Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 26. syyskuuta 2005 - Strasbourg

12. Minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana minuutin puheenvuorot poliittisesti tärkeistä asioista.

  Marianne Thyssen (PPE-DE). – (NL) Arvoisa puhemies, tänään vietetään Euroopan kielten päivää. Juhlistamme kulttuuriperintöömme kuuluvaa, yhteiskuntaamme rikastavaa kielellistä monimuotoisuutta. Opin jo nuorena tyttönä sananparren: "Jokaisen oppimasi kielen myötä kasvat ihmisenä". Sananparsi näkyy tunnettavan myös komission Internet-sivustolla, jolla on komission jäsenen Figel'in kannanotto. Tämän uskoisi kannustavan parlamenttiamme antamaan suurimman mahdollisen tuen hyville ohjelmille kieltenopetuksen järjestämiseksi mahdollisimman monille kansalaisille.

Silti meidän tulee täällä parlamentissa ymmärtää, että noudattamalla kielten monimuotoisuutta koskevia sisäisiä sääntöjä osoitamme kunnioittavamme jokaista ihmistä ja edistämme toimielimemme demokraattista toimintaa. Siksi on mielestäni tärkeää kiinnittää erityistä huomiota kahteen seikkaan, vaikka aikaa ei olekaan paljon.

Meidän on ensiksikin edelleen järjestettävä mahdollisimman tehokkaasti kaikille täällä parlamentissa työskenteleville – niin sen jäsenille kuin virkailijoillekin – mahdollisuus osallistua kieltenopetukseen. Toiseksi teidän on kannustettava virkailijoitamme noudattamaan vastakin sisäisiä kielisääntöjä niiden kirjaimen ja hengen mukaisesti. Emme missään tapauksessa saa livetä neuvoston esimerkin tapaan, kun otetaan huomioon... (Puhemies keskeytti puhujan.)

  Catherine Stihler (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, julkinen liikenne on tärkeää kaikille paikallisyhteisöille. Skotlannissa lautat ovat olennainen palvelu Euroopan unionin syrjäisimpiin ja haavoittuvimpiin kuuluvassa yhteisössä. CalMac-ammattiliittoja edustava valtuuskunta saapuu tällä viikolla vieraaksemme Euroopan parlamenttiin ja tapaa liikenneasioista vastaavan komission jäsenen keskiviikkona.

Nyt näitä lauttapalveluja ollaan kilpailuttamassa yhteisöissä, joissa ne ovat ainoa saaret mannermaahan yhdistävä liikennemuoto. Komission tuoreimmissa maaliikenteen julkisen palvelun velvoitetta koskevissa ehdotuksissa viranomaisille annetaan mahdollisuus hallinnoida kilpailuttamista joustavasti ja antaa tiettyjä palveluja suoraan omien toimijoidensa hoidettaviksi. Miksi näitä syrjäseutujen lauttoja kohdellaan toisin kuin junia, raitiovaunuja ja metroja? Skotlannin syrjäisillä saarialueilla ei ole junia, raitiovaunuja eikä metroja. Komission kanta vaikuttaa ristiriitaiselta, ja kehotankin komissiota selventämään kantaansa. Syrjäseutujen lauttapalvelut ovat niin tärkeitä, ettei niitä voida jättää huomiotta.

  Sophia in 't Veld (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan välittää teille huoleni siitä, että erään EU:n jäsenvaltion kansallisessa parlamentissa on jälleen pidetty järkyttävä homofobinen puheenvuoro. Kyse on tällä kertaa Latvian parlamentista, jossa käsitellään syrjinnän kieltävää Euroopan yhteisön lainsäädäntöä koskevan 13 artiklan täytäntöönpanoa sekä ehdotusta kieltää samaa sukupuolta olevien henkilöiden avioliitot perustuslaissa. Huomautan, ettei edes George Bush ole uskaltanut mennä näin pitkälle.

Haluan vedota Latvian parlamentin kollegoihin, jotta keskustelu käydään arvokkaasti, tuomitaan vihaa lietsovat puheet ja muistetaan, että Latvia on muiden jäsenvaltioiden tavoin allekirjoittanut perusoikeuskirjan. Se on niin ikään ratifioinut EU:n perustuslain, jossa kielletään seksuaalisen suuntautumiseen perustuva syrjintä.

  Mary Lou McDonald (GUE/NGL). – (EN) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kuten ehkä tiedättekin, Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA on tehnyt toisen aloitteen rauhan edistämiseksi Irlannissa. Tämänpäiväinen rohkea päätös luopua aseista valvotusti ja lopullisesti merkitsee suurta edistystä Irlannin rauhanprosessissa.

IRA:n tekemän päätöksen suunnatonta merkitystä ei pidä aliarvioida eikä vähätellä. Haluankin tässä yhteydessä kiittää IRA:ta riskien ottamisesta silloin, kun toiset vain pakoilevat vastuutaan.

Niin Yhdistyneen kuningaskunnan kuin Irlanninkin hallituksella on nyt valtava vastuu panna vihdoin täytäntöön pitkänperjantain sopimus kaikilta osiltaan eli tasa-arvon, ihmisoikeuksien, järjestyksenvalvonnan ja demilitarisoinnin osalta sekä pohjoisen edustuksen järjestämiseksi myös Oireachtasiin. Demokraattisen unionistipuolueen, jonka yksi jäsen on valittu tähän parlamenttiin, on sitouduttava uudelleen rauhanprosessiin. Sillä ei ole enää minkäänlaista tekosyytä olla käymättä...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Dariusz Maciej Grabowski (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, kun sopimus merenalaisen kaasuputken rakentamiseksi Itämeren poikki allekirjoitettiin, lehdistössä nähtiin kuvia, joissa Venäjän presidentti Putin syleilee lämpimästi Saksan liittokansleria Schröderiä. Tämän kiintymyksen ilmauksen taustalla on kaksi merkittävää uhkaa rauhalle ja maailmantalouden turvallisuudelle. Viittaan nyt kansainväliseen terrorismiin sekä energiantuotannon raaka-ainemarkkinoilla ilmenneeseen hintojen nousuun ja epävakauteen. Jokainen tietää, että tilanne edellyttää maailmanlaajuista yhteistyötä. Valitettavasti juuri silloin, kun Euroopan unionin pitäisi toimia esimerkkinä yhteisestä ajattelusta ja maiden välisestä solidaarisuudesta, liittokansleri Schröder ja presidentti Putin lähettävät maailmalle selkeän ilmaisun siitä, että heitä kiinnostaa vain Saksan ja Venäjän itsekkäiden etujen edistäminen. Maille, joiden merien talousalueen poikki kaasuputki vastaisuudessa kulkee, ei tiedotettu asiasta eikä niiden kantaa kysytty. Tämä kuvaa hyvin, missä arvossa kumpikin maa kansainvälistä merilainsäädäntöä pitää.

Olemme täysin vakuuttuneet siitä, että kaasuputken rakentamista koskeva sopimus on tarkoitettu heikentämään monien Euroopan unionin jäsenvaltioiden asemaa. Puola, Baltian maat sekä muut maat pakotetaan alistumaan järjestelmään, jossa Venäjä hallitsee niiden energiantoimituksia. Sopimuksessa viitataan myös selkeään assosiaatioon…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Ryszard Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan unionin ensimmäisen seitsenvuotisen talousarviokauden alkuun on 15 kuukautta. Unionissa päätetyistä säännöistä ja sopimuksista huolimatta meillä ei vieläkään ole talousarvioesitystä. Unioni ikään kuin ajelehtii budjettimeressä vailla peränpitäjää. Jokainen uusi kuukausi ilman talousarviota lisää tarpeetonta jännitettä ja levottomuutta ja herättää epäluottamusta vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välillä.

Koska unioni ei onnistu laatimaan talousarviota, se lähettää tuleville jäsenilleen ja ulkoisille kumppaneilleen vääränlaisen viestin. Se näyttäytyy heikkona, sillä ei ole tulevaisuuskuvaa eikä myöskään poliittista tahoa toimia solidaarisesti yhdessä tulevaisuuden rakentamiseksi. Šakkitermejä käyttääkseni tilanne ei muistuta šakkia vaan mattia: siinä on tehty matti koko ajatuksesta luoda todella yhdistynyt Eurooppa, joka ei jakaudu ensimmäisen ja toisen luokan Eurooppaan vaurauden tai historiallisen taustan mukaan.

Vetoan neuvostoon ja puheenjohtajavaltio Yhdistyneeseen kuningaskuntaan talousarvion valmistelun saattamiseksi päätökseen ensi tilassa.

  Zdzisław Zbigniew Podkański (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Puola on ollut Euroopan unionin jäsenenä jo toista vuotta, mutta puolalaisten maanviljelijöiden näkymät eivät ole parantuneet vaan heikentyvät jatkuvasti.

Puolalaiset marjanviljelijät tuottavat 50 prosenttia Euroopan sadosta, mutta silti he ovat konkurssin partaalla. Sama koskee puolalaisia perunankasvattajia, jotka ovat tämän viljelykasvin tärkeimpiä tuottajia unionissa, sekä viljan ja tekstiilikasvien kasvattajia. Ei kestä kauan, kun sianlihan, maidon ja sokerijuurikkaan tuottajat ovat samassa tilanteessa. Muistutan teitä vielä siitä, että Puola on Euroopan kolmanneksi suurin sokerijuurikkaan tuottaja. Tämän parlamentin jäsenet ymmärtävät toki tilanteen, mutta sama ei päde Euroopan komissioon, joka pyrkii jättämään parlamentin ja sen tekemät päätökset huomiotta. Näin kävi esimerkiksi tärkkelyksen tuotantoa koskevan mietinnön yhteydessä.

Sokerimarkkinoiden suunniteltu uudistus merkitsee yli 42 prosentin hinnanlaskua sokerijuurikkaan hintaan, mikä tekee tuotannosta kannattamatonta. Näyttääkin siltä, että Euroopan komissio kantaa enemmän huolta Kiinan tai Marokon marjantuottajista ja Brasilian sokerintuottajista kuin uusien jäsenvaltioiden maanviljelijöistä ja tuottajista. Herää kysymys, miksi Euroopan komissio ja komission jäsen harjoittavat politiikkaa, joka on vahingollista jäsenvaltioiden viljelijöille ja miksi Euroopan parlamentin tekemiä päätöksiä ei oteta huomioon.

  Antonio Masip Hidalgo (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, puhun italialaisen kollegani Pittellan ja portugalilaisen kollegani Madeiran puolesta ja pyydän neuvoston puheenjohtajaa sisällyttämään rahoitusnäkymiä koskeviin tuleviin ehdotuksiinsa komission ehdottaman tilastovaikutuksesta kärsivän alueen kriteerin. Näitä alueita on nimittäin tuettava ilman hävytöntä syrjintää, koska, kuten totesin täällä parlamentissa jo 9. maaliskuuta, kyse on arvokkuudesta, Euroopan unionin politiikan ymmärrettävyydestä, sen kehittämisestä tasa-arvoiseksi, tasapainoiseksi ja demokraattiseksi sekä uskolliseksi omille juurilleen ja kunnianhimoisille päämäärilleen.

  Marian Harkin (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, kiitos puheenvuorosta tänä Irlannin kannalta todella historiallisena päivänä. Viime heinäkuussa IRA kehotti osastojaan luopumaan aseista, ja tänään olemme saaneet vahvistuksen siitä, että nämä puheet on pantu täytäntöön. Vaikka siltoja onkin vielä paljon edessä, olemme mielestäni nyt ylittäneet Rubicon-joen.

Vaikeuksia tulee vastaan. Rauhanrikkureita on kummallakin puolella, ja he yrittävät suistaa prosessin raiteiltaan. Rauhan rakentajille on siis annettava valtaisa tuki – niille tavallisille ihmisille, jotka rakentavat päivä päivältä luottamusta ja pyrkivät kohti yhteistä tulevaisuutta. Tervehdimme kaikkia niitä, jotka kummallakin puolella – tai eivät kummallakaan – ovat auttaneet meidät tähän päivään. Haluan kiittää Euroopan parlamentissa Euroopan unionin myönteistä ja tukevaa roolia tässä prosessissa.

Lopuksi meidän on muistettava uhreja ja heidän perheitään, joiden elämä on revitty riekaleiksi. Heille tämä päivä koitti liian myöhään – meille muille tämä on toivottavasti uusi alku.

  Mirosław Mariusz Piotrowski (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, olemme äskettäin saaneet tietää, että Saksa ja Venäjä ovat allekirjoittaneet sopimuksen kaasuputken rakentamiseksi Pohjois-Eurooppaan Itämeren poikki. Sopimus on selvästi muutakin kuin merkittävä taloussopimus. Sillä on yhtä suuri poliittinen ulottuvuus. Puola ja Baltian maat on sivuutettu, mistä on suurta haittaa näiden maiden kansallisille eduille saman järjestelmän – Euroopan unionin – jäseninä. Unionin yhteinen talous- ja ulkopolitiikka on jälleen kerran osoittautunut kuplaksi. Monet kommentoijat ja poliitikot vertaavatkin äskettäin allekirjoitettua sopimusta vuoden 1939 Molotov–Ribbentrop-sopimukseen.

Kehotan Saksaa noudattamaan kaikkia jäsenvaltioita velvoittavia menettelyjä ja selventämään tilannetta. Lisäksi kehotan antamaan kyseiset tiedot Euroopan parlamentin käyttöön.

  Zbigniew Zaleski (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Eurooppa kykenee osoittamaan solidaarisuutta, kuten Portugalin traagisten tapahtumien yhteydessä nähtiin. Euroopan johtajat kykenevät käyttäytymään aika ajoin myös itsekkäästi. Näin tapahtui, kun presidentti Chirac, liittokansleri Schröder ja presidentti Putin tapasivat Kaliningradissa, joka on omituinen osa Venäjän aluetta. Schröder ja Putin toimivat sen jälkeenkin itsekkäästi allekirjoittaessaan sopimuksen kaasuputken rakentamisesta. Väitetään, että putken tarkoituksena on taata Saksan energiantoimitukset, mutta väitteessä on totta vain toinen puoli. Schröderin tarkoituksena on tukea Putinin "hajota ja hallitse" -politiikkaa, jonka tuloksena unioni heikentyy. Euroopan parlamentin olisi puolustettava Eurooppaa ja puhuttava tästä teosta sen oikealla nimellä.

Eurooppa tarvitsee päätöksiä, jotka ylittävät paikalliset edut. Se ei koskaan yhdenny, ellemme ala toteuttaa yhtenäistä politiikkaa. Se olisi kuin talon rakentaminen ilman laastia.

  Panagiotis Beglitis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, olemme saaneet viime päivinä erityisen huolestuttavia tietoja turkkilaisilta ihmisoikeuksien puolesta toimivilta kansalaisjärjestöiltä turkkilaisten toimittajien syytteeseen asettamisesta ja tuomitsemisesta.

Viittaan tässä sekä kirjailija Orhan Pamukin tapaukseen että toimittaja Emin Karacaan, jolle langetettiin viiden kuukauden vankilatuomio hiljattain tarkistetun rikoslain 301 artiklan 2 kohdan rikkomisesta. Viittaan myös muihin tapauksiin, joissa toimittajia syytetään saman lainkohdan perusteella.

Kehotankin näin ollen Euroopan parlamenttia ja ennen muuta sen puhemiestä tekemään välittömän aloitteen yhteyden ottamiseksi Turkin pääministeriin Erdoganiin ja Turkin kansalliskokouksen puhemieheen Arinciin ja vaatimaan syytteeseenpanon keskeyttämistä ja sananvapauden kunnioittamista. Lisäksi kehotan puheenjohtajavaltio Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja Euroopan komissiota...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Marios Matsakis (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, vaikka uskonkin vankasti yhteisen työkielen käyttöön viestinnässä, hyväksyn jokaisen Euroopan parlamentin jäsenen oikeuden kuulla ja puhua omaa kansallista kieltään ja kunnioitan tätä oikeutta. Sitä en kuitenkaan voi hyväksyä, että ainakin yhteen parlamentin valiokuntaan ei ole yli vuoden kuluttua kymmenen uuden jäsenvaltion liittymisestä järjestetty tulkkausta kaikille uusien jäsenvaltioiden kielille ja etteivät kyseisten maiden kollegat pysty osallistumaan näiden valiokuntien toimintaan omalla äidinkielellään. Kyseiset kollegat joutuvat epäoikeudenmukaisesti ja ilmiselvästi muita heikompaan asemaan. Tilannetta ei voida hyväksyä. Pyydän teitä vakuuttamaan parlamentille tänä kielellisen vapauden päivänä, että tämä valitettava tilanne korjataan mahdollisimman pian ja ettei se toistu kahden seuraavan uuden jäsenvaltion liittyessä EU:hun lähitulevaisuudessa.

  Kathy Sinnott (IND/DEM). – (EN) Arvoisa puhemies, neljännes Irlannin bruttokansantuotteesta koostuu rakentamisesta. Voidaan sanoa, että Irlanti on rakenteilla oleva maa. Monissa vaalipiirini kaupunkeja ympäröivissä kylissä taloja pystytetään ajattelematta kunnallistekniikkaa, riittävää vesihuoltoa tai viemäröintiä taikka sosiaalisten perusrakenteiden tärkeitä osia. Lapset käyvät koko oppivelvollisuusikänsä koulua parakeissa. Urheilukenttiä tai lastentarhoja ei useinkaan ole, kauppojakin vain vähän. Maaseutukylistä kehittyy nopeasti kaupunkien nukkumalähiöitä vailla yhteisön tunnetta. Onko tämä Euroopan unionin mielestä oikein? Onko tämä maaseudun kehityksen mukaista? Tarvitsen vastauksia Watergrass Hillin, Glenvillen ja muiden kaupunkien ihmisille – ihmisille, jotka painiskelevat elämässä eteenpäin uutuuttaan kiiltävissä sieluttomissa taloryppäissä.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluan tänään vietettävänä Euroopan kielten päivänä ilmaista huoleni Euroopan unionin muihin jäsenvaltioihin muuttaneiden ja asettautuneiden kansalaisten lasten äidinkielenopetuksen puutteista, joiden vuoksi kyseiset lapset unohtavat alkuperäisen kielensä ja samalla kulttuuri-identiteettinsä.

Kielellinen yhdenmukaistus, jolle lapset ja nuoret altistuvat perheen muuttaessa asuinmaata erityisesti silloin, kun lasten äidinkielen puhujia ei ole monta miljoonaa, ei edistä kielellisen monimuotoisuuden säilyttämistä, jota Euroopan unioni kuitenkin väittää tukevansa.

Kehotan komissiota seuraamaan uuden monikielisyysstrategian puitteissa siirtotyöläisten lasten koulutuksesta 25 päivänä heinäkuuta 1977 annetun direktiivin todellista soveltamista...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Alfredo Antoniozzi (PPE-DE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tänään vietetään tärkeää päivää: Euroopan kielten päivää. Tähän vuonna 2001 ensimmäistä kertaa vietettyyn tapahtumaan ottavat osaa Euroopan unioni ja ennen muuta Euroopan neuvosto, joka on suunnitellut tapahtumia eri puolille Eurooppaa.

Toivotamme tänään romanialaiset ja bulgarialaiset kollegamme tervetulleiksi. Heidän myötään bulgaria ja romania liittyvät yhteisömme kieliperheeseen 1. tammikuuta 2007, jolloin virallisten kielten määrä kasvaa 20:stä 22:een.

Meille eurooppalaisille kieli on yhtä kuin kulttuuri ja historia, joten kieleen liittyy laaja historiallinen ja kulttuurinen perintö. Eikö meidän Euroopan parlamenttina olisikin näin ollen aiheellista pyrkiä saamaan aikaan vihdoinkin rakentava uudistus yhteisön toimielinten kielijärjestelmässä? Olen tietysti iloinen uusien kielten käyttöönotosta ja erityisesti niistä, joista pian tulee osa päivittäistä työtämme. Toisaalta olen erittäin huolissani vallitsevasta kaaoksesta ja kirjallisten sääntöjen puutteesta, jotka Euroopan komissiokin on minulle vahvistanut.

  Magda Kósáné Kovács (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, eräs mies on kuollut. Monille hän oli tunnettu armottomana kostajana, vaikka hän halusi ainoastaan oikeutta, ei kostoa. Hänen innoituksenaan oli vakaa usko siihen, että jollei rikoksiin syyllistyneiden menneisyyteen puututa eikä näistä teoista koidu seurauksia, menneisyys palaa ja myrkyttää sekä nykyhetken että tulevan. Simon Wiesenthal on kuollut.

Hän oli inhimillinen ja erehtyi joskus. Hän ei kuitenkaan voinut hyväksyä sitä, että Eurooppa – uusi maailma, joka rakentaa yhteistä tulevaisuutta yhteisten arvojensa varaan – oli jo kerran ollut yhtynyt. Se oli yhtynyt vakuuttamaan yhden rodun ylemmyyttä, tuomitsemaan, erottelemaan ja vihaamaan. Yksi 96-vuotias mies on siirtynyt ajasta ikuisuuteen. Hänen henkinen perintönsä meille on tieto, että toisen ihmisen halveksunta ja ihmiselämän riistäminen eivät saa enää koskaan yhdistää Eurooppaa. Muistakaamme häntä, kun pyrimme varmistamaan, että uuden Euroopan yhtenäisyys perustuu tasa-arvoiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin. Hänen muistoaan kunnioittaaksemme pyydämme 13 artiklan komiteaa... (Puhemies keskeytti puhujan.)

  Nikolaos Sifunakis (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, haluan saattaa täysistunnon tietoon erittäin vakavan asian.

Samaan aikaan kun me täällä puhumme, Turkin viranomaiset ovat päässeet viimeiseen vaiheeseen padon rakentamisessa. Padon on määrä valmistua 15. marraskuuta eli vajaan 50 päivän kuluessa. Se aiheuttaa vedenpaisumuksen ja lopullisen tuhon yhdellä nykyajan tärkeimmistä Vähä-Aasian arkeologisista kaivauksista.

Tarkoittamani paikka on Rooman aikainen kylpyläkeskus Allianoi 18 kilometrin päässä Bergaman kaupungista.

Allianoin arkeologinen kohde on kokonainen kylpyläkompleksi, joka nykytietojen mukaan on täydentänyt Bergaman kuuluisaa Asklepionia.

Katson, että Euroopan parlamentin on otettava kantaa tähän menetykseen. Koska komission vastaus ei ollut tyydyttävä, ehdotan, että parlamentin puhemies kirjoittaa Turkin presidentille ja pyytää keskeyttämään padon viimeistelytyöt. Pato aiheuttaisi tämän eurooppalaisen kulttuuriperinnön osan lopullisen tuhoutumisen.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluaisin komission jäsenen McCreevyn ja hänen kollegojensa läsnä ollessa esittää huomioni komission ehdottamasta sokerin markkinajärjestelyn uudistuksesta. Toisin kuin yleisesti oletetaan, maailmanlaajuinen sokerinkulutus ylittää jo kysynnän.

Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ennustaa maailman sokerinkulutukseksi 145 miljoonaa tonnia vuosina 2004 ja 2005, jolloin tuotanto on 143 miljoonaa tonnia. Maailman sokerinkulutuksen väitetään kasvavan ensi vuonna 149 miljoonaan tonniin. Pelkästään Kiinan asukaskohtaisen kulutuksen uskotaan lisääntyvän keskipitkällä aikavälillä nykyiseltä 10 kilon tasolta EU:n tasolle eli 35 kiloon. Brasiliassa kulutus on asukasta kohden jo 50 kiloa. Lisäksi kasteluveden saatavuus kehitysmaissa ja muuallakin heikkenee, jolloin paljon vettä tarvitsevan sokeriruo'on viljelystä siirrytään pakostakin muihin kasveihin. Yksi sokeriruo'on kulutusmalleihin vääjäämättä vaikuttava tekijä on suunniteltu alkoholipolttoaineen käytön kasvu öljyn hintojen kohotessa ja vaihtoehtoisten biopolttoaineiden vakiintuessa. Sokerista voi tulla entistä strategisempi hyödyke. Edessä on pitkäaikainen sokerin maailmanlaajuisen kysynnän piikki.

  Marta Vincenzi (PSE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, käsittelen puheenvuorossani Länsi-Saharan tilannetta. Polisario-rintama vapautti elokuussa viimeiset marokkolaiset sotavangit. Tämä oli myönteinen tapahtuma, jolle Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri, presidentti Bush ja koko kansainvälinen yhteisö antoivat hyväksyntänsä.

Marokon vankiloissa pidettyjen vankien osalta kehitys ei ole ollut samanlainen: kymmenien nälkälakossa olevien sahrawivankien kunto on nyt kriittinen Amnesty Internationalin raporttien mukaan. Heidän joukossaan on myös ihmisoikeustaistelijoita – naisia ja miehiä. Eurooppa ei saa vaieta, vaan sen on tehtävä ratkaisevat päätökset, joilla taataan ihmisoikeuksien puolustajien tulevaisuus, ja varmistetaan että Marokko, Länsi-Saharaan jääneet sahrawit ja pakolaiset pääsevät sopimukseen siitä, miten he pystyvät elämään rauhanomaisesti ja tekemään yhteistyötä uuden demokraattisen arabialais-sahrawilaisen tasavallan perustamiseksi – päätökset, joilla varmistetaan, ettei näiden ihmisten tarvitse enää elää maanpaossa eikä vankiloissa.

  Christopher Beazley (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin haluan toivottaa romanialaiset kollegamme tervetulleiksi parlamenttiin. Erityisesti toivotan tervetulleiksi omaan ryhmäämme kollegat Romanian demokraattisesta puolueesta, Romanian unkarilaisten demokraattisesta liitosta ja Romanian konservatiivipuolueesta. Tarkkailijat oppivat varmasti meidän tapamme työskennellä, vaikka se voikin olla varsin monimutkainen. Meidän olisi puolestamme opittava Romanian historiasta. Romania on kärsinyt fasismista rautaesiripun takana ja kommunismista Ceausescun aikana.

Monet ovat kuitenkin unohtaneet – koska se on ollut poliittisesti suotavaa – että Stalin valloitti lainvastaisesti Bessarabian Hitlerin avustuksella. Sadattuhannet ihmiset kuolivat tai joutuivat maanpakoon, ja kyseinen osa Romaniaa alistettiin. Tietyt Keski- ja Itä-Euroopan historian vaiheet on unohdettu, ja meidän on nyt kohdattava ne. Tästä ei pidä tehdä pakkomiellettä, mutta meidän on tehtävä päätelmät ja katsottava tulevaisuuteen. Ennen kommunismia ja fasismia Romania oli kukoistava maa, jossa toimi englantilais-romanialainen öljy-yhtiö ja johon virtasi sijoituksia Ranskasta.

  Peter Skinner (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, jäsenet yli kansallisten ja poliittisten rajojen tukevat John Packwoodia, jota uhkaa karkotus Espanjasta Marokkoon. Tällaista ei voisi tapahtua Espanjan kansalaiselle. Tilanne on luonnollisesti perustamissopimuksessa vahvistetun EU:n kansalaisten yhtäläisen kohtelun vastainen. Se on syrjintää, ja kehotan komissiota ja puhemiestä vastustamaan sitä ankarasti lähettämällä Espanjan hallitukselle vastalauseen ennen karkotuksen täytäntöönpanoa.

On saatava aikaan oikeustapaus, joka voidaan saattaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsiteltäväksi, mutta tämäkin yritetään estää viemällä asiat läpi nopeasti. Packwood on mies vailla toivoa toivottomassa tilanteessa, ja hän tarvitsee kaiken tukemme. Kehotan teitä ajamaan tätä asiaa.

  Tunne Kelam (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, 15. syyskuuta venäläinen taistelukone mukanaan neljä ohjusta tunkeutui Liettuan ilmatilaan ja putosi lähelle Kaunasin kaupunkia. Se oli osa kuuden taistelukoneen laivuetta, joka saattoi venäläistä vakoilukonetta Pietarista Kaliningradiin. Tapaus oli vakavin Venäjän koneiden pitkään jatkuneista Suomen ja Baltian maiden ilmatilan loukkauksista. Haluan tiedustella komissiolta EU:n ja Venäjän huippukokouksen alla, kuinka Venäjän koneiden järjestelmälliset ilmatilanloukkaukset EU:n jäsenvaltioissa sopivat niihin yhteisiin arvoihin, joihin EU:n ja Venäjän kumppanuus virallisesti perustuu. Eikö EU:n itärajan koskemattomuus olekin osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa?

Eikö Kaliningradin osalta olekin kaikkien osapuolten edun mukaista ryhtyä selvittämään vaihtoehtoja tämän Eurooppaan jääneen kylmän sodan viimeisen muinaismuiston demilitarisoimiseksi?

  Ljudmila Novak (PPE-DE) . – (SL) Kun sota uhkasi vuonna 1940, Italia siirsi Slovenian Istriasta, Koperista, Izolasta ja Piranista taideteoksia, joita kirkko ja yksittäiset henkilöt olivat teettäneet kyseisillä paikkakunnilla. Töiden tekijöinä olivat italialaiset mestarit.

Slovenian valtio on entisen Jugoslavian tapaan toiminut pontevasti teosten omistajien puolesta saadakseen mittaamattoman arvokkaat teokset takaisin. Italia kieltäytyy suhtautumasta asiaan vakavasti ja torjuu kaikki Slovenian yritykset saada asiaan diplomaattinen ratkaisu.

Näin ollen Slovenian ulkoasiainministeriö lähetti 22. syyskuuta jälleen kerran verbaalinootin, jossa se toisti pyyntönsä diplomaattisen ratkaisun löytämiseksi aiheeseen. Kansainvälinen sopimus velvoittaa Italian palauttamaan kaiken miehittämiltään alueilta siirtämänsä omaisuuden, ja tästä syystä odotamme oikeutetusti, että kyseiset taideteokset palautetaan Sloveniaan.

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.