Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 5. heinäkuuta 2005 - Strasbourg

33. Alkuperäsäännöt etuuskohtelukauppaa koskevissa järjestelyissä

  Puhemies . Esityslistalla on seuraavana Barón Crespon laatima kansainvälisen kaupan valiokunnan suullinen kysymys komissiolle alkuperäsäännöistä etuuskohtelukauppaa koskevissa järjestelyissä (B6-0329/2005) (KOM(2005)0100 lopullinen).

  Enrique Barón Crespo (PSE), kansainvälisen kaupan valiokunnan suullisen kysymyksen laatija. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtajana haluan aloittaa toivottamalla tervetulleeksi komission jäsenen Kovácsin ja kertomalla hänelle, että olisimme iloisia, jos hän vierailisi kansainvälisen kaupan valiokunnassa käymässä ensimmäisen keskustelun asioista, joita käsittelemme yhdessä. Sanon tämän hänelle suoraan tässä erittäin kodikkaassa ilmapiirissä näin myöhään illalla.

Haluan ilmaista oman ja valiokuntani tyytyväisyyden siihen, että GSP-asetus hyväksyttiin huhtikuussa, vaikka on sääli, ettei sitä hyväksytty aikataulussa, jotta tsunamista kärsineet maat olisivat hyötyneet siitä. Alkuperäsääntöjen osalta totean, että vaikka onkin totta, ettei parlamentilla ole oikeutta osallistua päätöksentekomenettelyyn tullikoodeksin täytäntöönpanoa koskevan asetuksen osalta sen neuvoston vuonna 1999 tekemän päätöksen mukaisesti, jossa vahvistetaan menettelyt komissiolle myönnettyjen täytäntöönpanovaltuuksien harjoittamiselle, meillä on oikeus saada säännöllisesti tietoja komitologiamenettelyn keinoin täytäntöönpannuista menettelyistä.

Tämä tarkoittaisi sitä, että aivan kuten kauppapolitiikan pääosaston, jolta saamme säännöllisesti 133 komitean asiakirjoja, myös verotuksen ja tulliliiton pääosaston on toimitettava valiokunnillemme ehdotukset täytäntöönpanotoimenpiteiksi sekä äänestystulokset ja kokouspöytäkirjat.

Tämä on johdonmukaista meille työjärjestyksessä vahvistetun toimivallan kanssa. Toimivaltamme ei koske pelkästään kaupallisia asioita vaan myös talous- ja kauppasuhteita muiden maiden kanssa. Arvoisa komission jäsen, tästä syystä olemme innostuneita ja valmiita tutkimaan työohjelmaamme, jotta voisimme luoda kanssanne sellaiset mielekkäät suhteet, joihin liittyy vuoropuhelua, keskustelua ja valvontaa.

Ehdotetun uudistuksen osalta katsomme, että niiden kysymysten kirjo, jotka on otettu esiin yksinkertaistamista, joustavuutta ja valvontaa silmällä pitäen, on suuri. Kommentoin tätä asiaa erittäin lyhyesti.

Yksinkertaistamisen osalta katsomme, että viejille määrättyjä ehtoja koskevan pitkän luettelon poistaminen sekä alkuperätodistuksen voimassaolon pidentäminen ainoastaan lisäarvon perusteella ovat myönteisiä asioita. Tämän asian osalta haluaisimme mahdollisimman pian saada vaikutusten arviointia koskevat tutkimukset tai simulaatiot, jotka osoittavat taloudelliset vaikutukset, joita syntyy siitä, että kaupankäynnin ja järjestelmän piirissä olevien maiden lisäarvolle asetetaan kynnys.

Joustavuuden lisäämisen osalta katsomme, että alueellisen kumulaation salliminen samalla alueella sijaitseville maille edistäisi näiden maiden taloudellista yhdentymistä, mikä on johdonmukaista perusfilosofiamme kanssa ja saattaa myös vaikuttaa myönteisesti.

Lopuksi totean valvonnan osalta, että meidän on laadittava ehdotus uusien valvontajärjestelmien luomiseksi varmistaaksemme, ettei meillä olisi liikaa byrokraattisia ja hallinnollisia menettelyjä, jotka saattaisivat kannustaa luopumaan suosituimmuusjärjestelyjen käyttämisestä.

Nyt kun on käynnissä vilkas keskustelu vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisesta ja köyhyyden torjunnasta sekä täällä parlamentissa että YK:ssa, OECD:ssä ja G-8-maiden parissa, katsomme, että on sopivin aika alkuperäsääntöjen uudistukselle, joka avaisi markkinamme ja hyödyttäisi niitä maita, jotka sitä eniten tarvitsevat. Tämä on esitetyn kysymyksen tavoite, ja haluaisimme tietää komission kannan asiaan.

  László Kovács, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, 1. maaliskuuta 2005 annetussa tiedonannossa määritellään tulevaisuudessa sovellettavat alkuperäsääntöjen etuuskohtelukauppaa koskevat yleiset suuntaviivat. Kyseessä on kolmivaiheinen lähestymistapa, jota pitäisi pitää pakettina. Paketti sisältää ensinnäkin sääntöjen sisällön yksinkertaistamisen ja asianmukaisen lieventämisen, toiseksi paranneltuja menetelmiä niiden täytäntöönpanoa ja valvontaa varten sekä kolmanneksi turvallisen ympäristön lailliselle kaupalle erityisesti järjestelyjen toimintaan kohdennetun valvonnan avulla. Samalla kun suuntaviivoja pitäisi soveltaa asteittain kaikkiin järjestelyihin, niissä painotetaan ensisijaisesti kunkin GSP:n kehittämiseen tarkoitettuja järjestelyjä.

Komissio katsoo, että muodollista yksinkertaistamista voidaan saavuttaa korvaamalla nykyiset, lukuisat ja monimutkaiset säännöt, jotka koskevat sellaisten tuotteiden alkuperän määrittämistä, joita ei ole kokonaan valmistettu jossakin valtiossa, yksinkertaisella, lisäarvoon perustuvalla yleisellä menetelmällä. Tämä menetelmä antaa mahdollisuuden joustaa ja mukauttaa alkuperävaatimuksia haluttujen markkinoille pääsyä ja edunsaajamaiden kehitystä koskevien tulosten mukaiseksi, sillä tällä menetelmällä asetetaan lisäarvolle kynnys. Sitä sovellettaisiin sekä sen määrittelemiseen, mikä on riittävä menettely, kun tuotteen valmistuksessa on käytetty raaka-aineita, jotka eivät ole peräisin tuotteen valmistusmaasta tai kumulatiiviselta alueelta, että tuotteen alkuperän osoittamiseen, mutta kumulaation osalta käytetään eri kynnysarvoja.

Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni ja käsitellä toista kysymystänne. Kun otetaan huomioon alustavat huomioni, tarvetta sääntöjen lieventämiseen on käsiteltävä sen haluttua vaikutusta vasten, ei pelkästään GSP:n puitteissa tapahtuvan viennin kasvun perusteella vaan pääasiassa edunsaajamaiden nykykehityksen perusteella. Tässä yhteydessä kriteeri, joka on otettava huomioon kynnysarvon määrittelemiseksi, on uusien sääntöjen vaikutus kehitykseen.

Arvonlisämenetelmän soveltaminen on tästä syystä lähtökohta. Komissio on käynnistämässä tutkimuksia mitatakseen arvonlisämenetelmän vaikutuksia joihinkin tuotteisiin, jotka ovat kehitysmaiden keskeisiä kulutushyödykkeitä, kuten tekstiileihin sekä, maatalous- ja kalataloustuotteisiin – tähän saakka niiden alkuperän määrittely on perustunut niiden arvoon – ja jotka ovat Euroopan yhteisölle tariffien ja markkinoiden kannalta herkkiä tuotteita. Tutkimuksella helpotetaan kriteerien määrittämistä ja sen tarkistamista, onko arvonlisämenetelmä, joka sisältää asianmukaisen kynnysarvon sekä riittävälle valmistamisasteelle että kumulaatiolle, itse asiassa linjassa yksinkertaistamis- ja kehittämisystävällisyyttä koskevien periaatteiden kanssa. Jos tämä tutkimus osoittaa, ettei arvonlisämenettely antaisi toivottuja tuloksia joidenkin alojen osalta, komissio ottaa käyttöön toisen lähestymistavan, jotta nämä tavoitteet saavutettaisiin paremmin.

Viitaten ensimmäiseen kysymykseenne haluan todeta, että komissio on valmis selvittämään parlamentin edustajille asiaa yksityiskohtaisemmin. Tutkimuksen piiriin kuuluu kuitenkin sen selvittäminen, miten tuotteet ja maat valitaan simulaatiota varten, sekä jatkotoimien valitseminen tutkimustulosten arvioimiseksi.

Kynnysarvojen määrittely on osa yleisen tullietuusjärjestelmän alkuperäsääntöjen muuttamista koskevan komission asetuksen laatimis- ja hyväksymisprosessia. Parlamentti osallistuu tähän prosessiin komitologiamenettelyn mukaisesti. Kun komissio voi muodollisesti aloittaa asetusehdotuksen tutkimisen tullikoodeksikomitean kanssa, parlamentti saa kuitenkin tutustua ehdotukseen.

Kolmannen kysymyksenne osalta komissio on tarkasti harkinnut ajatusta, että yleisen tullietuusjärjestelmän piiriin kuuluvien maiden kesken sallitaan globaalikumulaatio. Tämä menisi paljon pidemmälle kuin alueiden välinen kumulaatio. Jotta alkuperäkumulaatiolla olisi todellisia vaikutuksia, sen avulla pitäisi olla lisämahdollisuus raaka-aineiden hankkimiseen sellaisista maista, jotka ovat todellisia kauppakumppaneita, ja niin, että rajoitukset olisivat pienempiä kuin silloin, kun materiaali hankitaan jostain muusta maasta.

Laajemmat mahdollisuudet hankkia raaka-aineita kaikista kehitysmaista johtaisivat koko kumulaatioajatuksen kieltämiseen ja siihen oletukseen, että valtaosa niistä tuotteista, jotka kehitysmaat ovat hankkineet EU:hun vietäviksi tarkoitettujen ja yleisen tullietuusjärjestelmän puitteissa valmistettavien tuotteiden valmistamiseen, on peräisin muista kehitysmaista. Tällainen globaalikumulaatio korvaisi itse asiassa normaalit alkuperävaatimukset. Eniten tästä tilanteesta hyötyisivät jälleen suurimmat viejämaat eivätkä köyhimmät ja helpommin haavoittuvat maat, joiden etuja asianmukaiset kynnysarvot palvelisivat paremmin.

Jotta kumulaatiolla ja sen helpottamisella olisi vaikutusta, niiden on kohdistuttava jatkossakin maaryhmiin, joilla on yhteiset ja tasapainoiset taloudelliset intressit. Kuten tiedonannossa korostetaan, tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että nykyisiä kumulaatioalueita laajennetaan ja nykyisiä ryhmiä, kuten ASEAN ja SAARC, sulautetaan. Tämän on kuitenkin vastattava näiden maaryhmien itse ilmaisemia tarpeita, ja tätä kehitystä on tuettava tarvittavilla hallinnollista yhteistyötä alkuperäasioissa käsittelevillä välineillä.

Komissio on jatkossakin parlamentin käytettävissä ja pitää sen perillä tässä tärkeässä asiakokonaisuudessa tapahtuvasta kehityksestä. Haluan sanoa kansainvälisen kaupan valiokunnan puheenjohtajalle: olen käytettävissänne ja valiokuntanne käytettävissä aina kun kutsutte minut osallistumaan menettelyihinne.

  Maria Martens, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, kun maaliskuussa puhuimme kaupankäynnissä kehitysmaille annettavia etuuksia koskevasta menettelystä, pyysimme komissiota tarkistamaan alkuperäsääntöjä tarkoituksenamme pääasiassa kannustaa järjestelmän nykyistä parempaan hyödyntämiseen, ja näin ollen olemme tyytyväisiä, että se on paraikaa tekemässä niin. Menettely käynnistyi maaliskuussa, ja voimme odottaa lopullisia ehdotuksia tänä syksynä. Minulla on kolme kysymystä tästä asiasta.

Ensimmäinen kysymys koskee kumulaatiota. Komissio on jo ilmoittanut, että se haluaisi edistää alueellista kumulaatiota, mitä pidän äärimmäisen tärkeänä, ja että se haluaisi kehittää edelleen alueidenvälistä tai mahdollisesti jopa maailmalaajuista kumulaatiota. Voiko komissio tässä vaiheessa kertoa asiasta lisää?

Toinen kysymykseni koskee yleisen tullietuusjärjestelmän hyödyntämistä. Eniten järjestelmästä hyötyy vain kourallinen valtioita, joihin kuuluu myös Kiina. Haasteenamme on sisällyttää järjestelmään mukautuksia sen varmistamiseksi, että ne valtiot, jotka eniten järjestelmää tarvitsevat, voivat nimenomaan itse hyötyä siitä. Miten komissio aikoo onnistua tässä? Harkitseeko komissio matalampaa alueellista kumulaatiota vähiten kehittyneille maille?

Lopetan puheenvuoroni sanomalla muutaman sanan väärinkäytösten ja petosten mahdollisuudesta, joka on todellinen ongelma. On toivottavaa, että mukautukset voidaan toteuttaa yksinkertaistamalla alkuperäkriteerejä ja hallinnollisia menettelyjä sekä joustavoimalla alueellista kumulaatiota koskevia ehtoja. Tässä asiassa on varauduttu riskianalyysiin. Haluaisin komission kertovan meille, onko tämä analyysi tehty ja voiko komission jäsen kommentoida sitä.

  Antolín Sánchez Presedo, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, yleistä tullietuusjärjestelmää käsittelevän mietinnön esittelijänä sekä alkuperäsääntöjä koskevan uudistuksen varjoesittelijänä haluaisin korostaa sen merkitystä, että unionin myöntämiä etuuksia sovelletaan tehokkaasti niin, että ne todella hyödyttävät etuuksien vastaanottajaa. Parlamentin keskeinen intressi on sen varmistaminen, että tämä tavoite saavutetaan, ja näin ollen samalla kun allekirjoitan tiedonannossanne esitetyt tavoitteet, haluan nostaa esiin joitakin asioita.

Yksinkertaistamisen osalta haluan ensinnäkin korostaa sitä, että vähiten kehittyneille maille on välttämätöntä suoda erityiskohtelu ja alemmat kynnysarvot sekä mahdollisuus näiden maiden eduksi tulkittavien vähimmäissääntöjen hyväksymiseen. Samalla arvonlisäkynnysten vahvistaminen ainoaksi kriteeriksi edellyttää sitä, että joihinkin vakuusongelmiin käydään käsiksi, koska tämä edellytys saattaa tulla kalliiksi vähiten kehittyneissä maissa toimiville yhtiöille, jotka tarvitsisivat monimutkaisia tilinpito- ja tilintarkastusjärjestelmiä. Jos me yhdistämme tämän kriteerin tuotannon nettokustannuksiin eri maissa suhteessa valuuttakursseihin, palkkoihin ja raaka-aineiden hintoihin, järjestelmästä saattaa tulla monimutkaisempi ja se saattaa johtaa syrjäytymiseen vähiten kehittyneissä maissa, joissa työvoima on halpaa.

Alkuperäsääntöjen joustavoimisen osalta haluan korostaa sitä, että niiden maiden, joihin sovelletaan samaa suosituimmuuskohtelua, vaikka ne kuuluisivat eri maantieteelliselle tai taloudelliselle alueelle, on voitava kumuloida keskenään. Mielestämme tämä voisi olla johdonmukainen sääntö ja samalla olisi mielestämme tarpeellista myöntää mahdollisuus kahdenväliseen kumulaatioon Euroopan unionin kanssa niin, että etuuksia voitaisiin soveltaa myös edunsaajamaissa viimeisteltyihin tuotteisiin, jotka sisältävät yhteisön alueelta peräisin olevia raaka-aineita.

Valvontatoimien osalta haluan korostaa sitä, että meille on toimitettava vaikutuksia koskevat tutkimukset ja simulaatiot, ja haluan pyytää teitä kuuntelemaan kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä ja varmistamaan järjestelmän valvonnan sekä pitämään parlamentin asianmukaisesti ajan tasalla.

  László Kovács, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, olen pannut merkille suuren mielenkiinnon, jota parlamentti on osoittanut komission käynnistämää alkuperäsääntöjen merkittävää tarkistamista kohtaan. Meillä on selvästi samat tavoitteet.

Vaikka yleisen tullietuusjärjestelmän alkuperäsäännöt ovat tärkeimpiä, myös komission tiedonannossa esitetyt suuntaviivat vaikuttavat muissa järjestelyissä vahvistettujen alkuperäsääntöjen tarkistamiseen, erityisesti EU:n ja AKT-maiden talouskumppanuussopimuksia koskevissa neuvotteluissa.

Haluan jälleen korostaa sitä, että vaikka parlamentin muodollinen osallistuminen perustuu alkuperäsääntöjen määrittämistä eri etuusjärjestelyissä koskevaan oikeuskehykseen, pidän erittäin tärkeänä, että valiokuntanne pidetään asioista täysin perillä ja että sillä on mahdollisuus ilmaista kantansa käyttöön otettavista maksuista, joilla on tarkoitus helpottaa markkinoillepääsyä ja nopeuttaa kehitystä.

Niiden tuotteiden osalta, joiden katsotaan olevan alueellisen kumulaation ansiosta riittävästi valmistettu jossain maassa, on aivan yhtä tärkeää määritellä, mistä alueen maasta tuote on peräisin. Se on keskeisen tärkeää, koska samalla alueella voi olla myös kehitysmaita, jotka kuuluvat erilaisten yleiseen tullietuusjärjestelmään kuuluvien etuusjärjestelyjen piiriin, ja tällaisten etuuksien suuntaamista toisaalle pitäisi välttää. Tästä syystä vahvistetaan kertymäkynnys sen määrittelemiseksi, onko jokin tuote peräisin tuotteen lopullisesta valmistusmaasta. Tämän kynnyksen pitäisi yhtäältä olla alempi kuin muualla kuin alkuperämaassa tehdyille tuotteille määrätty kynnys, jotta edistettäisiin tavaroiden hankkimista kumulaatioalueelta ja toisaalta samalla riittävän korkea etuuksien toisaalle suuntaamisen välttämiseksi. Kehitysmaiden on helpompi saavuttaa kynnys.

Alkuperäsääntöjen uudistaminen on erittäin tärkeää maailman köyhimpien ja haavoittuvaisimpien maiden kaupankäyntimahdollisuuksien parantamisen kannalta. Meidän on varmistettava, että pidämme lupauksemme. Mitä tulee joihinkin muihin esitetyn kysymyksen yksityiskohtiin, annamme niihin kirjallisen vastauksen.

  Puhemies . Keskustelu on päättynyt.