Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 27. syyskuuta 2005 - Strasbourg

19. Lainsäätäjän käsiteltävinä olevien lainsäädäntöehdotusten tarkastelun tulos

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana komission tiedonanto lainsäätäjän käsiteltävinä olevien lainsäädäntöehdotusten tarkastelun tuloksesta.

  Günther Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, komissio hyväksyi tänään puoli neljältä tiedonannon, joka liittyy säädöskäytännön parantamista koskevaan komission politiikkaan, ja kyseinen tiedonanto toimitettiin välittömästi parlamentille ja neuvostolle. Komissio on tarkastellut kattavasti ja järjestelmällisesti kaikkia säädösehdotuksia, jotka se on tehnyt ennen 1. tammikuuta 2004 ja joita ei ole vielä hyväksytty, ja ilmoittaa tänään tarkastelun tulokset. Haluan lisäksi todeta, etteivät sanomalehdissä asiasta mahdollisesti kirjoitetut asiat ole komission päätöksiä ja että useimmat väitteet ovat olleet vääriä.

Tämänpäiväinen tiedonanto on ensimmäinen, suhteellisen pieni askel toteutettaessa paljon suurempaa ja haastavampaa hanketta, joka koskee Euroopan unionin säädöskäytännön parantamista. Tällä hankkeella on kaksi tavoitetta: sillä pyritään lisäämään kansalaisten luottamusta Euroopan yhdentymishankkeeseen ja torjumaan sellaista vaikutelmaa, että Euroopan unioni on sääntelyhullu byrokraattinen hirviö. Samalla haluamme vapauttaa talouden kasvuvoimat, joita liialliset tai liian mutkikkaat säännökset ja määräykset ovat sitoneet. Emme saa aliarvioida sen vaikutelman vaarallista vaikutusta, että Bryssel on pelkkä valtava ja käsittämättömän byrokratian keskittymä, ja tässä yhteydessä meidän kaikkien – komission, parlamentin ja neuvoston – on osoitettava toimillamme, ettei Euroopan unioni ole sellainen.

Säädöskäytännön parantaminen on myös oleellinen osa kasvu- ja työllisyysaloitetta. Brysselissä työskentelevä komissio on todennut, että kasvu ja uusien työpaikkojen luominen ovat sen työn ensisijaisia tavoitteita. Se on tarkistanut kasvua ja työllisyyttä koskevaa Lissabonin strategiaa näitä tavoitteita silmällä pitäen ja painottanut niitä politiikan aloja, jotka voivat ratkaisevasti edistää kasvua ja uusien työpaikkojen luomista.

Säädöskäytännön parantaminen on yksi näistä keskeisistä politiikan aloista. Eurooppalaisten talousalan edustajien kanssa käymieni lukuisten keskustelujen perusteella tiedän, että monet heistä pitävät sitä todellakin kaikkein tärkeimpänä asiana. Etenkin pienet ja keskisuuret yritykset sekä mikroyritykset odottavat hartaasti niitä koskevien velvoitteiden poistamista. Euroopan asema liiketoimintapaikkana voidaan varmistaa ja sen mahdollisuuksia maailmanlaajuisessa kilpailussa voidaan parantaa vain, jos onnistumme kitkemään byrokratian, kumoamaan merkityksettömiksi käyneet säännökset sekä tarjoamaan teollisuudelle ja palvelujen tarjoajille nykyaikaisen oikeudellisen kehyksen, johon ne voivat perustaa toimensa pitkällä aikavälillä.

Hyvät parlamentin jäsenet, teen teille nyt selväksi, ettei kyse ole mistään ideologiaan perustuvasta sääntelyn purkamisesta vaan sääntelyn parantamisesta. Yhtenäismarkkinat tarvitsevat selkeän ja luotettavan oikeudellisen kehyksen, mutta meidän on myös varmistettava, ettei yhteisöjämme rasiteta tarpeettomalla byrokratialla ja että kansalaiset voivat olla varmoja siitä, että Euroopan unionin lainsäädäntö laaditaan mahdollisimman huolellisesti ja että sitä sovelletaan ainoastaan silloin, kun Euroopan unionin säännökset ovat aivan välttämättömiä. Tästä toimielimet ovat yksimielisiä. Toistan, että olemme kaikki samassa veneessä ja jaamme vastuun. Tämä on käsiteltävinä olevien lainsäädäntöehdotusten tarkastelua koskevan komission tiedonannon poliittinen asiayhteys. Sitä voitaisiin sanoa alkuruoaksi ateriassa, jonka pääruokaa ei ole vielä tarjoiltu. Toivon kuitenkin, että alkuruoka maistuu.

Tämä politiikka on osa laajempaa toimintasuunnitelmaa, joka perustuu kolmeen pilariin. Komissio ensinnäkin tarkastelee säännöllisesti ja järjestelmällisesti kaikkia esittämiään lainsäädäntöehdotuksia, joita lainsäätäjä ei ole hyväksynyt tietyssä määräajassa. Tällaisen menettelyn avulla on tarkoitus päättää, voidaanko ehdotukset peruuttaa tai voidaanko päätöksentekoa helpottaa muilla keinoin.

Komissio on tänä vuonna tarkastellut kaikkia vielä käsiteltävinä olevia säädösehdotuksia, jotka on esitetty 1. tammikuuta 2004 mennessä. Komissio on tässä yhteydessä tutkinut, ovatko ehdotukset jo vanhentuneita, ovatko ne olleet jo pitkään jumiutuneena lainsäädäntöprosessissa, onko niitä tarkistettava uuden tieteellisen tietämyksen, markkinoilla tapahtuneiden muutosten tai muiden syiden vuoksi tai ovatko ehdotusten kustannusarvio ja niiden todennäköiset vaikutukset kilpailukykyyn vielä nykyvaatimusten mukaisia.

Tarkastelun tuloksena komissio aikoo peruuttaa 68 kaikkiaan 183:sta tarkastelemastaan ehdotuksesta, koska ne ovat ristiriidassa kasvua ja työllisyyttä koskevien tavoitteiden tai säädöskäytännön parantamista koskevien kriteerien kanssa tai koska ne eivät täysin objektiivisesti tarkasteltuna ole enää ajankohtaisia tai koska niiden ei oleteta nykyisessä muodossaan enää kehittyvän lainsäädäntöprosessissa.

Viiden tiedonannossa mainitun ehdotuksen kohdalla komissio suosittaa lainsäädäntöprosessin jatkamista, mutta sitä ennen komissio haluaa esittää taloutta koskevia perusteellisia analyyseja helpottaakseen lainsäätäjän päätöksentekoa.

Haluan huomauttaa, että jotkin ehdotukset peruutetaan yhteisön politiikkojen laajan tarkastelun yhteydessä, mutta komissio pidättää itselleen mahdollisuuden esittää tämän prosessin jälkeen muutettuja ehdotuksia, joihin sisältyy kattava kustannusarvio.

Totean lisäksi, että komissio noudattaa sen ja parlamentin välisiä suhteita koskevasta puitesopimuksesta johtuvia velvoitteitaan tiedottaessaan tänä iltapäivänä neuvostolle ja parlamentille, mitkä ehdotukset se aikoo peruuttaa. Valitut ehdotukset katsotaan muodollisesti peruutetuiksi vasta sitten, kun asiasta ilmoitetaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämänpäiväinen tiedonanto koskee käsiteltävinä olevia lainsäädäntöehdotuksia, jotka muodostavat komission toimintasuunnitelman ensimmäisen osan. Tällä ei ole välitöntä vaikutusta taloudelliseen prosessiin, koska varsinaiseen säännöstöön ei tehdä mitään muutoksia. Tulosten arvioinnissa on mielestäni syytä pitää mielessä kolme asiaa. Käsiteltävänä olevia lainsäädäntöehdotuksia oli ensinnäkin huomattavasti vähemmän kuin monet olettivat. Tarkastelussa todettiin, että kaksi kolmasosaa ehdotuksista on aiheellista pysyttää voimassa, ja vain kolmannes ehdotuksista ei enää vastaa säädöskäytännön parantamiselle asettamiamme vaatimuksia.

Tämä valikointiprosessi on ensimmäinen testi säädöskäytännön parantamista koskevan politiikkamme uskottavuudelle, ja lisäksi sillä testataan, miten varsinainen hanke – jota käsittelen seuraavaksi – toteutuu. Tämä hanke on sääntelykehyksen yksinkertaistaminen, ja se on suurin säädöskäytännön parantamista koskevan politiikan yhteydessä toteutettava hanke. Komissio tarkastelee nyt kattavasti ja järjestelmällisesti Euroopan unionin säännöstöä, kuten Euroopan parlamentti kehotti keväällä antamassaan Lissabonin strategian uudistamista koskevassa päätöslauselmassa. Puhun nyt yli 20 000 säädöksestä. Lokakuun lopussa komissio päättää, millä periaatteilla ja kriteereillä tämä uudistaminen tapahtuu ja miten voimme suoriutua organisatorisesti tästä valtavasta tehtävästä. Varmaa on ainakin se, että tämä jättiläismäinen tehtävä edellyttää kaikilta kolmelta toimielimeltä mahdollisimman tiivistä yhteistyötä, ja komissio ilmoittaa parlamentille menettelystä ja metodologiasta heti, kun päätös on tehty.

Kolmas pilari koskee tulevaan lainsäädäntöön ja sen vaikutusten arviointiin sovellettavia vaatimuksia. Komissio pitää äärimmäisen tärkeänä, että lainsäädäntöä parannataan oleellisesti ja että siihen sovelletaan tiukkoja vaatimuksia. Komissio on jo päättänyt, että kaikkiin lainsäädäntöehdotuksiin, valkoisiin kirjoihin ja komission työohjelman perustana oleviin toimintaa koskeviin selontekoihin on sisällytettävä kattava vaikutusten arviointi. Komissio on antanut jokin aika sitten yksityiskohtaisia ohjeita sovellettavasta metodologiasta ja teettää ensi vuonna ulkoisen analyysin kaikista esitetyistä vaikutusten arvioinneista. Komissio pyrkii lisäksi parhaillaan ulkoisten asiantuntijoiden verkoston avulla parantamaan saatavilla olevaa analyysia ja tieteellisiä tietoja, joihin vaikutusten arvioinnit perustuvat. Se pitää tulevaa lainsäädäntöä koskevia uusia kriteerejä ratkaisevana tekijänä tulevaisuutemme suunnan määräytymisessä ja uskoo niiden mahdollistavan byrokratian aidon vähentämisen sekä yritysten ja jäsenvaltioiden viranomaisten taakan keventämisen. Jotkin jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet tällaista politiikkaa ja saavuttavat sen avulla huomattavan hyviä tuloksia. Näin poistetaan tarpeettomia talouden ja hallinnon menoja ja saadaan aikaan todennettavaa kasvua. Haluaisimme toteuttaa tämän koko Euroopan unionissa.

Hyvät parlamentin jäsenet, meidän on keskusteltava tästä yksityiskohtaisesti. Komissio ottaa parlamentin vastuun täysimääräisesti huomioon, mutta myös jäsenvaltioiden on kannatettava tätä politiikkaa. Toivon hartaasti, että tästä keskustelusta välittyy selkeä viesti siitä, että Eurooppa on tällä kertaa tosissaan. Olemme kaikki samaa mieltä siitä, että säädöksiä on parannettava ja byrokratiaa vähennettävä. Voin jo nyt sanoa, että tämä hajanaisten säädösten kodifiointihanke on vasta alkua. Aiomme lisäksi tarkastella, tarvitaanko säädöksiä ylipäänsä enää tai onko niitä parannettava käyttäjien kannalta eli onko ne toisin sanoen laadittava uudelleen. Euroopan kilpailukyky on yksi mutta ei ainoa asia, jolla tätä mitataan, ja epäilyjen välttämiseksi haluan selventää, ettei tarkoituksena ole taannuttaa Euroopan integraatiota eikä muuttaa kolmen suuren poliittisen tavoitteen – kasvun, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän kehityksen – välistä tasapainoa. Säädöskäytännön parantaminen ei ole missään tapauksessa mikään Troijan puuhevonen, jonka on tarkoitus heikentää Eurooppaa, vaan päinvastoin sen on tarkoitus vahvistaa ja tehostaa sitä.

  Puhemies. Kiitos, arvoisa komission jäsen.

Annan nyt puheenvuoron jäsen Stubbille. Hyvä jäsen Stubb, en ole oikein varma, miten nimenne lausutaan.

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Stubb on hyvin tavallinen suomalainen nimi: tarvitsette luultavasti vain "inen"- tai "onen"-päätteen, jotta voitte tehdä siitä Hakkisen tai Raikkosen tai jotain vastaavaa.

Arvoisa komission jäsen, suhtaudun myönteisesti aloitteeseenne. Se on erinomainen. Olen kuitenkin hieman harmissani siitä, että parlamentissa käymämme keskustelu suistui raiteiltaan, koska aloimme heti puhua prosessista. Miksette tullut luoksemme ensin kyseisen asiakirjan kanssa? No, tulitte joka tapauksessa parlamenttiin, ja näemme sen nyt. Aloite on erittäin hyvä. Siinä on jotain uutta. Se liittyy sääntelyn parantamiseen, ja me todellakin tarvitsemme sitä etenkin Ranskan ja Alankomaiden kansanäänestysten jälkeen.

Mikäli ymmärsin oikein, aiotte peruuttaa 70 ehdotusta: ensinnäkin vanhentuneet ehdotukset, toiseksi vaikutusten arvioinnin perusteella tai kolmanneksi toissijaisuusperiaatteen nojalla. Jos tämä pitää paikkansa, kannatan sitä varauksettomasti. Voin sanoa tämän, vaikka istunkin tällä puolella pöytää. Olen federalisti ja haluan Euroopan yhdentyvän edelleen, mutta haluan vähentää ja parantaa sääntelyä. Euroopan parlamentin ongelmana on tällä hetkellä se, että asetamme liian paljon esteitä, mitä emme saisi tehdä. Tarvitsemme enemmän vapautta.

Haluan teiltä vastauksen vain yhteen kysymykseen: mikä on aikataulunne eli milloin haluatte vastauksemme?

  Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ennen alkuruokaa tarjoillaan usein cocktailpaloja. Tämä pieni kulinaarinen anti ei ollut meidän makuumme, koska se välitettiin tiedotusvälineiden kautta, mutta haluamme kuitenkin mieluummin mehevän cocktailpalan kuin kuivan paperin.

Meidän on tarkasteltava yksityiskohtaisesti sitä, mitä olette tänään tarjonneet meille. Voimme varmasti kaikki hyväksyä esittämänne ajattelutavan. Meille on tärkeää, ettei sosiaalisista ja taloudellisista vaatimuksista tingitä, mutta meille on yhtä lailla tärkeää, että byrokratia minimoidaan ja että säännökset ovat mahdollisimman yksinkertaisia ja helppolukuisia – eivät ehkä niinkään tavallisille kansalaisille mutta ainakin asiantuntijoille – mitä ne eivät tällä hetkellä ole. Keskustelemme asiasta myös kansallisten parlamenttien edustajien kanssa. Kuulin juuri, että lokakuun alussa pidetään yhteisöasioita käsittelevien elinten konferenssin (COSAC) kokous, jossa tietenkin käsitellään tätä asiaa.

Arvoisa komission jäsen, minulla on konkreettinen kysymys teille: oletteko valmis antamaan parlamentin käyttöön kaikki asiakirjat, joiden perusteella laaditte tämän luettelon, jotta pääsemme selville motivaatiostanne ja pohdinnoistanne ja jotta voimme sen jälkeen arvioida niitä antaessamme oman lausuntomme asiasta?

  Alexander Radwan (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, pyydän anteeksi, että minun on mentävä saman tien seuraavaan kokoukseen, mutta haluan ottaa esiin kaksi asiaa, jotka ovat mielestäni tärkeitä puhuttaessa säädöskäytännön parantamisesta. En aio pohtia, mitä lehdistön osallisuudelle olisi tehtävä. Tämä on oikea ja rohkea ensiaskel oikeaan suuntaan. Meidän on tuettava sitä ja rohkaista komissiota siirtymään "pääruokaan", sillä se on mielestämme ratkaiseva asia.

Minulla on kaksi ehdotusta. Ensimmäinen niistä liittyy pieniin yrityksiin, joista komission jäsen puhui. Säädöskäytännön parantamisen kohdalla voin vain toivoa, että näihin neuvoa-antaviin ulkoisten asiantuntijoiden ryhmiin otetaan mukaan myös pienten ja keskisuurten yritysten edustajia. Teollisuus voi nimittäin hyvinkin selviytyä joistakin sääntelyn osatekijöistä ja hyväksyä ne, mutta paikalliset pienyritykset ja paikallinen käsiteollisuus eivät kenties voi, ja ne menevät nurin. Tästä syystä pyydän hartaasti, että pienet ja keskisuuret yritykset saavat näissä asiantuntijaryhmissä ansaitsemansa edustuksen.

Toiseksi haluan todeta, että jäsenvaltiot valittavat jatkuvasti liiallisesta sääntelystä, ja usein käy ilmi, ettei liiallinen sääntely johdukaan Euroopan unionista vaan itse asiassa jäsenvaltioiden monimutkaisista kansallisista täytäntöönpanotoimista. Nyt tarvitaan rohkeutta osoittaa, miten kummallisesti Euroopan unionin säännöksiä toisinaan sovelletaan, ja on tehtävä vertailu, josta käy ilmi, kuka toimii kansalaisten eduksi ja kuka kansalaisten haitaksi.

  Günther Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, haluan vastata minulle esitettyihin kysymyksiin. Käsittelen ensimmäiseksi aikataulua. Komissio päättää lokakuun lopussa säädöskäytännön parantamista koskevan suuren hankkeen metodologiasta ja organisatorisista periaatteista. Esitän komissiolle kolmen ensimmäisen vuoden toimintasuunnitelman siinä toivossa, että suurin osa hankkeesta saadaan toteutettua näiden kolmen vuoden aikana.

Meidän on joka tapauksessa asetettava painopisteitä, ja teemme sen siten, että aloitamme aloista, joilla todella voidaan olettaa olevan liiallista sääntelyä säädösten valtavan määrän vuoksi. Olemme jo päättäneet, että autoteollisuus, rakennusteollisuus ja jätehuolto ovat ensimmäiseksi tarkasteltavien alojen joukossa, ja vasta niiden jälkeen käsitellään muita aloja.

Samanaikaisesti komission jäsen Fischer Boel valmistelee jo perusteellista maatalouslainsäädännön yksinkertaistamisohjelmaa, jonka ensimmäinen osa voidaan esitellä jo tänä vuonna.

Olen erittäin kiitollinen jäsen Swobodan antamasta tuesta ja sanon hänelle, että voin antaa tarvittavat asiakirjat heti. Ne ovat minulla tässä valmiina häntä samoin kuin muidenkin ryhmien jäseniä varten. Näistä asiakirjoista käy ilmi, missä vaiheessa yksittäiset hankkeet olivat ja miksi komissio kannattaa niiden peruuttamista.

Haluan esittää myös lyhyen huomautuksen tiedotusvälineistä. En halua nyt pitkästyttää enkä kiusata parlamenttia, mutta voisin aivan hyvin lukea teille tässä yhteydessä luettelon Euroopan parlamentissa pitämistäni puheista, joissa olen tiedottanut parlamentille tästä hankkeesta. Ensimmäinen niistä oli jo syyskuussa 2004 – jolloin minua ei ollut vielä edes nimitetty virkaan. Olen puhunut parlamentissa tästä asiasta yhteensä 11 kertaa. Parlamentille annettiin ensimmäiset tiedot, ennen kuin asiasta puhuttiin sanaakaan julkisuudessa – vaikka tietenkin oletan, että Euroopan parlamentin täysistunnon voidaan katsoa edustavan Euroopan kansalaisia.

Vakuutan, että olen toiminut täysin oikein Euroopan parlamentille tiedottamista koskevassa asiassa. Tähän iltapäivään mennessä ja itse asiassa siihen mennessä, kun nousin pitämään täällä puhetta, sen enempää minä kuin työntekijänikään emme ole antaneet tiedotusvälineille mitään tietoja luettelon sisällöstä. Kunnioitukseni Euroopan parlamenttia kohtaan on antanut minulle tietyn maineen, jota minun on puolustettava, minkä vuoksi toivon, että asia tuli täysin selväksi.

Saatte ilman muuta kaikki asiakirjat. Vaikka komissiolla on valtuudet päättää yksin, mitä tälle luettelolle tehdään, minusta on kuitenkin järkevää odottaa, mitä neuvoja saamme parlamentilta, ja ottaa nämä neuvot huomioon päätöksen täytäntöönpanossa. Komissio on hyväksynyt tällaisen menettelytavan.

Siirryn nyt viimeiseen kysymykseen, josta olen erittäin kiitollinen. Huoleni Euroopan pienten ja keskisuurten yritysten taloudellisesta tulevaisuudesta oli yksi syy, miksi ylipäätään ehdotin tätä hanketta. Tiedän erittäin hyvin, että suuryritykset selviävät suhteellisen helposti lainsäädännön kiemuroista, sillä niillä voi olla osastoja, jotka käsittelevät pelkästään lainsäädäntöön liittyviä asioita. Mitä pienempi yritys on, sitä enemmän se kärsii byrokratiasta aiheutuvista kustannuksista ja sitä vaikeampaa sen on tehdä suunnitelmia ja investointeja ja vieläpä kasvaa.

Voin näin ollen vakuuttaa teille, että pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet otetaan huomioon kaikissa toimissamme. Apuna käytettävään ulkoisten asiantuntijoiden ryhmään otetaan ilman muuta mukaan pienten yritysten edustajia. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevasta tulevasta politiikastamme ilmoitetaan jo muutaman viikon kuluttua annettavassa tiedonannossa, ja myös siinä kiinnitetään paljon huomiota säädöskäytännön parantamiseen.

Olen kiitollinen myös siitä, mitä sanoitte kansallisesta täytäntöönpanosta. On todellakin joitakin mielenkiintoisia esimerkkejä siitä, miten jäsenvaltiot ovat onnistuneet tekemään lyhyestä, selkeästä ja yksinkertaisesta Euroopan unionin direktiivistä oikean byrokraattisen hirviön, jossa on monta kertaa enemmän sanoja kuin tarvitaan. Tälle on loistava englanninkielinen ilmaisu: "gold plating". Tämän hankkeen yhteydessä meidän on mielestäni selvitettävä Euroopan unionin kansalaisille, että tästä on tehtävä loppu ja ettei Euroopan unionin lainsäädäntöä voida käyttää jonkinlaisena suojamuurina, jonka takana kansallisvaltiot toteuttavat lempihankkeitaan ja tekevät asioita, joita ne eivät muuten uskaltaisi tehdä.

Olen nyt mielestäni vastannut kaikkiin kysymyksiinne. Olen kiitollinen kolmen puhujan minulle ilmaisemasta poliittisesta tuesta ja tarjoan teille tiivistä ja luottavaista yhteistyötä tässä hankkeessa, jolla on erityinen vaikutus kaikkiin kolmeen toimielimeen.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies KAUFMANN

  Elizabeth Lynne (ALDE). – (EN) Arvoisa puhemies, minäkin suhtaudun myönteisesti komission toteamuksiin etenkin optista säteilyä koskevan direktiivin osalta. Olen iloinen, että komissio yhtyy parlamentin näkemykseen, jonka mukaan luonnollinen säteily on jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle ja vuokratyöntekijöitä koskevaa direktiiviä on vielä tarkasteltava. Olen aina ollut sitä mieltä, etteivät "yhden koon" ratkaisut toimi.

Toivon, että komissio tarkastelisi uudelleen myös toista fysikaalisia tekijöitä koskevaa direktiiviä, nimittäin sähkömagneettisia kenttiä koskevaa direktiiviä, ja sitä, miten se vaikuttaa magneettikuvauslaitteisiin staattisten magneettikenttien tuottamisen osalta. On totta, että tarvitsemme terveys- ja turvallisuuslainsäädäntöä, mutta vain silloin, kun EU:n tason lainsäädäntö on välttämätöntä ja kun lainsäädäntöä ei voida toteuttaa kansallisella tasolla. Haluaisin esimerkiksi direktiivin neulanpistotapaturmista. Haluaisin myös EY:n perustamissopimuksen 13 artiklaan perustuvan ikää ja vammaisuutta koskevan direktiivin. Pidän kuitenkin komission esittämiä toteamuksia myönteisinä. Meillä on turhaa sääntelyä, ja Euroopan yhdentymisen kannattajana katson, että siitä on meille enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

  Monica Frassoni (Verts/ALE). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, ongelmamme ei liity muotoon vaan asiasisältöön. On oikein hyvä, että joitakin direktiivejä peruutetaan. Meillä on todellakin muutamia sellaisia direktiivejä, joiden haluaisimme peruuntuvan, kuten Bolkesteinin direktiivi, jota ei valitettavasti ole edelleenkään peruutettu.

Meitä kuitenkin huolettaa se, että tätä toimenpidettä korostetaan tällä tavoin, mikä on täysin tarpeetonta, koska meistä on vähintäänkin hieman epäilyttävää, että ihmisten suosiota yritetään kalastaa peruuttamalla jo tehtyjä asioita.

Arvoisa komission jäsen, tavattuanne teollisuuden edustajia ja kuunneltuanne heitä pyydän, että menette todellakin tapaamaan myös kuluttajaliittoa, koska se puolustaa ihmisten oikeuksia ja ympäristöön liittyviä oikeuksia. Olen varma, että tapaatte ihmisiä, jotka sanovat, että kilpailukyky on paljon enemmän kuin se, mitä olette yrittäneet ehdottaa meille valitettavasti jo noin vuoden ajan.

Lisäksi katson, että vaikutusten arviointia koskevassa kysymyksessä ja muissakin puheessanne esiin ottamissanne asioissa, kuten lainsäädäntöehdotusten valikoinnissa, on selvittämättä olevia ongelmia, jotka saattavat vaikuttaa vaarattomilta mutta eivät valitettavasti ole vaarattomia. Tarkastelkaapa esimerkiksi purkutyötänne, jota te – te itse ja komission jäsen ja puheenjohtaja Barroso – teette REACH-ohjelman yhteydessä ja jota olette tehneet aiemmin saastumista koskevan strategian yhteydessä. Odotan teiltä siksi vilpittömästi selkeää vastausta näihin kahteen asiaan.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olemme samaa mieltä säädöskäytännön parantamisesta. Haluamme tietenkin vähentää turhantarkkaa byrokratiaa ja antaa yrityksille hieman happea.

Kysyn kuitenkin, miten aiotte tehdä yhteistyötä Euroopan parlamentin, toisen lainsäätäjän, kanssa. Vaikka asiasta ei määrätäkään perustamissopimuksessa, mutta kun otetaan huomioon toimielinten välinen sopimus, mikä on näkemyksenne parlamentin valiokuntien osallistumisesta? Vaatimastamme vaikutusten arvioinnista totean, ettei siitä saa tulla automaattista oikeutusta komission ehdotukselle eikä oikeutusta toimettomuudelle. Mitä tapahtuu lisäksi vaikutusten arvioinnille, joka koskee Euroopan parlamentin ehdottamia tarkistuksia?

Lopuksi totean yksinkertaistamisesta, joka on erittäin tärkeää, että meidän on huolehdittava siitä, ettei se johda sääntelyn purkamiseen. Sosiaaliasioita, ympäristönsuojelua tai kuluttajansuojaa koskevaan yhteisön säännöstöön puuttuminen voisi aiheuttaa sosiaalista polkumyyntiä. Pysymme siksi hyvin valppaina. Säädöskäytännön parantaminen ei välttämättä tarkoita, että säädöksiä on vähemmän. Mikä asema annetaan standardoinnille? Euroopan parlamentin legitimiteetti perustuu yhteispäätösmenettelyyn. Sen lainsäädäntävaltaa ei saa pienentää.

  Günther Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, ensimmäiseen kysymykseen vastaan, että käsittelemme ilman muuta mielellämme kaikkia ehdotuksia, myös niitä, jotka tehdään tämän istunnon aikana. Voin ilmoittaa teille, että olen kehottanut jäsenvaltioita, yrittäjäjärjestöjä, kuluttajayhdistyksiä, ammattiliittoja ja kaikkia Euroopan unionin kansalaisia toimittamaan meille omia ehdotuksiaan, ja olemme saneet jo satoja ehdotuksia, joista monet ovat hyvin yksityiskohtaisia ja tarkkoja. Tästä voin päätellä, että tällä hankkeella on todella laaja tuki.

Jäsen Frassonin kysymykseen haluan vastata, että olen yrittänyt selittää kyseistä asiaa. Se vaikuttaa minusta poliittiseen luottamukseen liittyvältä kysymykseltä. Olen jo sanonut ja painotan vielä kerran, ettei tällä hankkeella pyritä muuttamaan minkään yhteisön säännöstön osan laatua. Aloitteen tavoitteena ei ole sääntelyn purkaminen vapaiden markkinoiden radikaalien ideologioiden tarkoittamassa mielessä vaan voimassa olevan lainsäädäntöjärjestelmän yksinkertaistaminen, sen avoimuuden lisääminen ja sen parantaminen käyttäjien kannalta. Tällä haluan sanoa, kuten olen läsnä ollessanne jo monta kertaa sanonut, että eurooppalainen malli koostuu tosiasiassa kasvun ja työllisyyden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän kehityksen tasapainottamisesta, ja tästä aiomme tietenkin pitää kiinni. Jäsen Frassoni voi luottaa sanaani: mitään sellaista, jota hän pelkää, ei tapahdu, eikä mistään jo saavuttamistamme standardeista tingitä.

Voin sanoa jäsen Grossetêtelle, että parlamentin osallistumisoikeudet säilytetään tietenkin ennallaan. Luulen, että yksinkertaistamishankkeen ansiosta parlamentti jopa saa sellaisia oikeuksia, joita sillä ei aiemmin ollut, koska toimitamme uudelleen käsiteltäväksenne sellaisia säädöksiä, jotka on hyväksytty silloin, kun niihin ei vielä sovellettu yhteispäätösmenettelyä. Uskon, että se, mitä tässä yhteydessä teemme, vahvistaa parlamentin yhteispäätösoikeuksia, ja komissio on tietenkin valmis tiedottamaan tapahtumista kaikille valiokunnille.

Vaikutusten arviointi on kokonaisuudessaan hankala asia, jota käsittelin jo. Komissio on omasta puolestaan päättänyt, ettei se esitä enää ehdotuksia, ennen kuin niistä aiheutuvista kustannuksista on tehty kattava arvio. Tämä on komission sisäinen menettely, mutta esitämme teille sen tulokset toimittamiemme ehdotusten yhteydessä. Olen itse vahvasti sitä mieltä, että silloin, kun lainsäätäjä tekee – niin kuin sen pitää – olennaisia muutoksia komission ehdotukseen, on tietenkin laadittava uusi vaikutusten arviointi. Tästä teidän on kuitenkin päätettävä itse, koska lainsäädäntöelin olette te eikä komissio. Jos sanotte, että voitte hyväksyä säädöksen myös ilman vaikutusten arviointia, se on teidän päätöksenne ja teidän vastuullanne. Suositan kuitenkin, että pohdimme yhdessä, miten voisimme löytää yleisesti hyväksytyn menetelmän lainsäädännön vaikutusten arvioimiseksi. Voimme mielestäni olla oikeastaan hyvin ylpeitä siitä, että komission kehittämällä vaikutusten arvioinnilla on erittäin hyvä maine maailmalla. Siinä on toki vielä parantamisen varaa, mutta en usko, että löydätte julkiselta sektorilta mitään sen parempaa, ja voimme pyrkiä yhdessä tehostamaan sitä. Olen jäsen Grossetêten kanssa ehdottomasti samaa mieltä siitä, ettei lainsäädäntöä tarvitse välttämättä vähentää, vaan sitä on parannettava.

Haluan vielä toistaa, että puhumme nyt kahdesta eri asiasta. Toinen niistä on suuri yksinkertaistamishanke, jonka tuloksena säännöstön määrä – huomatkaa määrä, mutta ei laatu – todellakin vähenee huomattavasti. Toinen hanke – uusi lainsäädännön laatimismenetelmä – tosiasiassa parantaa selvästi lainsäädännön laatua, ja teillä Euroopan parlamentin jäsenillä eli lainsäätäjillä on mahdollisuus saada erittäin tarkka kustannus-hyötylaskelma jokaisesta päätöksestä.

  Jules Maaten (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, komission jäsen esitti selontekonsa varsin juhlallisesti, ikään kuin tämä olisi historiallinen hetki, ja minusta tämä onkin. Komission tänään tekemä päätös on ilman muuta historiallinen.

Siinä on kyse kuvasta, jonka Euroopan unioni antaa itsestään, eikä tämä kuva muutu, ellei todellisuus muutu, ja uskon, että se muuttuu. Komission jäsen kutsuu tätä alkupalaksi, mutta olisi väärin ajatella, että se on vain kosmeettista. Komission ehdotuksilla on mielestäni kyllä hampaat.

Sanon tämän kaikella kunnioituksella komission jäsentä kohtaan, mutta on varsin epätavallista, että byrokratia tekee ehdotuksia byrokratian vähentämisestä. Voivathan kalkkunatkin tietysti äänestää joulun puolesta. Komission jäsen tekee oikein jakaessaan parlamentille ja neuvostolle hieman vastuuta, koska suuri osa lainsäädännössä olevasta pikkutekstistä tulee nimenomaan parlamentilta ja neuvostolta.

Myös jäsen Grossetête oli mielestäni oikeassa kysyessään, miten voimme estää tämän prosessin jatkumisen. Meillä on oma vastuumme, johon meidän on suhtauduttava vakavasti.

Lopuksi vielä yksi asia: kun teillä on www-sivusto, johon kansalaisia kehotetaan kirjoittamaan kommenttejaan, voisitteko tiedottaa meille säännöllisesti pääpiirteittäin, millaista palautetta saatte tästä asiasta?

  Stephen Hughes (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä selonteosta. Mekin kannatamme tarpeettomien tai ylimääräisten säädösten poistamista, mutta meillä on joitakin huolia, joita osittain lisäsi se, miten puheenjohtaja Barroso ampui lonkalta Financial Times -lehdessä sääntelyn purkamista koskevassa asiassa.

Eniten minua huolettavat myös jäsen Lynnen äsken mainitsemat jatkuvat huhut siitä, että komissio peruuttaa nyt tai lähiaikoina vuokratyöntekijöitä koskevan direktiivin. Arvoisa komission jäsen, oletteko kanssani samaa mieltä siitä, että jos näin tehdään, se on suuri takaisku pyrkimyksille saada joustavuus ja turvallisuus tasapainoon ja se estää Lissabonin strategian tasapainoisen toteutuksen? Voitteko vakuuttaa meille, ettei komissio harkitse vuokratyöntekijöitä koskevan direktiivin peruuttamista?

  Elisabeth Schroedter (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, byrokratia on tietenkin iskusana joka takaa suosionosoitukset komission jäsenelle Verheugenille. Hänen luettelostaan kuitenkin huomaa, että siinä kätketään hankkeen todellinen tavoite, joka on hyvinvointivaltion purkaminen. Jos todellakin pitää paikkansa, että vuokratyöntekijöitä koskeva direktiivi peruutetaan, se on isku sosiaaliselle Euroopalle. Silloin Euroopassa on työssäkäyviä köyhiä, sillä se tarkoittaa, että tämä asia sisällytetään Bolkesteinin direktiivin soveltamisalaan ja että Euroopan vähimmäisvaatimuksista tingitään.

Haluan tietää, miten aiotte rakentaa sosiaalisen Euroopan heikentämällä sosiaalisia vähimmäisvaatimuksia Euroopassa?

  Günther Verheugen, komission varapuheenjohtaja. (DE) Arvoisa puhemies, ensimmäiseen kysymykseen vastaan, että olemme aloittaneet julkisen kuulemisen, ja myös teillä on tietenkin mahdollisuus saada sen tulokset.

Minun on todellakin todettava, että jäsen Schroedter on väärässä esittäessään tuollaisia vihjailuja. Eihän vielä hyväksymättä olevien ehdotusten peruuttaminen voi heikentää mitään. Se ei voi mitenkään muuttaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Puhun nyt ehdotuksista, joita Euroopan parlamentti ei ole vielä edes hyväksynyt, ja komissio perustelee jokaisen ehdotuksen kohdalla tarkasti, miksi se peruuttaa kyseisen ehdotuksen. Lisäsin nimenomaan, ettei tämä tarkoita, ettemme toimita näitä asioita enää parlamentin käsiteltäviksi.

Vuokratyöntekijöistä puheen ollen ehdotamme, ettei parlamentti päätä keskustelujaan, ennen kuin komissio on esittänyt vielä nykyistä kattavampia taloudellisia analyyseja ja laajan vaikutusten arvioinnin. Ehdotusta ei ole peruutettu. En tiedä, mistä olette saaneet tällaisen tiedon. Teidän ei pidä uskoa kaikkea, mitä luette sanomalehdistä. Olisin kiitollinen, jos keskustelumme voisivat perustua vain siihen, mitä komissio on ilmoittanut teille virallisesti ehdotuksessaan. Sanomalehtien kirjoituksilla ei ole merkitystä; merkitystä on ainoastaan sillä, mitä komissio päätti tänään iltapäivällä. Jäsen Maatenille haluan sanoa, ettei minulla ollut tarkoitus esittää asiaani juhlallisesti. Mainitsin kellonajan vain siksi, että halusin osoittaa teille, että Euroopan parlamentille – eikä kellekään muulle – ilmoitettiin heti, kun komissio oli tehnyt päätöksensä.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.