Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Puheenvuorot
Tiistai 25. lokakuuta 2005 - Strasbourg EUVL-painos

21. Kyselytunti (komissiolle esitettävät kysymykset)
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana kyselytunti (B6-0332/2005).

Käsittelemme komissiolle osoitettuja kysymyksiä.

Osa 1

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Linda McAvanin kysymys nro 47 (H-0786/05):

Aihe: Lentomatkustajien oikeudet

Onko komissio tietoinen käytännön vaikeuksista, jotka estävät matkustajia käyttämästä asetuksen (EY) N:o 261/2004(1) mukaisia uusia oikeuksiaan, ja onko se valmis ryhtymään toimenpiteisiin näiden kysymysten ratkaisemiseksi?

Valvooko komissio uuden lainsäädännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa erityisesti mitä tulee tiettyjen kansallisten elinten tehtäviin auttaa matkustajia käyttämään oikeuksiaan?

 
  
MPphoto
 
 

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa puhemies, parlamentin jäsenen mainitsemassa asetuksessa vahvistetaan tosiaan yhteiset säännöt sellaisille matkustajille annettavaa korvausta ja apua varten, joiden lennolle pääsy on evätty, joiden lento on peruutettu tai joiden lento viivästyy pitkäaikaisesti.

Komissio on asetuksen voimaantulosta 17. helmikuuta 2005 lähtien seurannut tarkasti, että jäsenvaltiot panevat sen täytäntöön, ja valvonut, että lentoyhtiöt noudattavat sitä. Varmistaakseen asetuksen yhtenäisen täytäntöönpanon kaikkialla Euroopan unionissa Euroopan komissio on aloittanut rikkomisesta johtuvat menettelyt lukuisia jäsenvaltioita vastaan, jotka eivät ole vielä toteuttaneet tarvittavia järjestelyjä seuraamusten määräämiseksi lentoyhtiöille silloin, kun nämä eivät noudata voimassa olevaa lainsäädäntöä.

Lisäksi komissio on säännöllisesti vastaanottamiensa valitusten perusteella havainnut, että jäsenvaltioilla on tiettyjä käytännön vaikeuksia asetuksen tehokkaassa täytäntöönpanossa ja sen soveltamisen valvonnassa. Tämä koskee erityisesti kansallisten elinten velvoitetta taata matkustajien oikeudet tarvittavin keinoin ja tutkia jätetyt valitukset. Tältä osin komissio valmistelee parhaillaan yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa yhdenmukaista tulkintaa näiden elinten pakollisista tehtävistä valitusten seurannan ja käsittelyn yhteydessä.

 
  
MPphoto
 
 

  Linda McAvan (PSE).(EN) Arvoisa komission jäsen, tämän lainsäädännön ongelma on varmasti siinä, että se perustuu suurelta osin matkustajille annettaviin tietoihin, ja ongelmia ilmenee silloin, kun tietojen antajaa ei ole.

Kesäkuussa vaalipiirini äänestäjä, kymmenkuukautisen vauvan äiti nimeltä Underwood joutui jäämään perheineen yöksi Alicanteen. Lentoyhtiön edustajaa ei ollut paikalla tiedottamassa. Perhe soitti itse lentoasemalle, jonne he olivat matkalla, mutta sieltäkään ei osattu antaa tietoa. Perhe oli jo suorittanut lähtöselvityksen, joten he eivät voineet saada matkatavaroitaan takaisin. Paikalla ei ollut vauvanhoitomahdollisuutta eikä vauvanruokaa. Perhe pääsi lopulta matkaan klo 4 aamulla, vaikka heidän piti alun perin lähteä klo 19 edellisenä iltana. Kyseinen henkilö kirjoitti lentoyhtiölle muttei saanut korvausta. Kansallinen elinkin katsoi lentoyhtiön toimineen asianmukaisesti.

Tässä on kuitenkin kyse lainsäädännöstä. Olen iloinen, että aiotte arvioida näiden kansallisten elinten tehtäviä uudelleen, koska en ole nykyisellään vakuuttunut siitä, että tämä lainsäädäntö on kansalaisten kannalta käytännöllinen ja toimiva.

 
  
MPphoto
 
 

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa jäsen McAvan, panin tarkasti merkille juuri kertomanne esimerkin. Kansallisten elinten tehtävänä on puuttua asioihin silloin, kun lentoyhtiöt laiminlyövät velvoitteensa. Olen todennut ja toistan vielä kerran: kun annoimme tämän asetuksen, emme tarkoittaneet, että se jäisi panematta täytäntöön. Näin ollen aiomme selvittää kansallisten viranomaisten kanssa perusteellisesti, miten näitä valituksia käytännössä käsitellään. Kuten esimerkkinne selvästi osoittaa, kansallisten viranomaisten on noudatettava asetuksessa säädettyjä säännöksiä nimenomaan siksi, ettei lentoyhtiöiden toiminnasta tarvitsisi nostaa kanteita. Asetuksen hengen mukaisesti tarkoituksena on ollut, ettei lakiin tarvitse jatkuvasti vedota. Kiitän jäsen McAvania siitä, että hän otti esiin tämän esimerkin monien joukosta. Sen ansiosta toimin entistä päättäväisemmin asetuksen täytäntöönpanon valvomiseksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Richard Corbett (PSE).(EN) Suhtaudun myönteisesti komission jäsenen vastaukseen. Jotkut lentoyhtiöt näyttävät välttelevän kaikin mahdollisin tavoin velvoitteitaan. Minäkin olen saanut äänestäjiltä kirjeitä: yhdessä kerrottiin lentoyhtiöstä, joka ilmoitti ilman muuta korvaavansa kadonneet matkatavarat, kunhan asiakas esittää tavaroiden alkuperäiset ostokuitit. Meidän siis oletetaan säilyttävän kuitit kaikista ostamistamme tavaroista! Eräs toinen lentoyhtiö kieltäytyi antamasta korvausta sään vuoksi peruutetusta lennosta, vaikka kilpailevan yhtiön lento lähti 10 minuuttia myöhemmin samana päivänä samalta lentokentältä samaan määränpäähän. Esimerkkejä on lukuisia. Pyydän teitä jäljittämään ne tehokkaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Voin vakuuttaa, että komissio on aloittanut rikkomisesta johtuvan menettelyn useita jäsenvaltioita vastaan. Laskujeni mukaan olemme aloittaneet rikkomisesta johtuvan menettelyn 12:ta jäsenvaltiota vastaan. Haluan ilman muuta itsekin, että asetuksessa säädetty tuomioistuimen ulkopuolinen suojakeino, joka tarjoaa Euroopan unionin kansalaisille avoimen ja joustavan ratkaisun, pannaan todella täytäntöön.

Komissio ja kansalliset elimet pitävät kokouksen toivon mukaan vuoden loppuun mennessä. Osastomme vastaavat jo nyt noin 500 kirjeeseen joka kuukausi. Tämä osoittaa, että töitä on vielä tehtävä, mutta vakuutan jäsen Corbettille, että tämä asia on minulle henkilökohtaisesti erittäin tärkeä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paul Rübig (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, osalle lentoyhtiöistä on periaatekysymys, että asia ratkaistaan oikeudessa. Muilla keinoin lähestyvien henkilöiden valitukset päätyvät roskakoriin. Näyttäisikin siltä, että nyt on kiireesti otettava käyttöön eräänlainen kolmannen osapuolen suorittama sertifiointi. Silloin korvauksen epääminen ylipääsemättömän esteen tai jonkin muun syyn vuoksi olisi vahvistutettava ulkopuolisella organisaatiolla.

 
  
MPphoto
 
 

  Jacques Barrot, komission varapuheenjohtaja. (FR) Arvoisa jäsen Rübig, toistan vielä mitä juuri sanoin: jokaisessa jäsenvaltiossa on oltava elin, joka vastaa valitusten tutkinnasta ja tarvittaessa määrää seuraamukset asetusta rikkoville lentoyhtiöille. Tästä on tultava säännönmukainen käytäntö. Uskon lisäksi asianmukaisesti käsiteltyjen valitusten ennalta ehkäisevään vaikutukseen. Tarkoitan tällä sitä, että lentoyhtiöillä on entistä suurempi houkutus noudattaa asetusta ja maksaa tarvittaessa korvausta, koska ne tietävät, että muussa tapauksessa asiasta nostetaan kanne ja niille määrätään varmasti seuraamus.

Kaikki liittyy tämän asetuksen täytäntöönpanoon. Arvoisa puhemies, tämä oli uskoakseni viimeinen kysymys. Kiitän näin ollen parlamenttia siitä, että se on halunnut teroittaa tätä asiaa, jotta käy varmasti selväksi, että teemme kaiken voitavamme, jotta asetus pannaan tehokkaasti täytäntöön.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

João de Deus Pinheiron kysymys nro 48 (H-0825/05):

Aihe: Kilpailu kaasu- ja sähköalalla

Äskettäisestä ensimmäisen asteen tuomioistuimen päätöksestä, joka koskee yhtiöiden EDP ja ENI tekemää GDP.tä koskevaa ostotarjousta, kilpailukomissaari totesi, että viime vuosina toteutettu sähkömarkkinoiden vapauttaminen ei saa johtaa uusien monopoliyhtiöiden luomiseen. Lisäksi hän katsoi, ettei voida hyväksyä sitä, että yhdessä jäsenvaltiossa toimivan sähköyhtiön asiakkaat maksavat siitä, että tästä yhtiöstä tulee tärkeä toimija toisessa jäsenvaltiossa.

Onko komission mielestä kaasu- ja sähkömarkkinoilla toimivien palveluntarjoajien määrä lisääntynyt riittävästi jäsenvaltioissa vai katsooko se, että vahva keskittyminen jatkuu alalla?

 
  
MPphoto
 
 

  Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Komission mielestä energiamarkkinat ovat huomattavan keskittyneet monissa jäsenvaltioissa. Samalla monissa jäsenvaltioissa energiamarkkinoille on tullut uusia toimijoita, jotka ovat joko uusia yrityksiä tai muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneiden yhtiöiden perustamia tytäryhtiöitä. Siksi kuluttajien valinnanvara on kasvanut monissa yhteisön osissa.

Voimakas keskittyminen voi vähentää kilpailua näillä markkinoilla. Energian hintataso voi olla yksi osoitus tästä. On kuitenkin muistettava, että energian hintaan vaikuttavat myös monet muut tekijät: öljyn, kaasun ja kivihiilen tuontihinnat, hiilidioksidin päästöluvista maksettava hinta hiilimarkkinoilla, uusiutuvien energianlähteiden tukemisesta aiheutuvat lisäkustannukset ja energian ulkoisten kustannusten sisällyttäminen sen hintaan.

Tämän vuoksi komissio seuraa kyseisten markkinoiden kilpailudynamiikkaa tarkasti ja käynnisti jokin aika sitten Euroopan energia-alaa koskevan tutkimuksen. Odottelemme tutkimuksen tuloksia.

Energia-alan sulautumien mahdollisia vaikutuksia kilpailun määrään on arvioitava aina tapauskohtaisesti. Komissio on todella sitoutunut tekemään kyseisen arvioinnin erittäin huolellisesti, jotta Euroopan unionin kuluttajia voidaan suojella kilpailun kaventumisen vaaroilta ja perusteettomilta hinnannousuilta. Komissio haluaa kiinnittää arvoisan jäsenen huomion siihen, että se suorittaa parhaillaan syventäviä toisen vaiheen tutkimuksia E.ON:n ja MOL:n sulautumaa koskevassa asiassa Unkarissa sekä DONG:n ja E2:n sulautumaa koskevassa asiassa Tanskassa.

 
  
MPphoto
 
 

  João de Deus Pinheiro (PPE-DE).(PT) Arvoisa komission jäsen, aivan ensimmäiseksi kiitän teitä näiden keskeisten periaatteiden vahvistamisesta. Tosiasia on, että Gas Naturalin ja Endesan sulautumaa koskevat komission oikeudelliset tutkimukset voivat – vaikkakaan en siihen usko – johtaa toteamukseen, ettei sulautumalla ole yhteisöllistä ulottuvuutta ja että kansallisen kilpailuviranomaisen olisi vuorostaan arvioitava sitä asianomaisen hallituksen vastuulla.

Tätä taustaa vasten ja ottaen huomioon komission 9. joulukuuta tekemän päätöksen estää EDP:n, ENI:n ja GDP:n sulautuma haluan kysyä komissiolta, miten se voi estää sulautuman, jolla on huomattavia rajat ylittäviä vaikutuksia kilpailuun, kun vallalla on nyt yleinen pyrkimys Iberian niemimaan yhteisiin energiamarkkinoihin ja entistä täydellisempiin energia-alan sisämarkkinoihin Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Voin vastata lyhyesti, koska päätöstä ei ole vielä tehty. Parlamentille ilmoitetaan heti, kun se tehdään, ja asiaan läheisesti liittyville tahoille tietenkin ilmoitetaan ensimmäisenä.

 
  
MPphoto
 
 

  Paul Rübig (PPE-DE).(DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, Euroopan sähköpörssissä eurooppalaisia sähköasiakkaita laskutetaan nykyisin selvästi kaikkein kalleimman sähköntuotantomuodon eli ruskohiilellä tuotettavan kaasuturbiinivoiman mukaan, jonka kustannuksista suurin osa johtuu hiilidioksidipäästöistä. Onko teillä suunnitelmia tutkia Euroopan sähköpörssiä kilpailulainsäädännön perusteella tämän keskittymän ennalta ehkäisemiseksi?

 
  
MPphoto
 
 

  Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Tuo oli kiintoisa kysymys. Voin vakuuttaa, että olemme perillä tämän seikan merkityksestä. Se on yksi osa energia-alaa koskevaa tutkimusta. Odotamme malttamattomina tuloksia, ja tiedotamme teille varmasti niistä.

 
  
MPphoto
 
 

  José Manuel García-Margallo y Marfil (PPE-DE).(ES) Arvoisa puhemies, haluaisin palata jäsen Pinheiron mainitsemaan asiaan eli Gas Naturalin ja Endesan ostotarjoukseen.

Tämä ostotarjous on herättänyt Espanjassa vakavia epäilyksiä sen kilpailuvaikutuksista ja sen yhteensoveltuvuudesta perustamissopimusten kanssa.

Kysymykseni on hyvin yksinkertainen: mitkä ovat lainsäädännön mukaiset määräajat tällaisesta toimenpiteestä ilmoittamiselle? Onko mikään hallitus tai minkään jäsenvaltion kilpailuviranomainen tähän mennessä pyytänyt komissiota toimimaan asiassa? Jos on, niin milloin?

 
  
MPphoto
 
 

  Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Toistan, että yritän antaa arvoisille jäsenille selkeän kuvan tilanteesta. Päätöstä ei ole vielä tehty. Tässä vaiheessa Gas Natural katsoo, että asiaa olisi käsiteltävä Espanjan kansallisessa kilpailuviranomaisessa. Tähän eivät vaikuta pelkästään numerotiedot ja liikevaihto vaan myös monet muut tekniset seikat. En pysty tässä vaiheessa antamaan tietoja lopullisesta päätöksestä. Lupaan ilmoittaa teille heti, kun tiedot ovat käytettävissä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Jäsen Masip Hidalgo, mitä seikkaa koskevan työjärjestyspuheenvuoron haluatte nyt käyttää?

 
  
MPphoto
 
 

  Antonio Masip Hidalgo (PSE).(ES) Arvoisa puhemies, haluan ainoastaan kysyä komission jäseneltä uudelleen tästä samasta asiasta.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Se ei valitettavasti ole mahdollista. Sääntöjen mukaan kysymyksen esittäjiä on aina yksi, ja kaksi muuta parlamentin jäsentä saavat esittää lisäkysymyksiä. Te olette jo kolmas, joten en voi antaa puheenvuoroa. Voitte kenties käsitellä asiaa myöhemmin keskustelussa komission jäsenen kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Haluan vielä kerran korostaa, mikä tilanne on tänään. Ei ole epäilystäkään siitä, että asia on erittäin tärkeä. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä. Komissiolla on energiamarkkinoilla suuri vastuu seurata kilpailua, hintoja ja toimitusvarmuutta paitsi nykyhetkeä myös tulevaisuutta varten. Meidän on otettava nämä seikat huomioon, kannettava vastuumme ja päätettävä, kenen on toimittava asiassa. Tällainen tilanne on tänään. Emme ole vielä pystyneet laatimaan lopullista päätelmää siitä, onko kansallisen kilpailuviranomaisen ratkaistava asia jäsenvaltiossa vai komission Brysselissä. Heti kun tästä on päätetty, ilmoitamme teille.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Georgios Toussasin kysymys nro 49 (H-0868/05):

Aihe: Öljyn hinta

Öljyn pörssihinnan jatkuvat nousut ja laskut heikentävät työntekijöiden taloudellista tilannetta, erityisesti tulevaa talvea silmällä pitäen. Nämä hintavaihtelut johtuvat suurelta osin keinottelusta, jonka tavoitteena on öljy-yhtiöiden ja muidenkin keinottelijoiden voittojen kasvattaminen. Korkeiden hintojen kielteiset vaikutukset ovat erityisen tuntuvia maissa, joiden energiahuolto on riippuvainen öljystä.

Mitä aloitteita komissio aikoo tehdä suojellakseen työntekijöiden ja työtätekevien kansankerrosten elintasoa korkeiden öljynhintojen aiheuttamilta iskuilta ja epäsuotuisilta vaikutuksilta? Aikooko se edistää lämmitysöljyn toimituksia koskevia erityistoimia?

 
  
MPphoto
 
 

  Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Olen täällä hyvän ystäväni, komission jäsenen Piebalgsin sijaisena. Kuten tiedätte, hän ei voi olla läsnä tänään, koska hänen on allekirjoitettava erittäin tärkeä sopimus.

Komissio on erittäin huolissaan öljyn hinnan jyrkästä noususta kahden viime vuoden aikana. Vaikka öljyn hinnannousun vaikutus talouteemme on nyt lievempi kuin 1970-luvulla, sen seuraukset ovat silti vakavat erityisesti muita epäsuotuisammassa asemassa oleville kansalaisille ja öljypainotteisille aloille.

Komissio reagoi aktiivisesti kalliin ja nopeasti vaihtelevan öljynhinnan haasteisiin ja noudattaa asiassa viiden kohdan suunnitelmaa. Sen pääkohdat ovat energian kysynnän hallinta toimenpiteillä, joilla lisätään energiatehokkuutta ja energiansäästöä, vaihtoehtoisten energiamuotojen käytön lisääminen, öljymarkkinoiden avoimuuden ja ennustettavuuden parantaminen, öljy- ja kaasutoimitusten kasvattaminen edistämällä lisäinvestointeja tuotanto- ja jalostuskapasiteettiin sekä viimeisenä kohtana energiahuollon häiriöiden tehokas hoito.

Lisäksi komissio tehostaa ponnekkaasti yhteistyötään Euroopan unionin tärkeimpien ulkoisten öljyntoimittajien kanssa esimerkiksi Euroopan unionin ja Venäjän energiavuoropuhelun sekä Euroopan unionin ja öljynviejämaiden järjestön (OPECin) vuoropuhelun kaltaisilla aloitteilla.

Komissio valmistelee niin ikään ehdotusta ottaa käyttöön EU:ssa yhteensovitettu öljyn varmuusvarastojärjestelmä. Komissiolla ei ole valtuuksia säännellä raakaöljyn tai öljytuotteiden hintaa, varsinkaan kun öljymarkkinat ovat maailmanlaajuiset. Komissio aikoo kuitenkin jatkaa tiivistä yhteistyötään kaikkien asiaan liittyvien osapuolten kanssa markkinoiden avoimuuden lisäämiseksi, jotta keinottelu vähenisi.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Toussas (GUE/NGL).(EL) Arvoisa puhemies, vuoden 2005 alkupuoliskolla 70 suurinta öljy-yhtiötä arvioivat tekevänsä tänä vuonna voittoa 230 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta. Tämän kiihkeän voitontavoittelun vuoksi Euroopan komissio ja hallitukset, jotka varautuvat monikansallisten öljy-yhtiöiden vastuuttoman toiminnan herättämiin työväestön vihanpurkauksiin, varoittelevat aika ajoin yhtiöitä, mutta nämä jatkavat suunnattomien voittojen käärimistä.

Vastauksenne perusteella on periaatteessa pääteltävä, että kyseessä on Euroopan komission, jäsenvaltioiden hallitusten ja öljy-yhtiöiden salainen sopimus, josta kärsii työväestö.

Hallitukset hyödyntävät öljyä lisätäkseen verotuloja, koska jokainen kuluttaja maksaa yhdestä öljyyn käyttämästään eurosta 70 prosenttia veroina valtiolle, ja samaan aikaan yhtiöiden voitot kasvavat.

Mitä erityisiä toimenpiteitä komissio aikoo toteuttaa talven lähestyessä?

(Puhemies keskeytti puhujan.)

 
  
MPphoto
 
 

  Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Kysymys on varsin selkeä: miten voidaan edistää vaihtoehtoisia energianlähteitä sekä lisätä investointeja niihin ja muihin tarkoituksiin?

Mainittakoon tässä yhteydessä, että jotkut ovat esittäneet ihmetteleviä puheenvuoroja siitä, etteivät viranomaiset ryhdy toimiin, joilla voitaisiin hyödyntää osa öljyn viimeaikaisesta hinnannoususta johtuvista öljy-yhtiöiden yllätysvoitoista. Öljy-yhtiöiden olisi toimittava vastuuntuntoisesti ja huolehdittava siitä, että huomattava osa niiden voitoista investoidaan edelleen alan kapasiteetin kasvattamiseen, jotta energian kasvavaan kysyntään voidaan vastata ja jotta samalla luodaan perusta kohtuullisemmille hinnoille tulevaisuudessa – ja sivumennen sanoen kasvatetaan niiden liiketoimintaa. Tämä tarkoittaa siis investoimista raakaöljyn tuotantoon sekä jalostustoimintaan.

Öljy- ja energiayhtiöitä on tosiaan kannustettava voimakkaasti kehittämään uusia energianlähteitä, jotta pystymme varautumaan öljyn loppumiseen vastaisuudessa. Pitäessään yhteyttä toimialaan komissio on edelleen pyrkinyt saamaan öljy-yhtiöt vakuuttuneiksi siitä, että on aiheellista investoida osa niiden voitoista uudelleen sellaiseen toimintaan, joka mahdollistaa entistä kestävämmän talouskasvun, kuten vaihtoehtoisten energiamuotojen ja energiatehokkuuden kehittämiseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Antonio Masip Hidalgo (PSE).(ES) Arvoisa puhemies, komission jäsenen työ on erittäin tärkeää, ja siksi me täällä parlamentissa haluaisimmekin tietää, luottaako hän yhtiöiden tarkastettuun kirjattuun tulokseen vai luovaan kirjanpitoon ja kuunteleeko hän osastonsa asiantuntijoita vai aikooko hän sitä vastoin kehittää uusia teorioita.

 
  
MPphoto
 
 

  Neelie Kroes, komission jäsen. (EN) Kysymys on erittäin kiintoisa. Komissio on tietoinen suuresta vastuusta energia-alalla. Voin vakuuttaa, että me komissiossa, erityisesti komission jäsen Piebalgs ja minä itse, olemme tietoisia suuresta vastuustamme kilpailupolitiikan osalta.

 
  
  

Osa 2

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Marie Panayotopoulos-Cassiotoun kysymys nro 50 (H-0764/05):

Aihe: Jäteongelma ja siihen puuttuminen

Onko jäsenvaltioilla velvollisuus kerätä erikseen eri kategorioihin kuuluvia jätteitä?

Miten komissio arvioi erityisesti kemiallisten ja myrkyllisten aineiden, voiteluaineiden ja radioaktiivisen jätteen keräystä, tuhoamista ja kierrätystä koskevia jäsenvaltioiden tämänhetkisiä käytäntöjä?

Pitääkö komissio tarpeellisena tiedottaa ongelmasta sekä antaa rahoitusta edellä mainittuihin toimiin tulevien eurooppalaisten sukupolvien ympäristön ja terveyden turvaamiseksi?

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa parlamentin jäsen on esittänyt useita kysymyksiä. Niistä ensimmäinen on, millainen velvollisuus jäsenvaltioilla on kerätä jätteitä jäteluokittain.

Vaarallisista jätteistä annetussa direktiivissä kielletään vaarallisten jätteiden eri luokkien sekoittaminen keskenään sekä vaarallisen ja vaarattoman jätteen sekoittaminen keskenään. Muissa Euroopan unionin säädöksissä, jotka koskevat erityisiä jätevirtoja, täydennetään tätä velvoitetta kerätä erilaiset jätteet erikseen. Lisäksi jäsenvaltiot voivat toteuttaa kansallisen politiikkansa mukaisia täydentäviä toimenpiteitä.

Toinen kysymys koskee sitä, miten onnistuneena tai epäonnistuneena komissio pitää käytännön tilannetta erityisesti jätteen keräyksen, hävittämisen ja muun vastaavan kannalta. Komissio katsoo, että lainsäädäntöä on ehdottomasti sovellettava nykyistä tarkemmin; lainsäädännön soveltamisongelmat ovat suuret. Komissio onkin ryhtynyt kohentamaan lainsäädännön soveltamista.

Jätepolitiikka on siis ensisijainen ympäristölainsäädännön ala, ja eri jätevirtoja varten on luonnollisesti olemassa direktiivejä, kuten direktiivi voiteluaineista, parhaillaan käsiteltävänä oleva direktiivi paristoista, direktiivi sähkö- ja elektroniikkaromusta sekä direktiivi romuajoneuvoista. Näissä säädetään erityisistä jätteen erottelu-, keräys- ja hävittämismenetelmistä.

Parlamentin jäsen esitti myös hyvin tärkeän kysymyksen valistuksesta eli siitä, miten ongelmaan voidaan vaikuttaa lisäämällä valistusta ja mainontaa. Niistä on tietenkin apua, koska mainonta ja mahdollisimman tehokas kansalaisvalistus ovat tärkeitä tekijöitä etsittäessä parhaita jätehuoltoratkaisuja.

Haluan vielä lisätä, että saastuttaja maksaa -periaatetta on sovellettava ennalta ehkäisevästi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden vastuulla on saattaa voimaan tarvittavat toimenpiteet yhteisön jätealan lainsäädännön noudattamiseksi.

Seuraava kysymys koski rahoitusta. Euroopan unioni rahoittaa jätteiden syntymisen ennaltaehkäisyä. Se kuuluu näet koheesiorahaston ensisijaisiin tavoitteisiin. Rahoitus voidaan järjestää Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston kautta, ja se kohdennetaan luonnollisesti muita epäsuotuisammassa asemassa oleville alueille ja Euroopan unionin köyhimmille maille, joilla on oikeus kyseiseen rahoitukseen, jotta ne voivat ryhtyä soveltamaan yhteisön säännöstöä ympäristöalalla. Tämän avun kokonaismääräksi arvioidaan noin 2 miljardia euroa kaudella 2000–2006.

Muitakin rahoituslähteitä toki on, kuten LIFE, ja uusi LIFE+ kattaa useiden toimien rahoituksen, esimerkiksi kansalaisten valistamisen ympäristökysymyksissä ja erityisesti jätteisiin liittyvissä asioissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Marie Panayotopoulos-Cassiotou (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, kiinnostukseni asiaan kuvastaa kansalaisyhteiskunnan huolestuneisuutta asiasta.

Onko mahdollista arvioida ajan mittaan ympäristövaikutusten ohella myös niitä taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka johtuvat asiaa koskevan yhteisön lainsäädännön laiminlyönneistä, ja löytää sen noudattamisen valvomiseksi tehokkaampi menettely kuin jäsenvaltioiden haastaminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen?

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Kysymys on todellakin siitä, että tarvitsemme muita menetelmiä, joiden avulla pystymme torjumaan jäteongelman tarvitsematta viedä asiaa tuomioistuimeen. Rehellisesti sanottuna en ole järin innokas saattamaan asioita tuomioistuimen käsiteltäviksi ja käymään tällaisia oikeudenkäyntejä. Tekemällä yhteistyötä, valistamalla kansalaisia, lisäämällä tietämystä ja vaihtamalla kokemuksia eri maiden kesken sekä käyttämällä nykyaikaista teknologiaa pystymme sen sijaan löytämään ratkaisut ja vastaukset eri maiden ongelmiin jätealalla.

Minun on luonnollisestikin muistutettava, että komission parhaillaan esittelemien teemakohtaisten strategioiden yhteydessä esittelemme lähipäivinä – muistaakseni marraskuussa – jätteiden syntymisen ehkäisemisen, jätteiden määrän vähentämisen ja jätteiden kierrätyksen teemakohtaisen strategian. Strategia on erityisen tärkeä, monialainen ja kokonaisvaltainen. Siinä pureudutaan jäteongelmaan kokonaisuutena ja annetaan vastaukset moniin nykyisiin ongelmiin, jotka usein päätyvät tuomioistuimeen erimielisyyksien vuoksi.

Toivon, että tällä tavoin Euroopan unionin jätemäärä ensinnäkin pienenee. Se on päätavoite. Meidän on siis tuotettava entistä vähemmän jätettä. Toiseksi jäte on otettava talteen ja kierrätettävä, ja vain jollei tähän ole mahdollisuuksia, se on vietävä polttolaitoksiin, joissa on mieluiten energian talteenottojärjestelmä, tai kaatopaikoille. Kaatopaikoista haluan todeta Kreikan erityiskiinnostuksen vuoksi, ettemme edes tiedä niiden lukumäärää, vaikka ne usein ovatkin saastelähteitä, heikentävät kansalaisten elämän laatua sekä aiheuttavat luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutoksen liittyviä ongelmia vapauttaessaan kasvihuoneilmiötä edistävää metaania.

 
  
MPphoto
 
 

  Mairead McGuinness (PPE-DE).(EN) Yksi esimerkki siitä, miten komissio voisi auttaa jäsenvaltioita, on sähkö- ja elektroniikkaromudirektiivin käyttöönotto Irlannissa, sillä se aiheutti tänä vuonna suurta sekaannusta ja tyrmistystä, koska kukaan ei oikeastaan tiennyt, mitä tapahtuu.

Ehkäpä te voisitte vastata tähän kysymykseen. Monista tämä oli lisäkustannus kuluttajille, vaikka hallituksen mukaan siitä ei aiheudu kuluttajille lisämaksua. Voitteko selvittää, merkitseekö tämä ilmeinen kierrätysmaksu, joka peritään nyt kaikista sähkölaitteista, lisäkustannuksia, ja kenties senkin, miksi kuluttajia vaaditaan maksamaan siitä vielä arvonlisävero?

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EN) Tämä ei ole pelkästään Irlannin vaan muidenkin Euroopan unionin maiden pulma. Direktiivi on erittäin tärkeä, ja sen tavoitteena on järjestää sähkö- ja elektroniikkalaitteiden romujen keräys mahdollisimman tehokkaasti osittaista uudelleenkäyttöä, kierrätystä tai hävittämistä varten. Ongelmien vuoksi valmistelemme ohjeita, jotka ovat pian saatavissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Gay Mitchell (PPE-DE).(EN) Onko arvoisa komission jäsen yhtä mieltä siitä, että parhaita jätehuoltotapoja on estää jätteen syntyminen kokonaan? Onko komission jäsen tietoinen siitä, että esimerkiksi juuri Irlannissa erityisesti supermarketeissa muovikasseista – aikoinaan – veloitettu 5 pencen maksu johti yksinkertaisesti siihen, etteivät ihmiset vieneet muovikasseja supermarketeista pois vaan toivat kotoaan kassit, joihin he pakkasivat ostamansa tavarat? Tällä oli valtava vaikutus Irlannin jätehuoltoon.

Muissa jäsenvaltioissa voi helposti olla käytäntöjä, joista voisimme ottaa opiksi. Katsooko komission jäsen tehtäväkseen arvioida jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä, jotta niitä voitaisiin hyödyntää muissa jäsenvaltioissa?

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EN) Olen samaa mieltä siitä, että paras ratkaisu on estää jätteiden syntyminen ja että muovikassit aiheuttavat ongelmia. Esimerkiksi paperikassit ovat paljon parempia. Eräissä jäsenvaltioissa on otettu käyttöön paperikassit ja kielletty muovikassien käyttö. Vaihdamme parhaita kokemuksia ja yritämme kerätä niitä eri jäsenvaltioista. Järjestämme seminaareja ja vierailuja jäsenvaltioihin tiedottaaksemme siitä, mitä muualla tapahtuu ja miten jäsenvaltiot voivat parhaiten ratkaista erilaiset ympäristöongelmat. Samalla tarjoamme ohjausta ja joskus rahoitustakin tukikelpoisiin hankkeisiin.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Sarah Ludfordin kysymys nro 51 (H-0768/05):

Aihe: Rikkomismenettely Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan yhdyskuntajätevesidirektiivin laiminlyönnin vuoksi

Tekeekö komissio nopean päätöksen rikkomismenettelystä Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan maan rikkoessa yhdyskuntajätevesidirektiiviä päästämällä käsittelemätöntä jätevettä vuotamaan Thames-jokeen? Onko se tietoinen siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan sääntelyviranomainen eli ympäristövirasto "uskoo, että suurin osa sekaviemärin ylivuotoputkista ei vastaa yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivin vaatimuksia"? Miten komissio suhtautuu siihen tosiseikkaan, että Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristöministeriö (DEFRA) kieltäytyy julkistamasta oikeudellista neuvonantoa, joka on annettu eri virastot kattavalle Thames Tideway Strategic Study -tutkimukselle? Auttaako komissio Lontoota välttämään häpeällisen skandaalin, jonka tämä saastumistapaus ratkaisemattomana aiheuttaa vuoden 2012 olympialaisille ja joka vaarantaa sekä olympialaisten vesiurheilulajit että viihtyvyyden, sillä ehdotetusta urheilijakylästä on näkö- ja hajuyhteys Abbey Millsin ylivuotoputkeen ja siihen liittyvään rumaan sotkuun?

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EN) Komissio on tietoinen arvoisan parlamentin jäsenen esiin ottamasta seikasta eli huolestuttavasta viemärien ylivuotoputkien laskemisesta Thames-jokeen. Elokuun 2004 tapahtumien jälkeen kirjattiin lukuisia kanteluja, kun Thamesiin päästettiin suuria määriä käsittelemätöntä jätevettä.

Komissio on kiinnittänyt Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisten huomion näihin seikkoihin lähettäessään sille maaliskuussa 2005 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 226 artiklan mukaisen virallisen huomautuksen.

Virallisessa huomautuskirjeessä tähdennettiin jäsenvaltioiden velvollisuutta varmistaa, että niiden jätteiden keräystä ja käsittelyä koskevat järjestelmät täyttävät yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimukset. Yhdistyneeltä kuningaskunnalta on saatu vastaus, jota parhaillaan arvioidaan. Arviointi koskee muitakin vastaavanlaista huolta aiheuttaneita tapauksia, joissa sadevettä on myrskyn jälkeen laskettu ylivuotoputkista muualla Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Jos muistan oikein, tapauksista kaksi sattui Englannissa ja yksi Skotlannissa.

Komissio toivoo pystyvänsä päättämään ennen vuoden loppua seuraavista toimenpiteistä tässä asiassa.

Komissio ei pysty kommentoimaan Yhdistyneen kuningaskunnan ympäristöministeriön oikeudellista lausuntoa, johon arvoisa jäsen viittaa, koska se ei ole tietoinen tällaisen lausunnon olemassaolosta tai siitä, ettei sitä ole annettu julkisuuteen.

 
  
MPphoto
 
 

  Sarah Ludford (ALDE).(EN) Viimeinen huomio oli hyvin mielenkiintoinen, ja haluaisin jatkaa vielä siitä. Ympäristövirasto, joka on Yhdistyneen kuningaskunnan sääntelyviranomainen, katsoo, että direktiiviä on rikottu. Saanen todeta komission jäsenelle, ettei kyse ole pelkästään myrskyjen sadevesien valumisesta: näihin ylivuotoihin ei tarvita erikoisen rankkoja sateita, vaan niitä ilmenee keskimäärin kerran viikossa. Vain yksi 57 ylivuotoputkesta on tarkastettu, joten jätän mielikuvituksenne varaan, mitä kiintojätteitä jokeen päätyy jäteveden mukana.

Olen erityisen huolestunut vuoden 2012 olympiakisojen lähestymisestä. Vesiurheilun ja Lontoon imagon kannalta tilanne on kamala, ja olympiakylä sijaitsee näköetäisyydellä yhdestä tällaisesta ylivuotoputkesta. Olen hämmästynyt, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ja Lontoon kaupunginjohtaja tyytyvät kaikessa rauhassa tähän tilanteeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EN) Teen kaiken voitavani sen varmistamiseksi, että direktiivin vaatimukset täytetään. Teen luonnollisesti kanssanne yhteistyötä Lontoon auttamiseksi, mitä korostitte kysymyksessänne, jotta vältämme käsittelemättömän jäteveden ylivuotoputkien vuoden 2012 olympiakisoille aiheuttaman nolon tilanteen. On kiintoisaa tietää, että jollei ongelmaa ole ratkaistu siihen mennessä, ehdotettu olympiakylä sijaitsee Abbey Millsin ylivuotoputken ja siihen liittyvien haju- ja näköhaittojen kohdalla.

Ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että urheilijat saavat harjoitella Thames-joella tai että varsinaisia urheilukilpailuja järjestetään joella. Komissio ei voi ottaa kantaa Lontoon vuoden 2012 olympiakisajärjestelyihin. Toistan, että voimme osallistua asiaan ainoastaan varmistamalla, että yhdyskuntajätevesidirektiivin vaatimukset täytetään.

Olette oikeassa todetessanne, ettei ylivuotopäästöjä tapahtunut pelkästään elokuun 2004 rankkasateissa. Ympäristöviraston lehdistötiedotteen mukaan päästöjä tapahtuu 50–60 kertaa vuodessa. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen neuvonantajana toimiva ympäristövirasto on sekin tullut päätelmään, että viemäröinti- ja käsittelyjärjestelmä on riittämätön. Ongelman ratkaisemiseksi on esitetty joitain ehdotuksia. Yksi niistä oli Thames-joen alapuolinen kokoojaviemäritunneli, joka olisi noin 20 mailin mittainen ja jonka rakentaminen veisi kymmenisen vuotta.

Yhdyskuntajäteveden käsittelyä koskeva direktiivi on tulospainotteinen, joten minun tehtäväni ei ole ehdottaa, millä menetelmällä Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen olisi ratkaistava ongelma. Se on hallituksen asia. Ongelma on silti olemassa, ja siksi olemme aloittaneet rikkomisesta johtuvan menettelyn Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan. Joulukuussa näemme, etenemmekö perusteltuun lausuntoon, jolla yritämme taivuttaa Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset asianmukaisiin toimenpiteisiin tarvittavien perusrakenteiden rakentamiseksi, jotta vedet käsitellään hyväksyttävällä tavalla.

Viimeisenä huomautuksena totean vielä, että jos jokeen lasketaan käsittelemätöntä jätevettä, Thamesin suun merkittävä kosteikkoalue on vaarassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Dimitrios Papadimoulisin kysymys nro 52 (H-0773/05):

Aihe: Jätelieju ja Psittalian biologinen puhdistuslaitos

Viime aikoina Ano Liosian alueella on vallinnut tukala tilanne, sillä sinne on kertynyt tuhansia tonneja jäteliejua, jota tuodaan kaatopaikalle Psittaliasta. Kuten Länsi-Attikan lääninhallinnon tekemissä päätelmissä mainitaan, jäteliejun sijoitusaluetta ympäröivässä maavallissa on halkeamia ja yhdestä kohdasta vuotaa jätevettä, jota kerääntyy seisomaan läheisessä maaperässä olevassa luonnonaltaassa. Alueen asukkaiden terveyteen kohdistuva riski on ilmeinen, ja mahdollinen pohjavesien saastuminen on myös uhkaamassa.

Aikaisempaan kysymykseen (E-1728/05) antamassaan vastauksessa komissio mainitsi, että se tutkii tapausta läheisessä kosketuksessa kreikkalaisiin viranomaisiin. Voisiko komissio kertoa minulle, mikä on nykytilanne jäteliejun käsittelyn ja Psittalian rakennustöiden osalta? Voisiko se myös kertoa, onko se saattanut päätökseen kreikkalaisten viranomaisten jätteistä ja yhdyskuntajätevesien käsittelystä annettujen direktiivien rikkomista koskevaan, komission muotoilemaan perusteltuun lausuntoon antaman vastauksen analysoinnin (kysymykseen P-0916/05 antamansa vastauksen mukaisesti), ja mitkä ovat sen johtopäätökset?

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Arvoisa puhemies, arvoisa jäsen Papadimoulis on jättänyt tästä aiheesta useita kysymyksiä, ja minun kiitollisena tai epäkiitollisena tehtävänäni on aina vastata niihin.

Psittalian puhdistuslaitos on ollut täydessä toiminnassa joulukuusta 2004 lähtien, ja siellä suoritetaan kolmannen asteen puhdistus haavoittumiselle alttiille Saroninlahden alueelle laskettaville yhdyskuntajätevesille.

Laitoksen rakentamisen ja uudistamisen aikana komissiolle tehtiin valituksia laitoksen tuottaman lietteen – puhdistamolietteen – käsittelystä. Lokakuussa 2002 komissio aloitti rikkomisesta johtuvat menettelyt Kreikkaa vastaan perustamissopimuksen 226 artiklan mukaisesti, koska Kreikan viranomaiset eivät olleet järjestäneet jätelietteen hävitystä yhteisön ympäristölainsäädännön mukaisella tavalla.

Rikkomisesta johtuvalla menettelyllä saatiin aikaan tulosta, sillä elokuussa 2003 Kreikan viranomaiset vihdoin päättivät rakentaa Psittalian saarelle kuivausyksikön, jossa liete käsitellään kiintoaineeksi, jonka lämpöarvo on riittävän korkea sen hävittämiseksi asianmukaisissa polttolaitoksissa.

Vastaavia sovelluksia on käytössä muissa Euroopan maissa. Korostettakoon, että joulukuussa 2004 komissio päätti rahoittaa hanketta koheesiorahastosta. Hankkeen on tarkoitus valmistua vuoden 2007 loppuun mennessä. Tämän uskotaan ratkaisevan lopullisesti jätelietteen hallintaongelmat. Kaikesta myönteisestä kehityksestä huolimatta ongelmana on edelleen saarelle tähän mennessä sijoitetun jätelietteen hallinta ja ennen kuivausyksikön valmistumista sinne edelleen päivittäin sijoitettavan lietteen hallinta.

Yksi ratkaisu on kuljettaa suuri määrä käsittelemätöntä jätevettä laivoilla ja kuorma-autoilla mannermaalle, Ateenan lähellä sijaitsevan Ano Liosian kaatopaikan alueelle. Tähän ratkaisuun liittyy kuitenkin ympäristöongelmia: vesien saastumismahdollisuus jätelietteen valuessa mereen, jätteiden 21 km pitkästä kuljetuksesta tiheästi asutun alueen läpi aiheutuvat päästövaikutukset ja saastumisvaara jäteveden vuotaessa kuljetuksen aikana ympäristöön.

Lisäksi kaatopaikan oletetaan täyttyvän, jos käsitelty jätevesiliete sijoitetaan Ano Liosian kaatopaikka-alueelle.

Näin ollen komissio katsoo, ettei edellä kuvattu lietteen hävittämistapa ole yhteisön ympäristönlainsäädännön mukainen. Kansalliset viranomaiset ovat vastuussa sopivan menetelmän valinnasta ja käytöstä jätevesilietteen tilapäiseksi käsittelemiseksi, kunnes ehdotettu kuivausyksikkö valmistuu.

Komissio arvioi parhaillaan Kreikan viranomaisten ehdottamaa tilapäistä ratkaisua, eräänlaista maahanimeytysprosessia, rinnan Ano Liosian kaatopaikan käytön kanssa eikä tietenkään epäröi aloittaa tarvittaessa oikeusprosessia Kreikkaa vastaan, koska kansalaisten terveyden ja ympäristön suojelemisvelvoite edellyttää tätä yhteisön lainsäädännön ohella. Komissio toteuttaa valtuuksiensa puitteissa nyt ja vastakin kaikki tarvittavat toimet, joilla taataan, että jäsenvaltiot noudattavat yhteisön lainsäädäntöä.

 
  
MPphoto
 
 

  Dimitrios Papadimoulis (GUE/NGL).(EL) Arvoisa komission jäsen, kuten tiedätte, Kreikan viranomaiset ovat luvanneet lopettaa joulukuussa onnettomat jätevesilietekuljetukset ja imeytyksen Ano Liosiaan. Tietääkö komissio, aiotaanko tämä lupaus pitää ja mitä vaihtoehtoista ratkaisua tarjotaan?

Kreikassa huhutaan paljon, sillä virallista tietoa ei ole. Ehkäpä te voitte valistaa meitä? Oletteko tutkinut ja arvioinut tämän paljon puhutun joulukuun jälkeisen vaihtoehtoisen ratkaisun, jota pidetään salassa kreikkalaisilta?

Lopuksi huomautan, että Psittalian jätevesilietteen kuivaussopimuksen saajaa ei vieläkään ole valittu, vaikka elokuusta 2003 on kulunut jo kaksi vuotta. Uskotteko, että komission asettamia määräaikoja noudatetaan?

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Rehellisesti sanottuna ministeri ei ole kertonut, millainen ratkaisu loppuvuodeksi on luvattu. Oletan, että jos hän on näin todennut, hänellä on jotain mielessään, eivätkä ministeri ja hallitus tietenkään tee tällaista lupausta, ellei niillä ole erityistä syytä siihen eli ehdotusta jätevesilietteen hävittämismenetelmäksi vuoteen 2007 asti, jolloin Psittalian saaren kuivausyksikkö valmistuu.

Ongelma koskee näin ollen väliaikaa ja sitä, mitä nykyisin Ano Liosian kaatopaikalle vietävälle ja osittain kiinteytettävälle lietteelle tapahtuu. Menetelmä on kokeiluvaiheessa: tuotettua materiaalia voidaan käyttää joko kaatopaikan peittämiseen tai maan lujittamiseen tietyillä alueilla.

Toistan tietenkin vielä, että lietteen kuljettaminen kaatopaikalle tiheään asutun alueen läpi ei ole oikea ratkaisu. Siksi hallituksella on ilmoituksensa mukaisesti joulukuusta lähtien luvassa vaihtoehtoinen ratkaisu, joka on varmasti paljon parempi ympäristön kannalta.

 
  
MPphoto
 
 

  Georgios Papastamkos (PPE-DE).(EL) Arvoisa puhemies, komissio on tärkeä institutionaalinen tekijä niin ympäristölainsäädännön laadinnassa kuin rikkomisesta johtuvien oikeusmenettelyjen seuraamusmenettelyssäkin. On aivan oikein, että tämän institutionaalisen seuraamusketjun noudattamisessa ollaan tarkkoja.

Minusta kuitenkin vaikuttaa siltä, että tässä vallitsee tiukkuusristiriita: yhtäältä ollaan aivan oikein tarkkoja Euroopan ympäristölainsäädännön rikkomista koskevissa kysymyksissä ja toisaalta hyväksyttävien jätehuoltonormien hyväksymisessä. Yhteisön byrokratian, komission byrokratian tulisi osoittaa jätehuoltonormit tarkasti ja sitovasti. Sillä on valtava tekninen tietämys ja kokemus asiasta, eikä menetelmien valintaa saisi jättää jäsenvaltioiden päätettäväksi. Toisin sanoen meidän olisi otettava käyttöön hyväksyttävät Euroopan unionin jätehuoltonormit.

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EL) Haluan aluksi puhua siitä, kuinka tiukkoja tai vähemmän tiukkoja olemme. Erityisesti Kreikan osalta ja omalta osaltani voin todeta, etten suhtaudu yhtään sen tiukemmin enkä kevyemmin siihen valtioon, jonka kansalainen olen. Yritän olla puolueeton ja tehdä sen, mikä on tarpeen Euroopan unionin kansalaisten ja tietysti Kreikankin kansalaisten terveyden suojelemiseksi samoin kuin ekosysteemien ja ympäristön suojelemiseksi.

Näin ollen käsittelemme puolueettomasti terveyttä ja ympäristöä koskevia edellytyksiä ja pyrimme parantamaan niitä. Sama koskee asioiden saattamista tuomioistuimen käsiteltäväksi. Toistan, että yritän aina välttää kanteen nostamisen tuomioistuimessa ja löytää toisenlaisen ratkaisutavan asioihin.

Arvoisa parlamentin jäsen totesi, että komissiolla olisi oltava laajempi toimivalta ja että sen olisi nimettävä yksittäiset menetelmät. Voin vastata, että kussakin maassa sovelletaan vallitseviin oloihin nähden parasta menetelmää. Jätehuoltomenetelmät ovat erilaisia Pohjois-Euroopassa ja Etelä-Euroopassa. Ne ovat erilaisia eri maissa tai jopa saman maan eri osissa. Yksi maa suosii jostain syystä polttamista ja kierrätystä, toinen puolestaan kaatopaikkoja ja maaperän lujittamista. Meidän perustavoitteemme on luonnollisestikin aina ehkäistä jätteen syntymistä.

Psittaliaa koskevassa erityiskysymyksessä Euroopan unioni on toiminut ensimmäisen hankkeen eli kolmannen vaiheen puhdistuslaitoksen rahoittajana ja nyt kuivausyksikön rahoittajana. Näin ollen ei ole Euroopan unionin asia määrätä, mitä jätevesilietteelle on tehtävä nyt, kun Kreikan hallitus on aiheuttanut ongelman keräämällä kaiken jätelietteen saarelle.

Ongelman aiheutti se, ettei kuivausyksikköä rakennettu oikeaan aikaan, kymmenen vuotta sitten. Tämän seurauksena jätevesilietettä on päässyt kertymään. Ei silti ole meidän tehtävämme määrätä, mitä tälle jätevesilietteelle on nyt tehtävä tai miten hallituksen on puututtava ongelmaan.

 
  
MPphoto
 
 

  Josu Ortuondo Larrea (ALDE).(ES) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, tietääkö komissio, ovatko kaikki jäsenvaltiot panneet täytäntöön jätehuoltoa koskevan voimassa olevan yhteisön ympäristölainsäädännön, ovatko ne saattaneet sen osaksi kansallista lainsäädäntöään ja soveltavatko ne sitä asianmukaisesti? Tietääkö komissio, tekevätkö kaikki valtiot näin?

 
  
MPphoto
 
 

  Stavros Dimas, komission jäsen. (EN) Eri jäsenvaltioiden välillä on eroja. Valtaosa lainsäädännöstä on pantu täytäntöön, mutta ei koko lainsäädäntöä. En pysty luettelemaan tässä, mitkä valtiot ovat panneet täytäntöön koko lainsäädännön ja mitkä vain osan siitä, mutta pyrimme varmistamaan tiiviissä yhteistyössä jokaisen maan viranomaisten kanssa, että se saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Lähetämme asiantuntijaryhmiä, usein oikeudellisia asiantuntijoita, ja käytämme IMPEL-järjestelmää kannustamaan ja helpottamaan yleensä lainsäädännön ja erityisesti ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Tälle aiheelle varattu aika on lopussa. Näin ollen kysymyksiin nro 53–59 vastataan kirjallisesti(2).

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Sajjad Karimin kysymys nro 60 (H-0776/05):

Aihe: EU:n ja Israelin assosiaatiosopimus

Elokuussa esittämässäni kysymyksessä P-3040/05 Kansainvälisen tuomioistuimen (ICJ) päätöksestä turva-aidasta kysyin komissiolta, voiko se "esittää konkreettisen vaihtoehtoisen suunnitelman täyttääkseen velvollisuutensa palestiinalaisia kohtaan ja varmistaakseen, että Israel noudattaa ICJ:n 9. heinäkuuta 2004 antamaa päätöstä". Komissio esitti EU:n kannan kysymykseen ja totesi, että vuoropuhelua pidetään tehokkaimpana keinona mielipiteiden esittämiseen. Päätöksessä muistutetaan selväsanaisesti erga omnes -velvoitteista, joiden mukaan on huolehdittava siitä, että jokaisesta palestiinalaisten itsemääräämisoikeuden rikkomisesta, joka muurin rakentamisesta aiheutuu, tehdään loppu, mikä edellyttää selvästi enemmän kuin pelkkää mielipiteiden vaihtoa. Lisäksi muurin rakentamisen jatkaminen osoittaa, että poliittinen vuoropuhelu on osoittautunut täysin riittämättömäksi sen varmistamisessa, että Israel noudattaa kansainvälistä lainsäädäntöä.

Voiko komissio selittää, mitä muita keinoja sillä on käytössään lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi, ja ilmoittaa objektiivisesti ja avoimesti, missä tilanteessa se käyttäisi näitä keinoja omien velvoitteidensa täyttämiseksi?

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Euroopan unioni jatkaa erittäin tiivistä yhteistyötä sekä nelikkoon kuuluvien kansainvälisten kumppanien että alueella olevien kumppanien kanssa ja pyrkii yhteistyössä kummankin osapuolen kanssa käynnistämään uudelleen poliittisen prosessin ja noudattamaan taas rauhansuunnitelmaa.

Katsomme, että vuoropuhelu, jota Israelin kanssa käydään assosiaatiosopimuksessa ja Euroopan unionin naapuruuspolitiikassa määritellyissä poliittisissa puitteissa, on tehokkain tapa välittää kansallisille viranomaisille unionin huoli ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden kunnioittamisesta.

Seuraamusten uhka ja assosiaatiosopimuksen eri osien soveltamisen keskeyttäminen ovat mielestämme omiaan pikemminkin heikentämään kuin lisäämään unionin mahdollisuuksia vaikuttaa Israeliin. Tänä kriittisenä aikana, kun Israel on vetäytynyt Gazasta ja osasta Länsirantaa, mihin me ja koko kansainvälinen yhteisö suhtaudumme varauksettoman myönteisesti, unioni on sopinut tarjoavansa erittäin vahvaa tukea Palestiinan perusrakenteiden ja instituutioiden jälleenrakentamiseksi sekä talousuudistuksen ja hallintotavan edistämiseksi.

Näin ollen katsomme, että palestiinalaisten elämän ja elinmahdollisuuksien parantaminen on paras tapa vakiinnuttaa tilanne Gazassa ja edistää rauhan toteutumismahdollisuuksia. Komissio on sitoutunut tähän tavoitteeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  Sajjad Karim (ALDE).(EN) Arvoisa komission jäsen, kiitokset vastauksestanne. Kannatan luonnollisesti sitä, mitä äsken sanoitte, mutta meidän on myönnettävä, että vaikka Israelin yksipuolinen vetäytyminen Gazasta herätti aluksi optimismia, näkymät ovat nyt huomattavasti toivottua synkemmät.

Israel katkaisi juuri viime viikolla diplomaattisuhteet palestiinalaishallintoon sen jälkeen, kun kolme nuorta uudisasukasta oli kuollut. Tämä on alueen reaalipolitiikkaa, ja siihen meidän on keskityttävä.

Pyydän yksityiskohtaista vastausta siihen, miten komissio aikoo saada Israelin ja palestiinalaishallinnon takaisin neuvottelupöytään ja varmistaa, etteivät alkuvaiheen optimiset toiveet valu kokonaan hukkaan?

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Voin kertoa, että toimimme erittäin läheisessä yhteistyössä nelikossa, jonka erikoislähettilääseen James Wolfensohniin pidän erittäin tiiviisti yhteyttä. Haluamme, että kumpikin osapuoli on yhtä mieltä kaikista kohdista. Näihin kuuluvat Wolfensohnin nimeämät "kuusi plus kolme kohtaa". Osapuolet eivät vielä ole päässeet yksimielisyyteen kaikista kohdista. Jäljellä ovat Rafahin ylityspaikka, yhteydet Gazan ja Länsirannan välillä, kasvihuoneet ja monet muut kysymykset. Kävin viime viikolla Washingtonissa puheenjohtaja Barroson kanssa. Tapasin presidentti Bushin ja Condoleezza Ricen. Keskustelimme näistä asioista. Tapasin Wolfensohnin ennen kyseistä kokousta.

Tässä vaiheessa aiomme seurata tapahtumia erittäin tarkasti. Totesimme myös tiedotteessa, että olemme valmiita jopa kaksinkertaistamaan palestiinalaisille tämän vuoden aikana myöntämämme varat, jos molemmat osapuolet edistyvät ja muut rahoittajat osallistuvat hankkeeseen.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE).(EN) Arvoisa komission jäsen, huomionne nelikon toiminnasta ja tarjous lisätä apua Palestiinaan ovat kumpikin erittäin myönteisiä seikkoja. Mietinpä kuitenkin, oletteko yhtä mieltä siitä, että Israelin ja Lähi-idän pitkän aikavälin turvallisuus taataan integroimalla Israel entistä paremmin naapurivaltioihinsa, jotta voidaan varmistaa, että kauppa ja vaihto naapurivaltioiden välillä kasvaa. Kannustatteko Barcelonan prosessilla Israelia ja sen naapurivaltioita suhtautumaan niiden väliseen viestintään ratkaisuna eikä turvallisuusuhkana?

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Olen täysin samaa mieltä siitä, että pitkän aikavälin ratkaisun on oltava sellainen, jossa Israel voi toimia rauhanomaisesti kaikkien naapurivaltioidensa kanssa, ennen kaikkea Palestiinan valtion kanssa, kuten rauhansuunnitelmassa todetaan, mutta myös muiden naapureiden kanssa.

Matkustan myös Barcelonaan, jossa pyrimme erityisesti laatimaan uuden asetelman seuraaviksi kymmeneksi vuodeksi. Pyrimme keskittymään entistä enemmän koulutukseen, yhteistyöhön talouden ja kaupan aloilla – niin osana pohjoisen ja etelän välistä Agadirin prosessia kuin kokonaisuutenakin eli investointien, maataloustuotteiden sekä pitkälle jalostettujen tuotteiden ja palvelujen osalta. Lisäksi keskitymme demokratian ja ihmisoikeuksien kysymykseen. Matkustan tosiaan monissa maissa ja kannustan niitä yrittämään enemmän ja panemaan täytäntöön nykyiset toimintasuunnitelmat.

 
  
MPphoto
 
 

  Jonas Sjöstedt (GUE/NGL).(SV) Monet Israeliin matkustavat EU:n kansalaiset saavat osakseen erittäin töykeää ja alentavaa kohtelua, erityisesti jos he ovat alkuperältään arabeja tai osoittavat aktiivisesti solidaarisuuttaan Palestiinan demokratiakehitykselle.

Äskettäin Israeliin matkustanut ruotsalaisnainen koki erittäin väkivaltaista kohtelua. Israelilaiset rajasotilaat uhkasivat hänen henkeään, ja hänen pääsynsä maahan evättiin äärimmäisen karkealla tavalla, koska hän oli työskennellyt demokraattisen ja vapaan Palestiinan puolesta.

Käsittelettekö yhteydenpidossanne israelilaisiin sitä, millä tavoin he kohtelevat Israeliin tulevia EU:n kansalaisia?

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (DE) Jos meille ilmoitetaan tällaisista tapauksista, kiinnitämme niihin luonnollisesti huomiota. Tämä tapaus ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta on sanomattakin selvää, että ihmisoikeudet – niin matkailijoiden kuin kaikkien muidenkin henkilöiden ihmisoikeudet – on turvattava kaikkialla.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Kysymys nro 61 jätetään käsittelemättä, koska sen esittäjä ei ole läsnä.

Käsittelemme nyt Bernd Posseltin kysymyksen nro 62 (H-0795/05):

Aihe: Etelä-Kaukasia ja Kaspianmeri

Mitä strategiaa komissio noudattaa EU:n ja kolmen Etelä-Kaukasian valtion sekä Kaspianmeren rannikkovaltioiden välisen yhteistyön tehostamiseksi?

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Etelä-Kaukasian ja Kaspianmeren rantavaltioiden alue ja sen kehitys on tullut entistä tärkeämmäksi aiheeksi laajentumisen jälkeen. Olenkin erittäin tyytyväinen voidessani todeta, että alue on nyt sisällytetty naapuruuspolitiikkaamme. Tämä tapahtui kesäkuussa, ja olemme siitä lähtien valmistelleet ehdotuksia alustaviksi toimintasuunnitelmiksi kunkin kolmen maan kanssa. Kumppanuusvaltiot kehittävät puolestaan itse omia ensisijaisia tavoitteitaan toimintasuunnitelmia varten.

Komissio aloittaa neuvottelut näistä toimintasuunnitelmista varsin pian. EU:n troikka vierailee alueella parhaillaan eli 24.–28. lokakuuta, ja sen arviosta on todella paljon hyötyä, kun aloitamme keskustelut.

On äärimmäisen tärkeää lujittaa demokratiaa ja oikeusvaltiota sekä muuttaa liiketoimintaa ja investointi-ilmapiiriä kestävää talouskehitystä suosivaksi ja henkilökohtaisia kontakteja kannustavaksi. Ne ovat EU:n ensisijaisia tavoitteita koko alueella.

ENP:n muihin ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluvat alueellinen yhteistyö ja konfliktien ratkaisu. EY:n valtiot tarjoavat toisaalta huomattavaa tukea Etelä-Kaukasian alueen kumppanuusmaille. Voin mainita esimerkiksi vankan osallistumisemme Azerbaidžanin ja Georgian oikeusjärjestelmän uudistamiseen, tukemme institutionaalisille, oikeudellisille ja hallinnollisille uudistuksille Armeniassa tai elvytyspyrkimyksemme niillä Georgian alueilla, jotka kärsivät erityisesti pahoista ja pitkäaikaisista konflikteista, esimerkkeinä Etelä-Ossetia ja Abhasia.

Toivomme myös voivamme laajentaa Kaspianmerta ympäröivien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja kyseisten maiden välistä yhteistyötä. Saanen mainita vain muutamia esimerkkejä. Pidämme Bakun ministeritapaamisessa viime vuoden lopulla käynnistettyä EU:n ja Mustanmeren/Kaspianmeren alueen energia- ja kuljetusyhteistyöprosessia erittäin tärkeänä välineenä kannustettaessa laajaan alueelliseen yhteistyöhön. Kiinnitämme asianmukaista huomiota myös Kaspianmeren ja sitä ympäröivien alueiden ympäristötilanteeseen, koska se on maailman suurin suolajärvi ja samalla yksi rikkaimmista öljyvarannoista. Tämä alue on siis entistä suuremman huomion kohteena naapuripolitiikassamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Bernd Posselt (PPE-DE).(DE) Arvoisa komission jäsen, kiitos erittäin hyvästä ja perusteellisesta vastauksesta. Haluaisin esittää lisäkysymyksen: viittasitte jo äsken toiseen alueen kahdesta erityisongelmasta, jotka ovat energia ja vähemmistöt. Vähemmistöihin liittyy puolestaan karkotuksia, erottamisia ja paljon muuta. Haluaisin tietää, suunnitteleeko komissio tai suunnittelevatko Euroopan unionin toimielimet edelleen erityisesti energiaongelmiin keskittyvän konferenssin pitämistä, ja toiseksi, aiotaanko nimenomaan Georgian, Azerbaidžanin ja Armenian vähemmistökysymyksiin kiinnittää erityistä huomiota?

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (DE) Arvoisa jäsen, kuten juuri vihjasin, energiapolitiikka on tosiaankin aivan luonnostaan erittäin tärkeässä asemassa ja olemme ainakin valmiita järjestämään useampia konferensseja. En pysty sanomaan, suunnitteleeko jäsenkollegani Piebalgs toista konferenssia pidettäväksi lähitulevaisuudessa, mutta voin todeta, että pidämme tilanteen kehitystä erittäin tarkasti silmällä, ja tilanteella on luonnollisesti yhä suurempi merkitys. Tämä tarkoittaa siis sitä, että komissio käsittelee aihetta koko toimikautensa ajan.

Vähemmistökysymyksestä totean, että näitä seikkoja käsitellään Etyjissä, jonka kanssa teemme varsin tiivistä yhteistyötä. Toimin itse Etyjin puheenjohtajana vuonna 2000 ja suhtauduin näihin aiheisiin erittäin vakavasti. Euroopan unioni seuraa jatkossakin näitä aiheita osana toimintasuunnitelmia, joista vielä neuvotellaan. Koska demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksillä on aina näkyvä sijansa näissä suunnitelmissa, vähemmistöjen oikeudet sopivat hyvin joukkoon.

 
  
MPphoto
 
 

  Justas Vincas Paleckis (PSE).(DE) Arvoisa puhemies, haluaisin tiedustella komission jäseneltä erästä Georgiaan liittyvää asiaa. Viime vuosina maassa on tapahtunut huomattavia muutoksia, joilla tarkoitan demokratiaan, talouteen ja ihmisoikeuksiin liittyviä uudistuksia. On yleisesti tiedossa, että Georgia pyrkii tietyssä määrin kohti EU:ta. Miten arvioitte sen mahdollisuuksia liittyä EU:hun joskus tulevaisuudessa?

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (DE) Arvoisa jäsen Paleckis, naapuruuspolitiikan ansiosta nämä valtiot, kuten kaikki Kaukasuksen valtiot, ovat tavallaan tulleet ensi kertaa lähelle Euroopan unionia. Tämä tarkoittaa, että naapuruuspolitiikassa ei tarkoituksellisesti mainita Euroopan unionin jäsenyyttä. Tällä ei luonnollisestikaan ole tarkoitus haitata yleisesti tulevaa kehitystä, mutta on aivan välttämätöntä, että Georgia ja sen naapurivaltiot Armenia ja Azerbaidžan tekevät nyt kaikkensa viedäkseen läpi omat sisäiset uudistuksensa. Tämä on ehdottoman tärkeää, ja niillä on tehtävänään vielä paljon sellaista, mikä tuo ne lähemmäksi Euroopan unionia.

Pidämme näitä maita tulevina tärkeinä ystävinä ja valmistaudumme sisällyttämään ne jossain määrin sisämarkkinoihin – kunhan ne toteuttavat kyseiset uudistukset – ja avaamaan niille vaihtoehtoja energia-, liikenne- ja koulutuspolitiikan aloilla. Oletamme tietenkin myös, että nämä valtiot asettavat ensisijaiseksi tavoitteekseen demokratiakehityksen, oikeusvaltion sekä korruption ja monien muiden niihin nykyään kielteisesti vaikuttavien seikkojen ennaltaehkäisyn.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Ģirts Valdis Kristovskisin kysymys nro 63 (H-0818/05):

Aihe: EU:n Tunisialle myöntämän rahoituksen tilanne

Onko komissio tietoinen vaikeuksista, joita esiintyy EU:n Tunisialle myöntämän rahoituksen yhteydessä?

Tunisia on EIDHR:n kohdemaa ja yksi Meda-kumppaneista, jotka saavat huomattavaa rahoitusapua taloudellisiin ja sosiaalisiin toimiin, ihmisoikeusasioihin ja demokratian kehittämiseen. Olen varma, että komissio on tietoinen siitä, että Tunisian viranomaiset ovat ilman asianmukaista selitystä jäädyttäneet EU:n eri kansalaisjärjestöille myöntämät rahoituserät, jotka on tarkoitettu demokratian rakentamiseen ja koulutusohjelmiin. Mitään edistystä ei tämän jälkeen ole havaittu tapahtuneen EU-rahoituksen vapauttamisen suhteen.

Parlamentin 29. syyskuuta 2005 antamassa Tunisiaa koskevassa päätöslauselmassa neuvostoa ja komissiota kehotetaan parantamaan Meda-ohjelman ja EIDHR:n alaisten hankkeiden hallintoa ja kehittämään tarvittavia toimenpiteitä, jos jäädytettyjen varojen vapauttamisessa ei havaita edistymistä. Mitä konkreettisia suunnitelmia komissio on tehnyt, ja mitä konkreettisia toimia on toteutettu tämän tilanteen parantamiseksi? Harkitseeko komissio Tunisialle (sekä Medan että EIDHR:n puitteissa) suunnattujen rahoituserien määrän tarkistamista, kun otetaan huomioon, että osa tällaisesta rahoituksesta ei ole saavuttanut vastaanottajiaan ja kohteitaan?

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (EN) Voin kertoa, että olemme luonnollisesti selvillä Euroopan unionin toiminnan ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan rahoittamistoimien ongelmista ja esteistä Tunisiassa. Kiinnitämme paljon huomiota näiden kysymysten ratkaisuun. Vierailin itse juuri Tunisiassa 12. ja 13. lokakuuta ja käytin hyödyksi tilaisuuden mainita näistä asioista kaikille tapaamilleni henkilöille: pääministerille, yhteistyöasioiden ja kansainvälisen kehityksen ministerille sekä ulkoasiainministerille.

Tapasin Tunisiassa myös kansalaisyhteiskunnan edustajia erityisesti sellaisista järjestöistä, joilla on vaikeuksia saada Euroopan unionin tukea, eli Tunisian ihmisoikeusliitosta ja naisten tutkimus- ja kehitysjärjestöstä. Voin todeta, että kehotin tiukasti Tunisian viranomaisia vapauttamaan pian neljä edelleen pysäytettyä hanketta, joiden osuus on yhteensä 143 000 euroa. Tein niin ikään selväksi, että kansalaisyhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa koskevissa hankkeissamme esiintyvät toteutusongelmat vaikuttavat erittäin kielteisesti tulevaan taloudelliseen yhteistyöhömme Tunisian kanssa.

Toivon, että näillä keskusteluilla on vaikutusta asiaan ja että saamme hankkeet etenemään hyvin pian.

Kumppaneiden ja siis myös Tunisian tulevissa määrärahoissa otetaan ilman muuta erityisesti huomioon nykyisten hankkeiden edistyminen.

 
  
MPphoto
 
 

  Ģirts Valdis Kristovskis (UEN).(LV) Arvoisa komission jäsen, kiitos selvityksestä. Minäkin vierailin Tunisiassa viime kuussa ja siksi esitin kysymyksenikin, mutta henkilökohtaisesti haluaisin nähdä teidän vastaavan hiukan pontevammin ja tarkemmin – olivathan kysymykset riittävän yksityiskohtaisia – siihen, millaisista erityisistä toimenpiteistä on kyse? Tunisiassa keskusteltiin, ja valtaapitävät tuntuivat suhtautuvan varsin torjuvasti Euroopan unionin mahdollisuuksiin vaikuttaa ihmisoikeustilanteeseen neuvotellessaan Tunisian kanssa. Siksi toivoisin Euroopan unionin toimivan nykyistä jämäkämmin.

 
  
MPphoto
 
 

  Benita Ferrero-Waldner, komission jäsen. (DE) Arvoisa jäsen Kristovskis, totesin juuri, että olen itse ollut erittäin aktiivinen tässä asiassa. Ensinnäkin henkilöstöni on käsitellyt näitä kysymyksiä ja puuttunut niihin jokaisella tasolla. Sen lisäksi olemme tehneet täysin selväksi, että jos näiden hankkeiden eteneminen estetään eikä niitä saada pian valmiiksi, niille ei myönnetä rahoitusta. Tämä tarkoittaa, että hankkeisiin todellakin liitetään ehtoja.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Tälle aiheelle varattu aika on lopussa. Näin ollen kysymyksiin 64–72 vastataan kirjallisesti(3).

Kysymykset nro 73, 74 ja 78 jätetään käsittelemättä, koska kysymysten esittäjät eivät ole läsnä.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Ioannis Gklavakisin kysymys nro 75 (H-0819/05):

Aihe: Sienenkalastusmahdollisuudet

Edellisessä Marokon kanssa tehdyssä kalastussopimuksessa tarjottiin kalastusmahdollisuudet sienenkalastukseen viidelle kreikkalaiselle alukselle.

On totta, ettei näitä mahdollisuuksia ole aikaisemmin täysin hyödynnetty, mutta Kreikka pyysi uudesta sopimuksesta käytyjen neuvottelujen puitteissa, että muutamille aluksille, jotka olivat ilmaisseet todellista mielenkiintoa, annettaisiin tähän mahdollisuudet.

Kuitenkaan lopullisessa sopimustekstissä ei ole varattu mitään tällaista mahdollisuutta. Onko mahdollista sisällyttää sienenkalastusmahdollisuuksia vastaisuudessa tehtävään uuteen sopimukseen ja millä ehdoilla?

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Komissio neuvotteli Marokon kanssa uuden kalastusyhteistyösopimuksen, joka parafoitiin 28. heinäkuuta. Sopimuksessa noudatetaan uutta kumppanuusmallia, jonka yhteisö on kehittänyt käytettäväksi suhteissa kolmansiin maihin kalastusalalla. Uuteen lähestymistapaan sisältyy muun muassa komission selkeä sitoumus edistää kalavarojen säilyttämisen ja kestävän hyödyntämisen yleisiä periaatteita. Uusi sopimus valmistelee tietä Euroopan yhteisön ja Marokon väliselle jatkuvalle poliittiselle vuoropuhelulle kalastusasioissa, ja siihen sisältyy suunnitelmia aloitteista ja toimista vastuullisen kalastuspolitiikan edistämiseksi.

Aiemmissa Marokon kanssa tehdyissä sopimuksissa, jotka koskivat vuosia 1995–99, todellakin määrättiin sienenkalastusmahdollisuuksista. Itse asiassa sopimukseen sisältyi viisi lupaa, joita ei missään vaiheessa käytetty.

Uudessa sopimuksessa määritellään yhteisön kalastusaluksille erilaiset kalastusmahdollisuuksien luokat. Sopimus kattaa kaikkiaan 119 kalastusalusta ja 60 000 tonnin kiintiön teollista pelagisten lajien kalastusta varten.

Komissio on hyvin perillä Kreikan kiinnostuksesta sienenkalastukseen, koska Marokon kanssa neuvoteltavan uuden kalastussopimuksen valmistelujen yhteydessä Kreikka toi moneen kertaan esille kiinnostuksensa sisällyttää sienenkalastusmahdollisuudet uuteen sopimukseen. Komissio otti neuvotteluissa huomioon Kreikan kiinnostuksen ja esitti Marokolle pyynnön sisällyttää sienenkalastus sopimukseen. Valitettavasti sienenkalastusta ei tässä vaiheessa voida sisällyttää tämän sopimuksen soveltamisalaan. Käytettävissä olevien tieteellisten arvioiden perusteella ei ole saatu riittäviä tietoja sienenkalastuksesta, jotta kyseinen toiminta voitaisiin sisällyttää sopimukseen.

Jos vastedes saadaan myönteisiä tieteellisiä arvioita sienivarannoista, komissio voi ehdottaa Marokolle niiden kalastuksen sisällyttämistä sopimukseen. Sisällyttäminen tapahtuisi sopimuksen 10 artiklassa tarkoitetun sekakomitean päätöksellä.

Tämän jälkeen haluan korostaa, että sekä yhteisö että Marokko ovat suostuneet mahdollisuuteen tehdä tiettyjä pöytäkirjan 5 artiklassa tarkoitettuja koekalastuksia. Tässä yhteydessä voidaan harkita sienenkalastusta. Koekalastustoimenpiteet voivat helpottaa Marokon kalastusalueella olevien sienivarojen arvioinnin laadintaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Ioannis Gklavakis (PPE-DE).(EL) Arvoisa komission jäsen, olen osittain tyytyväinen vastaukseenne, koska vastaajana on erittäin herkkänäköinen henkilö. Haluaisin kuitenkin korostaa, että me uskomme meriympäristön kestävään kehitykseen ja siksi katsomme, että pyytämämme viisi alusta ovat erittäin pieni laivasto, joka ei aiheuta epätasapainoa.

Pyydämme teitä näin ollen nopeuttamaan tieteellisiä tutkimuksianne, kuten olette luvannut, jotta alukset voivat jatkaa sienenkalastusta, sillä muutoin nämä perheyritykset lopettavat toimintansa.

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Saanen todeta aluksi, että aiomme tarkastella koekalastuksen aloittamista pöytäkirjan 5 artiklan mukaisesti. Se tarjoaisi tilaisuuden arvioida lähes välittömästi Marokon kalastussopimuksen kattamien alueiden sienivarojen terveydentilaa. Kun saamme tieteellisen arvion sienivarojen terveydentilasta, neuvottelemme Marokon kanssa tällaisen kalastuksen sisällyttämisestä sopimukseen. Marokon kanssa nimittäin vallitsee yhteisymmärrys tästä asiasta. Huolehdin siitä, että koekalastus ja tieteellinen arvio toteutuvat mahdollisimman pian.

 
  
MPphoto
 
 

  Christopher Beazley (PPE-DE).(EN) Arvoisa puhemies, jos parlamentin jäsenen saapuminen istuntoon on hänen epäonnekseen viivästynyt eikä hän ole salissa oman kysymyksensä aikaan vaan saapuu paikalle kolme kysymystä sen jälkeen – paikallahan on varsin vähän kollegoja – voisitteko henkilökohtaisine valtuuksinenne käsitellä kysymyksen numero 72?

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Sitä en voi tehdä, koska kyselytunnista on tarkat säännöt ja jokaiselle komission jäsenelle on varattu 20 minuuttia. Olisin kovin mielelläni käsitellyt mainitsemanne kysymyksen, mutta se on osoitettu komission jäsenelle Ferrero-Waldnerille, joka ei ole enää paikalla. Näin ollen teidänkin kysymykseenne vastataan kirjallisesti.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

Mairead McGuinnessin kysymys nro 76 (H-0821/05):

Aihe: Ajoverkkojen käytön vaikutus lohikantoihin Euroopan vesillä

Lohikannat ovat jatkuvan uhan alla Euroopan vesillä. Jottei lajia ryöstökalastettaisi enempää Euroopan vesillä, monet unionin jäsenvaltiot ovat joko julistaneet ajoverkkojen käytön laittomaksi tai koettaneet estää niiden käyttämisen. Mikä on Euroopan komission mielipide jäsenvaltioista, jotka sallivat edelleen ajoverkkojen käytön vesillään, ja mitä toimia komissio esittää tämän käytännön lopettamiseksi Euroopan vesillä?

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Komissio ja jäsenvaltiot seuraavat tarkasti kaikkia lohikantojen hyödyntämisen erityispiirteitä, ja yksi tärkeä osa on lohen merikalastuksen sääntely. Sen avulla varmistetaan, että riittävä määrä lohia nousee jokiin kutupaikoilleen.

Yhtä tärkeitä ovat joki- ja suistokalastuksen sääntely ja jokien hyvän ekologisen kunnon ylläpitäminen, jotta kutu onnistuu ja lohenpoikaset säilyvät hengissä ja kasvavat. Yhteisen kalastuspolitiikan välittömän toimivallan ulkopuolelle jää kuitenkin muita seikkoja.

Lohen merikalastuksen hallinnan merkittävä haittapuoli on, ettei sitä voida kohdistaa mihinkään yksittäiseen lohikantaan. Tällä tavoin kalastettavat lohet voivat kuulua eri kantoihin ennalta arvaamattomissa suhteissa.

Tämän kalastuksen toinen tärkeä piirre on, että se on juurtunut syvälle rannikkojen kalastajayhteisöjen perinteisiin. Sillä on siis suuri sosiaalinen merkitys. Haasteellisena tehtävänä on näin ollen löytää tasapaino kalastuksen jatkumisen mahdollistavien ehtojen välillä ja varmistaa, ettei tällainen kalastus heikennä elvyttämistarpeessa olevien kalavarojen kestävyyttä.

Lohenkalastusta harjoittavat jäsenvaltiot ovat kehittäneet hyödyntämisstrategioita tähän vaikeaan ongelmaan. Toteutetut toimenpiteet ulottuvat täydellisestä kalastuskiellosta aina pyydysten sääntelyyn, ja niiden tarkoituksena on kohdistaa pyynti hyväkuntoisiin lohikantoihin ja suojella elvytettäviä kantoja. Komissio on sitoutunut tarkistamaan tilanteen ja tutkimaan hyödyntämisstrategioiden onnistumista sekä antamaan sen jälkeen kertomuksen neuvostolle ja parlamentille. Työ edistyy, ja se saadaan valmiiksi lähiviikkoina.

Edellä mainitun kertomuksen tulosten sekä Euroopan unionin toimielinten ja muiden sidosryhmien kanssa käytävien keskustelujen perusteella komissio harkitsee hoitotoimenpide-ehdotuksia yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa.

Arvoisan jäsenen mainitsemasta ajoverkkojen käytöstä komission on tarkennettava, että vuonna 1998 säädetty laajasti vaeltavien kalalajien, kuten tonnikalan, ajoverkkopyyntikielto ei koske Irlannin 12 mailin vyöhykkeellä tapahtuvaa lohen ajoverkkokalastusta.

Komissio haluaa niin ikään lisätä, että käsiteltävässä kysymyksessä viitataan kantojen hyödyntämistä koskeviin asioihin, mutta se ei suoraan liity käytettyyn pyydystyyppiin. Sitä ei tule sekoittaa vuoden 1998 ajoverkkokieltoon, jonka syynä ovat tahattomat valassaalit ja joka Atlantin alueen osalta koskee ainoastaan tonnikalan ja sille läheisten lajien pyyntiä.

Neuvoston viimevuotinen päätös, jota Euroopan parlamentti tuki täysin, koskee ajoverkkojen käytön asteittaista vähentämistä ja täydellistä kieltämistä Itämerellä 1. tammikuuta 2008 alkaen. Sitä sovelletaan pyydettäviä kalalajeja erottelematta, siis myös loheen. Päätöksen tarkoituksena on suojella Itämeressä vielä elävää erittäin uhanalaista pyöriäiskantaa.

 
  
MPphoto
 
 

  Mairead McGuinness (PPE-DE).(EN) Kiitos tästä vastauksesta. Lienette perillä siitä, että Irlannissa käydään paljon keskustelua ajoverkoilla kalastuksesta ja siitä, pitäisikö ryhtyä pakolliseen tai vapaaehtoiseen lohiverkkojen lunastukseen. Totesitte, että meidän on saatava aikaan tasapaino. Katsotteko, että nyt vallitsee tasapaino hyödyntämiskäytäntöjen ja kalavarojen suojelun välillä?

Olen kiinnostunut arviostanne. Voitteko sanoa, milloin se tarkalleen ottaen on käytettävissä ja annetaanko siinä vankkoja suosituksia? Meidän on suojeltava lohikantoja, jotka ovat vakavassa vaarassa Irlannin vesillä, ja tällä on myös taloudellisia vaikutuksia.

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Huomioonne tasapainosta totean, että komissio on sitoutunut arvioimaan tilanteen ja tutkimaan hyödyntämisstrategioiden onnistumista, jotta saadaan selville, ovatko kalakantojen kestävyys ja perinteisen lohenkalastuksen jatkuminen tasapainossa.

Tutkimus valmistuu lokakuun lopussa eli ensi viikolla. Tarkastelemme tutkimuksen tuloksia ja esitämme sen jälkeen parlamentille ja neuvostolle omat ehdotuksemme, jotta voimme huolehtia tämän kalastuksen asianmukaisesta hoidosta.

 
  
MPphoto
 
 

  David Martin (PSE).(EN) Olen Skotlannista. Kuten ehkä tiedätte, Skotlannin villilohi on maailman parasta. Olemme huolissamme lohikantojen tulevaisuudesta.

Annoitte erittäin asiallisen ja selkeän vastauksen nykyisestä tilanteesta, mutta haluaisin tiedustella, katsotteko henkilökohtaisesti komission jäsenenä, että Euroopan vesillä voidaan edelleen käyttää ajoverkkoja, joilla saadaan täysin sattumanvaraisia saaliita. Eikö jo ole aika lopettaa ajoverkkojen käyttö kalastuksessa?

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) On hyvin vaikeaa antaa kattavaa selvitystä. Meillä on tietenkin voimassa oleva kielto, joka koskee erittäin laajoja ajoverkkoja, sillä nämä voivat vaikuttaa kielteisesti kalakantojen kestävyyteen ja niillä saadaan tahattomia valassaaliita. Tältä osin ajoverkkojen käyttökielto on täydellinen.

Komission kanta huomattavasti pienempikokoisiin ajoverkkoihin on avoimempi, sillä niiden yhteydessä ei ole vaaraa tahattomasta valassaaliista. Omaksumme avoimemman lähestymistavan, jos tieteellisen tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, ettei ajoverkoista aiheudu tarpeetonta kuormitusta lohen tai muun kalakannan kestävyyteen eikä tahattomia valassaaliita. Irlannissa laadittujen raporttien ja siellä nousseen arvostelun vuoksi olemme tilanneet tutkimuksen selvittääksemme, mikä tilanne on nyt ja miten varojen hyödyntäminen etenee. Jos huomaamme, että kestävyys vaarantuu perusteettomasti, toteutamme tarpeellisia korjaavia toimia.

On ehkä jossain määrin harhaanjohtavaa osoittaa sormella yksittäistä verkkotyyppiä. Muunkinlaiset verkot, joita ei ole luokiteltu ajoverkoiksi, voivat erityisoloissa aiheuttaa vielä enemmän haittaa kalastuksen kestävyydelle. Siksi komission tehtävänä on palauttaa kestävä kalastus alueille, joilla sellaista ei ole, ja säilyttää kestävä kalastus sellaista harjoittavilla alueilla, jotka ovat pikemminkin poikkeus kuin sääntö.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Seuraavana on

María Isabel Salinas Garcían kysymys nro 77 (H-0828/05):

Aihe: Kalastussäännösten rikkominen Välimerellä

Kalastajat, jotka käyttävät perinteisiä ja ympäristöystävällisiä kalastusvälineitä, kuten Almerían kalastusaluksilla käytettävää pitkäsiimaa, ovat vaikeassa tilanteessa. He joutuvat kärsimään tiettyjen alusten, erityisesti italialaisten ja ranskalaisten, harjoittamasta epärehellisestä kilpailusta, koska nämä käyttävät kiellettyjä ja huomattavasti halvempia ajoverkkoja. Ongelmia syntyy myös tällaisten menetelmien aiheuttamista ympäristövaikutuksista, joiden takia saaliit ovat pienentyneet neljälläkymmenellä prosentilla. Jäsenvaltiot eivät valvo mitenkään näitä laittomia kalastusaluksia, ja tiettyjen maiden hallitukset ovat jopa tehneet sisäisessä lainsäädännössään muutoksia yhteisön säännösten kiertämiseksi.

Käyttääkö Euroopan komissio kaikkia mahdollisia keinoja, myös oikeudellisia, velvoittaakseen nämä jäsenvaltiot valvomaan, että niiden alukset noudattavat neuvoston asetusta?

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Jäsenvaltioiden kuuluu varmistaa, että yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjä noudatetaan, valvotaan ja tarkastetaan tehokkaasti. Sääntöihin kuuluu kielto, jonka mukaan ajoverkkoja ei saa käyttää laajalti vaeltavien lajien kalastukseen. Toisaalta komission kuuluu arvioida ja seurata, miten jäsenvaltiot noudattavat tätä velvoitettaan.

Komissio on seurannut jäsenvaltioita tarkkaan jo vuosien ajan varmistaakseen, että ne toteuttavat tarpeelliset toimenpiteet, jotta ajoverkkokieltoa valvotaan ja noudatetaan asianmukaisesti. Atlantin tilanne on osoittautunut tyydyttäväksi, mutta Välimerellä on edelleen vakavia ongelmia. Komission tarkastajien viime kesänä tekemissä uusimmissa tarkastuksissa vahvistui, että ajoverkkoja käytetään nykyisin Italiassa, Ranskassa ja Espanjassa. Komissio on aloittanut rikkomisesta johtuvat menettelyt näitä jäsenvaltioita vastaan.

Italialle ja Ranskalle on lähetetty perusteltu lausunto ja Espanjalle virallinen huomautus. Lausunnoissa ja komission kirjeessä todettiin, etteivät kyseisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset valvo eivätkä pane asianmukaisesti täytäntöön ajoverkkoja koskevaa kieltoa.

Komissio tutkii niin ikään tarkasti käytössään olevien tietojen perusteella kansallista lainsäädäntöä, joka ei ole tai ei näytä olevan yhteisön asteittaisen ajoverkkokiellon mukaista. Esimerkiksi Ranskan vastaisessa rikkomisesta johtuvassa menettelyssä komissio väitti, ettei Ranskan asetus, jonka mukaan ranskalaiset kalastajat voivat käyttää tonnikalan pyyntiin tarkoitettua thonaille-verkkoa, ole yhteisön lainsäädännön mukainen. Ranskan korkein hallinto-oikeus kumosi hiljattain kyseisen säädöksen päätöksellään, jossa se käytti samoja perusteluja kuin komissio perustellussa lausunnossaan.

Vaikka komissio onkin tietoinen arvoisan jäsenen mainitsemasta väitteestä, jonka mukaan Almerian pintasiima-alusten saaliit ovat pienentyneet 40 prosenttia, haluan korostaa, ettei ole tieteellistä näyttöä saaliiden tosiasiallisesta pienentymisestä eikä siitä, että syynä olisi muiden kuin espanjalaisten kalastusalusten aiheuttama epärehellinen kilpailu. Kyseisiä Espanjan kalastuslaivaston edustajia on pyydetty toimittamaan tiedot väitteensä tueksi. Voin joka tapauksessa vakuuttaa, että komissio toteuttaa kaikki tarvittavat toimet EY:n perustamissopimuksen ja yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen mukaisesti varmistaakseen, että jäsenvaltiot noudattavat ajoverkot kieltävää yhteisön lainsäädäntöä.

 
  
MPphoto
 
 

  María Isabel Salinas García (PSE).(ES) Arvoisa puhemies, haluan kiittää komission jäsentä rehellisyydestä.

On selvästi yleisessä tiedossa, että ajoverkkoja käytetään Välimerellä edelleen, ja tämän komission jäsen osoitti erittäin hyvin.

Asetusta noudattavista kalastajista tuntuu, ettei heitä suojella, mutta asiaan liittyy kaikkea tätä paljon vakavampia seikkoja. Tänä kesänä tuli ilmi, että ympäristöjärjestöjen kieltämillä ajoverkoilla varustetuista 37 aluksesta 18 oli jo saanut tukea rakennemuutosta varten. Mielestäni tätä ongelmaa ei voida jättää yksin jäsenvaltioiden haltuun. Katson, että komission on toimittava. Se on toiminutkin tiettyjen jäsenvaltioiden tapauksissa mutta ei selvästikään tarpeeksi. Emme voi sallia, ettei asetusta noudateta, emmekä voi antaa tiettyjen käytäntöjen jatkua, samalla kun niiden lopettamiseksi maksetaan tukia.

Odotamme malttamattomina vastauksia niiden huomioihin.

 
  
MPphoto
 
 

  Joe Borg, komission jäsen. (EN) Haluan aluksi tähdentää, että valvonta ja noudattaminen ovat kokonaisuudessaan ensisijaisesti jäsenvaltioiden vastuulla. Jos komission tietoon tulee, että yhteisön säännöstöä eli yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevia säännöksiä on mahdollisesti rikottu, komissio tutkii, valvovatko jäsenvaltiot toimintaa. Se suorittaa tutkimuksia ja aloittaa niiden perusteella rikkomisesta johtuvat menettelyt jäsenvaltioita vastaan. Juuri näin on käynyt Ranskaa, Italiaa ja Espanjaa vastaan aloitetuissa rikkomisesta johtuvissa menettelyissä.

On tärkeä muistaa, että toivoimme neuvoston hyväksyvän Välimerta koskevan asetuksen jo viime kuussa. Siinä olisi määritelty ajoverkot, jotka ovat kiellettyjä vuoden 1988 asetuksen nojalla. Valitettavasti neuvosto ei antanut asetusta syyskuussa. Koetamme onneamme pian uudelleen siinä toivossa, että saamme Välimerelle aivan liian pitkään odotetun asetuksen kalastuksen sääntelystä, sillä näin komissiolla on entistä laajemmat valtuudet taata, että kalastusta harjoitetaan asianmukaisesti ja kestävyyden edellyttämissä rajoissa.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Kyselytunnille varattu aika on lopussa. Näin ollen kysymyksiin nro 79–126 vastataan kirjallisesti(4).

Kyselytunti päättyi.

(Istunto keskeytettiin klo 19.25 ja sitä jatkettiin klo 21)

 
  
  

Puhetta ryhtyi johtamaan
varapuhemies VIDAL-QUADRAS ROCA

 
  

(1) EUVL L 46, 17.2.2004, s. 1.
(2)Ks. Liite "Kyselytunti".
(3) Ks. Liite "Kyselytunti".
(4)Ks. Liite "Kyselytunti".

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö