Sanatarkat istuntoselostukset

Maanantai 26. syyskuuta 2005 - Strasbourg

16. EY:n ja Komorien tonnikalan pyyntiä koskevan sopimuksen pöytäkirja

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu Fraga Estévezin laatimasta kalatalousvaliokunnan mietinnöstä (A6-0260/2005) ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan talousyhteisön ja Komorien islamilaisen liittotasavallan hallituksen välisessä Komorien rannikon edustalla harjoitettavasta kalastuksesta tehdyssä sopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2010 väliseksi ajaksi koskevan pöytäkirjan tekemisestä (KOM(2005)0187 C6-0154/2005 2005/0092(CNS)).

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, ennen kuin esittelen komission kannan tähän asiaan, haluan kiittää kalatalousvaliokuntaa ja erityisesti esittelijä Fraga Estéveziä siitä, että hän on tehnyt erinomaista työtä hyvin tiukassa aikataulussa.

Olen iloinen voidessani esitellä teille ehdotuksen tonnikalan kalastusmahdollisuuksia ja ETY:n ja Komorien välisen sopimuksen nojalla maksettavia taloudellisia korvauksia koskevan pöytäkirjan tekemisestä.

Kuten arvoisat jäsenet tietävät, yhteisön Komorien kanssa kalastuksen alalla ylläpitämillä suhteilla on pitkä historia. Ensimmäinen kalastussopimus maan kanssa tehtiin jo vuonna 1988. Vaikka sopimus on pienin tonnikalasopimus, se on tärkeä sopimuksella saavutettujen kalastusmahdollisuuksien ansiosta, ja sen vuoksi, että kalastus tapahtuu strategisessa paikassa Intian valtamerellä.

Uusi pöytäkirja, joka parafoitiin 24. marraskuuta 2004, kattaa kuusivuotiskauden 1. tammikuuta 2005–31. joulukuuta 2010. Pöytäkirjalla taataan kalastusmahdollisuudet 40 nuotta-alukselle ja 17 pintasiima-alukselle, ja siihen liittyvä taloudellinen korvaus on vuosittain 390 000 euroa. Sopimus on kummankin osapuolen molemminpuolisen edun mukainen, ja siihen sisältyy useita uusia kohtia, joita ovat muun muassa seuraavat: ensinnäkin yksinoikeuslauseke, jolla kielletään yhteisön kalastussopimuksen kanssa rinnakkaiset yksityiset lisenssit tai muut yksityiset järjestelyt, toiseksi VMS:ää koskevat määräykset, joilla lisätään Komorien vesillä toimivien alusten valvontaa, kolmanneksi sosiaalilauseke, jota sovelletaan yhteisön aluksille otettaviin paikallisiin merimiehiin, neljänneksi tarkkailijoiden alukselle nousua koskevat määräykset, ja viidenneksi sopimuksesta aiheutuvien kustannusten jakaminen yhteisön ja laivanvarustajien kesken siten, että kun yhteisö maksoi ennen tonnia kohden 75 euroa, se maksaa vastaisuudessa 65 euroa, ja kun laivanvarustajat maksoivat ennen tonnia kohden 25 euroa, ne maksavat vastaisuudessa 35 euroa, ja tätä 65/35-jakoa sovelletaan jo nyt muissa tonnikalasopimuksissa Tyynenmeren alueella. Tätä korotusta siihen osuuteen, jolla laivanvarustajat osallistuvat kustannuksiin, on määrä soveltaa asteittain kaikkiin yhteisön tonnikalasopimuksiin, kuten yhteisen kalastuspolitiikan uudistamisen yhteydessä vaadittiin.

Mielestäni näillä uudistuksilla, jotka otettiin käyttöön vuoropuhelussa Komorien viranomaisten kanssa ja uusissa kalastuskumppanuussopimuksissa asetettujen periaatteiden mukaisesti, varmistetaan, että Komorien sopimuksella edistetään vastuullista ja kestävää kalastusta Komoreilla.

Työhön sisältyvät vuosittain ja useamman vuoden aikana saavutettavat tavoitteet, osittainen taloudellisen korvauksen jakaminen (60 prosenttia), tavoiteltavat päämäärät sekä käytettävät kriteerit ja menettelyt, jotka mahdollistavat vuosittain saavutettujen tulosten arvioinnin pöytäkirjan 7 artiklan mukaisesti.

Seuraavaksi käsittelen tarkistuksia. Tarkistuksesta 1 komissio on sitä mieltä, että se on tarpeeton, kun otetaan huomioon, että menettely uuden puitesopimuksen – kalastuskumppanuussopimuksen – tekemiseksi käynnistetään piakkoin.

Komissio hyväksyy täysin tarkistuksien 2, 3 ja 5 hengen. Komissio noudattaa kuitenkin jo nyt periaatetta, jonka mukaan tällaisia tietoja luovutetaan nykyisten toimielinten välisten järjestelyjen ja erityisesti komission ja Euroopan parlamentin välisen puitesopimuksen mukaisesti. Näin ollen komissio katsoo, että nämä tarkistukset ovat tarpeettomia.

Tarkistuksen 4 yhteydessä haluaisin palauttaa mieliin yhteisön perussäännöt, jotka koskevat komissiolle annettuja valtuuksia neuvotella yhteisön puolesta. Neuvosto on valtuuttanut komission neuvottelemaan yhteisön ja Komorien välisistä kalastussopimuksista ja kalastusjärjestelyistä. Tätä taustaa vasten määräaikainen uudistaminen ei edellytä joka kerta uutta valtuutusta.

Komissio ei voi hyväksyä tarkistusta 6. Komissio on käynyt jatkuvasti vuoropuhelua alan edustajien kanssa erityisen alakohtaisen ryhmän puitteissa. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti, ja se keskustelee tulevista neuvotteluista ja muista teknisistä kysymyksistä. Lisäksi jäsenvaltioiden asiantuntijoita on kehotettu olemaan läsnä kalastussopimuksista tai -pöytäkirjoista käytävissä neuvotteluissa.

  Carmen Fraga Estévez (PPE-DE), esittelijä. – (ES) Arvoisa puhemies, olen varma siitä, että parlamentti asettuu tukemaan kalatalousvaliokunnan tavoin kalastussopimuksen allekirjoittamista Euroopan unionin ja Komorien välillä. Tämä sopimus on jatkoa aiemmille pöytäkirjoille, ja sen mukaan 57 yhteisön alusta voi kalastaa vuoteen 2010 asti.

Lisäksi tämä sopimus muodostaa uuteen yhteistyösopimusmalliin liittyvän lisätoimen. Näillä sopimuksilla pyritään tehostamaan yhteistyötä ja lisäämään osallistumista kolmannen maan kalastusalan kehittämiseen. Vaikka tuemme tämän mallin taustalla olevia periaatteita, korostamme kuitenkin, että asia on kaikkea muuta kuin selkeä.

Ensinnäkin tämä sopimus on ensimmäinen parlamentin käsiteltäväksi saatettu sopimus, jossa komissio on yksipuolisesti ja ilman kolmannen maan esittämää pyyntöä päättänyt nostaa laivanvarustajien maksaman osuuden 25 eurosta 35 euroon pyydetyltä tonnikalakalatonnilta, 40 prosentin verran, alaa kuulematta. Komissio puolustautuu sillä, että korotusta ennakoitiin ministerineuvoston vuoden 2004 päätelmissä, mutta näiden päätelmien perusteella me kaikki otaksuimme, että maksujen korotus olisi asteittainen, vaikka tosiasiassa on päätetty varsin rajuista korotuksista.

Parlamentti on kalastusalan tavoin huomannut joutuneensa tapahtuneen tosiasian eteen, ja komission neuvottelijat ovat tehneet päätökset varsin itsenäisesti ja antamatta meille tilaisuutta niiden arviointiin muutoin kuin hyvin ylimalkaisesti, koska pöytäkirja saapui valiokuntaamme allekirjoitettuna ja sinetöitynä – ja se oli sitä paitsi saapuessaan entistäkin enemmän myöhässä.

Toimielimemme mielestä tällainen salamyhkäisyys ei voi jatkua. Tämän vuoksi ehdotan mietinnössäni, että laivanvarustajat voisivat vastedes osallistua sekakomiteoiden kokouksiin, jotta ne voisivat edes saada reaaliaikaista tietoa siitä, mihin niiden on syytä varautua.

Parlamentin osalta haluan tässä yhteydessä jälleen kerran pyytää – ja tällä kertaa osoitan pyyntöni neuvostolle, joka ei ole läsnä – että kalatalousvaliokunnan jäsen voisi osallistua neuvotteluihin tarkkailijana. Emme totisesti ymmärrä, miksi neuvosto vastustaa ajatusta, koska tarkkailijathan eivät voi puuttua päätöksentekoon, mutta jos olisimme läsnä, saisimme paremmin tietoja asiasta, mikä ei voi haitata ketään, ellei neuvottelijoilla ole jotakin salattavaa.

Yhtä vakava epäkohta – tällä kertaa talousarvion näkökulmasta – on se, että neuvoston päätelmien vastaisesti eräissä näistä sopimuksista, kuten tässä, jota tänään käsittelemme, ei noudateta vaadittua kalastusmahdollisuuksista maksettavan korvauksen erottamista kehitysapuna maksettavasta korvauksesta.

Talousarvion avoimuuden kannalta tilanne on kestämätön. Lisäksi komissio on täysin tietoinen asiasta, ja se on myöntänyt kalatalousvaliokunnalle laiminlyövänsä tätä velvoitettaan. Mitään selitystä komissio ei kuitenkaan anna sille, miksi se toimii näin, ainakaan tässä tapauksessa.

Arvoisa puhemies, lopuksi totean, että koska yksinkertaistamista tarvitaan, ja koska parlamentti on osoittanut ihailtavan pitkällistä kärsivällisyyttä, on tullut aika vaatia komissiota esittämään malli, jota sovelletaan alueellisiin sopimuksiin ja erityisesti tonnikalasopimuksiin.

Kuten tiedämme, tonnikalalaivasto hakee kalastuslupia jokaiselta alueen maalta voidakseen seurata tonnikalaparvia, jotka kulkevat eri kalastusalueiden poikki. Tämän vuoksi laivoihin on otettava huomattavan paljon merimiehiä jokaisesta sopimusmaasta, jolloin yksi alus on kuin Yhdistyneet Kansakunnat pienoiskoossa; toisinaan ilmenee ratkaisemattomia kieliin, tapoihin, perinteisiin ja tilaan liittyviä ongelmia, kustannusongelmista puhumattakaan.

Tämä on täysin järjetöntä, ja yhtä järjetöntä on epävarmuus, joka vallitsee eräistä käytännönläheisemmistä seikoista, kuten vuoroveden asianmukaisesta määritelmästä tai esimerkiksi sähköisten siirtojen mekaniikasta. Voi olla ymmärrettävää, että neuvottelijat eivät ota huomioon näitä yksityiskohtia, mutta jos joutuisimme itse hetkeksi laivanvarustajan asemaan, huomaisimme, että suurimpia huolenaiheita ovat loppujen lopuksi pikemminkin hallinto- ja henkilöstökysymykset kuin kalastus.

Arvoisa puhemies, vaikka vaadinkin luonnollisesti, että hyväksymme tämän sopimuksen, joka on olennaisen tärkeä Euroopan tonnikalatarjonnalle ja Komorien kalastusalalle, haluaisin, että äsken esittämäni seikat otetaan huomioon.

  Helga Trüpel (Verts/ALE), budjettivaliokunnan lausunnon valmistelija. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen Borg, haluan ensimmäiseksi korostaa jälleen sitä, että kalastuspolitiikka, joka on tietenkin hyvin tärkeä asia Euroopan unionille, on klassinen esimerkki taloudellisten seikkojen ja ympäristön tarpeiden yhteensovittamisesta. Euroopan unioni on asettanut itselleen tavoitteeksi kalakantojen suojelun ja niiden toipumisen edistämisen siten, että samalla vältetään liikakalastus ja edistetään kalateollisuuden taloudellisia etuja. Jos tässä halutaan onnistua, avoimuus on olennaisen tärkeää, ja tässä tarkoituksessa budjettivaliokunta on esittänyt kaksi tarkistusta, joita haluan puheenvuorossani käsitellä.

Sopimuksen voimassaoloaika päättyy vuonna 2010, ja siihen liittyvä ratkaiseva kysymys kuuluu – koska kyseessä on uusi sopimus – laaditaanko tulevaisuudessa tosiasiallisesti jälkiarviointi, ja annetaanko arviointi tämän jälkeen parlamentin käsiteltäväksi hyvissä ajoin ennen uusiin järjestelyihin ryhtymistä ja uudesta sopimuksesta käytäviä neuvotteluja. Parlamentti vaatii, että sille toimitetaan tiedot asianmukaisesti ja täsmällisesti heti, kun jälkiarvioinnin tiedot ovat saatavilla. Arvoisa komission jäsen Borg, haluan teidän näin ollen lupaavan selkeästi, että parlamentille toimitetaan nämä tiedot ja että se saa asianmukaisessa määräajassa tiedot tällaisista jälkiarvioinneista.

Olemme yhtä lailla kyllästyneitä tilanteeseen, jossa sopimusehdotukset annetaan parlamentille kuukausien kuluttua siitä, kun kalastus on jo alkanut. Lisäksi odotan teiltä selkeää kannanottoa siihen, aiotteko muuttaa tätä käytäntöä ja alatteko ilmoittaa ja toimittaa tietoja parlamentille hyvissä ajoin.

  Dorette Corbey, PSE-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää molempia esittelijöitä, joiden mietinnön luin hyvin kiinnostuneena. Tonnikala on pidetty terveellinen kala, jossa on runsaasti hyvin tärkeää Omega 3 -kalaöljyä. Tärkeää on se, että tonnikalalajit kestävät kalastuksen, ja että kalastajat voivat tulevaisuudessakin pyytää tonnikalaa ja kuluttajat nauttia sitä.

Kalastussopimusten sisältö on elintärkeä asia Euroopan kalataloudelle, kehitysmaille ja erityisesti kaloille. Vaikka en kalatalousvaliokunnan uutena jäsenenä osallistunut Komoreista käytyihin keskusteluihin, haluan kuitenkin esittää kaksi seikkaa.

Ensimmäinen seikka koskee rehellistä kalastusta ja todellista kumppanuutta. Sopimusta edeltänyt järjestely on ollut hyvin kannattava Euroopan unionille. Jokaista sijoitettua euroa kohden Euroopan unioni on saanut 5,7 euroa takaisin. Valitettavasti samaa ei voida sanoa Komoreista, joka on hyvin köyhä maa. Olen tämän vuoksi hieman yllättynyt siitä, että esittelijä Fraga Estévez paheksuu kalastajien ja EU:n osuuksien korottamista. Loppujen lopuksi järjestely oli hyvin kannattava. Kehitysyhteistyön, kalastuksen ja tieteellisen tutkimuksen alalla yhteenkuuluvuutta voidaan lisätä vain todellisilla kumppanuuksilla eikä suinkaan yksipuolisella taloudellisella hyödyllä.

Tuen täysin kehitysyhteistyövaliokuntaa siinä, että se haluaa kalastusvaroja käytettävän paikallisten kalastajien hyväksi. Haluaisin saada tarkempia tietoja paikallisen väestön työllistämisestä aluksilla.

Toinen seikka koskee kestävää kalastusta. Kuluttajille on annettava mahdollisuus ostaa kestävästi pyydettyä kalaa ja kestävästi pyydettyä tonnikalaa, jolla on MSE:n tai vastaavan järjestön sertifiointi. Ennen kaikkea kestävä kalastus tarkoittaa sitä, että kalaa ei liikakalasteta. Tätä varten vaadimme myös tietynlaisten tietojen saamista sekä sitä, että tiivis valvonta ja tarkastukset ovat kunnossa. Pöytäkirjan 7 artiklassa määrätään, että EU:n olisi autettava varmistamaan tonnikalanpyynnin kestävyys tulevaisuudessa.

Seuraavaksi esitän pari kysymystä. Voiko komission jäsen vakuuttaa minulle, että "tulevaisuudessa" tarkoittaa "mahdollisimman pian"? Mihin toimiin aiotte ryhtyä varmistaaksenne lyhyellä aikavälillä Intian valtameren ja Tyynen valtameren tonnikalanpyynnin kestävyyden? Mitä valmiuksia Komorien hallituksen on kehitettävä kestävän tonnikalanpyynnin takaamiseksi, ja millaista tukea Euroopan unioni tältä osin tarjoaa?

Kestävä pyynti tarkoittaa myös pyyntiä ilman sivusaaliina saatavia uhanalaisia lajeja. Hait, kilpikonnat ja delfiinit ovat vaarassa joutua pyydyksiin ja jäädä saaliiksi. Isosilmätonnikala ja keltaevätonnikala ovat uhanalaisia lajeja, jotka jäävät samoihin verkkoihin. Arvoisa komission jäsen, oletteko tietoinen siitä, kuinka paljon isosilmätonnikalaa ja keltaevätonnikalaa löytyy Komorien alueelta? Milloin Euroopan unionin teettämän tutkimuksen tulokset julkaistaan, ja minkä verran tukea Euroopan unioni antaa Intian valtameren tonnikalatoimikunnan sivusaaliita käsittelevälle työryhmälle?

  Carl Schlyter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, Komorit ovat kaukana täältä. Sen, mitä siellä teemme, teemme salaa, eikä se yllä keskustelun aiheeksi kotimaissamme. Jos televisiokuvat Komoreilta kulkeutuisivat olohuoneisiimme, parlamentti ei koskaan hyväksyisi sopimusta. Ostamme kalastusoikeuksia hallitukselta, mutta niillä, joiden kalat tosiasiassa viemme, eli kylien kalastajilla, ei ole vaikutusvaltaa, ja he saavat harvoin asianmukaisen korvauksen. Kansallisilla parlamenteilla tai Euroopan parlamentilla ei ole myöskään mainittavaa vaikutusvaltaa, vaan ne asetetaan tapahtuneen tosiasian eteen. Vasta kymmenen kuukauden kuluttua sopimuksen soveltamisesta saamme mahdollisuuden ilmaista mielipiteemme. Parlamentti on vaatinut monta kertaa muutosta. On aika ryhtyä jälleen valvomaan demokraattisesti näitä pikemminkin vanhanaikaiseen kolonialismiin kuin uudenaikaiseen kaupankäyntiin ja demokratiaan liittyviä sopimuksia. Näin ollen ehdotus tiedonsaannin lisäämisestä on tervetullut. Kiitän komissiota siitä, että sopimuksen hyödyntäjien rahoitusosuutta on korotettu veronmaksajiemme taakan keventämiseksi, mutta pahoittelen sitä, että sopimusta kasvatetaan usealla tonnilla vuodessa. Mielestäni kumppanuusvaltion pienimuotoisille kalastusyhteisöille on annettava sopimuksiin liittyvä veto-oikeus. Ryhmäni aikoo äänestää tätä sopimusta vastaan, koska sopimuksessa suositaan EU:n kalastajia eteläisten maiden köyhempien kalastajien kustannuksella.

  Hélène Goudin, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, EU:n kolmansien maiden kanssa tekemiä kalastussopimuksia on arvostellut laajasti useampikin kuin yksi kehitysasioihin erikoistunut järjestö, muun muassa Ruotsin kansainvälinen kehitysyhteistyökomitea Sida. Sopimuksia on epäilemättä uudistettu, mutta nykyisiäkin kumppanuussopimuksia voidaan syystäkin arvostella.

Komoreilla on strateginen sijainti, ja esittelijän mukaan tämän saaritasavallan kanssa tehtävällä kalastussopimuksella täydennettäisiin näin ollen EU:n kolmansien maiden kanssa tekemiä nykyisiä sopimuksia. Kyse on toisin sanoen vain EU:n omien ahtaiden etujen suojelemisesta eikä niiden etujen suojelemisesta, joita Komorien köyhillä kalastajilla voidaan ajatella olevan. EU käyttää hyväkseen oletettua ylivaltaansa turvatakseen lyhyen aikavälin taloudelliset etunsa. Komorien kanssa tehtävä tonnikalanpyyntisopimus ei ole erityisen laaja sopimus, mutta kalastussopimuskysymys on periaatteellisesti tärkeä. Olisi luontevaa, että kalastussopimuksista aiheutuvat kustannukset kohdistuisivat täysin niihin osapuoliin, jotka haluavat hyödyntää sopimuksia. Miksi eurooppalaisten veronmaksajien olisi maksettava kalastussopimuksista, jotka hyödyttävät vain muutamien EU-maiden laivastoja? Esittelijän mielestä laivanvarustajat maksavat liian paljon näistä sopimuksista. Kesäkuun listan mielestä kyse ei ole ollenkaan EU:lle kuuluvasta asiasta, eikä sopimuksia pitäisi ylipäänsä kustantaa EU:n varoista.

Puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta ja komissio ovat ilmoittaneet, että Afrikan kehityskysymykset ovat ensisijainen politiikan ala. Tahto uudistaa toden teolla EU:n pikemminkin vahingollista kuin hyödyllistä maatalous-, kauppa- ja kalastuspolitiikkaa on kuitenkin rajallinen. Pyrkimyksenä näyttää olevan tuen lisääminen ilman, että puututtaisiin rakenteellisiin ongelmiin, joiden vuoksi kehitysmaiden on vaikea päästä köyhyydestä eroon.

  Manuel Medina Ortega (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, edelliset puhujat eivät ole edes vaivautuneet vierailemaan niissä maissa, joiden kanssa allekirjoitamme kalastussopimuksia. Minä olen tehnyt niin. Olen käynyt Komoreilla; olen elänyt kansan keskuudessa ja olen nähnyt, kuinka he elävät. Olen havainnut sopimuksen merkityksen saarien taloudelliselle kehitykselle. Mielestäni meidän ei näin ollen pitäisi puhua pötyä, ennen kuin tiedämme, mistä puhumme.

Olen esittelijän kanssa täysin samaa mieltä asiasta. Mielestäni tämä on tärkeä sopimus meille ja Komorien väestölle, ja tämän vuoksi kannatan sopimuksen sanamuotoja.

Sopimus auttaa säilyttämään alan vakauden, ja sopimuksen avulla edistetään näiden maiden kehitystä. Ensimmäisten pelkästään kaupallisten sopimusten aika on ohi, ja olemme siirtyneet sopimuksiin, joilla autamme näitä maita kehittymään.

Nykyiset sopimukset ovat rakenteeltaan sellaisia, että niillä tuetaan maiden kehitystä. Voisimme luultavasti saavuttaa enemmän, jos kalastajat ja laivanvarustajat osallistuisivat laaja-alaisemmin. Kalatalousvaliokunnan tältä osin esittämät ehdotukset ovat järkeviä, ja tuemme niitä täysin. Niiden avulla voimme välttää byrokraattisia menettelyjä.

Lisäksi tarvitsemme kokonaispolitiikkaa, jossa otetaan huomioon koko Tyynen valtameren alue. Nuotta-alustemme huomattavasta määrästä huolimatta Euroopan unionin osallistuminen on hyvin vähäistä verrattuna näitä kalavaroja väestön kustannuksella hyödyntävien Aasian maiden, kuten Taiwanin, Japanin tai Korean tasavallan pyyntiin.

Euroopan unionin kalastama määrä on hyvin kohtuullinen, ja yhdyn luonnollisesti esittelijään hänen pahoitellessaan sitä, että on havaittavissa tiettyä syrjintää, jonka vuoksi eteläisten maiden kanssa tehtävissä sopimuksissa kalastajat joutuvat maksumiehiksi, kun taas pohjoisten maiden kanssa tehtävissä sopimuksissa maksujen korottamista, jota meiltä vaaditaan, ei toteuteta. Joka tapauksessa sopimus on meille ja tämän alueen maille tärkeä, ja haluaisin luonnollisesti, että samaa lähestymistapaa sovellettaisiin muihinkin näkökulmiin.

Ehkäpä olisi perusteltua olla vastustavalla kannalla, kun otetaan huomioon edellä esittämäni näkökohdat, mutta mielestäni Euroopan unionin on kehitettävä edelleen tämäntyyppisiä suhteita. Nämä maat ja erityisesti Komorit tarvitsevat ehdottomasti läsnäoloamme. Komorit muodostuvat kolmesta Intian valtamerellä sijaitsevasta pienestä saaresta, eikä niiden sijainti ole oikeastaan strateginen. Saaret sijaitsevat Mosambikin kanaalissa, ja niiden asukkaat kärsivät kaikenlaisista taudeista, kuten dengue-kuumeesta, malariasta, keltakuumeesta ynnä muista. Näiden saarien suuri ongelma on nimenomaan se, ettei siellä ole tarvittavia kehitystekijöitä.

Mielestäni kalastussopimuksesta voi olla ja siitä on oltava hyötyä näille saarille samoin kuin Euroopan unionille, sillä edellytyksellä, että omat merimiehemme ja kalastajamme osallistuvat enemmän näiden saarien taloudelliseen kehittämiseen.

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää kaikkia puhujia heidän huomioistaan. Haluaisin kommentoida useitakin kohtia, ja aloitan jäsen Fraga Estévezin esittämästä kohdasta, joka koskee lisenssimaksuja. Kustannusten tasapainottaminen ei ole uusi asia. Jos tarkastellaan tilanteen kehittymistä 1980-luvun puolenvälin jälkeen, huomataan, että 1990-luvun puoleenväliin saakka jakosuhde oli 80:n suhde 20:een. Sen jälkeen 1990-luvun puolestavälistä nykyhetkeen jakosuhde on ollut 75:n suhde 25:een.

Ryhdymme jakamaan kustannuksia uudella tavalla eli 65/35-jaolla. Laivanvarustajien tonnikalamaksuista maksaman osuuden korottamista koskeva komission päätös on monellakin tapaa perusteltu, muun muassa EY:n laivanvarustajien taloudellisen vastuun lisäämiseksi ja sen takaamiseksi, että rannikkovaltiot saavat oikeudenmukaisen korvauksen. Kuten heinäkuussa 2004 annetuista neuvoston päätelmistä ilmenee, tämän korvauksen on oltava oikeudenmukainen, tasapainoinen ja syrjimätön.

Jo nyt 65/35-jakoa sovelletaan kaikissa tonnikalasopimuksissa, joita on tehty Tyynellä valtamerellä, muun muassa Kiribatin, Salomonsaarten ja Mikronesian liittovaltion kanssa, eivätkä asianomaiset jäsenvaltiot vastustaneet tätä.

Kun EY:n ja Seychellien välistä pöytäkirjaa jatkettiin viime syyskuussa, komissio ilmoitti neuvoston ulkopuoliselle arviointiryhmälle aikovansa ottaa käyttöön 65/35-jaon. Neuvotteluissa Seychellit pyysi komissiota lykkäämään tätä muutosta, jotta kilpailu ei vääristyisi pian voimaan tulevan Tansanian kanssa tehdyn sopimuksen vuoksi, jonka alkuvaiheessa sovelletaan vielä 75/25-jakoa. Näin ollen EY:n ja Seychellien välisessä sopimuksessa 75/25-jako säilytettiin, mutta siinä sovittiin kaavasta, jolla vastaisuudessa siirrytään käyttämään 65/35-jakoa.

Muiden kalastussopimusten mukauttaminen 65/35-jakoon aloitetaan vuonna 2006. Tämä 65/35-jako on tarkoitus ottaa käyttöön muissa alueella tehtävissä kalastussopimuksissa. Niitä ovat Mauritiuksen ja Madagaskarin kanssa tehtävät sopimukset, joista on tarkoitus neuvotella vuonna 2006.

Lisäksi komissio aikoo järjestää vuoden 2005 loppuun mennessä tonnikalasektorin kanssa kokouksen, jossa keskustellaan kaikista merkityksellisistä kysymyksistä.

Lisäksi korostan ja toistan, että alan kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua erityisen alakohtaisen ryhmän puitteissa, ja aion huolehtia siitä, että tätä vuoropuhelua tehostetaan entisestään. Aion lisäksi perehtyä siihen, mitä on tehtävissä, jotta maksut kolmansille osapuolille suoritetaan mahdollisimman lyhyellä viipeellä.

Jäsen Corbeyn esittämästä seikasta haluaisin huomauttaa, että kaikki sopimukset tehdään vasta kalakantojen tilan arvioinnin jälkeen. Haluaisin mainita esimerkiksi äskeisen Marokon sopimuksen, jonka yhteydessä komissio osoitti, kuinka vakavasti se suhtautuu velvollisuuteensa laatia ensin tieteellinen arviointi kalastuskumppanuussopimuksia koskevan uuden toimintatavan mukaisesti. Tämän jälkeen sopimus kohdistettiin niin sanottuun "liikakantaan" eli kaloihin, joita voidaan pyytää kestävästi sen lisäksi, mitä paikalliset kalastajat voivat pyytää. Näin ollen sopimus koskee ainoastaan tätä kalojen liikakantaa kestävän kalastuksen rajoissa. Tällaisen menettelytavan olemme ottamassa käyttöön, ja tätä tapaa sovellamme parhaillaan kaikkiin kalastuskumppanuussopimuksiimme.

Kiitän jäsen Schlyteriä hänen tuestaan kustannusten tasapainottamisessa. Lisäksi kiitän jäsen Medina Ortegaa hänen tuestaan uuden kalastuskumppanuussopimuksen tekemisessä, ja aion itse huolehtia siitä, että kaikki mahdollinen tehdään turhan byrokratian välttämiseksi. Lisäksi haluan kiittää jäsen Medina Ortegaa näkemyksistä, jotka perustuvat hänen kokemuksiinsa siitä, millaista on kalastaa Komoreilla ja Intian valtamerellä.

Vastauksena jäsen Goudinille totean, että tähän sopimukseen sisältyy kehitysyhteistyöhön liittyvä osa-alue, joten sen lisäksi, että unioni saa kalastusoikeuksia, sen on myös autettava Komorien kalastusalaa. Tämä on kumppanuussopimuksissa uusi osa-alue, ja se sisällytetään kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan huomenna klo 12.00.