Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 6. heinäkuuta 2005 - Strasbourg

31. EU:n ja Sveitsin assosiaatiosopimukset: 1. Turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa olevan valtion ratkaiseminen, 2. Schengenin säännöstö

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Kirkhopen laatima kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietintö (A6-0201/2005) 1. ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välillä niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan jäsenvaltiossa tai Sveitsissä jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan yhteisön puolesta (13049/2004 KOM(2004) 0593 C6-0240/2004 2004/0200(CNS)) sekä

2. ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (13054/2004 KOM(2004) 0593 C6-0241/2004 2004/0199(CNS)).

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (DE) Arvoisa puhemies, olen erittäin tyytyväinen, että parlamentti tukee sopimuksen tekemistä Sveitsin osallistumisesta Schengenin ja Dublinin säännöstöön.

Tämä myönteinen asenne on sitäkin tärkeämpi nyt, kun Sveitsissä vaaditut sopimusten ratifiointia koskevat poliittiset menettelyt on saatu päätökseen. Menettelyn tärkein vaihe oli epäilemättä 5. kesäkuuta pidetty kansanäänestys.

Meidän kaikkien – eikä vähiten parlamentin – pitää hyödyntää Sveitsin suotuisa vastaus myönteisen asenteen edistämiseksi Euroopan hanketta kohtaan. Tähän kuuluu luonnollisesti se, että saatamme omat menettelymme loppuun mahdollisimman nopeasti.

Sopimukset allekirjoitettiin 26. lokakuuta 2004 Luxemburgissa, ja ne lupaavat hyvää EU:n ja Sveitsin välisten suhteiden kehittymisen kannalta.

Sveitsin liittyminen Schengenin sopimukseen tuo mukanaan monia etuja myös Euroopan kansalaisille, erityisesti niille useille tuhansille työmatkalaisille ja muille matkaajille, jotka joutuvat työn vuoksi tai muista syistä ylittämään rajan päivittäin. Kun sopimus pannaan täytäntöön, heidän elämänsä helpottuu huomattavasti.

Rikollisuuden torjumisessa tehtävän yhteistyön ja rajat ylittävän tietojen vaihdon ansioista Schengenin ja Dublinin sopimukset parantavat myös turvallisuutta.

Tämän vuoksi on tärkeää, että parlamentti tukee näiden sopimusten tekemistä. On kuitenkin valitettavaa, että komissiolla ja neuvostolla on eri näkemys kuin parlamentilla niiden tekemiseen sovellettavasta menettelystä.

Tarkasteltuaan uudelleen kantaansa komissio on tullut siihen tulokseen, että lienemme yksimielisiä yhdestä asiasta, nimittäin siitä, ettei kumpikaan sopimus ole Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa tarkoitettu assosiaatiosopimus, vaikka sana "assosiaatio" esiintyykin niiden otsikoissa.

Tästä huolimatta komissio on sitä mieltä, ettei näillä sopimuksilla perusteta mitään erityistä toimielinjärjestelmää yhteistyömenettelyjä varten. Pelkkä sekakomitean olemassaolo ei vielä riitä tähän.

Haluan erityisesti korostaa, että sekakomiteoiden ainoa tehtävä on ratkaista, jääkö sopimus voimaan siinä tapauksessa, jos Sveitsi laiminlyö sopimusvelvoitteidensa täyttämisen, etenkin Schengenin tai Dublinin säännöstön saattamisen osaksi kansallista oikeutta.

Täytyy myös mainita, että näillä sekakomiteoilla on huomattavasti suppeammat valtuudet kuin jo olemassa olevilla sekakomiteoilla, jotka on perustettu muilla Sveitsin kanssa tehdyillä kahdenvälisillä sopimuksilla.

Näistä syistä komissio katsoo, että juridisesti kumpaankaan sopimukseen ei vaadita parlamentin hyväksyntää.

Tämän vuoksi komissio ei näe syytä muuttaa päätösehdotustaan.

Kiitän tarkkaavaisuudestanne ja odotan kiinnostuneena keskustelua.

  Timothy Kirkhope (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, ei hyvä eikä huono, kuten sanotaan – komission jäsenen alustus oli osittain hyvä, mutta vain osittain. Minulle on ollut suuri kunnia saada hoitaa näitä asioita. Kunnioitukseni paitsi unionin toimielimiä myös Sveitsin toimielimiä ja kansalaisia kohtaan on suunnaton. Olen voinut viedä ehdotuksiani eteenpäin ainoastaan sen ansiosta, että Sveitsin kansalaiset ilmaisivat 5. kesäkuuta kansanäänestyksessä halukkuutensa lisätä yhteistyötä Sveitsin ja EU:n välillä.

Kuten komission jäsen jo korosti, nämä ovat hyviä ehdotuksia. Ne ovat etenkin Sveitsin kannalta radikaaleja, sillä vaikka Sveitsi säilyttääkin itsenäisyytensä, ihmisten liikkuminen sen rajojen yli helpottuu käytännössä, jos mietintö hyväksytään. Sveitsi valvoo jatkossakin tiukasti tavaroiden liikkumista, mutta ihmisten liikkuminen lisääntyy, lainvalvontaviranomaisten välinen yhteistyö paranee huomattavasti, ja Sveitsin Dublinin säännöstöön liittymisen ansiosta Sveitsi on mukana päättämässä, kuka on kulloinkin vastuussa hankalissa turvapaikkahakemusasioissa.

Tämä asteittainen kehitys on erittäin myönteistä ja tyydyttävää. Se voi hyvinkin olla alku monille muillekin sopimuksille, jotka perustuvat samankaltaiseen lähestymistapaan. Tämä lähestymistapa otettiin käyttöön aikaisemmin sekä Norjan että Islannin kanssa, ja nyt sitä sovelletaan Sveitsiin.

Kuten sanoin, kunnioitan suuresti Sveitsin kansalaisten 5. kesäkuuta tekemää päätöstä ja olen siitä syystä iloinen, että voin hoitaa tätä asiaa. En kuitenkaan ole täysin vakuuttunut, vaikka kuulinkin komission jäsenen selityksen sekakomiteoista ja siten oikeusperustasta.

En katso tätä asiaa niinkään lakimiehen näkökulmasta vaan saamamme oikeudellisen neuvonnan pohjalta, joka vaikuttaa olevan ristiriitaista. Minun saamani neuvonnan mukaan oikea menettely tässä olisi ollut hyväksyntä- eikä kuulemismenettely.

Tältä pohjalta aion jatkaa asian käsittelyä. Toivon edelleen, että voisimme päästä tässä kompromissiin, sillä kahden tekemäni tarkistuksen tarkoituksena oli varmistaa, että tämä on hyväksyntämenettely eikä kuulemismenettely. Tämä kiista ilmeisesti jatkuu. Olen pettynyt komission jäsenen puheen tätä koskevaan osaan, sillä hän antoi ymmärtää olevansa iloinen, että hän on saanut parempaa oikeudellista neuvontaa kuin minä. Otaksuisin, että kahdelta eri lakimieheltä ei saa aina samaa lainopillista neuvoa, aivan kuten kaksi ekonomistia on harvoin samaa mieltä talousasioista. Asia on kuitenkin mielestäni tärkeä, ei vain tässä yksittäisessä tapauksessa, vaan myös muiden asioiden ja sopimusten kannalta, jotka mahdollisesti toimitetaan tulevaisuudessa parlamentin harkittaviksi. Valiokuntamme on täysin varma tästä asiasta saatuaan oikeudellista neuvontaa, ja olen itsekin varsin vakuuttunut.

Sveitsin kansalaiset ovat hyvin kiinnostuneita keskustelujemme lopputuloksesta ja siitä, mitä minä teen täällä, enkä halua, että minun katsotaan jarruttavan asian etenemistä tai estävän sveitsiläisten tahdon. On kuitenkin kaikkien etujen mukaista, että teemme selväksi, että Euroopan parlamentti valvoo tarkasti oikeuttaan osallistua hyväksyntämenettelyihin niillä aloilla, joihin niitä sovelletaan. Tämä on meille erittäin tärkeää.

Toivon, että komission jäsen voisi harkita asiaa uudelleen. Neuvosto ei ole nyt läsnä, mutta sen mielipide oli samankaltainen kuin komission. Haluaisin, että asiaa tarkastellaan uudelleen, sillä näistä entistä vapaammista suhteista on hyötyä paitsi Sveitsin kansalaisille myös meille kaikille Euroopan unionissa, erityisesti sen toimielimille ja etenkin parlamentille.

  Karl von Wogau, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluaisin aloittaa ottamalla esiin joukon Schengenin sopimukseen liittyviä asioita, sillä muistan erittäin hyvin ajan, jolloin sopimus hyväksyttiin. Sitä ennen rajoilla oli kuitenkin tapahtunut jo paljon: tullitarkastukset oli poistettu, arvonlisäveroa ei kannettu ja eläinlääkinnälliset tarkastukset ja tilastojen tekeminen rajoilla oli lopetettu samoin kuin merkkituotteiden tarkastaminen. Samalla myös vientituet ja tuontimaksut poistettiin, joten rajat olivat todella auki. Viimeiseksi Schengenin sopimuksella poistettiin henkilöiden tarkastukset.

Sveitsin kohdalla asia on juuri päinvastoin. Kaikki luettelemani asiat pysyvät, ainoastaan henkilötarkastukset loppuvat. Mietinkin, ovatko sveitsiläiset naapurimme onnistuneet poimimaan – kuten olen täällä sanonut – erittäin kuivasta pullasta sen ainoan rusinan. Siltä minusta on vaikuttanut näissä neuvotteluissa, ja sen vaikutelman ovat saaneet myös äänestäjäni Ylä-Reinin alueella. He korostavat jatkuvasti sitä, millä tavalla Sveitsin tärkeäksi katsomat asiat hoidettiin. Eräitä vaikeita ongelmia, kuten Zürichin lentokentän koneiden aiheuttamaa meluongelmaa, ei kuitenkaan ole hoidettu, vaikka nämä ongelmat koskevat sekä Sveitsiä että Saksaa.

Toinen seikka, joka on yhtä tärkeä, koskee kyseisen rajaseudun maanviljelijöitä. Saksan maanviljelijät ovat vaikeuksissa, sillä Sveitsin maksamat tuet ovat huomattavasti suurempia, minkä vuoksi sveitsiläiset maanviljelijät pystyvät maksamaan kalliimpia vuokria. Nyt he saisivat vielä Euroopan unioninkin tukea. Tätä on mahdotonta ymmärtää. Jos näitä etuja ei voida ottaa asianmukaisesti huomioon, jokin on mennyt pieleen neuvotteluissa.

Meillä on erilaiset näkemykset oikeusperustasta. Me olemme sitä mieltä, että nämä sekavaliokunnat todella ovat toimielimen kaltaisia, minkä oikeudellisten asioiden valiokunta on myös vahvistanut. Näin ollen en usko, että Euroopan parlamentti voi antaa lopullista lausuntoa, joten meidän pitää jatkaa keskusteluja. Niinpä en usko, että Euroopan unioni voi tällä hetkellä ratifioida tätä sopimusta.

  Andreas Schwab (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan parlamentin jäsenenä, jonka vaalipiiri on aivan Sveitsin naapurissa, olen jäsen von Wogaun tavoin erityisen kiinnostunut hyvästä ja ennen kaikkea läheisestä yhteistyöstä Euroopan unionin ja Sveitsin välillä.

En puutu oikeusperustaan, josta voin vain olla esittelijä Kirkhopen kanssa samaa mieltä, mutta totean, että parlamentin jäsenet ovat saaneet sen vaikutelman, ettei jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin, jonka kanssa Sveitsi on neuvotellut, välinen yhteistyö ole ollut niin hyvää kuin vaalipiirimme äänestäjillä on oikeus odottaa. Tästä kaikesta huolimatta uskon, että kun otetaan huomioon, että henkilöiden vapaata liikkumista koskeva sopimus on liitettävä mukaan 25. syyskuuta, tämä sopimus merkitsee vaalipiirimme asukkaille kaiken kaikkiaan edistystä, koska Schengen ja Dublin tarkoittavat tiiviimpää ja siksi parempaa yhteistyötä henkilötarkastuksissa ja edistävät siten sisäistä turvallisuutta. Tästä eivät hyödy ainoastaan Sveitsin vaan myös Euroopan unionin kansalaiset.

Molempien osapuolten, sekä Euroopan unionin että Sveitsin, on hyödyttävä yhteistyöstä. Siksi olen samaa mieltä siitä, että Schengenin sopimuksen ja henkilöiden vapaasta liikkumisesta tehdyn sopimuksen pitää täydentää toisiaan kuin kolikon kaksi puolta. Etenkin kun otetaan huomioon jatkuvat rajoilla ilmenevät ongelmat, joista keskustelemme sveitsiläisten kollegojemme kanssa ensi viikolla Freiburgissa järjestettävässä SINEEA-valtuuskunnan (suhteista Sveitsiin, Islantiin ja Norjaan vastaava sekä Euroopan talousalueen (ETA) parlamentaarisessa sekavaliokunnassa toimiva valtuuskunta) kokouksessa, on aivan oikein, että komissio kertoo sveitsiläisille, että Schengenin sopimusta ei voi tarkastella erillään henkilöiden vapaasta liikkumisesta tehdystä sopimuksesta. Jos mahdollista, tätä ei pitäisi kuten jäsen von Wogau aivan oikein sanoi nähdä kehityskulun päätepisteenä vaan pikemminkin sellaisen kehityksen alkuna, jossa Sveitsi solmii uusia aiempaa tiiviimpiä yhteistyösuhteita Euroopan unioniin. Uskon tämän olevan Ylä-Reinin äänestäjien etujen mukaista ja katson siksi, että Kirkhopen mietintö on tukemisen arvoinen, ja vaikka ei ole minun tehtäväni ottaa kantaa esittelijä Kirkhopen esittämiin oikeusperustaa koskeviin seikkoihin, hän saa tukeni niissäkin.

  Carlos Coelho (PPE-DE). – (PT) Arvoisa puhemies, tästä keskustelusta voi helposti saada sen kuvan, että se kiinnostaa ainoastaan Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmää. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä se on kiinnostava koko Euroopan kannalta. Haluan aloittaa kehumalla esittelijä Kirkhopen pyrkimyksiä puolustaa parlamentin valtaoikeuksia. Haluan myös onnitella komissiota aloitteesta ja sanoa komission jäsenelle, että on erittäin tärkeää, että Sveitsistä voi tulla Islannin ja Norjan jälkeen kolmas EU:n ulkopuolinen valtio, joka osallistuu Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen sekä Dublin/Eurodac-järjestelmään.

Kuten esittelijä Kirkhope mainitsi, Sveitsin kansalaiset päättivät kansanäänestyksessä vahvistaa siteitä EU:hun liittymällä vapaan liikkumisen mahdollistavaan Schengenin alueeseen sekä hyväksymällä Dublinin sopimuksen, joka kattaa turvapaikkapolitiikan. Pidän myönteisenä, että Sveitsi osallistuu näihin järjestelmiin, jotka poistavat joitakin vapaan liikkuvuuden esteitä ja vahvistavat yhteistyötä, mikä on ratkaisevan tärkeää, kun ajatellaan Sveitsin maantieteellistä sijaintia. Sveitsillä on mahdollisuus voittaa poliittisesti, koska sen naapurialueet ovat vakaampia, sekä taloudellisesti, koska se pääsee hyötymään vapaan liikkuvuuden lisääntymisestä.

Niinpä Sveitsin on hyväksyttävä Schengenin säännöstö ja sovellettava sitä kokonaisuudessaan, vaikka kaikki EU:n jäsenvaltiot eivät tee näin, sillä poikkeukset ovat mahdollisia ainoastaan Schengenin säännöstön myöhemmässä kehityskulussa. Tämän edellytyksen on katsottu olevan tarpeellinen säästöjen verotusta koskevan sopimuksen tekemisen kannalta.

Mitä tulee toiseen sopimukseen, Sveitsin täytyy hyväksyä nykyinen ja tuleva Dublin/Eurodac-säännöstö, panna se täytäntöön ja soveltaa sitä ilman poikkeuksia. Haluan lopuksi korostaa, että nämä sopimukset merkitsevät Sveitsin ja EU:n välisen yhteistyön tervetullutta tiivistymistä. Tämä samalla osoittaa muille valtioille, että on mahdollista vahvistaa siteitä, yhdistää pyrkimyksiä ja toimia tiiviissä poliittisessa yhteistyössä EU:n kanssa liittymättä virallisesti Euroopan unioniin.

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (DE) Arvoisa puhemies, ehkäpä vastaan ensin yleisesti kysymyksiin, jotka esitettiin. Uskon, että olemme kaikki iloisia saatuamme nyt nämä sopimukset, joista toinen on jo hyväksytty kansanäänestyksessä, ja voidessamme siirtyä ratifiointivaiheeseen. Kuten jo todettiin, tämä on hyvin tärkeää paitsi siksi, että tämä voi toimia mallina muille valtioille, myös siksi, että tämä antaa Sveitsille mahdollisuuden tulla yhä lähemmäs Euroopan unionia.

Haluan ennen kaikkea palata vielä esillä olleeseen oikeudelliseen kysymykseen, kun se kerran mainittiin.

Sekä komission että neuvoston oikeudelliset yksiköt ovat antaneet lausuntonsa asiasta. Haluan nyt vielä vahvistaa kannan, vaikka esittelijä Kirkhope tekikin sen jo.

Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 300 artiklassa määritellään neljä tapausta, joissa kansainvälisen sopimuksen tekeminen vaatii Euroopan parlamentin hyväksyntää. Ensimmäinen niistä on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 310 artiklassa tarkoitettu assosiaatiosopimus. Toinen ovat sopimukset, joissa määrätään erityisistä toimielinjärjestelmistä järjestämällä yhteistyömenettelyjä. Kolmas tapaus ovat sopimukset, joilla on huomionarvoisia vaikutuksia yhteisön talousarvioon, ja neljäs sopimukset, jotka edellyttävät Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 251 tai 252 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen annetun säädöksen muuttamista.

Kaikissa muissa tapauksissa parlamentti voi antaa ainoastaan lausuntonsa. Komission oikeudellinen yksikkö katsoo, ettei tätä sopimusta voida pitää minään edellä mainituista sopimuksista ja että sillä perustettujen sekakomiteoiden toimivalta on rajallinen, etenkin kiistojen ratkaisussa.

Vaikka tietenkin kuuntelin mitä sanoitte, minun täytyy pitäytyä komission kannassa.

Haluan lyhyesti vastata jäsen von Wogaun esiin ottamiin asioihin, joihin myös jäsen Schwab viittasi. Olemme täysin tietoisia ongelmista ja seikoista, jotka he mainitsivat ja jotka liittyvät paikalliseen ja etenkin alueelliseen yhteistyöhön. Maanviljelyn ja lentomelun kaltaiset asiat ovat yleensä kahdenvälisiä, mutta tässä on nähdäkseni tietty yhteys. En voi juuri nyt esittää mitään ratkaisua, mutta olemme tietoisia näistä ongelmista, ja asian voi kenties vielä kerran ottaa esille Sveitsin kanssa käytävissä neuvotteluissa.

Arvoisa puhemies, minulla ei ole tällä hetkellä muuta lisättävää, ja pyydän, että parlamentti jatkaa asiaankuuluvia menettelyjä.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan torstaina klo 12.00.