Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Keskiviikko 28. syyskuuta 2005 - Strasbourg EUVL-painos

29. Vähemmistöjen ihmisoikeustilanne Kosovossa
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Esityslistalla on seuraavana komission julkilausuma vähemmistöjen ihmisoikeustilanteesta Kosovossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, julkilausumassa vastataan kolmeen parlamentin jäsenten esittämään kysymykseen romanien ihmisoikeustilanteesta Kosovossa.

Yleisesti voidaan sanoa, että kaikkien vähemmistöjen palaaminen Kosovon alueelle on tähän mennessä epäonnistunut, sillä vuoden 1999 jälkeen palanneita on ainoastaan 13 000. Lisäksi voidaan sanoa, että romaniyhteisö on erittäin epäsuotuisassa asemassa Kosovossa.

Komissio on huolissaan siitä, ettei romaniyhteisön jäsenten pakolla toteutettujen palauttamisten yhteydessä varmisteta heidän turvallista ja kestävää integroitumistaan Kosovon yhteiskuntaan paluun jälkeen.

Komissio kuitenkin tukee romaniyhteisöä kaikin keinoin, kuten tukiohjelmilla, joilla parannetaan yhteisön elinolojen yleistä kestävyyttä. Se ei kuitenkaan ole kohdentanut toimiaan erityisesti pakkokeinoin palautettuihin.

Toinen kysymys liittyy siihen, noudatetaanko palauttamiskieltoa koskevaa periaatetta täysimääräisesti, kun romanipakolaisia palautetaan pakkokeinoin Kosovoon. Komission toimivaltuuksiin ei kuulu sen toteaminen, noudatetaanko palauttamiskieltoa koskevaa periaatetta täysimääräisesti.

Lopullinen hallinnollinen vastuu tässä asiassa on YK:n Kosovon siviilioperaatiolla UNMIK:lla sekä niillä EU:n jäsenvaltioilla, jotka ovat päättäneet pakkokeinoin palauttaa romaniyhteisön jäseniä Kosovoon.

YK:n pakolaisasiain päävaltuutettu (UNHCR) totesi maaliskuussa 2005, että serbien ja romanien palaamista Kosovoon ei voida pitää turvallisena eikä myöskään Kosovon albaanien palaamista alueille, joilla he muodostavat vähemmistön. Askalien, egyptiläisten sekä goranien ja bosnialaisten paluuta pidetään turvallisempana.

Komission saamien tietojen mukaan UNMIK:n ja Saksan hallituksen välinen sopimus pakkoon perustuvasta palauttamisesta koskee ainoastaan askali- ja egyptiläisvähemmistöjä eikä romaneja tai muita vähemmistöjä.

Kolmanneksi puhun romanien yleisestä tilanteesta Kosovossa. Kaikki seurantakertomukset sisältävät luvun maan poliittisesta tilanteesta ja kesäkuussa 1993 kokoontuneessa Kööpenhaminan Eurooppa-neuvostossa vahvistetuista kriteereistä.

Yhdessä luvun osassa käsitellään vähemmistöjä ja vähemmistöjen suojelua ehdokasvaltioissa ja potentiaalisissa ehdokasvaltioissa, kuten Länsi-Balkanin maissa.

Kosovoa koskeva tämän vuoden seurantakertomus ei ole tässä mielessä poikkeus, vaan siinä arvioidaan vähemmistöjen, myös romanien, tilannetta Kosovossa. Tilannetta seurataan ja arvioidaan myös tulevissa seurantakertomuksissa sekä komission ja Kosovon välisessä poliittisessa vuoropuhelussa.

Tutkimme luonnollisesti erittäin tarkkaan YK:n erityislähettilään Kai Eiden Kosovosta laatiman selvityksen, joka on tarkoitus julkaista muutaman viikon kuluessa. Siinä käsitellään hallinnon hajauttamistoimien toteuttamista ja vähemmistöjen suojelua koskevaa tärkeää aihetta. Selvitys on olennaisen tärkeä, kun kuluvan syksyn aikana määritetään, milloin neuvottelut Kosovon asemasta todennäköisesti voidaan aloittaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernd Posselt, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, olemme useista asioista eri mieltä, mutta toivon, että pääsemme jonkinlaiseen yksimielisyyteen ainakin vähemmistöjen oikeuksista. Komission jäsenen kotimaassa Suomessa ruotsinkielisen vähemmistön asiat on hoidettu esimerkillisesti. Parlamentissa oli aikaisemmin jäsen, jolla oli sama sukunimi kuin teillä, ja hän kuului mainittuun vähemmistöön.

Euroopan unionin on jo aika kehittää vähemmistöjä koskevat yhtenäiset normit, joita ei noudateta ainoastaan EU:ssa – meillähän ei ole mitään vähemmistöjä koskevia normeja, mikä on ongelma – vaan myös ulkosuhteissamme ehdokasvaltioihin ja assosioituneisiin maihin. Emme voi mielivaltaisesti ottaa käsiteltäväksi jonkin valtion jotakin vähemmistöä, vaan meidän on todella pyrittävä löytämään yhteinen perusta.

Mielestäni Kosovon perustuslaissa, jonka presidentti Rugova kehitti ollessaan maan alla, on esimerkillisiä säännöksiä vähemmistöjen oikeuksista. Tämän jälkeen albaanien joukkokarkotukset kuitenkin alkoivat vuonna 1999, eivätkä sodan haavat ole vielä umpeutuneet. Muutaman vuoden kuluttua tällaisen sodan päättymisestä on luonnollisesti vaikeinta toteuttaa siirtymään joutuneiden henkilöiden paluu alueelle. Olisi kuitenkin aloitettava äänioikeudesta. Äänioikeus on olemassa, ja Kosovon parlamentissa on varattu paikkoja vähemmistöjen edustajille.

Haluan kysyä komission jäseneltä, mitä hän ja EU tekevät varmistaakseen, että kaikki vähemmistöt todellakin saavat ne paikat, joihin niillä on oikeus Kosovon parlamentissa. Toiseksi, onko komission jäsen tietoinen siitä, että naapurimaan Serbian parlamentissa ei ole lainkaan vähemmistöille varattuja paikkoja? Kuinka komission jäsen aikoo varmistaa, että Serbian parlamentissa sovelletaan samoja äänioikeutta koskevia normeja kuin Kosovon parlamentissa? Kosovossahan vähemmistöillä on suhteettoman laaja edustus parlamentissa, kun taas Serbiassa parlamentissa ei ole ainoatakaan vähemmistön edustajaa, koska siellä sovelletaan 5 prosentin lauseketta ja koska Serbia muodostaa yhden vaalipiirin. Erot ovat ilmeiset.

Mikä on arvionne asemaa koskevasta kysymyksestä, joka on ratkaistava edellä mainitut seikat huomioon ottaen?

 
  
MPphoto
 
 

  Panagiotis Beglitis, PSE-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä Rehniä hänen objektiivisesta katsauksestaan vähemmistöjen vaikeaan tilanteeseen Kosovossa.

On todella huolestuttavaa, että Euroopan parlamentti on käsitellyt vähemmistöjen oikeuksien tilannetta Kosovossa viimeksi vuonna 1999. Tällainen kaksinaismoraalinen asenne sekä serbivähemmistöä ja muita Kosovon vähemmistöjä koskeva valikoivuus on todella huolestuttavaa.

Kun tarkastellaan tilannetta sellaisena kuin sitä on kuvattu YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun ja YK:n erityislähettilään selvityksissä, huomataan, että vuoden 2004 veritekojen sekä serbien ja muiden vähemmistön edustajien murhien jälkeen vähemmistöjen oikeuksien suojelua koskeva tilanne ei ole lainkaan parantunut Kosovossa.

Albanian kovan linjan kansallismieliset jengit syyllistyvät jatkuvasti Kosovon vähemmistöihin kohdistuviin veritekoihin, jotka perustuvat etnisiin syihin, ja tätä voisi kuvata jopa etniseksi puhdistamiseksi. Alueella paitsi rikotaan YK:n päätöslauselmaa nro 1244/1999 myös heikennetään sitä. Mitään niistä kahdeksasta kriteeristä ei ole noudatettu, jotka määriteltiin vaatimusten täyttämistä aseman sijasta koskevan periaatteen perusteella eikä myöskään tätä periaatetta sovelleta. Haluankin kysyä komission jäseneltä, mikä EU:n politiikka on, aikooko se suostua Kosovon lopullista asemaa koskevien neuvottelujen aloittamiseen YK:ssa, vaikka nämä kriteerit eivät täyty.

EU laati eurooppalaisen strategian Thessalonikin Eurooppa-neuvoston päätelmien perusteella. Tuemme monikansallista ja demokraattista Kosovoa, joka kulkee kohti EU:n toimielimiin liittymistä. Tässä yhteydessä meidän on kuitenkin tuettava vakaiden ja demokraattisten hallintoelinten perustamista.

Euroopan komission on hyödynnettävä kehitysohjelmien rahoittamisessa yhteisöohjelmia, kuten CARDS-ohjelmaa sekä koulutus-, kulttuuri- ja nuoriso-ohjelmia, joista kaikki Kosovon kansalaiset voivat hyötyä. Myös vähemmistöille ja etenkin serbeille kuuluvien kirkkojen ja muistomerkkien kunnostamista on rahoitettava.

Lopuksi totean, että Euroopan parlamentin on omaksuttava vastuunsa.

 
  
MPphoto
 
 

  Viktória Mohácsi, ALDE-ryhmän puolesta. (HU) Arvoisa puhemies, sain kesäkuun lopulla tietooni, että 35 000 pakolaista on suurissa ongelmissa Saksassa. He saapuivat kaikki Kosovosta kuusi vuotta sitten ja he ovat kaikki romaneja. Ei ole väliä, kutsutaanko heitä askaleiksi vai egyptiläisiksi. Konservatiiveja lukuun ottamatta kaikkien poliittisten ryhmien puheenjohtajat lähettivät Saksan hallitukselle heinäkuun alkupuolella kirjeen, jossa he kehottivat sitä harkitsemaan päätöstään uudelleen. Saksa on nimittäin päättänyt palauttaa 35 000 romania Kosovoon, juuri siihen maahan, jossa 150 000 romanista on sodan jälkeen jäljellä ainoastaan 6 000 ja jossa tämäkin pieni vähemmistö elää edelleen täysin epäinhimillisissä oloissa. He elävät pakolaisleireissä omassa maassaan. Pohjois-Mitrovicassa sijaitsevassa pakolaisleirissä havaittiin vaarallista lyijystä aiheutuvaa pilaantumista, ja siellä lyijypitoisuudet ovat kuusi kertaa normaalia suuremmat, minkä vuoksi syntyy paljon vammaisia lapsia. Ennen sotaa romanien omistuksessa olleet talot ovat nyt laittomasti siirtyneet albanialaisten ja muiden kansalaisuuksien omistukseen, tai ne on purettu. Saksa mietti kuuden vuoden ajan, antaisiko se romaneille pakolaisaseman, ja on nyt päättänyt lähettää heidät takaisin Kosovoon, jossa heillä ei ole mitään. Noin 70 000 muuta romania oleskelee pääasiassa laittomasti muissa Euroopan tai Balkanin maissa, kuten Alankomaissa, Ruotsissa, Suomessa, Makedoniassa ja Serbiassa.

Tällaisessa tilanteessa pakolaisilla ei ole kotimaata, joka ottaisi heidät vastaan. Ehdottaessani tätä keskustelunaihetta halusin itse asiassa, että koko Eurooppa vahvistaisi kannan tähän asiaan, enkä sitä, että kymmenen Euroopan parlamentin jäsentä keskustelee vähemmistöistä illalla klo 23 jälkeen. Meidän on Euroopan parlamentin jäseninä painostettava Saksaa. Maastakarkoitus on estettävä ja Kosovon ongelma ratkaistava.

 
  
MPphoto
 
 

  Elly de Groen-Kouwenhoven, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, YK:n Kosovon siviilioperaation perustamisesta, vuodesta 1990 lähtien Kosovon vapautusarmeija UCK on käyttänyt kidutusta, raiskauksia, kohdistettuja tappoiskuja, tuhopolttoja ja romanien talojen polttamisia keinoina toteuttaa Kosovon romaniyhteisöön kohdistettua etnistä puhdistusoperaatiota. Kohteena ovat myös olleet askalit ja egyptiläiset. YK:n siviilioperaatio ei löytänyt sopivaa keinoa rauhoittaa Kosovon albanienemmistöä. Päinvastoin useista selvistä mustalaisiin kohdistuvista rikoksista ei nosteta oikeusjuttuja eikä myöskään rangaista.

Tämän päivän Kosovossa vallitsee ihmisoikeustyhjiö. Romanien mahdollisuudet saada asunto, päästä terveydenhoidon piiriin tai saada työpaikka ovat häviävän pienet, ja romanilapset jättävät koulunsa kesken turvallisuussyistä tai rahan puutteen vuoksi. Ei liene yllätys, että useat alueelle palanneet myyvät kaiken omaisuutensa, sillä he eivät halua elää pelossa ja nöyryytyksessä. Sota-aikana eri etniset kansalaisuudet pakenevat. Kun sota on ohi, ei voida hyväksyä sitä, että yhden tai kahden etnisen ryhmän edustajat luetaan päätösvaltaisiksi kansalaisiksi samalla, kun muut ryhmät joutuvat epäedulliseen asemaan tai vähemmistöiksi tai joutuvat siirtymään kotialueiltaan. Tällainen kaksinaismoraalinen lähestymistapa, joka perustuu etniseen taustaan, on huonoin mahdollinen vaihtoehto itsenäistä valtiota perustettaessa.

Kun Kosovon lopullista asemaa koskevat neuvottelut lähenevät, romanien sulkeminen päätöksentekoprosessin ulkopuolelle olisi jälleen yksi osoitus siitä, ettei Itä-Euroopan kansalaisia kunnioiteta.

Korkean tason Euroopan laajuinen yhteenliittymä…

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 
 

  Gisela Kallenbach (Verts/ALE).(DE) Arvoisa puhemies, sillä aikaa kun olemme istuneet täällä salissa, Saksan ARD-televisiokanava on luovuttanut vuoden 2005 mediapalkinnot Euroopan kulttuurien monimuotoisuuden ja integroitumisen alalla. Tiedotusalan palkinto annettiin turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten pakkokeinoin toteutettuja maastakarkoituksia käsitelleelle dokumenttiohjelmalle. Tämä on totisinta totta pian jopa tuhansille askaleille ja egyptiläisille, jotka periaatteessa kuuluvat romaneihin, ja muille kosovolaisille, jotka ovat eläneet yli kymmenenkin vuotta Saksassa tai muissa Euroopan maissa ja joiden lapset ovat syntyneet näissä maissa ja integroituneet sosiaalisesti niihin. Kosovossa heillä ei valitettavasti ole minkäänlaisia perusedellytyksiä uuden elämän aloittamiseen. Heidän talonsa on tuhottu, ja työttömyysaste on noin 60 prosenttia. Julkista koulutusta ei ole tarjolla etenkään vähemmistöille. Mielestäni tällainen on vastuutonta.

Vetoan komission jäseneen, jotta hän pyrkisi kaikin keinoin estämään jäsenvaltioita toteuttamasta näitä pakkoon perustuvia palauttamisia tai ainakin vaatisi rahoitustuen lisäämistä. Tämä pätee myös edellä mainittuun noin 700 romanin sietämättömään tilanteeseen pakolaisleireissä Pohjois-Mitrovicassa, jossa ei ole riittäviä resursseja näiden henkilöiden uudelleensijoittamiseen. Tämä on perusihmisoikeuksien loukkaus.

 
  
MPphoto
 
 

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, kiitos näistä huomautuksista, jotka olen ottanut asianmukaisesti huomioon. Ne otetaan huomioon myös komission tulevassa työskentelyssä. Vastaan alkajaisiksi jäsenten Mohácsin, de Groen-Kouwenhovenin ja Kallenbachin kysymyksiin.

Pohjois-Mitrovicassa on kolme kotimaassaan siirtymään joutuneille askaleille ja egyptiläisille romaneille tarkoitettua leiriä. Niillä on havaittu merkittävää lyijystä aiheutuvaa pilaantumista, joka on aiheutunut entisen Trepcan kaivoskombinaatin toiminnasta ja joka on vakava terveysriski leireillä oleville ihmisille.

WHO julkaisi heinäkuussa 2004 selvityksen näissä yhteisöissä havaitusta veren verihiutalepitoisuuden noususta ja suositti useita hätätoimia, kuten leirien evakuointia. UNMIK, UNHCR, Etyj ja Mitrovican kunnanvaltuuston puheenjohtaja allekirjoittivat huhtikuussa 2005 sopimuksen, jonka nojalla Roma Mahalan entiset asukkaat voivat palata koteihinsa Etelä-Mitrovicaan. Valitettavasti tätä prosessia ei ole vielä aloitettu.

Roma Mahalan tilanteessa rahoitusta oli vaikea löytää, joten olen välittänyt hallintokomitean kautta kaikille EU:n jäsenvaltioille pyynnön, että ne tarjoaisivat riittävästi rahoitusta. Otamme piakkoin asian esille EU:n yhteystoimiston ja alueella toimivan Euroopan jälleenrakennusviraston avulla.

Haluan vastata myös jäsen Posseltin kysymykseen vähemmistöjen oikeuksista eri EU:n jäsenvaltioissa, ehdokasvaltioissa ja kumppanivaltioissamme. Kuten jäsen Posselt totesi, on totta, että EU:ssa tapahtuu paljon oikeuksien loukkauksia. Vähemmistöjen vähimmäisoikeudet vahvistetaan Euroopan neuvoston asiaa koskevissa asiakirjoissa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa. Jotkin EU:n jäsenvaltiot pysyttelevät vähimmäisnormien tuntumassa, kun taas toiset menevät niitä pidemmälle, ja niillä onkin hyvin korkeatasoiset vähemmistöjen oikeudet ja suoja. Laajentumisasioista vastaavana komission jäsenenä joudun vaikeisiin tilanteisiin, sillä emme oikein voi mennä joidenkin EU:n jäsenvaltioiden käytäntöjä pidemmälle. Meidän on kuitenkin elettävä esimerkkimme mukaisesti kumppanimaiden kanssa toimiessamme, olivatpa ne ehdokasvaltioita tai muita maailman maita.

Tämä on kuitenkin otettava huomioon. Olen samaa mieltä siitä, että vähemmistöjen oikeuksien yhdenmukaisempi määrittely on perusteltua. Ihmisoikeudet yleensä ja erityisesti vähemmistöjen oikeudet ovat mielestäni Euroopan unionin ja eurooppalaisen ajatusmallin ytimessä. Tästä syystä niitä ei voida pitää staattisena käsitteenä, vaan niitä on pidettävä dynaamisena prosessina, jossa näitä oikeuksia kehitetään aina vain paremmiksi EU:ssa ja kaikkialla Euroopassa.

Lopuksi käsittelen useiden parlamentin jäsenten esille ottamia Kosovon tulevaisuutta, vaatimuksia ja asemaa koskevia kysymyksiä. Kosovon taloutta ja yhteiskuntaa on todellakin kehitettävä nopeasti. Työttömyysaste vaihtelee sen mukaan, mitä tilastoja tarkastellaan, mutta se on ainakin 40 prosenttia ja yleensä yli 50 prosenttia. Alueen tilanne on erittäin vaikea, eikä väestöllä ole juurikaan toivoa tällä hetkellä. Tästä syystä on aika siirtyä vakauttamisesta ja jälleenrakentamisesta kohti Kosovon aseman määrittelyä sekä taloudellista ja yhteiskunnallista kehittämistä ja kansalaisten todellisiin tarpeisiin vastaamista. EU:n onkin aika siirtyä vaatimukset ennen asemaa -toimintamallista vaatimukset ja asema -toimintamalliin niin, että etenemme asemaa koskevissa neuvotteluissa ja varmistamme niiden pikaisen aloittamisen sekä niiden käymisen ja loppuun saattamisen ilman tarpeetonta viivästystä.

Tässä yhteydessä on huomattava, että neuvosto on päässyt työryhmätason sopimukseen neuvotteluohjeista Serbia ja Montenegron kanssa tehtävän vakauttamista ja liittymistä koskevan sopimuksen osalta. Tämä on tärkeää, sillä nyt voimme aloittaa neuvottelut vakauttamista ja liittymistä koskevasta sopimuksesta Belgradin demokratiaan siirtymisen viidennen vuosipäivän paikkeilla. Tämän lisäksi Serbia ja Montenegron EU:ta koskevat näkymät konkretisoituvat ja tulevat todellisemmiksi, ja samalla pohjustetaan Kosovon kanssa käytävää aitoa vuoropuhelua sekä sen aseman ratkaisemista ilman tarpeetonta viivästystä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. – Keskustelu on päättynyt.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Katalin Lévai (PSE). – (HU) Kosovossa asuvat romanit joutuvat säännöllisesti rotuerottelun kohteeksi. Heitä syrjitään kaikilla elämän aloilla. He elävät Mitrovican internointileireillä epäinhimillisissä oloissa, kaivojen myrkyllinen vesi vaarantaa heidän terveytensä eivätkä paikallisviranomaiset toteuta tarvittavia toimia ongelman ratkaisemiseksi.

Kosovosta tuleville romaneille on annettava pakolaisasema. Kuulemme usein romanien palauttamisesta huolimatta siitä, että voimassa olevassa kansainvälisessä oikeudessa selvästi kielletään pakolaisten palauttaminen. Tässä yhteydessä haluan kiinnittää huomionne perheen yhdistämistä koskevaan oikeuteen, jonka nojalla romaneilla on muiden maahanmuuttajien tavoin oikeus saada itselleen ja perheelleen suojaa jäsenvaltioista.

Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan kaikkien sellaisten epäinhimillisen kohtelun ja sodan uhrien on saatava mahdollisuus muuttaa maahan laillisesti, jotka ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan jatkuvan pelon ja vaaran vuoksi tai siksi, että heitä on vainottu, heidän kotinsa on poltettu ja he ovat joutuneet elämään jatkuvassa vaarassa.

Meidän on löydettävä ratkaisu näiden uhrien suojelemiseksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten tilanteeseen, sillä he ovat erityisen haavoittuvassa asemassa. Mielestäni maahanmuuttoasioita on pikaisesti arvioitava uudelleen, jotta voidaan kehittää aukoton eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka. Laittoman maahanmuuton mahdollisuuksia on vähennettävä, ja kaikille laillisille maahanmuuttajille on taattava riittävä suojelu EU:ssa.

Huhujen mukaan Länsi-Euroopassa on 38 000 pakolaista, jotka on pakkokeinoin palautettu maahan, jossa heidän ihmisoikeuksiaan ei voida taata. Pyydän kunnioittavasti kollegojeni tukea tässä asiassa, jottei tällaista tilannetta syntyisi Euroopassa enää koskaan.

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö