tehdä ja viestittää Ankaralle ainoa ilmeisen selvä johtopäätös, joka on rehellisesti sanottuna se, että turkkilaisessa yhteiskunnassa on niin erilainen arvomaailma kuin meillä, ettei siitä voi tulla Euroopan unionin jäsentä kaavailtuun päivämäärään mennessä. Tämä on ainoa järkevä päätelmä, jonka voimme tehdä tämän mietinnön perusteella.
Edit Bauer (PPE-DE).–(HU) Naisten asema ei ole pelkästään Turkissa demokraattisen kehityksen mittapuu. Turkki on edistynyt asiassa valtavasti, ja tämä pitää paikkansa, vaikka tiedämmekin, että lainsäädännössä on edelleen oikeudellisia aukkoja. Kukaan ei kyseenalaista sitä tosiseikkaa, että perustuslain muutokset ja uusi rikoslaki ovat suuri edistysaskel paitsi naisten oikeuksissa myös yleismaailmallisissa ihmisoikeuksissa. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että lain soveltaminen ja näiden oikeuksien täytäntöön paneminen on hidasta ja epäyhtenäistä. Ongelma ei ole pelkästään siinä, että perinteitä ja tapoja on vaikeampi muuttaa kuin lakia. Turkin hallitukselta vaaditaan mietinnössä aiempaa johdonmukaisempia toimia tilanteen muuttamiseksi.
On hyvä asia, että yhtäläisten mahdollisuuksien luominen on perustuslain mukaan hallituksen vastuulla, mutta Turkilla ei näytä olevan mitään taustalla olevaa strategiaa siitä, miten hallitus aikoo saavuttaa tämän päämäärän. On hyvä, että miehet saavat lain mukaan pitää vain yhtä aviovaimoa, mutta käytännössä imaamit järjestävät edelleen hääseremonian toiselle ja kolmannellekin vaimolle. On hyvä, että noin 40 prosenttia yliopiston opettajista on naisia, mutta se ei vaikuta siihen tosiasiaan, että lähes neljännes naisista on lukutaidottomia. Aina kun hallitus sitoutuu johonkin tavoitteeseen, tulokset alkavat näkyä. Viime viikkoina toteutetun hallituksen kampanjan yhteydessä yli 20 000 aiemmin rekisteröimätöntä lasta rekisteröitiin virallisesti yhden päivän aikana. Käsiteltävänä olevan mietinnön tavoitteena on yhdessä ehdotettujen tarkistusten kanssa varmistaa, että käytännön edistysaskeleiden avulla voidaan kaventaa usein niin valtaisaa kuilua ihmisoikeustilannetta koskevan teorian ja käytännön välillä.
Zita Gurmai (PSE).–(EN) Arvoisa puhemies, näin yksityiskohtaisen turkkilaisten naisten todellista tilannetta koskevan mietinnön laatimiseen tarvittavien tietojen kerääminen on varmasti ollut hidas ja vaikea työ. Olemme saaneet kuulla lukemattomista naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä ongelmista, joista monia esiintyy kaikilla elämänalueilla Turkissa. Vaikka Turkki on alkanut vastata haasteisiin lainsäädännön tasolla, periaatteiden siirtäminen osaksi todellista jokapäiväistä elämää on vielä edessäpäin. Turkin, joka on hakenut EU:n jäsenyyttä ja pitää itseään potentiaalisena ehdokasvaltiona, pitäisi kunnioittaa perusihmisoikeuksia sekä noudattaa ihmisoikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa koskevaa yhteisön säännöstöä.
Turkin hallitus on osoittanut olevansa erittäin sitoutunut eurooppalaisiin periaatteisiin ja arvoihin laatimalla uuden rikoslain, jossa suojellaan naisten oikeuksia. Esitän onnitteluni tämän johdosta. Olisi hyvä muistuttaa, että olemme ehdottaneet vuoden 2006 nimittämistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseksi eurooppalaiseksi vuodeksi. Turkin pitäisi liittyä tähän mukaan sekä periaatteen tasolla että käytännössä konkreettisin ja näkyvin toimin paitsi toteuttamalla väkivallan vastaisia toimia myös edistämällä sukupuolten tasa-arvoa muilla aloilla.
Voimakas poliittinen tahto, joka johtaa sukupuolten tasa-arvoa edistävien toimintatapojen käyttöön ottamiseen, ei ole ainoa keino menestyä. Tavoitteisiin pääsemiseksi pitää voittaa myös monia muita esteitä, joita ovat perinteet, patriarkaalinen yhteiskuntarakenne, uskonnolliset näkökohdat, tavat, koulutus-, työ- ja perhearvot, standardit ja stereotyypit. Ne kaikki jarruttavat edistystä. Haaste on suuri, sillä rakenteet on luotu vuosisatojen kuluessa, ja uudistusten toteuttaminen kertaheitolla ei ole helppoa, mutta jos Turkki aikoo lähentyä Eurooppaa ja liittyä unioniin, sen pitäisi myös noudattaa eurooppalaisia arvoja.
Uskomme vakaasti, että Turkin hallitus ryhtyy toimiin suositustemme noudattamiseksi. On yhteisen etumme mukaista seurata saavutettua edistystä saadaksemme käsityksen todellisesta tilanteesta.
Cem Özdemir (Verts/ALE).–(DE) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää jäsen Bozkurtia lämpimästi erinomaisesta mietinnöstä, jonka hän on laatinut. Naisten yhtäläiset oikeudet Turkissa ovat kysymys, joka ei mielestäni pelkästään liity Turkin pyrkimyksiin päästä Euroopan unionin jäseneksi vaan on aivan keskeinen osa sitä.
Kasvatustieteilijänä ja sosiaalikasvattajana en haluaisi jättää mainitsematta myöskään myönteisiä seikkoja: kun turkkilainen sanomalehti Milliyet aloittaa kampanjansa, jonka iskulauseena on "Lähetä minut kouluun, isä!", kyseessä on toiminta, johon voimme yhtyä. Tämä on nähtävä osana kaavailtua EU:hun liittymistä. Sama pätee myös esimerkiksi turkkilaiseen mediakonserniin Doganiin, joka on ryhtynyt vastustamaan perheväkivaltaa. Myös tämä toiminta on tervetullutta.
Mielestäni Turkin pitää tulevien vuosien aikana myös päästä omassa yhteiskunnassaan uuteen yksimielisyyteen huivikysymyksestä. Ei voi olla oikein, että äitejä, jotka haluavat osallistua lastensa juhliin, ei päästetä yliopiston alueelle itäturkkilaisessa Erzurumin kaupungissa siksi, että he ovat pukeutuneet huiviin. Kannatan suoran huivikiellon toimeenpanoa, mutta en toisaalta myöskään halua kieroutunutta sekularismia, jossa äitejä estetään vierailemasta lastensa luona koulussa.
Jan Tadeusz Masiel (NI).–(PL) Arvoisa puhemies, mietintö, jota käsittelemme tänään, kertoo meille, että Turkki ei ole valmis liittymään Euroopan unioniin ja osallistumaan kristillisestä alkuperästä kumpuavaan arvojärjestelmään, eikä se myöskään halua olla valmis. Ehdotan, että Turkin kanssa käytäviä liittymisneuvotteluja, joiden on määrä alkaa kolmen kuukauden kuluttua, ei aloiteta, jo pelkästään siksi, ettei naisten oikeuksia kunnioiteta Turkissa. Tämä on vain yksi monista syistä, joista tärkein ovat kulttuurierot.
Ehdotan, että neuvottelut aloitetaan sitten, kun Turkki on alkanut muistuttaa Eurooppaa. Sitä tuskin koskaan tapahtuu. Meillä ei ole oikeutta vaatia, että Turkki hylkää oman kulttuurinsa ja arvojärjestelmänsä sekä oman uskontonsa, sillä uskonto muodostaa jokaisen kulttuurin juuret.
Syrjitäänkö naisia todella Turkissa? Syrjitäänkö heitä nyt enemmän kuin ennen? Ehkä Turkissa vain on erilaiset standardit ja kulttuurimallit, joita ei voida muuntaa eurooppalaiseksi käyttäytymismalliksi. Naisiin kohdistuvan väkivallan lisääntyminen voi jopa olla merkki perinteisen turkkilaisen yhteiskunnan pelosta ja vastahakoisuudesta Euroopan unioniin integroitumista kohtaan.
Turkkilaiset eivät pysty kunnioittamaan meitä eurooppalaisia, jotka on kasvatettu erilaisessa hengessä ja erilaisessa arvojärjestelmässä, jos he eivät voi kunnioittaa omia naisiaan ja kansallisia vähemmistöjään.
Katerina Bazeli (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, ihmisoikeuksien suojelussa tapahtunut parannus on yksi keskeisistä asioista, joiden perusteella tulevina vuosina arvioidaan Turkin edistymistä lähentymisessä kohti Eurooppaa. Tässä yhteydessä naisten aseman kohentuminen kaikilla aloilla Turkissa on elintärkeää, erityisesti kun muistetaan, että sukupuolten tasa-arvo ja ihmisoikeuksien, ennen kaikkea naisten oikeuksien, kunnioittaminen ovat nykyisin osa yhteisön säännöstöä. Euroopan unionin on tuettava Turkin ponnisteluja omaksua säännöstöä.
Joitakin asioita on kuitenkin otettava esille, kuten jäsen Bozkurt mietinnössään korostaa:
Ensinnäkin naisten oikeuksista vastaavan ministeriön pitää kehittää yhdennettyä politiikkaa, johon osoitetaan tarvittava rahoitus.
Vakava naisiin kohdistuvan väkivallan ongelma, olipa se sitten kunniamurhien tai perheväkivallan muodossa, on kitkettävä, ja sitä on torjuttava kaikkien hallituksen toimien avulla. Naisten osallistuminen Turkin poliittiseen elämään on vähimmäisvaatimus. Tilannetta on parannettava vahvistamalla kiintiöitä tai edistämällä naisten entistä aktiivisempaa osallistumista sekä demokraattisiin puolueisiin että hallitukseen.
Haluan lopuksi ilmaista tukeni jäsen Bozkurtin mietinnölle, jossa hän on todella pyrkinyt esittämään toteuttamiskelpoisia ja konkreettisia ehdotuksia, jotka auttavat Turkkia Euroopan unioniin liittymistä valmistelevassa prosessissa.
Olli Rehn,komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän jäseniä kommenteista, joissa esitettiin eräitä hyvin tärkeitä viestejä, jotka on syytä ottaa huomioon. Vastaan tässä vain muutamiin näkökohtiin, jotka useimmat puhujista ottivat esiin.
Ensinnäkin: täytäntöönpano on asian ydin, kuten esittelijä, jäsen Pack ja moni muukin totesi, aivan kuten ajattelutapojen muuttuminenkin. Lainsäädäntöön tehdyt muutokset ovat tärkeitä ja niiden täytäntöönpano olennaista, mutta ajattelutavan ja näkemysten muuttaminen on vähintäänkin yhtä tärkeää. Tästä syystä tuemme ja aiomme tukea vastaisuudessa vielä enemmän valistustoimia, joilla pyritään muuttamaan ajattelutapaa ja näkemyksiä, jotka koskevat naisten oikeuksien soveltamista käytännössä ja esimerkiksi turvamiesten yleistä suhtautumista ihmisoikeuksiin.
Tämä on tavoitteena myös kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelussa, jonka aloitimme viime viikolla ja joka täydentää neuvotteluja ja etenee varsinaisten neuvottelujen rinnalla. Tavoitteenamme on luoda pitkäaikaisia kumppanuuksia esimerkiksi Euroopan unionin ja Turkin naisjärjestöjen välille vastavuoroisen ymmärtämisen lisäämiseksi ja Turkin kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseksi, sillä se on yksi maan heikoista kohdista. Toiminta varmasti lisää naisten osallistumista ja edistää sukupuolten tasa-arvoon ja naisten oikeuksiin liittyviä eurooppalaisia arvoja.
Jäsen Jäätteenmäen ja esittelijän mainitsemien kiintiöiden osalta komissio yhtyy esittelijän näkemykseen, jonka mukaan emme voi vaatia Turkilta enempää kuin mihin olemme itse valmiita. Tilanne on se, että joillakin jäsenvaltioilla on kiintiöitä, toisilla ei. Muistutan, että parhaiten tuntemassani jäsenvaltiossa on jo jonkin aikaa sovellettu kiintiöitä, joilla edistetään naisten osallistumista julkiseen päätöksentekoon. Muistan, miten nuorena kansanedustajana vuonna 1991 yhdessä jäsen Jäätteenmäen kanssa äänestimme sukupuolten tasa-arvoon perustuvista kiintiöistä. Olin kerran osallistunut alle 35-vuotiaiden kansanedustajien tapaamiseen, jossa totesin, että kuuluin 12,5 prosentin vähemmistöön, sillä muut seitsemän alle 35-vuotiasta kansanedustajaa oli naisia. Äänestin luonnollisesti kiintiöiden puolesta, sillä niillä varmistetaan molempien sukupuolten yhtäläinen edustus tulevaisuudessa.
Lokakuun 3. päivänä aloitamme pitkän ja epäilemättä vaikean matkan. On tärkeää ymmärtää, että nimenomaan jäsenyyden näkymä kannustaa Turkkia parantamaan naisten oikeuksia koskevaa tilannetta. Se antaa myös voimakkaan sysäyksen aktivisteille ja kansalaisille, jotka ovat huolissaan ja haluavat edistää näitä tärkeitä eurooppalaisia arvoja.
Voin vakuuttaa teille, että komissio seuraa tilannetta objektiivisesti ja tarkasti liittymisneuvottelujen aikana. On erittäin hyvä ajatus laatia uusi mietintö joka vuosi ja seurata näin naisten oikeuksissa tapahtunutta edistystä Turkissa.