Sanatarkat istuntoselostukset

Keskiviikko 28. syyskuuta 2005 - Strasbourg

26. Valko-Venäjä

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma Valko-Venäjästä.

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, komission jäsen Ferrero-Waldner olisi hyvin mielellään keskustellut kanssanne tästä kysymyksestä. Hän on kehittänyt virkakautemme alusta lähtien hyvin aktiivisesti komission toimia Valko-Venäjän osalta. Komission jäsenen Ferrero-Waldnerin ja muun komission puolesta minulla on nyt ilo vaihtaa kanssanne näkemyksiä Valko-Venäjän tilanteesta ja komission työstä demokratisoinnin ja kansalaisyhteiskunnan hyväksi.

Komissio on hyvin huolissaan demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioituksen puutteesta Valko-Venäjällä. Valko-Venäjä rikkoo selkeästi kansainvälisiä sitoumuksiaan, jotka perustuvat Etyjin ja YK:n peruskirjoihin. Viime aikoina tilanne on huonontunut huolestuttavasti. Hallinto rajoittaa ihmisoikeuksia entistäkin enemmän, toteuttaa uusia toimia kansalaisjärjestöjä vastaan, heikentää vähemmistöjen oikeuksia, pidättää kansalaisia poliittisista syistä ja rajoittaa ilmaisunvapautta.

Olemme tuominneet jyrkästi Valko-Venäjän viranomaisten pelottelutoimet maassa toimivaa puolalaisten liittoa vastaan. Nämä tapaukset ovat osa toimia, joilla pyritään yhä voimakkaammin tukahduttamaan poliittiset puolueet, kansalaisjärjestöt ja riippumattomat tiedotusvälineet Valko-Venäjällä. Mielestämme tällaisella sekaantumisella heikennetään vähemmistöjen oikeuksia ja rikotaan näin hallintonormeja, jotka Valko-Venäjä on allekirjoittanut osana Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle antamiaan sitoumuksia.

Lisäksi Valko-Venäjä on ottanut käyttöön määräyksiä, joilla rajoitetaan entisestään ulkomailta tulevaa apua ja joilla maa ja sen kansalaiset eristetään yhä voimakkaammin muista.

Saatatte kysyä, miten komissio on reagoinut tilanteeseen. Vastauksena Valko-Venäjän voimistuviin sortotoimiin olemme lisänneet demokratisointiin ja ihmisoikeuksiin kohdistamaamme rahoitusta siirtämällä 2 miljoonaa euroa Tacis-ohjelmasta eurooppalaiseen ihmisoikeus- ja demokratia-aloitteeseen. Tämä aloite on toinen niistä kahdesta välineestä, joiden käyttäminen ei edellytä hallituksen suostumusta. Tacis-ohjelman soveltamisala on määritelty uudelleen siten, että siinä keskitytään nyt väestön tarpeisiin kansalaisyhteiskunnan osallistuessa toimiin täysimääräisesti.

Tänä vuonna olemme solmineet kansalaisjärjestöjen kanssa jo 27 pientä sopimusta, joiden yhteisarvo on 3 miljoonaa euroa. Käynnistämme lokakuussa EIDHR-ohjelmaan liittyvän uuden ehdotuspyyntömenettelyn, jota varten on varattu yhteensä 420 000 euroa.

Lisäksi olemme kohdistamassa yli 1,7 miljoonaa euroa kolmeen uuteen Valko-Venäjää koskevaan erityishankkeeseen, joiden täytäntöönpanosta vastaavat Etyj/ODIHR, UNDP ja Pohjoismaiden neuvosto. Näissä hankkeissa keskitytään ihmisoikeuksiin, demokratisointiin, kansalaisyhteiskuntaan ja riippumattomiin koulutuslaitoksiin, kuten maanpaossa oleville tarkoitettuun eurooppalaiseen humanistiseen yliopistoon.

Paneudumme jatkossakin väestön laajempiin tarpeisiin Tacis-ohjelman yhteydessä keskittyen terveydellisiin ja sosiaalisiin kysymyksiin, korkeakouluopetukseen, ammatilliseen koulutukseen ja ympäristökysymyksiin.

Lievitettäessä Tšernobyliin liittyviä ongelmia lähestymistapanamme on paikallisyhteisöjen esittämien hanke-ehdotusten rahoittaminen.

Eräs tärkeimmistä avullamme saavutetuista edistysaskeleista on riippumattomien televisio- ja radiolähetysten tukeminen. Vastauksena Euroopan parlamentin ja muiden tahojen ehdotuksiin rahoitamme marraskuun 1. päivästä lähtien päivittäistä radiouutislähetystä. Tarkoituksena on lisätä valkovenäläisten tietoisuutta ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvistä kysymyksistä ja tarjota heille totuudenmukaisia uutisia Valko-Venäjän sisäisistä ja ulkopuolisista tapahtumista. Muutoin nämä uutiset eivät olisi valkovenäläisten saatavilla. Lähetykset alkavat venäjänkielisinä, ja valkovenäjänkieliset ohjelmat tulevat mukaan niin pian kuin mahdollista.

Riippumattomien lähetysten aloittaminen on suuri askel, ja olen tyytyväinen, että olimme ensimmäinen avunantaja, joka on käynnistänyt Valko-Venäjän osalta tällaisia aloitteita.

Lisäksi avaamme Minskiin ensi vuoden alkupuolella komission lähetystön, jota johtaa diplomaattiedustaja. Tämä lähetystö edistää yhteyksiämme paikalliseen kansalaisyhteiskuntaan ja tukee myös koordinointitoimiamme ja toimiemme seurantaa.

Olemme pohtineet, miten voisimme parhaiten varmistaa, että kaikki Valko-Venäjää koskevat toimemme ovat yhtenäisiä ja johdonmukaisia. Kaupankäynnin alalla olemme tutkineet yleiseen tullietuusjärjestelmään perustuvien ammattiyhdistysoikeuksien loukkauksia ja perehtyneet vuosittaisten tekstiilikiintiöiden määrittelyyn. Ylläpidämme jatkuvasti myös EU:n luetteloa viisumikiellossa olevista korkeista virkamiehistä.

Komissio on ottanut johdon käsiinsä keskusteluissa siitä, miten voidaan tehostaa yhteistyötä Valko-Venäjällä toimivien avunantajien kesken. Olemme järjestäneet tänä vuonna kolme avunantajamaiden kokousta, joista ensimmäinen pidettiin maaliskuussa Vilnassa, toinen heinäkuussa Kiovassa ja viimeisin viime viikolla Brysselissä.

Valko-Venäjän demokratisointiprosessi ja valkovenäläisten hyvinvointi ovat hyvin lähellä sydäntämme ja komission tavoitteita. Teemme kaikkemme tukeaksemme niitä, jotka pyrkivät edistämään demokraattisen ja moniarvoisen yhteiskunnan kehitystä Valko-Venäjällä.

Sen lisäksi, että keskitymme jatkossakin demokratisointiin ja ihmisoikeuksiin, rohkaisemme erityisesti Valko-Venäjän demokraattisia voimia työskentelemään tiiviisti yhdessä. Tämä on ratkaisevan tärkeää ensi vuoden presidentinvaalien kannalta.

Odotamme voivamme toivottaa Valko-Venäjän Euroopan unionin naapuruuspolitiikan täysivaltaiseksi kumppaniksi heti, kun maa ryhtyy noudattamaan demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksiin liittyviä sitoumuksiaan paitsi sanoin myös teoin.

  Bogdan Klich, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, aiemmin tänään parlamenttimme hyväksyi päätöslauselman 25 vuotta sitten syntyneen solidaarisuusliikkeen perinnöstä. Kyse oli kuitenkin muustakin kuin historiallisesta päätöslauselmasta, sillä asiakirja oli osittain myös vetoomus Euroopan unionin sisäisen solidaarisuuden puolesta. Nyt käsittelemme Valko-Venäjää koskevaa päätöslauselmaa, ja tämän päätöslauselman on oltava eurooppalaisen solidaarisuuden ilmaus niitä kohtaan, jotka tarvitsevat solidaarisuutta juuri nyt. Tämä pätee todellakin valkovenäläisiin ystäviimme, Valko-Venäjän kansaan.

Joku saattaa hyvinkin kysyä, miksi tarvitaan uutta päätöslauselmaa Valko-Venäjästä, kun edellinen hyväksyttiin juuri heinäkuussa ennen kesätaukoa. Kuten komission jäsen perustellusti huomautti, Valko-Venäjän tilanne muuttuu kuitenkin nopeasti. Poliittinen tilanne huononee joka kuukausi. Viimeisimmät tietoomme tulleet tapahtumat liittyivät presidentti Lukashenkon hallinnon tekemään tehoiskuun Valko-Venäjän puolalaisten liiton demokraattisesti valittua johtoa kohtaan. Koko sivistynyt maailma näki omin silmin, miten Valko-Venäjän kansalaisyhteiskunnan suurinta järjestöä vainottiin ja sen johtajat pantiin julmasti viralta.

Euroopan parlamentin puolalaisena jäsenenä haluan osoittaa vilpittömät kiitokseni tämän parlamentin jäsenille, jotka auttoivat ja tukivat meitä noina vaikeina hetkinä. Mukana oli kaikkien poliittisten ryhmien jäseniä. Yhtä tärkeää oli mielestäni myös niiden valkovenäläisten apu ja tuki, jotka ovat kokeneet saman kohtalon kuin Valko-Venäjän puolalaiset. Erityisesti haluan kiittää Valko-Venäjän opposition edustajia heidän tuestaan Valko-Venäjän puolalaisten liitolle tänä vaikeana aikana. Tuki osoittaa, että Eurooppaan on syntymässä solidaarisuuden verkosto. Tämän verkoston avulla ne, jotka itse tarvitsivat aiemmin usein apua, voivat tukea niitä, jotka ovat vaikeuksissa juuri nyt.

Mielestäni myös Euroopan komissiota on syytä kiittää komission jäsenen mainitsemista ensimmäisistä merkeistä, jotka viittaavat Euroopan unionin Valko-Venäjän-politiikan tarkistamiseen. Nämä ovat myönteisiä merkkejä, ja luotan siihen, että hyvä työ jatkuu edelleen.

  Joseph Muscat, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, Valko-Venäjän tapahtumat eivät huoleta ainoastaan joitakin jäsenvaltioita, kuten Puolaa ja Baltian maita, joita yhdistävät ilmeiset historialliset, poliittiset, maantieteelliset ja sosiaaliset syyt. Näiden tapahtumien pitäisi huolettaa joka ainoaa jäsenvaltiota unionissamme. Tämä on yksi lähestymistapamme puutteista: kaikki meistä eivät pidä Valko-Venäjän tilannetta oman pihamme ongelmana, jollainen se todellakin on.

En aio toistaa sitä, mikä on jo sanottu. Sallinette minun sen sijaan panna merkille, että huomattavaa edistystä on saavutettu sen jälkeen, kun käsittelimme tätä aihetta edellisen kerran tässä salissa.

Arvoisa komission jäsen, kuten totesitte, komissio on avaamassa lähetystöä Minskiin ja aloittamassa radiolähetyshanketta, vaikkakaan jotkut meistä eivät ole kovin tyytyväisiä tapaan, jolla asiaa käsitellään – ja he saattavat olla oikeassa. Tämä on kuitenkin ensimmäinen askel, jota olemme vaatineet jo pitkään, ja komissiota on syytä kiittää siitä, että se on pitänyt sanansa.

Emme saa kuitenkaan pysähtyä tähän. Valko-Venäjän presidentin lausunnot Yhdistyneiden Kansakuntien huippukokouksessa eivät ole hyvä merkki. Jotkut kollegamme ovat edelleen vankilassa – mainitsen Mikola Statkevichin, joka symboloikoon heitä kaikkia.

Toivon, ettei tämä kiinnostus Valko-Venäjää kohtaan hälvene, kun poliittiset virkatehtävät tulevat ja menevät tietyissä jäsenvaltioissa. Valko-Venäjän tilanne on liian arkaluonteinen käytettäväksi poliittisena jalkapallona. Sen on johdettava pitkäaikaiseen sitoutumiseen, vaikka onkin syytä toivoa, ettei ongelma ole kovin pitkäaikainen: toivokaamme, että tilanne ratkeaa keskipitkällä aikavälillä. Joka tapauksessa tarvitsemme Euroopan unionin sitoutumista.

(Suosionosoituksia)

  Janusz Onyszkiewicz, ALDE-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, Valko-Venäjä muodostaa poikkeuksen Euroopan mantereella. Sitä hallitsee henkilö, joka on itse julistanut kotimaakseen Neuvostoliiton ja joka pahoittelee tämän suurenmoisen maan katoamista Euroopan kartalta. Kyseinen henkilö yrittää irrottaa Valko-Venäjän Euroopasta. Hän pelkää selvästikin vapauden tuulta, joka pyyhkäisi Euroopan yli juuri solidaarisuusliikkeen toiminnan seurauksena. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää varmistaa, että kun presidentti Lukashenko ottaa käyttöön rajanylitysmaksut, unionin jäsenvaltiot alkavat myöntää valkovenäläisille ilmaisia viisumeita ja tekevät näin täysin selväksi, ettei Euroopan unioni käännä selkäänsä Valko-Venäjälle, vaikka sen johtaja pysyisi vallassa.

Tällaiset eleet eivät kuitenkaan yksin riitä, vaan meidän on tuettava myös toimintaa Valko-Venäjällä. Olin tyytyväinen kuullessani komission jäsenen kertovan, että Euroopan komissio on käynnistämässä Valko-Venäjää koskevia ohjelmia, mutta tunnen ahdistusta siitä, että kaikki tämä on kestänyt niin kauan. Vuosihan on kääntymässä lopuilleen. Ymmärrän, että tiellä on ollut teknisiä esteitä. Jos nämä esteet ovat pysyviä, minusta vaikuttaa siltä, että parlamentissa on tahtoa välttää byrokraattinen paperisota ja auttaa komissiota toimimaan tehokkaasti. Jos emme onnistu tässä eikä Valko-Venäjää auteta, maa jää tahraksi paitsi Euroopan kartalle myös omatuntoomme. Euroopan on merkittävä vapautta, ja tämä merkitsee myös Valko-Venäjän vapautta.

  Elisabeth Schroedter, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, olemme yksimielisiä arvostellessamme naapurimaamme hälyttävää kehitystä. Silmiemme edessä ollaan rakentamassa järjestelmällisesti diktatuuria, jossa ei kunnioiteta ihmisoikeuksia eikä demokratiaa.

Tämä näkemysten lähentyminen ulottuu jopa komissioon ja neuvostoon. Meidän on viimeinkin tartuttava toimeen ja tehtävä kaikki voitavamme demokratian ja moniarvoisuuden edistämiseksi Valko-Venäjällä. Nämä olivat komission jäsenen Ferrero-Waldnerin sanoja.

En ole kuitenkaan tyytyväinen siihen, mitä tähän mennessä on saatu aikaan. Komissio on unohtanut Puolan, Baltian maiden ja Ukrainan aloitteen. Itärajallamme piilee hyvin pulmallinen vaara: naapurivaltioiden välillä on jännitteitä, eikä meillä ole yhteistä ulkopolitiikkaa. Kansalaisyhteiskuntaa, Valko-Venäjän ainoaa demokraattisen potentiaalin ja toivon lähdettä, ei tueta tarpeeksi.

Komission tähänastiset ehdotukset ovat riittämättömiä. Diplomaattista vastalausevalikoimaamme ei ole käytetty likimainkaan loppuun. Sanktioita on käytettävä paljon tähänastista sovitetummin ja kohdennetummin. Pelkkä puhe ei riitä. Kansalaisyhteiskunnalle on annettava paljon enemmän rahallista tukea.

Kehotan komission jäsentä laatimaan erityisohjelman ja kiiruhtamaan neuvottelupöytään neuvoston kanssa, jotta voidaan toteuttaa aidosti yhdenmukaisia poliittisia, rahoitukseen liittyviä ja taloudellisia toimia ja jotta vuosi 2006 voi merkitä demokratian sarastusta Valko-Venäjällä.

  Jonas Sjöstedt, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (SV) Arvoisa puhemies, yhdyn voimakkaaseen arvosteluun, jota tässä salissa on esitetty tänä iltana Lukashenkon hallintoa kohtaan. Valko-Venäjän jo ennestään huono tilanne on huonontunut selvästi, ja hallinnossa näkyy yhä enemmän perinteisiä poliittisen diktatuurin merkkejä.

Yleisesti ottaen voin yhtyä kaikkiin päätöslauselmassa esitettyihin kantoihin, mutta mielestäni yhtä osa-aluetta voitaisiin vielä kehittää: Valko-Venäjän riippumattoman ammattiyhdistysliikkeen painoarvoa. Riippumattomat ammattiyhdistykset ovat olleet Lukashenkon hallintoa vastustavan opposition keskeisiä voimia, mutta nyt ne taistelevat henkiinjäämisestään ja olemassaolostaan sortovallan edessä. EU:n jäsenvaltioiden, kuten Ruotsin, ammattiyhdistykset tekevät paljon yhteistyötä Valko-Venäjän riippumattomien ammattiyhdistysten kanssa. Toivon, että niille kerrotaan EU:n tuesta demokraattiselle oppositiolle. Meitä on muistutettu tällä viikolla Puolan solidaarisuusliikkeen merkityksestä. Vahva ja riippumaton ammattiyhdistysliike on luonnollisesti tärkeä edellytys Valko-Venäjällä tarvittavien muutosten saavuttamiseksi.

  Bastiaan Belder, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (NL) Arvoisa puhemies, heti vastaanotettuaan virkansa yksitoista vuotta sitten presidentti Alexander Lukashenko antoi merkittävän lupauksen valkovenäläiselle äänestäjäkunnalleen. Hän lupasi herättää Neuvostoliiton henkiin. Lukashenko on toteuttanut lupauksensa. Valko-Venäjän historiallinen punavalkoinen lippu on kielletty, ja venäjän kieli on ainoa virallinen kieli. Absurdi kansallismielisyyden vastainen toiminta on nyt saavuttanut aallonpohjan, kun Minskissä salaa toimiva lyseo on maan ainoa äidinkielistä opetusta tarjoava oppikoulu ainakin siihen saakka, kun salainen palvelu saa selville myös opetustiloina tällä hetkellä toimivat yksityiset asunnot.

Näin ollen tuen komission aloitetta tukea taloudellisesti riippumattomia radiolähetyksiä Valko-Venäjälle. Itse asiassa Puolan hallitus toimii jo näin, ja Brysselin olisi hyvä ottaa siitä mallia. Puola on varannut toimintaan huomattavasti enemmän varoja, ja lisäksi ohjelmat aloitetaan valkovenäjäksi jo tänä syksynä. Komission toimintaan vaikuttavat kuitenkin varmasti Lukashenkon johtaman Valko-Venäjän ja kolmen Euroopan unionin itäisen jäsenvaltion, Puolan, Liettuan ja Latvian, radikaalisti huonontuneet välit.

Minskin sortohallinto toimii aivan kuin Naton väliintulo olisi vain ajan kysymys. Tästä saattaa seurata lievä rajaselkkaus. Koska asiaan sisältyy suuria turvallisuusriskejä kahdenkymmenenviiden jäsenvaltion Euroopan unionille, esitän komissiolle muutaman kysymyksen. Mitä mieltä komissio on Puolan, Liettuan, Latvian ja Ukrainan aloitteesta yhdenmukaistaa Valko-Venäjää koskevia politiikkojaan? Onko komissio ryhtynyt taivuttelemaan Venäjää, jotta se kantaisi vastuunsa G8-maiden puheenjohtajana ja pyrkisi positiivisella tavalla vähentämään Lukashenkon sisä- ja ulkopolitiikan aiheuttamia jännitteitä?

Pyydän komission jäsen Ferrero-Waldnerin sijasta paikalla olevaa arvoisaa komission jäsentä välittämään nämä kysymykset eteenpäin, koska ne ovat loppujen lopuksi keskeisiä Euroopan unionin turvallisuuspolitiikalle eivätkä vähiten yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vuoksi. Odotan kysymyksiini vastauksia. Kotimaani kirkon yhteydenotoista ja Saksasta peräisin olevasta tutkimustiedosta päättelen, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaiset ...

(Puhemies keskeytti puhujan)

  Konrad Szymański, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu Valko-Venäjällä päivittäin. Viimeisin rikkomus monien joukossa oli puolalaisten kansallismielinen vainoaminen, mikä huipentui Union of Poles -järjestön julistamiseen laittomaksi ja sen aktivistien ahdistelemiseen.

Tehtävä on laaja-alainen, mutta se ei tarkoita tyytymistä pehmeisiin keinoihin. Päinvastoin Valko-Venäjän ja Euroopan unionin kanssakäymisessä on edettävä hellittämättä. Jos meillä ei ole tarkoitus käsitellä Valko-Venäjän ihmisoikeusrikkomuksia viikottain, Valko-Venäjälle tarvitaan komission puolesta pysyvä esittelijä. Tarvitaan myös tehokas rahoitusmenetelmä demokraattisten ainesten tukemiseen. Tällaisen tuen tarjoamista on vaikea kuvitella ilman ihmisoikeuksien puolustamiselle omistettua erityistä rahoitusvälinettä. Välineen on oltava mahdollisimman joustava, nopea ja tehokas, kun otetaan huomioon sen käyttäminen epäsuotuisissa oikeusoloissa.

Se, että Valko-Venäjä on jälleen keskustelunaiheena, osoittaa, että Euroopan parlamentti ja Euroopan unioni ovat olleet asian suhteen voimattomia. Valko-Venäjän kysymys on nyt esityslistalla viidettä kertaa, mutta emme ole vieläkään pystyneet priorisoimaan kysymystä ja tekemään siitä ennakkoehtoa Euroopan unionin ja Venäjän hyvien suhteiden kehittymiselle. Euroopan komissio on kyllä luvannut yhtä ja toista, mutta se vitkastelee edelleen ja toimii vastahakoisesti, hitaasti ja passiivisesti Valko-Venäjän kysymyksen suhteen. Tästä seuraa, että Euroopan unionin uskottavuus on vaarantunut tässä asiassa.

Haluan vain tuoda esiin, että jopa Minskin jokseenkin irvokas hallinto on ollut omaamme tehokkaampi ja pätevämpi radiolähetysasiassa. Valko-Venäjä lähettää radio-ohjelmaa Euroopan unionin suuntaan, mutta vastakkaiseen suuntaan vallitsee täydellinen hiljaisuus. Lopuksi totean vielä yleisluonteisesti, että Eurooppa on saattanut itsensä niin naurunalaiseksi Valko-Venäjän kysymyksessä, ettei Euroopan unionin yhteisen ulkopolitiikan julistuksella ole mitään merkitystä.

  Bernd Posselt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentti on käsitellyt Valko-Venäjän tilannetta useaan otteeseen, mutta vain pienen vähemmistön voimin, johon kuuluvat jäsen Schroedter, kollegani jäsen Gahler ja muutama muu. Olen tyytyväinen siihen, että tätä tärkeää kysymystä käsitellään nyt aktiivisesti. Kiitos kuuluu erityisesti parlamentin puolalaisille jäsenille.

Tilanne osoittaa, että historialla on vaikutuksensa. Historiaan kuuluu paitsi kielteisiä, kansallismielisiä kausia myös monia myönteisiä esimerkkejä rinnakkaiselosta. Yksi tällainen oli puolalaisten, liettualaisten ja valkovenäläisten yhteinen liittovaltio keskiajalla. Se oli Eurooppa pienoiskoossa, ja tällä Euroopalla on vaikutuksensa myös nykyhetkeen. Vaikutukset näkyvät siinä, että me tuemme puolalaisten kollegojemme kanssa Valko-Venäjän puolalaisvähemmistön lisäksi myös koko Valko-Venäjän kansaa. Valko-Venäjän kansaa sorretaan mittavasti, ja sitä uhkaavat myös pyrkimykset palauttaa Neuvostoliitto muodossa tai toisessa.

Nämä pyrkimykset ovat järjettömiä ja tuomittuja epäonnistumaan. Tiedämme kuitenkin, että tällaisilla ajatuksilla leikitellään idempänä. On siis Euroopan unionin edun kannalta olennaista, että tuemme entistä vahvemmin naapuriamme Valko-Venäjää, sen kansaa ja kansalaisyhteiskuntaa. Erityisen tärkeää olisi varmistaa tiedotusvälineiden riippumattomuus.

Haluan myös arvostella suorin sanoin saksalaista radiolähetystoimijaa Deutsche Welleä. Se lähettää ohjelmiaan Valko-Venäjällä venäjäksi, toisin sanoen sen siirtomaavallan kielellä, joka sorti Valko-Venäjää vuosikausia ja on osaltaan vastuussa siellä nykyisin vallitsevasta tilanteesta. Valko-Venäjän kansalla on oikeus arvostukseen ainutlaatuisena eurooppalaisena kulttuurina, minkä on näyttävä myös Euroopan unionin edistämissä tiedotusvälineissä. Heidän kulttuurinsa on tärkeä osa eurooppalaisten kansojen yhteisöä.

  Józef Pinior (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Internetistä on tullut viime vuosina yksi tärkeimmistä riippumattoman tiedon lähteistä Valko-Venäjällä. Kotitietokoneiden ja Internet-yhteyksien määrä on kasvussa. Vuoden 2005 puolivälissä 2 miljoonalla Valko-Venäjän 10 miljoonasta kansalaisesta oli Internet-yhteys. Minskin nettikahviloita käytti vuonna 2004 lähes 450 000 henkilöä. Samaan aikaan viestintäministeriön tytäryhtiö ja valtionyhtiö Beltelecom pitää hallussaan Internet-yhteyksien monopolia. Presidentti Lukashenkon hallinto tekee parhaansa hallitakseen kansalaisyhteiskunnan Internetin käyttöä. Se myös jahtaa ja sortaa kyberavaruutta aktiivisesti hyödyntäviä kansalaisia vedoten rikoslain epädemokraattisiin pykäliin.

Euroopan unionin olisi hyödynnettävä uusimpia viestintävälineitä, kun se pyrkii edistämään Valko-Venäjän ihmisoikeuksia. Internetillä olisi oltava samankaltainen asema riippumattomana tietolähteenä kuin radiolla oli diktatuurien kaatamisessa 1900-luvulla. Euroopan unionin on lisättävä rahoitusta Internetiä ja mobiilia televiestintää hyödyntäville uusille viestintätavoille, joilla voitaisiin edistää Valko-Venäjän kansalaisyhteiskuntaa.

  Věra Flasarová (GUE/NGL). – (CS) Hyvät parlamentin jäsenet, kaikilla meillä on kokemuksia parantumattomista haavoista ja epäoikeudenmukaisuuksista, joilla nykyistä tilannettamme voidaan ehkä kuvailla. Tämä pätee myös Valko-Venäjään, ja siksi olisi pidettävä mielessä kolme asiaa. Valtion tilannetta on pyrittävä ymmärtämään objektiivisesti eikä tietolähteitä valikoimalla ja olemalla huomioimatta kaikkea sitä, mikä ei istu musta-valkoiseen käsitykseen Valko-Venäjästä. Ketään ei pidä myöskään sulkea etukäteen pois keskusteluista, vaikka asioista oltaisiinkin eri mieltä. Kolmanneksi totean, ettei Valko-Venäjä ole yhtä kuin Lukashenko tai päinvastoin.

Euroopan unionin olisi pyrittävä politiikallaan parantamaan Valko-Venäjän valtion ja sen kansan tilannetta. En ole Lukashenkon hallituksen puolella, enkä tue sen tekemiä alhaisia virheitä. Haluan kuitenkin varoittaa, että voimaa käyttävällä politiikalla, jonka keinoina ovat pakotteet, hallinnon edustajien demonisointi ja ongelman propagandistinen yksinkertaistaminen, yleensä vain pahennetaan tilannetta eikä ratkaista mitään.

  Mirosław Mariusz Piotrowski (IND/DEM). – (PL)

Arvoisa puhemies, Valko-Venäjän puolalaisvähemmistön ahdistelusta ja vainoamisesta tiedetään yleisesti. Vuoden 1995 Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevaa puitesopimusta rikotaan järjestelmällisesti ja julmasti, kuten Union of Poles -järjestön ja esimerkiksi romanivähemmistön kohtelu Valko-Venäjällä osoittaa. Tämä kaikki tapahtuu eurooppalaisessa maassa aivan Euroopan unionin ulkorajan takana. Euroopan parlamentti on perinteisesti ja oikeutetusti puuttunut ihmisoikeusrikkomuksiin ja kansallisten vähemmistöjen oikeuksien polkemiseen eri puolilla maailmaa. Euroopan parlamentti ei näin ollen voi olla välinpitämätön Valko-Venäjän tilanteen suhteen.

Itsenäisyys/demokratia -ryhmä tukee yhteistä päätöslauselmaesitystä erityisesti Valko-Venäjän puolalaisvähemmistön tilanteen vuoksi. Haluan korostaa, miten tärkeää on tukea Valko-Venäjän Union of Poles -järjestöä ja sen laillisia johtajia. Tuki olisi kanavoitava ensisijaisesti puolalaisten rajaseutualueiden kautta. On ymmärrettävä, että Valko-Venäjän ongelmien ratkaisun avain ei ole oikeastaan presidentti Lukashenkolla, vaan hänen venäläisellä kummisedällään, presidentti Putinilla, entisellä KGB:n upseerilla. Sekä presidentti Putin että presidentti Lukashenko turvautuvat taannoisen kommunistihallinnon salaisen palvelun menetelmiin. Euroopan parlamentin kannattaisi pitää tämä mielessä.

  Inese Vaidere (UEN). – (LV) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin Lukashenkon hallintoa koskeva politiikka on ollut tähän mennessä kerrassaan selkärangatonta. Euroopan komissiolla ei ole asianmukaista toimintasuunnitelmaa demokratiakehityksen edistämiseksi käytännössä. Aika ajoin vaikuttaa siltä, että komissiolle koko Valko-Venäjää ei ole olemassa – sitä ei yksinkertaisesti ole. Toiminnan ja tietojen koordinointi Euroopan unionin toimielinten, Euroopan neuvoston ja Yhdistyneiden Kansakuntien välillä on täysin riittämätöntä. Valko-Venäjän demokraattiset ainekset ovat tällä hetkellä erittäin hajanaisia.

Kehotan komissiota laatimaan toimintasuunnitelman demokraattisten ainesten yhdistämiseksi. Komission on myös edelleen vaadittava poliittisin perustein tuomitun oppositiojohtaja Mihail Marinichin vapauttamista. Riippumattoman radioaseman perustamista koskevassa asiassa haluan korostaa kahta asiaa. Ensinnäkin olen erittäin pettynyt siihen, että tarjouskilpailun ilmoitetut ehdot ovat sellaisia, etteivät Baltian valtiot tai Puola voi käytännössä osallistua siihen. Ne eivät voi osallistua edes yhteenliittymänä. Kuitenkin juuri näillä Valko-Venäjän naapurivaltioilla on eniten asiantuntemusta Valko-Venäjällä meneillään olevista prosesseista. Toiseksi radiolähetysten on ensisijaisesti oltava valkovenäjäksi, kuten jäsen Posselt jo mainitsi, jotta kansalaiset voisivat pitää niitä heille kuuluvina. Valko-Venäjällä monet puhuvat venäjää paremmin kuin valkovenäjää, mikä on välitön seuraus venäläistämisestä. Meidän ei pidä tukea tätä prosessia.

  Barbara Kudrycka (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Valko-Venäjän oppositiopuolueet, hallituksesta riippumattomat kansalaisjärjestöt sekä kansalliset ja uskonnolliset vähemmistöt odottavat malttamattomasti Euroopan komission ja neuvoston toimien vaikutuksia. Näitä vaikutuksia ei ole kuitenkaan vielä koettu. Eurooppalaisen demokratia-aloitteen varoja ei ole vielä kohdistettu. Solidaarisuusrahaston käyttämisestä sorrettujen poliitikkojen perheiden tukemiseksi neuvotellaan yhä. Venetsian komissiota ei ole pyydetty tekemään kansainvälistä tutkimusta sen kansanäänestyksen lainvoimaisuudesta, jonka avulla presidentti Lukashenko pystyi jatkamaan totalitaarista hallintoa jälleen uudella virkakaudella. Minskiin ei ole perustettu yhtään Euroopan unionin virastoa, vaikka Valko-Venäjän hallinnon valtuuskunta toimii aktiivisesti Brysselissä. Hallituksesta riippumattomia kansalaisjärjestöjä, vähemmistöjä ja protestanttisia kirkkoja sortavat yksilöt voivat matkustaa vapaasti Euroopassa, koska viisumipakotteet pätevät vain muutamaan heistä.

Näin ollen kehotan komissiota toimimaan ennakoivammin ja sitoutumaan näihin kysymyksiin paremmin. Ehdotan mietinnön laatimista Valko-Venäjän tilanteesta, mihin liittyisi myös kuulemisia ja perusteellista tutkimusta. Näiden perusteella laadittaisiin suunnitelma Euroopan unionin lyhyen ja pitkän aikavälin kanssakäymisestä Valko-Venäjän kanssa. Mietintöä voitaisiin hyödyntää myös tarpeiden ja uhkien kartoituksessa. Lisäksi sen avulla voitaisiin määritellä voimavaroja ja Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden toimintatapoja. Toimet on kuitenkin toteutettava yhtenäisesti ja yhtäaikaisesti, jotta niillä on mahdollisuus onnistua.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kuinka monta diktatuuria on kaadettava ja kuinka monen toisinajattelijan on uhrattava henkensä tai terveytensä vankilassa ennen kuin synkät diktaattorit, kuten Castro tai Lukashenko ymmärtävät toimintansa vahingollisuuden omalle kansalleen? Kauanko toisinajattelijoiden pitää vielä sietää vainoa vakaumuksensa ja perimmäisten ihmisoikeuksien, vapauden ja oikeuden puolustamisen takia?

Kaikilla vapaan maailman kansalaisilla ja erityisesti meillä Euroopan niistä osista tulevilla, jotka kärsivät kommunismin rautaisen ikeen alla, on erityinen kutsumus totalitarismin ja ihmisoikeuksien halveksunnan torjumiseen. Siksi toivon, että Euroopan komissio ja Eurooppa-neuvosto ovat rinnallamme ja auttavat meitä tässä asiassa.

Arvoisa komission jäsen, olen toki kiitollinen tähänastisista toimista, mutta mielestäni on tullut aika olla päättäväisempi. Miten kauan voimme vielä sietää Euroopan unionin perusarvojen polkemista Valko-Venäjällä, jonka kanssa Euroopan unionilla on yhteinen raja? Diktaattorit kaadetaan ennemmin tai myöhemmin, ja jäljelle jää hävitys. Viittaan tällä hajanaisiin ja terrorisoituihin yhteiskuntiin, joiden yksilöiltä puuttuu itsenäisyyden henki ja usko omaan arvoon.

Meidän on autettava Valko-Venäjän kansaa Lukashenkon kaatamisessa. Lisäksi sitä olisi autettava vapaan kansalaisyhteiskunnan perustusten luomisessa ja nuorten sukupolvien kouluttamisessa. Valko-Venäjän demokraattista oppositiota on tuettava, ja kansalais- ja ihmisoikeuksien rikkominen on tuomittava. Komission olisi myös tuettava Valko-Venäjän kulttuuria, jonka osa on valkovenäjän kieli. Siksi venäjänkielisten radio- ja televisiolähetysten tukeminen olisi virhe. Emme saa osallistua presidentti Lukashenkon määräämään venäläistämiseen. Eurooppalaisia rahastoja olisi käytettävä valkovenäjänkielisiin radio- ja televisiolähetyksiin. Haluan tuoda komission tietoon, että tällaisia lähetyksiä on jo olemassa. Puolalaisten radio- ja televisioasemien valkovenäjänkielisiä lähetyksiä vastaanotetaan Valko-Venäjällä, ja tämä työ ansaitsee tukea. Samaan tapaan olisi tuettava Valko-Venäjälle lähettävää radioasemaa, jota on perustamassa joukko Puolaan, Liettuaan ja Ukrainaan muuttaneita vapaita valkovenäläisiä. Ne meistä, jotka ovat kotoisin Keski-Euroopasta, muistavat hyvin, millainen toivon symboli Radio Vapaa Eurooppa oli meille.

Eurooppa on tulevaisuudessakin vapauden symboli, ja siksi vaadin Radio Vapaa Valko-Venäjän perustamista.

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitän teitä olennaisista ja vakavista puheenvuoroista tässä Valko-Venäjän ihmisoikeustilannetta ja demokratian tilaa koskevassa keskustelussa. Otan huomioon esitetyt asiat ja välitän ne eteenpäin, jotta voimme sisäistää ne perusteellisesti.

Haluan kiittää teitä myös siitä, että tuette komission toimia, joihin sisältyy myös komission viraston perustaminen Minskiin. Kuten jäsen Onyszkiewicz totesi, emme voi jättää Valko-Venäjää pulaan, sitä ei voi jättää huomioimatta. Olen samaa mieltä monen puhujan kanssa, jotka ovat erittäin huolissaan siitä suunnasta, johon Valko-Venäjä on edelleen menossa.

Olen erittäin huolissani myös siitä, että Euroopan strategiseen etuun ei keskitytä. Näin tapahtuu nykyisin aivan liian usein. Vaikka käynnissä onkin Euroopan unionin olemassaoloa koskeva pohdinta, meidän ei pidä unohtaa kysymystä siitä, miten voimme parhaiten edistää vapaan ja demokraattisen vyöhykkeen vakautta kaakossa ja idässä sijaitsevilla Euroopan naapurialueilla, esimerkiksi Turkissa tai Länsi-Balkanilla, Ukrainassa tai Valko-Venäjällä. Tämä merkitsee muun muassa sitä, että käytämme ja kehitämme tehokkaasti Euroopan naapuruuspolitiikan käytettävissä olevia poliittisia välineitä.

Esille tuli muutama erityinen komission jäsenelle kohdistettu kysymys, ja kuten sanoin, olen välittänyt ne eteenpäin komission yksiköille. Haluan kuitenkin kommentoida kieleen liittyvää kysymystä. Miksi tuemme sekä venäjän- että valkovenäjänkielisiä radiolähetyksiä? Tässä on otettava huomioon se tosiasia, että 65 prosentilla Valko-Venäjän väestöstä on kotikielenä venäjä, kun taas valkovenäjää puhuu kotikielenään 5 prosenttia kansasta. Jotta viestimme välittyisi, on otettava huomioon se, että valtaosa valkovenäläisistä puhuu kotonaan venäjää. Juuri tämän takia olemme tehneet sen valinnan, että lähetyksiä on sekä venäjäksi että valkovenäjäksi. Ohjelmaa lähetetään venäjäksi käytännön syistä, koska enemmistö kansasta käyttää venäjän kieltä päivittäin. Valkovenäjäksi ohjelmaa lähetetään puolestaan vertauskuvallisista syistä, koska se enteilee kielenä uutta, vapaata Valko-Venäjää, jota me kaikki kannatamme.

Euroopan parlamentin kanta ja sen tuki komission aloitteelle antavat huomattavasti lisää painoarvoa Euroopan pyrkimyksille demokratisoida Valko-Venäjää ja lisätä siellä ihmisoikeuksien arvostusta. Nämä pyrkimykset ovat nyt lähestyvien vaalien takia tärkeämpiä kuin koskaan. Jos vaalit saadaan pidettyä oikeudenmukaisesti, niistä voi tulla valtion historian käännekohta.

  Puhemies. – Kiitos, arvoisa komission jäsen Rehn. Olen vastaanottanut seitsemän työjärjestyksen 103 artiklan 2 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätettyä päätöslauselmaesitystä⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Päätöslauselmaesityksiä koskevat äänestykset toimitetaan huomenna klo 12.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Alessandro Battilocchio (NI). – (IT) Kiitos, arvoisa puhemies. Puhun Italian uuden sosialistipuolueen puolesta. Viime aikoina Euroopan parlamentti on joutunut liian usein keskustelemaan Valko-Venäjän hallituksen eli maanosamme viimeisen kommunistisen autoritaarisuuden linnakkeen käyttäytymisestä.

Presidentti Lukashenko jatkaa edelleen ahdasmielistä politiikkaansa tukahduttamalla monien, lähinnä nuorten, kansalaisten äänet, jotka vaativat valtiolleen vapautta tulevaisuudessa.

Keskushallinto kieltää jatkuvasti ja tahallaan joitakin yksilön perusvapauksia. Hallinto tiukentaa otettaan jatkuvasti ja estää kansalaisia ilmaisemaan vapaasti ajatuksiaan, poliittisia kantojaan ja uskontoaan. Maan vähemmistöjä ei suojella tarpeeksi, vaan ne joutuvat usein väärinkäytösten ja syrjinnän kohteiksi.

Tällaisia tapahtumia aivan unionin rajan takana ei voida sietää.

Tuemme puheenjohtaja Barrosoa, mutta mielestämme toimia olisi tehostettava, jotta Euroopan unioni voisi olla paremmin läsnä Minskissä jakamassa tietoa, järjestämässä ja tukemassa toimintaa sekä valvomassa erityisesti ihmisoikeustilannetta.

Euroopalla on oltava kykyä ja tahtoa tehokkaaseen poliittiseen toimintaan esimerkiksi toimimalla läheisemmässä yhteistyössä Valko-Venäjän poliittisten oppositioainesten kanssa. Oppositio nauttii yhä voimakkaampaa tukea kansalta, ja yhdessä ne pyrkivät varmistamaan erilaisen ja paremman tulevaisuuden Valko-Venäjälle.

(1) ks. pöytäkirja.