Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 28. syyskuuta 2005 - Strasbourg

25. Kyselytunti (kysymykset neuvostolle)

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana kyselytunti. Käsittelemme neuvostolle osoitettuja kysymyksiä (B6-331/2005).

  Puhemies. Seuraavana on

Panayotopoulos-Cassiotoun kysymys nro 1 (H-0659/05)

Aihe: Jäteongelma ja siihen puuttuminen

Voiko neuvosto ilmoittaa, onko jäsenvaltioilla velvollisuus kerätä erikseen eri kategorioihin kuuluvia jätteitä?

Miten se arvioi erityisesti kemiallisten ja myrkyllisten aineiden, voiteluaineiden ja radioaktiivisen jätteen keräystä, tuhoamista ja kierrätystä koskevia jäsenvaltioiden tämänhetkisiä käytäntöjä?

Pitääkö neuvosto tarpeellisena tiedottaa ongelmasta sekä antaa rahoitusta edellä mainittuihin toimiin tulevien eurooppalaisten sukupolvien ympäristön ja terveyden turvaamiseksi?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Neuvosto katsoo, että jätteiden erilliskeräystä koskevia järjestelmiä on sovellettu ja sovelletaan jatkossakin laajasti jätteitä koskevissa yhteisön direktiiveissä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Erilliskeräys nostaa kierrätysastetta ja parantaa loppusijoituksen turvallisuutta.

Useissa tietyistä jätevirroista annetuissa yhteisön direktiiveissä säädetään jätteiden erilliskeräyksestä erityisesti käytöstä poistettujen tuotteiden osalta, jotka päätyisivät muuten kiinteän yhdyskuntajätteen virtaan. Jäsenvaltioissa on saavutettu paljon yhteisön lainsäädännön avulla tähän ympäristöhaasteeseen vastaamiseksi. Omat direktiivinsä on annettu tärkeistä vaarallisista jätteistä, esimerkiksi jäteöljyistä ja paristoista. Joillekin keskeisille, monentyyppisistä jätteistä koostuville jätevirroille, nimittäin pakkauksille, romuajoneuvoille ja sähkö- ja elektroniikkalaiteromulle, on asetettu kierrätys- ja hyödyntämistavoitteet. Osa näistä toimista on vielä pantava täytäntöön muutamissa jäsenvaltioissa.

Toimintatapojen muuttaminen vie aikaa, oli kyse sitten tuottajista, kuluttajista tai julkisista viranomaisista. Tämä pätee erityisesti tietyn ympäristövaikutuksen saavuttamiseen, mikä edellyttää merkittäviä investointeja infrastruktuuriin. Näin ollen tulevilla jätteitä koskevilla aloitteilla on oltava realistinen aikataulu, jotta asianosaisille annetaan riittävästi aikaa suunnitella investointejaan.

Jäsenvaltioiden kokemukset osoittavat, miten tärkeää on lisätä kansalaisten tietoisuutta jätteisiin liittyvistä kysymyksistä. Olen varma, että komissio ottaa tämän näkökohdan täysimääräisesti huomioon esittäessään jätteitä koskevan teemakohtaisen strategiansa.

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE). – (EL) Arvoisa ministeri, kiitos vastauksestanne. Matkustettuani Brysselistä Kreikkaan sain kuitenkin asiasta aivan päinvastaisen vaikutelman kuin minkä te olette antanut, ja kysynkin neuvostolta, onko se arvioinut tähänastisia välittömiä ja välillisiä vahinkoja, joita direktiivien noudattamatta jättäminen aiheuttaa kaikissa jäsenvaltioissa.

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Jokaista jäsenvaltioita sitovat kiistatta sille Euroopan unionin lainsäädännössä asetetut velvoitteet. Näin ollen on tärkeää ymmärtää, että erityisesti jo säädettyjen direktiivien osalta niiden noudattamatta jättäminen voi johtaa sopimusrikkomusmenettelyn käynnistämiseen. Vaikka myönnämmekin, etteivät kaikki jäsenvaltiot ole panneet EU:n jätelainsäädäntöä täysimääräisesti täytäntöön, väittäisin yleisesti ottaen, että Euroopan unionin ympäristölainsäädännön täytäntöönpano on itse asiassa parantunut viime vuosina.

  Puhemies. Seuraavana on

Sajjad Karimin kysymys nro 2 (H-0661/05)

Aihe: Jäsenvaltioiden lähestymistavan yhdenmukaistaminen terrorismin torjunnassa

Tietyt jäsenvaltiot ovat terrorismin torjuntaan vedoten antaneet terrorisminvastaisia määräyksiä, mistä johtuen EU:n on tunnustettava, että yksi terrorisminuhan vaikutuksista on se, että vaikeasti saavutetut vapaudet, joilla tuetaan unionin yhteisiä arvoja ja periaatteita, kyseenalaistetaan ja saatetaan vaaraan. Madridissa 11. maaliskuuta 2004 ja Lontoossa 7. heinäkuuta 2005 tapahtuneiden pommi-iskujen vuoksi EU:lla on edessään ratkaiseva hetki valita lähestymistapansa eurooppalaiseen elämäntapaan kohdistuvan hyökkäyksen torjumiseksi.

Miten neuvosto aikoo toimia yhteisesti Yhdistyneen Kuningaskunnan puheenjohtajakaudella ja päästä yli EU:n 25 jäsenvaltion välisten kansallisten erojen ja byrokraattisten esteiden, jotta terrorismin torjuntaan kehitetään yhdenmukainen lähestymistapa, jossa yhdistetään tasapainoisesti EU:n kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen ja ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien takaaminen uskonnollisista vakaumuksista ja etnisistä alkuperistä riippumatta?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Olen täysin samaa mieltä arvoisan jäsenen kanssa näiden kysymysten tärkeydestä varsinkin niiden iskujen jälkeen, joita tehtiin ensin Madridissa ja myöhemmin 7. heinäkuuta Lontoossa. Neuvosto on aina pyrkinyt yhdistämään tasapainoisesti EU:n kansalaisten turvallisuudesta huolehtimisen sekä ihmisoikeuksien ja kansalaisvapauksien takaamisen uskonnollisesta vakaumuksesta ja etnisestä alkuperästä riippumatta.

Neuvosto teki 13. kesäkuuta 2002 puitepäätöksen terrorismin torjumisesta. Tällä puitepäätöksellä lähennetään jäsenvaltioiden lainsäädäntöä terroritekojen, terroristiryhmään liittyvien rikosten ja terroritoimintaan liittyvien rikosten osalta. Puitepäätöksen 1 artiklassa mainitaan nimenomaisesti, että päätöksellä "ei muuteta velvollisuutta kunnioittaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 artiklassa taattuja perusoikeuksia ja oikeusvaltion periaatteita". Erityisesti näitä oikeuksia puolustaessaan jäsenvaltioiden on torjuttava terrorismia, jota me demokraattisissa yhteiskunnissa pidämme ihmisoikeuksien täydellisenä vastakohtana.

Puhuessaan Euroopan parlamentille 7. syyskuuta kollegani, Yhdistyneen kuningaskunnan sisäasiainministeri Charles Clarke, korosti tarvetta löytää tasapaino kansalaisvapauksien ja turvallisuuden lisäämisen välille. Samassa keskustelussa komission varapuheenjohtaja Frattini korosti, että on myös tarpeen säilyttää tasapaino yhtäältä tutkinnan tarpeiden ja toisaalta perusoikeuksien suojelun välillä.

  Sajjad Karim (ALDE). – (EN) Saanen vielä kerran toivottaa ministerin tervetulleeksi Euroopan parlamenttiin. On erittäin miellyttävää nähdä teidät täällä antamassa seikkaperäistä vastausta esittämääni kysymykseen.

Viittasitte vastauksessanne kolleganne Yhdistyneen kuningaskunnan sisäasiainministerin Clarken lausuntoihin. Saanen kiinnittää huomionne kommentteihin, joita hän on esittänyt mainitsemanne ajankohdan jälkeen, ja kysyä teiltä, missä määrin puheenjohtajavaltio on sitoutunut luopumaan tietyistä íhmisoikeusyleissopimuksen määräyksistä?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Sallikaa minun käsitellä tätä kysymystä toteamalla erittäin selvästi, että puheenjohtajakautemme painopistealueena on, etenkin Madridin ja Lontoon terrori-iskut huomioon ottaen, vauhdittaa EU:n terrorisminvastaista toimintasuunnitelmaa, jonka kaikki jäsenvaltiot ovat hyväksyneet. Uskomme, että keskittämällä ponnistelumme tähän suunnitelmaan voimme yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden toimintaa ja luoda yhteisen perustan, jonka mainitsin aiemmin.

  David Martin (PSE). – (EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, eurooppalainen pidätysmääräys on erittäin järkevä ja tervetullut toimenpide terrorismin torjumiseksi. Sitä ei kuitenkaan ole pantu täytäntöön useissa jäsenvaltioissa, koska pelätään, etteivät pidätysmääräyksen nojalla luovutetut henkilöt saa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä tai asianmukaista oikeudellista tai kielellistä apua. Aiotteko neuvoston puheenjohtajana tutkia tätä asiaa selvittääksenne, voitteko vakuuttaa kaikki jäsenvaltiot siitä, että pidätysmääräys voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Vakuutan arvoisalle jäsenelle, että tämä on kysymys, josta meidän pitäisi olla huolissamme ottaen huomioon, että olemme sitoutuneet paitsi yhteiseen pidätysmääräykseen myös edistämään eurooppalaisen todisteiden luovuttamismääräyksen käyttöönottoa koko Euroopan unionissa. Jos jäsenvaltioiden huolenaiheet huomioon ottaen on käytännön syitä, jotka estävät aiemmin mainitsemani yhteistyön syventämisen, neuvosto puuttuu juuri näihin syihin. Varmistan erityisesti, että arvoisan jäsenen huomautukset saatetaan sisäasiainministerin tietoon.

  Puhemies. Seuraavana on

Chris Daviesin kysymys nro 3 (H-0663/05)

Aihe: Ministerineuvoston verkkosivut

Tietääkö neuvosto yhtäkään Euroopan yhteisön viranomaisten ylläpitämää verkkosivustoa, joka turhauttaisi tietoa hakevaa kansalaista enemmän kuin ministerineuvoston omat sivut?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Ensinnäkin haluaisin onnitella Euroopan parlamenttia oman verkkosivuston luomisesta ennen kuin yritän puolustaa neuvoston verkkosivustoa.

(Suosionosoituksia)

Yritän tehdä parhaani. Neuvoston verkkosivustolla on kahtalainen tavoite: antaa tietoa neuvoston tehtävistä ja toiminnasta sekä antaa neuvostolle mahdollisuus noudattaa asiakirjojen saatavuutta koskevia velvoitteitaan. Neuvoston verkkosivusto tarjoaa siten neuvoston pääsihteerin ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Javier Solanan kotisivujen lisäksi mahdollisuuden tutustua lehdistötiedotteisiin ja laaja-alaiseen, erityisesti tiedotusvälineitä kiinnostavaan, tietoon neuvoston toiminnasta eri politiikanaloilla.

Verkkosivustolla on lisäksi julkinen asiakirjahakemisto, ja sillä annetaan tietoa hakemiston käytöstä sekä avoimuutta ja asiakirjojen saatavuutta koskevista säännöistä. On syytä huomauttaa, että neuvoston jossain määrin erikoistunut verkkosivusto on suunniteltu sitä silmällä pitäen, että vältetään mahdollisimman pitkälti päällekkäisyyksiä ja samansisältöisyyttä Euroopan komission ylläpitämään ja kaikille kansalaisille suunnattuun toimielinten yhteiseen Europa-verkkosivustoon nähden.

  Chris Davies (ALDE). – (EN) "Kyllä, ministeri!" Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, oletteko tietoinen, että kun toimittajia ja kansalaisjärjestöjen edustajia pyydetään pohtimaan neuvoston verkkosivuston puutteita, he eivät näytä tietävän, nauraako hysteerisesti vai kiristelläkö hampaitaan kiukusta?

Oletteko samaa mieltä siitä, että mikäli Euroopan unioni aikoo luoda paremmat suhteet kansalaisiinsa, julkisten tiedonlähteiden on kuvastettava avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteita? Ryhdyttekö toimiin käynnistääksenne uudelleentarkastelun ja julkisen kuulemisen, joiden tarkoituksena on syrjäyttää neuvoston sihteeristön kaikkea muuta kuin edistyksellinen ja innovatiivinen lähestymistapa ja tarjota kansalaisille ensiluokkainen rehellisen, tosiasioihin perustuvan ja täsmällisen tiedon lähde?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Tämän kysymyksen esittämisen jälkeen tekemieni tiedustelujen perusteella voin jossain määrin ymmärtää arvoisan jäsenen esittämät näkemykset. Vakuutan hänelle, että neuvoston verkkosivuston rakennetta ja sisältöä tarkastellaan jatkuvasti uudelleen ja että tämä prosessi jatkuu hetki sitten mainitsemaani Europa-verkkosivustoon tehtävien parannusten rinnalla.

Olemme nähdäkseni eri mieltä minulle esitetyn kysymyksen osalta ainoastaan väitteestä, jonka mukaan kansalaisten pitäisi ensisijaisesti vierailla neuvoston verkkosivustolla Europa-verkkosivuston sijaan. Mielestäni kyse on siitä, miten vältämme sellaista päällekkäisyyttä, joka on ollut aivan liian yleistä jäsenvaltioiden hallitusten verkkosivustoilla, ja varmistamme, että Euroopan kansalaisille tarjottava tuote kuvastaa paremmin yhteistä aloitussivua, jota toivomme kansalaisten siirtyvän käyttämään. Tällainen aloitussivu on mitä ilmeisimmin kansalaisten kannalta Europa-verkkosivusto. Komissio on äskettäin julkistanut toimintasuunnitelmansa Eurooppa-asioista tiedottamisen parantamiseksi, ja olen varma, että tällä on välitön vaikutus Europa-verkkosivustoon.

  David Martin (PSE). – (EN) Arvoisa puheenjohtaja, haluaisitte ehkä vierailla verkkosivustolla, joka todellakin turhauttaa kävijää ja sisältää virheitä. Kyse on Yhdistyneen kuningaskunnan Liberaalidemokraattien verkkosivustosta, jossa esimerkiksi väitetään, että Liberaalidemokraatit on Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen pääoppositiopuolue ja että heillä on omat toimintaperiaatteensa.

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) En puhu tänään täällä parlamentissa niinkään tietyn puolueen jäsenenä vaan puheenjohtajavaltion edustajana, jolla on tiettyjä velvollisuuksia, ja totean kunnioittavasti, etteivät nämä virheellisyydet ole ehkä niinkään teknisiä vaan ideologisia.

  Bill Newton Dunn (ALDE). (EN) Pyytäisin neuvoston puheenjohtajaa vastaamaan ystävällisesti jäsen Davisin alkuperäiseen kysymykseen: tietääkö neuvosto yhtäkään viranomaisten ylläpitämää verkkosivustoa, joka turhauttaisi enemmän kuin ministerineuvoston omat sivut? Hän ei itse asiassa vastannut kysymykseen.

Voimmeko näin ollen olettaa hänen olevan samaa mieltä siitä, että neuvoston verkkosivusto on pahin kaikista julkisista verkkosivustoista?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Totean arvoisalle jäsenelle, että jos hän pitää jokaisella Internetissä olevalla julkisella verkkosivustolla vierailemista tehokkaana ja toimivana tapana käyttää neuvoston aikaa, olen kaikella kunnioituksella eri mieltä hänen kanssaan.

  Puhemies. Seuraavana on

Sarah Ludfordin kysymys nro 4 (H-0665/05)

Aihe: Esteet tutustua neuvoston asiakirjoihin

EU:n toimielimiltä vaaditaan asiakirjojen saamista koskevalla asetuksella (EY) N:o 1049/2001⁽¹⁾ asiakirjahakemiston pitämistä ja sähköisessä muodossa olevien asiakirjojen olemista suoraan saatavilla. Vaikka neuvoston julkista asiakirjahakemistoa on paranneltu viime aikoina, sitä ei ole järjestetty käyttäjäystävällisesti. Aikooko neuvosto järjestää uudelleen asiakirjahakemistonsa ja www-sivustonsa esimerkiksi Euroopan parlamentin lainsäädännön seurantapalvelua ja jokaisesta kokouksesta tehtäviä erityisiä www-sivuja vastaavalla tavalla, minkä ansiosta kansalaiset voivat jäljittää kaikki tärkeät esityslistat ja seurata päätöksentekoprosessia sen eri vaiheissa?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Kuten arvoisa jäsen huomautti, Euroopan unionin toimielimiltä vaaditaan lainsäädännössä asiakirjahakemiston pitämistä ja sähköisessä muodossa olevien asiakirjojen olemista suoraan saatavilla. Luomalla julkisen asiakirjahakemistonsa, joka otettiin ymmärtääkseni käyttöön tammikuussa 1999, neuvosto täytti tämän vaatimuksen hyvissä ajoin ennen asianomaisen asetuksen voimaantuloa.

Neuvoston asiakirjahakemiston käyttäjämäärät ovat kasvaneet tasaisesti siitä lähtien. Siten vuonna 2004 neuvoston julkista asiakirjahakemistoa käytti lähes 300 000 eri käyttäjää, kun vastaava luku oli noin 180 000 vuonna 2003. Tämä vastaa lähes 63 prosentin lisäystä käyttäjämääriin vuodessa. Verkkosivustolle tehtyjen käyntien kokonaismäärä kasvoi hieman alle 20 prosentilla siten, että sivustolla vierailtiin 920 000 kertaa vuonna 2004, kun vastaava luku oli 770 000 vuonna 2003, mikä vastaa yli 2 500 käyntiä päivittäin.

Tiedonhakujen kokonaismäärä oli luettujen sivujen määrässä mitattuna yli 5,5 miljoonaa. Kuten nämä kansalaisten neuvoston asiakirjahakemiston käyttöä koskevat luvut osoittavat, hakemistosta on todellakin tullut usein käytetty hakuväline kansalaisille, jotka haluavat seurata tiiviisti yhteisön asioiden kehitystä. Tämä on ymmärrettävää, etenkin kun neuvoston hakemistoa päivitetään jatkuvasti automaattisen arkistointijärjestelmän avulla. Neuvoston asiakirjahakemisto sisälsi 9. syyskuuta 2005 mennessä viittauksia yli 640 000 asiakirjaan.

Lisäksi huomattava osa neuvoston asiakirjoista asetetaan kokonaisuudessaan automaattisesti saataville asiakirjahakemiston välityksellä heti niiden julkaisemisen jälkeen. Siten vuonna 2004 noin 70 000 asiakirjaa, tai arviolta 60 prosenttia yli 100 000:sta sinä vuonna laaditusta ja hakemistoon lisätystä asiakirjasta, oli kokonaisuudessaan saatavilla verkossa välittömästi julkaisemisensa jälkeen.

Neuvoston ja sen valmisteluelinten kokousten esityslistaehdotuksiin voi tutustua verkossa heti niiden julkaisemisen jälkeen, minkä ansiosta hakemiston käyttäjät voivat helposti tunnistaa missä tahansa kokouksessa keskusteltujen asiakirjojen viitenumerot.

Asiakirjan numero -hakuehdon lisäksi hakemiston käyttäjät voivat hakea tiettyä aihetta käsitteleviä asiakirjoja muiden asiakirjan tietojen, kuten kokouksen päivämäärän, toimielinten välisen asian numeron tai aihealueen perusteella.

Parantaakseen edelleen asiakirjahakemistoaan neuvosto aikoo kuitenkin tutkia, onko teknisesti mahdollista tehdä interaktiivisten esityslistojen välityksellä automaattisia hakuja asiakirjoista, jotka käsittelevät tiettyä aihetta tai ovat osa samaa tiedostoa.

  Sarah Ludford (ALDE). – (EN) Haluan kiittää puheenjohtajavaltiota, mutta sallikaa minun antaa yksi esimerkki.

Jos Aihealue-kenttään laitetaan hakusanaksi "tietojen säilyttäminen", joka on ollut paljon esillä uutisissa, hakutuloksena ei ole yhtään asiakirjaa. Aivan kuin Charles Clarken erittäin aktiivinen toiminta tässä asiassa olisi pelkkää harhaa. Jos Otsikko-kenttään syötetään sanat "tietojen säilyttäminen", saadaan tulokseksi 45 asiakirjaa. Haun tulokset -sivulta ei kuitenkaan ilmene, mihin kokoukseen asianomaiset asiakirjat liittyvät.

Ette vastannut kysymyksessäni esittämääni nimenomaiseen pyyntöön. Aiotteko jäljitellä parlamentin lainsäädännön seurantapalvelua tehdäksenne neuvoston verkkosivustosta käyttäjäystävällisen?

Jos käyttää verkkosivustolla olevaa ohje-toimintoa, tuloksena on tietoa asiakirjojen tunnisteista. Eri versioita osoittavia tunnisteita voi olla useita. Esimerkkejä: REV 1 (ensimmäinen tarkistus), REV 2 COR 1 (ensimmäinen oikaisu toiseen tarkistukseen), COR 1 REV 2 (toinen tarkistus ensimmäiseen oikaisuun). En usko tästä olevan apua kansalaisten tiedonsaannissa.

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) En ole täysin vakuuttunut, että kansalaisten tiedonsaantia edistetään siten, ettei sitä, minkä totesin selvästi vastaukseni viimeisessä kappaleessa, ole ilmeisestikään kuultu. Joten sallikaa minun toistaa se vielä kerran. Parantaakseen edelleen asiakirjahakemistoaan neuvosto aikoo tutkia, onko teknisesti mahdollista tehdä interaktiivisten esityslistojen välityksellä automaattisia hakuja asiakirjoista, jotka käsittelevät tiettyä aihetta tai ovat osa samaa tiedostoa.

  Puhemies. Seuraavana on

Nigel Faragen kysymys nro 5 (H-0666/05)

Aihe: Kalastuskumppanuussopimukset

Kysymyksen esittäjä on syvästi huolissaan kolmansien maiden kanssa tehdyistä kalastuskumppanuussopimuksista, jotka ovat täysin epäreiluja ja erittäin haitallisia paikalliselle väestölle ja jotka aiheuttavat katastrofaalisia seurauksia ympäristölle.

Kuten WWF, Oxfam ja jotkut muut toimijat, kysymyksen esittäjäkin on vahvasti sitä mieltä, ettei tässä ole kyse mistään, mitä voitaisiin kutsua "kestäväksi kehitykseksi".

Voiko neuvosto ilmoittaa, voidaanko edellä mainittuja sopimuksia tutkia? Kannattaako neuvosto edellä mainittua näkemystä, ja aikooko se lopettaa kyseiset haitalliset kalastussopimukset?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Neuvosto on tietoinen, että useat eri järjestöt ovat ilmaisseet huolestuneisuutensa yhteisön ja kolmansien maiden välisten kalastussopimusten väitetyistä kielteisistä vaikutuksista. Vastauksena tällaiseen arvosteluun komissio antoi 27. joulukuuta 2002 tiedonannon yhdennetystä toimintakehyksestä kolmansien maiden kanssa tehtäviä kalastuskumppanuussopimuksia varten. Neuvosto hyväksyi myöhemmin heinäkuussa 2004 komission tiedonannossaan kannattamat politiikan muutokset.

On tärkeää korostaa sanaa "kumppanuus". Tässä on kyse muustakin kuin vain laajojen kalastusoikeuksien ostamisesta kolmansilta mailta ja niiden kalavarojen hyvin tehokkaasta hyödyntämisestä. Yhteisö käynnistää tieteellisen näytön perusteella vuoropuhelun kolmannen maan kanssa selvittääkseen, onko kyseisessä maassa kalastusmahdollisuuksia, joita se ei itse hyödynnä ja joita yhteisön kalastusalukset voivat hyödyntää kestävästi. Yhteisö keskustelee kolmannen maan kanssa siitä, miten kalastusoikeuksista maksettavaa yhteisön taloudellista korvausta voidaan käyttää kyseisen maan kansalaisten hyväksi. Kyse on kalastuskumppanuussopimuksista, joten neuvosto pyrkii varmistamaan, että korvaukset hyödyttävät paikallista kalastusalaa, kalastajat ja rannikkoseutujen asukkaat mukaan lukien.

Lopuksi valmistellessaan uusia sopimuksia tai voimassa olevien sopimusten uudistamista komissio esittää neuvostolle järjestelmällisesti arviointikertomuksia kyseisten sopimusten vaikutuksista. Neuvosto katsoo näiden sopimusten hyödyttävän molempia osapuolia ja odottaa tulevien kalastuskumppanuussopimusten tekemistä kolmansien maiden kanssa. Puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta tekee myös yhteistyötä komission kanssa isännöidäkseen myöhemmin tänä vuonna seminaaria, jonka aiheena ovat kolmansien maiden kanssa tehtävät sopimukset.

  Nigel Farage (IND/DEM). – (EN) Arvoisa ministeri, minusta on hyvin erikoista, että Tony Blairin – joka on tehnyt niin suuren numeron Afrikasta ja siitä, mikä siellä menee pieleen ja mitä meidän on tehtävä auttaaksemme Afrikkaa – johtama hallituksenne voi sulkea silmänsä tältä asialta. Pelkään, että näissä kolmansien maiden kanssa tehtävissä kalastussopimuksissa yhdistyvät kaikkein kauhistuttavimmalla tavalla eurooppalainen taloudellinen ahneus ja afrikkalaisen huonon hallinnon korruptoituneisuus.

Kutakin yksittäistä kertomusta tarkasteltaessa käy täysin selväksi, että nämä kalastussopimukset, jotka mahdollistavat kalastamisen Afrikan länsirannikon edustalla, ovat ympäristön kannalta vastaava asia kuin Serengetin sytyttäminen tuleen! Paikallisväestöllä ei ole mitään toivoa ansaita toimeentuloaan, ja olen hyvin pettynyt siihen, ettette edes lupaa tutkia asiaa.

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) En epäile lainkaan arvoisan jäsenen vilpittömyyttä ja arvostan järjestöjä, joita hän konsultoi valmistellessaan omaa panostaan tämänpäiväiseen keskusteluun, joten olisin kiitollinen, jos hän voisi toimittaa sekä komissiolle että neuvostolle kysymyksessä mainitsemansa todisteet, ja varmistan, että ne toimitetaan edelleen asianomaisille virkamiehille.

  Christopher Beazley (PPE-DE). – (EN) Kiitän neuvoston puheenjohtajaa vastauksesta. Minulla ei selvästi ole kalastusasioista sellaista erittäin vankkaa kokemusta, jota kollegani Farage on juuri osoittanut. Edustin kuitenkin Euroopan parlamentissa aiemmin Cornwallia ja Plymouthia. Kyseisen alueen kalastus on täysin riippuvainen kumppanuuksista ja sopimuksista. Ellei sopimuksia olisi, ja tältä osin olen eri mieltä jäsen Faragen kanssa, tuloksena olisi se, että muutamat oman tiensä kulkijat yksinkertaisesti kalastaisivat liikaa käytettävissä olevien kalavarojen määrään nähden. Minusta on erinomainen ajatus, että Euroopan unioni tekee näitä sopimuksia, ja henkilökohtaisesti toivon niiden jatkuvan.

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Ymmärrän erittäin hyvin arvoisan jäsenen esittämän näkökohdan. Tämä keskustelu muistuttaa jollain tapaa yleensä taloudellisista kumppanuussopimuksista käytävää keskustelua. Harvat ovat eri mieltä siitä periaatteesta, että tämänkaltaiset kumppanuussopimukset voivat aidosti hyödyttää asianomaisia kehitysmaita. Jos näiden sopimusten vaikutus on kuitenkin käytännössä vahingollinen ja haitallinen niissä asetettujen tavoitteiden kannalta, silloin huolestuneisuus on täysin perusteltua. Tästä syystä olen luvannut, jos todisteita esitetään, välittää ne edelleen asianomaisille henkilöille.

  Catherine Stihler (PSE). – (EN) On merkillistä, että jäsen Farage ottaa tämän kysymyksen esille, vaikka hän on tuskin koskaan läsnä kalatalousvaliokunnan kokouksissa, ja kehottaisinkin häntä osallistumaan kokouksiin säännöllisemmin, jotta hän voi esittää näkemyksensä tästä asiasta.

Minua vaivaa se, että hän viittaa kysymyksellään kaikkiin kalastussopimuksiin. Esimerkiksi Norjan kanssa tehty kalastussopimus on elintärkeä Skotlannin kalastajille. Hänen on oltava johdonmukainen lähestymistavassaan.

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Jätän käyttämättä minulle tarjoutuneen hyvin huomattavan tilaisuuden keskustella Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueen kannalle tunnusomaisesta epäjohdonmukaisuudesta ja totean vain ymmärtäväni täysin, etenkin kysymyksen esittäneen arvoisan jäsenen Skotlannissa tekemän väsymättömän työn perusteella, että kalastuskumppanuussopimuksilla voi olla hyvin tärkeä rooli. Tämä on hyvä esimerkki siitä, ettei itsenäinen toiminta kumppanuuden sijaan tarjoa tulevaisuutta Euroopalle, ja väittäisin, ettei myöskään kalavaroille.

  Puhemies. Seuraavana on

Bernd Posseltin kysymys nro 6 (H-0668/05)

Aihe: Serbian vähemmistöjen oikeudet

Kun Kosovon vähemmistöille taataan edustajanpaikkoja parlamentissa, Serbiasta muodostettiin radikaali-puolueen Haagissa syytettynä olevan Vojslav Seseljin painostuksesta vaalipiiri, jossa ei ole paikallisia edustajanpaikkoja, mutta vaaleissa sovelletaan viiden prosentin äänikynnystä. Tämän seurauksena etniset vähemmistöt, jotka elävät mahdollisissa kriisipesäkkeissä, nimittäin Vojvodinassa, Novi Pazarin Sandzakissa ja Presevon laaksossa, eivät saa osallistua parlamentin toimintaan, vaikka ne muodostavat enemmistön kotiseuduillaan.

Näkeekö neuvosto vaarat, jotka voivat syntyä tästä Kosovolle ja Serbialle asetettujen vaatimusten epätasapainosta, ja miten asia vaikuttaa Belgradin kanssa valmisteltaviin EU:n sopimusneuvotteluihin?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Serbia ja Montenegron tulevaisuus on eurooppalaisessa perheessä, kuten saatoin myös viestittää vieraillessani äskettäin Länsi-Balkanilla, jolloin minulla oli tilaisuus tavata maan viranomaisia.

Tästä seuraa, että kaikkien etnisten ryhmien osallistumisella demokraattiseen prosessiin on ratkaiseva merkitys kyseisen maan siirtymiselle kohti eurooppalaista tulevaisuutta. Emme kuitenkaan pidä Serbian tilannetta yhtä synkkänä kuin kysymyksessä vihjataan.

Poliittista tilannetta Kosovossa ja Serbiassa ei voida suoraan rinnastaa toisiinsa, ja arvioimme, että Serbian vähemmistöillä on mahdollisuus osallistua täysimääräisesti parlamentin toimintaan.

Yksi Serbian uuden parlamentin ensimmäisistä toimista vuoden 2004 alussa oli parlamentaarista edustusta koskevasta viiden prosentin äänikynnyksestä luopuminen etnisiä vähemmistöjä edustavien puolueiden kohdalla. Näin ollen tulevissa parlamenttivaaleissa vähemmistöt saavat todennäköisesti myös edustajansa parlamenttiin.

Serbian paikallisvaaleja koskevassa lainsäädännössä säädetään kolmen prosentin äänikynnyksestä, mutta monikulttuurisissa kunnissa perustetaan myös etnisten ryhmien välisiä suhteita käsitteleviä neuvostoja, joiden jäsenet edustavat kaikkia etnisiä yhteisöjä, jotka muodostavat vähintään prosentin alueen väestöstä.

Lisäksi kansallisia vähemmistöjä koskevat kysymykset voidaan saattaa Serbian keskushallinnon tietoon etenkin vuonna 2004 perustetun Etnisten vähemmistöjen kansallisen neuvoston (National Council of Ethnic Minorities) välityksellä. Tässä foorumissa voidaan keskustella kaikista vähemmistöjä koskevista merkittävistä kysymyksistä.

Toivomme käynnistävämme vakaus- ja assosiaatiosopimusta koskevat neuvottelut Serbian ja Montenegron kanssa puheenjohtajakautemme kuluessa. Sopimuksen tekeminen edellyttää, että Belgrad täyttää joukon Euroopan unionin asettamia ehtoja. Voidakseen myöhemmin liittyä Euroopan unioniin Belgradin on täytettävä kaikki Kööpenhaminan poliittiset kriteerit.

Arvoisa jäsen on oikeassa korostaessaan tarvetta asettaa demokraattiset standardit Serbiassa etusijalle tässä prosessissa.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, olen kiitollinen neuvoston puheenjohtajalle hänen erittäin hyvästä ja seikkaperäisestä vastauksestaan. Haluaisin vain lisätä, ettei Presevon laaksolla, joka on albaanien asuttama alue Etelä-Serbiassa, ole lainkaan parlamentaarista edustusta, vaikka Kosovon serbivähemmistölle on, ainakin teoriassa, taattu edustajanpaikat. Näitä paikkoja ei tosin ole vielä täytetty. Voisiko neuvoston puheenjohtaja tarkastella osana Kosovon kysymyksen ratkaisua pyrkimyksiä löytää kahdenvälinen ratkaisu – joka ei edellytä rajojen siirtämistä, koska sitä me emme tietenkään halua – jolla Serbian albaaneille annetaan samat oikeudet kuin Kosovon serbeille?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Kaikella kunnioituksella kysyjää kohtaan en usko, että erityisesti tänä jossain määrin arkaluonteisena ja odotuksen täyteisenä aikana on oikein ennakoida erityisedustaja Eiden Kosovo-raportin sisältöä. Meidän on vain odotettava vielä hetki tätä raporttia, jonka pohjalta on paremmat mahdollisuudet jatkaa keskustelua Kosovon lopullisesta asemasta.

  Zsolt László Becsey (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja Alexander, haluaisin saattaa tietoonne sen seikan, että Pohjois-Serbiassa sijaitsevalla Vojvodina-nimisellä maakunnalla oli sama asema kuin Kosovolla ennen vuotta 1989, mutta nykyään se on käytännössä olemassa "vain paperilla" vailla virallista asemaa. Kukaan ei tiedä, miksei sen asemaa voida palauttaa nyt, kun Miloševićin hallinnon kaatumisesta on kulunut jo viisi vuotta. Suurilla unkarilais- ja kroaattivähemmistöillä ei ole edustusta Belgradin parlamentissa, joten niitä syrjitään poliittisesti Vojvodinassa. Puhuttaessa Serbiassa tapahtuvista myönteisistä etnisistä muutoksista mietin, oletteko tietoinen siitä, että eurooppalaisen kansakunnan, nimittäin Unkarin, jäseniä vainotaan ja heitä vastaan hyökätään vain siksi, että he puhuvat unkaria. Samaan aikaan poliisi kieltäytyy kirjaamasta heidän valituksiaan, alueella toimii yhä enemmän maineeltaan epäilyttäviä tuomareita Kosovosta ja Krajinasta, ja nyt on tehty jo murhiakin...

(Puhemies keskeytti puhujan.)

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Totean kysyjälle kunnioittavasti, että meidän on tiedostettava, mitkä ovat Euroopan unionin puheenjohtajavaltion legitiimit velvoitteet ja mitkä ovat Serbian hallituksen velvoitteet.

Mitä tulee kysymyksessä ilmaistuun erityiseen huolenaiheeseen eli äskettäiseen hyökkäykseen Vojvodinan unkarilaisten liiton puheenjohtajaa József Kaszaa ja unkarilaisvähemmistön yleistä asemaa vastaan, uskon Serbian hallituksen nopean ja päättäväisen toiminnan auttaneen merkittävästi hälventämään unkarilaisyhteisön pelkoa siitä, että hyökkäys Kaszaa vastaan voisi olla alkusoittoa useille muille hyökkäyksille. Olemme kiitollisia, ettei saamiemme tietojen mukaan kukaan loukkaantunut hyökkäyksessä, mutta olen tietoinen arvoisan jäsenen ilmaisemista huolenaiheista.

  Paul Rübig (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puheenjohtaja, olen iloinen, että neuvottelut Kroatian kanssa on nyt todellakin määrä aloittaa muutaman päivän kuluttua. Tämä merkitsee huomattavaa edistysaskelta puheenjohtajavaltio Yhdistyneelle kuningaskunnalle. Milloin puheenjohtaja odottaa liittymisneuvottelujen alkavan Belgradin kanssa?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Kysymykseen näyttää sisältyvän otaksuma, jota en voi toistaa vastauksessani. Kroatian asemasta on tulossa vielä lisää selvityksiä, etenkin Kroatia-työryhmän toimesta. Tämä on siis tilanne tällä hetkellä – sen pidemmällä emme vielä ole.

  Puhemies. Seuraavana on

Dimitrios Papadimoulisin kysymys nro 7 (H-0671/05)

Aihe: Uskonnollisten vähemmistöjen omistusoikeudet Turkissa

Turkin yleishyödyllisten laitosten omaisuudesta vastaava pääosasto ilmoitti aikovansa vuokrata kiinteää omaisuutta, joka kuului aiemmin vähemmistöjä edustaville hyväntekeväisyysjärjestöille ja jonka Turkin valtio on takavarikoinut, minkä myötä uskonnollisten vähemmistöjen omistusoikeuksien loukkaukset jatkuvat. Turkin hallitus antaa hiljaisen hyväksyntänsä tälle käytännölle ja on antanut Turkin kansalliskokoukselle yleishyödyllisten laitosten omaisuutta koskevan lakialoitteen, jossa säädetään, että Turkin valtio palauttaa edunsaajille vain sen hallussa olevan omaisuuden eikä kolmansille osapuolille laittomasti myytyä omaisuutta.

Onko neuvosto tietoinen yleishyödyllisten laitosten omaisuudesta vastaavan pääosaston harjoittamasta toiminnasta ja Turkin hallituksen lakialoitteesta? Aikooko se ottaa kyseisen lakialoitteen Turkin viranomaisten kanssa käytävien neuvottelujen asialistalle? Kun otetaan huomioon 3. lokakuuta 2005 käynnistyvät liittymisneuvottelut, mihin toimiin se aikoo ryhtyä, jotta taataan Turkin uskonnollisten vähemmistöjen omistusoikeudet?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Olemme tietoisia arvoisan jäsenen esille ottamista kysymyksistä. Vaikka uskonnonvapaus on taattu Turkin tasavallan perustuslaissa ja Euroopan komission vuoden 2004 määräaikaiskertomuksessa Turkin edistymisestä liittymisvalmisteluissa todettiin, että uskontoa voidaan harjoittaa melko esteettömästi, tärkeitä kysymyksiä tällä alalla on edelleen ratkaisematta. Toukokuussa 2003 hyväksytyn tarkistetun liittymiskumppanuussopimuksen nojalla Turkin on vahvistettava muiden kuin islaminuskoisten uskonnollisten yhteisöjen toimintaedellytykset, jotka ovat Euroopan unionin jäsenvaltioiden käytäntöjen mukaiset. Neuvosto kuitenkin huomauttaa, että jotkin islaminuskoiset ja muut kuin islaminuskoiset uskonnolliset vähemmistöt ja yhteisöt kohtaavat edelleen toiminnassaan vaikeuksia, jotka liittyvät niiden oikeudelliseen asemaan, omistusoikeuksiin, koulutukseen, turkkilaisen ja ei-turkkilaisen papiston oleskeluoikeuksiin ja työlupiin, kouluihin sekä sisäiseen hallintoon. Euroopan unioni on erityisen huolestunut muiden kuin islaminuskoisten uskonnollisten järjestöjen omaisuuden jatkuvasta takavarikoinnista valtion toimesta. Euroopan unioni on kehottanut Turkkia säätämään pikaisesti yleishyödyllisten laitosten omaisuutta koskevan lain, joka vastaa täysin eurooppalaisia vaatimuksia, ja uskoo, että lakiluonnosta koskevat komission lausunnot, jotka komission jäsen Rehn toimitti Turkin pääministerille Gülille kesäkuussa, otetaan täysipainoisesti huomioon. Euroopan unioni on myös kehottanut Turkkia avaamaan uudelleen Halkin kreikkalais-ortodoksisen seminaarin.

Kuten arvoisa parlamentin jäsen hyvin tietää, 16. ja 17. joulukuuta 2004 kokoontunut Eurooppa-neuvosto tarkasteli, täyttääkö Turkki riittävän hyvin Kööpenhaminan poliittiset kriteerit, jotta jäsenyysneuvottelut voitaisiin aloittaa, ja totesi selvästi, että unioni seuraa jatkossakin tarkkaan poliittisten uudistusten etenemistä Turkissa. Neuvosto vakuuttaa näin ollen arvoisalle jäsenelle jatkavansa tällä alalla tapahtuvan kehityksen seuraamista todellakin hyvin tarkasti.

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL). – (EL) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, Euroopan parlamentti katsoi juuri tänään hyväksytyssä päätöslauselmassaan, että tietyt lainsäädäntöehdotukset ovat riittämättömiä. Yhtyykö neuvosto tähän arvioon? Oletteko kommentoineet mitenkään asianomaista lakialoitetta? Aiotteko ottaa nämä kysymykset neuvottelujen asialistalle, ja jos, milloin?

Uskonnonvapaudesta puheen ollen kommentoiko puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta mitenkään paavin Turkin hallitukselta saamaa tuomittavaa ja halveksivaa kohtelua sen jälkeen, kun Ortodoksinen ekumeeninen patriarkaatti oli kutsunut hänet vieraaksi Istanbuliin?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) En ole varma, oliko arvoisalla jäsenellä minun laillani tilaisuus osallistua tänä aamuna kolmituntiseen Turkkia käsittelevään keskusteluun täällä parlamentissa. Vakuutan teille, että puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta on täysin tietoinen Turkin jäsenyyteen liittyvistä lukuisista kysymyksistä.

Väittäisin kuitenkin monien meistä uskovan, että juuri se prosessi, joka Turkissa on ollut käynnissä ja joka edelleen jatkuu, on paras tae siitä, että juuri näitä ratkaisematta olevia kysymyksiä tarkastellaan ja pyritään ratkaisemaan myös tulevaisuudessa.

  Catherine Stihler (PSE). – (EN) Uskonnonvapaus on selvästikin ehdottoman ratkaiseva kysymys Turkin kanssa käytävissä neuvotteluissa. Muutamien seuraavien viikkojen aikana First Step Forum -ihmisoikeusjärjestö vierailee Turkissa tutkiakseen tilannetta paikan päällä, ja toimitan erittäin mielelläni jäljennöksen sen raportista neuvoston puheenjohtajalle.

Voiko neuvoston puheenjohtaja vakuuttaa minulle, että uskonnonvapautta ja oikeutta uskonnon tunnustamiseen painotetaan koko Turkin liittymisprosessin ajan?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Voin antaa teille tällaisen vakuutuksen, mutta huomauttaisin arvoisalle jäsenelle myös, että Turkin katolisen, kreikkalais-ortodoksisen ja syyrialais-ortodoksisen kirkon johtajat ovat todenneet, että Euroopan unionin yhdenmukaistamisuudistusten tuloksena heidän yhteisöjensä on nyt helpompi harjoittaa uskontoaan ja että asenteet heitä kohtaan ovat muuttuneet.

Myönnän, että työtä on edelleen paljon, minkä vuoksi annan asianmukaisen tunnustuksen työlle, jota jäsen Stihler ja muut kansalaisjärjestöjen jäsenet ovat tehneet tällä alalla. Uskon kuitenkin, että ne Turkin katolisen, kreikkalais-ortodoksisen ja syyrialais-ortodoksisen kirkon johtajien lausunnot, joihin äsken viittasin, kertovat omaa tarinaansa jo saavutetusta todellisesta edistyksestä.

  Puhemies. Seuraavana on

James Hugh Allisterin kysymys nro 8 (H-0673/05)

Aihe: IRA-terroristit

Ottaen huomioon pakoilevien tuomittujen terroristien Niall Connollyn, James Monaghanin ja Martin McCauleyn esteettömän paluun Kolumbiasta Irlannin tasavaltaan sekä EU:n sitoutumisen kansainvälisen terrorismin torjuntaan, mihin toimiin ministerineuvosto on ryhtynyt sen varmistamiseksi, ettei Irlannin hallitus anna turvapaikkaa kyseisille kansainvälisille terroristeille? Katsooko neuvosto, että Europol teki kaikkensa estääkseen heidän paluunsa?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Kuten tein parlamentille selväksi aiemmin tässä kuussa, tämä ei ole neuvostolle vaan Irlannin ja Kolumbian hallituksille osoitettava kysymys.

  James Hugh Allister (NI). – (EN) Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, eikö vastauksenne ole säälittävä ja pelkurimainen väistöliike? Kollegiaalisuutta painottaen neuvosto on korostanut sitoutumistaan kansainvälisen terrorismin torjuntaan, mutta kun on kyse tämän sitoumuksen räikeästä loukkaamisesta jäsenvaltiossa, joka suojelee tunnettuja kansainvälisiä terroristeja, neuvosto tyytyy kohauttamaan olkapäitään valitettavan välinpitämättömänä.

Tämä on haaste neuvostolle. Pystyykö se toimimaan sanojensa mukaisesti kansainvälisen terrorismin torjunnassa, vai onko se kiinnostunut vain vastuun pakoilusta? Pystytte parempaan. Kysymys kuuluukin: tahdotteko pystyä parempaan, vai onko kaikissa puheissanne kyse vain latteuksista ja tyhjistä sanoista?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Mitä suurimmalla kunnioituksella kysymyksen esittäjää kohtaan väitän, ettei kyse ole tahdosta vaan määräysvallasta. Kun otetaan huomioon, ettei neuvosto ole vastaanottanut pyyntöä kummaltakaan asianosaisista hallituksista, neuvostolla ei ole suoraa määräysvaltaa tässä kysymyksessä.

  James Nicholson (PPE-DE). – (EN) Mielestäni neuvoston puheenjohtajan huomiot ovat varsin hämmästyttäviä. Kun otetaan huomioon, että hän kuuluu hallitukseen, joka on omaksunut kovan linjan kansainvälistä terrorismia kohtaan, pidän aivan ällistyttävänä tapaa, jolla hän pakoilee tätä kysymystä, ja hänen tämäniltaista väistelyään.

Eikö neuvoston puheenjohtaja katso, että hänen olisi kehotettava Irlannin tasavallan ja Kolumbian hallituksia varmistamaan, ettei kukaan tarjoa piilopaikkaa näille ihmisille? Heidäthän tuomittiin Kolumbiassa ja suljettiin vankilaan, josta he myöhemmin karkasivat. Eikö hän katso, että hänen olisi ensimmäisenä varmistettava, että hän omaksuu myönteisen roolin kansainvälisen terrorismin torjunnassa eikä yritä paeta vastuutaan?

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Ette liene yllättyneitä siitä, että torjun syytökset, jotka lisäkysymyksen esittäjä minuun kohdistaa. Kun otetaan huomioon hänen puolueensa kanta kansallisvaltioiden asemaan, mielestäni on varsin kiintoisaa, ettei hän hyväksy yksinkertaista oikeudellista toteamusta siitä, kenellä on oikeudellinen määräysvalta toimiin tässä kysymyksessä. Tämä oikeudellinen määräysvalta on jäsenvaltioilla, ja ehdotan, että hän ilmaisisi huolensa suoraan niille hallituksille, joilla on valta ryhtyä asiassa toimiin, eikä esittäisi väitteitä, joista meillä oli tilaisuus keskustella tässä parlamentissa jo aiemmin tässä kuussa.

  Proinsias De Rossa (PSE). – (EN) En puutu mielelläni tähän asiaan, mutta haluan todeta yksinkertaisesti, että lainsäädännölliset ja oikeudelliset valmistelut ovat jo käynnissä Irlannin tasavallassa. Tämä järjestelmä on kaikkien puolueiden poliittisen vaikutuspiirin ulkopuolella Irlannin tasavallassa, ja sama koskee varmasti myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mukaan lukien Pohjois-Irlanti, sovellettavaa järjestelmää.

Vetoan teihin, että vastaisitte esittämääni kysymykseen nro 9, joka on vuorossa seuraavana. Erityisesti haluan esittää neuvoston edustajalle lisäkysymyksen vuokratyöntekijöitä koskevasta direktiivistä.

  Douglas Alexander, neuvoston puheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä ohjeestanne. Kun otetaan huomioon kysymyksen esittäjän huolenaihe ja se, että minun on ehdittävä lentokoneeseen, ehdotan kirjallista menettelyä, jotta hän saa täydellisen vastauksen huoleensa kyseisestä direktiivistä.

  Christopher Beazley (PPE-DE). – (EN) Olen esittänyt listalla olevan kysymyksen nro 32, mutta olette jo vastannut toteamalla, että siihen vastataan kirjallisesti. Odotan tätä vastausta mielenkiinnolla. Arvoisa neuvoston puheenjohtaja, toivon, että ehditte lentokoneeseen. Odotan tämän keskustelun jatkumista.

  Puhemies. Kysymyksiin nro 9–38 vastataan kirjallisesti⁽²⁾.

Kyselytunti päättyi.

(Istunto keskeytettiin klo 19.05 ja sitä jatkettiin klo 21.05.)

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MOSCOVICI

(1) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(2) Ks. liite Kyselytunti