Sanatarkat istuntoselostukset

Tiistai 25. lokakuuta 2005 - Strasbourg

4. Influenssapandemian torjuntastrategia

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana Karl-Heinz Florenzin laatima ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan suullinen kysymys komissiolle influenssapandemian torjuntastrategiasta (O-0089/2005 – B6-0334/2005).

  Antonios Trakatellis (PPE-DE), kysymyksen laatijan sijainen. – (EL) Arvoisa puhemies, Maailman terveysjärjestö (WHO) sekä tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus (ECDC) ovat antaneet erittäin vakavia, tieteellisiin tietoihin perustuvia varoituksia tulevaisuudessa mahdollisesti puhkeavasta influenssapandemiasta. Tämän vuoksi keskustelemme tästä ajankohtaisesta kysymyksestä, joka liittyy suoraan kansanterveyteen. Odotan tietysti, että komission jäsenen läsnä ollessa tänään käytävästä keskustelusta tehdään päätelmät ja sitoudutaan toimiin.

Mahdollinen pandemian aiheuttaja – esitän tämän asian lyhyesti, koska kaikki tietävät sen – on erittäin patogeeninen lintuinfluenssavirus (H5N1), joka voi ihmisen kausiluonteisen influenssaviruksen kanssa tapahtuvan yhdistymisen tuloksena muodostaa erittäin aggressiivisen influenssan, johon olemassa olevat rokotteet eivät tehoa, ja nimenomaan tästä syystä on pandemian vaara. Toteaisin tässä vaiheessa, että komission jäsen on jo kertonut meille, että hän on käynnistänyt tiettyjä neuvotteluja ja suunnitelmia, jotta tarvittavaa uutta rokotetta voidaan valmistaa ja jotta sitä voidaan valmistaa mahdollisimman nopeasti, ei tavanomaisesti tarvittavassa kuudesta kahdeksaan kuukaudessa vaan paljon nopeammin.

Koska influenssavirus – tämä pandemia – voisi näin ollen levitä muutamassa päivässä maanosasta toiseen, on selvää, että pandemian torjumiseksi tarvitaan toimenpiteitä, rokotteita ja lääkkeitä eli todellinen yleissuunnitelma. Kuinka monta tällaista suunnitelmaa Euroopan unionissa on tällä hetkellä? Komission jäsen on täällä kertomassa meille, mitä tarkalleen ottaen on tehty näiden mahdollisen pandemian vastaisten suunnitelmien hyväksi. Tietysti meidän on toimittava tässä asiassa myös Maailman terveysjärjestön suositusten mukaisesti.

Tällaisissa suunnitelmissa on pyrittävä:

- varmistamaan tarvittava koordinointi jäsenvaltioiden välillä, tästä huolehtii Euroopan komissio,

- välttämään paniikki suuren yleisön keskuudessa,

- torjumaan kaikki keinottelu, jos tarvitaan suurempia määriä rokotteita ja lääkkeitä,

- määrittelemään alueet, joilla kansalaisten liikkuvuutta on rajoitettava jonkin verran, koska virus leviää ihmisten mukana,

- varmistamaan epidemiassa tarvittavien tuotteiden oikeudenmukainen ja yleinen jakelu,

- yksilöimään väestöryhmät, jotka on rokotettava ensimmäiseksi. Mielestäni olisi pitänyt aloittaa esimerkiksi rokottamalla siipikarjan parissa työskentelevät ihmiset kausiluonteista influenssaa vastaan, jotta olisi mahdollisimman pieni mahdollisuus, että ihminen kantaa molempia viruksia samaan aikaan, mikä olisi poikkeuksellisen vaarallista. Näin voitaisiin vähentää pandemian vaaraa.

Näin ollen on vahvistettava Euroopan unionin kykyä reagoida influenssavirukseen, esimerkiksi laboratorioverkon, mekanismien ja kansanterveyden alan resurssien avulla. Keskeisiä tekijöitä tehokkaan valmistautumisen kannalta ovat rokotteiden ja viruslääkkeiden kehittäminen ajoissa sekä niiden riittävä valmistaminen.

Esimerkiksi Maailman terveysjärjestö suosittelee, että meillä olisi oltava noin 25 prosenttia näiden lääkkeiden tarvittavasta kokonaismäärästä varastoituna. Onko meillä 25 prosenttia? Pelkään pahoin, että varastomme ovat tätä pienemmät ja huomaamme yhtäkkiä, että lääkkeitä on tuotettava valtavia määriä. Toivon, että tätä puutetta voidaan korjata jonkin verran, ja komission jäsen on jo kertonut meille eräässä toisessa kokouksessa, että hän on käynyt asiasta neuvotteluja. Lisäksi voimme tarvita – kuten neuvostokin on mielestäni todennut – jonkinlaista solidaarisuusrahastoa, jotta selviämme kiireellisistä tarpeista.

Kaikki tämä on tehtävä. Toinen kysymys – johon toivon komission jäsenen vastaavan – on, kuinka tehokkaasti tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen varhaisvaroitus- ja reagointijärjestelmä toimii ja onko se yhdistetty yhteisön muihin varoitusjärjestelmiin, jotka liittyvät eläinten terveyteen, elintarvikkeisiin, rehuihin ja pelastuspalveluun.

Komission on periaatteessa vahvistettava koordinointirooliaan. Arvoisa komission jäsen, olemme täällä antamassa teille tehokasta tukea tuota tehtävää varten. Teidän on oltava ankaria niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka eivät toimita valmiussuunnitelmiaan tai jotka ovat toimittaneet epätyydyttäviä suunnitelmia. Meidän on tietysti autettava tällaisia maita, mutta teidän on oltava poikkeuksellisen ankara niitä kohtaan, sillä kuten olemme todenneet, pandemia on vältettävä tai on ainakin toimittava oikein, jos pandemia puhkeaa.

Tarvitaan kattava viestintästrategia. On hyvin tärkeää, ettei paniikkia synny ja että naapurimaiden kanssa vaihdetaan tietoja jatkuvasti sekä toteutetaan tarkastuksia ja tehdään eläimille pistokokeita. Lisäksi on säänneltävä kaikkia niitä toimia, joita tarvitaan kansalaisten liikkuvuuden rajoittamiseksi, etenkin maissa, joissa tämä influenssa voi puhjeta. Arvoisa komission jäsen, näin ollen odotamme, että kerrotte meille, mitä on tehty tähän mennessä – tiedämme, että paljon on jo tehty – ja mitä vielä on tehtävä vastaisuudessa. Tuemme teitä tässä asiassa, jotta saadaan kattava ja tehokas suunnitelma niin, että jos pandemia puhkeaa – Jumala varjelkoon ettei niin kävisi – voimme menetellä oikein ilman paniikkia ja hyvin tuloksin Euroopan kansalaisten hyväksi.

(Suosionosoituksia)

  Markos Kyprianou, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, haluan kiittää ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaa ja parlamentin jäseniä tämänpäiväisestä keskustelusta, sekä kysymyksestä että päätöslauselmaesityksestä. Keskustelu on todellakin hyvin, hyvin tärkeä, ja olen mielissäni siitä, koska huomaan, että me ja parlamentti olemme samalla aaltopituudella: meillä on samat tavoitteet ja tietysti myös samat huolenaiheet.

Koska aikaa on vain rajallisesti, käsittelen tänään tärkeimpiä peruskysymyksiä, joihin päätöslauselmaesityksessä ja kysymyksessä viitataan. Lisäisin vielä, että lähetän ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan puheenjohtajalle jäsen Florenzille yksityiskohtaisen muistion tänään esille tulevista asioista, jotta parlamentilla on myös teknisiä tietoja käytettävissään.

Ensimmäiseksi – minun on tehtävä näin kaiken hiljattain kuulemani jälkeen – selvittäisin, mitä eroa on lintuinfluenssalla, joka on linnuilla ja eläimillä esiintyvä eläintauti, ja mahdollisella influenssapandemialla, jonka mahdollisuudesta Maailman terveysjärjestö on varoittanut, kuten jäsen Trakatellis totesi, ja johon meidän on varauduttava tehokkaasti, koska emme tiedä tarkkaan, koska pandemia puhkeaa.

Lintuinfluenssan esiintyminen Euroopassa ei vaikuta mahdollisen pandemian todennäköisyyteen – korostan tätä, jotta myös Euroopan kansalaiset ymmärtävät asian. Tämän vuoksi ei ole syytä paniikkiin, mutta on syytä olla huolissaan, jotta varaudumme tarvittavalla tavalla.

Haluan myös korostaa, että Euroopan unionissa ja jäsenvaltioissa valmiustaso on maailman parhain ja korkein. Se, että tilanne meillä on parempi kuin muissa maissa tai maapallon muilla alueilla, ei tietenkään tarkoita, että voimme olla tyytyväisiä tai että olisimme saavuttaneet sellaisen valmiustason, että kansalaiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Vielä on paljon varaa parantaa ja varautua lisää. Totean kuitenkin, että sen jälkeen kun viimeksi keskustelimme tästä aiheesta valiokunnassa, jäsenvaltioissa on edistytty, mitä haluan korostaa.

Tietysti eri jäsenvaltioiden valmiustasoissa on eroja. On tärkeää, ettemme arvostele tai luokittele jäsenvaltioita, vaan painostamme niitä niin – ja kiitän parlamenttia juuri tähän asiaan saamastani tuesta – että valmiustaso saadaan kaikissa jäsenvaltioissa tyydyttäväksi.

Voin ilokseni kertoa teille tänään, että olemme saaneet kaikki 25 kansallista valmiussuunnitelmaa jäsenvaltioilta. Tilanne ei ollut tämä silloin, kun keskustelimme tästä asiasta valiokunnassa. Minun on tietysti hyväksyttävä se, että osa näistä suunnitelmista on vielä alustavia luonnoksia. Tällä ei ole kuitenkaan merkitystä: suunnitelmat ovat olemassa ja niitä tarkastellaan tänään Kööpenhaminassa tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen ja Maailman terveysjärjestön kanssa.

Samaan aikaan tarkistamme parhaillaan yhteisön valmiussuunnitelmaa, joka hyväksyttiin maaliskuussa 2004. Siinä otetaan huomioon myös kansalliset suunnitelmat ja valmiusharjoitus, joka toteutetaan muutaman viikon kuluttua. Kokeilemme silloin näitä suunnitelmia ja selvitämme, kuinka vaikuttavia ja tehokkaita ne ovat, sekä tutkimme, kuinka ne sopivat yhteen keskenään ja yhteisön suunnitelman kanssa.

Lääkkeitä koskevaan kysymykseen – kysymykseen virusten kasvua estävistä aineista – toteaisin, että ne eivät ole yleislääke, jonka avulla voitaisiin ratkaista kaikki ongelmat. Ne ovat ensimmäinen ase, joka meillä on käytettävissämme puolustautumiseen. Tällä hetkellä ainakin 20 jäsenvaltiota on tilannut näitä lääkkeitä tai aloittanut niiden varastoinnin, ja tietääkseni loputkin jäsenvaltiot etenevät asiassa samaan suuntaan.

Epäilemättä on ongelmia, koska teollisuus ei pysty tällä hetkellä toimittamaan jo tehtyjä tilauksia. Otan kohta yhteyttä teollisuuden edustajiin – nyt kun minulla on kokonaiskuva jäsenvaltioiden tilanteesta – ja pidän lisää kokouksia heidän kanssaan, jotta voimme tarkastella, kuinka teollisuus aikoo ratkaista tuotantoon ja toimituksiin liittyvän ongelman.

Yhdistyneessä kuningaskunnassa kaksi päivää sitten pidetyssä neuvoston epävirallisessa kokouksessa käsiteltiin myös ajatusta yhteisön viruslääkevarastosta. Perustamissopimuksen mukaan meillä ei tietystikään ole tähän tarvittavaa toimivaltaa, mutta jos neuvosto haluaa, olemme valmiita keskustelemaan asiasta, jotta yhteisölle saadaan samantapaiset varastot kuin Maailman terveysjärjestöllä on kriisi- ja hätätilanteita varten. On kuitenkin tärkeää, että kansalaisille ilmoitetaan, etteivät nämä lääkkeet ole ennalta ehkäiseviä, etteivät ne ole rokotteita, että niitä on saatavissa vain lääkemääräyksellä ja etteivät kansalaiset voi itse lääkitä itseään.

Influenssarokotteista toteaisin nyt lopuksi, että – kuten jäsen Trakatellis aivan oikein tekikin – on ensimmäiseksi erotettava toisistaan kausiluonteisen influenssan vastainen rokote ja pandemian vastainen rokote, jota ei vielä ole olemassa. Kehotamme jäsenvaltioita lisäämään rokottamista kausiluonteista influenssaa vastaan suuressa vaarassa olevien ryhmien keskuudessa. Hyvin todennäköisesti tarkastelemme tätä kysymystä myös asiantuntijoiden kanssa maatiloilla ja vaarallisilla alueilla työskentelevien osalta, mutta emme koko Euroopan osalta, mitä haluan korostaa. Haluan todeta, että jäsenvaltioiden on määriteltävä suuressa vaarassa olevat ryhmät niin, että rokotuksia kausiluonteista influenssaa vastaan voidaan lisätä ainoastaan suuressa vaarassa olevien ryhmien keskuudessa. Tämä auttaa tavalla, josta jäsen Trakatellis jo kertoi, ja edistää myös yhteistyötä teollisuuden kanssa, koska näin voidaan kannustaa teollisuutta taloudellisesti – näinhän järjestelmä toimii – lisäämään tuotantoa ja vastaamaan vaatimuksiin mahdollisen pandemian puhjetessa.

Tietysti rokote on myös kehitettävä pandemian puhjetessa viruksen synnyttyä. Nyt se ei ole mahdollista. Kuten jäsen Trakatellis aivan oikein totesi, tähän kuluu kuitenkin kuudesta kahdeksaan kuukautta, varmasti ainakin kuusi kuukautta. Teemme yhteistyötä Euroopan lääkearviointiviraston ja teollisuuden kanssa sekä varaudumme asianmukaisesti. Luotamme siihen, että tarvittavaa aikaa voidaan lyhentää kaiken tämän avulla kolmella kuukaudella, mikä on melko huomattava ajansäästö. Toivon, että aikaa voitaisiin lyhentää enemmän, mutta näinkin voidaan lyhentää noin puolella aikaa, joka tarvitaan Maailman terveysjärjestön tekemästä viruksen tunnistamisesta vastaavan lääkkeen valmistamismahdollisuuteen.

Neljä yhtiötä on jo ilmaissut olevansa kiinnostunut yhteistyön aloittamisesta Euroopan lääkearviointiviraston kanssa, ja olen varma, että muut ilmoittavat näin myöhemmin. Tärkeää on kuitenkin se, että on havaittu, että – keskustelen tästä, kun tapaan yhtiöiden edustajat – ensinnäkin alkaa olla puutetta kausiluonteisen influenssan vastaisista rokotteista. Haluankin heidän kertovan minulle, kuinka he aikovat ratkaista tämän ongelman. Toiseksi haluamme yhtiöiden koordinoivan toimintaansa keskenään rokotuksen valmistamista koskevan tutkimuksen alalla niin, etteivät ne tee samaa työtä, jottei ole päällekkäisyyksiä, jotta ne etenevät eri suuntiin samanaikaisesti ja jotta voimme ottaa huomioon kaikki mahdollisuudet. Tämän vuoksi tapaan teollisuuden edustajia. Tiedotan asiasta parlamentille tietysti heti, kun saan tuloksia.

Lopetan puheenvuoroni tähän. Kiitos mielenkiinnostanne. Kuuntelen tietysti keskusteluanne hyvin kiinnostuneena ja olen aina valmis tiedottamaan tarkkaan asian etenemisestä parlamentille. Olettehan te parlamentin jäsenet vahvimpia liittolaisiani tässä hankkeessa, kuten tiedätte.

(Suosionosoituksia)

  John Bowis, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, tämän keskustelun aiheena on mielestäni se, että haluamme kiireellisten toimien tarpeen ymmärtämistä paniikin tunteen sijaan. Tämä koskee sekä komissiota että jäsenvaltioita.

Olin tyytyväinen kuullessani, että on tehty simulaatioharjoitus. Käsittääkseni ongelmaksi havaittiin muun muassa tietojen ylikuorma. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten ongelma ratkaistaan.

Nyt tarvitaan todellakin selkeyttä, jottei paniikki leviä kansalaisten keskuudessa. Heille on tiedotettava ja heitä on rauhoiteltava. Heidän on ymmärrettävä, mitä eroa on talvi-influenssalla – josta tässä keskustelussa ei ole kyse – ja lintuinfluenssalla – josta tässä keskustelussa ei ole kyse, vaikka tautiin on kuollut 67 ihmistä, jotka kaikki työskentelivät tai elivät lintujen ja siipikarjan parissa Aasiassa.

Tässä keskustelussa on kyse sellaisten tekijöiden yhdistelmästä, joka voisi johtaa influenssapandemiaan, jos virus muuttuu ihmisestä ihmiseen tarttuvaksi. Näin ei ole vielä tapahtunut, mutta päätöslauselmamme sanomana on oltava: "Varautukaa, varautukaa, varautukaa!" Ratkaisuna ovat tietysti rokotteet. Tarvitaan nimenomaan uusia rokotteita, kunhan viruskanta on selvitetty.

Tarvitaan kapasiteettia ja nopeutta. WHO ilmoitti viime viikolla, että rokotteiden tuotantokapasiteetti maailmassa on vain 300 miljoonaa annosta vuodessa. Kotimaassani Yhdistyneessä kuningaskunnassa aiotaan tilata 120 miljoonaa annosta. Jos kotimaani tekee näin, mistä saadaan rokotteet kaikille muille? Se ei ole mahdollista ilman huomattavaa tuotantokapasiteetin laajentamista.

Nopeuden kannalta tarkasteltuna kananmunissa tuotettavien rokotteiden valmistamiseen kuluva kuudesta kahdeksaan kuukauden aika ei ole riittävän lyhyt. On tutkittava soluviljelmissä tuotettavia rokotteita, joiden valmistusaika on yksi kuukausi, ja jopa mahdollisesti DNA-rokotteita, joita voitaisiin valmistaa jopa kuukaudessa, mutta joita on vielä kehitettävä huomattavasti.

Tarvitaan komission jäsenen mainitsemaa yhteistä varastoa, koska on myönnettävä, ettei yksikään jäsenvaltio halua luopua omista varastoistaan, jos pandemia puhkeaa huonommin varautuneessa maassa Euroopan unionin sisällä tai aivan sen ulkopuolella. Mielestäni tarvitaan EU:n solidaarisuusrahaston avulla hankittua yhteistä varastoa, josta komission jäsen ja ECDC voisivat sitten joustavasti ohjata rokotteita ja lääkkeitä sinne, missä niitä tarvitaan, jotta voidaan tukahduttaa puhkeava epidemia ja estää sen vielä vakavampi esiintyminen muissa maissa.

Lopuksi toteaisin, että seuraavat tiedot tarvitaan kaikilta jäsenvaltioilta täydellisinä – varastot, viruslääkkeet, rokotteet, naamiot, satamissa suoritettavat terveystarkastukset ja karanteenijärjestelyt – jotta tiedetään, että kaikkialla Euroopan unionissa todella varaudutaan tähän uhkaan.

  Phillip Whitehead, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, myönnän, että komission jäsen Kyprianou liikkuu esimerkillisesti pandemian tehokkaan ehkäisemisen ja paniikin lietsomisen kapealla välivyöhykkeellä.

Kansalaisten on ymmärrettävä, että influenssa on aina ollut maailmanlaajuinen tauti. Nykyään on luonnollisesti uusia tapoja, joilla tauti voi levitä. Kansalaisten on ymmärrettävä, että HN51-virusta on esiintynyt joissain valtioissa jo useita vuosia. On ymmärrettävä, ettei leviämisnopeus ole itse asiassa kiihtynyt sillä tavalla kuin voisi kuvitella hurjimpien pandemioita koskevien spekulaatioiden perusteella.

Arvoisa komission jäsen, voisitteko kertoa meille ensinnäkin, mitä tällä hetkellä tiedetään itämisajasta lintupopulaatiossa? Entä onko merkkejä siitä, että virus olisi levinnyt muihin lajeihin? Se ei ilmeisesti vaikuta vielä ihmisiin.

Kuinka paljon aikaa kuluu tehokkaan monovalentin rokotteen tilaamisesta sen varastoon saamiseen? Teollisuus on ilmoittanut, että voi kulua neljä vuotta siihen, että tuotetaan tehokas varasto kaikkea, mitä tarvitaan viruksesta selviämiseksi, jos virus läpikäy mutaatioita ennustetulla tavalla.

Komission jäsenen 12. lokakuuta 2005 antamassa julkilausumassa ei mainita luonnonvaraisten lintujen tuontia ja kauppaa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa hiljattain esiintynyt tapaus osoitti, että Euroopan unioniin nyt – osittain laillisesti, osittain laittomasti – tuotava valtava lintumäärä on mahdollinen lisätartunnan lähde. Tiedämme sen. Mitä voidaan tehdä kaikkialla jäsenvaltioissa, jotta voidaan valvoa tehokkaasti tällaista tuontia tai jopa sen kieltoa?

  Georgs Andrejevs, ALDE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, komission uusimman terveyttä ja kuluttajansuojaa koskevan toimintasuunnitelman mukaan EU:n on suojeltava kansalaisia sellaisilta vaaroilta ja uhkilta, joita kansalaiset eivät pysty itse hallitsemaan ja joista jäsenvaltiot eivät voi yksin selviytyä tehokkaasti tai kokonaan.

Meitä on varoitettu, että maailmaa uhkaa todellakin vaarallinen influenssapandemia. Tehokas valmiussuunnittelu käsittää sopivien viruslääkkeiden varastoinnin ja sen, että jäsenvaltiot toteuttavat WHO:n nykyiset rokotussuositukset kausiluonteisen influenssan esiintymisaikana, jotta voidaan suojella kansalaisia ja samalla lisätä Euroopan rokoteteollisuuden rokotteiden tuotantokapasiteettia. On lisättävä investointeja influenssapandemian vastaisten mallirokotteiden kehittämiseen tärkeänä välivaiheena selvitettäessä tulevien pandemiarokotteiden valmistusprosessia ja ominaisuuksia. Euroopan unionin terveysministerit tunnustivat viime viikolla, ettei mikään maa pysty ratkaisemaan näitä ongelmia yksin.

Koska jäsenvaltioilla on käytettävissä hyvin erisuuruisia summia rokotteiden ja viruslääkkeiden varastointiin sekä kansallisiin etukäteisostosopimuksiin kansallisen pandemiarokotetarpeen täyttämiseksi, olemme ehdottaneet EU:n solidaarisuusrahaston varhaista käyttöä varautumisvälineenä, jonka turvin voidaan ryhtyä ennalta ehkäiseviin toimiin influenssapandemiaan varautumiseksi. Mielestämme solidaarisuusrahaston määrärahoja on nyt käytettävä yhteisön keskitettyihin toimiin, kuten tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen vahvistamiseen, ja avustusta hakevien jäsenvaltioiden tukemiseen. Panokset ovat korkeat, ja aika saattaa olla vähissä.

  Satu Hassi, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (FI) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, tällä hetkellä lintuinfluenssa on eläinten tauti, joka ei helposti tartu ihmisiin. Suuri potentiaalinen vaara on siinä, että tappava virus voi muuntua ihmisestä ihmiseen tarttuvaksi pandemiavirukseksi. Tätä riskiä voidaan vähentää rajoittamalla lintujen epidemiaa ja vähentämällä viruksen mahdollisuuksia tarttua linnuista ihmisiin. Tässä on tärkeä rooli EU:n sisäisellä solidaarisuudella ja avullamme naapurimaillemme ja myös niille Aasian maille, joissa lintujen tauti on muuttunut endeemiseksi.

EU ja sen jäsenvaltiot ovat maailman suurin kehitysavun antaja. Nyt on tärkeää, että autamme köyhempiä maita toimissa, joita tarvitaan epidemian voittamiseksi siipikarjan keskuudessa, ja on myös tärkeää, että lintujen kanssa tekemisiin joutuvat ihmiset saavat rokotuksen normaalia ihmisten flunssaa vastaan, jotta lintuvirus ei saa tilaisuuksia muodostaa hybridejä ihmisen viruksen kanssa. Tässä meidän on autettava köyhempiä maita. On taattava, että tarvittavat lääkkeet ja rokotteet ovat siellä, missä niitä ensimmäisenä tarvitaan, jotta pandemia saadaan rajattua. Solidaarisuudella voimme auttaa sekä itseämme että muita.

  Adamos Adamou, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisat parlamentin jäsenet, lääkärinä pidän strategian keskeisenä tekijänä ennaltaehkäisyä. Ehkäisevät toimet, kuten muuttolinnuille ja siipikarjatiloilla usein tehtävät tarkastukset, ovat tämän vuoksi tässä tapauksessa erittäin tärkeitä. Pidänkin myönteisinä kaikkia eri maissa tähän mennessä toteutettuja toimia, joiden avulla pyritään havaitsemaan tautitapaukset välittömästi.

Toinen seikka, jota myös pidän tärkeänä, on asianmukainen tiedottaminen kansalaisille, erityisesti siipikarjan kasvattajille, ja toimenpiteet paniikin estämiseksi. Arvoisa komission jäsen, olemme jo ilman riittävää näyttöä kyseisen toimenpiteen hyödyllisyydestä aiheuttaneet paniikkia kehottamalla ihmisiä ottamaan rokotteen, jolla ei nykyisen tietämyksemme mukaan ole mitään tekemistä uuden syntyvän viruksen kanssa. Rokottamalla koko väestö eikä ainoastaan suuressa vaarassa olevia ryhmiä, kuten siipikarjan kasvattajia, pystytään ainoastaan vähentämään Euroopassa joka vuosi puhkeavan tavallisen influenssan esiintymistä.

Myös viruslääkkeet ovat tärkeitä, vaikka epäilenkin niiden tehoa uuden viruksen torjunnassa. Arvoisa komission jäsen, tämän vuoksi eri maiden on mielestäni tehtävä yhteistyötä ja oltava solidaarisia, koska tällainen epidemia ei tunne valtionrajoja.

  Georgios Karatzaferis, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, ensimmäiseksi on kysyttävä, onko pandemia puhjennut. Ei ole. Entä epidemia? Ehkei ole edes epidemiaa. On todettu 60 kuolemantapausta, toisin sanoen yhtä monta kuin maanteillä tapahtuvat liikenneonnettomuudet aiheuttavat maailmassa kymmenen minuutin aikana.

Onko virus tarttunut ihmisiin? On. Thaimaassa oli kaksi kuukautta sitten tapaus, jossa sairastunut siipikarjan kasvattaja kuoli, kun taas hänen poikansa sairastui mutta jäi eloon. Onko rokotetta? Jos hyväksymme sen, mitä Unkarin terveysministeri Jenö Rácz on sanonut, on todettava, että rokote on olemassa ja hänetkin on rokotettu sillä. Jos tällaisen toimielimen edustajan mukaan, eurooppalaisen maan terveysministerin mukaan, on olemassa rokote, niin miksi emme ota rokotetta käyttöön ja jakele sitä ympäri maailmaa?

Monet teollisuuden edustajat ansaitsivat huomattavia summia jokaisesta lääkkeestä, mutta siipikarjatilat menettivät rahaa. Mitä siis teemme näiden siipikarjan kasvattajien hyväksi, jotka ovat menettäneet paljon rahaa? Kotimaassani tapetaan 25 miljoonaa kanaa. Annammeko kaikille kasvattajille tukea? Huomenna keskustelemme talousarviosta. Onko siinä kohtaa tällaista pandemiaa varten? Arvoisa komission jäsen, asiaa on tarkasteltava myös tästä näkökulmasta.

  Alessandro Foglietta, UEN -ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, pandemian vaaran hallinnassa meidän on tarkkailtava nykyistä tilannetta, koordinoitava toimet ja ennen kaikkea vältettävä paniikin luomista samalla kun varmistetaan, että viruslääkkeitä jaetaan laajasti ja oikeudenmukaisesti. Tämän vuoksi olemme ehdottaneet muutamia tarkistuksia, joiden tavoitteena on edistää seurantaa käyttämällä kaikkia käytettävissä olevia resursseja.

Euroopan unionin on osallistuttava aktiivisesti sen mahdollisen vaaran hallintaan, että H5N1-virus leviää eläinten keskuudessa. Tämän vuoksi on toteutettava etukäteen ehkäiseviä toimia.

Lisäksi on asetettava etusijalle kuluttajien rauhoittaminen, jotta voidaan välttää turha paniikki, joka olisi haitallista sekä väestölle että siipikarja-alalle. Ehdotuksellamme, jossa kehotetaan tekemään pakolliseksi valkoisen lihan pakkausmerkinnät, kuten naudanlihan kohdalla jo menetellään, pyritään juuri tämän tavoitteen saavuttamiseen. Mielestämme kannattaisi myös toteuttaa ajoissa tiedotuskampanja, jolla kuluttajille kerrottaisiin todellisista riskeistä, niiden ehkäisemisen mahdollisuuksista ja lääkkeiden saatavuudesta.

Lopuksi toteaisin, että on varmistettava, että on sellainen strategia, jonka avulla kaikki jäsenvaltiot voivat tuottaa viruslääkkeitä riittävästi välittömässä yhteistyössä lääkeyhtiöiden kanssa ja jonka avulla voimme osoittaa käytettävissämme olevat voimavarat myös tähän tarkoitukseen.

  Irena Belohorská (NI). – (SK) Täällä on todettu jo monta kertaa, että seuraavasta influenssapandemiasta puhuttaessa on sanottava "kun se puhkeaa" eikä "jos se puhkeaa". Vaikka kaikki tietävät, että influenssapandemian vaara on olemassa ja jatkuu, minusta vaikuttaa siltä, ettei varhain annetusta varoituksesta huolimatta koko Euroopan unioni ole niin hyvin varautunut kuin sen olisi oltava.

Kuulimme juuri, että kaikilla 25 jäsenvaltiolla on kansalliset toimintasuunnitelmansa ja ohjelmansa. Euroopan unioni tarvitsee kuitenkin yhteisen suunnitelman, ja mielestäni olemme tehneet virheen, kun emme ole laatineet sellaista suunnitelmaa. Haluaisin saada selkeän vastauksen siihen, kuka vastaa koordinoinnista, WHO, ECDC vai Euroopan komissio?

Joka päivä tiedotusvälineet tiedottavat uusista tautitapauksista ja maista, joissa on tehty uusia havaintoja kuolleista tai tartunnan saaneista linnuista. Mielestäni on kuitenkin paljon tärkeämpää suojella koko väestöä influenssalta ja laatia yhteinen toimintasuunnitelma, jota Euroopan unioni voi soveltaa pandemioiden puhjetessa. Joissain maissa on toteutettu tiukkoja eläinlääkinnällisiä toimenpiteitä, rajoitettu siipikarjan avotarhausta sekä kielletty markkinoiden ja näyttelyiden järjestäminen. Ongelmana on, ettei tällaisia toimenpiteitä ole toteutettu kaikissa 25 jäsenvaltiossa. Tarttuvat taudit eivät kunnioita valtionrajoja, etenkään jos muuttovirrat ovat suuria.

On painotettava, ettei kaikilla jäsenvaltioilla ole riittävästi varoja rokotteiden ostamiseen. Tämän vuoksi ehdotan, että suuressa vaarassa olevien ryhmien määrittelemisen lisäksi olisi annettava niiden, joilla on siihen varaa, ostaa rokotetta.

  Françoise Grossetête (PPE-DE). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kansalaiset tarvitsevat nyt laadukasta tietoa sekä odottavat meidän tekevän aloitteen ja kertovan heille selkeästi, mikä tilanne on.

Ensinnäkin viime viikolla pidetyssä terveysneuvoston epävirallisessa kokouksessa kävi ilmi, ettei joillakin jäsenvaltioilla ole vielä todellista hätäsuunnitelmaa. Hyvä komission jäsen, meidän olisi oltava perillä tästä asiasta. Meidän on oltava perillä tästä asiasta! Tarvitaan avoimuutta, koska on meidän tehtävämme saada nämä maat tunnustamaan vastuunsa. Euroopan komission on osoitettava, että se suhtautuu asiaan tiukasti. Kansalaisten puolesta toteaisin jopa, että komission on ylitettävä vähän toimivaltaansa, jotta voidaan varmistaa, että hätäsuunnitelmia koordinoidaan moitteettomasti. Meidän on vapauduttava tästä eurooppalaisesta skitsofreniasta, jonka mukaan jäsenvaltioiden valtaoikeuksia ei saa loukata. Mitä kansalaiset sanoisivat pandemian puhjetessa? Arvoisa komission jäsen, kukaan ei vastaisuudessa koskaan arvostele teitä siitä, että olette säästänyt ihmishenkiä, mutta ihmiset tuomitsevat teidät jopa ankarasti, jos olette toiminut asiassa liian varovaisesti.

Uuden rokotteen tutkimuksen yhteydessä Euroopan unionin on annettava taloudellista tukea, jotta voidaan auttaa kehittämään rokotteita ja varmistaa, että niihin liittyviä tutkimuksia koordinoidaan hyvin, sekä edistää näiden rokotteiden massatuotantoa. Ymmärtääkseni tämä tutkimus käsittää myös pediatrisen osa-alueen. Kuten ehdotimme päätöslauselmassamme, tämän vuoksi näyttää ratkaisevan tärkeältä käyttää solidaarisuusrahastoa erityisesti sen varmistamiseen, että jäsenvaltiot suorittavat kaikki nämä tehtävät. Arvoisa komission jäsen, tiedän, että tämä asia kuuluu nyt komission jäsenen Verheugenin vastuualueeseen, mutta lääkevalmisteita koskevaa lainsäädäntöä uudistettaessa hyväksyimme toimenpiteen, jonka mukaan markkinoille laskettaville tuotteille voidaan myöntää ehdollinen lupa, jotta voidaan säästää aikaa. Mitä tälle tärkeälle menettelylle on tapahtunut pandemian puhkeamista odotellessa? Minusta vaikuttaa siltä, että toimenpide on unohdettu jonnekin laatikon pohjalle. Emme saa odottaa epidemian saapumista, vaan asiaa on käsiteltävä heti. Luotan siihen, että te ravistelette komission jäsenen Verheugenin toimiin ja varmistatte sellaisen tehokkaan lupajärjestelmän kehittämisen, jolla tuotteet voidaan saattaa markkinoille entistä nopeammin.

  Marie-Noëlle Lienemann (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, esitän asiani lyhyesti puolentoista minuutin puheenvuoroni aikana. Aivan ensimmäiseksi kysyisin komissiolta, kuinka se aikoo julkaista suunnitelmat, jotka jäsenvaltioiden on määrä laatia. Onko asetettu mitään määräaikoja, jotta eurooppalaiset voisivat lukea kaikki kunkin maan suunnitelmat ja konkreettiset suuntaviivat, jotka olisi laadittava kaikkialla? On edistettävä hyvien käytäntöjen ja päätösten vaihtoa. Kuka pandemian puhjetessa loppujen lopuksi ratkaisee, mitä päätöksiä on tehtävä, jotta voidaan varmistaa, että yhteiset toimet kohdistetaan oikein eli ennaltaehkäisyyn? Millainen toimivalta EU:lla on asiassa ja miten voidaan estää vastuun siirtely jäsenvaltioiden ja EU:n välillä pandemian puhjetessa?

Toiseksi komissio ei ole pitänyt sopivana julkaista kussakin jäsenvaltiossa nyt saatavissa olevien viruslääkkeiden määriä. Mielestäni tällainen avoimuuden puute ei vakuuta kansalaisia. On sekä tiedettävä kunkin jäsenvaltion varastot että luotava sellainen rahasto, että jokaisella jäsenvaltiolla on mahdollisuus hankkia mahdollisimman suuri varasto viruslääkkeitä. Mitä aiotte tehdä tässä asiassa?

Kolmanneksi meillä ei ole selkeää strategiaa sellaisia työntekijöitä ja muita henkilöitä varten, jotka joutuvat suoraan kosketukseen eläinten kanssa ja erityisesti lintuja kasvattavien maatilojen kanssa. Mielestämme olisi oltava erityinen strategia näitä työntekijöitä ja henkilöitä varten.

Seuraavaksi kysyisin, eikö teidän mielestänne olisi hyödyllistä koordinoida virastojen tehtäviä, jotta voidaan luoda eräänlainen EU:n laajuinen asiantuntijoiden ryhmä, jolta saataisiin luotettavia tieteellisiä tietoja tai ainakin yksimielinen mielipide.

Lopuksi toteaisin, että WHO on juuri esittänyt vetoomuksen: ennen kuin mietitään pandemiaa on estettävä eläinkulkutaudin leviäminen. Tähän tarvitaan rahaa. Onko Euroopan unioni valmis antamaan rahaa kansainvälisiin toimiin, jotta voidaan rajoittaa eläinkulkutaudin leviämistä?

  Jules Maaten (ALDE). – (NL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, keskustelimme tästä ongelmasta jo 12. huhtikuuta, jolloin parlamentille kävi selväksi, että ministerit hidastelivat tahallisesti mahdolliselta influenssapandemialta suojaavien toimenpiteiden käyttöönotossa. Minun on myönnettävä, että asiassa on edistytty sen jälkeen jonkin verran. Syynä saattaa hyvinkin olla se, että olette lyönyt nyrkkiä pöytään. Joka tapauksessa muutamat jäsenvaltiot ovat toteuttaneet oikeanlaisia toimia. Kerroitte hetki sitten, että kaikki jäsenvaltiot ovat nyt esittäneet suunnitelmansa. Ovatko jäsenvaltiot esittäneet suunnitelmansa, mutta jättäneet kertomatta, mitä ne ovat tehneet, vai ovatko ne esittäneet hyvät suunnitelmat, on tietysti eri asia, ja haluaisinkin kuulla tästä asiasta enemmän.

Ministeritkin tietysti keskustelivat tästä asiasta viime viikolla, kun he sopivat, että rokotteiden ja viruslääkkeiden varastointi on yksinomaan jäsenvaltioiden asia. Tämä on mielestäni huono päätös, koska lintuinfluenssa on luonteeltaan rajatylittävä ongelma. Pandemian puhjetessa ei ole aikaa laajoihin kuulemisiin puutteellisesti varautuneiden maiden kanssa niiden suostuttelemiseksi toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet ajoissa. Emme voi odottaa riittävästi varautuneiden maiden olevan yhtäkkiä valmiita antamaan omat varastonsa muiden käyttöön. Arvoisa komission jäsen, tämän vuoksi tarvitaan yhteisiä toimia, ja niihin tarvitaan teitä.

Ensimmäiseksi tarvitaan hätätoimia. Tällä hetkellä kansanterveys ei ole vaarassa, mutta jos se olisi, teidän olisi voitava ryhtyä toimiin välittömästi, ottamalla esimerkiksi lentokentillä käyttöön desinfiointi- ja karanteenitoimia virustartuntojen alueelta saapuville lennoille tai hyväksymällä matkustusrajoituksia. En ole edeltä käsin vakuuttunut, että kaikki 25 jäsenvaltiota toteuttaisivat tällaiset toimet.

Lopuksi toteaisin, että mielestäni tarvitaan paitsi kansallisia toimia myös yhteisiä toimia. Toivonkin, että ministerit hyväksyvät yhteistä rahastoa koskevan ehdotuksenne. Jäsen Mulder, joka on tämän asian esittelijänä budjettivaliokunnassa, on ehdottanut, että tähän tarkoitukseen varataan varoja solidaarisuusrahastosta. Tämä on mielestäni järkevä ehdotus. Arvoisa komission jäsen, jos lyötte nyrkkiä pöytään vielä kovemmin, olemme aina tukenanne.

  Caroline Lucas (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, on ehdottoman välttämätöntä, että EU on täysin varautunut influenssapandemiaan ja että otetaan opiksi menneistä tapahtumista, esimerkiksi Euroopan suu- ja sorkkatautikriisistä, jotta valmiussuunnitelmat ovat yleisesti tunnettuja, viestintäkanavat selvät ja koordinointi asianmukaisesti suunniteltua.

Nykyinen lintuinfluenssaviruksen mutaatiota koskeva uhka osoittaa, mikä on teollisuuden tehtävä asiassa. Patentinhaltijoiden on hyväksyttävä rinnakkaislääkkeiden tuotanto köyhissä maissa. On myös toteutettava kiireesti käytännön toimia: kiellettävä välittömästi luonnonvaraisten lintujen tuonti EU:hun ja parannettava bioturvallisuutta, etenkin kansainvälisellä siipikarja-alalla.

Tarkistuksissamme ehdotamme lisäksi, että tarjotaan ensimmäiseksi kanankasvattajille yleinen rokotus kausiluonteista influenssaa vastaan, jotta vähennettäisiin ihmisten ja lintujen influenssavirusten yhdistymismahdollisuutta yhdessä tärkeimmistä yhtymäkohdista, kuten jäsen Trakatellis totesi. Koska kansainvälinen matkailu on todennäköisesti tärkeä leviämistapa, ehdotamme, että suoritettaisiin järjestelmällisesti sellaisten lentokoneiden ilmansuodatinten virologisia tarkastuksia, jotka saapuvat virustartuntojen maista.

Lopuksi esittäisin kysymyksen komission jäsenelle. Sulkeeko hän pois luonnonvaraisten lintujen teurastamisen mahdollisuuden, koska tutkimukset viittaavat siihen, että teurastaminen vaikuttaisi todennäköisesti kielteisesti, koska tartunnan saaneet linnut hajaantuisivat ja terveet linnut olisivat stressin vuoksi alttiimpia taudille? Olisin hyvin kiitollinen vastauksesta tähän kysymykseen.

  Urszula Krupa (IND/DEM). – (PL) Arvoisa puhemies, tänään käytävä keskustelu lintuinfluenssapandemian torjuntastrategiasta tarjoaa hyvän mahdollisuuden esittää kysymyksiä sekä siitä, kuka vastaa kansanterveydestä, joka on Euroopan unionissa ensisijaisen tärkeä asia, että turvallisuudesta ja totuudesta yhteiskunnassa.

On kysyttävä, perustuvatko ennusteet, joiden mukaan tauti aiheuttaa valtavasti kuolemantapauksia ja vaatii noin 50–150 miljoonaa ihmisuhria, tieteelliseen tietoon vai onko se seurausta talouden ylikuumenemisesta, jota aiheuttavat teollisuus ja erityisesti kyltymättömät lääkeyhtiöt, jotka kärsivät tappioista, jos niiden lääkkeitä ei käytetä.

Ristiriitaiset mielipiteet, salaliittoa muistuttava hiljaisuus ja luotettavien tieteellisten tietojen puute viittaavat kaikki tällaisiin päätelmiin. Tämä olisi täysin halveksittavaa ja todella pirullista manipulointia, jonka tavoitteena olisi aiheuttaa paniikkia ja kaaosta sen sijaan, että luotaisiin turvallisuuden ja yleisen solidaarisuuden tunne. Viimeksi mainittujen olisi oltava sellaisten suurten yhteisöjen tuntomerkkejä, joiden tavoitteena on saavuttaa yleviä päämääriä, kuten lukemattomissa EU:n asiakirjoissa esitettyjä päämääriä. Myös epidemian leviämisen syihin liittyy tärkeitä kysymyksiä.

  Luca Romagnoli (NI). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, edessämme on varsin kuvaava lintuinfluenssatapaus tai toisin sanoen järjettömyyden ja typeryyden ilmentymä. Samalla tavoin kädellisiä ja ihmisiä aina Homo erectuksen juoksevasta nenästä Cro-Magnonissa Napoleonin aikaiseen epäterveelliseen aivasteluun asti vaivaavan kausiluonteisen influenssan aiheuttaman pandemiauhkan yhteydessä tulee havainnollisesti esiin tappava virus – virus, jota käytetään paniikin lietsontaan keinottelijoiden ja roistojen hyväksi. Valtavat jatkuvat voitot imevät miljardeja euroja kynittyjen kanojen ja kauhuissaan olevien kuluttajien kustannuksella monikansallisten lääkeyhtiöiden kassojen paisuttamiseksi.

Tähän ongelmaan on aivan yksinkertainen ratkaisu – pyydän anteeksi suoruuttani kollegoiltani ja viattomalta komissiolta (jonka hyviä tarkoituksia en halua asettaa mitenkään kyseenalaisiksi): jos vaara, että puhkeaa miljoonien työtuntien menetyksiä ja valtavia määriä ihmisuhreja aiheuttava pandemia, olisi todellinen, näillä ihmisillä, Euroopan unionilla sekä sen jäsenvaltioilla ja hallituksilla olisi sekä eettinen velvollisuus että kaikki taloudelliset perusteet jakaa rokotteet ilmaiseksi.

Estetään kanojen tuonti, mutta ennen kaikkea ryhdytään toimiin kauhua levitteleviä sepustelijoita ja huijareita vastaan, jotka ovat vastuussa sekä neuroosipandemiasta että rikollisesta spekuloinnista, joka vie perikatoon satoja siipikarjan kasvattajia ja vaarantaa tuhansien työntekijöiden työpaikat. Jos saan tämän tappavan viruksen, vien toivottavasti mukanani hautaan mahdollisimman monta näistä hulluista ja roistoista, jotka tuottavat tällaista tuskaa ihmiskunnalle.

  Neil Parish (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, useat puhujat ovat todenneet tänä aamuna, ettei nyt ole aika joutua paniikkiin vaan suunnitella toimia. Vaikka tämä päätöslauselma koskee suuressa määrin ihmisten terveyttä, on muistettava, että maailmassa on torjuttava lintuinfluenssaa. Tässä tapauksessa Eurooppa ei voi vain sulkea oviaan ja odottaa, ettei mitään tapahdu. Kaikkien jäsenvaltioiden on ryhdyttävä auttamaan niitä maita, joissa esiintyy tällä hetkellä lintuinfluenssaa. Tiedän, että komissio tekee näin. Keskeistä on tukahduttaa lintuinfluenssa maailmassa, jos se on mitenkään mahdollista. Tämän vuoksi pyytäisin lisää apua Euroopan unionin ulkopuolisille maille, jotta voidaan estää tämän taudin leviäminen.

Haluan myös todeta aivan selkeästi, kuten muutkin puhujat ovat tehneet, että luonnonvaraisten lintujen tuominen Euroopan unioniin tällä hetkellä on mieletöntä, ja se on lopetettava ainakin toistaiseksi, koska ei ole mitään järkeä tuoda tautia tänne.

Valmiussuunnittelu on myös hyvin tärkeää, koska suu- ja sorkkataudin puhjetessa valmiussuunnittelua ei ollut ollenkaan, kuten jäsen Lucas totesi. On varmistettava, että olemme valmiina ja että käytettävissämme on rokotteita.

Olen myös sitä mieltä, ettei jäsenvaltioissa anneta tällä hetkellä riittävästi tietoja siipikarja-alalle ja niille, jotka todella hoitavat siipikarjatiloja, sen varmistamiseksi, että ensinnäkin bioturvallisuus paranee ja toiseksi, että ne ovat suojautuneet tautia vastaan, jos se saapuu Euroopan unioniin.

Meidän on oltava valmiina. On tutkittava käytettävissä olevia rokotteita, koska ei saa unohtaa, että tämä tauti voi mutaation tuloksena muodostaa useita erilaisia viruksia. Tällä hetkellä puhutaan paljon H5-rokotteesta, mutta meillä on oltava valmiina muita rokotemuotoja siltä varalta, että tauti muodostaa mutaation tuloksena jonkin muun kannan. Joten varaudutaan, yritetään tukahduttaa tauti siipikarja-alalla ja estää taudin muuttuminen ihmisten taudiksi. Tällöin Euroopan kansalaiset olisivat turvassa.

Arvoisa komission jäsen, toivotan teille menestystä, kun pyritte saamaan kaikki jäsenvaltiot toimimaan yhdessä ja laatimaan asianmukaisen valmiussuunnitelman.

  Dorette Corbey (PSE). – (NL) Arvoisa komission jäsen, kiitos johdannostanne. Minulla on vielä kolme kysymystä lintuinfluenssasta. Ilmoititte viime viikolla, että jäsenvaltioissa kannattaisi rokottaa kaikki siipikarja-alalla työskentelevät henkilöt kausiluonteista influenssaa vastaan. Vaikka tämä on sinänsä hyödyllinen toimenpide, koska näin voidaan vähentää vaaraa, että H5N1-virus muodostaa mutaation tuloksena ihmisestä toiseen tarttuvan muodon, olen kuitenkin huolestunut kehotuksen sävystä, siitä, ettei edellytetä sitoutumista, vaan ehdotetaan, että jäsenvaltiot antaisivat tällaisen suosituksen siipikarjan kasvattajille.

Mielestäni Euroopan unionin olisi otettava opiksi aikaisemmista terveyskriiseistä, jotka koskivat sars-virusta ja BSE-tautia. Molemmissa tapauksissa jäsenvaltiot valitsivat omat toimensa, joilla oli toisinaan vastakkaiset vaikutukset. Ensimmäinen kysymykseni on, voiko komissio valaista tätä asiaa mahdollisimman nopeasti. Haluaisin myös kuulla komissiolta, kuinka tärkeänä se pitää influenssarokotuskampanjoiden tukemista siipikarja-alalla Turkissa ja Romaniassa sekä mitä vastaavia rokotuskampanjoita tuetaan Aasiassa.

Toinen kysymykseni koskee lääkkeiden saatavuutta. Asiantuntijoiden mukaan 150 miljoonaa euroa riittäisi uusien lääkkeiden alustavaan kehittämiseen ja pandemian välttämiseen. Minkä tuotteiden saatavuudesta aiotte tarkalleen ottaen huolehtia?

Kolmas ja viimeinen kysymykseni koskee lääkkeiden tuotantokapasiteettia ja kohtuuhintaisuutta. Oletteko pandemian puhjetessa valmiita peruuttamaan toistaiseksi asiaan liittyvät patenttioikeudet ja tietosuojan?

  Friedrich-Wilhelm Graefe zu Baringdorf (Verts/ALE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, jos haluamme Euroopassa suojella itseämme, meidän olisi kannattanut toimia vuosia sitten Aasian auttamiseksi. Tarkoitan tällä teknistä apua sen ongelman ratkaisemiseksi, että suuri osa kuluttamastamme lihasta tuotetaan jo siellä tuotantolaitoksissa pidettävistä eläimistä.

Ongelmana on, että nämä eläimet, joita on jalostettu voimakkaasti teknologian avulla, joutuvat kosketuksiin alueellisten rotujen tai luonnonvaraisten eläinten kanssa, jotka kantavat virusta sairastumatta kliinisesti. Jos virus sitten siirtyy tuotantolaitoksissa pidettäviin eläimiin, on mahdollista, että syntyy mutaatioita ja variaatioita, jotka voivat olla vaarallisia ihmisille. Tässä tapauksessa teknisen avun antaminen olisi todella järkevää.

Älytöntä tässä koko keskustelussa on tietysti ajatus, että voisimme voittaa teknisen mestaruuden luonnolta raivaamalla sen pois tieltämme ja turvautumalla estämään hanhien pääsyn alueelle tai pitämällä eläimiä laajaperäisen tuotannon olosuhteissa, kun yritämme hallita kaikkea tätä. Minusta vaikuttaa siltä, että tässä tulevat esiin häkkien valmistajien edut enemmän kuin kenenkään muun edut.

  Ryszard Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, ensimmäisen maailmansodan lisäksi Euroopassa oli toinenkin suuri tuho vuonna 1918, nimittäin espanjantauti. Viimeksi mainittu vaati 20 miljoonaa uhria ja muistutti joissakin suhteissa lintuinfluenssaa.

Nykypäivän Eurooppa ei ole täysin varautunut toiseen tällaiseen epidemiaan. Saattaa olla, että lääkeyhtiöt ovat varautuneet paremmin kuin komissio ja EU:n jäsenvaltioiden hallitukset. Olisi kuitenkin parempi estää näitä yhtiöitä hyötymästä vallitsevista olosuhteista ja välttää hirveä tilanne, jossa miljoonia ihmisiä ei voitaisi rokottaa, koska heillä ei ole varaa kalliisiin rokotteisiin. Olisi varmistettava, että ennalta ehkäisevän terveydenhoidon saavutukset ovat kaikkien käytettävissä huolimatta siitä, kuinka paljon heillä on rahaa. Lisäksi olisi varoitettava niitä jäsenvaltioita, jotka eivät ole varautuneet yhtään tähän mahdolliseen tuhoon ja jotka odottavat Euroopan komission ratkaisevan ongelman niiden puolesta.

  Bogusław Sonik (PPE-DE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan parlamentin olisi tuettava Maailman kauppajärjestön (WTO) sekä tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen toimia ja päätöksiä. Hyväksymällä influenssapandemian torjuntastrategiaa koskevan päätöslauselman saamme erinomaisen mahdollisuuden toteuttaa tässä suhteessa asianmukaiset toimet.

Olen aivan varma, että voidaan toteuttaa tehokkaampia toimia minkä tahansa epidemian leviämisen estämiseksi, jos toteutetaan seuraavat ehdotukset. On ryhdyttävä yhteistyöhön lääkeyhtiöiden kanssa, jotta voidaan toteuttaa erityisiä toimenpiteitä uusien ja tehokkaiden rokotteiden valmistamiseksi mahdollisimman nopeasti. On varmistettava, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus saada rokotteita. Köyhille maille olisi tarjottava taloudellista tukea lääkkeiden ostamiseen, tartunta-alueet olisi pyrittävä määräämään karanteeniin ja riskinarviointimenetelmiä olisi parannettava. Olisi suoritettava lintujen sairauksia koskevia tarkastuksia, kokeita ja analyyseja sekä rajoitettava kansainvälistä matkailua.

Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä, joka Euroopan unionin olisi toteutettava, on vahvistaa tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen tartuntatautien torjuntatoimia. Näiden toimien olisi käsitettävä asiantuntijaryhmien ja EU:n edustajien käyntejä niillä alueilla, joilla vaara on suurin, pääasiassa Afrikassa ja Euraasiassa. Nykyisessä muodossaan virus ei ole uhka ihmisille, ja jollei uusia mutaatioita tapahdu, ei ole mahdollista, että virus aiheuttaisi Euroopan ja maailman lamaannuttavan pandemian. Näin ollen olisi toisaalta toteutettava toimia yleisen paniikin estämiseksi ja toisaalta pidettävä mielessä, että mitä pikemmin alamme toimia, sitä suuremmalla todennäköisyydellä saamme tilanteen hallintaan.

Lintuinfluenssaa koskeva ongelma havainnollistaa myös hyvin, millä tavalla EU:n toimielinten olisi tiedotettava kansalaisille. Muistuttaisin komission jäsenelle, että komissio tarvitsee erityisen viestintästrategian, joka laaditaan hänen johdollaan. Lisäksi kehottaisin komissiota ja neuvostoa toimimaan vastuullisesti, kun ne antavat asiaa koskevia julkilausumia. Näiden toimielinten tehtävänä on myös arvioida taudin leviämisen ja ihmisiin tarttumisen vaaraa. Sanomattakin on selvää, ettei saisi aliarvioida nykyistä uhkaa, kuten tapahtui hullun lehmän taudin tapauksessa, mutta olisi myös vältettävä pelon lietsontaa.

Haluaisin painottaa vielä kerran, että Brysselin on toimittava äärimmäisen vastuuntuntoisesti, kun annetaan arviointeja todellisesta riskistä. Myös käytettävissämme olevien lintuinfluenssan torjuntamahdollisuuksia koskevien arviointien olisi oltava realistisia. Komission olisi tuettava vain sellaisia lääkkeitä, jotka todella tehoavat tautiin.

  María Sornosa Martínez (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, haluaisin painottaa, että me sosiaalidemokraattisen puolueen ryhmässä olemme sitä mieltä, että sekä komission että neuvoston on sitouduttava tekemään taloudellista ja tieteellistä yhteistyötä Kaakkois-Aasian maiden kanssa, koska toistaiseksi lintuinfluenssatartunta on keskittynyt pääasiassa näihin maihin ja koska on erittäin tärkeää, että tauti hävitetään siellä, missä se on puhjennut.

Lisäksi olemme sitä mieltä, että lääketeollisuuden olisi tehtävä koordinoidusti läheistä yhteistyötä Euroopan komission, jäsenvaltioiden ja Maailman terveysjärjestön kanssa hyödyntäen viestintästrategiaa, jolla ei tehdä väestöä levottomaksi, vaan joka sisältää huomattavasti tietoa ja perustuu avoimuuteen.

Lopuksi esitän kysymyksen tai pikemminkin vetoomuksen. Jos terveysviranomaiset pitävät lintujen teurastamista tarpeellisena, teurastuksista ei saisi tehdä sellaisia valitettavia spektaakkeleita kuin tiedotusvälineissä on esiintynyt, ja lisäksi teurastukset olisi suoritettava asianmukaisten ohjeiden mukaisesti.

  María del Pilar Ayuso González (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, Euroopassa on tallennettu tietoa influenssapandemioista yli sadan vuoden ajan. Tiedetään, että täällä esiintyneet kolme A-viruksen alatyyppiä ovat olleet peräisin linnuista: H1 vuonna 1918, H2 vuonna 1957 ja H3 vuonna 1968. Kaikki nämä olivat peräisin linnuista ja kaikki nämä kävivät läpi mutaation.

Vuodesta 1997 lähtien on tiedetty, että H5-alatyyppi on erittäin tarttuva, että se voi tarttua ihmiseen ja aiheuttaa influenssan, jossa kuolleisuus on suuri, mutta että toistaiseksi tarttuminen on mahdollista vain sairastuneiden lintujen ja niiden eritteiden välityksellä. H5-virus on levinnyt luonnonvaraisten ja kotieläiminä pidettyjen lintujen keskuudessa, ja muuttolinnut levittävät sitä kaikkialla. Lisäksi virus on tarttunut nisäkkäisiin, kuten sikoihin ja kissoihin.

Kaikkien näiden syiden vuoksi terveysalan asiantuntijat ja elimet ovat laajalti yhtä mieltä siitä, että on mahdollista, että H5-viruksen A-alatyyppi voi sopeutua ihmisiin tapahtuvaan tartuntaan ja aiheuttaa uuden pandemian. Mielestäni täytäntöön paneva toimielin komissio on tähän asti toiminut vastuullisesti ja avoimesti toimivaltansa mukaisesti. Ehkä komission toimivaltaa olisi lisättävä, jos tulee hätätilanne ja pandemia alkaa.

Pitäisin kiinni siitä, että on tärkeää vahvistaa asiaan liittyvät säännöt, joita jäsenvaltiot voivat noudattaa, sekä koordinoida ja seurata sääntöjen noudattamista. On myös kehotettava tiedotusvälineitä raportoimaan täsmällisesti, mutta luomatta tarpeetonta huolta yhteisössä. Mielestäni on vahvistettava luonnonvaraisten eläinten seurantaverkkoa, koska luonnonvaraiset eläimet liittyvät läheisesti suurimpaan osaan ilmestyvistä taudeista.

Lopuksi toteaisin, että Euroopan unionissa on mielestäni lisättävä tutkimuksen ja kehityksen määrärahoja, jotta voidaan tarpeen tullessa reagoida lääketieteellisesti ja tieteellisesti mahdollisimman nopeasti.

  Katerina Batzeli (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, aloittaisin kiittämällä ja onnittelemalla komissiota sen reagoinnin nopeudesta kansanterveyttä koskevissa kysymyksissä – toimintatavasta, joka ei aivan sisälly komission toimivaltaan. Mielestäni päätöslauselmaesitys, jolla pyritään koordinoimaan viranomaisten toimia tässä tärkeässä asiassa, on myös tämän toimintatavan mukainen.

Tällaisessa tilanteessa, jossa sovelletaan kokonaisvaltaista kansallista ja yhteisön politiikkaa, mutta jossa ei selvästikään ole viestintää koskevaa peruspolitiikkaa, jolla tiedotettaisiin kansalaisille eri maissa ja yhteisön laajuisesti, siipikarjamarkkinat ovat kuitenkin horjuneet kulutuksen romahdettua.

Komission on yhteistyössä komission jäsenen Fischer Boelin ja kaikkien muiden toimivaltaisten komission jäsenten kanssa alettava suojella maanviljelijöiden tuloja markkinakriiseiltä poliittisin keinoin. Maatalousneuvoston on vihdoin viimein päätettävä asiasta. Toiseksi tarvitaan yhteisön perusrahoitusta siipikarjatilojen ongelmien ratkaisemiseen, ja kolmanneksi on otettava käyttöön välttämätön kulutettavaksi tarkoitetun siipikarjan lihan merkintäjärjestelmä, jolla vahvistetaan, että liha on peräisin tarkastetuilta tiloilta. Tällaisella merkinnällä voidaan tehostaa siipikarjatilojen tarkastuksia ja palauttaa kuluttajan luottamus alaan.

  Avril Doyle (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, viimeksi kuluneiden 300 vuoden aikana ihmisten keskuudessa on esiintynyt 10 influenssapandemiaa. Viimeisin näistä oli vuosina 1968–69 ja tappavin vuosina 1918–19 – niin sanottu espanjantautipandemia. Tutkijat ovat ennustaneet influenssan tappavaa jaksottaista elpymistä jo jonkin ajan. Tämä influenssa olisi entistä tappavampi huonon vastustuskykymme vuoksi. He tunnistavat nyt tällaisen viruksen tuntomerkit lintuinfluenssan yhteydessä. H5N1-influenssaan tähän mennessä kuolleiden potilaiden terveystiedot ovat huolestuttavan samanlaisia kuin vuosien 1918–19 pandemiasta kärsineiden tiedot.

Koska tutkijat aloittivat influenssavirusnäytteiden säilyttämisen vasta 1900-luvun alussa, H5N1-influenssavirus ei ole koskaan levinnyt ihmisten keskuudessa, ja siksi väestö olisi maailmanlaajuisesti altis H5N1:n kaltaiselle pandemiavirukselle.

Influenssavirus on RNA-virus, joka sisältää kahdeksan geeniä. Kuten useimmat RNA-virukset, tämä virus kopioi perintöaineksensa epätarkasti lisääntymisen aikana. Virus voi menettää osan geeneistään ja liittää perimäänsä erilaista perintöainesta prosessissa, jota kutsutaan reassortaatioksi ("uudelleenjärjestelyksi"). Kun influenssa onnistuu tartuttamaan uuden lajin, voi tapahtua reassortaatio, ja influenssa voi muuttua lintuinfluenssasta nisäkkäiden influenssaksi. Kun näin tapahtuu, voi tuloksena olla epidemia ihmisten keskuudessa.

Sen jälkeen kun H5N1-lintuinfluenssakanta havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 1997, se on käynyt läpi monia reassortaatioita – yli 17 mutaatiota – ja kehittynyt nopeasti vaiheeseen, jossa tammikuussa 2003 syntyi "z"-virus. Vuoden 2004 lopulla oli yksi vahvistettu tapaus, jossa H5N1-viruksen "z"-kanta tarttui ihmisestä toiseen. Huhtikuuhun 2005 mennessä H5N1-virus oli siirtynyt myös sikoihin.

Nimenomaan näin nopea kehitys tekee viruksesta mahdollisen uhan. Rokotetta ei voida valmistaa etukäteen tai varastoida. Sellaisten yhtiöiden kokonaismäärä, jotka ovat halukkaita ja pystyvät tuottamaan influenssavirusrokotteita, on romahtanut viime vuosina: vuonna 1980 niitä oli yli kaksi tusinaa, vuonna 2004 vain kourallinen. Tiedeyhteisössä etsitään vakavasti mahdollisuutta nopeuttaa rokotteen tuotantoa tartuntariskien vuoksi.

Vaikka on tärkeää, että olemme varautuneita ja varuillamme sekä toteutamme varotoimenpiteitä, luotettavia riskinarviointeja ja ennakointeja, paljon riippuu viruslääkkeiden ja rokotteiden saatavuudesta ja tehokkuudesta sekä sairaaloiden vuodepaikkamääristä, jotka ovat pienentyneet huomattavasti kaikissa EU:n jäsenvaltioissa viime vuosikymmenen aikana.

  Linda McAvan (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, olen samaa mieltä kaikkien niiden kanssa, jotka ovat todenneet, että edessämme on eläinlääkintäalan kriisi, jota on käsiteltävä kiireesti. Haluan erityisesti, että toteutetaan luonnonvaraisten lintujen liikkumiseen liittyviä toimia. On varauduttava sitä varten, että viruksen mutaation tuloksena syntyy pandemia ihmisillä. Olen samaa mieltä siitä kaikesta, mitä on todettu Euroopan unionin varautumisesta, rokotteiden ja viruslääkkeiden varastoinnista ja rokotteen kehittämisestä.

Haluaisin esittää komission jäsenelle saman kysymyksen kuin viime kerralla, kun keskustelimme tästä asiasta. Se koskee muuta maailmaa. Mitä neuvotteluja hän käy Euroopan komission kehitysyhteistyön pääosastoon kuuluvien kollegojansa kanssa? Tämä pandemia voi iskeä voimakkaasti myös köyhiin maihin. Olisi keskusteltava WHO:n kanssa paitsi mahdollisesta eurooppalaisesta vararahastosta tai -varastosta myös maailmanlaajuisesta rokotteiden ja lääkkeiden varavarastosta ja ehkä jonkinlaisesta solidaarisuusrahastosta.

  Miroslav Mikolášik (PPE-DE). – (SK) Eurooppa on todellakin maailmanlaajuisen kriisin kynnyksellä. Meidän on varauduttava pandemiaa varten, eikä yllätyksiä saisi tulla.

On osoitettu, että vuoden 1918 espanjantautipandemian aikana tauti vaati ainakin 20 miljoonaa uhria. Maailman terveysjärjestön mukaan voimme nyt odottaa pandemiaa, jossa 2–7 miljoonaa ihmistä menettää henkensä. Tämä ei ole paniikin lietsontaa. WHO myöntää, että määrä voi kasvaa jopa 150 miljoonaan. Pandemian puhjetessa rokotteen valmistaminen mutaation tapahduttua on monimutkaista, ja juoksemme kilpaa ajan kanssa ihmishenkien pelastamiseksi.

Kaikki Euroopan unionin maat eivät kiinnitä ongelmaan yhtä paljon huomiota. Toiset maat varaavat kansallisia määrärahoja vastuullisesti, toiset taas aliarvioivat selvästi taudin uhan ja erityisesti sen mahdolliset seuraukset. Tämän vuoksi vaadin yhteisön laajuisia koordinoituja toimia. Euroopan toimielinten ja jäsenvaltioiden olisi laadittava yhteistyössä kansallisia suunnitelmia ennaltaehkäisyä ja rokotuksia varten. Jokaisella jäsenvaltiolla olisi oltava erittäin tehokas pandemiasuunnitelma. Tiedämme, että näiden suunnitelmien tehokkuus ja taso vaihtelevat. Kehotan itsepintaisesti Euroopan unionia hankkimaan ja vapauttamaan lisää huomattavia taloudellisia, teknisiä ja aineellisia resursseja. Useiden lähteiden mukaan Euroopan maat eivät ole varautunet riittävästi: puolella jäsenvaltioista ei ole riittävää viruslääkkeiden varastoa. On vahvistettava yhteistyötä lääkeyhtiöiden kanssa, jotta voidaan varmistaa tarvittavan viruslääkemäärän saanti.

Yhdistyneiden Kansakuntien lintuinfluenssaa ja ihmisen influenssaa vastaan taistelevan organisaation johtaja, tohtori David Nabarro on korostanut, että ennaltaehkäisyyn ja hoitoon varatuissa rahamäärissä on valtavia eroja. Esimerkiksi YK on varannut 7 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria tähän tarkoitukseen, kun taas Yhdysvallat on antanut tarkoitukseen jo 100 miljoonaa dollaria. Tohtori Nabarron mukaan YK tarvitsisi ainakin 175 miljoonaa dollaria tehokasta ohjelmaa varten. Kysynkin, olisivatko Japanin ja Yhdysvaltojen kaltaiset maat tai Euroopan unioni valmiita asettamaan resurssinsa ja rokotteensa kehitysmaiden käyttöön pandemian puhjetessa, jotta voidaan rajata pandemia tai epidemia sinne, missä se puhkeaa.

  Evangelia Tzampazi (PSE). – (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, lintuinfluenssaepidemian uhkaava leviäminen ja mahdollinen kehittyminen pandemiaksi ovat nähtävissä olevia ja hirveitä mahdollisuuksia sekä lintujen että ihmisten kannalta.

Komission ja neuvoston on vahvistettava toimenpiteitä. Epidemian leviäminen kotieläiminä pidettäviin ja luonnonvaraisiin lintuihin on estettävä. On varmistettava, että virus ei leviä sellaisten kaupallisten tai kotitalouksien siipikarjan kasvatukseen tarkoitettujen laitosten ulkopuolelle, joissa virustapauksia on jo vahvistettu laboratorioanalyyseilla. Kosteikoilla eläviä lintupopulaatioita on suojeltava sekä taudin leviämiseltä että lintuja tuhoavilta, itseään suojelijoina pitäviltä ryhmiltä. Tunnistetuissa tapauksissa on oltava hienovarainen ja noudatettava hygieenistä hautaamista koskevia sääntöjä. Siipikarja-alalle on korvattava menetykset. Velvollisuutemme on myös suojella kansalaisia harhaanjohtavilta tiedoilta ja spekuloinnilta sekä tukea heitä suunnitellusti.

  Karsten Friedrich Hoppenstedt (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät parlamentin jäsenet, aloittaisin kiittämällä lämpimästi komission jäsentä hänen julkilausumansa selkeydestä. Julkilausuman mukaan näyttäisi siltä, että EU ja jäsenvaltiot ovat varautuneet suhteellisen hyvin. Julkilausumanne on rauhoittava ja asiallinen. Keskitytte siinä siipikarjan suojeluun yleensä ettekä ainoastaan pandemian mahdollisuuden vuoksi, mikä auttaa meitä kaikkia edistymään asiassa.

Työskentelin 15 vuotta eläinlääkärinä Maailman eläintautijärjestössä (OIE) erikoistuen siipikarjateollisuuteen, joten minulla voisi olla jotakin sanottavaa monestakin asiasta, etenkin siipikarjan rokottamisesta. En kuitenkaan aio tehdä niin, koska käytettävissäni ei ole riittävästi aikaa.

Muutamat tämän parlamentin jäsenistä vierailivat maanantaina elintarvike- ja eläinlääkintävirastossa Dublinissa. On todettava, että sen 160 asiantuntijaa, jotka toimivat eri puolilla maailmaa, tekevät erinomaista työtä neuvoessaan teitä ja jäsenvaltioita. Maailmanlaajuista yhteistyötä on kieltämättä vielä riittämättömästi, mutta on oikein, että ensiaskeleet tähän suuntaan ollaan jo ottamassa: tänään järjestetään konferenssi Kanadassa, ja WHO on kokoontunut Kaakkois-Aasiassa. On tehtävä paljon enemmän tämän ongelman käsittelemiseksi siellä, missä se alkaa ja saa jalansijaa.

Toiseksi jäsen Bowis ja muut ovat jo huomauttaneet, ettei rokotusjärjestelmä riitä hillitsemään meitä uhkaavaa pandemiaa. On viitattu myös vuoden 1918 espanjantautiin, joka vei hengen 50 miljoonalta ihmiseltä. Tämä tarkoittaa sitä, että on kiireesti muutettava rokotteiden tuotantoa koskevaa lähestymistapaa. Lisäksi on sanomattakin selvää, että voidaan toimia paljon nopeammin, jos käytetään soluviljelmiä, kuten MPS-soluviljelmiä.

Kolmanneksi kysyisin influenssarokotteista – kuka tilaa ja varastoi ne, kuka maksaa ne? Koska nämä lääkkeet säilyvät viisi vuotta, on tietenkin laadittava suunnitelma.

Neljänneksi toteaisin, ettei tässä keskustelussa ole mainittu Afrikkaa. Mitä tapahtuu, kun muuttolinnut saapuvat Afrikkaan? Afrikassa ihmiset elävät vieri vieressä lintujensa kanssa, kuten Kaakkois-Aasiassa, ja altistuvat tartuntariskille. Kuka on vastuussa tästä asiasta? Olen varma, että osa vastuusta on meidän.

Viidenneksi haluaisin kiittää niitä luonnonsuojelijoita, lintutieteilijöitä ja metsästäjiä sekä kaikkia kansalaisjärjestöjä, jotka ovat ottaneet itselleen raskaan vastuun tarkkailla muuttolintuja ja kertoneet tiedoistaan eteenpäin.

Perimmiltään ei ole kyse siitä, onko pandemia tulossa, vaan siitä, koska se tulee. Juuri tähän meidän olisi kiinnitettävä huomiomme.

  Markos Kyprianou, komission jäsen. Arvoisa puhemies, yritän vastata suurimpaan osaan kysymyksistä.

On totta, että meillä oli isorokkoa koskeva simulaatioharjoitus viime viikolla. Siinä keskityttiin pääasiassa bioterrori-iskun mahdollisuuteen. Toimet ovat kuitenkin suunnilleen samanlaisia. Harjoituksen tulosten perusteella voidaan havaita, mitkä koko järjestelmän heikkoudet ovat, ja toivottavasti korjata ne muutaman viikon kuluttua järjestettävään influenssaharjoitukseen mennessä. Harjoitusten tarkoituksena on havaita virheet ja heikkoudet sekä korjata ne.

En kertonut juuri asian eläinlääketieteellisestä puolesta, koska se koskee pandemiavaihetta. Annan kuitenkin joitakin tietoja luonnonvaraisista linnuista. Komissio ehdottaa tänään, että pysyvän komitean kanssa neuvoteltaisiin luonnonvaraisten vangittuina pidettävien lintujen tuontikiellosta Euroopan unioniin. Mielestämme tällainen varotoimenpide on nyt otettava käyttöön väliaikaisesti. Asiantuntijat tarkastelevat asiaa myöhemmin uudelleen ja päättävät, onko kieltoa jatkettava.

Solidaarisuusrintamalla asetusta ei ole vielä hyväksytty parlamentissa eikä neuvostossa. Ajatuksena asetuksessa on korvata viruslääkkeiden tai rokotteiden kustannukset pandemian puhjetessa. Jos neuvosto ja parlamentti päättävät, että asetusta on mukautettava niin, että se koskee ostoja ja varotoimenpiteitä, voimme keskustella asiasta.

Kansainväliset näkökohdat ovat hyvin tärkeitä. Mainitsin sen viime kerralla. Matkustan Kaakkois-Aasiaan – viruksesta eniten kärsivälle alueelle – neuvottelemaan alueen viranomaisten kanssa. Joka tapauksessa asiassa on edistytty jonkin verran. Marraskuussa meillä on Geneven kokous, jota tukevat WHO, FAO, OIE ja Maailmanpankki. Päällekkäisyys on turhaa, mutta meidän on tuettava kansainvälisiä aloitteita, joita nämä järjestöt ovat käynnistäneet. Geneven konferenssissa arvioidaan, mitä tähän haasteeseen vastaamiseksi tarvitaan – siis rahoitustarpeet ja muut tekniset tarpeet. Ensi vuoden alussa on vuorossa rahoitussitoumuskonferenssi. Tuossa tärkeässä konferenssissa sitoudutaan antamaan varoja, joilla tuetaan alueita, joita tämä asia koskee eniten.

Kausiluonteinen rokottaminen on oikea lähestymistapa, mutta siihen sisältyy investointi, jonka avulla pyritään laajentamaan valmistuskapasiteettia ja jonka avulla voidaan samalla auttaa vaarassa olevia ryhmiä selviytymään tästä ongelmasta.

Viestinnässä on hyvin tärkeää säilyttää avoimuus. On hyvin tärkeää, että kansalaisille tiedotetaan tilanteesta tarkasti. Joskus tiedotusvälineet liioittelevat. Se riski meidän on otettava. Kaikki salailua ja tietojen pimittämistä koskevat epäilykset johtavat kuitenkin huonoihin tuloksiin, mikä aiheuttaa paniikkia. Myönnän, että hieman paniikkia on esiintynyt, mutta komissio, mikään Euroopan unionin toimielimistä sen pikemmin kuin mikään sen jäsenvaltioiden hallituksistakaan ei ollut syypää siihen, että lintuinfluenssa yhdistettiin viime kesänä lähes varmasti pandemiaan.

Samaan aikaan – kuten päätöslauselmassanne mainitaan – WHO on sitä mieltä, että influenssapandemia on mahdollinen lähitulevaisuudessa. Näin ollen on luonnollista, että ihmiset ovat huolissaan. Tätä paniikkia voidaan käsitellä vain selittämällä, miten aiomme hoitaa asian, ei olemalla antamatta tietoja. Tarvitaan sekä kansallisia suunnitelmia että yhteisön suunnitelmia. Jokaisella maalla on ominaispiirteensä, joten jokainen maa tarvitsee oman suunnitelmansa, mutta meillä on yhteisön suunnitelma. Viime vuonna loimme sellaisen suunnitelman, jolla voidaan koordinoida ja yhdistää kansalliset suunnitelmat yhteisöön koordinoinnin varmistamiseksi.

Mitä tulee lintuinfluenssaan, taudin puhkeamistapauksia tulee vielä lisää. Meidän on oltava realistisia tässä asiassa. Emme saa joutua paniikkiin tai levittää paniikkia aina, kun joltain maatilalta löydetään kuollut luonnonvarainen lintu, jossa on merkkejä viruksesta. Tällaisia lintuja löydetään varmasti myös vastaisuudessa. Olemme ottaneet järjestelmän ja lainsäädännön käyttöön ja käytämme niitä. Johtavat eläinlääkintäviranomaiset tapaavat säännöllisesti, ottavat yhteyttä kasvattajiin ja neuvovat heille, mitä heidän olisi tehtävä.

Teurastamisesta toteaisin, että yritämme välttää sitä, mutta meidän on otettava huomioon turvallisuutta koskevat asiat. Neuvomme toteuttamaan teurastukset siipikarjaan kohdistuvina eläinten hyvinvointia koskevina toimenpiteinä. En kuitenkaan kannattaisi luonnonvaraisten lintujen teurastuksia, jollei ole vankkoja tieteellisiä tietoja tällaisten toimenpiteiden perusteeksi.

Päivittäinen varoitusjärjestelmä toimii oikein hyvin. Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus toimii hyvin aktiivisesti tässä asiassa. Jäsenvaltiot ja komissio on liitetty tehokkaasti yhteen ennakkovaroitusjärjestelmän avulla, ja ne ovat yhteydessä Maailman terveysjärjestöön ja tekevät yhteistyötä sen kanssa.

Keskustelimme eilen neuvostossa myös kasvattajille maksettavista korvauksista. Komissio rahoittaa tai yhteisrahoittaa hävittämistoimenpiteet, mutta voittojen tai markkinoiden menetyksen korvaamisesta keskustellaan maatalousneuvostossa.

Täällä on viitattu espanjantautiin. Nyt olemme kuitenkin paljon paremmin varautuneita. Meillä on antibiootteja, meillä on terveydenhuoltojärjestelmä, meillä on lääkäreitä ja meillä on muita toimia, joita voimme toteuttaa. Tämän vuoksi olen sitä mieltä, että oikeilla toimilla voimme minimoida kuolemantapausten määrän, jos pandemia puhkeaa. Ilmoitan parlamentille heti, kun meillä on jotakin uutta kerrottavaa.

(Suosionosoituksia)

  Puhemies. Olen vastaanottanut työjärjestyksen 108 artiklan 5 kohdan mukaisesti käsiteltäväksi jätetyn päätöslauselmaehdotuksen⁽¹⁾.

Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan keskiviikkona klo 12.00.

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

  Véronique Mathieu (PPE-DE). – (FR) Viimeaikaisista pelkoa lietsovista julkilausumista huolimatta nykyään on edelleen vaikea ymmärtää, mitä terveysriskejä on ja määritellä todennäköisyys sille, että H5N1-virus läpikäy mutaation muodostaen muodon, joka voi tarttua ihmiseen ja ihmisestä toiseen.

Pandemian uhka on todellinen. Tähän mennessä virus on aiheuttanut ihmisillä 112 influenssatapausta, joista 57 on ollut kuolemantapauksia ja jotka kaikki ovat rajoittuneet Kaakkois-Aasiaan. Näin ollen alueen kaikkien osapuolten – kasvattajista eläinlääkäreihin ja erityisesti muuttolintujen metsästäjien – on toteutettava kaikki toimet pandemian ehkäisemiseksi.

Vaaran pienentämisessä toimien kansainvälinen koordinointi ja yhteisön valmiussuunnitelman toteuttaminen ovat ratkaisevan tärkeitä. Yhteisön valmiussuunnitelma on jo olemassa ja käytössä, ja siitä ja kansallisista suunnitelmista on luotava huolellisesti jäsennelty järjestelmä.

Toimintaamme ohjaavina periaatteina on oltava koordinoinnin ja avoimuuden vahvistaminen jäsenvaltioiden välillä sekä Euroopan rajojen suojeleminen samanaikaisesti, kun kannamme vastuumme ja olemme solidaarisia kolmansia maita kohtaan.

Syntyy kuitenkin ongelma, kun yksityiset laboratoriot tuottavat mallirokotteita uutta virusta vastaan, koska kyse on terveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevasta asiasta. Euroopan varoista on varattava erityisiä määrärahoja tälle tutkimuksen alalle.

Juuri tällaisissa traagisissa olosuhteissa Euroopan unionin olemassaolon oikeutus tulee hyvin esiin.

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies MAURO

(1) Ks. pöytäkirja.