Sanatarkat istuntoselostukset

Torstai 27. lokakuuta 2005 - Strasbourg

18. Tenzin Delek Rinpochen tapaus

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Tenzin Delek Rinpochen tapausta käsittelevästä päätöslauselmaesityksestä⁽¹⁾.

  Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, yksi viimeisistä suurista tiibetiläisistä lamoista, Tenzin Delek Rinpoche, on jo 20 vuotta toiminut tiibetiläisen kulttuurin suojelun puolesta. Hän on Tiibetin uskonnollinen johtohahmo, joka on toiminut aktiivisesti myös talous-, kulttuuri- ja sosiaalielämässä. Tämä tiibetiläinen lama on ollut jo pitkään piikki Kiinan viranomaisten lihassa, vaikkei hän ole koskaan osallistunut poliittisiin mielenosoituksiin.

Tenzin Delek Rinpoche on henkinen johtaja, joka ajaa väsymättä keskeisten yhteiskunnallisten toimien toteuttamista, kuten orpolapsien koulujen, vierasmajojen ja paikallisteiden rakentamisen sekä ikääntyneiden palvelujen puolesta. Hän on merkittävä rauhan puolestapuhuja, jonka toimet eivät ole millään lailla aggressiivisia. Kiinan viranomaiset ovat kuitenkin luokitelleet hänet uhkatekijäksi hänen suosionsa vuoksi, ja ne pidättivät hänet sillä tekosyyllä, että hän olisi organisoinut useita iskuja. Häntä syytettiin terrorismista ja hänet tuomittiin kuolemaan ilman minkäänlaista oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Häntä on pidetty kuolemansellissä epäinhimillisissä oloissa jo kuukausien ajan, ja hänen heikko terveydentilansa johtuu suoraan tästä jatkuvasta kidutuksesta.

Edellä mainitun vuoksi vaadimme Kiinan viranomaisia parantamaan Tenzin Delek Rinpochen vankilaoloja. Vaadimme myös Kiinan hallitusta toteuttamaan toimia muiden vankien olojen parantamiseksi, kidutuksen lakkauttamiseksi ja ennen kaikkea kuolemantuomion lakkauttamiseksi. EU:n on kansainvälisen yhteisön jäsenenä tehtävä täysin selväksi, ettei se hyväksy ihmisten vangitsemista, jos heitä ei ole todistettu syyllisiksi. Kiinan on kunnioitettava kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja, ihmisarvoa ja kansalaisvapauksia. Siksi vetoan myös kansainvälisiin järjestöihin, jotta ne painostaisivat Kiinaa ryhtymään vihdoin rakentavaan vuoropuheluun, jotta Tiibetin kysymys voidaan ratkaista lopullisesti.

  Eva Lichtenberger (Verts/ALE), laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olemme jo aiemminkin joutuneet käsittelemään Tenzin Delek Rinpochen järkyttävää tapausta ja huomaamaan, ettei Kiina halua lähteä sovittelun tielle. Kaukana siitä: Tenzin Delek Rinpochelle ei edelleenkään ole taattu avointa ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Mikä pahempaa, kidutus ja epäinhimilliset vankilaolot – korostettakoon vielä, että hänet vangittiin ilman asianmukaista oikeudenkäyntiä – ovat aiheuttaneet sen, että Tenzin Delek Rinpoche on nyt kuolemanvaarassa. Tästä on todellakin puhuttava julkisesti jälleen kerran.

Meidän parlamentin jäsenten on nyt toimittava, sillä olemme jo aiemmin vaatineet oikeudenmukaista kohtelua tälle miehelle, joka on lähes kuoleman oma ja jonka ainoa rikos oli olla rakastettu opettaja ja henkinen johtaja. Meidän on nyt toimittava ja painostettava Kiinan hallitusta uusin vaatimuksin.

Tämä on erityisen tärkeää, koska vaikuttaa siltä, että mitä enemmän Kiinan markkinat houkuttavat jäsenvaltioita ja niiden hallituksia, sitä varovaisemmin ne suhtautuvat ihmisoikeuskysymysten esille ottamiseen kiinalaisten keskustelukumppaniensa kanssa. Tällaisena ajankohtana ja tällaisessa tilanteessa meidän on puolustettava arvojamme. Meidän parlamentin jäsenten on tehtävä se, mihin hallituksemme eivät pysty.

Tiibet on autonominen ainoastaan paperilla eikä käytännössä, Dalai Laman kanssa lupaavasti alkanutta vuoropuhelua ei joko ole jatkettu tai sitä lykätään kerta toisensa jälkeen, eikä Kiina edelleenkään takaa ihmisoikeuksien noudattamista. Tällaisessa tilanteessa meidän on puhuttava suoraan ja otettava kantaa ja vaadittava, että asiaintila muuttuu ja että järjestys palautetaan.

  Thomas Mann (PPE-DE), laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, 18. marraskuuta 2004 ja 13. tammikuuta 2005 antamillamme päätöslauselmilla sekä valtavalla diplomaattisella protestilla ja ihmisoikeusjärjestöjen toimilla oli jotain tuloksia, sillä niiden johdosta kunnioitetun lama Tenzin Delek Rinpochen kuolemantuomio muutettiin elinkautiseksi. Kiinan viranomaiset pitävät häntä rikollisena sekä syyttävät häntä valtion turvallisuuden horjuttamisesta ja osallisuudesta pommi-iskuihin, täysin ilman todisteita. Ne kieltävät häneltä sellaisen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, johon osallistuisi kansainvälisiä tarkkailijoita.

Olen täysin samaa mieltä kahden edellisen puhujan kanssa siitä, että todellinen syy Tenzin Rinpochen vangitsemiseen on hänen suuri vaikutusvaltansa tiibetiläisiin ja Dalai Laman tukeminen. Kuolemantuomio voi olla kumottu, mutta näyttää siltä, että se toteutetaan toisella tapaa: Tenzin Rinpoche ei pysty enää puhumaan eikä liikkumaan kidutuksen ja eristyssellissä pidon vuoksi, ja hänen henkensä on vaakalaudalla.

Kaikki parlamentin poliittiset ryhmät vaativat Kiinan viranomaisia parantamaan välittömästi Tenzin Rinpochen vankilaoloja ja noudattamaan tiukasti vankien kohtelua koskevaa YK:n sopimusta. Vaadimme, että kidutustapauksia käsittelevän YK:n erityisvaltuutetun Manfred Nowakin annetaan vierailla Tenzin Rinpochen luona. Hän saapuu Kiinaan tiedustelukäynnille kolmen viikon kuluttua.

Euroopan komission, neuvoston ja jäsenvaltioiden on pystyttävä liittämään läheisesti toisiinsa poliittisten vankien kohtalo Kiinassa ja maalle asetettu aseidenvientikielto. Vientikieltoa on jatkettava ilman mitään myönnytyksiä niin kauan kuin ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu. Kiinan Brysselin-edustusto on yrittänyt väittää, että tämä on Kiinan sisäinen asia, eikä ulkopuolisilla järjestöillä tai yksilöillä ole oikeutta puuttua asiaan. Nämä ylimieliset toteamukset ovat jälleen yksi esimerkki siitä, ettei 5. syyskuuta järjestetystä EU:n ja Kiinan huippukokouksesta saatu tyydyttäviä tuloksia, eikä ihmisoikeusvuoropuhelu ole johtanut konkreettisiin parannuksiin. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä haluaa korostaa, että kansainvälisiä normeja ja arvoja on kunnioitettava.

EU voi lähettää vahvan viestin kaikille niille, joita vainotaan poliittisista, uskonnollisista tai kulttuurisista syistä, vaatimalla, että minkä tahansa maan kanssa tehtävän yhteistyön edellytys on poikkeuksetta se, että maa noudattaa ihmisoikeuksia. Niiden maiden, jotka haluavat vastakkainasettelun sijasta yhteistyötä, on noudatettava ihmisoikeuksia ja varottava rikkomasta niitä, sillä ihmisoikeudet ovat universaaleja.

(Suosionosoituksia)

  Elizabeth Lynne (ALDE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, meidän tehtävämme ei ole päättää, onko Tenzin Delek Rinpoche syyllinen vai syytön. Meidän tehtävämme kuitenkin on puuttua havaitsemiimme ihmisoikeusrikkomuksiin. Tenzin Delek Rinpochen pidättäminen, oikeudenkäynti ja tuomitseminen aiheuttavat todellista huolta, sillä mielestäni ne tapahtuivat oikeuden vastaisesti.

Kiinan hallitus totesi 24. lokakuuta antamassaan tiedonannossa, että asia on Kiinan sisäinen asia, eikä meillä ole oikeutta puuttua siihen. Meillä on täysi oikeus puuttua, jos kyseessä on ihmisoikeusasia, sillä se on työmme. On epäselvää, saiko Tenzin Delek Rinpoche oikeudellista neuvontaa oikeudenkäynnin aikana. Kiinan viranomaiset totesivat, että hänellä oli kaksi asianajajaa. Minun lähteideni mukaan hän ei saanut minkäänlaista oikeudellista neuvontaa. Lähteideni mukaan hän ei myöskään ole koskaan tunnustanut häneen kohdistettuja väitteitä oikeiksi, vaikka häntä kidutettiin jo kuukausien ajan ennen oikeudenkäyntiä. Tenzin Delek Rinpoche tuomittiin kolme vuotta sitten, jolloin tuomio aiheutti voimakasta kansainvälistä paheksuntaa, ja tuolloin Kiinan hallitus käsittääkseni lupasi, että asia käsitellään uudelleen korkeimmassa oikeudessa. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Tenzin Delek Rinpochelle on annettava oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin täysin kansainvälisten oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien normien mukaisesti tai muuten hänet on vapautettava välittömästi. Muita vaihtoehtoja ei ole.

  Erik Meijer (GUE/NGL), laatija. – (NL) Arvoisa puhemies, Tiibetin sorto on usein parlamentin esityslistalla. Kiina pitää Tiibetiä tyhjänä alueena, joka on asutettava ja josta on tehtävä helppopääsyisempi, minkä jälkeen sitä voidaan ryhtyä kehittämään nyky-Kiinaa vastaavaksi. Tällä hetkellä Kiinassa ajatellaan ainoastaan kurinalaisuutta ja talouskasvua, eikä toisinajattelijoille ole tilaa. Tämä on ristiriidassa tiibetiläisten kulttuurin, perinteiden ja etujen kanssa, sillä he ovat oppineet selviämään karuissa oloissa ja haluavat, että heidät jätetään rauhaan.

Tämä ongelma koskee Kiinassa myös muita kansoja, joilla on valtaväestöstä poikkeava kieli ja kulttuuri, kuten uiguureilla, jotka ovat sukua Keski-Aasian entisissä neuvostotasavalloissa eläville turkkilaisille. Huomio on kuitenkin keskittynyt Tiibetiin siitä lähtien, kun Dalai Lama pakeni Intiaan.

Tavassa, jolla Kiina kohtelee tiibetiläisiä, ei juurikaan ole tapahtunut parannusta. Vaikkei parlamentissa annetuilla julistuksilla todellakaan ole saavutettu haluttuja tavoitteita, meidän on jatkettava toimiamme väsymättä. Kiinalle ei pidä antaa sellaista käsitystä, että Eurooppa hyväksyy vallitsevan tilanteen omien talousintressiensä vuoksi.

Kuolemantuomiot on lisäksi lakkautettava Kiinassa samoin kuin Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa. Tätä asiaa ja ihmisoikeuksia on ajettava maailmanlaajuisesti.

  Marcin Libicki (UEN), laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, parlamentissa keskustellaan jälleen kerran Tiibetistä. Tämänpäiväisessä keskustelussa on pohdittava, ovatko parlamentin ja komission toteuttamat toimet olleet tehokkaita. Se, että keskustelemme asiasta taas kerran, viittaisi valitettavasti siihen, ettei näin ole.

Jotkut parlamentin jäsenet ovat väittäneet, että tällaiset asiat ovat Kiinan sisäisiä asioita, ja tämä on myös Kiinan Brysselin-edustuston kanta. Näin ei kuitenkaan ole. Sisäisten asioiden käsite, jolla oikeutetaan rikokset omaa kansakuntaa vastaan, on tyrannien keksimä, eikä siihen ole koskaan vedottu sivistyneessä Euroopassa. Viime vuosisatoina katolinen kirkko ja muut uskonnot vaativat kansalaisten asianmukaista kohtelua ja vastustivat sitä, että valtaapitävät voisivat toimia oman päänsä mukaan kansalaistensa suhteen. Nykyisin kansainväliset järjestöt korostavat poikkeuksetta, että moraalisten perusperiaatteiden vastainen sisäisten asioiden hoito koskee koko ihmiskuntaa.

On ymmärrettävä, että tässä on kyse muustakin kuin yhdestä lamasta. Kyse on suoraan sanottuna koko Tiibetin, sen kulttuurin ja kansakunnan tuhoamisesta ainoastaan siksi, että tämä rauhanomainen kansa on olemassa. Kiinan viranomaisille Tiibetin tuhoamisyritysten syyksi riittää se, että tämän kansakunnan kulttuuri, historia ja yhteiskunta eroavat täysin sen omista. Sen sijaan, että suhtaudumme myönteisesti Tiibetin ja Kiinan yhdistävän rautatieverkon päätökseen saattamiseen, meidän olisi oltava erityisen huolissamme tästä kehityksestä, sillä tarkoituksena on tuhota Tiibet miehittämällä se Kiinan kansalaisilla ja yrityksillä.

Parlamentti toimii erittäin aktiivisesti tässä asiassa, ja Tiibetiä käsittelevällä parlamentin laajennetulla työryhmällä on erittäin sitoutunut ja energinen puheenjohtaja, jäsen Mann. Meidän on kuitenkin tehtävä enemmän. Haluan muistuttaa komission jäsentä siitä, että komission on aika toteuttaa päättäväisiä toimia Kiinan ongelmien ratkaisemiseksi lopullisesti, koska sillä on vaikutusvaltaisena EU:n toimielimenä epäilemättä mahdollisuus tähän. Sen olisikin ensiksi pelastettava tämä tiibetiläismunkki.

(Suosionosoituksia)

  Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, Tiibetin ihmisoikeustilanne aiheuttaa EU:lle jatkuvaa huolta, ja se on ensisijainen aihe EU:n ja Kiinan välisessä ihmisoikeusvuoropuhelussa. EU on tässä yhteydessä ottanut aina esille vähemmistöjen oikeudet erityisesti Tiibetissä, ja se kehottaa Kiinan viranomaisia säilyttämään Tiibetin kansan kulttuurisen, uskonnollisen ja kielellisen identiteetin.

Kiinan viranomaisille on vuoropuhelun yhteydessä säännöllisesti huomautettu tiibetiläismunkki Tenzin Delek Rinpochen tilanteesta. Myös EU:n troikka on kolmeen otteeseen keskustellut asiasta Kiinan hallituksen kanssa, kahdesti viime vuonna ja kerran tämän vuoden alussa, kun troikka tapasi Kiinan ulkoasiainministerin Tang Jiaxuanin.

EU vaati kaikissa yhteyksissä, että kuolemantuomio lakkautetaan Kiinassa välittömästi, pyysi Tenzin Delek Rinpochen kuolemantuomion kumoamista sekä tietoja hänen vankilaoloistaan ja terveydentilastaan. EU suhtautuu myönteisesti Kiinan viranomaisten 26. tammikuuta 2005 tekemään päätökseen Tenzin Delek Rinpochen kuolemantuomion muuttamisesta elinkautiseksi, mutta se on edelleen hyvin huolestunut oikeudenkäyntiä koskevista epäselvyyksistä ja hänelle annetusta kovasta tuomiosta. EU on täysin sitoutunut seuraamaan tarkkaan tilanteen kehittymistä EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun yhteydessä.

Tiibetiä koskevissa poliittisissa toimissaan EU on yleisemmin vaatinut ja vaatii edelleen, että Dalai Laman ja Kiinan viranomaisten on ryhdyttävä suoraan vuoropuheluun, sillä se on ainoa realistinen keino löytää pysyvä ratkaisu Tiibetin ongelmaan. Dalai Laman erityisedustajien kolmas vierailu parlamentissa viime vuoden lopulla oli rohkaiseva kehitysaskel, ja tällä tiellä olisi jatkettava eteenpäin.

  Puhemies. Keskustelu on päättynyt.

Äänestys toimitetaan tänään klo 16.00.

KIRJALLINEN LAUSUMA (Työjärjestyksen 142 artikla)

  Filip Andrzej Kaczmarek (PPE-DE). – (PL) Kannatan vapaakauppaa, mutta meidän on pohdittava, onko vapaakauppaa harjoitettava sellaisen maan kanssa, joka ei välitä lainkaan muunlaisista vapauksista. Mielestäni Kiinan toimia ei voida perustella kulttuurieroin. Kuolemantuomiota ei voida hyväksyä missään kulttuurissa, sillä se on loukkaus koko ihmisyyttä vastaan. Kiina ylpeilee uudella rautatiellä Tiibetiin, sillä se kulkee korkeammalla kuin mikään muu rautatie maailmassa. On kuitenkin huomautettava, että infrastruktuuriin investoiminen ei ole ainoa suuren kansakunnan arvon mitta.

Jos Kiina osaa rakentaa tällaisia rautateitä, se voi varmasti myös parantaa vankiensa elinoloja. Siihen tarvitaan vain poliittista tahtoa. On keskeisen tärkeää jatkaa Kiinaa koskevaa asevientikieltoa, sillä Tenzin Delek Rinpochen tilanne on hyvä osoitus siitä, ettei maa ole oppinut mitään kesäkuun 4. päivän 1989 tapahtumista. Päivämäärä on merkittävä sekä Puolassa että Kiinassa. Puolalle se symboloi toivoa, sillä silloin maassa järjestettiin ensimmäiset osittain vapaat parlamenttivaalit.

Kiinassa tästä päivämäärästä on sen sijaan tullut sorron symboli, koska se on Tiananmenin aukion traagisten tapahtumien vuosipäivä. Käytin vuonna 1989 rintamerkkiä, johon oli kiinalaisin kirjaimin kirjoitettu sanat "vapaus" ja "demokratia". Tänä päivänä toivotan näitä kahta asiaa tiibetiläisille ja kiinalaisille.

  Carl Schlyter (Verts/ALE). – (SV) Arvoisa puhemies, tämän istuntojakson aikana on ainakin viisi kertaa käynyt niin, että kuulokkeet ja sitä kautta tulkkauspalvelu eivät ole toimineet istumapaikkani takana olevalla istuinrivistöllä. Myöskään mikrofonit eivät ole toimineet, joten asiasta ei ole voitu ilmoittaa puhemiehelle. Olemme toimineet erittäin joustavasti äänestysten aikana ja jatkaneet niitä kyseiseltä istuinriviltä. Ensi kerralla käsitellään kuitenkin useita tärkeitä asioita, kuten REACH-asetusta, joten on varmistettava, että tekniikka toimii. Muutoin istuntojakso voi keskeytyä erittäin ikävästi. Toivonkin, että saatte tilanteen korjattua ensi kuuhun mennessä.

  Puhemies. Tämä on valitettavasti toistuva ongelma. Puutumme asiaan, eikä ongelma toivottavasti toistu seuraavalla istuntojaksolla.

(1) Ks. pöytäkirja.