Hans-Gert Poettering, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, olette luultavasti panneet merkille Iranin presidentin Ahmadinejadin eilisen lausunnon. Hänen toiveenaan on Israelin valtion pyyhkäiseminen pois maailmankartalta, mitä hän väitti Ajatollah Khomeinin tahdoksi. Tällainen lausunto on kauhistuttava, ja näin sanoessaan Iranin presidentti rinnastaa itsensä terroristeihin. Pidämme Israelin koskemattomuutta ja turvallisuutta hyvin arvokkaana asiana ja puolustamme sitä.
Haluan ilmoittaa ryhmäni puolesta, että aiomme puuttua tähän asiaan. Ehdotamme asiaa käsiteltäväksi parlamentin seuraavalla istuntojaksolla, ja toivon saavani muiden ryhmien tuen. Huomaan, että läsnä ovat jäsenet Koch-Mehrin ja Swoboda, ja heidän lisäkseen näen muitakin, jotka voisivat olla halukkaita antamaan tukensa.
Hannes Swoboda, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, jos tämä lausunto oli todella tällainen, kukaan tässä parlamentissa ei voi tietenkään hyväksyä sitä, eikä sitä voida painaa villaisella. Koska lausuntoon on suhtauduttava asianmukaisella vakavuudella, haluan ryhmäni puolesta ilmoittaa tukevani vahvasti jäsen Poetteringin ajatusta siitä, että asia olisi otettava seuraavan istuntojakson esityslistalle.
Silvana Koch-Mehrin, ALDE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, jos tällaisia lausuntoja on todella annettu, niitä on meidänkin mielestämme mahdotonta hyväksyä, sillä ne ovat kauheita ja vaarallisia. Sekin on järkyttävää, että presidentti ylipäänsä pitää puheen kokouksessa, jonka aiheena on "maailma ilman sionismia", ja esittää sitten tällaisia lausuntoja. Tällaista ei voida mitenkään hyväksyä, ja tuemme esitystä siitä, että parlamentissa käydään asiasta keskustelu.
Puhemies. Ehdotuksenne on merkitty muistiin, kuten myös aikomuksenne ottaa tämä asia aikanaan esiin esimerkiksi puheenjohtajakokouksessa.
2. Vastaanotetut asiakirjat: ks. pöytäkirja
3. Oikeusasiamiehen vuosikertomus 2004
Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu Mavrommatisin laatimasta vetoomusvaliokunnan mietinnöstä (A6-0276/2005), joka koskee oikeusasiamiehen vuosikertomusta 2004 (2005/2136(INI)).
Nikiforos Diamandouros, oikeusasiamies. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää teitä siitä, että voin puhua parlamentille ja esitellä vuosikertomuksen 2004. Vuosi 2004 on minulle ensimmäinen kokonainen vuosi tehtävässäni.
Vuosi 2004 oli Euroopan unionille erittäin merkittävä vuosi: historiallinen laajentuminen toteutui, Euroopan parlamentin vaalit pidettiin, uusi komissio koottiin ja perustuslakisopimuksesta käytiin vilkasta keskustelua. Näillä tapahtumilla ja kansalaisten kiinnostuksella niitä kohtaan oli merkittäviä vaikutuksia oikeusasiamiehen kannalta, kuten kohta kerron.
Vuosikertomuksessa kerrotaan edistymisestämme kantelujen käsittelyssä, hyvän hallintotavan levittämisessä ja oikeusasiamiehen työn tekemisessä tunnetummaksi kansalaisten keskuudessa. Kanteluja vastaanotettiin yhteensä 3 726, mikä on 53 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kantelujen määrän lisäys ei johdu toimielinten hallinnollisen toiminnan heikentymisestä, vaan se kuvastaa pikemminkin kansalaisten lisääntynyttä tietoisuutta eurooppalaisista kysymyksistä ja heidän alati kohenevaa tietämystään omista oikeuksistaan ja siitä, kuinka he voivat näitä oikeuksiaan käyttää.
Kuten olen maininnut, vuonna 2004 eurooppalaiset kysymykset olivat näkyvästi otsikoissa kaikkialla unionissa. Lisäksi tein paljon työtä tiedottaakseni kansalaisille heidän oikeudestaan kannella Euroopan oikeusasiamiehelle ja levittääkseni tietoa saavutetuista myönteisistä tuloksista. Kaiken kaikkiaan pidin yli 30 julkista luentoa ja esitystä ja järjestin yli 150 kokousta oikeusasiamiesten, julkishallinnon virkamiesten ja muiden jäsenvaltioissa ja ehdokasvaltioissa toimivien kumppaniemme kanssa.
Vuonna 2004 pystyin auttamaan minulle kantelun esittäneitä henkilöitä lähes 70-prosenttisesti. Auttaminen tapahtui kolmella tavalla: tutkimukset aloitettiin tai asia toimitettiin toimivaltaisen elimen käsiteltäväksi tai kantelijaa opastettiin kääntymään sellaisen tahon puoleen, joka pystyisi ratkaisemaan ongelman nopeasti ja tehokkaasti. Vuoden aikana saatoin päätökseen 251 tutkimusta, ja tapauksista 45 prosenttia oli sellaisia, joissa hallinnollisia epäkohtia ei ilmennyt. Tällainen tulos ei ole aina kantelijan kannalta kielteinen, sillä ainakin hän saa kyseiseltä elimeltä täydellisen selvityksen tämän toimista. Lisäksi niissäkin tapauksissa, joissa hallinnollisia epäkohtia ei ilmene, saatan ehdottaa kyseiselle elimelle tapoja, joilla se voi parantaa hallintonsa laatua tulevaisuudessa. Jos näin on, tuon asian esiin lopulliseen päätökseen sisällyttämässäni lisähuomautuksessa.
Aina hallinnollisten epäkohtien ilmetessä pyrin mahdollisuuksien mukaan saavuttamaan sekä kantelijaa että kyseessä olevaa toimielintä tyydyttävän myönteisen lopputuloksen. Tutkimusteni johdosta 28 prosentissa tapauksia kyseinen toimielin joko sopi asian kantelijaa tyydyttävällä tavalla tai teki sovintoratkaisun. Mikäli sovintoratkaisu ei ole mahdollinen, lopetan asian käsittelyn kriittiseen huomautukseen tai laadin suositusluonnoksen.
Vuonna 2004 hyväksytyistä suositusluonnoksista mainitsen esimerkkinä tapauksen, jossa komissio myönsi ex gratia -perusteisesti korvauksen pienelle yritykselle, jolle oli annettu liian vähän aikaa tutkimus- ja kehitystoimintaa koskevan sopimusehdotuksen laatimista varten.
Jos yhteisön toimielin ei reagoi tyydyttävällä tavalla suositusluonnokseen, oikeusasiamiehen viimeisenä aseena on Euroopan parlamentille toimitettava erityiskertomus. Vuonna 2004 laadittiin ainoastaan yksi erityiskertomus, jonka syynä oli komission kieltäytyminen tarkistamasta komission edustustojen lehdistöedustajien palkkaamista koskevia sääntöjä. Laadin tässä asiassa suositusluonnoksen, koska komissio ei antanut johdonmukaista ja vakuuttavaa selitystä nykykäytäntöjensä kirjavuudesta siitä huolimatta, että tämä oli sille täysin mahdollista tutkimusteni aikana.
Mielestäni on tärkeää, että eurooppalaiset toimielimet ovat valmiita harkitsemaan asioita uudelleen ja etteivät ne anna vaikutelmaa siitä, että niiden toiminta on mielivaltaista. Olen kiitollinen parlamentille siitä, että se tukee tätä tärkeää periaatekysymystä, kuten Mavrommatisin mietinnön 11 kohdasta ilmenee.
Vuoden kuluessa saatettiin päätökseen kaksi rakenteellisia kysymyksiä koskevaa oma-aloitteista tutkimusta, joiden lopputulokset olivat myönteisiä. Komissio myönsi Eurooppa-koulujen hallinnon parantamisen tarpeellisuuden ja sitoutui tekemään yhteistyötä vanhempien kanssa. Kannustin komissiota huolehtimaan siitä, että myös koulut myöntävät, että vanhemmille on annettava valtuuksia ja että heidän luottamuksensa on voitettava. Lisäksi komissio hyväksyi ja pani täytäntöön suositusluonnoksen, joka liittyi kansallisten asiantuntijoiden asettamista koskevan sisäisen kantelumenettelyn käyttöönottoon.
Seuraavaksi haluan kommentoida muutamalla sanalla tulevia painopistealueitani. Ensimmäisenä painopisteenäni on sen edistäminen, että EU:n toimielimet ja laitokset omaksuvat kansalaiskeskeisen lähestymistavan kaikissa toimissaan. Tämän vuoksi pyrin olemaan aina tilaisuuden tullen järjestelmällisesti yhteydessä toimielimiin kannustaakseni niitä noudattamaan parhaita käytäntöjä ja edistääkseni sovintoratkaisuja. Toimielinten ja laitosten aktiivinen yhteistyö on olennaisen tärkeää, jotta oikeusasiamiehen toimet kansalaisten hyväksi onnistuvat. Vuosikertomukseen sisältyy monia esimerkkejä siitä, että toimielimet ovat ryhtyneet ripeästi toimiin niiden käsiteltäväksi saatettujen asioiden ratkaisemiseksi ja vastanneet myönteisesti ehdotuksiini ja suosituksiini.
Toimielimissä ja laitoksissa vieraillessani olen korostanut sitä, että on tärkeää reagoida kanteluihin ripeästi ja rakentavasti. Meidän kaikkien perimmäisenä tavoitteena on oltava se, että kansalaisia palvellaan mahdollisimman hyvin. Aion jatkossakin pyrkiä määrätietoisesti siihen, että pääsemme eroon nykyisestä sekavasta tilanteesta, jossa eri toimielimet ja laitokset noudattavat erilaisia hyvän hallintotavan sääntöjä.
Parlamentti on jo hyväksynyt – 6. syyskuuta 2001 – Euroopan yhteisön hyvän hallintotavan säännöstön. Tähän tekstiin on sisällytetty sääntöjä ja periaatteita, joita kaikkien unionin toimielinten ja laitosten on noudatettava. Säännöstö on saanut laajaa kansainvälistä tunnustusta jäsenvaltioissa ja ehdokasvaltioissa, Euroopan neuvostossa ja muuallakin maailmassa. Kyseessä on joka tapauksessa eurooppalainen menestystarina, josta sekä parlamentti että oikeusasiamies voivat olla perustellusti ylpeitä.
Tavatessani kuluvan vuoden toukokuussa komission jäsenten kollegion minusta oli rohkaisevaa saada komission puheenjohtajalta myönteistä palautetta tässä asiassa. Katson, että komission tehdessä yhteistyötä yhteinen säännöstö on mahdollista ottaa käyttöön vuonna 2006.
Lisäksi aion ottaa tarkasteltavaksi oikeusasiamiehen ohjesäännön. Tältä osin päätavoitteenani on sen varmistaminen, että kansalaiset voivat luottaa täysin oikeusasiamiehen toimivaltaan selvittää totuus kuultaessa todistajia tai tutkittaessa asiakirjoja. Lisäksi haluan tehdä yhteistyötä parlamentin kanssa sen varmistamiseksi, että perusoikeuskirjassa mainittujen perusoikeuksien loukkauksia koskevat kansalaisten kantelut voidaan saattaa yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäviksi, jos tärkeää periaatekysymystä ei voida muulla tavoin ratkaista. Parlamentilla on jo toimielimenä täydet valtaoikeudet saattaa asia yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tässä mielessä voisi olla hyötyä siitä, että näissä tapauksissa oikeusasiamiehellä olisi toimivalta puuttua asiaan. Mainitsen vielä, että tämä toimivalta on jo annettu Euroopan tietosuojavaltuutetulle, jonka kanssa minulla oli viime viikolla hyvin ystävällismielinen ja hyödyllinen tapaaminen.
Kolmantena painopisteenäni on jäsenvaltioiden oikeusasiamiesten kanssa tekemäni tiiviin yhteistyön syventäminen Euroopan oikeusasiamiesverkoston kautta. Verkosto mahdollistaa tapausten nopean siirtämisen ja parhaiden käytäntöjen jakamisen, ja lisäksi verkoston avulla on mahdollista edistää sellaisen tiedon vapaata kulkua, joka koskee eurooppalaista lainsäädäntöä ja sen täytäntöönpanoa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Tarkoituksena on edistää hyvää hallintotapaa kaikkialla unionissa siten, että kansalaiset voivat hyödyntää kaikkia eurooppalaisen lainsäädännön heille takaamia oikeuksia. Minua ilahduttaa se, että De Rossan viimevuotiseen mietintöön sisältyneen mainion ehdotuksen ansiosta vetoomusvaliokunta on osallistunut verkoston toimintaan sen täysivaltaisena jäsenenä ja lähettänyt edustajansa Haagissa syyskuussa pidettyyn kansallisten oikeusasiamiesten kokoukseen.
Haluan kiittää vetoomusvaliokunnan jäseniä ja erityisesti tämänvuotista esittelijää Manolis Mavrommatisia heidän tuestaan ja rakentavista ehdotuksista sellaisina kuin ne esitetään parlamentin mietinnössä.
Tänään olen jo maininnut monia niistä kysymyksistä, joista mietinnössä annetaan viisaita neuvoja – ainakin oikeusasiamiehen kannalta. Muiden seikkojen osalta olen jo lupautunut pyytämään, että voin saapua vetoomusvaliokuntaan aina, kun katson viisaaksi ja tarpeelliseksi esittää erityiskertomuksen parlamentille sovintoratkaisun tai suositusluonnoksen hylkäämisen jälkeen.
Esitin valiokunnalle aiemmin tässä kuussa kaksi erityiskertomusta. Ensimmäinen koski komission niiden työntekijöiden taloudellista kohtelua, joiden lapset eivät voi vammaisuutensa vuoksi osallistua Eurooppa-koulujen opetukseen. Toisessa kertomuksessa todettiin, että neuvosto ei ole antanut päteviä perusteluja sille, että se säätää lakeja edelleen suljetuin ovin. Neuvoston olisi helppoa muuttaa työjärjestystään siten, että sen lakia säätävät kokoukset olisivat avoimia.
Olen lisäksi sitoutunut parantamaan kansalaisille tiedottamista eurooppalaisen oikeusasiamiesverkoston jäsenten tarjoamista palveluista. Aion ottaa verkkosivustollamme käyttöön interaktiivisen opastajan, joka auttaa kantelijoita löytämään sopivan oikeusasiamiehen, jonka puoleen he voivat kääntyä, olipa kyseessä sitten eurooppalainen, kansallinen tai alueellinen taso.
Pari viikkoa sitten tuli täyteen ensimmäinen vuosikymmen siitä, kun Euroopan oikeusasiamiehen toimisto perustettiin. Tätä vuosipäivää juhlistaaksemme julkaisimme toimiston historiaa valottavan teoksen. Lisäksi olemme järjestäneet useita onnistuneita juhlatilaisuuksia, joista yksi järjestettiin Euroopan parlamentille 27. syyskuuta. Lähiviikkojen aikana sekä Strasbourgissa että Brysselissä järjestetään lisää tapahtumia.
Mielestäni kuluneen vuosikymmenen aikana kehittyneet vilpittömät, luottamukselliset ja ymmärtävät suhteet ovat arvokas voimavara parannettaessa julkishallinnon laatua Euroopassa kansalaisten hyväksi. Euroopan parlamentti ja parlamentin vetoomusvaliokunta ovat tältä osin elintärkeitä kumppaneita Euroopan oikeusasiamiehelle.
Manolis Mavrommatis (PPE-DE), esittelijä. – (EL) Arvoisa puhemies, kiitän oikeusasiamies Diamandourosia siitä yhteistyöstä, jota hän on tehnyt kanssamme tämän mietinnön koko valmistelun ja laadinnan ajan. Kiitän vilpittömästi myös vetoomusvaliokuntaa, jäsen Libickiä, kaikkia tänään läsnä olevia kollegojani, jäsen Robert Atkinsia ja kaikkia niitä, jotka ovat olleet avuksi tämän mietinnön valmistelussa.
Arvoisa komission jäsen, arvoisa oikeusasiamies Diamandouros, hyvät parlamentin jäsenet, oikeusasiamiehen toimisto on riippumaton toimielin ja väline Euroopan unionin hallinnon valvomiseksi. Oikeusasiamies Diamandourosin meille vetoomusvaliokunnan kokouksessa Strasbourgissa esittelemä kertomus on olennainen lähde laatiessamme Euroopan parlamentin vuosikertomusta oikeusasiamiehen toiminnasta.
On tosiasia, että vuonna 2004 kantelujen määrä kasvoi 53 prosenttia edellisvuodesta. Vaikka arveltiin, että suurin syy Euroopan oikeusasiamiehelle tehtyjen kantelujen lisääntymiseen olisi laajentuminen, vain 51 prosenttia lisäyksestä johtui kymmenen uuden valtion liittymisestä unioniin. Kantelujen määrän lisääntyminen ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että Euroopan unionin toimielimissä olisi enemmän hallinnollisia epäkohtia, vaan sitä, että kansalaiset ovat paremmin perillä oikeuksistaan. Tämä on pääasiassa oikeusasiamiehen tarmokkaan toiminnan ansiota. Oikeusasiamiehen jäsenvaltioihin ja kolmansiin maihin tekemien lukuisten vierailujen, julkisten luentojen, lehdistöhaastattelujen ja vuonna 2004 järjestettyjen muiden kokousten myötä kansalaiset ovat tulleet tietoisemmiksi julkisasiamiehen tehtävistä ja omasta kanteluoikeudestaan. Vaikka oikeusasiamies Diamandouros on pyrkinyt valistamaan kansalaisia, Euroopan oikeusasiamiehen toimivallan rajat ovat edelleen epäselvät. Tarkoitan tällä sitä, että vuonna 2004 Euroopan oikeusasiamiehelle tehdyistä kanteluista 74,8 prosenttia ei kuulunut hänen toimivaltaansa. Näin ollen myös meidän, Euroopan parlamentin jäsenten, on pyrittävä selkiyttämään toimivaltajakoa niiden yhteisön toimielinten osalta, joiden puoleen Euroopan kansalaiset voivat kääntyä käyttääkseen oikeuksiaan.
Lisäksi haluan ottaa esiin eräitä oikeusasiamiehen vuosikertomukseen sisältyviä tilastotietoja. Vuonna 2004 saatettiin päätökseen 251 tutkimusta, joista neljä käynnistettiin oikeusasiamiehen omasta aloitteesta. Kaiken kaikkiaan ehdotettiin 12:ta sovintoratkaisua, 36 asiaa johti kriittisten huomioiden antamiseen – muun muassa Euroopan parlamentille huomautettiin siitä, ettei se ole ryhtynyt asianmukaisiin toimiin noudattaakseen olennaisella tavalla niitä sääntöjä, jotka koskevat tupakointia parlamentin tiloissa – 17 suositusluonnosta esitettiin ja yksi erityiskertomus jätettiin käsiteltäväksi.
Tärkeä tekijä oikeusasiamiehen toimiston tehokkuudessa on se, että oikeusasiamies tekee yleisesti ottaen yhteistyötä Euroopan unionin toimielinten ja Euroopan parlamentin kanssa. Viittaan tällä esimerkiksi oikeusasiamies Diamandourosin ja vetoomusvaliokunnan ja vetoomusvaliokunnan puheenjohtajan välillä pidettyihin säännöllisiin tiedotustilaisuuksiin ja kokouksiin, kuten myös oikeusasiamiehen ja komission kollegion välillä 25. toukokuutta 2005 pidettyyn kokoukseen. Tämän kokouksen päätelmissä korostetaan, että komissiolla ja Euroopan oikeusasiamiehellä on aidosti yhteiset tavoitteet niiden pyrkiessä siihen, että oikeusasiamiehen toimeen liittyvä korjaava ja puuttuva toiminta toteutuvat onnistuneesti.
On tosiasia, että useimmat kantelut koskevat hallinnollisia epäkohtia. Oikeusasiamiehen vuoden 1997 vuosikertomuksen mukaan yhtenä hallinnollisena epäkohtana on pidettävä sitä, ettei julkinen elin toimi sitä sitovan säännön tai periaatteen mukaisesti. Hallinnollisista epäkohtatapauksista 22 prosenttia johtui avoimuuden puutteesta ja tiedon antamisesta kieltäytymisestä, 19 prosenttia syrjinnästä ja 12 prosenttia vältettävissä olevasta viivästyksestä. Lisäksi 9 prosenttia liittyi epätyydyttäviin menettelyihin, 7 prosenttia epäoikeudenmukaisuuteen tai vallan väärinkäyttöön, 6 prosenttia laiminlyönteihin ja 5 prosenttia oikeudellisiin virheisiin.
Kun nämä tilastotiedot pidetään mielessä, oikeusasiamiehen olisi siis määriteltävä hallinnollisten epäkohtien käsite siten, että siinä otetaan huomioon sekä ne toimielimet ja laitokset, joihin käsitettä sovelletaan, että ne asiat, jotka voivat olla kantelujen kohteena.
Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja Wallstöm, haluan tähdentää – kuten mietinnössäni mainitsin – myös sitä, että olisi erittäin hyödyllistä, jos oikeusasiamies voisi saapua Euroopan parlamentin vetoomusvaliokuntaan keskustelemaan kaikista toimielimen kieltäytymisen muodoista tai sovintoratkaisun tekemiseksi. Lisäksi oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta ilmenevät muun muassa oikeusasiamiehen toimet kansallisista ja alueellisista oikeusasiamiehistä muodostuvan verkoston laajentamiseksi ja tämän verkoston toiminnan tehostamiseksi tietojenvaihdon ja parhaiten käytäntöjen kehittämisen avulla.
Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan osallistumisella tämän verkoston toimintaan voitaisiin helpottaa käytännön yhteistyötä Euroopan toimielinten sekä kansallisten ja alueellisten oikeusasiamiesten välillä, ja sillä tehtäisiin mahdolliseksi säännöllisen yhteydenpidon lisääminen kansallisten parlamenttien vetoomusvaliokuntien ja jäsenvaltioiden oikeusasiamiesten välillä.
On erityisen kiinnostavaa, että 69 prosenttia kanteluista kohdistui komissioon. Euroopan komission olisi omalla tahollaan tutkittava rikkomista koskevat kantelut kohtuullisessa ajassa sen varmistamiseksi, että kansalaisten kantelut tutkitaan välittömästi ja tehokkaasti.
Lopuksi totean vielä sen, että mietintöni laatimisessa kiinnekohtana oli myös Euroopan oikeusasiamiehen kertomusta 2003 koskeva viimevuotinen De Rossan mietintö. Kun oikeusasiamiehen kertomusta 2003 verrataan kertomukseen 2004, lopputulos on myönteinen, ja se saa meidät keskittymään vetoomusvaliokunnan kannalta erityisen kiinnostaviin seikkoihin. Lisäksi voimme huomata tällä tavoin, kuinka konkreettista edistyminen on ollut vuoden kuluessa.
Lopuksi haluan kiittää kaikkia teitä ja tietenkin vetoomusvaliokunnan sihteeristöä sekä kaikkia niitä kunnianarvoisia ystäviäni, jotka edesauttoivat tarkistuksillaan tämän mietinnön laatimista.
Margot Wallström, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijää Manolis Mavrommatisia hänen mietinnöstään, joka on hyvin hyödyllinen asiakirja. Sen avulla komissio voi ottaa huomioon Euroopan parlamentin näkemykset oikeusasiamiehen vuosikertomuksessaan 2004 esiin ottamista monista tärkeistä kysymyksistä.
Haluaisin todeta, että komission ja oikeusasiamiehen väliset suhteet tarkoittavat mielestäni kummankin lujaa sitouttamista hyvän hallintotavan ja avoimuuden sekä viime kädessä myös demokratian takaamiseen. Sama koskee suhteitamme parlamentin vetoomusvaliokuntaan. Mielestäni Euroopan oikeusasiamiehen olennaisena tehtävänä on siltojen rakentaminen kansalaisten ja Euroopan unionin välille. Oikeusasiamiehen toimilla voidaan tehostaa komission ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta ja parantaa kansalaisille tiedottamista. Näin ollen komissio aikoo jatkossakin perehtyä niihin eri tapoihin, joilla voidaan entisestään parantaa komission yhteistyötä Euroopan oikeusasiamiehen kanssa ja komission sitoutumista Euroopan oikeusasiamiehen tukemiseen.
Kuten jäsen Mavrommatis toteaa perustellusti mietinnössään, oikeusasiamiehen käsittelemien Euroopan toimielimiä ja laitoksia koskevien kantelujen määrä nousi 53 prosenttia vuonna 2004. Yhdyn siihen, mitä oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa todetaan siitä, että tämä kuvastaa eurooppalaisten lisääntyvää tietoisuutta Euroopan oikeusasiamiehen olemassaolosta, ja tähän kehitykseen meidän on syytä olla tyytyväisiä.
Koska komissio on lupautunut parantamaan ja edistämään entisestään oikeusasiamiehen kanssa tekemäänsä yhteistyötä, haluan tässä yhteydessä ottaa esiin komission sisäisiä menettelyjä koskevan uunituoreen uudistuksen. Uudistuksella pyritään vahvistamaan takeita siitä, että kukin komission jäsen on poliittisesti vahvasti sitoutunut siihen, että oikeusasiamies voi tehdä tutkimuksia kunkin vastuualueella.
Komissio on päättänyt korvata nykyisen toimivallan – joka on tällä hetkellä ainoastaan puheenjohtajalla – toimivallalla, joka on oikeusasiamiehen tutkittavaksi saatetusta asiasta vastaavalla komission jäsenellä. Samalla komission pääsihteeristö vahvistaa omaa tehtäväänsä poliittisen ja hallinnollisen johdonmukaisuuden sekä komission oikeusasiamiehelle antamien lopullisten vastausten johdonmukaisuuden valvojana. Uudistus tulee voimaan 1. marraskuuta 2005.
Lisäksi komission on nähtävä enemmän vaivaa Euroopan oikeusasiamiehen ehdottamien sovintoratkaisujen hyväksymiseksi. Komission on otettava heti huomioon sille osoitetut tiettyjen kohtien noudattamista koskevat suositukset eri tapauksien yhteydessä ilmenneiden ongelmien ratkaisemiseksi. Oikeusasiamiehen tärkeimpiä keinoja on kansalaisia ja hallintoa tyydyttävien ratkaisujen ehdottaminen.
Korostettakoon vielä kerran, että oikeusasiamiehen tutkimukset johtavat usein kantelijoiden kannalta myönteiseen tulokseen, mutta lisäksi niiden avulla voidaan parantaa hallinnollisten palvelujemme laatua.
Mavrommatisin mietinnössä käsitellään avoimuutta erityisesti asiakirjojen antamisesta tutustuttavaksi – joka on kansalaisten perusoikeus – annetun asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanon osalta. Lisäksi mietinnössä todetaan, että asetusta 1049/2001 sovelletaan nykyään yhteisön virastoihin.
Voimme lisäksi vakuuttaa, että tutkimme asiakirjojen antamista tutustuttavaksi koskevat hakemukset erittäin huolellisesti ja että poikkeuksia oikeuteen saada asiakirjoja tutustuttavaksi sovelletaan tapauskohtaisesti.
Oikeusasiamiehellä on tällä alalla todella tärkeä tehtävä. Olemme edistyneet merkittävästi paremman ja suuremman avoimuuden saavuttamisessa. Tämä koskee erityisesti asiakirjojen antamista tutustuttavaksi rikkomismenettelyissä. On olennaisen tärkeää, että komissiolla on riittävästi liikkumavaraa menettelyn suorittamiseksi täysin itsenäisesti. Näissä tapauksissa on löydettävä tasapaino avoimuusperiaatteen ja luottamuksellisuuden välille. Päätökseen saatettujen rikkomismenettelyjen osalta komissio on arvioinut uudelleen käytäntöjään, ja asiakirjat ovat nykyään pääsääntöisesti saatavissa tutustuttavaksi.
Komissio on päättänyt soveltaa menettelyjä, joiden avulla Euroopan oikeusasiamies kykenee tekemään työnsä. Nykyään oikeusasiamies voi esimerkiksi tutkia tiedostoja. Tällä tavoin hän voi tarkistaa kyseessä olevan yhteisön toimielimen tai laitoksen toimittamien tietojen täydellisyyden ja tarkkuuden. Tämä on siten merkittävä tae kantelijalle ja kansalaisille siitä, että oikeusasiamies voi suorittaa tutkimuksensa perusteellisesti ja täysimääräisesti.
Komissio pitää erittäin tärkeänä asiana hyvän hallintotavan säännöstöä, jolla on EU:n toimielimiä ja laitoksia sitovat vaikutukset. Suhtaudumme tähän asiaan avoimin mielin.
Komission oma hyvän hallintotavan säännöstö tuli voimaan marraskuussa 2000. Aiomme raportoida asianomaisille elimille tässä asiassa käymiemme pohdintojen tuloksista. EU:n hallintokorkeakoulun äskettäinen perustaminen lisää entisestään tämän asian tärkeyttä.
Uudessa perustuslakisopimuksessa unionille annettaisiin erityinen oikeusperusta tällä alalla tehtäviä toimia varten. Kun tilanne otetaan huomioon, asiaa on kuitenkin tarkasteltava eri tavoin. Tässä asiassa myönteinen lopputulos on kaikesta huolimatta mahdollinen, ja toivon, että voimme saavuttaa oikeusasiamiehen ja esittelijän ehdottaman tuloksen.
Lopuksi sanon muutaman sanan oikeusasiamiehen ohjesäännöstä. Oikeusasiamies Diamandourosin ollessa 25. toukokuuta 2005 komission kollegion vieraana hän ilmoitti komissiolle pyytäneensä Euroopan parlamenttia arvioimaan eräiltä osin uudelleen oikeusasiamiehen ohjesääntöä. Oikeusasiamies haluaisi erityisesti saada oikeuden osallistua yhteisöjen tuomioistuimessa vireillä oleviin menettelyihin niissä tapauksissa, jotka liittyvät perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien väitettyihin loukkauksiin.
On todettava, että tässä asiassa Euroopan parlamentilla on aloiteoikeus ja että se tekee päätöksiä äänten enemmistöllä neuvoston antaessa hyväksyntänsä ja komission esittäessä asiassa pelkästään lausunnon. Komissio aikoo tässä asiassa tutustua kaikkiin uusiin aloitteisiin erittäin huolellisesti ja avoimin mielin.
Halumme tehdä yhteistyötä oikeusasiamiehen kanssa ei ole pelkästään velvollisuutemme, vaan se on hyvin tärkeää myös hyvän hallintotavan kannalta. Tämän vuoksi suhtaudumme myönteisesti kertomukseenne. Voin vakuuttaa teille, että aiomme jatkossakin sitouttaa komission tekemään entistä tiiviimmin yhteistyötä oikeusasiamiehen ja parlamentin vetoomusvaliokunnan kanssa.
Richard Seeber, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, arvoisa oikeusasiamies Diamandouros, olen tyytyväinen oikeusasiamiehen kertomukseen ja haluan lisäksi onnitella sydämellisesti kollegaani Mavrommatisia hänen mietintöluonnoksestaan.
Oikeusasiamies on kiistatta yksi tärkeimmistä välineistä, joilla turvataan kansalaisten asema heidän ollessaan yhteydessä toimielimiin. Aina, kun kansalaiset ovat tekemisissä suurten hallinnollisten yksikköjen kanssa, riippumaton, suoraviivainen ja ennen kaikkea vapaa ulkoinen valvoja on välttämätön. En pidä suinkaan sattumana sitä, että Pohjoismaissa otettiin käyttöön tällainen väline hyvin varhaisessa vaiheessa ja että jo 1970-luvulla esitettiin ensimmäisen kerran ajatus tällaisen toimiston perustamisesta yhteisöön, mikä toteutettiin lopullisesti Maastrichtin sopimuksella.
Alkuperäisenä ajatuksena oli, että Euroopan oikeusasiamies toimisi pääasiassa neuvovana ja valvovana "parlamentin komissaarina", mutta käytännössä kehitys on ollut nopeaa, ja se on tarkoittanut sitä, että nykyään oikeusasiamies toimii Euroopan julkishallinnon ulkoisena valvojana, joka kiinnittää huomiota toistuviin väärinkäytöksiin.
Kun katsotaan kantelujen määriä, huomataan, että määrä on noussut jatkuvasti, mutta mielestäni olennainen merkitys ei ole se, että eurooppalainen hallinto olisi huonontunut, vaan se, että yhä useammat kansalaiset pyrkivät vetoamaan oikeuksiinsa. Tämän vuoksi ei ole kovin merkityksellistä, että niiden kantelujen määrä, jotka eivät täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä, on säilynyt jatkuvasti korkealla tasolla eli että niitä on keskimäärin noin 70–75 prosenttia kanteluista. Tämä luku osoittaa kuitenkin sen, että joidenkuiden kansalaisten mielestä heitä on kohdeltu epäoikeudenmukaisesti ja että he haluavat tehdä asialle jotakin.
Jos näiden asioiden kanssa ei joudu tekemisiin päivittäin, oikean muodon löytäminen ei ole aina helppoa, ja moni esittää mielessään seuraavia kysymyksiä: "Olenko esittänyt täydellisesti kaikki asian tosiseikat?" "Mikä saa minut käytännössä olemaan sitä mieltä, että minulla on valitettavaa?’ "Mitä oikeutta on loukattu?" "Minkä toimielimen olisi ryhdyttävä toimiin?" Ne kantelut, joita ei voida ottaa tutkittavaksi, olisi ymmärrettävä pikemminkin mahdollisuudeksi pohtia sitä, kuinka voimme luoda järjestelmiä, joiden avulla kansalaisille tarjotaan selkeä ja varma vastaus tai ratkaisun alku sekä nopeasti että ilman turhaa byrokratiaa.
Tämän vuoksi meidän on syytä antaa täysi tukemme oikeusasiamiehen toimille tiiviin verkoston luomiseksi kansallisten valituselinten välille ja näiden valituselinten ja oikeusasiamiehen itsensä välille sekä hänen toimilleen tiedotuksen parantamiseksi. Vain näillä keinoilla voimme tulla kansalaisia vastaan kulloisessakin tilanteessa ja pystymme hälventämään heidän tuntemiaan pelkoja sellaista yhteisöä kohtaan, joka on valitettavasti yhä edelleen enimmäkseen kasvoton toimija. On asioita, joihin EU:n on ehdottoman välttämätöntä puuttua tällä alalla: sen on parannettava hallintoaan, lisättävä avoimuutta, nopeutettava menettelyjä ja helpotettava lainsäädännön saatavuutta myös sellaisten ei-oikeudellisten välineiden avulla, joita ovat esimerkiksi oikeusasiamies ja tietenkin myös parlamentin vetoomusvaliokunta.
Tämänkään vuoksi en ole erityisen tyytyväinen mietintöluonnoksen siihen lukuun, jonka otsikkona on "Pohdintoja oikeusasiamiehen roolin kehityksestä" ja jossa viitataan nykyiseen ajankohtaan, "jona käydään keskustelua siitä, ovatko yhteisön toimielimet ja kansalliset hallitukset epäonnistuneet sivistämään unionin kansoja kahden, Ranskassa ja Alankomaissa Euroopan perustuslakisopimuksesta järjestetyn kansanäänestyksen jälkeen" ja niin edelleen.
Mitä tämä tarkoittaa? Tässä asiassa ei ole varmastikaan kyse epäonnistumisesta sivistämisessä vaan pikemminkin siitä, miten voimme parantaa yhteisön tiedotustoimintaa ja politiikkoja. Tarkoituksenahan ei ole, että opettaisimme ylhäältä päin jotakin sellaista, jota kansan syvät rivit eivät tue.
Tässä mielessä meille esitetään mietinnössä sekä tilanneanalyysi että toimeksianto, eikä jälkimmäisellä tarkoiteta pelkästään parempien sääntöjen ja kansalaisten tukemien sääntöjen laatimista vaan myös sitä, että samalla varmistetaan näiden sääntöjen asianmukainen täytäntöönpano siten, että yhdelle näistä välineistä – oikeusasiamiehelle – annetaan ne valtuudet ja vastuut, jotka hän tarvitsee suorittaakseen itsenäisesti valvojan tehtäväänsä tuomioistuinten ulkopuolella, maksuttomasti ja kansalaisia lähellä.
Proinsias De Rossa, PSE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, suhtaudun myönteisesti Mavrommatisin mietintöön ja toivotan samalla Euroopan oikeusasiamiehen tervetulleeksi Euroopan parlamenttiin tänään. Oikeusasiamiehen toimiston kautta kansalaisilla on suora yhteys Euroopan toimielimiin, ja sen kautta kansalaiset voivat tuoda julki huolenaiheensa, jotka koskevat Euroopan tasolla ilmeneviä hallinnon epäkohtia.
Tämän mietinnön laatinut vetoomusvaliokunta, jonka jäsen olen, on samalla lailla taho, johon kansalaiset voivat olla suoraan yhteydessä, mutta sillä on erilainen tehtävä siinä mielessä, että sen kautta kansalaiset voivat varmistaa, että jäsenvaltioiden viranomaiset noudattavat eurooppalaisia sääntöjä, sääntelyä, rahoitusta ja niin edelleen. Näin ollen oikeusasiamies ja Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunta eräällä tapaa täydentävät toinen toisiaan.
Mielestäni sillä, että oikeusasiamiehen toimisto on olemassa, on hallinnollisia epäkohtia estävä vaikutus, ja sen kunniaksi, että toimiston perustamisesta tulee kuluneeksi 10 vuotta, ohjesääntöä olisi syytä tarkistaa. Toivon toden teolla, että Euroopan parlamentti, joka on tästä asiasta vastuussa, ryhtyy tuumasta toimeen seuraavien 12 kuukauden kuluessa.
On selvää, että oikeusasiamiehen toimisto on ratkaissut monia ongelmia, mutta se ei ole pystynyt ratkaisemaan kaikkia. Se, ettei 75 prosenttia oikeusasiamiehen toimistoon saapuneista kanteluista liity suoraan Euroopan unionin toimielimiin ja niitä koskeviin ongelmiin, ei ole mielestäni välttämättä huono asia. Tilanne osoittaa, että kansalaiset ovat tietoisia siitä, että on olemassa elin, joka pystyy auttamaan heitä. Se, että oikeusasiamiehen toimisto ilmoittaa heille, mikä on asianmukainen taho, jonka avulla he saattavat löytää ratkaisun ongelmaansa, on tärkeä palvelu.
Tältä osin haluaisin mainita useitakin seikkoja. Yksi liittyy Eurooppa-kouluihin. Parhaillaan on valmisteilla mietintö Eurooppa-koulujen rahoituksesta: lapsille, joilla on erityistarpeita, on voitava tarjota oppivelvollisuuden mukainen perusopetus samalla tavoin kuin se tarjotaan maksutta kaikille Eurooppa-kouluja käyville lapsille. Tämän asian hoitaminen kuuluu komissiolle ja erityisesti Eurooppa-koulujen talousarviosta vastaavalle komission jäsenelle. Jollei komissio esitä yksityiskohtaista selvitystä määrärahoista, joita nämä koulut tarvitsevat voidakseen suoriutua tehtävästään asianmukaisesti joko tarjoamalla erityisopetusta näissä kouluissa tai näiden koulujen ulkopuolella, olemme epäonnistuneet unionina ja itse asiassa näiden lasten vanhempien työnantajana.
Toinen asia, jonka haluan mainita, koskee hyvän hallintotavan säännöstöä. Kuten edellä on todettu, parlamentti on hyväksynyt säännöstön, ja se noudattaa sitä itse samoin kuin neuvostokin noudattaa sitä. Ei ole kerta kaikkiaan perustetta sille, ettei komissio hyväksyisi tätä hyvän hallintotavan säännöstöä. Hyväksynnän myötä kaikki kolme toimielintä saisivat yhteisen säännöstön. Vetoan komission jäseneen Margot Wallströmiin, jotta hän ryhtyy hoitamaan asiaa ja ottaa sen esiin komission kollegion kanssa.
Viimeiseksi haluan ottaa esiin asian, joka liittyy tuoreimpaan erityiskertomukseen. Kyseessä on harvinainen tapaus – oikeusasiamiehen erityiskertomukset ovat harvinaisia – joka liittyy siihen, että neuvoston lakia säätävien kokousten olisi oltava julkisia. Toimianne, joilla pyritte edistämään keskustelua, demokratiaa ja vuoropuhelua koskevaa suunnitelmaa D, heikentää se, että neuvosto kieltäytyy edelleen säätämästä lakeja julkisesti. Emme sietäisi tällaista Euroopan parlamentilta emmekä miltään kansalliselta parlamentilta, eikä tällaista pidä sietää myöskään neuvostolta.
Luciana Sbarbati, ALDE-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitän jäsen Mavrommatisia hänen loistavasta mietinnöstään ja kiitän myös oikeusasiamiestä.
Euroopan ensimmäinen oikeusasiamiehen virka perustettiin 1809 Ruotsiin. Italian kansalaisena haluan kuitenkin mainita, että Giuseppe Mazzini – jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 200 vuotta – loi vetoomusjärjestelmän, jossa kansalaiset saivat sekä yksittäin että yhdessä esittää vetoomuksia vuoden 1849 roomalaisen tasavallan perustuslain 10 pykälän nojalla. Mazzini kehitti ajatuksen Euroopan kansojen poliittisesta yhdistymisestä Euroopaksi, joka koostuisi yhteen liittyneistä vapaista kansallisvaltioista. Tämä edelsi Eurooppa-ajatusta, joka sai vuosisata myöhemmin muotonsa ja sisältönsä nykyisen unionin alkuperäisen ytimen syntyessä.
Oikeusasiamiehemme vuosikertomuksesta, jota tänään käsittelemme, saamme käsityksen siitä, missä määrin kansalaiset haluavat vuorovaikutusta yhteisön toimielinten kanssa. Tosiasia, joka meidän on kuitenkin otettava huomioon, on, että 72 prosenttia vastaanotetuista 3 726 kantelusta ei kuulunut oikeusasiamiehen toimivaltaan. Myös se on merkityksellistä, että 51 prosenttia tapauksista tuli uusien jäsenvaltioiden kansalaisilta. Tämä tarkoittaa, että kansalaisilla on edelleen epäselvä käsitys unionista ja sen edustajista, yhteisön kansalaiset ovat kiistattomasti hyvin tietoisia oikeuksistaan ja he haluavat käyttää kansalaisuuttaan kantelemalla. Lisäksi on ilmeistä, etteivät he kuitenkaan pysty erottamaan sitä, keille heidän kantelunsa olisi osoitettava.
Oikeusasiamiehen virka ja vetoomukset ovat olleet menestyksiä. Tätä tosiseikkaa ei voida jättää huomiotta. Tällä hetkellä meidän on kuitenkin perehdyttävä tarkemmin virheiden syihin ja siihen, miksi niitä hyödynnetään väärin. Mielestäni kantelujen käsittelyyn tarvittavaa aikaa olisi myös pyrittävä lyhentämään – mikä mainittiin Mavrommatisin mietinnössä – siten, että parannetaan tietojen vaihtoa ja yhteistyötä toimielinten välillä aina, kun se on mahdollista.
Hyvät kollegat, Euroopan oikeusasiamiehen toimisto perustettiin Maastrichtin sopimuksella osaksi Euroopan kansalaisuutta. Tämä on edelleen avoinna oleva kysymys, joka edellyttää uusia oikeuksia laajentumisen sekä maahanmuuton ja maailmanlaajuistumisen monimutkaisen todellisuuden seurauksena. Mielestäni oikeusasiamiehemme on onnistunut täydellisesti kolmessa itselle asettamassaan tavoitteessa, jotka ovat ensinnäkin oikeusvaltion edistäminen, toiseksi hyvän hallinnon edistäminen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä kolmanneksi laajentuminen ja siten tiiviimmät yhteydet kaikkiin kansalaisiin ja myös pysyvät yhteydet oikeusasiamiehiin kaikkialla Euroopassa. Kun tietoja tarkastellaan poliittisesti, on kuitenkin ilmeistä, että eurooppalaiset tunnustavat yhteisön toimielimet ja siten kantelevat yhteisön toimielimiin ohittaen samalla tosiasiallisesti kansalliset toimielimet. Näin ollen vaikka kansalaiset näkevät Euroopan erilaisena – he kuvittelevat, että sillä on valtaoikeuksia ja toimivaltaa – tämä näkemys ei useinkaan vastaa todellisuutta. Tämän vuoksi meidän on parannettava Euroopan kansalaisten yhteyksiä toimielimiimme ja otettava vastaan kansalaisten antama valtuutus kehottaa hallituksia olemaan avoimempia ja luopumaan toimivallassaan olevista aloista eurooppalaisen toiminnan tehostamiseksi.
Kuten edellä on todettu, oikeusasiamiehen toimisto on riippumaton ja puolueeton elin. Oikeusasiamiehen on tehtävä yhteistyötä kaikkien muiden toimielinten kanssa, ja katson, että hän toimii näin parhaimman kykynsä mukaan meidän ja kaikkien toimielinten tehdessä hänen kanssaan yhteistyötä.
David Hammerstein Mintz, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää esittelijää hänen erinomaisesta mietinnöstään ja Euroopan oikeusasiamiestä hänen päivittäin tekemästään työstä ja hänen vuosikertomuksestaan.
Arvoisa komission jäsen Wallström, vaikka meidän on syytä tukea teidän niin sanottua suunnitelmaanne D, jolla pyritään lähentymään Euroopan kansalaisia, avaamaan tämän toimielimen ovia ja edistämään vuoropuhelua, tämä ei sulje pois oikeutta kannella oikeusasiamiehelle, koska hän voi tarjota kansalaisille riippumattoman arvion heidän halutessaan kannella hallinnollisista epäkohdista tai Euroopan toimielinten huonosta toiminnasta.
Ei ole pienintäkään epäilystä siitä, että yksi Ranskassa ja Alankomaissa pidetyn kansanäänestyksen johtopäätöksistä on, etteivät kansalaiset halua, että heitä kohdellaan pelkkinä Euroopan yhdentymisprosessin passiivisina katselijoina. He ovat dynaamisia osallistujia, jotka haluavat lisää avoimuutta ja enemmän mahdollisuuksia osallistua.
Mielestäni oikeusasiamies tekee varsin hyvää työtä. Haluan kuitenkin mainita joitakin ilmi tulleita ongelmia ja erityisesti erään tietyn ongelman: haluan kertoa olevani huolestunut siitä ja katsovani karsaasti sitä, miten puheenjohtajakokouksessa käsiteltiin oikeusasiamies Diamandourosin hiljattaista hyvin tärkeää erityiskertomusta.
Tässä kertomuksessa käsitellään kansalaisten kannalta erittäin merkityksellistä asiaa: Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) ei ilmeisesti ole tehnyt täysimittaista yhteistyötä oikeusasiamiehen kanssa tämän tutkiessa OLAFin toimista tehtyä kantelua.
Näin ollen vetoomusvaliokunta, joka on asiasta vastaava valiokunta, päätti laatia mietinnön ja kuunnella sekä oikeusasiamiestä että OLAFin pääjohtajaa.
Minun on kerrottava olevani hämmästynyt ja yllättynyt siitä, kuinka kahden tärkeimmän poliittisen ryhmän johtajat torjuivat kertomuksen eivätkä antaneet mahdollisuutta järjestää kuulemistilaisuutta. Kaiken kukkuraksi kahden tärkeimmän ryhmän vaatimuksesta puheenjohtajakokouksessa vetoomusvaliokuntaa estettiin kuulemasta oikeusasiamiestä ja OLAFin pääjohtajaa, mikä ei mielestäni ole parlamentin työjärjestyksen mukaan sallittua.
Mielestäni annetut perustelut – OLAFin uuden pääjohtajan valintaprosessin keskeneräisyys – eivät riitä, ja Euroopan parlamentin olisi tutkittava tämä tapaus, koska tämä ei ole ollut hyvä asia avoimuuden eikä kansalaisten kanteluihin vastaamisen kannalta.
Mielestäni näistä tapahtumista aiheutuu sivutuotteena vahinkoa: ne heikentävät Euroopan oikeusasiamiehen asemaa, mikä on täysin vastuutonta.
Vastauksena tähän olen esittelijä Mavrommatisin kanssa asiasta sovittuani esittänyt hänen mietintöönsä useita tarkistuksia, jotta parlamentti voisi vastata oikeusasiamiehelle aina, kun hän esittää meille erityiskertomuksen.
Koska kollegani vetoomusvaliokunnassa tukivat esittämiäni tarkistuksia, ne ovat nyt osa parlamentin käsiteltäväksi jätettävää mietintöä. On tietenkin parlamentin tehtävänä päättää, kannattaako se oikeusasiamiehen suosituksia vai ei.
Kestämätöntä on se, jos jätetään ottamatta kantaa. Tällä vahingoitetaan ja heikennetään Euroopan oikeusasiamiehen ratkaisevan tärkeää ja olennaista tehtävää.
Mario Borghezio, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomukseen 2004 ei mielestämme sisälly yleistä näkemystä asiaankuuluvista periaatteista, vaikka tällainen olisi varmasti tarpeen. Kuten monet puhujat ovat korostaneet, kansanäänestyksen tulokset, jotka kaatoivat Euroopan perustuslakisopimuksen muutamissa tärkeissä maissa, joilla on pitkät demokraattiset perinteet, osoittavat, että Euroopan kansalaiset suhtautuvat varsin malttamattomasti Euroopan toimielinten demokraattisuuteen ja ovat siihen laajasti tyytymättömiä.
Euroopan kansalaisten suuri enemmistö näkee Euroopan unionin Moolokin kitana, ja Euroopan oikeusasiamiehen olisi kuulunut antaa äänensä näkemykselle, joka on ilmaistu näin selkeästi. Käsiteltävänämme oleva mietintö muistuttaa kuitenkin tilastokeskuksen julkaisemaa asiakirjaa: se on steriili, eikä siitä ilmene lainkaan se taistelu, jota käydään käsiteltyjen aiheiden taustalla olevista periaatteista ja perusteista.
Riittää, kun ajattelemme esimerkiksi valtiontukien ja julkisen rahoituksen kaltaista arkaluonteista alaa. Edellä mainitut ovat kenties suurimpia syyllisiä siihen, että Euroopan toimielinten avoimuus näyttäytyy Euroopan kansalaisille puutteellisena. Kenen puoleen Euroopan kansalaiset voivat kääntyä, kun he näkevät taulun, jossa kerrotaan valtavasta ja kenties hyödyttömästä hankkeesta, jota "Euroopan unioni rahoittaa", ja heille tulevat mieleen heidän veroina maksamansa rahat? Miksi ette ole koskaan ajatelleet vaatia, että aina, kun tällaisia tauluja pystytetään tai EU:n rahoittamia hankkeita toteutetaan, kansalaisille – tavallisille ihmisille – olisi annettava ohjeet, joiden avulla he voivat ottaa yhteyttä toimielimeen, jonka olisi noudatettava heidän tahtomaansa avoimuutta?
Kun ajattelen sitä, mitä tapahtuu aina, kun mafiantorjuntayksikkö puuttuu kotimaassani eurooppalaisten rahojen käyttöön eräillä alueilla, ihmettelen, mitähän Sisilian, Apulian, Calabrian tai Campanian alueiden rehelliset asukkaat ajattelevat nähdessään tällaisia julkisia hankkeita, joihin liittyvät tarjouskilpailumenettelyt eivät ole välttämättä avoimia.
Katson, että Euroopan oikeusasiamiehen toimiston on tehtävä suunnanmuutos ja että on pohdittava olennaista ja ajankohtaista kysymystä uudenaikaisen demokratian roolista Euroopassa. Kertomuksessa puhutaan yleisesti yhteyksistä kansallisten oikeusasiamiesten kesken ilman, että siinä tarkennetaan, mistä tällaisissa kokouksissa keskustellaan, tai selventämättä sitä, millainen on tämän yhteistyön taustalla oleva henki. Vaikka tämä verkosto on varmasti hyödyllinen – ja suhtaudumme siihen myönteisesti – selvittämättä jää myös se, mitä vaikutuksia tässä verkostossa tehdyllä työllä on sitä kautta, että yksittäisissä jäsenvaltioissa toimivat kansalliset oikeusasiamiehet.
Ajatus, joka kertomuksessa esitetään Euroopan oikeusasiamiehen roolista, on vaihteen vuoksi lähinnä "ylibyrokraattinen". Arvoisa oikeusasiamies Diamandouros, lisäksi viiden ensimmäisen työvuoden osalta ilmaisemanne tavoite on varsin yleinen: toteatte pelkästään, että kansalaisten on tunnettava oikeutensa, mainitsematta sitä, että parhaillaan toteutetaan erästä toimenpidettä, joka on tavattoman vaarallinen kansalaisten vapauden kannalta. Tarkoitan tällä eurooppalaista pidätysmääräystä. Tämän takia kehotan: puolustakaamme Euroopan kansalaisten vapautta!
Marcin Libicki, UEN-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, minua ilahduttaa käyttää puheenvuoro tässä keskustelussa, koska keskusteluun osallistuu minun lisäkseni syvästi kunnioittamiani henkilöitä. Viittaan tällä oikeusasiamies Diamandourosiin, jonka kanssa vetoomusvaliokunta, jonka puheenjohtaja olen, tekee hyvin tiivistä yhteistyötä, esittelijä Mavrommatisiin, joka on yksi valiokuntamme kaikkein aktiivisimmista jäsenistä, ja komission jäseneen Wallströmiin, johon valiokunnallamme on tiiviit ja läheiset yhteydet.
Mielestäni oikeusasiamiehellä on oltava kolme ominaisuutta voidakseen suoriutua tehtävistään hyvin. Ensinnäkin hänen on osattava ammattinsa ja oltava pätevä. Oikeusasiamies Diamandourosia nämä ominaisuudet kuvaavat mitä suurimmassa määrin. Toiseksi hänen on oltava objektiivinen ja puolueeton, ja on kiistatonta, että oikeusasiamieheen soveltuvat myös nämä luonnehdinnat. Emme ole tietoisia siitä, että kukaan olisi koskaan syyttänyt häntä siitä, ettei hän suorittaisi tehtäviään objektiivisesti, ja olisimme kyllä saaneet tietoomme, jos asia ei olisi näin. Toistan vielä, ettemme ole koskaan kuulleet tällaisia syytteitä. Kolmatta ominaisuutta ei nykyään mainitakaan yhtä usein, ja tarkoitan sillä sitä, että Diamandouros hoitaa tehtäväänsä arvokkaasti. Oikeusasiamies Diamandouros on osoittanut paljon arvokkuutta tehtäviään hoitaessaan. Oikeusasiamiehen tehtäviin kuuluu myös se, että hänen on kyettävä tekemään työtään itsenäisesti. Tämä toteutuu erinomaisesti oikeusasiamies Diamandourosin tarmokkaassa suhtautumisessa työhönsä, ja olemme iloisia tästä asiasta.
Jokaisen virkamiehen olisi nautittava toisten virkamiesten kunnioitusta, ja tämä pätee oikeusasiamies Diamandourosiin. Olen tästä hyvin tietoinen, koska olen tiiviisti yhteydessä kansallisiin oikeusasiamiehiin, jotka ovat asiassa parhaita tuomareita. Puolan oikeusasiamies Zoll on aina osoittanut kunnioittavansa oikeusasiamies Diamandourosin toimintaa, ja me pidämme tätä hyvin vakuuttavana todisteena. Vetoomusvaliokuntamme on sangen tietoinen oikeusasiamies Diamandourosin työn korkeatasoisuudesta, ja lisäksi hänet valittiin tehtäväänsä uudelleen äänten ylivoimaisella enemmistöllä. Arvoisa oikeusasiamies Diamandouros, haluamme kiittää teitä kaikista näistä ansioistanne, ja haluan kiittää myös esittelijää.
Jean-Claude Martinez (NI). – (FR) Arvoisa puhemies, arvoisa oikeusasiamies Diamandouros, tänä vuonna tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Euroopan oikeusasiamiehen viran perustamisesta, kuten esittelijämme Mavrommatis toteaa laatimassaan hyvin perusteellisessa ja mainiossa mietinnössä.
Arvoisa oikeusasiamies Diamandouros, olen pahoillani joutuessani sanomaan teille, että teillä on toimivaltaa käsitellä ainoastaan hallinnollisia epäkohtia. Mitä tulee kreikkalaisten ystävieni valmistamaan feta-juustoon, teille ei näin ollen ole myönnetty toimivaltaa sen feta-juuston osalta, jota valmistetaan Lozèressa Etelä-Ranskasta peräisin olevasta vuohenmaidosta.
Toisaalta teillä on toimivaltaa käsitellä perusoikeuksien loukkauksia Euroopan parlamentissa, johon 10 prosenttia työstänne liittyy. Otan esimerkiksi kansalaisen perusoikeuden puhua omaa äidinkieltään: 35 sitoutumattomalle jäsenelle ei ole tarjolla tulkkauspalveluja ryhmien kokouksissa. Miksi on näin? Koska juuri sitoutumaton jäsen on puuttuva lenkki apinan ja homo sapiens politicuksen välillä. Viestiessämme keskenämme me sitoutumattomat jäsenet raavimmekin kainaloitamme, työnnämme kielemme ulos ja murahtelemme. Tämän vuoksi me emme ilmeisestikään tarvitse tulkkeja.
Toinen esimerkki: kaikillahan on täällä parlamentissa oikeus työtilaan, veteen ja käymälään. No, miellä sitoutumattomilla jäsenillä ei ole toimistoissamme käymälöitä eikä vettä. Tämän vuoksi vaadimme, että poliittisten vankien oikeuksia koskeva Geneven yleissopimus ja etenkin oikeus käydä vessassa pannaan täytäntöön. Arvoisa oikeusasiamies Diamandouros, tämän vuoksi asetan teidät ensi vuonna ehdolle Saharov-palkinnon saajaksi, jos puututte ihmisoikeusloukkauksiin, jotka kohdistuvat niihin 35 parlamentin jäseneen, joilta on riistetty heidän oikeutensa käyttää käymälää.
On totta, että turkkilaisten saapuminen ratkaissee sitoutumattomien jäsenten ongelmat, koska me saamme varmaan oikeuden käyttää turkkilaisten jäsenten käymälöitä. Tutkimattomat ovat siis Herran tiet. Vasta Turkin liittyminen EU:hun tuonee mukanaan sen, että poliittista vähemmistöä – sitoutumattomia jäseniä – kunnioitetaan Euroopan parlamentissa…
Andreas Schwab (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa komission varapuheenjohtaja, arvoisa oikeusasiamies Diamandouros, hyvä esittelijä Mavrommatis, haluan todeta aluksi olevani hyvin tyytyväinen vetoomusvaliokunnan ja sen esittelijän Mavrommatisin laatimaan mietintöön. Varsin onnistuneeksi mietinnön tekee se, että siinä arvioidaan oikeusasiamiehen kertomuksessaan käsittelemiä tärkeimpiä ongelmia ja pyritään löytämään niihin ratkaisu.
Viime vuonna vetoomusvaliokunta ja oikeusasiamies tekivät menestyksekkäästi yhteistyötä. Mielestäni sen, miten nämä tahot tässä onnistuivat, olisi oltava esimerkkinä oikeusasiamiehen ja komission väliselle yhteistyölle ja lisäksi – ja tähän seikkaan aion palata myöhemmin – oikeusasiamiehen ja neuvoston väliselle yhteistyölle. Vaikka tälle työskentelylle oli vuonna 2004 valtaosassa tapauksia ominaista suuri yhteistyöhalu, on todettava, että ilmeni myös joitakin tapauksia, joissa asiat olisivat voineet sujua paremminkin.
Oikeusasiamiehen tehtävät – omassa jäsenvaltiossani tätä virkaa ei ole – ovat olennaisen tärkeitä Euroopan unionille, koska oikeusasiamies on suoraan yhteydessä Euroopan unionin kansalaisiin ja lähentää heitä näin Euroopan unionin toimielimiin. Kaikista jäsen Seeberin mainitsemista vaikeuksista huolimatta paljon on tämän ansiosta jo saavutettu, mutta meidän olisi kuitenkin edelleen pyrittävä saamaan kansalaiset vakuuttuneiksi niistä eduista, joita oikeusasiamies voi tarjota ottaessaan esiin eurooppalaisessa hallinnossa ilmenneitä väärinkäytöksiä, jotka ovat pääsääntöisesti vakavampia kuin jäsen Martinezin mainitsemat väärinkäytökset, ja valvoessaan näiden ongelmien ratkaisemista.
Työllään oikeusasiamies varmistaa mahdollisimman korkeiden hallinnollisten normien noudattamisen Euroopan unionissa, sen toimielimissä ja laitoksissa. Niissäkin 113 tapauksessa – yhteensä 251 tapauksesta – joissa ei voitu näyttää toteen hallinnollista epäkohtaa, oikeusasiamies tekee hyödyllistä työtä, koska asianomainen toimielin – esimerkiksi komissio – voi havaita tapoja, joilla laatua voitaisiin tulevaisuudessa parantaa. Yksittäisissä tapauksissa oikeusasiamies voi säästää toimielimen perusteettomalta arvostelulta, koska hän voi eräänlaisena ulkopuolisena toimijana väittää olevansa täysin objektiivinen.
Kuten esittelijä Mavrommatis totesi, luvut ovat olleet viime vuosina jatkuvassa kasvussa. Olen varma, että tämä kuvastaa teihin kohdistuvaa luottamusta. Meidän olisi kuitenkin pyrittävä liittämään tiiviimmin toisiinsa niiden kansalaisten etujen ajaminen, jotka ottavat yhteyttä edustajiinsa Euroopan parlamentissa, ja teidän toimistonne tekemä työ, jolloin voisimme paremmin ja tehokkaammin vastata kansalaisten huolenaiheisiin.
On vielä yksi asia, josta haluan kiittää teitä sydämellisesti, ja tarkoitan tällä myönteistä reagointianne saksalaisen Junge Unionin – jonka jäsen yhä olen – kysymykseen, jonka esitti jäsen Brok. Aion tässä yhteydessä mainita, että neuvosto, johon arvosteluni tässä asiassa kohdistuu, loistaa valitettavasti jälleen tänään poissaolollaan. Pitäessään kokouksensa suljetuin ovin neuvosto ei pane tikkua ristiin saavuttaakseen Euroopan perustuslakisopimuksessa – jonka hyväksymiseen se itse osallistui – vahvistetun tavoitteen mahdollisimman avoimesta suhtautumisesta kansalaisten etujen puolustamiseen ja Euroopan kansalaisten ja asukkaiden äänitorvena toimimiseen. On todellakin myönteinen merkki, että yksi Euroopan toimielimistä pystyy suhtautumaan kriittisesti toisen toimielimen toimiin ja että näin toimiessaan sitä ohjaavat vain Euroopan perustuslakisopimuksen tavoitteet. Arvoisa oikeusasiamies Diamandouros, tämän vuoksi haluan kiittää teitä sydämellisesti.
Alexandra Dobolyi (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, haluan ensinnäkin kiittää oikeusasiamiestä hänen erinomaisesta kertomuksestaan ja esittelijä Mavrommatisia hänen erinomaisesta mietinnöstään, ja esitän aluksi henkilökohtaisen huomion. Olen uudesta jäsenvaltiosta kotoisin oleva Euroopan parlamentin jäsen, ja keskustellessamme viime vuonna oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta minulla ei ollut henkilökohtaista kokemusta vetoomusvaliokunnasta tai oikeusasiamiehen toimistosta.
Kuten jäsen Mavrommatis mietinnössään toteaa, oikeusasiamiehen harjoittaessa viime vuonna toimintaansa ja kampanjoidessa uusissa jäsenvaltioissa monet Unkarin kansalaiset tulivat kuitenkin tietoisiksi oikeudestaan esittää vetoomus Euroopan unionille. Olen iloinen huomatessani, että he myös käyttävät tätä oikeuttaan käytännössä, ja vaikka esitetyt vetoomukset eivät aina vastaakaan unionin odotuksia ja emme aina tiedä, mitä tehdä niille, uusien jäsenvaltioiden kansalaisille on huomattavaa hyötyä siitä, että on toinenkin foorumi, johon he voivat ottaa yhteyttä.
Kuten varapuheenjohtaja Wallström mainitsi puheessaan, komissiolla on uudistussuunnitelma, jolla se tukee toimiamme. Euroopan kansalaisilla on oikeus odottaa, että julkiset toimielimet tekevät työtä tehokkaasti ja avoimesti. Toivon, että tulevaisuudessa komissio toteuttaa puheessa mainitut uudistuspyrkimykset.
Yhdyn monien kollegojeni tämän keskustelun aikana ilmaisemiin käsityksiin, ja minäkin haluan – kuten oikeusasiamies erityiskertomuksessaan – kehottaa neuvostoa harkitsemaan neuvoston istuntojen avaamista muiden EU:n toimielinten henkilöstölle. Jos neuvosto vaatii jatkossakin, että sen on voitava tehdä kaikki poliittiset päätökset suljetuin ovin, ainakin lainsäädäntömenettely olisi tehtävä meille avoimeksi ja meidän olisi voitava olla läsnä, kun tällaisia päätöksiä tehdään. Oikeusasiamies Diamandouros laati viime vuonna aineiston, joka johti yhteistyön tiivistymiseen oikeusasiamiehen ja vetoomusvaliokunnan välillä, ja loi johdantopuheenvuorossa mainitsemansa niin sanotun Euroopan oikeusasiamiehen verkoston. Myös tämä on ilahduttavaa, ja olen hyvin tyytyväinen siihen, että tänä vuonna myös vetoomusvaliokunnan edustajat ovat voineet osallistua tämän verkoston kokouksiin.
Yhteenvetona haluan tähdentää meille kaikille, että Euroopan oikeusasiamiehen toiminta on ollut kymmenen viime vuoden aikana todellinen menestys mutta että vielä on hoidettavana paljon tehtäviä. Meidän kaikkien, kuten myös kaikkien EU:n toimielinten ja laitosten, on suhtauduttava vakavasti näihin tehtäviin, jotta Euroopan kansalaiset voisivat tuntea, että me teemme työtä heidän hyväkseen, heidän oikeuksiensa varmistamiseksi ja ratkaisujen löytämiseksi heitä koskettaviin julkisiin kysymyksiin.
Mieczysław Edmund Janowski (UEN). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa oikeusasiamies Diamandouros, haluan kiittää oikeusasiamiestä hänen yksityiskohtaisesta selostuksestaan omasta toiminnastaan vuonna 2004. Tämä vuosi oli erityisen merkityksellinen, kun otetaan huomioon EU:n laajentuminen 10 uudella jäsenvaltiolla. Lisäksi haluan osoittaa kunnioitustani esittelijä Mavrommatisille ja kiittää häntä hänen erinomaisesta mietinnöstään.
Euroopan oikeusasiamies viittasi kolmeen edessään olevaan haasteeseen. Ne ovat kansalaisten oikeuksien täytäntöönpano sellaisena kuin ne on vahvistettu EU:n lainsäädännössä, korkeiden hallintostandardien noudattaminen ja sen varmistaminen, että ne toimet, joihin kansalaisten puolesta ryhdytään, ovat tehokkaita ja mahdollisimman korkealaatuisia. Oikeusasiamies Diamandouros on vastannut myönteisesti kaikkiin näihin keskeisiin haasteisiin. Näin ollen haluan osoittaa hänelle kunnioitusta erityisesti sen vuoksi, että hän pyrkii auttamaan kansalaisia myös hänen toimivaltansa ulkopuolelle jäävissä asioissa.
Se, että tämä toimielin on ollut olemassa 10 vuotta, on erinomainen esimerkki yhteisössämme alati lisääntyvästä tietoisuudesta kansalaisten oikeuksista. Totean tämän uuden jäsenvaltion, Puolan, edustajana. Kotimaani on saanut kokemusta tällä alalla Puolan oikeusasiamiehen ja Puolan lapsioikeusasiamiehen kautta. Kaikkien näiden tekijöiden avulla on helpompi luoda sellainen eurooppalainen kansalaisyhteiskunta, jossa kansalaiset ovat tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, ja tätä seikkaa haluan painottaa.
On sanomattakin selvää, että tehtävää on vielä paljon. Olen huomannut, että erityisesti nuoret ovat tietoisia perusoikeuskirjasta ja hyvän hallintotavan säännöstöstä, ja tämän vuoksi on syytä olla toiveikas. Lisäksi on ratkaisevan tärkeää, että avoimuusperiaatetta noudatetaan aina, kun se vain on mahdollista.
Haluaisin oikeusasiamiehen kiinnittävän huomiota erääseen pikkuseikkaan. Mielestäni hän teki virheen viitatessaan perustuslakisopimukseen, koska kyseisellä asiakirjalla ei ole lain voimaa. Me kaikki olemme hyvin tietoisia tilanteesta kahden kansanäänestyksen jälkeen. Maastrichtin sopimuksessa vahvistetut nykyiset järjestelyt ovat käsittääkseni edelleen voimassa. Lopuksi haluan korostaa sitä, että olisi hienoa, jos tämä toimielin muuttuisi tarpeettomaksi sen vuoksi, että lainsäädännön täydellinen noudattaminen olisi toteutunut. Lopuksi rohkenen vielä onnitella oikeusasiamies Diamandourosia hänen merkkipäivänään ja toivottaa hänelle paljon lisää vuosia!
Ryszard Czarnecki (NI). – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa oikeusasiamies Diamandouros, kotimaanne Kreikka voitti pari viikkoa sitten ensimmäisen kerran yli vuosikymmeneen Euroopan mestaruuden koripallossa. Mainitsen tämän, koska parlamentin päätöslauselmaesityksessä todetaan, että miltei 70 prosenttiin kaikista oikeusasiamiehen toimistolle osoitetuista asioista on toimitettu tehokasta apua. Voin vakuuttaa oikeusasiamiehelle, että hänen maanmiehensä, jotka ovat Euroopan parhaita koripalloilijoita, ovat sitä mieltä, että kahden tai kolmen pisteen korien osalta 70 prosentin onnistumisaste on ennenkuulumattoman hyvä tulos, ja haluan onnitella häntä hänen saavutuksestaan. Lisäksi haluan onnitella häntä siitä, että kantelujen määrä on kasvanut, koska tämä osoittaa, että kansalaiset suhtautuvat hänen toimistoonsa vakavasti ja pitävät sitä aidosti tarpeellisena.
En hyväksy väitettä siitä, että vain puolet tästä lisäyksestä johtuu 10 uuden jäsenvaltion liittymisestä, kuten päätöslauselmaesityksessä todetaan. Sana "vain" olisi tässä lauseessa korvattava sanalla "jopa", koska Euroopan oikeusasiamiehen toimisto on hyvin uusi käsite uusien jäsenvaltioiden kansalaisille. Oikeusasiamiehellä ei ole syytä huoleen, koska hän saa meiltä jatkossa vielä roppakaupalla kanteluja.
Péter Olajos (PPE-DE). – (HU) Arvoisa puhemies, ensimmäiseksi haluan onnitella kollegaani, esittelijä Manolis Mavrommatisia, joka on arvioinut hyvin huolellisesti Euroopan parlamentin käsiteltäväksi jätettyä Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomusta 2004. Minäkin tuen oikeusasiamiehen tiivistä yhteistyötä Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan kanssa, koska tällä tavoin kansalaisten vetoomukset saapuvat suoraan Euroopan parlamentin päätöksentekijöille, jolloin EU:n lainsäädännön tehokkuudesta saadaan suoraa palautetta.
Euroopan oikeusasiamiehen julkaisemasta vuosikertomuksesta 2004 ilmenee, että vastaanotettujen kantelujen määrä on lisääntynyt 53 prosentilla vuodesta 2003 vuoteen 2004. Vielä yllättävämpää on se, että vain puolet tästä lisäyksestä johtuu kymmenestä EU:hun vastikään liittyneestä jäsenvaltiosta. Voisi toisin sanoen näyttää siltä, että uusien jäsenvaltioiden kansalaisilla ja yrityksillä on vähemmän valitettavaa EU:ssa tai nämä eivät ole niin halukkaita kantelemaan.
Yhden vastikään EU:hun liittyneen jäsenvaltion edustajana voin kertoa teille omasta kokemuksestani, ettei kumpikaan näistä väitteistä pidä paikkaansa. Vaikka on totta, että kymmenestä uudesta jäsenvaltiosta esitettiin enimmäkseen vähemmän kanteluja kuin mitä väestömäärän perusteella voisi olettaa, suurin syy tähän on Euroopan oikeusasiamiehen toimiston suhteellinen tuntemattomuus näissä maissa eikä se, että valitettavaa olisi vähemmän.
Valitettavasti kahdeksassa vastikään EU:hun liittyneessä sosialismista toipuvassa valtiossa vallalla ovat edelleen tiedonpuute ja aiemmista kokemuksista johtuva syvään juurtunut tapa pelätä kantelemista. On valitettava tosiasia, että kansalaiset ottavat meihin, Euroopan parlamentin jäseniin, yhä nykyäänkin epävirallisesti yhteyttä kertoakseen meille Euroopan toimielimissä kokemastaan syrjinnästä. Näin ollen tiedän kokemuksesta, että jopa meillä on vaikeuksia saada heidät esittämään kantelunsa oikeusasiamiehelle.
Koska olen Euroopan parlamentin jäsen, en EU:n virkamies, huomaan usein syrjintää, vaikka liittymisestä on kulunut puolitoista vuotta. Yhtenä esimerkkinä mainitsen parlamentissa vallitsevan käytännön, jonka mukaan kirjallisesti esittämämme kysymykset käännetään ainoastaan äidinkielellemme ja 15 vanhan jäsenvaltion kielille ja saadut vastaukset käännetään ainoastaan äidinkielellemme sekä englanniksi ja ranskaksi.
Haluan oikeusasiamies Diamandourosin kiinnittävän huomiota erityisesti syrjintäilmiöihin, joita ilmeni otettaessa virkamiehiä Euroopan toimielinten palvelukseen. Yksi 25 jäsenvaltiolle suunnattujen kilpailujen ehdoista oli kokeen suorittaminen kahdella EU:n 15 kielestä. Tämä tarkoittaa, että vanhasta jäsenvaltiosta kotoisin oleva ehdokas voi suorittaa kokeen omalla äidinkielellään ja vieraalla kielellä, mutta uudesta jäsenvaltiosta kotoisin oleva ehdokas ei voi käyttää äidinkieltään.
Lukemattomia vastaavia kanteluja saapuu päivittäin. Parlamentti keskusteli tiistaina Ruotsin Vaxholm-tapauksesta, mutta olemme huomanneet, että samanlaista syrjintää kohdistuu yrityksiin myös uusissa jäsenvaltioissa. Haluan mainita koodinimet Soko Bunda ja Soko Pannonia, joihin liittyy lukuisten unkarilaisten yritysten sulkeminen pois Saksan markkinoilta menetelmin, joita loppujen lopuksi tuomioistuimetkin pitävät väärinä. Mainitsen ohimennen, että olen yhdessä Euroopan parlamentissa istuvien kollegojeni kanssa ollut tässä asiassa yhteydessä myös toimivaltaiseen komission jäseneen.
Kun nämä seikat otetaan huomioon, katson, että jatkuva kansalaisille tiedottaminen on erittäin tärkeää. Minua ilahdutti lukea, että kansalaiset ovat jäsenvaltioissa yhä tietoisempia oikeudestaan ottaa yhteyttä oikeusasiamieheen kaikkien heidän kokemiensa hallinnollisten epäkohtien vuoksi. Minusta on erityisen tärkeää korostaa sitä, ettei oikeusasiamiehen toimisto ole ainoastaan yksi monista korkeista viranomaisista tai lainvalvontavirasto vaan erityinen toimisto, joka on perustettu auttamaan kansalaisia heidän huolissaan ja valituksenaiheissaan. Oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2004 lisäansioksi on luettava se, että sen lisäksi, että kertomuksessa esitellään tapaukset ja tutkimukset, siinä myös arvioidaan aihekohtaisesti tehtyä työtä. Minua ilahduttaa erityisesti se, että oikeusasiamies on ottanut aktiivisen julkisen tiedottamisessa roolin kansalaisille.
Genowefa Grabowska (PSE). – (PL) Arvoisa oikeusasiamies Diamandouros, oikeusasiamiehenä te edustatte 450:tä miljoonaa Euroopan unionin kansalaista. Näin on sekä silloin, kun he kirjoittavat teille yksittäisinä kansalaisina, että heidän ryhtyessään toimiin yhteisesti. Lainsäädännön mukaan jokainen EU:n kansalainen ja jokainen jäsenvaltiossa asuva luonnollinen henkilö voi esittää teille kantelun. Tämä koskee sekä aikuisia, jotka kykenevät suojelemaan omia oikeuksiaan, että niitä EU:n kansalaisia, jotka eivät ole vielä aikuisia, eli lapsia. Kertomukseenne sisältyy tiettyjä seikkoja, joilla annatte ymmärtää, että toimistonne on kiinnostunut tästä asiasta, mutta haluan esittää yleisemmän kysymyksen. Missä määrin katsotte henkilökohtaisesti tehtäviinne kuuluvan EU:n nuorten kansalaisten edustamisen ja heidän etujensa ja tarpeidensa ajamisen heidän yhteyksissään EU:n toimielimiin?
Ennen kuin esitän oikeusasiamiehelle seuraavan kysymykseni, haluan onnitella häntä siitä, että hän on soveltanut johdonmukaisesti hyvän hallintotavan säännöstöä. Jäsenvaltioiden julkishallinnot ovat ottaneet tämän säännöstön käyttöön, ja sen suosio kasvaa koko ajan kaikkialla Euroopassa, muun muassa kotimaassani Puolassa. Hyvä hallinto alkaa kuitenkin asianmukaisella henkilöstön valinnalla ja siten, että virkamiesten palvelukseenotto ja rekrytointi tapahtuvat täysin syrjimättömästi ja yhdenvertaisuuden periaatetta täysin noudattaen. Tässä yhteydessä haluan siis kysyä, mitä mieltä olette niistä menettelyistä, joilla kansalaisia otetaan EU:n toimielinten palvelukseen uusista jäsenvaltioista. Eikö se ole syrjintää, että näistä maista otetaan virkamiehiksi vain vähän kansalaisia – tai ei ketään – ja erityisesti se, ettei heitä oteta EU:n korkeisiin virkoihin?
Arvoisa oikeusasiamies Diamandouros, tavoitteenamme on EU, joka on lähempänä kansalaisiaan, ja te olette ottanut ensimmäisen askeleen tähän suuntaan. Te olette lähimpänä EU:n kansalaisia, ja he sekä tarvitsevat että arvostavat teitä. Haluan onnitella teitä tästä.
Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE). – (PL) Arvoisa puhemies, Euroopan oikeusasiamiehellä on erittäin tärkeä rooli demokraattisessa eurooppalaisessa yhteiskunnassa. Kansalaiset voivat olla häneen suoraan yhteydessä kannellakseen Euroopan toimielimissä ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista. Vaikka kantelujen suuri enemmistö, tarkkaan ottaen 75 prosenttia kanteluista, koskee asioita, jotka eivät kuulu oikeusasiamiehen toimivaltaan, tämä osoittanee sen, että oikeusasiamies nähdään usein viimeiseksi keinoksi taistella kansallisten viranomaisten epäasianmukaisia toimia vastaan. Kun tämä otetaan huomioon, ensisijaiseksi asiaksi olisi otettava se, että kansalaisille annetaan luotettavaa ja yksityiskohtaista tietoa heidän oikeuksistaan ja Euroopan oikeusasiamiehen tehtävästä.
Oikeusasiamies Diamandouros ansaitsee paljon kiitosta tähänastisista toimistaan, joihin kuuluvat vuosikertomusten laatiminen ja jakaminen ja vahva julkinen läsnäolo kansalaisten valistajana. On kuitenkin ehdottoman välttämätöntä, että tätä toimintaa pyritään tehostamaan entisestään. Oikeusasiamiehen olisi oltava Euroopan toimielimissä vallitsevan hyvän hallintotavan valvoja, ja hänen olisi tehtävä yhteistyötä jopa entistäkin tiiviimmin paikallisella ja alueellisella tasolla toimivien kollegojensa kanssa. Kansalaisten kantelut on käsiteltävä nopeasti ja tehokkaasti, ja tämän vuoksi oikeusasiamiestä on tuettava hänen pyrkiessään kannustamaan Euroopan toimielimiä käsittelemään kanteluja ripeämmin. Nämä kantelut liittyvät muun muassa asiakirjoihin tutustumista koskevan oikeuden epäämiseen. Euroopan toimielimiin liittyvän tiedon julkinen saatavuus on osoitus siitä, että näiden toimielinten toiminta on avointa ja läpinäkyvää, ja näin ollen tavoitteenamme olisi oltava myös tämän oikeuden takaaminen kaikille Euroopan unionin kansalaisille. Heitä vartenhan nämä toimielimet ovat loppujen lopuksi olemassa.
Aivan erityisesti esitän ensinnäkin, että Euroopan komission olisi lakattava kieltäytymästä asiakirjojen antamisesta tutustuttavaksi. Toiseksi komission olisi otettava viipymättä käyttöön Euroopan hyvän hallintotavan säännöstö. Tämä tekisi lopun nykyisestä tilanteesta, jossa Euroopan toimielimet soveltavat eri toimintaohjeita.
(Suosionosoituksia)
Nikiforos Diamandouros, oikeusasiamies. (EN) Arvoisa puhemies, aluksi haluan kiittää parlamentin jäseniä heidän ystävällisistä huomioistaan, jotka ovat liittyneet oikeusasiamiehen viimevuotiseen työskentelyyn. Arvostan syvästi tarkkaavaisuuttanne ja hyvin tarkkoja ja rakentavia kommenttejanne. Panen merkille sen, että varsin monet kommentit tulivat uusista jäsenvaltioista, minkä katson kertovan paljolti niiden sitoutumisesta tämän toimielimen toimintaan. Yhdyn komission varapuheenjohtajan Margot Wallströmin huomioiden sävyyn, luonteeseen, pyrkimykseen ja tarkoitukseen. Minusta oli ilahduttavaa kuulla häneltä virallisesti se, että komissio on aikeissa ottaa 1. marraskuuta käyttöön uudistuksen, jonka avulla kanteluja on mahdollista käsitellä aiempaa korkeammalla tasolla, millä lisätään toiminnan vastuullisuutta ja yhdenmukaisuutta.
Arvostan komission jäsenen sitoutumista yhteistyön lisäämiseen ja erityisesti sitä, miten rohkaisevasti hän kommentoi ohjesäännön ehdotettua tarkistamista. Lopuksi huomautan siitä, että uskaltanemme odottaa sitovaa säännöstöä. Oletan näin kuultuani myönteiset huomionne ja olen hyvin kiitollinen siitä poliittisesta tahdosta, jota olette osoittanut oikeusasiamieheen liittyvissä kysymyksissä. Odotan komissiolta juuri tällaista yhteistyötä. Haluan kiittää komission jäsentä tästä julkisesti.
Parlamentin jäsenten esittämistä monista huomioista haluan palata lyhyesti jäsen Seeberin huomioihin. On totta, että niiden kantelujen prosenttiosuus, joita ei voida ottaa tutkittavaksi, on suuri, mutta olemme pystyneet auttamaan 70-prosenttisesti niitä, jotka ovat kääntyneet puoleemme ja joiden kanteluja ei ole voitu ottaa tutkittavaksi. Mielestäni niiden kansalaisten prosentuaalinen osuus, joita olemme pystyneet auttamaan, on riittävän korkea, vaikkei heidän asiansa kuuluisikaan toimivaltaamme.
Haluan kiittää jäsen De Rossaa hänen huomioistaan. Haagissa syyskuussa pidetyssä kansallisten oikeusasiamiesten tuoreimmassa kokouksessa teimme päätöksiä erityisesti siitä, millä keinoilla voimme verkoston kautta jouduttaa toimivallan ulkopuolelle jäävien kysymysten käsittelyä. Toivon voivani jatkossa vähentää niiden kantelujen määrää, joiden kohdalla tutkittavaksi ottamisen edellytykset eivät täyty.
Jäsen Hammerstein Mintzille, jota kiitän hänen huomioistaan, totean, että hänen mainitsemansa kertomus koskee vuotta 2005. Näin ollen se ei sisälly parlamentille laatimaani kertomukseen 2004. Kyseessä on OLAFia koskeva kertomus, jota käsitellään ensi vuonna. Olen omasta puolestani täyttänyt velvollisuuteni parlamenttia kohtaan ja jättänyt käsiteltäväksi erityiskertomuksen. Jatkotoimet riippuvat nyt siitä, miten tämä korkea-arvoinen elin katsoo parhaaksi toimia.
Arvostan sitä, mitä jäsenet Borghezio ja Martinez totesivat, mutta minun on korostettava, ettei oikeusasiamies ole parlamentin tavoin poliittinen elin. Näin ollen toimivallassani ei ole ryhtyä sellaiseen poliittiseen toimintaan, johon pyydätte minua ryhtymään. Pelkäänpä, että jos toimisin tällä tavalla, tämä elin – jolle olen viime kädessä tilivelvollinen – asettuisikin vastustamaan sitä, että tekisin poliittisia aloitteita, jotka eivät kuulu toimivaltaani.
(FR) Arvoisa jäsen Martinez, olen tietoinen niistä ongelmista, joita teille aiheutuu siitä, että olette sitoutumaton jäsen. Jälleen kerran aion kuitenkin keskittyä vain huomioidenne sisältöön. Teidän huomionne eivät kuulu toimivaltaani, koska ne liittyvät pikemminkin poliittisiin kysymyksiin.
(EN) Haluan kiittää jäsen Libickiä hänen vetoomusvaliokunnan puheenjohtajana tekemästään yhteistyöstä. Olen lisäksi kiitollinen koko vetoomusvaliokunnan väelle sen avusta, ja toivon tämän yhteistyön jatkuvan.
Jäsenten Dobolyin ja Olajosin kommentit olivat hyvin rakentavia. Haluan vielä todeta jäsen Olajosille, että käsittelen parhaillaan tapausta, joka liittyy ehdokkuuteen ja kieliin. Olen pyytänyt asiasta lisätietoja. Tätä tapausta käsitellään edelleen, ja toivon, että voin raportoida lopputuloksesta ensi vuonna tälle toimielimelle.
Lopuksi haluan sanoa jäsen Grabowskalle, että olen, kuten tiedätte, erityisen kiinnostunut lapsiin liittyvistä kysymyksistä. Yksi tälle elimelle tänä vuonna esittämistäni erityiskertomuksista liittyi vaikeasti vammaisten lasten erityisopetustarpeisiin. Olenkin erittäin huolestunut asiasta ja otan mielelläni huomioon kaikki muutakin kantelut. En ole itse asiassa saanut muita lapsiin liittyviä kanteluja. En ole myöskään tietoinen siitä, että minulle olisi esitetty palvelukseenottoon ja korkeisiin virkoihin liittyviä kanteluja. Koska minulle kuitenkin esitetään paljon palvelukseenottoon liittyviä kanteluja, aion olla tässä asiassa hyvin valppaana.
Lopuksi totean tietäväni kyllä, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa on vireillä palvelukseenottoa koskeva asia. Näin ollen asia on automaattisesti toimivaltani ulkopuolella, ja minun on odotettava oikeusviranomaisten päätöstä.
Haluan kiittää parlamentin jäseniä ja komission jäsentä vielä kerran heidän huomioistaan ja tuestaan.
Puhemies. Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan huomenna klo 11.30.
(Istunto keskeytettiin klo 11.25 ja sitä jatkettiin klo 11.30.)
Puhetta johti varapuhemies VIDAL-QUADRAS ROCA
Hannes Swoboda (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan käyttää puheenvuoron työjärjestyksen 142 ja 143 artiklan mukaisesti. Monista parlamentin jäsenistä oli hämmästyttävää huomata, että eilinen talousarviokeskustelu oli ohi jo hieman yli klo 11.00, vaikka sille oli varattu aikaa klo 12.00:een asti. Voi hyvin olla, ettei aikaa ollut laskettu kunnolla. Lisäksi eräät parlamentin jäsenet jättivät tulematta paikalle, ja esimerkiksi komission ja neuvoston edustajat puhuivat yllättävän lyhyesti.
Haluan kuitenkin pyytää parlamentin puhemiehistöä harkitsemaan, olisiko mahdollista toimia tällaisessa tilanteessa joustavammin, ja kysyn etenkin, voitaisiinko puheenvuoroja antaa niille jäsenille, jotka ovat läsnä istuntosalissa keskustelun loppuun asti – heidän niin toivoessaan – tai voisivatko jäsenet puhua pitempään. Jäsenet saivat eilen vain minuutin puheaikaa kukin, ja me tuhlasimme lähes kokonaisen tunnin siihen, ettemme pitäneet istuntoa.
Voisiko puhemies kenties ottaa käyttöön tähän liittyvän säännön, jotta keskustelua voidaan johtaa joustavasti ja kaikki aika voidaan käyttää hyväksi?
(Suosionosoituksia)
Puhemies. Paljon kiitoksia, hyvä jäsen Swoboda. Panen pyyntönne tarkasti merkille.
4. Ihmisoikeudet Länsi-Saharassa
Puhemies. Arvoisat parlamentin jäsenet, ennen äänestysten aloittamista minun on annettava parlamentin käsiteltäväksi eräs asia: eilisessä kokouksessaan puheenjohtajakokous päätti ehdottaa, ettei ihmisoikeuksia Länsi-Saharassa käsittelevän keskustelun päätteeksi poikkeuksellisesti äänestettäisi päätöslauselmaesityksestä, jottemme aiheuttaisi haittaa väliaikaisen valiokunnan vierailulle, jonka se tekee kyseiselle alueelle 11.–15.1.2006.
Työjärjestyksemme mukaisesti minun on jätettävä tämä puheenjohtajakokouksen tekemä poikkeuksellinen päätös parlamentin käsiteltäväksi, ja aion antaa yhden jäsenen puhua ehdotuksen puolesta ja yhden jäsenen sitä vastaan.
Hans-Gert Poettering (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, esitän päätöslauselmasta toimitettavaan äänestykseen liittyvän vetoomuksen. Katsoin puheenjohtajakokouksessa parhaaksi ehdottaa päätöslauselmasta luopumista, ja perusteluni oli se, että meidän olisi odotettava valtuuskunnan työn tuloksia ennen päätöslauselman laatimista.
Puheenjohtajana olen tietenkin riippuvainen ryhmäni tuesta, ja niinpä kerroin sille tänä aamuna asiasta. Ryhmä olikin yksimielisesti sillä kannalla, että meidän olisi tänään hyväksyttävä päätöslauselma. Tämä tarkoittaa sitä, että ryhmäni oli kanssani eri mieltä – enkä häpeä myöntää tätä.
(Suosionosoituksia)
Minun on toimittava ryhmäni äänestystuloksen mukaisesti. Kunnon demokraattina olen kyllä puolesta...
(Välihuutoja)
...ja haluaisin muidenkin olevan puolesta ja sanovan, että he tukevat sitä, mitä puheenjohtajan ryhmä estää puheenjohtajaansa tukemasta. Ryhmämme kanta on kuitenkin, ettei meidän pidä odottaa valtuuskunnan tuloksia, vaan että meidän on sen sijaan otettava kantaa asiaan nyt. Tämän vuoksi Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmä kannattaa sitä, että teemme tänään päätöksen päätöslauselmasta.
(Suosionosoituksia)
Francis Wurtz (GUE/NGL). – (FR) Arvoisa puhemies, tilanne on muuttunut, koska Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraattien) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsen Hans-Gert Poettering on vihdoin hyväksynyt ryhmänsä kannan, jota minä itse kannatin puheenjohtajakokouksessa ja joka tarkoittaa, etteivät mitkään taktiset näkökohdat saa estää parlamenttia ottamasta kantaa Länsi-Saharan ihmisoikeustilanteen kiireellisyyteen
(Suosionosoituksia)
ja että ennen valtuuskunnan lähettämistä olisi järkevämpää, että parlamentti ottaisi kantaa erityisesti äskettäisiin ja vakaviin joukkohautojen löytymistä koskeviin paljastuksiin tämän asian selventämiseksi ja Marokon viranomaisten ja todellakin kaikkien kehottamiseksi tekemään yhteistyötä YK:n uuden edustajan kanssa. Näin ollen kannatan äsken esitettyä kantaa, josta tulee epäilemättä koko täysistuntomme kanta, eli äänestyksen toimittamista tämän iltapäivän keskustelumme päätteeksi.
(Parlamentti hylkäsi esityslistaan ehdotetun muutoksen.)
5. Äänestykset
Puhemies. Seuraavana ovat vuorossa äänestykset.
6. Esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi – Varainhoitovuosi 2006
- Ennen äänestystä:
Giovanni Pittella (PSE), esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, ennen kuin ehdotan muutamia teknisiä korjauksia, haluan kiittää kaikkia kollegojani eilisestä erinomaisesta keskustelustamme, joka oli tiivis ja asiallinen, ja lisäksi vilpittömästä yhteistyöstä, jota he ovat tähän asti tehneet ja jota toivon heidän tekevän jatkossakin äänestysten aikana ja sitä seuraavissa vaiheissa.
Kuten aiempinakin vuosina, ennen äänestyksiin siirtymistä pyydän, että hyväksyisimme muutamia teknisiä korjauksia. Vuosittaisia erityistapahtumia koskevassa budjettikohdassa 15 06 06 olisi tekstin toisesta luetelmakohdasta poistettava sanat "uudessa Eurooppa-museossa". Euroopan unionin erityisedustajia koskevassa budjettikohdassa 19 03 06 sana "lähettiläs" olisi selvitysosassa korvattava sanalla "edustaja" nimikkeen johdonmukaisuuden säilyttämiseksi. Samaa kohtaa koskevan selvitysosan loppu on teknisen virheen vuoksi vedetty yli. Tämän tekstikohdan ei siis pidä jäädä pois.
Osiossa 4 olevassa tarkistuksessa 771 budjettikohtaa 22 02 01 01 koskevien maksumäärärahojen kokonaismäärä olisi kirjattava budjettikohtaan, ja lopuksi Euroopan kehitysrahastoa koskeviin budjettikohtiin on lisättävä maininta "pro memoria" alustavan talousarvioesityksen palauttamiseksi. Tämä koskee erityisesti budjettikohtia 21 03 01–21 03 015.
(Parlamentti hyväksyi esittelijän ehdottamat tekniset korjaukset.)
- Ennen tarkistuksista 779 ja 231 toimitettua äänestystä:
Catherine Guy-Quint (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, aion ehdottaa jotakin epätavallista. Seuraavassa kohdassa on kaksi tarkistusta: yksi on budjettivaliokunnan esittämä, ja toinen, harvinaislääkkeitä koskeva tarkistus, on ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan esittämä. Meidän on äänestettävä budjettivaliokunnan esittämän tarkistuksen puolesta. Toisessa tarkistuksessa vaaditaan 1 miljoonan euron suuruista lisärahoitusta harvinaislääkkeille Euroopan lääkearviointiviraston tarpeisiin. Haluaisin tietää, voisimmeko äänestää tarkistuksesta 231 niin, että virasto voisi saada tämänvuotiseen työskentelyynsä kaikki tarpeelliset voimavarat.
Huomaatte, ettei tämä ole teknisesti ottaen oikea menettely. Olen samaa mieltä asiasta. Budjettivaliokunnassa toimitetun äänestyksen jälkeen olemme kuitenkin saaneet lisää huomioonotettavaa. Jos olisi mahdollista äänestää tarkistuksen 231 puolesta – jolloin marginaalissa vielä oleva 1 miljoona euroa otettaisiin lisäksi käyttöön – voisimme merkittävästi parantaa työskentelyolosuhteita tällä meille hyvin tärkeällä alalla.
(Suosionosoituksia)
Puhemies. Jos olen ymmärtänyt oikein, haluatte, että äänestämme ensin tarkistuksesta 231 ja vasta sen jälkeen tarkistuksesta 779.
Catherine Guy-Quint (PSE). – (FR) Arvoisa puhemies, voimme äänestää myös tarkistuksen 779 puolesta. Toivoisin kuitenkin, että voisimme tarkistuksen 779 lisäksi äänestää sen puolesta, että Euroopan lääkearviointivirastolle myönnetään harvinaislääkkeitä varten 1 miljoonan euron suuruinen lisärahoitus. Haluan korostaa teille, että jos joku vastustaa tätä, meidän on pakko hyväksyä hänen vastalauseensa.
Puhemies. Vastustavatko poliittiset ryhmät tätä?
Salvador Garriga Polledo (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, meistä on parempi noudattaa menettelyllisiä periaatteita. Pidämme siis parempana äänestyslistan alkuperäistä järjestystä.
Puhemies. Siinä tapauksessa etenemme suunnitelman mukaan.
- Ennen tarkistuksesta 446 toimitettua äänestystä:
Giovanni Pittella (PSE), esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, jos tämä tarkistus hyväksytään, kehotan meitä hyväksymään myös kaikissa vastaavissa tarkistuksissa käyttämämme vakioilmauksen, joka kuuluu "osa rahoista on tarkoitettu", koska emme voi varata erityismäärärahoja.
- Ennen tarkistuksista 74 ja 223 toimitettua äänestystä:
Giovanni Pittella (PSE), esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, äänestystä haittaavien sekaannusten välttämiseksi ehdotan, että äänestämme tarkistuksesta 74 selvitysosan osalta ja tarkistuksesta 223 rahamäärien osalta.
Puhemies. Vastustaako joku tätä?
Salvador Garriga Polledo (PPE-DE). – (ES) Arvoisa puhemies, olemme taas samassa tilanteessa. Meistä on parempi noudattaa menettelyyn kirjattua äänestysjärjestystä. Emme ymmärrä tällaisia viime hetken muutoksia.
(Suosionosoituksia)
Kathalijne Maria Buitenweg (Verts/ALE). – (EN) Arvoisa puhemies, käsittelemissämme tarkistuksissa määriä ei ole muutettu. Emme äänestä määristä. Kyse on ainoastaan selvitysosasta. Ainoa muutos koskee selvitysosaa, ja aiomme äänestää ainoastaan siitä. Luvuista äänestämme myöhemmin.
Puhemies. Te olette aivan oikeassa. Etenemme suunnitelman mukaan.
- Ennen tarkistuksesta 292 toimitettua äänestystä:
Giovanni Pittella (PSE), esittelijä. – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, se, mitä edellä totesin, pätee myös tähän tarkistukseen: jos se hyväksytään, meidän olisi otettava käyttöön vakiolause, koska emme voi varata määrärahoja erityisesti: näin ollen "osa rahoituksesta on tarkoitettu".
Puhemies. Koska tämä on otettu huomioon, aiomme seuraavaksi äänestää tarkistuksesta 292.
- Ennen tarkistuksista 473 ja 475 toimitettua äänestystä:
Valdis Dombrovskis (PPE-DE). – (LV) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, vuoden 2006 talousarviossa pääluokan "muut toimielimet" osalta on tarpeen tehdä seuraava tekninen korjaus. Tarkistuksissa 473 ja 475 mainittu päivämäärä — 31. joulukuuta 2005 — olisi poistettava huomautuksista ja lisättävä selvitysosaan.
(Parlamentti hyväksyi Valdis Dombrovskisin ehdottamat tekniset korjaukset.)
7. Esitys yleiseksi talousarvioksi 2006 (Pääluokka III)
- Lopullisen äänestyksen jälkeen:
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE). – (ES) Arvoisa puhemies, meillä on ongelma: tällä rivillä meillä ei ole tulkkausta eikä meillä ole mikrofonipalvelua. Tämä koskee koko riviä.
Puhemies. Kehotan teknistä palvelua tulemaan paikalle ratkaisemaan tämän teknisen ongelman.
8. Esitys yleiseksi talousarvioksi 2006 (muut pääluokat)
- Ennen äänestystä:
Valdis Dombrovskis (PPE-DE), esittelijä. – (EN) Arvoisa puhemies, teknisten ongelmien vuoksi aion puhua englanniksi, jotta ne kollegani, joilla myös on teknisiä ongelmia, voivat ymmärtää minua paremmin.
Yleisestä talousarvioesityksestä toimitetun äänestyksen vuoksi olisi tehtävä seuraavat tekniset korjaukset. Ensinnäkin kohdassa 5 määrän olisi oltava 7,7 miljoonaa euroa. 27 kohdan b alakohdan alussa olisi luettava "perustetaan 46 virkaa (21 A*-virkaa, 1 väliaikainen A*-toimi, 19 B*-virkaa, 5 C*-virkaa). 41 kohdassa määrän olisi oltava 3 398 000 euroa. Lisäksi 17, 23 ja 25 kohdassa mainittu päivämäärä olisi korvattava päivämäärällä 30. marraskuuta 2005.
Francesco Enrico Speroni (IND/DEM). – (IT) Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, jäsen Dombrovskis puhui englanniksi eikä puolaksi. Olen tietoinen siitä, että monet kollegat osaavat paremmin englantia kuin puolaa, mutta kaikki kielet ovat yhtä arvokkaita, ja näin ollen tulkkaus on tarjottava kaikille tai ei kenellekään.
Puhemies. Meillä on ollut parlamentin tahdosta riippumaton tekninen ongelma, ja jäsen Dombrovskis halusi ystävällisesti tehdä yhteistyötä kollegojensa kanssa.
9. Azerbaidžanin tilanne vaalien edellä
10. Paluu Barcelonan prosessiin
11. Oikeusasiamiehen vuosikertomus 2004
Puhemies. Äänestykset ovat päättyneet.
12. Äänestysselitykset
- Esitys Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi – Varainhoitovuosi 2006
Agnes Schierhuber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, yleinen talousarvio oli tänään ensimmäisessä käsittelyssä, ja äänestin tarkistuksia 543, 301, 344 ja 345 vastaan, koska niissä ei eroteta toisistaan siitoseläimiä, tuotantoeläimiä ja teuraseläimiä. En puhu vain omasta puolestani vaan myös Itävallan puolesta todetessani, että vastustan kyllä elävien eläinten maastavientiä teurastusta varten, mutta koska eroa ei tehdä siitoseläinten ja teuraseläinten välille, vientitukien poistaminen tarkoittaa eurooppalaisen tuotannon ja karjankasvattajien toimeentulon tuhoamista.
Toiseksi äänestin tarkistuksen 99 puolesta, koska tupakan yhteinen markkinajärjestely on yhä olemassa ja voimassa.
Jan Andersson, Ewa Hedkvist Petersen, Inger Segelström ja Åsa Westlund (PSE), kirjallinen. (SV) Haluamme, että talousarviolla edistetään talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä EU:ssa Lissabonin strategian mukaisesti. Tämän vuoksi päätimme tukea äänestyksessä tarkistuksia, joissa asetetaan etusijalle tutkimus, kehitys ja koulutus. Emme aio kuitenkaan tukea niitä tarkistuksia, joilla pyritään myöntämään lisää rahaa suoraa maataloustukea varten, koska tämä tuki on jo ylimitoitettua ja johtaa tehottomaan ja ympäristöä vahingoittavaan maatalouteen, joka ylijäämien polkumyynnin kautta on omiaan kasvattamaan kuilua maailman köyhien ja rikkaiden välillä.
Emme aio myöskään myöntää rahaa tupakanviljelyn tukemiseen, koska tällä aiheutetaan suoraan kansanterveydellisiä ongelmia. Mielestämme tätä tukea on pikaisesti vähennettävä, ja ennen pitkää se on lakkautettava kokonaan. Tällä tavoin säästyvät rahat voidaan käyttää esimerkiksi toimiin, joilla pyritään vähentämään tupakan käyttöä ja tupakkariippuvuutta. Haluamme, että sokerinviljelijöille maksettavaa suoraa tukea uudistetaan, koska emme voi pitkällä aikavälillä tukea tuotantoa, josta suuri osa on ylituotantoa. Emme halua viedä kehitysmaiden viljelijöiden toimeentuloa, ja tämän vuoksi tuimme äänestyksessä sellaista siirtymäkauden tukijärjestelyä, jossa näille viljelijöille maksetaan korvauksia siihen asti, että he ovat siirtyneet muuhun tuotantoon.
Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Kesäkuun lista katsoo, että EU:n talousarvion ylärajaksi on asetettava 1,00 prosenttia jäsenvaltioiden keskimääräisestä bruttokansantulosta, ja näin ollen tuemme periaatteessa neuvoston kantaa. Talousarvio 2006 on viimeinen talousarvio nykyisten rahoitusnäkymien puitteissa, ja sen vuoksi on erityisen valitettavaa, että Euroopan parlamentti yrittää tulevien neuvottelujen edellä tuoda esiin omia kantojaan ehdottamalla tuntuvia korotuksia. Tämän vuoksi päätimme äänestää kaikkia Euroopan parlamentin ehdottamia korotuksia vastaan, ja samalla olemme suhtautuneet myönteisesti niihin harvoihin säästöihin, joita budjettivaliokunta tai talousarvion valvontavaliokunta tai yksittäiset jäsenet ovat tarkistusehdotuksissaan esittäneet.
Talousarviossa on useita harmillisia budjettikohtia, mutta Kesäkuun lista on erityisen pahoillaan siitä, että EU:ssa tuetaan voimakkaasti maatalouspolitiikkaa, koheesiorahastoa, kalastusalaa ja niitä budjettikohtia, joista myönnetään tukea erilaisia tiedotuskampanjoja varten.
Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN)
Tarkistus 263:
Tällä budjettikohdalla olisi sallittu määrärahojen käyttäminen euro-valuutan eduista tiedottamiseen. Koska Skotlanti ei Yhdistyneen kuningaskunnan osana ole tällä hetkellä euroalueen jäsen, äänestin sen mukaisesti tyhjää, sillä asia ei koske minua.
Tarkistus 440:
Tällä budjettikohdalla AKT-edustajakokouksen käännöspalvelut olisi laajennettu kattamaan kaikki kielet tämän edustajakokouksen nykyisten työkielten lisäksi. Vaikka periaatteessa voisin kannattaa käännöspalvelujen laajentamista kaikkien kielten samanarvoisuuden perusteella, näin valtavan kielimäärän käyttöönotosta aiheutuvat kustannukset olisivat liian suuret. Luulen lisäksi, että tällainen olisi tarpeetonta, koska nykyinen järjestelmä on toiminut toistaiseksi riittävän hyvin.
Catherine Stihler (PSE), kirjallinen. (EN) On todella harmillista, että parlamentti on tänään äänestänyt tupakkatukien säilyttämisen puolesta. Vuosittain puoli miljoonaa EU:n kansalaista kuolee turhaan tupakkaan liittyviin sairauksiin. Voimme torjua tupakkateollisuutta ja suojella kansanterveyttä ainoastaan yhteisillä toimilla.
Corien Wortmann-Kool (PPE-DE), kirjallinen. – (NL) Ilmoitan täten kannattaneeni äänestyksessä budjettikohtaan 04 03 03 02 liittyvää tarkistusta, joka koskee CESI 446:ta.
Richard James Ashworth (PPE-DE), kirjallinen. (EN) Yhdistyneen kuningaskunnan konservatiivien linjana on luja sitoutuminen siihen, ettei talousarviositoumusten määrä saa ylittää 1,0:tä prosenttia BKTL-perusteisten maksujen osalta. Haluamme sellaisen EU:n, joka käyttää veronmaksajien rahoja viisaasti Lissabonin tavoitteita tukeviin aloitteisiin siten, että petokset, huono hallinto ja tuhlaavaisuus – mitä tupakkatuet ilmentävät – estetään.
Näiden syiden vuoksi äänestimme niitä 1,0 prosentin ylärajan kanssa ristiriidassa olevia tarkistuksia tai ehdotuksia vastaan, joilla ei mielestämme edistettäisi Euroopan kestävää kehitystä ja työpaikkojen syntymistä Eurooppaan. Tuemme kuitenkin niitä hankkeita, joilla edistetään seuraavan sukupolven energiaratkaisujen kehittämistä ja tarjontaa.
Niels Busk ja Anne E. Jensen (ALDE), kirjallinen. (DA) Euroopan parlamentissa olevat Tanskan liberaalisen puolueen jäsenet äänestivät jäsen Bonden Itsenäisyys ja demokratia -ryhmän puolesta käsiteltäväksi jättämää tarkistusta 7 vastaan. Liberaalinen puolue vastustaa elävien eläinten maastavientiä ja äänesti budjettikohtaa 05 02 13 04 vastaan. Jäsen Bonden ehdotusta ei voida kuitenkaan käytännössä toteuttaa, ja sitä on pidettävä epärealistisena ehdotuksena, jota ei ole harkittu loppuun asti.
Proinsias De Rossa (PSE), kirjallinen. (EN) Tuen Pittellan mietintöä ja siihen tehtyjä tarkistuksia 3004 ja 3005, joilla PEACE 11 -ohjelman vuoden 2006 rahoituksen osalta 12 miljoonaa euroa palautetaan teknistä tukea ja innovatiivisia toimenpiteitä koskevaan otsakkeeseen. Jäsenvaltioiden on varmistettava, etteivät vaaditut talousarviojoustot millään tavalla vahingoita PEACE 11-ohjelman täyttä jatkorahoitusta, josta sovittiin viime vuonna, kun ohjelman rahoitus taattiin vuoteen 2006 asti.
Sosialidemokraattien ryhmä oli keskeisessä asemassa, kun 108 miljoonaa euroa osoitettiin Irlannin PEACE 11 -ohjelmaa varten vuodeksi 2006, ja ryhmä on edelleen täysin ohjelman takana. Sosialidemokraattisen ryhmän entinen jäsen, John Hume oli PEACE-ohjelman luoja, ja ohjelman vaikutus sovinnon saavuttamisessa on ollut huomattava. Jos haluamme onnistua lähentämään kumpaakin tämän lahkojaon eri puolilla olevaa yhteisöä, PEACE-ohjelmalle myönnettävän rahoituksen jatkuminen on ratkaisevan tärkeää.
Lisäksi meidän on tuettava PEACE 111 -ohjelmaan kuuluvaa SDLP-kampanjaa osoittamalla vuosien 2007–2013 talousarviossa sitä varten 200 miljoonaa euroa. Toivon, että ministeri Noel Tracy ottaa asian esiin kiireellisesti ja että kaikki jäsenvaltiot huolehtivat niiden järjestelyjen sujuvasta hallinnoinnista, joilla saatetaan päätökseen PEACE 11 -ohjelman rahoitus, varmistaen PEACE 111 -ohjelman rahoituksen jatkuvuuden vuosina 2007–2013.
Ana Maria Gomes (PSE), kirjallinen. (PT) Äänestin tupakantuotannolle myönnettävien tukien lakkauttamisen puolesta. Mielestäni tupakantuotantoa, joka on tupakkateollisuuden olennainen osatekijä, ei pidä enää tukea. Koska tupakan käyttö on kansanterveydellisesti vahingollista (tupakan käyttöön liittyviin sairauksiin kuolee vuosittain 500 000 henkilöä) ja siten vahingollista myös jäsenvaltioiden ja EU:n taloudelle, olen sillä kannalla, että näiden tuottajien tukeminen YMP:n kautta yli 100 000 eurolla on moraalisesti, poliittisesti ja taloudellisesti kestämätöntä. Mielestäni meidän olisi paitsi lakattava tukemasta tupakantuotantoa ja tupakkateollisuutta myös lopetettava se asteittain ja ripeästi. Parlamentin on painostettava jäsenvaltioita ja komissiota tekemään tällainen muutos hyväksymänsä EU:n talousarvion kautta.
Olen luonnollisesti tietoinen siitä, että 3 500 työpaikkaa on Portugalissa tupakantuotannon varassa. Olen näin ollen sitä mieltä, että tämän alan rakenneuudistustoimet on kaksinkertaistettava, jotta voidaan taata työpaikat ja taloudellinen toimeentulo Portugalin ja kaikkien Euroopan tupakkaa tuottavien maiden tuottajille. Tämän vuoksi tuen kaiken taloudellisen tuen myöntämistä heille yhteisön tai kansallisten instituutioiden toimesta. Eurooppalaisten tukien säilyttäminen on kuitenkin...
(Työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Tämän äänestysselityksen tarkoituksena on tuomita parlamentin enemmistön tekopyhyys, koska parlamentti on aiemmin hyväksynyt suunnitelman sellaisen tekstiili- ja vaatetusalaa koskevan "yhteisön ohjelman" perustamisesta, joka on tarkoitettu "erityisesti heikoimmassa asemassa oleville alueille" ja "johon sisältyy asianmukaiset tukimahdollisuudet tutkimuksen, innovaatioiden, ammatillisen koulutuksen sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseksi", mutta nyt se on hylännyt selkeän ehdotuksen, jolla pyrittiin panemaan tämä ohjelma täytäntöön yhteisön talousarviosta 2006. Parlamentin enemmistön on toisin sanoen syytä hävetä epäjohdonmukaisuuttaan.
Olemme tahollamme suuresti pettyneitä esittämiemme ehdotusten hylkäämiseen, joita monet parlamentin jäsenet tukivat. Ehdotuksilla pyrittiin:
- luomaan tekstiili- ja vaatetusalan toimia koskeva pilottihanke tulevan yhteisön ohjelman laatimiseksi,
- laatimaan kalavaroja koskevat elvytyssuunnitelmat siten, että rauhoitusaikojen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset otetaan huomioon;
- edistämään monikielisyyttä erityisesti AKT:n ja EU:n parlamentaarisissa edustajakokouksissa.
Lisäksi kannatimme sitä, että muutkin esittämämme ehdotukset, jotka koskivat metsitystä ja metsäpalojen ehkäisyä, kulttuuriperinnön säilyttämistä ja pk-yritysten keskinäisen yhteistyön tukemista, olisi hyväksytty.
David Martin, (PSE), kirjallinen. (EN) Talousarviota koskevassa äänestyksessä kannatin YMP:n uudistamista, tupakkatukien leikkauksia ja elävien eläinten yli 8 tuntia kestävien kuljetusten lopettamista, vastustin Pohjois-Irlannin rauhanohjelmaan esitettyjä leikkauksia ja kannatin AKT-maiden banaanin- ja sokerinviljelijöille maksettavia tukia.
Claude Moraes (PSE), kirjallinen. (EN) Äänestin tänään talousarviota koskevassa äänestyksessä otsakkeen 3 puolesta, koska haluan lisätä jopa 200 miljoonalla eurolla Lissabonin strategiaa koskevien eri budjettikohtien maksumäärärahoja, joita neuvosto supisti ensimmäisessä käsittelyssä.
EU:n kilpailukyvyn lisäämisessä tärkeimpiä asioita ovat muun muassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeviin tukiohjelmiin tehtävät korotukset ja ennen kaikkea tutkimuksen kuudenteen puiteohjelmaan tehtävät korotukset. Myös koulutusohjelmien maksumäärärahoja on lisätty: 35 miljoonalla eurolla Sokrates-ohjelman osalta, 20 miljoonalla eurolla Leonardo da Vinci -ohjelman osalta ja 3 miljoonalla eurolla e-learning-ohjelman osalta. Tuen tätä täysin.
Alyn Smith (Verts/ALE), kirjallinen. (EN) Kannatin äänestyksessä tämän budjettikohdan poistamista, koska en katso, että meidän olisi enää nykyään rahoitettava elävien eläinten maastavientiä usein kammottavissa olosuhteissa. Tämän mukaisesti äänestin tämän käytännön lopettamisen puolesta.
Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Kreikan kommunistinen puolue vastustaa jyrkästi ruohonjuuritason vastaista alustavaa talousarvioesitystä Euroopan unionille vuodeksi 2006.
Se, että Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmän jäsenet, sosialidemokraatit ja niin edelleen hyväksyvät esityksen, kuvastaa Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden urbaanien hallitusten työtä tekevää luokkaa ja ruohonjuuritasoa vastaan kohdistaman ruohonjuuritason vastaisen hyökkäyksen voimaa euroon siirtyvien suuryritysten voittojen lisäämiseksi.
Tämä on "jatkoa" sille ruohonjuuritason vastaiselle, taantumukselliselle toimintaohjelmalle, josta keskusteltiin Englannissa pidetyssä epävirallisessa huippukokouksessa Lissabonin strategian kehyksessä toteutettavien kapitalististen rakennejärjestelyjen lisäämiseksi, rajujen leikkausten tekemiseksi sosiaalietuuksiin, maataloustuotantoon ja pienten ja keskisuurten yritysten osalta ja voimavarojen siirtämiseksi militarististen, kapitalististen mekanismien vahvistamiseen.
Tupakanviljelijät ovat tulilinjalla, koska heitä koskevat 1 miljardin euron suuruiset leikkaukset. Sillä varjolla, että tupakanviljely yhdistetään tupakanvastaisiin kampanjoihin, yhteisön tupakantuotantoa pidetään vaarallisena ja maahantuotua tupakkaa "viattomana". Näillä EU:n tekemillä päätöksillä, jotka koskevat YMP:n uudistamista ruohonjuuritason vastaisesti, osoitetaan lisäksi piittaamattomuutta vuoteen 2013 myönnettävää rajoitettua maataloustukea kohtaan.
Samalla, kun työttömyys ja köyhyys lisääntyvät räjähdysmäisesti ja kansanterveyteen, koulutukseen ja niin edelleen kohdistuu valtavia vaatimuksia, pääomaa siirretään tiedotuspolitiikkaan EU:n imperialistisen ja ruohonjuuritason vastaisen luonteen kätkemiseksi.
Työväenliikkeen taisteluun alustavaa talousarvioesitystä vastaan on sisällytettävä myös taistelu koko EU:n ruohonjuuritason vastaista politiikka vastaan.
Niels Busk ja Anne E. Jensen (ALDE), kirjallinen. (DA) Euroopan parlamentissa olevat Tanskan liberaalisen puolueen jäsenet äänestivät jäsen Bonden Itsenäisyys ja demokratia -ryhmän puolesta käsiteltäväksi jättämää tarkistusta 4 vastaan. Liberaalinen puolue kannattaa kulukorvausten uudistamista siten, että kaikki kohtuulliset ja tarpeelliset matkakustannukset korvataan. Jäsen Bonden ehdotus on kuitenkin järjetön, eikä sitä voida käytännössä toteuttaa.
David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Haluan muistuttaa siitä, että äänestin tyhjää niiden tarkistusten osalta, jotka koskivat kustannusten mukaisia kulukorvauksia, koska mielestäni tämä sisältyy jäsenten asemaa koskeviin sääntöihin.
Mechtild Rothe (PSE), kirjallinen. (DE) Vaikka SPD:hen kuuluvat Euroopan parlamentin jäsenet kannattavat todellisia kuluja vastaavaa matkakustannusten ilmoittamista, emme aio kannattaa sellaisia tarkistuksia, joissa puhemiestä kehotetaan rikkomaan parlamentin sääntöjä.
Marie-Arlette Carlotti (PSE), kirjallinen. – (FR) Barcelonassa on yhden kuukauden aikana määrä uudistaa Euro–Välimeri-kumppanuus perusteellisesti muutamien johtoajatusten pohjalta.
Ensinnäkin köyhyyden torjunnan alalla on laadittava Välimeren versio vuosituhannen kehitystavoitteista ja sille on myönnettävä rahoitus ja lisäksi on edistyttävä Euroopan aluepolitiikan alalla olemassa oleviin solidaarisuusrakenteisiin verrattavien rakenteiden luomisessa.
Demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen on otettava kumppanuuksissa keskeiseksi asiaksi siten, että assosiaatiosopimusten 2 artikla pannaan käytännössä täytäntöön ja että otetaan laajasti käyttöön ihmisoikeuksia käsittelevät alakomiteat.
Naisiin kohdistuvan syrjinnän torjuminen ja sukupuolten tasa-arvon edistäminen on otettava EU:ssa erityiseksi ja ensisijaiseksi politiikan alaksi. Nimenomaan naiset toimivat Välimeren alueella erilaisten kansojen ja kulttuurien todellisen lähentämisen airueina.
Tarvitaan yhteisiä vastauksia maahanmuuton kysymyksiin. Lakatkaamme olemasta tekopyhiä ja kyynisiä. Älkäämme kuvitelko, että omat kätemme ovat puhtaat, kun annamme eteläisissä maissa olevien kumppaneidemme tehdä likaisen työn. Meidän on luotava perusta yhteiselle maahanmuuttovirtojen hallinnalle siten, että omaksumme suurpiirteisen ja yksituumaisen lähestymistavan henkilöiden liikkumiseen Välimeren alueella.
Vaadimme "kestävän kehityksen alueen" perustamista Välimerelle, mihin liittyy ohjelma, jolla pyritään torjumaan Välimeren pilaantuminen vuoteen 2020 mennessä ja johon sisältyy tarkka aikataulu siitä, miten tämä toteutetaan.
(Työjärjestyksen 163 artiklan mukaisesti lyhennetty äänestysselitys)
David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen tähän mietintöön. Haluaisin, että Barcelonan prosessia ja sen rakenteita käytettäisiin laajemmin vuoropuhelun ja (taloudellisen, yhteiskunnallisen, kulttuurisen, opetuksellisen, teknisen ja niin edelleen) vuorovaikutuksen edistämiseen Israelin ja sen naapurimaiden välillä. Olen vakuuttunut siitä, että tämä on ainoa tapa, jolla alueen kansat voivat löytää sovun. Muureilla ei voida luoda turvallisuutta.
Andreas Mölzer (NI), kirjallinen. (DE) Äskettäin yhden ainoan yön aikana yli 1 000 mustaa afrikkalaista yritti ylittää Melillan rajan päästääkseen "luvattuun maahan". Varsin monet heistä maksoivat tästä yrityksestä hengellään, ja samalla suuri joukko muita asettui alttiiksi armottomille ihmisten salakuljettajille, jotka tekevät heille yhä houkuttelevampia tarjouksia mahdollisesta tulevaisuudesta heidän unelmoimassaan Euroopan onnelassa.
Niinpä nämä epätoivoiset ihmiset huomaavat joutuneensa toivottomaan tilanteeseen erityisesti sen vuoksi, että kotiinpaluu on usein pois suljettu. On kuitenkin sanottava, että paikallisten päätöstentekijöiden on muistettava oma vastuunsa tässä murhenäytelmässä, sillä ne edistävät tätä kehitystä salliessaan vaivihkaa oleskelun suurelle joukolle laittomia maahanmuuttajia.
Kohtuuttoman liberaalista ja naiivista suhtautumisesta laittomaan maahanmuuttoon, jota valitettavasti havainnollistaa erityisesti äskettäinen Kiovan tapaus, ei ole hyötyä kenellekään, ja sillä luodaan vain lisää ongelmia sitä kautta, että siitä hyötyvät ennen kaikkea ihmisten salakuljettajat ja muut järjestäytyneeseen rikollisuuteen sekaantuneet henkilöt.
Hallitsematon väestönkasvu lisää entisestään taloudellisten pakolaisten tulvaa Marokon rajoille sekä Italian ja Maltan rannikolle, minkä vuoksi ongelmaa on ratkottava EU:n laajuisesti ja lisäksi toimilla, joilla hälvennetään epärealistisia kuvitelmia eurooppalaisesta paratiisista niissä maissa, joista pakolaiset ovat peräisin, siten, että myönnämme voimavaroja elinolojen kohentamiseen paikan päällä. Juuri tämän vuoksi on hyvin tärkeää säilyttää Barcelonan prosessi keinona, jolla torjutaan köyhyyttä ja edistetään maakohtaisten toimintaohjelmien kehittämistä.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Barcelonan prosessin tarkoituksena oli toimia käännekohtana EU:n ja sen eteläisten naapurien välisissä suhteissa ja toimia lisäksi kehyksenä Välimeren maiden yhteisessä ja keskinäisesti tuetussa kehityksessä.
Koska prosessin käynnistymisestä tulee kuluneeksi kymmenen vuotta, sen täytäntöönpanoa on ehdottomasti tarkistettava ja tehostettava, jotta kumppanuudella voidaan kohdata nykyiset haasteet ja sopeutua muuttuneeseen alueelliseen ja kansainväliseen ympäristöön..
Koska Barcelonan prosessissa on otettu huomioon taloudellisen ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun kahdenvälinen ja alueellinen taso sekä mahdollisuudet keskinäiseen vaikuttamiseen, sillä edistetään siltojen ja luottamuksen rakentamista kansojen välillä.
Mielestäni kaikkein olennaisin seikka on ehdotetun Euro–Välimeri-vapaakauppa-alueen perustaminen. Tämä alue on määrä toteuttaa vuoteen 2010 mennessä, ja siihen kuuluu noin 40 maata ja noin 700 miljoonaa kuluttajaa.
Mielestäni on päivänselvää, että laajentuneeseen vapaakauppa-alueeseen perustuva suhde on tehokkaampi suhde, ja sillä piristysruiskeella, jonka eteläisten maiden taloudet tästä saavat, edistettäneen alueen kehittymistä, ja näin sillä autettaneen myös ehkäisemään esimerkiksi viime aikoina ilmenneitä maahanmuuttoon liittyviä jännitteitä.
Hélène Goudin, Nils Lundgren ja Lars Wohlin (IND/DEM), kirjallinen. (SV) Mielestämme EU:lla on tärkeä tehtävä demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisessä omalla lähialueellaan. Kumpikin päätöslauselma koskee kuitenkin maita ja alueita, joiden ei voida katsoa sijaitsevan EU:n lähialueilla. On selvää, että tarkoituksena on kohottaa EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittista profiilia. Näihin tarkoituksiin soveltuvat muut järjestöt, esimerkiksi YK, ETYJ ja Euroopan neuvosto. Kaksi jälkimmäistä järjestöä on asetettava etusijalle, kun kyse on vaalitarkkailusta ja ihmisoikeuksien suojelemisesta Euroopassa.
Edellä esitetyn perusteella halusimme äänestää tyhjää näistä kahdesta päätöslauselmasta toimitetussa lopullisessa äänestyksessä. Päätimme kuitenkin tukea eräitä ehdotuksia, jotka eivät mielestämme kuulu EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Tämä koskee esimerkiksi ehdotuksia vapaakauppa-alueen perustamisesta EU:n ja Välimeren alueen välille vuoteen 2010 mennessä ja yhteistyön kehittämistä väestön- ja ympäristönsuojelun alalla.
Ilda Figueiredo (GUE/NGL), kirjallinen. (PT) Vaikka tässä mietinnössä viitataan työhön, jota edellinen oikeusasiamies teki päättyneen virkakautensa aikana, olemme tyytyväisiä nykyisen oikeusasiamiehen tapaan tehdä työtään. Hän on pyrkinyt saattamaan kansalaisten kantelut toimielinten tietoon, ja joissakin tapauksissa hän on onnistunut ratkaisemaan nämä kantelut.
Lisäksi oikeusasiamies on tehnyt ehdotuksia asianomaisten Euroopan toimielinten ripeämmän reagoimisen varmistamiseksi, ja mikäli ehdotukset hyväksytään, tällä lisätään oikeusasiamiehen mahdollisuuksia ryhtyä toimiin ja ratkaista kansalaisten ongelmia.
Lisäksi olemme esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että Euroopan oikeusasiamiehen ja parlamentin vetoomusvaliokunnan on tehtävä aiempaa enemmän yhteistyötä keskenään ja että kansalaisten oikeudet olisi pyrittävä ottamaan aiempaa paremmin huomioon.
Näin ollen äänestimme mietinnön puolesta.
David Martin (PSE), kirjallinen. (EN) Olen tyytyväinen tähän mietintöön, jossa annetaan perustellusti tunnustusta oikeusasiamiehelle vuodesta 2004. Oikeusasiamies on osoittanut tarmoa ja voimaa käsitellessään EU:n kansalaisten hänelle esittämiä kanteluja EU:n toimielinten toimista. Oikeusasiamies on osoittanut puolustavansa toden teolla kansalaisten oikeuksia siihen, että toimielimet kohtelevat heitä tasapuolisesti ja avoimesti.
Luís Queiró (PPE-DE), kirjallinen. (PT) Euroopan ja sen kansalaisten vuoropuhelu on kriisissä. Euroopan oikeusasiamiehelle saapuu jatkuvasti kanteluja, jotka eivät kuulu hänen toimivaltaansa.
Tämän vuoksi on mielestäni äärettömän tärkeää, että vuoropuhelu kansalaisten kanssa aloitetaan uudelleen siten, että toimielinten toimivaltuudet selvitetään yksinkertaisesti ja selkeästi.
Euroopan oikeusasiamies on ollut tässä asiassa aloitteellinen, ja näin hänen on toimittava myös jatkossa. Lisäksi nykyinen oikeusasiamies on osoittanut meille olevansa hyvin tietoinen omasta tehtävästään ehdottaessaan yhteistyön lisäämistä kansallisten tai alueellisten kollegojensa kanssa ja toimia yhteisön julkishallinnon korkeimpien standardien edistämiseksi.
Lopuksi haluan korostaa, että on tärkeää säilyttää tämän Euroopan julkishallinnon ja kansalaisten välillä sovittelijana toimivan ja tuomioistuinten ulkopuolella riitoja ratkaisevan vaikutusvaltaisen elimen puolueettomuus.
Tämän vuoksi äänestin Mavrommatisin mietinnön puolesta.
Georgios Toussas (GUE/NGL), kirjallinen. – (EL) Euroopan oikeusasiamiehen toimiston perustamisesta päätettiin Maastrichtin huippukokouksessa, ja se on ollut toiminnassa kymmenen vuotta. Oikeusasiamiehen toimiston tarkoituksena on tutkia kanteluja, jotka koskevat EU:n toimielimistä ja jäsenvaltioiden hallituksista johtuvia hallinnollisia epäkohtia.
On selvää, että tämän toimiston tarkoituksena on kaunistaa EU:ta kansalaisten silmissä ja kanavoida ruohonjuuritason vastaisen politiikan nostattamat reaktiot harmittomampaan kohteeseen eli siihen, onko kaiken yksityistäminen, työntekijöiden palkan ja sosiaalisten oikeuksien lakkauttaminen, ammattiliittojen valvonta ja tukahduttaminen ja poliittiset toimet ja niin edelleen toteutettu hyvin vain huonosti.
Hyvää hallintotapaa ja ruohonjuuritason vastaista ja epädemokraattista politiikkaa on mahdotonta sovittaa yhteen.
Emme aliarvioi työntekijöiden kärsimyksiä heidän kokemiensa hallinnollisten epäkohtien vuoksi emmekä sen arvoa, että työntekijöillä on sujuvammat yhteydet Brysselin byrokratiaan tai jäsenvaltioiden hallituksiin. Tällä toimistolla on kuitenkin hyvin vähän tekemistä ruohonjuuritason laajojen kansankerrosten kanssa, eikä sitä ole perustettu ratkomaan heidän ongelmiaan. Sitä käytetään pehmentämään tyytymättömyyttä itse ruohonjuuritason vastaiseen politiikkaan ja niihin hallinnollisiin keinoihin, joilla tätä politiikkaa ajetaan läpi.
Työntekijöiden pahenevien ongelmien ratkaisemiseksi on yleisesti ottaen tehostettava työväenliikkeen ja ruohonjuuritason liikkeen taistelua EU:n ruohonjuuritason vastaista politiikkaa vastaan.
13. Äänestymiskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
(Istunto keskeytettiin klo 12.55 ja sitä jatkettiin klo 15.00.)
Puhetta johti varapuhemies DOS SANTOS
14. Edellisen istunnon pöytäkirjan hyväksyminen: ks. pöytäkirja
15. Keskustelut ihmisoikeuksien sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden loukkauksia koskevista tapauksista (työjärjestyksen 115 artikla)
16. Ihmisoikeudet Länsi-Saharassa
Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Länsi-Saharan ihmisoikeuksia koskevasta päätöslauselmaesityksestä(1).
Karin Scheele (PSE), laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, vaikka Länsi-Saharan ihmisoikeuksia koskevan päätöslauselmaesityksen luomisprosessi olikin mielestäni niin vaikea, että kaikki siihen osallistuvat ovat varmaankin melko uupuneita, olen iloinen, että parlamentti on kestänyt Marokon painostuksen ja että täysistunnossa päätettiin tänään lähes yksimielisesti jättää tämä kohta käsittelyjärjestykseen eikä poistaa sitä siitä, kuten puheenjohtajakokous eilen päätti. Se oli hyvin tärkeää itseluottamuksemme kannalta ja ajatellen sitä itsevarman parlamentin kuvaa, jonka annamme itsestämme maailmalle.
Päätöslauselmassa on eräs tärkeä seikka, nimittäin se, että siinä kehotetaan vapauttamaan Saharan poliittiset vangit. Heistä huomattavin on Aminatou Haidar, joka loukkaantui vakavasti ja otettiin vangiksi 17. kesäkuuta El Ayounissa ja joka vietiin siellä olevaan niin sanottuun laittomaan vankilaan. Parlamentti on tehnyt hänen puolestaan aloitteen ennenkin, sillä 178 parlamentin jäsentä allekirjoitti heinäkuussa hänen vapauttamistaan koskevan vaatimuksen. Erittäin hyvää tässä tekstissä kuitenkin on, että siinä tuodaan esiin todellinen ongelma eli se, ettei Länsi-Saharassa edelleenkään noudateta kansainvälistä lakia eikä tähän konfliktiin ole löytynyt poliittista ratkaisua.
Olen hyvin iloinen, että edes yritämme sisällyttää päätöslauselmaan maininnan raaka-aineista, koska tiedämme, että yhtenä syynä konfliktiin Länsi-Saharassa ovat alueen runsaat raaka-aine- ja kalavarat. Parlamentin tehtävänä on myös lausua selvästi julki tämän konfliktin syyt, jos se haluaa auttaa parantamaan tilannetta.
Raül Romeva i Rueda (Verts/ALE), laatija. – (ES) Haluan aluksi sanoa, että pidän valitettavana juuri näkemäämme käsittämätöntä yritystä estää parlamenttia antamasta lausuntoaan niinkin tärkeästä asiasta kuin Länsi-Saharan ihmisoikeudet.
Jos tällä hankkeella olisi onnistuttu estämään lausunnon antaminen, se olisi ollut hyvin huolestuttava ennakkotapaus ajatellen tulevia kiireellisiä keskusteluja ja päätöslauselmia muista ihmisoikeuksiin liittyvistä aiheista.
Olen siksi iloinen, että terve järki on lopulta päässyt voitolle, ja tyytyväinen, ettemme tänään vain keskustele tärkeästä päätöslauselmasta vaan toivoakseni myös hyväksymme sen.
Päätöslauselma on lisäksi kiireellinen syistä, joista muutaman jäsen Scheele jo mainitsi. Haluan korostaa näiden syiden merkitystä, koska mielestäni meidän on tässä yhteydessä myös vedottava marokkolaisiin, jotta he antaisivat merkittävän panoksensa tämän konfliktin ratkaisemiseen.
Useat ihmiset viruvat tällä hetkellä Marokon vankiloissa täysin epäinhimillisissä olosuhteissa. Tämä asiaintila on tunnistettu, sitä on arvosteltu ja se on tuomittu Amnesty Internationalin ja kidutuksen vastaisen maailmanjärjestön laatimissa kertomuksissa.
Lisäksi Polisario-rintama vapautti elokuussa useita poliittisia vankeja, satoja marokkolaisia sotavankeja. Marokolla olisi ollut tuolloin sopiva tilaisuus osoittaa hyvää tahtoa konfliktin hoitamisessa. Se olisi voinut tehdä myönteisen eleen vapauttamalla vankeja ja antamalla tietoja vankien kohtelusta marokkolaisissa vankiloissa.
Näin ei ole tehty. Tämän vuoksi Euroopan parlamentin oli annettava lausuntonsa. Tämä päätöslauselma on tärkeä, ja on välttämätöntä, että puhumme selväsanaisesti sen puolesta, että Euroopan unionin ja Marokon suhteet paranisivat ja että voitaisiin ratkaista — korostan tätä — ei ainoastaan vankeja koskeva erityisongelma vaan myös koko Länsi-Saharan konflikti lopullisesti.
Simon Coveney (PPE-DE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, olen tyytyväinen ja helpottunut voidessani puhua yhteisen päätöslauselman puolesta. Haluan tehdä aivan selväksi, että vastustan ehdottomasti parlamentin puhemiehen ja puheenjohtajakokouksen yrityksiä panna Länsi-Saharan ihmisoikeuksia koskeva esitys syrjään siksi, kunnes jokin EU:n valtuuskunta on tehnyt sinne vierailun ja antanut päätelmänsä. Tehtiin päätös, että Länsi-Saharan konfliktin käsittelyssä edetään kiireellistä menettelyä noudattaen ja käyttäen tavanomaisia ja asianmukaisia kanavia. Eri ryhmien esityksistä keskusteltiin, yhteinen kompromissiteksti hyväksyttiin ja täysistunnossa tehtiin päätös. Viime hetken yritykset jättää esitys käsittelemättä ilman kuulemista uhkasivat muodostaa vaarallisen ennakkotapauksen, joka olisi mielestäni vahingoittanut huomattavasti kiireellisen menettelyn ja, mikä on ehkä vielä merkittävämpää, ihmisoikeusasioita koskevan parlamentin työn uskottavuutta yleensä.
Ihmisoikeuskysymyksissä olisi pidettävä poliittisten näkökohtien sijasta tärkeämpänä luotettaviin tosiasioihin perustuvien huolenaiheiden ja kritiikin – jos ne ovat oikeutettuja – kartoittamista. Länsi-Saharan kysymykseen liittyvät poliittiset näkökohdat ovat monimutkaisia, ja haluan kohdistaa huomioni ensisijaisesti ihmisoikeuksiin, vaikka nämä kaksi asiaa todennäköisesti ovatkin päällekkäisiä.
Esityksessä pannaan tyytyväisenä merkille marokkolaisten sotavankien vapauttaminen ja annetaan sille tunnustusta, mutta vaaditaan Marokon viranomaisia vapauttamaan ihmisoikeuksien puolustajat. Siinä vaaditaan myös vapauttamaan Länsi-Saharan poliittiset vangit ja antamaan viranomaisapua kadonneita ihmisiä koskevan kysymyksen ratkaisemiseen. Kehotamme molempia osapuolia tekemään täysimääräistä yhteistyötä kansainvälisen Punaisen Ristin kanssa jo konfliktin alussa kadonneiksi ilmoitettujen henkilöiden kohtalon selvittämiseksi.
Esityksessä vaaditaan Länsi-Saharan väestön suojelemista yleensä ja tavalla, joka on ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukainen, erityisesti ilmaisunvapauden ja liikkumisvapauden osalta. Lisäksi siinä vaaditaan, että lopullisen poliittisen ratkaisun on oltava kansainvälisen oikeuden ja YK:n turvallisuusneuvoston asiaa koskevan päätöslauselman mukainen.
Lopuksi esityksessä vaaditaan riippumattomien tarkkailijoiden, ihmisoikeusjärjestöjen edustajien ja vapaan lehdistön vapaata pääsyä kaikille Länsi-Saharan alueille. Olen iloinen voidessani kannattaa esitystä ja suositella sitä parlamentille.
Marios Matsakis (ALDE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, haluan ensin yhtyä edellisten puhujien kommentteihin ja todeta, kuinka mainiota on ollut huomata, että eräiden henkilöiden yritykset estää parlamenttia käsittelemästä Länsi-Saharaa koskevaa yhteistä päätöslauselmaa tänään eivät onnistuneet. Olkoon tämä ennakkotapauksena ja varoituksena tulevaisuuden varalta: tekopyhyys ja valheellinen, mahtaileva taktiikka eivät koskaan voi estää meitä, kun olemme päättäneet tuomita ihmisoikeuksien rikkomuksia missä päin maailmaa tahansa.
Pakolaisia suojellaan useilla YK:n päätöslauselmilla, pöytäkirjoilla ja yleissopimuksilla. Joissakin tapauksissa suojelu on tehokasta ja monissa tapauksissa se pelastaa ihmishenkiä. Valitettavasti kuitenkin joissakin tapauksissa tilanne ei ole sellainen kuin pitäisi, ja viattomat siviilit kärsivät nälästä, huonosta kohtelusta ja sairauksista ja jopa menehtyvät.
Suuri osa Länsi-Saharan pakolaisista on tällä hetkellä juuri tällaisessa tilanteessa. Luotettavalta taholta on kerrottu, että Marokon viranomaiset ovat kohdelleet satoja ihmisiä epäinhimillisesti Ceutassa ja Melillassa, jotka ovat niin kutsuttuja Espanjan erillisalueita. Siellä useita siirtolaisia on ammuttu kuoliaiksi heidän yrittäessään päästä Espanjan alueelle. Se, miksi Marokossa on Espanjaan kuuluva alue, on tietysti asia erikseen. Siihen on käsittääkseni samanlainen syy kuin siihen, miksi Kyproksella on brittiläistä maaperää tai siihen, miksi kaukaisilla valtamerentakaisilla alueilla on tai on viime aikoihin asti ollut ranskalaista maata.
Ehkä uuden ajan siirtomaavalta ei olekaan kokonaan päättynyt, mutta toisaalta, kuka haluaisi puhua noista arkaluontoisista asioista? Ovathan eräät vanhoista siirtomaavalloista – kuten meitä kaikkia parlamentissa jatkuvasti muistutetaan – loppujen lopuksi loistavia esimerkkejä demokratian, vapauden ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteiden puolustajista. Se riittää.
Palaan päätöslauselman aiheeseen ja totean lopuksi, että tästä yhteisestä päätöslauselmasta käy Marokon hallitukselle ja kaikille muille asianosaisille ehdottoman selväksi, että emme odota niiltä sen vähempää kuin että ne tekevät kaiken voitavansa turvatakseen pakolaisten oikeudet Länsi-Saharassa.
Pedro Guerreiro (GUE/NGL), laatija. – (PT) Haluan ensiksi ilmaista iloni siitä, että yritykset romuttaa Länsi-Saharaa koskeva päätöslauselma ovat epäonnistuneet. Mielestämme meidän olisi keskustelun päätteeksi osoitettava solidaarisuutemme Länsi-Saharan kansan oikeutetulle itsemääräämispyrkimykselle Yhdistyneiden Kansakuntien päätöslauselmien mukaisesti. Kuten päätöslauselmaesityksessä todetaan, oikeudenmukaiseen ja kestävään ratkaisuun on kuuluttava se, että puretaan siirtomaahallinto, jonka uhri Länsi-Sahara on, ja perustetaan itsenäinen ja elinkelpoinen Länsi-Saharan valtio.
Huolimatta Länsi-Saharan kansan intressejä laillisesti edustavan Polisario-rintaman sinnikkäistä pyrkimyksistä, yksipuolisista myönnytyksistä ja hyvän tahdon eleistä, muun muassa äskettäin tapahtuneesta kaikkien sotavankien vapauttamisesta, prosessia vaikeuttaa Marokon hallituksen myöntymätön asenne – olkoonkin, että se on vähäisin sen rikoksista – sillä hallitus kieltäytyy myöntämästä perusoikeuksia Länsi-Saharan kansalle. Olisikin kiireellisesti toteutettava tehokkaita toimia, joiden selvänä tavoitteena on saattaa Länsi-Saharan itsenäistämisprosessi päätökseen. Lisäksi olisi tehtävä aloitteita, joissa tuomitaan Länsi-Saharan kansan sortaminen vallatuilla alueilla ja vaaditaan Marokon viranomaisten vangitsemien Länsi-Saharan patrioottien vapauttamista.
Länsi-Saharan kansalle on myös taattava kunnolliset elinolosuhteet. Kaikki pakolaisleireillä oleskelevat tarvitsevat huomattavaa avustusta ruoan, terveydenhoidon ja koulutuksen muodossa.
Bernd Posselt, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, myös minä olen iloinen, että käymme tänään tätä keskustelua. Olkoon se puhemiehen ja puheenjohtajakokouksen huomioitavaksi tarkoitettu ilmeinen varoituslaukaus, sillä ilman sitä olisi syntynyt vaarallinen ennakkotapaus. Puheenjohtajakokous ilmoitti vielä torstaina kantanaan, että Länsi-Sahara on yksi kolmesta kiireellisimmästä ihmisoikeusongelmasta, joita joudumme käsittelemään, eikä tästä näkökulmasta ollut erimielisyyttä maanantainakaan.
Sitten täällä kävi eräs suurlähettiläs, ja pian sen jälkeen kävi ilmi, että suunniteltiin valtuuskunnan vierailua. Näin olisi luotu ennakkotapaus. Seuraavaksi olisi saattanut käydä niin, että jokin ihmisoikeusasia olisi mielivaltaisesti jätetty pois käsittelyjärjestyksestä Putinin kanssa syödyn päivällisen vuoksi, ja sen jälkeen syynä olisi voinut olla lounas kiinalaisen pääkonsulin kanssa tai jokin muu vastaava seikka, ja olisi jatkettu samaan tapaan. Tällaista ei mikään parlamentin ryhmä voi sietää.
Siirryn käsillä olevaan asiaan. Olen Marokon suuri ystävä ja uskon, että molemmat osapuolet tekevät velvollisuutensa konfliktin selvittämiseksi. Sekä Marokko että Länsi-Sahara ovat olleet siirtomaavallan uhreja. Siirtomaavallan edustajat piirsivät maiden rajat autiomaahan yksinkertaisesti viivoittimella, ja sen vuoksi asia on niin ongelmallinen ja voidaan ratkaista vain neuvottelemalla ja keskinäisellä sopimisella. On molempien osapuolien edun mukaista, että valtuuskuntamme voi tehdä työnsä siellä ilman esteitä. Se on todellakin vähintä, mitä voidaan vaatia, ja sen pitäisi olla itsestään selvää. On törkeää esittää uhkauksia, ettei valtuuskunta ehkä voisikaan tehdä työtä rauhassa. Kunnioitamme kumpaakin osapuolta ja haluamme tehdä oman osamme rauhan vakiinnuttamiseksi, ja sen vuoksi ei saa olla epäilystäkään, että rauha on mahdollinen vain lakia, eli tässä tapauksessa kansainvälistä lakia, noudattaen ja erityisesti ihmisoikeuksia korostaen. Rauhanneuvotteluja ei voida aloittaa, ellei varauksetta kunnioiteta ihmisoikeuksia ja ellei vapauteta kaikkia poliittisia vankeja. Siksi olemme valmiita toimimaan kumppanina ja välittäjänä ja siksi tuemme molempia osapuolia. Emme asetu kummankaan puolelle – Euroopan kansanpuolue ei todellakaan tee mitään sellaista – mutta sanomme kaunistelematta, että mielestämme ihmisoikeudet ovat ihmisoikeuksia ja poliittiset vangit ovat poliittisia vankeja, jotka on vapautettava ilman ehtoja ja vastaväitteitä, jos tämä visainen ongelma halutaan ratkaista.
Luis Yáñez-Barnuevo García, PSE-ryhmän puolesta. – (ES) Arvoisa puhemies, haluaisin tarkastella joitakin esitettyjä mielipiteitä. Niitä ovat esittäneet eräät hyvät ystäväni, joiden kanssa minulla on paljon yhteistä – arvot, ajatukset ja tavoitteet.
Pitkä poliittinen kokemukseni erityisesti ulkopolitiikassa on opettanut minulle, että kovaäänisimmät ja määrätietoisimpia päätöksiä tekevät eivät aina saa aikaan parhaita tuloksia. Lausuntoa annettaessa on otettava huomioon monia tekijöitä. Keskustelemme menettelyllisestä seikasta, mutta kukaan ei ole kiinnittänyt huomiota siihen, että muu maailma näkee tässä parlamentaarisen äänestyksen tekopyhyyden: 600 parlamentin jäsentä on sitä mieltä, että keskustelu on käytävä ― juuri niin minäkin äänestin, ja tässä olen ― mutta sitten meitä on vain 20 keskustelemassa, ja äänestyksessä on 70. Onko asia todella niin kuin pitäisi, vai olemmeko ainoat, jotka pitävät näitä torstai-iltapäivien keskusteluja tärkeinä? Meidän on oltava hieman realistisempia ja otettava huomioon nämä tekijät.
Yhdyn yhteiseen päätöslauselmaan ja siihen, että tavoitteena on oltava tukea Länsi-Saharan kansan vaatimuksia, jotka koskevat ennen kaikkea sen itsemääräämisoikeutta, jota se ei ole vielä kolmenkymmenen vuoden pyrkimyksistä huolimatta saanut. Katson kuitenkin, että samalla on aina huomioitava se turvallisuutta ja vakautta uhkaava ongelma, joka vaanii Euroopan unionin etelärajalla, ja että meidän on otettava huomioon yksi tekijä, 30 miljoonan asukkaan Marokko, jossa piilee vaara islaminuskon taantumisesta.
Meidän on edistettävä maan poliittista uudistusta ja demokratisoitumista, vaatii se sitten toimintaa tai siitä pidättäytymistä.
Alyn Smith, Verts/ALE-ryhmän puolesta. – (EN) Arvoisa puhemies, allekirjoitan täysin ryhmätoverini Romeva i Ruedan äsken esittämät kommentit ja lisään niihin omat epäilykseni siitä, että Länsi-Saharan tilanne pysyy aivan yhtä huonona kuin se selvästikin edelleen on näiden vuosien jälkeen, joiden aikana Eurooppa on vain väännellyt käsiään ja ollut olevinaan sitoutunut asiaan. Tilanne on yhä tänään yhtä vaikea kuin se on ollut monta vuotta. Puheenjohtajakokouksessa eilen käyty sopimaton, ilkeämielinen keskustelu näytti Euroopan pahimmillaan.
Silloin kun meillä eurooppalaisilla on huolenamme taktiikka, sisäpolitiikka tai oman maamme edun huomioon ottaminen, olemme heikkoja ja erimielisiä. Jos muistamme, että tärkeimpänä periaatteenamme on edistää demokratiaa, ihmisoikeuksia, kidutuksen lopettamista ja ennen kaikkea vuoropuhelua, puhumme asioista selväsanaisesti. Tämä esitys on askel siihen suuntaan.
Meidän on muodostettava kanta tänään käsiteltävänämme olevasta esityksestä – mitä merkitystä parlamentilla muuten olisi? Esitys on arvokas ja järkevä, ja toivon, että parlamentin valtuuskunta puhuu tarpeeksi selvästi vieraillessaan alueella.
Jaromír Kohlíček, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (CS) Afrikassa ei ole tätä nykyä siirtokuntia eikä niiden jäänteitä; tämä on ainakin tiettyjen konservatiivisten parlamentin jäsenten usein esittämä teoria. Todellisuus on tietenkin täysin toisenlainen. Kaksi erillisaluetta, Ceuta ja Melilla, ovat yhä siirtomaavallan alla, ja Länsi-Saharan, joka aiemmin oli Espanjan siirtokunta Rio de Oro, valloitti Marokko noin 20 vuotta sitten. Käsiteltävänämme olevassa päätöslauselmassa parlamentti antaa tukensa maan tulevaisuutta koskevalle kansanäänestykselle, jota on lykätty jo huomattavan kauan. Hyvät kollegat, älkäämme unohtako, että on välttämätöntä tukea kansanäänestyksen toteutumista, mutta myös määritellä tekniset seikat, kuten se, kuka voi osallistua äänestykseen.
Panen tyytyväisenä merkille tänään julkistetun päätöksen parlamentin valtuuskunnan vierailun järjestämisestä maahan ensi tammikuussa. Mielestäni siihen osallistuvien parlamentin jäsenten olisi pidettävä mielessä se tosiasia, että kyseessä on aavikkovaltio, jossa on runsaasti fosfaattiesiintymiä. Heidän olisi otettava ongelman kaikki näkökohdat esille Polisario-rintaman edustajien, Marokon hallituksen ja kahden muun naapurivaltion, erityisesti Algerian kanssa. Tämä on ainoa tapa, jolla voimme taata tasapuolisen näkemyksen kokonaistilanteesta. Olisi hyödyllistä myös ottaa huomioon Afrikan unionin mielipiteet.
On tärkeää määrätä kansanäänestykseen osallistumista koskevat säännöt. Maassa asuu esimerkiksi suuri Marokosta peräisin oleva siirtolaisyhteisö, kun taas suuri määrä entisestä Espanjan siirtokunnasta peräisin olevia ihmisiä asuu alueen ulkopuolella. Asiaan liittyy monia vastaamatta jääneitä kysymyksiä, ja mielestäni päätöslauselmassa esitettyjen vaatimusten täyttäminen voi tasoittaa tietä sille, että noita kysymyksiä voidaan esittää, ja toisaalta sille, että löydetään ratkaisu Länsi-Saharan itsenäistämiselle.
Charles Tannock (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, Länsi-Saharassa oli vuosina 1975–1991 Marokon ja Polisarion välisen verisen konfliktin aikakausi, joka päättyi YK:n tuella aikaan saatuun aselepoon. Sen edellytyksenä oli, että järjestetään Minurso-rauhanturvaoperaation valvoma itsenäisyyttä koskeva kansanäänestys, jota ei vieläkään ole järjestetty, kuten on todettava. Tähän mennessä Länsi-Saharan demokraattisen tasavallan on tunnustanut 76 maata.
James Baker ehdotti vuonna 2001 viiden vuoden autonomiaa Marokon yhteydessä ennen kansanäänestyksen järjestämistä, mutta Polisario hylkäsi ehdotuksen lähinnä äänestysoikeuteen liittyvien syiden vuoksi. Näin ollen vuoden 1991 YK:n rauhansopimussuunnitelma on yhä laillisesti voimassa. Marokko on tällä välin jatkanut sortotoimia. Viime aikoina on kuultu muun muassa hälyttäviä väitteitä mielivaltaisista pidätyksistä ja vankien pahoinpitelyistä ja jopa kidutuksesta.
Algeria on nyt päässyt osalliseksi suurista satunnaisvoitoista, jotka johtuvat sen runsaista öljytuloista, ja pystyy sen vuoksi varustamaan uudelleen Polisariota. Se on äärimmäisen vaarallista, koska vihollisuudet voivat herätä uudelleen eloon. Meidän on estettävä vihollisuudet ja sodan puhkeaminen uudelleen millä hinnalla hyvänsä.
Iratxe García Pérez (PSE). – (ES) Arvoisa puhemies, keskustelimme muutama kuukausi sitten juuri tässä istuntosalissa tarpeesta antaa Länsi-Saharan kansalle humanitaarista apua. Tuolloin korostimme sitä, että tilanne johtuu poliittisesta konfliktista, jota emme ole toistaiseksi pystyneet ratkaisemaan.
Puhumme tänään vakavasta ja huolestuttavasta tilanteesta, joka liittyy Länsi-Saharan kansan ihmisoikeuksien kuten ilmaisunvapauden, mielenosoitusvapauden ja liikkumisvapauden loukkauksiin, joista olemme viime kuukausina kuulleet ihmisoikeusjärjestöiltä ja tiedotusvälineistä.
Me parlamentin jäsenet vetoammekin tänään voimakkaasti Marokon viranomaisiin, jotta he vapauttaisivat Länsi-Saharan poliittiset vangit. Mielestämme myös Euroopan parlamentin valtuuskunnan vierailu olisi välttämätön täsmällisen ensikäden tiedon saamiseksi Saharan alueen nykytilanteesta.
On selvää, että kansainvälisten tahojen ja Euroopan unionin päättäväinen väliintulo on välttämätöntä kolme vuosikymmentä kestäneen vääryyden ja kärsimyksen lopettamiseksi. Yhdistyneiden Kansakuntien uuden edustajan nimittäminen Minurso-rauhanturvaoperaatioon on hyvä merkki. Nyt on aika luoda olosuhteet, joissa konfliktin ratkaisu on mahdollinen ja Länsi-Saharan kansan oikeutettu toive saada päättää omasta tulevaisuudestaan voidaan tunnustaa.
Hyvät kollegat, tänään käytävä keskustelu ei saa jäädä vain yhdeksi monista, eikä tämänpäiväinen päätöslauselma saa olla vain yksi päätöslauselma niiden monien lisäksi, joita olemme tästä aiheesta antaneet. Velvollisuutemme on pyrkiä tähän, jotta ihmisoikeudet ja yhteiskunnallinen tasa-arvo toteutuvat.
Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, komissio antaa edelleen täyden tukensa Yhdistyneille Kansakunnille sen pyrkiessä saamaan aikaan poliittisen ratkaisun Länsi-Saharan konfliktiin.
Mekin toivomme, että Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin uusi erityislähettiläs Peter Van Walsum sekä uusi erityisedustaja Francesco Bastagli antavat uutta vauhtia poliittisen ratkaisun etsintään. Komissio kannustaa kaikkia osapuolia ja kansainvälistä yhteisöä tekemään heidän kanssaan täysipainoista yhteistyötä tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Komissio panee tyytyväisenä merkille myös sen, että Polisario-rintama on vapauttanut 404 marokkolaista sotavankia. Tämä on hyvin myönteinen toimenpide, joka epäilemättä myötävaikuttaa ratkaisun löytymiseen.
Länsi-Saharan viimeaikaisten jännitteiden osalta voin todeta, että komissio seurasi hyvin tiiviisti viime kuun mielenosoituksia, pidätyksiä ja nälkälakkoja ja että se jatkaa tilanteen tarkkailua.
Komission korkean tason virkamiehet ovat olleet virallisesti yhteydessä Marokon viranomaisiin ja muihin osapuoliin Rabatissa olevan valtuuskunnan välityksellä ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Se on ilmaissut huolensa ja vaatinut suoraa tietoa tilanteesta ja toimista, joihin ryhdytään. Lisäksi komissio jatkaa määrätietoista ihmisoikeustyötä, koska ihmisoikeuksien kunnioittaminen on Euroopan unionin ulkosuhteiden keskeinen periaate.
Marokon kanssa ylläpitämiemme kahdenvälisten suhteiden puitteissa perustetaan ihmisoikeuksien, demokratiakehityksen ja hyvän hallintotavan alakomitea. Sen ensimmäisen kokouksen ajankohta sovitaan todennäköisesti Marokon kanssa assosiaationeuvostossa marraskuussa. Alakomitea antaa komissiolle mahdollisuuden lähestyä ihmisoikeuskysymystä kokonaisuutena niin, että siihen sisällytetään ilmaisuvapaus ja kokoontumisvapaus.
Näitä asioita – ihmisoikeuksia, demokratiakehitystä, poliittista ja institutionaalista uudistusta – tarkastellaan myös komission ja Marokon välisessä toimintasuunnitelmassa, josta sovittiin Euroopan unionin naapuruuspolitiikan yhteydessä.
Puhemies. Esityslistalla on seuraavana kuusi päätöslauselmaesitystä ihmisoikeuksista Uzbekistanissa(1).
Józef Pinior (PSE), laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, Uzbekistan on yli 20 miljoonan asukkaan kotimaa, ja se oli legendaarisen Timur Lenkin syntymäpaikka. Maa sijaitsee silkkitiellä, ja historiallisesta perinnöstään varsin tietoisena sillä on tärkeä geostrateginen tehtävä alueella, jolla Eurooppa kohtaa Lähi-idän ja Aasian. Uzbekistanin kansan ja maan rikkaan kulttuurin vuoksi maalla on keskeinen osa rauhaan, demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioitukseen perustuvan kansainvälisen poliittisen järjestyksen vakiinnuttamisessa.
Islam Karimovin autoritaarinen hallitus tukahduttaa Uzbekistanin kansan demokraattiset pyrkimykset. Se rikkoo perusihmisoikeuksia ja oli vastuussa Andijanin verilöylystä. Viime lauantaina 22. lokakuuta 2005 opposition johtaja, liikemies Sanjar Umarov otettiin vangiksi. Hänen asianajajansa Vitali Krasilovski on antanut huolestuttavia lausuntoja Umarovin nöyryyttävästä kohtelusta hänen vankeutensa aikana. Krasilovski on huolissaan päämiehensä hyvinvoinnista, sillä hän sai tavata tätä vankilassa vain muutaman minuutin, eikä Umarov pystynyt tuolloin antamaan johdonmukaisia vastauksia hänen kysymyksiinsä. Tämä on yksi monista ihmisoikeuksien rikkomisista, joihin Karimovin hallitus on syyllistynyt.
Euroopan unioni ei voi olla reagoimatta Uzbekistanin tilanteeseen. Toimenpiteemme on kohdistettava Uzbekistanin kansalaisyhteiskuntaan, ja niillä on voitava vakiinnuttaa hyvät suhteet Uzbekistanin kansaan ja auttaa autoritaarisen hallituksen vainon kohteeksi joutuneita. On olennaisen tärkeää, että Euroopan parlamentin edustajat vierailevat Uzbekistanissa. Uzbekistanin viranomaisten on suostuttava siihen, että käymme Andijanissa ja tapaamme tiedotusvälineiden, opposition ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Haluaisin esittää toiveeni, että Euroopan unionin ja Uzbekistanin suhteet kehittyvät jatkossakin, sillä näillä suhteilla tuetaan Uzbekistanin kansan kehitystä ja vaurautta. Niillä edistetään myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia Uzbekistanissa ja Keski-Aasiassa yleensäkin.
Carl Schlyter (Verts/ALE), laatija. – (SV) Arvoisa puhemies, neuvosto teki 3. lokakuuta hyvän päätöksen aseidenvientikiellosta. Uzbekistan ei tarvitse aseita, joita voidaan käyttää sen oman kansan sortamiseen. On hyvä, että vaadimme nyt riippumattoman tutkinnan suorittamista Andijanin tapahtumista.
Tiedotusvälineet ovat tiukasti hallinnassa, ja oppositiota ja kansanliikkeiden jäseniä estetään kokoontumasta. Presidentti Karimoville esittämiämme vaatimuksia ei pitäisi olla kovin vaikea täyttää. Hänen täytyy vain noudattaa oman maansa perustuslakia, jonka mukaan on vallittava liikkumis-, yhdistymis- ja kokoontumisvapaus ja tuomioistuinten on oltava riippumattomia. Ei ole kohtuutonta vaatia, että presidentti noudattaa oman maansa perustuslakia, ja juuri sitä vaadimme täällä parlamentissa tänään.
Simon Coveney (PPE-DE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, pyydän anteeksi, etten pannut merkille komission jäsenen läsnäoloa viimeksi puhuessani. Teen sen kuitenkin tällä kerralla.
Olen iloinen, että minulla on tilaisuus puhua lyhyesti Uzbekistania koskevasta esityksestä. Uzbekistan on suuri ja hyvin vaikutusvaltainen maa Keski-Aasiassa. Sen vakaus vaikuttaa suoraan koko alueeseen, ja EU on hyvällä syyllä pyrkinyt rakentamaan yhteyksiä ja luomaan suhteita tähän maantieteellisesti läheiseen ja merkittävään naapuriin. Omasta mielestäni tällä aloitteella pyritään aivan erityisesti kysymään uudestaan, mitä Andijanissa tapahtui viime toukokuussa, ja vaatimaan toistamiseen avointa ja riippumatonta tutkimusta. Yleisesti näytetään ajattelevan, että vaatimalla totuutta asetumme jollain tavoin Uzbekistanin viranomaisia vastaan. EU:n arvojärjestelmässä ihmisoikeudet ja kansainvälinen oikeus ovat hyvin keskeisiä, ja velvollisuutemme on vaatia, että saamme tietää totuuden tästä murhenäytelmästä.
Tähän mennessä "totuudesta" on esitetty kolme eri versiota. Ensimmäinen on Uzbekistanin virallinen ja presidentti Karimovin versio, jonka mukaan verilöyly oli harkittu vastareaktio kiihkoislamilaiseen kansannousuun, ja siinä kuoli 187 rikollista. Toinen on tiedotusvälineiden ja kansalaisjärjestöjen versio. Niiden mukaan verilöylyssä aseistettu poliisi tappoi naisia ja lapsia, raahasi ruumiit läheiseen kouluun ja jätti ne sinne makaamaan seuraavaan päivään. Silloin osa oli vielä hengissä, ja heidät vietiin sairaalaan. Emme edes tiedä surmansa saaneiden määrää. Selontekojen mukaan määrä vaihtelee 500:sta 1 500:aan. Kolmannen version mukaan Andijanin paikkakuntalaisista suurin osa on vaiennettu tai he kärsivät muistinmenetyksestä. Tosiasiassa he eivät uskalla puhua, koska jotkut niin tehneet ovat kadonneet.
EU:n on vaadittava riippumatonta tutkimusta ja toimiin on ryhdyttävä sen varmistamiseksi, että jos tutkimukset kielletään, se vaikuttaa Uzbekistanin ja Euroopan unionin suhteisiin.
Ona Juknevičienė (ALDE), laatija. – (LT) Uzbekistanin presidentti Islam Karimov jättää avoimesti ja täysin peittelemättä huomiotta kansainvälisen yhteisön toiveen paljastaa koko totuus Andijanin tämän vuoden toukokuun tapahtumista. Hän esittää totuudesta omaa versiotaan. Presidentti Karimov luo tätä totuutta loukkaamalla avoimesti ihmisoikeuksia, hävittämällä verilöylyn jäljet ja eliminoimalla todistajia ja heidän sukulaisiaan. Nähtävästi totuuksia voi olla Uzbekistanissa vain yksi. Se on totuus, jonka viranomaiset ovat perin pohjin sensuroineet. Terrorismi ja talousrikollisuus ovat molemmat epämääräisiä käsitteitä, joita käytetään niin kutsuttujen valtion vihollisten avoimen väkivaltaisen kohtelun salaamiseksi. Mielestäni turvallisuuden varmistamisen ja sorron välillä on oltava kuitenkin selvä ero. Koska oppositio kiellettiin, se on omaksunut radikaalin muodon. Yhteiskunnallinen epäoikeudenmukaisuus ja eriävien mielipiteiden tukahduttaminen ruokkivat uskonnollisia ääriliikkeitä. Uzbekistanin voidaan myöntää olevan houkutteleva kohde islamilaisille ääriliikkeille. Viranomaisten toimet eivät kuitenkaan pysäytä islamilaista radikalismia, sillä radikalismin torjunnassa auttaa vain demokratia ja riippumaton oikeuslaitos, ei sorto. Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kehotan teitä äänestämään tänään päätöslauselman puolesta, koska sillä tavoin mielestäni edistetään pyrkimyksiä tukea Uzbekistanin kansalaisten mielipiteenvapautta, puhevapautta ja ihmisoikeuksia. Tämä on todellinen tie demokratiaan.
Erik Meijer (GUE/NGL), laatija. – (NL) Arvoisa puhemies, Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen autoritaariset hallitukset eivät ottaneet valtaa ainoastaan Ukrainassa, Georgiassa tai Kirgisistanissa, vaan erityisesti myös Valko-Venäjällä, Turkmenistanissa ja Uzbekistanissa. Siellä ei voittanut demokratia, vaan pikemminkin ihmisryhmä, joka oli hankkinut kokemusta vanhassa valtion koneistossa ja tiedustelupalveluissa. Koska näiden ihmisten ainoa tavoite on pysyä vallassa, he muuttavat valtion yrityksiä yksityisomaisuudekseen, väärentävät vaalituloksia, antavat oppositiolle mahdollisimman vähän tilaa, estävät vapaan järjestäytymisen, rajoittavat lehdistöä ja käyttävät tarvittaessa väkivaltaa omaa kansaansa vastaan.
Uzbekistan on valmis radikaaliin muutokseen, mutta alkusysäys, jonka mielenosoittajat antoivat tähän suuntaan, tukahdutettiin tyystin 13. toukokuuta satoja ihmishenkiä vaatineella raa’alla voimankäytöllä. Tämän jälkeen ulkomaailma on ollut huomiota herättävän hiljainen. Olisikohan sillä jotain tekemistä sen taloudellisten ja sotilaallisten etujen kanssa? Pitääkö Uzbekistanin diktatuurin valtakauden antaa jatkua, koska se todisti hyödyllisyytensä sotilaallisessa väliintulossa Afganistanissa? Olemmeko jättämässä sen asukkaat oman onnensa nojaan? EU ei saa antaa minkään seikan mennä oikeuksiensa ja vapauksiensa edelle. Päätöslauselmaluonnos auttaa meitä omaksumaan tarvittavan kannan.
Marcin Libicki (UEN), laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, on valitettavaa, että historiallinen läpimurto, joka johti Puolassa demokraattisen hallituksen muodostamiseen vuonna 1989 ja aiheutti myöhemmin Berliinin muurin kaatumisen ja koko Moskovasta johdetun kommunistisen blokin hajoamisen, ei johtanut ihmisoikeuksia kunnioittavan demokraattisen hallituksen syntyyn kaikissa entisen kommunistisen blokin maissa. Puolassa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa ja Unkarissa koettuja muutoksia, joiden aikana ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvat järjestelmät vakiintuivat, ei tapahtunut Ukrainassa. Näitä muutoksia odotamme vieläkin Valko-Venäjällä. Valitettavasti niistä ei ole merkkiäkään myöskään Uzbekistanissa.
Vuoden 2005 toukokuun 13. päivän tapahtumat olivat osoitus vallitsevista oloista Uzbekistanissa. Asenne hallituksessa, joka ei salli ulkomaisten tarkkailijoiden tutkia, minkä vuoksi niin monet saivat surmansa, toimittajien pelottelu ja ulkoisen tarkkailun estäminen ovat syitä, joiden vuoksi parlamentin on oltava asiassa horjumaton. Juuri siksi vaadimme tutkimuksia kaikissa näissä kysymyksissä ja demokratian vakiinnuttamista Uzbekistaniin.
Bernd Posselt, PPE-DE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, Uzbekistan on vanhaa kulttuurimaisemaa, joka synnytettyään Buharan Khanatesin ja Kokandin kaltaiset valtiot joutui vihamielisen kolonialismin kohteeksi. Olemme puhuneet tänään eurooppalaisesta kolonialismista Afrikassa, mutta tässä tapauksessa kolonialismi oli luonteeltaan neuvostoliittolaista ja kommunistista, ja se seurasi tsaarilaista kolonialismia Keski-Aasiassa. Vasta kommunistisen järjestelmän kukistuttua Keski-Euroopassa vuonna 1989 tämä kolonialismi päättyi, minkä haluan todeta jäsen Kohlíčekin hyväksi.
Meidän on ehdottomasti tarkasteltava alueen tilannetta realistisesti. Nämä maat kokivat kovia kun ne muutettiin monokulttuureiksi, niitä ryösteltiin ja niiden varat ehtyivät, ja nyt ne ovat ryhtyneet etenemään vaivalloisella tiellä kohti itsenäisyyttä. Niiden tilannetta kohtaan on tunnettava tiettyä myötätuntoa, ja ne tarvitsevat myös kaiken tehokkaan avun, jota voimme tarjota. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että voimme sulkea silmämme ihmisoikeuksien loukkauksilta.
Vaatimuksemme on siis selvä ja yksiselitteinen: vaadimme Uzbekistanin hallitusta lopettamaan jo viivästyneiden tutkimusten estämisen, vapauttamaan kaikki poliittiset vangit sekä tunnustamaan perusoikeudet ja ihmisoikeudet. Jos kuitenkin aiomme edistyä tässä, se tapahtuu vuoropuhelun välityksellä, ei kohtelemalla toista osapuolta kuin lasta.
Meidän on oltava tietoisia terroristien läsnäolosta ja koko aluetta epävakauttavista tekijöistä puhumattakaan Venäjän jatkuvasta vaikutuksesta. Venäjä on toimittanut viime aikoina Uzbekistaniin suuria määriä telamiinoja, joista meillä on usein ollut aihetta keskustella myös täällä parlamentissa ja joilla pyritään muun muassa lujittamaan rajoja entisestään. Venäjän joukot ovat vieläkin läsnä ja toimivat ikään kuin alue olisi yhä siirtomaa-aluetta. Tätäkään ei voida hyväksyä, sillä juuri tällä alueella valtojen elintärkeät geostrategiset edut törmäävät yhteen etenkin energian alalla.
Sanottakoon siis kovaan ääneen ja selvästi, että alueella on kaksi vastakohtaa: yhtäältä ihmisoikeudet ja avoin ja rehellinen kumppanuus, ja toisaalta kolonialismi kaikissa muodoissaan.
Karin Scheele, PSE-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, tämänpäiväisellä päätöslauselmalla tuomitaan se, että Uzbekistanin hallitus kieltää kaiken avoimuuden toukokuun 2005 tapahtumien tutkinnassa, ja siinä korostetaan sellaisen riippumattoman kansainvälisen tutkintalautakunnan merkitystä, joka voi tehdä viipymättä seikkaperäisen selvityksen ja tarkastella meneillään olevaa kehitystä kenenkään sitä estämättä.
Maailmanlaajuinen yleisö ei ole vieläkään saanut selville, kuinka moni tarkalleen menetti henkensä noina toukokuun päivinä Andijanissa. Ihmisoikeusjärjestöjen luvut vaihtelevat 500:sta 1 000:een, kun taas Uzbekistanin hallituksen antama luku kuolleiden määrästä on 176. Presidentti Karimov käyttää yhä uudestaan islaminuskoa lyömäaseena kaikkien poliittisten vastustajiensa saamiseksi pois pelistä. Sen vuoksi on olennaisen tärkeää, että vaadimme vielä vangittuina olevien ihmisoikeusaktivistien, toimittajien ja poliittisen opposition jäsenten ehdotonta vapauttamista.
Tobias Pflüger, GUE/NGL-ryhmän puolesta. – (DE) Arvoisa puhemies, kaikki, jotka ovat panneet merkille räikeät ihmisoikeusrikkomukset Uzbekistanissa, odottaisivat terävää kritiikkiä maan hallituksesta, eivät rikkomusten vähättelemistä, kuten olemme juuri kuullet jäsen Posseltin tekevän. Sen sijaan Uzbekistan saa tehdä erittäin tiivistä yhteistyötä erään EU:n jäsenvaltion kanssa. Kyseinen valtio on Saksa, jolla on erityisesti Afganistanissa toteutettujen sotilaallisten toimien kannalta geopoliittisesti erittäin tärkeä sotilastukikohta Termezissä. Olen kuullut Natolta, että Termez ei kuulu sen sotilastukikohtiin, vaikka sitä käyttävät Nato-valtiot ja myös Alankomaat, Belgia, Ruotsi, Norja, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Kreikka ja Espanja, jotka ovat kaikki EU:n jäsenvaltioita.
Saksa antaa Uzbekistanille huomattavaa taloudellista ja sotilaallista tukea jopa 2 miljardin euron arvosta, mukaan lukien esimerkiksi asetehtaat ja vanhat aseet. EU:n ihmisoikeuspolitiikka on tekopyhää, jos räikeitä ihmisoikeusrikkomuksia arvostellaan perustellusti, mutta samalla Uzbekistanin hallitus saa geopoliittisten tekijöiden vuoksi sotilaallista ja taloudellista tukea.
Urszula Krupa, IND/DEM-ryhmän puolesta. – (PL) Arvoisa puhemies, joulukuussa pidettävien Uzbekistanin parlamenttivaalien edellä Euroopan parlamentti keskustelee jälleen ihmisoikeuksien rikkomisista.
Uzbekistan on entinen neuvostotasavalta. Se on kuitenkin vain osittain itsenäistynyt kommunistisesta järjestelmästä, sillä valtaa käytetään vieläkin samalla tavoin. Entinen kommunistipuolueen pääsihteeri Islam Karimov, joka on nyt presidenttinä, on osoittanut olevansa oikea diktaattori. Hän yrittää lepyttää Venäjän, Euroopan ja Yhdysvaltojen kilpailevia mahteja. Näistä Yhdysvalloilla on ollut maassa sotilastukikohtia viime aikoihin asti. Uzbekistanin alueella on strategista, poliittista ja taloudellista merkitystä sekä Venäjälle että Yhdysvalloille, mikä mutkistaa tasavallan tilannetta entisestään. Maa on ollut vuodesta 2001 Yhdysvaltojen tärkeimpiä liittolaisia terrorismin torjunnassa Aasiassa.
Uzbekistan on yhdessä Venäjän kanssa myös terrorismia Aasiassa torjuvan foorumin Shanghai Fiven jäsen. Venäjä käyttää islamilaisen fundamentalismin uhkaa välineenä Uzbekistanin pelottelemiseksi, jotta maa pysyisi Venäjän vaikutuspiirissä.
Uzbekistanissa on runsaasti luonnonvaroja öljy ja kaasu mukaan luettuina. Lähinnä Yhdysvaltojen tuen johdosta maan talous on kasvanut jonkin verran. Uzbekistan on myös maa, jossa etnisesti erilaiset, islamilaista, ortodoksista ja katolista uskoa edustavat väestöt elivät ennen yhdessä rauhanomaisesti. Muun muassa ulkomaisen paineen ja Karimovin autoritaaristen käytänteiden yhteentörmäyksen vuoksi maa on joutunut kuitenkin viime aikoina todistamaan ihmisoikeuksien rikkomisia ja erityisesti islamilaisen opposition vainoa.
Andijanissa toukokuun 13. päivänä pidetty mielenosoitus tukahdutettiin väkivaltaisesti, ja satojen siviilien uskotaan menettäneen henkensä. Vastalauseista huolimatta joukkomurhaan syyllistyneitä ei ole tuotu oikeuden eteen, ja lehdistö on sivuuttanut murhenäytelmän vaieten. Ulkomaisten tarkkailijoiden, Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin selonteoissa puhutaan hallituksen vastustajien ennen näkemättömästä ja raakalaismaisesta kidutuksesta Uzbekistanin vankiloissa, ihmisoikeusrikkomuksista ja totuuden toukokuun 13. päivän tapahtumista paljastaneiden riippumattomien toimittajien ja poliittisten aktivistien vainoamisesta. Useiden presidentti Karimoviin kohdistuneiden epäonnistuneiden murhayritysten johdosta presidentti nimittää nyt muslimeja fanaatikoiksi ja terroristeiksi ja perustelee tällä tavoin oppositiosta edustavien riippumattomien poliittisten ajattelijoiden vainon.
Paavi Johannes Paavali II muistutti, että vapaus on aina haaste. Hän sanoi myös, että valta on haaste vapaudelle ja sitä voi käyttää taitavasti vain palvelemalla toisia. Kansainvälisen yhteisön ja valtaapitävien olisi aina asetettava ihmisarvo ja ihmisoikeudet taloudellisten etujen edelle. Tämän vuoksi vaadimme vainon lopettamista, ihmisarvon kunnioittamista sekä perusoikeuskirjan ja demokraattisen periaatteiden mukaisten perusvelvoitteiden noudattamista.
Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, Andijanin joukkomurhan ja sen johdosta, että Uzbekistan on jatkuvasti torjunut riippumattoman kansainvälisen tutkinnan suorittamisen näistä tapahtumista, Euroopan unioni on valinnut hyvin päättäväisen Uzbekistania koskevan kannan hyväksymällä 3. lokakuuta tehdyt neuvoston päätelmät toukokuussa annettujen päätelmien jälkeen.
Rajoittavien toimenpiteiden pakettiin kuuluu osittainen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen toteuttamisen keskeyttäminen, aseidenvientikielto, valikoiva viisumikielto sekä YK:n ja Etyjin toimien harkitseminen. Tämä on hyvin selvä ja voimakas poliittinen viesti EU:lta Uzbekistanille.
Komissio tukee täysin jäsenvaltioita viisumikiellon määräämisessä, jonka täytäntöönpanon järjestelyjä viimeistellään parhaillaan. Niin ikään komissio tukee täysin aseidenvientikiellon täytäntöönpanoa ja on valmistellut neuvoston hyväksyttäväksi lainsäädäntöä, joka tulee voimaan välittömästi.
Komissio on kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaisesti peruuttanut välittömästi kaikki Uzbekistanin kanssa pidettävät tekniset kokoukset. Olemme siis peruuttaneet kaupan ja investoinnin alan alakomitean, oikeuden, vapauden ja turvallisuuden alan alakomitean sekä yhteistyökomitean kokoukset.
Vaikka aloite yhteistyöneuvoston kokouksen koolle kutsumisesta on jäsenvaltioilla, komission mielestä kokous voitaisiin pitää, jottei poliittinen vuoropuhelu Uzbekistanin kanssa täysin katkea.
Komissio panee merkille päätöksen lykätä kuudetta EU:n ja Uzbekistanin välisen parlamentaarisen yhteistyökomitean kokousta ja pahoittelee, ettei valtuuskunnan sallita matkustaa Andijanin alueelle eikä tavata esteettä opposition jäseniä tai kansalaisjärjestöjen ja riippumattomien tiedostusvälineiden edustajia.
Komissio on sopinut yhteisön tuen vähentämisestä 11 miljoonasta eurosta 9,25 miljoonaan euroon tänä vuonna ja 9 miljoonasta eurosta 7,25 miljoonaan euroon ensi vuonna sekä tuen uudelleensuuntaamisesta. Uskomme vakaasti näistä leikkauksista huolimatta, että kohdennettua EU:n tukea olisi edelleen myönnettävä. Tuessa olisi keskityttävä köyhyyden vähentämiseen Ferghanan laaksossa, kansalaisyhteiskunnan kehittämiseen, laillisiin ja oikeudellisiin uudistuksiin sekä korkeakouluopetuksen kehittämiseen.
Haluan tässä yhteydessä korostaa, että jo ennen toukokuun tapahtumia ihmisoikeustilanne oli hyvin synkkä ja aiheutti merkittävää huolta komissiolle. Komissio esimerkiksi toivoo erittäin kovasti julkista sitoutumista presidentti Karimovin tuomitsemiseksi kidutuksesta.
Komissio jatkaa Uzbekistanin painostamista, jotta se keskeyttäisi välittömästi kuolemantuomioiden täytäntöönpanon kunnes kuolemantuomio lakkautetaan vuonna 2008. Komissio on myös huolissaan selonteoista, joiden mukaan viranomaisten version tapahtumista kyseenalaistaneita ihmisoikeuksien puolustajia, toimittajia ja paikallisia aktivisteja on pidätetty ja heitä ahdistellaan.
Komissio jatkaa pyrkimyksiään huumekaupan torjumiseksi sekä rajojen hallinnan ja energia- ja liikenneverkkojen toiminnan tehostamiseksi. Uzbekistanin sulkeminen alueellisten ohjelmien ulkopuolelle vahingoittaisi enemmän Uzbekistanin naapureita kuin Uzbekistania itseään.
Puhemies. Esityslistalla on seuraavana keskustelu kuudesta Tenzin Delek Rinpochen tapausta käsittelevästä päätöslauselmaesityksestä(1).
Lidia Joanna Geringer de Oedenberg (PSE), laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, yksi viimeisistä suurista tiibetiläisistä lamoista, Tenzin Delek Rinpoche, on jo 20 vuotta toiminut tiibetiläisen kulttuurin suojelun puolesta. Hän on Tiibetin uskonnollinen johtohahmo, joka on toiminut aktiivisesti myös talous-, kulttuuri- ja sosiaalielämässä. Tämä tiibetiläinen lama on ollut jo pitkään piikki Kiinan viranomaisten lihassa, vaikkei hän ole koskaan osallistunut poliittisiin mielenosoituksiin.
Tenzin Delek Rinpoche on henkinen johtaja, joka ajaa väsymättä keskeisten yhteiskunnallisten toimien toteuttamista, kuten orpolapsien koulujen, vierasmajojen ja paikallisteiden rakentamisen sekä ikääntyneiden palvelujen puolesta. Hän on merkittävä rauhan puolestapuhuja, jonka toimet eivät ole millään lailla aggressiivisia. Kiinan viranomaiset ovat kuitenkin luokitelleet hänet uhkatekijäksi hänen suosionsa vuoksi, ja ne pidättivät hänet sillä tekosyyllä, että hän olisi organisoinut useita iskuja. Häntä syytettiin terrorismista ja hänet tuomittiin kuolemaan ilman minkäänlaista oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Häntä on pidetty kuolemansellissä epäinhimillisissä oloissa jo kuukausien ajan, ja hänen heikko terveydentilansa johtuu suoraan tästä jatkuvasta kidutuksesta.
Edellä mainitun vuoksi vaadimme Kiinan viranomaisia parantamaan Tenzin Delek Rinpochen vankilaoloja. Vaadimme myös Kiinan hallitusta toteuttamaan toimia muiden vankien olojen parantamiseksi, kidutuksen lakkauttamiseksi ja ennen kaikkea kuolemantuomion lakkauttamiseksi. EU:n on kansainvälisen yhteisön jäsenenä tehtävä täysin selväksi, ettei se hyväksy ihmisten vangitsemista, jos heitä ei ole todistettu syyllisiksi. Kiinan on kunnioitettava kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja, ihmisarvoa ja kansalaisvapauksia. Siksi vetoan myös kansainvälisiin järjestöihin, jotta ne painostaisivat Kiinaa ryhtymään vihdoin rakentavaan vuoropuheluun, jotta Tiibetin kysymys voidaan ratkaista lopullisesti.
Eva Lichtenberger (Verts/ALE), laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olemme jo aiemminkin joutuneet käsittelemään Tenzin Delek Rinpochen järkyttävää tapausta ja huomaamaan, ettei Kiina halua lähteä sovittelun tielle. Kaukana siitä: Tenzin Delek Rinpochelle ei edelleenkään ole taattu avointa ja oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Mikä pahempaa, kidutus ja epäinhimilliset vankilaolot – korostettakoon vielä, että hänet vangittiin ilman asianmukaista oikeudenkäyntiä – ovat aiheuttaneet sen, että Tenzin Delek Rinpoche on nyt kuolemanvaarassa. Tästä on todellakin puhuttava julkisesti jälleen kerran.
Meidän parlamentin jäsenten on nyt toimittava, sillä olemme jo aiemmin vaatineet oikeudenmukaista kohtelua tälle miehelle, joka on lähes kuoleman oma ja jonka ainoa rikos oli olla rakastettu opettaja ja henkinen johtaja. Meidän on nyt toimittava ja painostettava Kiinan hallitusta uusin vaatimuksin.
Tämä on erityisen tärkeää, koska vaikuttaa siltä, että mitä enemmän Kiinan markkinat houkuttavat jäsenvaltioita ja niiden hallituksia, sitä varovaisemmin ne suhtautuvat ihmisoikeuskysymysten esille ottamiseen kiinalaisten keskustelukumppaniensa kanssa. Tällaisena ajankohtana ja tällaisessa tilanteessa meidän on puolustettava arvojamme. Meidän parlamentin jäsenten on tehtävä se, mihin hallituksemme eivät pysty.
Tiibet on autonominen ainoastaan paperilla eikä käytännössä, Dalai Laman kanssa lupaavasti alkanutta vuoropuhelua ei joko ole jatkettu tai sitä lykätään kerta toisensa jälkeen, eikä Kiina edelleenkään takaa ihmisoikeuksien noudattamista. Tällaisessa tilanteessa meidän on puhuttava suoraan ja otettava kantaa ja vaadittava, että asiaintila muuttuu ja että järjestys palautetaan.
Thomas Mann (PPE-DE), laatija. – (DE) Arvoisa puhemies, 18. marraskuuta 2004 ja 13. tammikuuta 2005 antamillamme päätöslauselmilla sekä valtavalla diplomaattisella protestilla ja ihmisoikeusjärjestöjen toimilla oli jotain tuloksia, sillä niiden johdosta kunnioitetun lama Tenzin Delek Rinpochen kuolemantuomio muutettiin elinkautiseksi. Kiinan viranomaiset pitävät häntä rikollisena sekä syyttävät häntä valtion turvallisuuden horjuttamisesta ja osallisuudesta pommi-iskuihin, täysin ilman todisteita. Ne kieltävät häneltä sellaisen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, johon osallistuisi kansainvälisiä tarkkailijoita.
Olen täysin samaa mieltä kahden edellisen puhujan kanssa siitä, että todellinen syy Tenzin Rinpochen vangitsemiseen on hänen suuri vaikutusvaltansa tiibetiläisiin ja Dalai Laman tukeminen. Kuolemantuomio voi olla kumottu, mutta näyttää siltä, että se toteutetaan toisella tapaa: Tenzin Rinpoche ei pysty enää puhumaan eikä liikkumaan kidutuksen ja eristyssellissä pidon vuoksi, ja hänen henkensä on vaakalaudalla.
Kaikki parlamentin poliittiset ryhmät vaativat Kiinan viranomaisia parantamaan välittömästi Tenzin Rinpochen vankilaoloja ja noudattamaan tiukasti vankien kohtelua koskevaa YK:n sopimusta. Vaadimme, että kidutustapauksia käsittelevän YK:n erityisvaltuutetun Manfred Nowakin annetaan vierailla Tenzin Rinpochen luona. Hän saapuu Kiinaan tiedustelukäynnille kolmen viikon kuluttua.
Euroopan komission, neuvoston ja jäsenvaltioiden on pystyttävä liittämään läheisesti toisiinsa poliittisten vankien kohtalo Kiinassa ja maalle asetettu aseidenvientikielto. Vientikieltoa on jatkettava ilman mitään myönnytyksiä niin kauan kuin ihmisoikeusrikkomuksia tapahtuu. Kiinan Brysselin-edustusto on yrittänyt väittää, että tämä on Kiinan sisäinen asia, eikä ulkopuolisilla järjestöillä tai yksilöillä ole oikeutta puuttua asiaan. Nämä ylimieliset toteamukset ovat jälleen yksi esimerkki siitä, ettei 5. syyskuuta järjestetystä EU:n ja Kiinan huippukokouksesta saatu tyydyttäviä tuloksia, eikä ihmisoikeusvuoropuhelu ole johtanut konkreettisiin parannuksiin. Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä haluaa korostaa, että kansainvälisiä normeja ja arvoja on kunnioitettava.
EU voi lähettää vahvan viestin kaikille niille, joita vainotaan poliittisista, uskonnollisista tai kulttuurisista syistä, vaatimalla, että minkä tahansa maan kanssa tehtävän yhteistyön edellytys on poikkeuksetta se, että maa noudattaa ihmisoikeuksia. Niiden maiden, jotka haluavat vastakkainasettelun sijasta yhteistyötä, on noudatettava ihmisoikeuksia ja varottava rikkomasta niitä, sillä ihmisoikeudet ovat universaaleja.
(Suosionosoituksia)
Elizabeth Lynne (ALDE), laatija. – (EN) Arvoisa puhemies, meidän tehtävämme ei ole päättää, onko Tenzin Delek Rinpoche syyllinen vai syytön. Meidän tehtävämme kuitenkin on puuttua havaitsemiimme ihmisoikeusrikkomuksiin. Tenzin Delek Rinpochen pidättäminen, oikeudenkäynti ja tuomitseminen aiheuttavat todellista huolta, sillä mielestäni ne tapahtuivat oikeuden vastaisesti.
Kiinan hallitus totesi 24. lokakuuta antamassaan tiedonannossa, että asia on Kiinan sisäinen asia, eikä meillä ole oikeutta puuttua siihen. Meillä on täysi oikeus puuttua, jos kyseessä on ihmisoikeusasia, sillä se on työmme. On epäselvää, saiko Tenzin Delek Rinpoche oikeudellista neuvontaa oikeudenkäynnin aikana. Kiinan viranomaiset totesivat, että hänellä oli kaksi asianajajaa. Minun lähteideni mukaan hän ei saanut minkäänlaista oikeudellista neuvontaa. Lähteideni mukaan hän ei myöskään ole koskaan tunnustanut häneen kohdistettuja väitteitä oikeiksi, vaikka häntä kidutettiin jo kuukausien ajan ennen oikeudenkäyntiä. Tenzin Delek Rinpoche tuomittiin kolme vuotta sitten, jolloin tuomio aiheutti voimakasta kansainvälistä paheksuntaa, ja tuolloin Kiinan hallitus käsittääkseni lupasi, että asia käsitellään uudelleen korkeimmassa oikeudessa. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Tenzin Delek Rinpochelle on annettava oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin täysin kansainvälisten oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien normien mukaisesti tai muuten hänet on vapautettava välittömästi. Muita vaihtoehtoja ei ole.
Erik Meijer (GUE/NGL), laatija. – (NL) Arvoisa puhemies, Tiibetin sorto on usein parlamentin esityslistalla. Kiina pitää Tiibetiä tyhjänä alueena, joka on asutettava ja josta on tehtävä helppopääsyisempi, minkä jälkeen sitä voidaan ryhtyä kehittämään nyky-Kiinaa vastaavaksi. Tällä hetkellä Kiinassa ajatellaan ainoastaan kurinalaisuutta ja talouskasvua, eikä toisinajattelijoille ole tilaa. Tämä on ristiriidassa tiibetiläisten kulttuurin, perinteiden ja etujen kanssa, sillä he ovat oppineet selviämään karuissa oloissa ja haluavat, että heidät jätetään rauhaan.
Tämä ongelma koskee Kiinassa myös muita kansoja, joilla on valtaväestöstä poikkeava kieli ja kulttuuri, kuten uiguureilla, jotka ovat sukua Keski-Aasian entisissä neuvostotasavalloissa eläville turkkilaisille. Huomio on kuitenkin keskittynyt Tiibetiin siitä lähtien, kun Dalai Lama pakeni Intiaan.
Tavassa, jolla Kiina kohtelee tiibetiläisiä, ei juurikaan ole tapahtunut parannusta. Vaikkei parlamentissa annetuilla julistuksilla todellakaan ole saavutettu haluttuja tavoitteita, meidän on jatkettava toimiamme väsymättä. Kiinalle ei pidä antaa sellaista käsitystä, että Eurooppa hyväksyy vallitsevan tilanteen omien talousintressiensä vuoksi.
Kuolemantuomiot on lisäksi lakkautettava Kiinassa samoin kuin Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa. Tätä asiaa ja ihmisoikeuksia on ajettava maailmanlaajuisesti.
Marcin Libicki (UEN), laatija. – (PL) Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, parlamentissa keskustellaan jälleen kerran Tiibetistä. Tämänpäiväisessä keskustelussa on pohdittava, ovatko parlamentin ja komission toteuttamat toimet olleet tehokkaita. Se, että keskustelemme asiasta taas kerran, viittaisi valitettavasti siihen, ettei näin ole.
Jotkut parlamentin jäsenet ovat väittäneet, että tällaiset asiat ovat Kiinan sisäisiä asioita, ja tämä on myös Kiinan Brysselin-edustuston kanta. Näin ei kuitenkaan ole. Sisäisten asioiden käsite, jolla oikeutetaan rikokset omaa kansakuntaa vastaan, on tyrannien keksimä, eikä siihen ole koskaan vedottu sivistyneessä Euroopassa. Viime vuosisatoina katolinen kirkko ja muut uskonnot vaativat kansalaisten asianmukaista kohtelua ja vastustivat sitä, että valtaapitävät voisivat toimia oman päänsä mukaan kansalaistensa suhteen. Nykyisin kansainväliset järjestöt korostavat poikkeuksetta, että moraalisten perusperiaatteiden vastainen sisäisten asioiden hoito koskee koko ihmiskuntaa.
On ymmärrettävä, että tässä on kyse muustakin kuin yhdestä lamasta. Kyse on suoraan sanottuna koko Tiibetin, sen kulttuurin ja kansakunnan tuhoamisesta ainoastaan siksi, että tämä rauhanomainen kansa on olemassa. Kiinan viranomaisille Tiibetin tuhoamisyritysten syyksi riittää se, että tämän kansakunnan kulttuuri, historia ja yhteiskunta eroavat täysin sen omista. Sen sijaan, että suhtaudumme myönteisesti Tiibetin ja Kiinan yhdistävän rautatieverkon päätökseen saattamiseen, meidän olisi oltava erityisen huolissamme tästä kehityksestä, sillä tarkoituksena on tuhota Tiibet miehittämällä se Kiinan kansalaisilla ja yrityksillä.
Parlamentti toimii erittäin aktiivisesti tässä asiassa, ja Tiibetiä käsittelevällä parlamentin laajennetulla työryhmällä on erittäin sitoutunut ja energinen puheenjohtaja, jäsen Mann. Meidän on kuitenkin tehtävä enemmän. Haluan muistuttaa komission jäsentä siitä, että komission on aika toteuttaa päättäväisiä toimia Kiinan ongelmien ratkaisemiseksi lopullisesti, koska sillä on vaikutusvaltaisena EU:n toimielimenä epäilemättä mahdollisuus tähän. Sen olisikin ensiksi pelastettava tämä tiibetiläismunkki.
(Suosionosoituksia)
Olli Rehn, komission jäsen. (EN) Arvoisa puhemies, Tiibetin ihmisoikeustilanne aiheuttaa EU:lle jatkuvaa huolta, ja se on ensisijainen aihe EU:n ja Kiinan välisessä ihmisoikeusvuoropuhelussa. EU on tässä yhteydessä ottanut aina esille vähemmistöjen oikeudet erityisesti Tiibetissä, ja se kehottaa Kiinan viranomaisia säilyttämään Tiibetin kansan kulttuurisen, uskonnollisen ja kielellisen identiteetin.
Kiinan viranomaisille on vuoropuhelun yhteydessä säännöllisesti huomautettu tiibetiläismunkki Tenzin Delek Rinpochen tilanteesta. Myös EU:n troikka on kolmeen otteeseen keskustellut asiasta Kiinan hallituksen kanssa, kahdesti viime vuonna ja kerran tämän vuoden alussa, kun troikka tapasi Kiinan ulkoasiainministerin Tang Jiaxuanin.
EU vaati kaikissa yhteyksissä, että kuolemantuomio lakkautetaan Kiinassa välittömästi, pyysi Tenzin Delek Rinpochen kuolemantuomion kumoamista sekä tietoja hänen vankilaoloistaan ja terveydentilastaan. EU suhtautuu myönteisesti Kiinan viranomaisten 26. tammikuuta 2005 tekemään päätökseen Tenzin Delek Rinpochen kuolemantuomion muuttamisesta elinkautiseksi, mutta se on edelleen hyvin huolestunut oikeudenkäyntiä koskevista epäselvyyksistä ja hänelle annetusta kovasta tuomiosta. EU on täysin sitoutunut seuraamaan tarkkaan tilanteen kehittymistä EU:n ja Kiinan ihmisoikeusvuoropuhelun yhteydessä.
Tiibetiä koskevissa poliittisissa toimissaan EU on yleisemmin vaatinut ja vaatii edelleen, että Dalai Laman ja Kiinan viranomaisten on ryhdyttävä suoraan vuoropuheluun, sillä se on ainoa realistinen keino löytää pysyvä ratkaisu Tiibetin ongelmaan. Dalai Laman erityisedustajien kolmas vierailu parlamentissa viime vuoden lopulla oli rohkaiseva kehitysaskel, ja tällä tiellä olisi jatkettava eteenpäin.
Puhemies. Keskustelu on päättynyt.
Äänestys toimitetaan tänään klo 16.00.
KIRJALLINEN LAUSUMA (Työjärjestyksen 142 artikla)
Filip Andrzej Kaczmarek (PPE-DE). – (PL) Kannatan vapaakauppaa, mutta meidän on pohdittava, onko vapaakauppaa harjoitettava sellaisen maan kanssa, joka ei välitä lainkaan muunlaisista vapauksista. Mielestäni Kiinan toimia ei voida perustella kulttuurieroin. Kuolemantuomiota ei voida hyväksyä missään kulttuurissa, sillä se on loukkaus koko ihmisyyttä vastaan. Kiina ylpeilee uudella rautatiellä Tiibetiin, sillä se kulkee korkeammalla kuin mikään muu rautatie maailmassa. On kuitenkin huomautettava, että infrastruktuuriin investoiminen ei ole ainoa suuren kansakunnan arvon mitta.
Jos Kiina osaa rakentaa tällaisia rautateitä, se voi varmasti myös parantaa vankiensa elinoloja. Siihen tarvitaan vain poliittista tahtoa. On keskeisen tärkeää jatkaa Kiinaa koskevaa asevientikieltoa, sillä Tenzin Delek Rinpochen tilanne on hyvä osoitus siitä, ettei maa ole oppinut mitään kesäkuun 4. päivän 1989 tapahtumista. Päivämäärä on merkittävä sekä Puolassa että Kiinassa. Puolalle se symboloi toivoa, sillä silloin maassa järjestettiin ensimmäiset osittain vapaat parlamenttivaalit.
Kiinassa tästä päivämäärästä on sen sijaan tullut sorron symboli, koska se on Tiananmenin aukion traagisten tapahtumien vuosipäivä. Käytin vuonna 1989 rintamerkkiä, johon oli kiinalaisin kirjaimin kirjoitettu sanat "vapaus" ja "demokratia". Tänä päivänä toivotan näitä kahta asiaa tiibetiläisille ja kiinalaisille.
Carl Schlyter (Verts/ALE). – (SV) Arvoisa puhemies, tämän istuntojakson aikana on ainakin viisi kertaa käynyt niin, että kuulokkeet ja sitä kautta tulkkauspalvelu eivät ole toimineet istumapaikkani takana olevalla istuinrivistöllä. Myöskään mikrofonit eivät ole toimineet, joten asiasta ei ole voitu ilmoittaa puhemiehelle. Olemme toimineet erittäin joustavasti äänestysten aikana ja jatkaneet niitä kyseiseltä istuinriviltä. Ensi kerralla käsitellään kuitenkin useita tärkeitä asioita, kuten REACH-asetusta, joten on varmistettava, että tekniikka toimii. Muutoin istuntojakso voi keskeytyä erittäin ikävästi. Toivonkin, että saatte tilanteen korjattua ensi kuuhun mennessä.
Puhemies. Tämä on valitettavasti toistuva ongelma. Puutumme asiaan, eikä ongelma toivottavasti toistu seuraavalla istuntojaksolla.
Puhemies. Esityslistalla on seuraavana äänestykset.
(Tulokset ja äänestysten kulkua koskevat yksityiskohdat: ks. pöytäkirja)
20. Ihmisoikeudet Länsi-Saharassa
21. Uzbekistan
22. Tenzin Delek Rinpochen tapaus
Puhemies. Äänestykset ovat päättyneet.
23. Äänestyskäyttäytymistä koskevat ilmoitukset: ks. pöytäkirja
24. Parlamentin kokoonpano: ks. pöytäkirja
25. Valiokuntien ja valtuuskuntien kokoonpanot: ks. pöytäkirja
26. Luetteloon kirjatut kirjalliset kannanotot (työjärjestyksen 116 artikla): ks. pöytäkirja
27. Tiettyjä asiakirjoja koskevat päätökset: ks. pöytäkirja
28. Tämän istuntojakson aikana hyväksyttyjen tekstien edelleen välittäminen: ks. pöytäkirja
29. Seuraavien istuntojen aikataulu: ks. pöytäkirja
30. Istuntokauden keskeyttäminen
Puhemies. Julistan Euroopan parlamentin istuntokauden keskeytetyksi.
(Istunto päättyi klo 16.20.)
LIITE
KYSYMYKSET NEUVOSTOLLE (Näistä vastauksista on vastuussa EU:n neuvoston puheenjohtajavaltio.)
Kysymyksen nro 18 esittäjä Brian Crowley (H-0810/05)
Aihe: Lapsikuolleisuus kehitysmaissa
YK:n lastenrahaston UNICEFin mukaan Indonesiassa hiljattain puhjennut polioepidemia on leviämässä ja se saattaa levitä laajalle aiheuttaen näin globaalin terveysriskin.
UNICEF varoittaa myös, että tämä epidemia, joka on huomattava takaisku YK:n suunnitelmille eliminoida tämä veden välityksellä tarttuva tauti vuoden 2005 loppuun mennessä, voi levitä helpommin sadekaudella, joka käynnistyy yleensä lokakuussa.
Puolet kaikista alle 5-vuotiaiden lapsikuolemista aiheutuu viidestä taudista, jotka ovat keuhkokuume, ripuli, malaria, tuhkarokko ja AIDS. Viimeisimmän YK:n raportin mukaan yksitoista miljoonaa lasta vuodessa eli 30 000 lasta päivässä kuolee ennen viidettä syntymäpäiväänsä estettävissä oleviin ja hoidettaviin syihin. Suurin osa näistä lapsista voitaisiin pelastaa laajentamalla olemassa olevia ohjelmia, joilla tuetaan yksinkertaisia ja edullisia ratkaisuja.
Onko neuvosto samaa mieltä YK:n havaintojen kanssa? Sitoutuuko se konkreettisiin ja myönteisiin toimiin, joilla varmistetaan näiden olemassa olevien yksinkertaisten ja edullisten ratkaisujen soveltaminen käytännössä ilman tarpeetonta viivettä?
(EN) Kiitän arvoisaa parlamentin jäsentä siitä, että hän muistutti meitä kehitysmaiden lasten kauhistuttavasta köyhyydestä ja lastentaudeista. Neuvosto jakaa arvoisan parlamentin jäsenen huolen asiasta.
Lapset ovat luonnollisesti EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan keskeinen kohderyhmä, ja neuvosto haluaa tämän näkyvän asianmukaisesti syyskuussa 2005 järjestetyn vuosituhannen kehitystavoitteita käsitelleen huippukokouksen johdosta toteutettavissa jatkotoimissa ja EY:n tulevan kehitysyhteistyöpolitiikan suunnittelussa. Lasten asiaa olisi edistettävä myös käsiteltäessä komission tästä aiheesta piakkoin laatimaa tiedonantoa.
Neuvosto antoi 24. toukokuuta 2005 tekemissään päätelmissä vahvan tukensa toimintaohjelmalle, jonka tavoitteena on torjua HI-virus/aids, malaria ja tuberkuloosi komission huhtikuun 2005 lopulla esittelemän ulkoisen toiminnan avulla. Ohjelmassa keskitytään erityisesti lasten oikeuksiin sekä orpojen ja hädänalaisten lasten tarpeisiin sekä erityisesti tyttöjen koulutuksen turvaamiseen. Komissio tarjoaa merkittävän paljon rahoitusta aidsia, tuberkuloosia ja malariaa koskevasta maailmanlaajuisesta rahastosta, ja tarkoituksena on näin tukea ja rahoittaa lasten terveyden kannalta olennaisiin palveluihin liittyviä maakohtaisia suunnitelmia. Komissio tukee myös rokotteisiin ja immunisaatioon liittyvää maailmanlaajuista liittoa (Global Alliance for Vaccines and Immunisation), joka auttaa maita tehostamaan lasten immunisaatiota tauteja vastaan. Suunnitteilla on EY:n ja jäsenvaltioiden yhteinen toiminta, johon osallistuvat myös alan tärkeimmät kansainväliset järjestöt sekä kumppanimaiden opettajain- ja vanhempainyhdistykset.
Parhaillaan tarkistetaan marraskuussa 2000 annettua yhteistä lausumaa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikasta. EU:n kolmen toimielimen on tarkoitus piakkoin hyväksyä uusi toimielintenvälinen lausuma tulevasta EU:n kehitysyhteistyöpolitiikasta. Neuvosto on määritellyt mahdollisia aihekohtaisia painopisteitä, ja niistä yksi on lasten suojelu.
Euroopan komissio aikoo neuvoston pyynnöstä lisäksi laatia vuonna 2006 lapsia ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevan tiedonannon, jotta voidaan varmistaa, että kaikkia kehitysmaiden lapsiin liittyviä kysymyksiä, myös lasten kuolleisuuden vähentämistä, käsitellään johdonmukaisesti.
Kysymyksen nro 19 esittäjä Seán Ó Neachtain (H-0812/05)
Aihe: Israelilaisten muuri
Israel on antanut äskettäin ohjeet vallata lisää Palestiinan alueita Länsirannan suurimman juutalaissiirtokunnan lähellä. Israelin oikeusministerin mukaan hallitus aikoo käyttää maa-alueen kiistanalaisen Länsirannan muurin rakentamiseen Maaleh Adumimin siirtokunnan ympärille.
Heinäkuussa 2004 kansainvälinen tuomioistuin antoi neuvoa-antavan päätöksen, jonka mukaan Israelin Länsirannalle rakentama muuri on laiton, koska se on rakennettu valloitetulle alueelle, ja sen rakentaminen olisi lopetettava. Aikooko neuvosto tämän huomioon ottaen kommentoida viimeaikaisia tapahtumia?
(EN) Neuvosto on vastannut äskettäisiin Euroopan parlamentin jäsenten esittämiin kysymyksiin ja ilmaissut niissä EU:n muuttumattoman kannan muurin rakentamisesta sekä Kansainvälisen tuomioistuimen lausunnosta, joka koskee miehitetyille palestiinalaisalueille rakennetun muurin oikeudellisia vaikutuksia.
Neuvosto ja perättäiset puheenjohtajavaltiot ovat toistuvasti kehottaneet Israelia keskeyttämään muurin rakentamisen miehitetylle palestiinalaisalueelle ja myös Itä-Jerusalemin alueelle ja purkamaan sen. Neuvosto ja puheenjohtajavaltiot ovat moittineet myös arvoisan parlamentin jäsenen kysymyksessään mainitsemia Israelin ohjeita vallata lisää maata.
Kysymyksen nro 20 esittäjä Liam Aylward (H-0814/05)
Aihe: Vuosituhannen kehitystavoitteet – peruskoulutus kaikille
Peruskoulutuksen ulottaminen kaikille on yksi tärkeimmistä vuosituhannen kehitystavoitteista (MDG).
Kuitenkin Yhdistyneiden Kansakuntien jokin aika sitten julkaisemassa vuosituhattavoitteita koskevassa vuoden 2005 vuosikertomuksessa todetaan, että Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vähemmän kuin kaksi kolmannesta lapsista on ilmoittautunut alemman perusasteen kouluun. Myös muilla alueilla, Etelä-Aasia ja Oseania mukaan lukien, ollaan vielä kaukana tavoitteesta. Näillä alueilla, ja muuallakin, kouluun ilmoittautumisen lisäämisen ohella on ponnisteltava sen varmistamiseksi, että lapset pysyvät koulussa ja saavat korkeatasoista opetusta.
Onko neuvosto yhtä mieltä siitä että ilman koulutusta ei voida saavuttaa todellista edistystä maissa, joita asia koskee? Onko neuvostolla lisäksi ideoita koskien sitä, millä tavoin tilannetta voidaan merkittävästi parantaa ja sen kohentumista vauhdittaa?
(EN) Toinen vuosituhannen kehitystavoitteista on peruskoulutuksen ulottaminen kaikille. Tarkoituksena on varmistaa, että vuoteen 2015 mennessä kaikki maailman lapset, niin tytöt kuin pojatkin, pystyvät suorittamaan loppuun peruskoulutuksen.
Neuvoston kanta aiheeseen on ilmaistu selvästi neuvoston ja jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmassa "Koulutus ja köyhyys", joka annettiin 30. toukokuuta 2002.
Neuvosto muistutti päätöslauselmassaan olevansa vahvasti sitoutunut uuden vuosituhannen kehitystavoitteisiin, joihin kuuluvat perusasteen koulutuksen takaaminen kaikille vuoteen 2015 mennessä ja sukupuolten välisen epätasa-arvon poistaminen perusasteen ja toisen asteen koulutuksesta mieluiten vuoteen 2005 mennessä ja kaikista koulutusasteista viimeistään vuonna 2015. Neuvosto muistutti lisäksi olevansa sitoutunut Dakarissa pidetyssä maailman koulutusfoorumissa sovittuun "Koulutus kaikille" -toimintakehykseen ja siihen sisältyviin tavoitteisiin.
Tämän lisäksi AKT–EU-ministerineuvosto päätti Luxemburgissa 24. kesäkuuta 2005 pidetyssä kokouksessaan osoittaa yhdeksännen Euroopan kehitysrahaston ehdollisesta miljardista eurosta ohjeellisen 63 miljoonan euron summan koulutusalan nopean toiminnan aloitteelle. AKT-valtioille koulutukseen myönnettävät EU:n varat kanavoidaan maakohtaisten ohjelmien kautta ja myönnetään yhä useammin talousarviotukena.
Kysymyksen nro 21 esittäjä Eoin Ryan (H-0816/05)
Aihe: Demokratia Uzbekistanissa
Neuvosto on varmasti tietoinen siitä, että aikaisemmin tänä vuonna uzbekistanilaiset sotilaat avasivat tulen noin kymmenen tuhannen rauhanomaisen mielenosoittajan muodostamaa väkijoukkoa kohti. Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestö, Institute of War and Peace Reporting ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö ovat kaikki arvioineet, että surmattujen siviilien määrä on peräti viisisataa.
Kun otetaan huomioon, että Uzbekistan on tehnyt Euroopan unionin kanssa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, voiko neuvosto kertoa, onko tästä asiasta keskusteltu neuvoston tasolla ja mikäli näin on tapahtunut, mitä johtopäätöksiä tehtiin?
(EN) Voin vakuuttaa, että neuvostossa on keskusteltu tästä asiasta viimeksi 3. lokakuuta.
Neuvosto on ilmaissut syvän huolensa Itä-Uzbekistanin tilanteesta ja tuominnut jyrkästi maan turvallisuusjoukkojen liiallisen ja kohtuuttoman voimankäytön. Se on kehottanut Uzbekistanin viranomaisia täyttämään demokratiaa, laillisuusperiaatetta ja ihmisoikeuksia koskevat kansainväliset sitoumuksensa sekä sallimaan riippumattoman kansainvälisen tutkimuksen Andijanin tapahtumista.
Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietänee, yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto antoi 3. lokakuuta Uzbekistania koskevat päätelmänsä, joissa esitettiin yksityiskohtaisesti toteutettavat toimet. Niihin kuuluvat esimerkiksi kaikkien kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen puitteissa järjestettäväksi suunniteltujen teknisten kokousten lykkääminen, aseiden vientikielto, kohdennettu viisumikielto sekä Etyjin ja YK:n asiaankuuluvien menettelyjen käyttö, jotta voidaan varmistaa Andijanin tapahtumien riippumaton tutkinta.
Kysymyksen nro 22 esittäjä Mairead McGuinness (H-0820/05)
Aihe: Euroopan maiden laittomien maahanmuuttajien eristäminen vankilaan
Voiko neuvosto ilmoittaa näkemyksensä ja kantansa laittomien maahanmuuttajien eristämisestä vankiloihin Euroopan unionin jäsenvaltioissa? Irlannissa laittomat maahanmuuttajat eristetään Cloverhillin vankilaan. Parlamenttivaltuuskunnan äskettäisellä vierailulla vankilaan havaitsimme, että pidätettyjen kohtelu oli asianmukaista ja että laitoksen taso oli myös hyvä. Parlamentin jäseniä askarruttaa kuitenkin se, onko vankila asianmukainen laittomien maahanmuuttajien sijoituspaikka.
Mikä on neuvoston näkemys laittomien maahanmuuttajien eristämisestä vankiloihin ja laitosten hyvin vaihtelevasta tasosta Euroopan unionin jäsenvaltioissa?
(EN) Neuvosto haluaa kiinnittää arvoisan parlamentin jäsenen huomion siihen, ettei se ole toimivaltainen vastaamaan hänen kysymykseensä, sillä EU:n lainsäädäntö ei tällä hetkellä kata laittomien maahanmuuttajien säilöönottoon liittyviä kysymyksiä elleivät kyseessä ole turvapaikanhakijat.
Neuvosto ei ole vielä vahvistanut kantaansa ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi, joka koskee jäsenvaltioissa sovellettavia yhteisiä vaatimuksia ja menettelyitä palautettaessa kolmansien maiden kansalaisia. Ehdotuksessa käsitellään väliaikaista säilöönottoa ja säädetään tilanteista, joissa jäsenvaltioiden on turvauduttava vankilamajoitukseen.
Kysymyksen nro 23 esittäjä Anna Hedh (H-0823/05)
Aihe: Tasa-arvoperiaatteet EU:ssa
Tasa-arvolla on vahva asema EU-yhteistyössä; se on yksi EU:n perusarvoja ja kaiken toiminnan tavoite. Tasa-arvokysymysten huomioon ottaminen on sisällytettävä kaikkeen EU:n politiikkaan, ja se velvoittaa siis EU:n jäsenvaltioita ja yhteisön toimielimiä. Mihin toimiin puheenjohtajavaltio on ryhtynyt huolehtiakseen "gender mainstreaming -periaatteen" toteutumisesta unionin kaikissa toimielimissä ja eritoten neuvoston toiminnassa?
(EN) Yhdistynyt kuningaskunta työskentelee neuvoston, Euroopan komission ja parlamentin kanssa edistääkseen tasa-arvokysymysten huomioon ottamista koko puheenjohtajuuskautensa aikana. Yhdistyneen kuningaskunnan naisasia- ja tasa-arvoministeri Meg Munn puhui Euroopan parlamentin naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnassa 13. heinäkuuta 2005 ja esitteli sukupuolten tasa-arvoa koskevat puheenjohtajavaltion suunnitelmat, joihin sisältyvät muun muassa seuraavat aloitteet:
Puheenjohtajavaltio järjesti 30. syyskuuta tasa-arvoasioiden valtavirtaistamista käsittelevän Euroopan komission korkean tason työryhmän kokouksen, johon osallistuivat kaikkien jäsenvaltioiden edustajat. Tärkeimpiä keskustelunaiheita olivat kolmannen sukupuolten tasa-arvoa koskevan vuosikertomuksen laadinta; vuosikertomus on tarkoitus julkaista maaliskuussa 2006 kokoontuvassa kevään Eurooppa-neuvostossa.
Tämän lisäksi puheenjohtajavaltio järjestää 8. ja 9. marraskuuta Birminghamissa tasa-arvoministerien epävirallisen kokouksen. Ministerit keskittyvät käsittelemään yhteisön Lissabonin strategiaa naisten tarpeiden pohjalta. He vaihtavat hyviä käytäntöjä naisten koulutusta ja ammattitaitoa, työelämän ja lastenhoidon välistä tasapainoa sekä yrittäjyyttä ja naisten yritystoimintaa koskevissa asioissa.
Puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta antaa lisäksi sukupuolten tasa-arvoa koskevan julkilausuman 8. ja 9. joulukuuta järjestettävässä työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa käsittelevän neuvoston kokouksessa. Siinä tarkastellaan sukupuolten tasa-arvon toteutumista EU:ssa pitäen silmällä Pekingin toimintaohjelman kymmenettä vuosipäivää.
Puheenjohtajavaltio on tyytyväinen EU:n saavutuksiin sukupuolten tasa-arvon alalla ja katsoo, että edistystä on tapahtunut muullakin tapaa kuin ainoastaan lainsäädäntökehyksen luomisessa. Myönteistä on muun muassa se, että sukupuolten tasa-arvo on sisällytetty jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaan kauden 2005–2008 työllisyyttä koskevissa EU:n suuntaviivoissa. Tällä tavoin on edistetty "määrätietoisia toimia naisten osallistumisen lisäämiseksi sekä työllisyyteen, työttömyyteen ja palkkoihin liittyvien sukupuolierojen kaventamiseksi" sekä "työn ja yksityiselämän sovittamista yhteen aiempaa paremmin sekä edullisten lastenhoitopalvelujen ja muille huollettaville suunnattujen hoitopalvelujen tarjoamista".
Puheenjohtajavaltio tunnustaa kuitenkin, että tehtävää on vielä paljon, ja se pyrkii Euroopan parlamentin ja komission tuella saamaan aikaan yhä enemmän edistystä tällä alalla.
Kysymyksen nro 24 esittäjä Gay Mitchell (H-0829/05)
Aihe: Tautien torjuntaan suunnatut varat
YK:n huippukokouksessa johtajat sitoutuivat siihen, että kaikille tarvitsijoille taataan hengissä pysymistä edistävien antiretroviraalisten lääkkeiden saanti vuoteen 2010 mennessä. Saatujen tietojen mukaan varsinainen taloudellinen panostus on kaukana siitä, mitä tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ilmoitti elokuussa kaksinkertaistavansa apunsa AIDSin, tuberkuloosin ja malarian torjuntaa varten perustetulle maailmanlaajuiselle rahastolle.
Onko neuvosto käsitellyt asiaa, ja mitä se on tehnyt kannustaakseen muita Euroopan unionin jäsenvaltioita lisäämään taloudellista apuaan tällä alalla?
(EN) HI-viruksen/aidsin torjunta on yleisesti EU:n ja erityisesti neuvoston ensisijainen tavoite sekä köyhyyden vähentämisen yhteydessä (joka on EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan ydintavoite) että pyrittäessä saavuttamaan vuosituhannen kehitystavoitteita. Eurooppa-neuvosto sopi joulukuussa 2003 hyväksytyssä monivuotisessa strategisessa ohjelmassa siitä, että se pyrkii ensisijaisesti lisäämään kehitysavun tehokkuutta, johdonmukaisuutta, koordinointia ja täydentävyyttä suhteessa köyhyyden vähentämistä koskevaan ensisijaiseen tavoitteeseen. Tähän kuuluu HI-viruksen/aidsin, tuberkuloosin ja malarian kaltaisten tautien torjunta.
Komissio antoi tiedonannon HI-viruksen/aidsin, malarian ja tuberkuloosin torjumiseen tähtäävästä ulkoisena toimena toteutettavasta uudesta eurooppalaisesta toimintaohjelmasta, ja neuvosto hyväksyi sen perusteella toukokuussa 2005 eri toiminta-aloja koskevan kattavan toimintasuunnitelman, joka sisältää ehdotuksia HI-viruksen/aidsin ja muiden köyhyyteen liittyvien vakavien tautien torjumista koskevan EU:n toiminnan tulevasta toteuttamisesta, seuraamisesta ja koordinoinnista.
Kaikki EU:n jäsenvaltiot osallistuvat köyhyyteen liittyvien tautien torjuntaa koskevien EU:n yhteisten toimien rahoitukseen. Neuvosto päätti toukokuussa 2005(1) uudesta yhteisestä EU:n virallista kehitysapua (ODA) koskevasta tavoitteesta, jonka mukaan kehitysapu olisi 0,56 prosenttia BKTL:stä vuoteen 2010 mennessä. Tämä tarkoittaa, että virallista kehitysapua myönnettäisiin tuolloin vuosittain 20 miljardia euroa nykyistä enemmän, ja osa siitä on varmasti tarkoitus käyttää HI-viruksen/aidsin torjumiseen, hoitoon ja tutkimukseen.
EU:n jäsenvaltiot ja Euroopan komissio olivat vuonna 2001 mukana perustamassa aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjuntaan tarkoitettua maailmanlaajuista rahastoa, ja EU on tällä hetkellä sen pääasiallisin rahoittaja. EU on tähän mennessä myöntänyt rahastolle yli 2 miljardia USD:ia. Lontoossa järjestettiin 6. syyskuuta 2005 YK:n pääsihteerin Kofi Annanin johdolla varainkeruukonferenssi, jossa EU:n jäsenvaltiot ja Euroopan komissio lupasivat vuosiksi 2006 ja 2007 yhteensä 2,3 miljardin USD:n lisärahoituksen, jonka ansiosta EU:n osuus rahaston rahoituksesta nousee 60 prosenttiin kyseisinä vuosina.
Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2005 vahvistamat (asiak. 10255/05, s. 7–8) 24. toukokuuta 2005 tehdyt päätelmät (asiak. 9266/05, s. 4).
Kysymyksen nro 25 esittäjä Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (H-0839/05)
Aihe: Euroopan unionin museoiden vierailijamäärien väheneminen
Uusimpien tietojen mukaan arkeologisten kohteiden ja ennen kaikkea museoiden vierailijamäärät vähenivät viime vuonna huomattavasti. Euroopan 30 000 valtiollisessa ja yksityisessä museossa kävi 500 000 000 vierailijaa vähemmän kuin aiempina vuosina. Eurooppalaisten kulttuuriharrastuksia koskevan Eurobarometrin tietojen mukaan museokäynnit ovat arviointiasteikon häntäpäässä ja yleisimpänä vastauksena oli "tuskin koskaan".
Puheenjohtajavaltio Iso-Britannia on sisällyttänyt kulttuurialan painopistealueisiinsa aloitteita, joilla helpotetaan museoiden mahdollisuuksia järjestää näyttelyitä kulttuurivaihdon kautta. Aikooko puheenjohtajavaltio tehdä 14.–15. marraskuuta pidettävälle neuvoston kokoukselle asiaa koskevia konkreettisia ehdotuksia? Aikooko se pyytää komissiota tutkimaan Euroopan museoiden vierailijamääriä määrällisin ja laadullisin indikaattorein sekä tekijöitä, joiden vuoksi eurooppalaiset eivät käy museoissa (matkanjärjestäjien asema, terrorismiuhan vaikutukset ja äärimmäisen tiukat turvatarkastukset, vanhentuneet museotilat, näyttelyjen kiinnostavuus jne.)? Aikooko se edistää konkreettisin toimin jäsenvaltioiden ja toimivaltaisten viranomaisten laajaa kuulemista sekä ohjaavaa politiikkaa 25 jäsenvaltiossa yleisön houkuttelemiseksi Euroopan museoihin?
(EN) Neuvosto panee kiinnostuneena merkille arvoisan parlamentin jäsenen esittämän kysymyksen ja pyytää häntä tutustumaan alustavasti selvitykseen, joka koskee suosituksia museoiden kokoelmien liikkuvuuden lisäämiseksi kansallisesti ja EU:n jäsenvaltioiden välillä (Lending to Europe – Recommendations on Collection Mobility for European Museums). Selvityksen laati riippumaton asiantuntijaryhmä, ja se sisältyi kulttuurialan työsuunnitelmaan, joka hahmoteltiin koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriasiain neuvoston marraskuussa 2004 tekemissä päätelmissä.
Selvityksessä viitataan tutkimuksiin, joiden mukaan aktiiviset näyttelyohjelmat ja vaihtuvat näyttelyt lisäävät vierailijoiden määrää. Tämän perusteella ja kun otetaan huomioon, että ainoastaan 300 museota yhteensä 30 000 eurooppalaisesta museosta järjestää säännöllisesti vaihtuvia suurnäyttelyitä, on selvää, että taideteoksien, taidekokoelmien ja näyttelyjen liikkuvuudesta on tullut keskeinen aihe EU:ssa.
Koulutus-, nuoriso- ja kulttuuriasiain neuvoston 14. ja 15. marraskuuta 2005 pidettävässä kokouksessa neuvostoa kehotetaan pääsemään osittaiseen poliittiseen yhteisymmärrykseen ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Kulttuuri 2007 -ohjelman perustamisesta(1). Ohjelman määrärahoista on tarkoitus päättää myöhemmin. Yksi tämän lainsäädäntöluonnoksen kolmesta tavoitteesta on edistää teosten ja taide- ja kulttuurituotteiden kansalliset rajat ylittävää levittämistä.
Lisäksi Manchesterissä järjestetään 28. marraskuuta 2005 kokoelmien liikkuvuutta koskeva konferenssi. Siellä eri Euroopan valtioiden museoasiantuntijoiden ja kulttuurialan virkamiesten on tarkoitus laatia kattavia suunnitelmia siitä, kuinka luodaan yhteyksiä ja luottamusta, jaetaan parhaita käytäntöjä ja kehitetään asianmukaiset yhteiset normit, jotka koskevat lainasopimuksia ja vakuutuksia tai valtioiden vahingonkorvausjärjestelmiä. Näin varmasti pystytään kääntämään tämä huolestuttava suuntaus, johon arvoisa parlamentin jäsen viittasi kysymyksessään.
Kysymyksen nro 26 esittäjä Proinsias De Rossa (H-0842/05)
Aihe: Ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen
Euroopan yliopistojen yhteinen ihmisoikeus- ja demokratisoitumiskeskus (EIUC) on ainoa Euroopan tasolla aktiivinen instituutti, jolle on annettu selvästi valtuudet vahvistaa ja levittää ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevia yhteisön ydinarvoja. Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta, ulkoasiainvaliokunta ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta ovat kehottaneet jatkamaan EU:n rahoitusta EIUC:lle viittaamalla Euroopan parlamentin mietinnössä elinikäisestä oppimisesta sen ottamisesta uudelleen mukaan elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan.
Varmistaako neuvosto täysimääräisen rahoituksen riippumatta siitä, osoitetaanko EIUC:n määrärahat koulutuksen vai ulkosuhteiden budjettikohdasta? Tukeeko neuvosto tämän vuoksi sen sisällyttämistä uudelleen elinikäisen oppimisen toimintaohjelman 42 artiklaan?
Lupaako neuvosto varmistaa, että EU jatkaa sitoutumistaan siihen, ettei tärkeitä ihmisoikeus- ja demokratiaperiaatteita vesitetä komissaarien Figelin ja Ferrero-Waldnerin kiistalla EIUC:n määrärahojen lähteestä?
(EN) Neuvosto on pannut merkille arvoisan parlamentin jäsenen ilmaiseman huolen siitä, myönnetäänkö Euroopan yliopistojen yhteiselle ihmisoikeus- ja demokratisoitumiskeskukselle (EIUC) jatkossakin rahoitusta. Aihetta käsitellään neuvostossa parhaillaan käytävien EU:n yleistä talousarviota koskevien keskustelujen yhteydessä.
Kysymyksen nro 27 esittäjä Αdamos Αdamou (H-0845/05)
Aihe: Naisten oikeuksia koskevan tilanteen heikentyminen amerikkalaisten miehitettyä Irakin
Yhdysvallat on kutsunut amerikkalaisten hyökkäystä Irakiin ja tämän maan miehittämistä Irakin ja sen kansan vapauttamiseksi. Tästä huolimatta, ja kuten odotettavissa oli, ihmisoikeuksia Irakissa on rajoitettu.
Uudessa perustuslaissa, johon on sisällytetty uskonnollinen julistus, on asetettu ankaria rajoituksia naisten oikeuksille ja sen sijaan, että siinä tuettaisiin naisten oikeuksia, naiset asetetaan siinä puolittain orjan asemaan. Naisten – jotka joskus pystyivät elämään melko itsenäistä ja tuotteliasta elämää – ääni on vaiennut ja heidän vapauksiaan on laajentamisen sijasta rajoitettu, vaikka samanaikaisesti käydään sotaa heidän oikeuksiensa laajentamisen nimissä. Tämä käy ilmi myös Human Rights Watch -ihmisoikeusjärjestön heinäkuussa 2003 julkaisemasta raportista.
Millä tavoin neuvoston puheenjohtaja aikoo myötävaikuttaa naisten oikeuksia koskevan tilanteen parantumiseen Irakissa, kun otetaan huomioon, että amerikkalaisten miehitysjoukkojen pönkittämä hallinto loukkaa niitä jatkuvasti?
(EN) Ei pidä paikkaansa, että Irakin ihmisoikeustilanne olisi huonontunut Saddam Husseinin syrjäyttämisen jälkeen. Irakin kansalaisilla on nyt ilmaisunvapaus ja vapaus toimia, ja perustuslakiluonnoksessa suojellaan merkittävästi naisten oikeuksia. Se sisältää erityisiä säännöksiä, joilla taataan kaikkien irakilaisten naisten ja miesten tasavertaiset mahdollisuudet ja joihin kuuluu muun muassa edellytys, jonka mukaan uuden parlamentin jäsenistä 25 prosenttia on oltava naisia.
EU ottaa säännöllisesti puheeksi ihmisoikeuksia koskevien YK:n sopimusten ratifioinnin ja soveltamisen kahdenvälisissä suhteissaan kolmansiin maihin sekä monenvälisillä ja alueellisilla foorumeilla. Näihin sopimuksiin kuuluu kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus, jonka sopimuspuoli Irak on ollut vuodesta 1986.
Puheenjohtajavaltio luonnollisesti varmistaa, että naisten oikeuksien suojelua koskeva tärkeä aihe otetaan esille EU:n Irakin kanssa käymässä poliittisessa vuoropuhelussa kaikilla tasoilla ihmisoikeuksien suojelusta käytävien yleisempien keskustelujen yhteydessä.
Kysymyksen nro 28 esittäjä Philip Bradbourn (H-0847/05)
Aihe: Lentopolttoaine
Miten neuvosto suhtautuu lentoliikenteen polttoaineveron käyttöönottoon Euroopan unionissa öljyn hinnan nykyisen epävakauden olosuhteissa?
(EN) Neuvosto ei ole saanut komissiolta ehdotusta tästä asiasta, eikä se siten voi vahvistaa kantaansa siihen.
Kysymyksen nro 29 esittäjä Jonathan Evans (H-0850/05)
Aihe: Vakaus- ja kasvusopimus
Ottaen huomioon että vakaus- ja kasvusopimuksessa edellytetään talousarvion kurinalaisuutta, missä määrin neuvoston puheenjohtajavaltio katsoo, että valtioille, joiden budjettivaje ylittää kolmen prosentin rajan bruttokansantuotteesta, on annettava sanktioita? Kuinka tarkoituksenmukaisina puheenjohtajavaltio pitää nykyisiä sanktioita?
(EN) Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 104 artikla ja liiallisia alijäämiä koskevasta menettelystä annetut asetukset muodostavat selkeän oikeuskehyksen. Menettely huipentuu neuvoston mahdollisuuteen soveltaa 104 artiklan 11 kohdassa määrättyjä seuraamuksia. Euroalueen ulkopuolisiin jäsenvaltioihin seuraamuksia ei sovelleta, eivätkä ne voi joutua maksamaan sakkoa.
Komissiolla on oikeus antaa suosituksia sovellettavista seuraamuksista, mutta neuvosto päättää viime kädessä liiallisia alijäämiä koskevista menettelyistä. Yksikään jäsenvaltio ei kyseenalaistanut neuvoston harkintavallan ja selkeiden menettelysääntöjen välistä tasapainoa neuvotteluissa, joiden perusteella vakaus- ja kasvusopimusta vastikään uudistettiin.
Vakaus- ja kasvusopimuksen äskettäisen tarkistamisen yhteydessä vahvistettiin sekä nykyiset seuraamukset että 3 prosentin viitearvo, ja talous- ja rahoitusasiainneuvosto hyväksyi yksimielisesti päätelmänsä kuluvan vuoden maaliskuussa.
Puheenjohtajavaltio katsookin, että nykyinen järjestelmä on asianmukainen ja että neuvoston olisi jatkossakin käytettävä harkintavaltaansa tämän järjestelmän rajoissa.
Kysymyksen nro 30 esittäjä Philip Bushill-Matthews (H-0851/05)
Aihe: Lainsäädännön yksinkertaistaminen
Jäsenvaltioita pyydettiin antamaan lokakuun puolivälissä ehdotuksensa komissiolle EU:n lainsäädännön yksinkertaistamiseksi ja vähentämiseksi. Voiko neuvosto huolehtia siitä, että ehdotukset olisivat vapaasti saatavilla Internetin kautta, jotta noudatettaisiin avoimuuden periaatetta?
(EN) Kuten arvoisa parlamentin jäsen perustellusti toteaa, komission jäsen Verheugen lähetti huhtikuussa kilpailukykyä käsittelevälle ministerineuvostolle kirjeen, jossa jäsenvaltioiden hallituksia pyydettiin antamaan ehdotuksia lainsäädännön yksinkertaistamista koskevan komission ohjelman seuraavaa vaihetta varten. [Arvoisa parlamentin jäsen tietänee, että komissio ilmoitti työskentelyn jatkamista koskevista suunnitelmistaan aikaisemmin tällä viikolla (25. lokakuuta)].
Hallitukset toimittivat ehdotuksensa suoraan komissiolle. Näiden tietojen julkistamisesta päättävät komissio ja yksittäiset jäsenvaltiot.
Lainsäädännön yksinkertaistamishanke on merkittävä osa laajempaa kampanjaa, jossa pyritään parantamaan EU:n sääntely-ympäristöä. Paremman sääntelyn saavuttaminen on puheenjohtajavaltion ensisijainen tavoite. Odotamme, että saamme jatkaa työtä EU:n kumppanien eli parlamentin, komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa, jotta varmistetaan asian todellinen eteneminen puheenjohtajuuskaudellamme ja sen jälkeenkin.
Kysymyksen nro 31 esittäjä Den Dover (H-0852/05)
Aihe: Alennettu arvonlisävero
Miksi puheenjohtajavaltio ei ole edennyt työssä kohti yksimielistä neuvoston sopimusta, jolla uudistetaan tai tehdään pysyväksi direktiivi 1999/85/EY(1), jonka mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettua arvonlisäveroa asuntojen korjaus- ja ylläpitotöihin? Miten hyvin tällainen alv-kannustinjärjestelmä, joka kattaa sekä asuntojen korjaus- että ylläpitotyöt ja energiatehokkaan rakentamisen, täydentää Lissabonin strategiaa, luo työpaikkoja ja tukee EU:n tavoitetta hillodioksidipäästöjen supistamiseksi samalla kuin maksimoidaan energiatehokkuus? Missä määrin puheenjohtajavaltio hyväksyy sen ajatuksen, että tällaisen säädöksen pitäisi kattaa työt, joilla rakennuksia muutetaan vastaamaan heikossa asemassa olevien ihmisten, kuten vanhusten ja vammaisten, erityisvaatimuksia? Mitä väliaikaisia toimenpiteitä puheenjohtajavaltio ehdottaa nyt ja tulevaa puheenjohtajakautta varten varmistaakseen, että asunnonomistajia ja rakennusyhtiöitä suojellaan ylimääräiseltä arvonlisäverolta, mikäli neuvosto ei onnistu sopimaan asiasta ennen direktiivin voimassaolon päättymistä 31. joulukuuta 2005?
(EN) Neuvostossa ja sen valmistelevissa elimissä on keskusteltu alennetusta arvonlisäverosta useaan otteeseen heinäkuun 2003 jälkeen, mutta asiasta ei ole päästy yksimielisyyteen neljän edellisen puheenjohtajavaltion pyrkimyksistä huolimatta.
Puheenjohtajavaltio on täysin tietoinen siitä, että alennetun arvonlisäveron soveltaminen työvoimavaltaisiin palveluihin, kuten asuntojen korjaus- ja ylläpitotöihin, päättyy 31. joulukuuta 2005, minkä vuoksi neuvoston on erityisen tärkeää päästä asiasta sopuun.
Puheenjohtajavaltio haluaa vakuuttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että se on sitoutunut tekemään kaiken voitavansa, jotta alennettua arvonlisäveroa koskevasta paketista päästäisiin yksimielisyyteen, ja että se aikoo toteuttaa kaikki tarvittavat toimet. Pysyvien edustajien komitea on käsitellyt tätä asiaa, ja siitä keskustelevat myös valtiovarainministerit 8. marraskuuta järjestettävässä talous- ja raha-asiainneuvoston kokouksessa.
Kysymyksen nro 32 esittäjä Timothy Kirkhope (H-0853/05)
Aihe: Eurooppalainen yhteiskuntamalli
EU:n valtion ja hallitusten päämiesten tulevassa kokouksessa käsitellään eurooppalaisen yhteiskuntamallin tulevaisuutta. Ottaen huomioon Euroopan korkean työttömyyden ja verotuksen sekä alhaisen talouskasvun mitä jäsenvaltiot voisivat neuvoston nykyisen puheenjohtajan mielestä oppia eurooppalaisen yhteiskuntamallin epäonnistumisesta niiden pyrkiessä edistämään Lissabonin ohjelmaa?
(EN) Kuten arvoisa parlamentin jäsen muistanee, yksi kolmesta keskeisestä haasteesta, joita Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Tony Blair käsitteli parlamentissa kesäkuussa (ja jälleen tänään) pitämässään puheessa on se, kuinka vastata globalisaation haasteeseen ja erityisesti tarpeeseen uudistaa eurooppalaista yhteiskuntamallia.
Kuten Eurooppa-neuvosto korosti maaliskuussa 2005 pidetyssä kokouksessaan, viisi vuotta sitten käynnistetystä Lissabonin strategiasta on saatu vaihtelevia tuloksia. Edistystä on kieltämättä tapahtunut, mutta EU:n kunnianhimoisten uudistusta koskevien sitoumusten täyttymisessä on vakavia puutteita ja viivästyksiä. Haasteen mittavuus käy selvästi ilmi tarkasteltaessa potentiaalista kasvua ja tuottavuutta koskevia lukuja. EU:n valtioiden ja hallitusten päämiehet sopivat maaliskuussa toimien tarpeellisuudesta ja sitoutuivat elvyttämään Lissabonin strategiaa keskittymällä erityisesti työpaikkoihin ja kasvuun. Kunkin jäsenvaltion laatimat kansalliset uudistusohjelmat ovat merkittävä osoitus uudesta vahvemmasta sitoutumisesta.
Olennaisinta on keskittyä sellaisten tulosten saavuttamiseen, jotka ovat kansalaisille tärkeitä. EU:ssa on noin 19 miljoonaa työtöntä, joista lähes puolet on pitkäaikaistyöttömiä, joten on selvää, että melkoista edistystä on tapahduttava. Tarvitsemmekin yhteisiä toimia, joita toteuttavat niin jäsenvaltiot ja Euroopan komissio kuin Euroopan parlamenttikin. On selkeästi määriteltävä, milloin tarvitaan EU:n tason toimia ja milloin tarvittavat muutokset saadaan parhaiten aikaan kansallisten ja alueellisten hallitusten toimilla. Kuten huomenna järjestettävää hallitusten päämiesten epävirallista kokousta varten laaditussa komission asiakirjassa todetaan, "kasvun avulla ja nostamalla työssäkäyvien määrää ja työn tuottavuutta pääsemme sellaisiin tuloksiin, jotka vastaavat eurooppalaisten odotuksia ja arvoja" ja "uudistuminen on välttämätöntä, jotta Euroopassa voitaisiin säilyttää perinteisesti korkea elintaso, sosiaalinen yhteenkuuluvuus, ympäristönsuojelu ja elämänlaatu."
Kysymyksen nro 33 esittäjä Robert Atkins (H-0855/05)
Aihe: Toimittajien kohtelu
Miksi neuvoston puheenjohtaja on antanut toimittajien käyttöön niin heikot valmiudet ja kohdellut toimittajia niin huonosti Yhdistyneessä kuningaskunnassa 1. heinäkuuta 2005 alkaen järjestetyissä ministerikokouksissa? Kuinka kiusallinen tämä asiaintila on puheenjohtajavaltiolle? Missä määrin tilanne on vaikuttanut kielteisesti Ison-Britannian imagoon ja yleisön käsitykseen Isosta-Britanniasta ja sen toiminnasta EU:n puheenjohtajavaltiona? Kuinka tarkasti kohtelu kuvastaa lehdistössä julkaistuja artikkeleita, joiden mukaan se symboloi Ison-Britannian hallituksen kalseutta EU:ta kohtaan? Mihin toimiin puheenjohtajavaltio on ryhtynyt varmistaakseen, että vielä jäljellä olevan Ison-Britannian puheenjohtajakauden ajan toimittajia kohdellaan huomaavaisemmin ja he saavat kokouksissa käyttöönsä paremmat resurssit?
(EN) Puheenjohtajavaltio Yhdistyneessä kuningaskunnassa pidettäviä epävirallisia kokouksia hallinnoi suoraan ja yksinomaan puheenjohtajavaltion hallinto.
Kysymyksen nro 34 esittäjä Neil Parish (H-0856/05)
Aihe: Toimiva maatalouspolitiikka
Kun otetaan huomioon epämukava vastaanotto, jonka maatalousasioita käsittelevän neuvoston puheenjohtaja sai Euroopan parlamentissa, katsooko puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta todella voivansa toimia tehokkaasti maatalousasioissa, varsinkin, kun olemme saaneet nähdä, että eräitä keskeisiä asioita (EU:n sokerijärjestelmä, uudet maaseudun kehittämisen suuntaviivat ja lintuinfluenssa) koskevia menettelyjä yritetään viivyttää niin, että lopullinen päätös lainsäädäntöehdotuksista voidaan tehdä Itävallan puheenjohtajakaudella?
(EN) Neuvosto haluaa vakuuttaa arvoisan parlamentin jäsenen vakaasta aikomuksestaan saada Euroopan parlamentin avustuksella aikaan edistystä kaikissa niissä maatalouteen liittyvissä asioissa, joita käsitellään parhaillaan.
Puheenjohtajavaltio aikoo edetä sokerijärjestelmää koskevissa valmisteluissaan aikataulun mukaisesti varmistaakseen, että EU pystyy esittämään sokerijärjestelmää koskevan selkeän kantansa Dohan neuvottelukierroksella ja hyväksymään lainsäädäntöpaketin. Se odottaa nyt ainoastaan lausuntoa Euroopan parlamentilta. Komission uudistusehdotuksista on keskusteltava hyvissä ajoin, sillä nykyisen järjestelmän voimassaolo päättyy 1. heinäkuuta 2006.
Maaseudun kehittämistä koskevista yhteisön strategisista suuntaviivoista laaditun ehdotuksen tekninen tarkastelu on edennyt jo pitkälle neuvoston eri elimissä. Puheenjohtajavaltio odottaakin, että ehdotusta ryhdytään käsittelemään neuvostossa marraskuussa. Se toivoo, että neuvosto antaa tämän jälkeen aiheesta päätöksen Euroopan parlamenttia kuultuaan.
Myös lintuinfluenssaa koskeva työskentely on edennyt pitkälle neuvoston asianomaisissa elimissä. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on saada asian käsittely päätökseen joulukuussa järjestettävässä maatalousneuvoston kokouksessa. Neuvosto on luonnollisesti käynnistänyt nopeutetun menettelyn ja pyytänyt Euroopan parlamenttia antamaan lausuntonsa marraskuussa pidettävässä mini-istunnossa, jotta neuvosto ehtii hyväksyä lintuinfluenssaa koskevan direktiivin vielä joulukuussa 2005.
Kysymyksen nro 35 esittäjä Syed Kamall (H-0859/05)
Aihe: Yhtiövero
Euroopan unionin komissio on alkanut kehittää yhteistä ja konsolidoitua yhtiöverotusperustetta, vaikka useat jäsenvaltiot, mm. Yhdistynyt kuningaskunta, vastustavat ajatusta. Komissio on ilmoittanut, ettei se suunnittele veroasteen yhdenmukaistamista vaan avoimempaa järjestelmää, joka helpottaa vertailujen tekemistä. Millä perustein puheenjohtajavaltio vastustaa komission ehdotusta?
(EN) Komissio ei ole esittänyt neuvostolle mitään lainsäädäntöehdotusta yhteisestä konsolidoidusta yhtiöveroperusteesta, johon arvoisa parlamentin jäsen viittaa.
Kysymyksen nro 36 esittäjä Malcolm Harbour (H-0860/05)
Aihe: Sääntelyn purku
Kun otetaan huomioon puheenjohtajavaltio Ison-Britannian tavoitteeksi ilmoittama byrokratian vähentäminen, millaisia konkreettisia prosentuaalisia tavoitteita neuvosto ehdottaa komissiolle 80 000 sivua käsittävän yhteisön säännöstön tiivistämiseen liittyen ja missä ajassa? Kuinka pitkälle neuvosto on edennyt EU:n säännöstön aiheuttaman kustannustaakan pienentämistavoitteiden asettamisessa, ja milloin tavoitteet julkistetaan?
(EN) Arvoisa parlamentin jäsen tietänee, että neuvoston ja puheenjohtajavaltion ensisijaisena tavoitteena on parempi sääntely, mikä käsittää voimassa olevan lainsäädännön yksinkertaistamisen, vaikutustenarvioinnin käytön lisäämisen ja toimet yritysten hallinnollisen taakan pienentämiseksi. Kilpailukykyä käsittelevä neuvosto keskustelee parempaa sääntelyä koskevasta asialistasta 28. ja 29. marraskuuta pidettävässä kokouksessaan ja tarkastelee yksinkertaistamista koskevaa komission (tuoretta) tiedonantoa sekä komission toteuttamasta lainsäädäntöehdotusten seulonnasta saatuja tuloksia. Neuvosto voi asettaa sääntelykehyksen yksinkertaistamista koskevat täsmälliset tavoitteet vasta sen jälkeen, kun nämä keskustelut on käyty. On kuitenkin selvää, että neuvosto on täysin sitoutunut täyttämään tehtävänsä. Se suhtautuu myönteisesti yhteistyön jatkamiseen parlamentin ja komission kanssa, jotta saadaan aikaiseksi parempilaatuista lainsäädäntöä, jonka soveltaminen on helpompaa, joka ei aiheuta liiallista taakkaa taloudellisille toimijoille ja joka on näin ollen aiempaa tehokkaampaa.
Kysymyksen nro 37 esittäjä Ryszard Czarnecki (H-0863/05)
Aihe: EU:n osallistuminen Palestiinan vaaleihin
Euroopan komissio tukee tammikuuksi 2006 suunniteltuja Palestiinan lakia säätävän neuvoston vaaleja. Terroristijärjestö Hamas, joka jälleen kehotti Israelin valtion tuhoamiseen ja jonka valta on lisääntynyt Palestiinan kansan parissa, asetettiin EU:n terroristijärjestöjen listalle kesäkuussa 2004. EU on aikaisemmin todennut selvästi, että aseelliset toimet eivät voi olla osa vaaliprosessia.
Mihin toimiin EU ja sen vaalitarkkailijat aikovat ryhtyä estääkseen sen mahdollisuuden, että Hamas saa virallista poliittista valtaa, ja miten EU ja sen vaalitarkkailijat aikovat koordinoida toimensa Israelin viranomaisten kanssa?
(EN) Neuvosto ja komissio pohtivat parhaillaan tapaa, jolla EU voisi tukea Palestiinan lakia säätävän neuvoston tulevia vaaleja, joihin arvoisa parlamentin jäsen kysymyksessään viittaa.
EU jakaa täysin kvartetin kannan siitä, että poliittiseen prosessiin osallistuvien tahojen ei pitäisi harjoittaa aseellista toimintaa.
Kysymyksen nro 38 esittäjä Pedro Guerreiro (H-0865/05)
Aihe: Kalastus ja polttoaineiden hinnannousu
Kalastajat ja heidän etujärjestönsä ovat ottaneet kantaa polttoaineiden hinnankorotusten seurauksiin kalastusalalla, mutta 19. ja 20. syyskuuta pidetty maatalousneuvosto pani taas käsittämättömällä tavalla tilanteen vain merkille tekemättä ainuttakaan päätöstä ongelman ratkaisemiseksi.
Kalastajat ovat varoittaneet, että polttoaineiden hinnankorotukset aiheuttavat alalle suuria ongelmia ja monien alusten elinkelpoisuus on vaarassa, jos ei ryhdytä välittömästi toimiin esimerkiksi tukemalla niitä taloudellisesti, mikä huojentaisi polttoaineiden hintojen nostamisen vaikutuksia.
Polttoaineiden hintojen nousu kiristää useiden pienimuotoista kalastusta harjoittavien kalastajien jo entisestään hankalaa tilannetta, sillä he eivät saa minkäänlaista tukea polttoaineiden jatkuvien hinnankorotusten vaikutusten lievittämiseksi.
Riippumatta muista pitkän aikavälin toimenpiteistä mihin välittömiin toimiin neuvosto siis aikoo ryhtyä kalastusalan ja varsinkin pienimuotoisen kalastuksen tukemiseksi?
(EN) Neuvosto on tietoinen tämän asian merkityksestä kalastusalalla. Neuvoston on kuitenkin saatava komissiolta öljyn hinnannousuun ja kalastajiin liittyvä ehdotus, jotta se pystyisi tekemään päätöksiä ongelman ratkaisemiseksi. Syyskuussa järjestetyssä maatalous- ja kalastusasiain ministerineuvostossa käytiin kuitenkin hyödyllisiä keskusteluja asiasta.
Kysymyksen nro 39 esittäjä Αthanasios Pafilis (H-0869/05)
Aihe: Sean Garlandin pidättäminen
Ison-Britannian erikoisjoukot pidättivät 8. lokakuuta Irlannin työväenpuolueen johtajan Sean Garlandin Belfastin keskustassa sijaitsevasta ravintolasta Irlannissa. Poliittisen vainon, jota harjoitetaan perusteetta ja valheellisesti mainittua henkilöä kohtaan sekä työväenpuolueen johtajaa vastaan esitettyjen anti-imperialistisia toimia koskevien syytöksien lisäksi hänet pidätettiin puoluekokouksen aikana ja häntä uhattiin karkotuksella Yhdysvaltoihin salaisen palvelun levittämien väärien syytösten vuoksi, jotka koskivat kommunistista salaliittoa Yhdysvaltain dollarin horjuttamiseksi.
Mitä toimia neuvosto aikoo toteuttaa, jotta perusoikeuksia ja kansalaisoikeuksia kunnioitetaan, jotta Sean Garlandin vaino ja häntä vastaan kohdistetut poliittiset juonittelut saadaan päätökseen ja jotta häntä ei karkoteta perusteetta Yhdysvaltoihin?
(EN) Tämä asia ei kuulu neuvoston toimivaltaan, vaan siitä päättävät Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojen hallitukset.
Kysymyksen nro 40 esittäjä Johan Van Hecke (H-0872/05)
Aihe: Ruoka-apua kuljettavan laivan kaappaus Somaliassa
Somaliassa on jälleen kaapattu laiva, joka kuljettaa avustustarvikkeita. Jo toisen kerran muutaman kuukauden sisällä hätäapua kuljettava laiva kaapataan. Avustustarvikkeet kuuluvat Yhdistyneiden kansakuntien elintarvikeapujärjestölle. Avustusjärjestö pitää häpeällisenä sitä, että pieni ryhmä hyväksikäyttäjiä varastaa avustustarvikkeita, jotka on tarkoitettu heidän omille kärsiville maanmiehilleen Somaliassa.
Kuten tiedätte Somalia on kokonaan aseistettujen joukkioiden käsissä ja köyhä kansa joutuu kärsimään. Mikä on neuvoston reaktio tähän tapaukseen? Onko Yhdistyneiden kansakuntien kanssa jo neuvoteltu, jotta tulevaisuudessa vastaavat tapaukset voitaisiin välttää? Ryhdytäänkö asiassa toimiin? Mukautetaanko Somalian avustusohjelma tähän tilanteeseen?
(EN) Neuvosto katsoo, että tällaiset tapahtumat, kuten ruoka-apua Somaliaan kuljettavien laivojen viimeaikaiset kaappaukset, voidaan estää ainoastaan, jos Somaliaan saadaan vakiinnutettua pysyvä rauha ja jos Somaliasta saadaan jälleen kerran muodostettua toimiva valtio. Tämä tavoite voidaan saavuttaa ainoastaan, jos somalialaiset sitoutuvat rauhanomaiseen ja osallistavaan prosessiin.
Näin ollen EU antaa edelleen täyden tukensa Somalian rauhan- ja sovinnontekoprosessille ja siirtymävaiheen liittovaltion elimille. Lisäksi se edistää aktiivisesti kaikkien osapuolten vuoropuhelua ja yhteisymmärryksen rakentamista Somaliassa.
Kysymyksen nro 41 esittäjä Kader Arif (H-0876/05)
Aihe: Barcelonan prosessi ja alueiden välinen yhteistyö
Ensi kuussa Euroopan unionin valtionpäämiehet tapaavat kymmenen kollegaansa Välimeren alueelta Barcelonan prosessin kymmenennen vuosipäivän johdosta juhlistaakseen Euro–Välimeri-kumppanuutta. Komissio on esittänyt syyskuussa 2004 asetuksen, jolla pyritään luomaan eurooppalainen naapuruus- ja kumppanuusväline.
Miten neuvosto aikoo elvyttää Barcelonan prosessin ilman, että sen näkyvyys ja sisältö heikkenevät laajemmassa naapuruuspolitiikassa? Kyseissä naapuruusvälineessä kiinnitetään erityistä huomiota alueiden väliseen yhteistyöhön. Ottaen huomioon monilla Euroopan alueilla vallitsevan tilanteen, kysymyksen esittäjä on vakuuttunut siitä, että kyseisessä asiassa tarvitaan politiikkaa, joka mukailisi alueellista koheesiopolitiikkaa ja täydentäisi uuteen naapuruuspolitiikkaan sisältyviä toimia. Kyseisen välineen tapauksessa on myös vahvistettu, että Euroopan aluekehitysrahasto yhteisrahoittaa rajat ylittävää yhteistyötä koskevan osa-alueen.
Millaisen roolin neuvosto aikoo tarjota alueille Barcelonan prosessin elvyttämisessä? Millaista teknistä ja rahoituksellista tukea Euroopan unioni voisi myöntää Välimeren pohjois- ja etelärannan alueiden yhteisille toimille?
(EN) Neuvosto toivoo pystyvänsä lisäämään Barcelonan prosessin näkyvyyttä järjestämällä ensimmäistä kertaa valtioiden ja hallitusten päämiesten Euro–Välimeri-konferenssin 27. ja 28. marraskuuta. Tapaamisessa juhlistetaan Barcelonan julistuksen kymmenvuotispäivää, ja siinä annetaan vahva Barcelonan prosessia tukeva viesti. Tarkoituksena on antaa sitoumusjulistus ja hyväksyä viisivuotinen työohjelma, joka sisältää konkreettisia keskipitkän aikavälin sitoumuksia keskeisistä talouteen, koulutukseen, hallintoon, terrorismin vastaisiin toimiin ja maahanmuuttoa koskeviin uudistuksiin liittyvistä aiheista. Näin saadaan lisättyä prosessin näkyvyyttä ja merkityksellisyyttä ja tehtyä siitä entistä tärkeämpi myös alueen väestön kannalta. Tulevassa konferenssissa voidaan samalla korostaa tarvetta lisätä vuoropuhelua kaikilla tasoilla, myös alue- ja paikallisviranomaisten kesken.
Luxemburgissa 30. ja 31. toukokuuta 2005 järjestetyssä Euro–Välimeri-alueen ministerikonferenssissa tunnustettiin tarve ottaa Euro–Välimeri-kumppanuudessa paremmin huomioon kansalaisten huolenaiheet sekä todettiin kaupunkien ja alueiden merkitys: paikallis- ja alueviranomaiset on otettava tiiviimmin mukaan prosessiin, niiden yhteiset haasteet on arvioitava ja niiden on vaihdettava kokemuksia ja parhaita käytäntöjä.
Euroopan naapuruuspolitiikalla on tarkoitus lujittaa Barcelonan prosessia kehittämällä sitä jo saavutettujen tulosten perusteella ja toteuttamalla toimia alueellisen ja kansallisen ulottuvuuden kehittämiseksi. Komissio on tehnyt ehdotuksen eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevaksi asetukseksi, jossa käsitellään EU:n Euro–Välimeri-alueelle tarjoamaa teknistä ja rahoituksellista tukea. Ehdotusta käsitellään parhaillaan neuvostossa.
Kysymyksen nro 42 esittäjä Georgios Toussas (H-0877/05)
Aihe: Valvontakamerat
Kreikan yleisen järjestyksen ministeriö on vedonnut korkeimpaan hallintotuomioistuimeen saadakseen kumottua Kreikan tietosuojavaltuutetun päätöksen, jossa sallitaan tietyin ehdoin satojen kuvaa ja ääntä nauhoittavien kameroiden käyttö yksinomaan liikennevalvonnassa, ja pyytää hyödyntämään kameroiden kaikkia toimintaominaisuuksia ja antamaan niiden keräämien tietojen, jopa hyvin henkilökohtaisten tietojen, käyttöoikeuden syyttäjä- ja oikeusviranomaisille vakavien rangaistavien tekojen ennaltaehkäisyä ja jäljittämistä varten esimerkiksi mielenosoitusten ja joukkokokoontumisten aikana. Kuten tiedetään ja kuten Yhdistyneen kuningaskunnan sisäministeriön tilaama erityistutkimus osoittaa, tällaiset toimet eivät vähennä rikollisuutta vaan rajoittavat dramaattisesti tai jopa epäävät perusoikeuksia, esimerkiksi oikeuden henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen elämään.
Onko tukahduttava poliisivalvonta ja kaikkien pitäminen epäilyksenalaisina neuvoston mielestä tehokas keino parantaa kansalaisten elämänlaatua? Eikö kansalaisten kokoontumisia valvomalla ja kirjaamalla rikota räikeästi demokraattisia perusoikeuksia?
(EN) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 33 artiklassa todetaan, että yleisen järjestyksen ylläpitäminen ja sisäisen turvallisuuden suojaaminen ovat jäsenvaltioiden velvollisuuksia. Kaikkien jäsenvaltioiden on järjestyksen valvontaa koskevia toimia toteuttaessaan noudatettava Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistettuja yleisiä ihmisoikeusnormeja.
Kuten Yhdistyneen kuningaskunnan sisäasiainministeri totesi 7. syyskuuta Euroopan parlamentille pitämässään puheessa, meidän on kaikkien varmistettava asianmukainen tasapaino yhteisen turvallisuuden ja perusoikeuksien välillä.
Kysymyksen nro 43 esittäjä Laima Liucija Andrikienė (H-0879/05)
Aihe: Turvallisuus Itämerellä ja Kaliningradin alueen demilitarisointi
Kaliningradiin matkalla ollut venäläinen ohjuksia kantanut hävittäjä putosi 15. syyskuuta 2005 Liettuaan. Tällä kertaa ilman uhreja ja suurempia vahinkoja. Tämä on hyvin huolestuttava tapahtuma, joka on osa laajempaa ongelmaa, joka käsittää Venäjän tekemät EU:n jäsenvaltioiden ilmatilan loukkaukset, vaikka Venäjän ja EU:n sitoumukset sisältävät asiakirjoja ja kansainvälisiä periaatteita, joissa kehotetaan kaikkien osapuolten alueellisen loukkaamattomuuden kunnioittamiseen.
Mikä on neuvoston mielipide Kaliningradin alueen demilitarisoinnista? Eikö sen mielestä vahvasti aseistettu ja linnoitettu Kaliningradin alue olisi demilitarisoitava Baltian alueen turvallisuuden lisäämiseksi ja vastaavien tapahtumien estämiseksi tulevaisuudessa?
(EN) Neuvosto vakuuttaa olevansa täysin tietoinen mainitusta tapauksesta. Se ei ole vahvistanut kantaa hävittäjän maahansyöksystä tai Kaliningradin alueen demilitarisoinnista.
Kysymyksen nro 44 esittäjä Reino Paasilinna (H-0881/05)
Aihe: i2010-strategia
Komission i2010-strategia on keskeinen väline Lissabonin tavoitteiden, työllisyyden ja kasvun saavuttamiseksi. Strategian ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että Euroopassa muokataan toimintaympäristö, joka tekee mahdolliseksi tieto- ja viestintätekniikan markkinoiden kukoistamisen samanaikaisesti kun taataan, että yhteiskunnalliset ja kansalaisten intressit toteutuvat. Nämä tavoitteet toteutuvat ainoastaan, mikäli niiden saavuttamiseksi taataan riittävät resurssit.
Miten neuvosto aikoo rohkaista jäsenmaita konkreettisiin toimiin, jotta ne saavuttaisivat Lissabonin tavoitteet ja erityisesti i2010-strategiassa esitetyt Euroopan suurinta kasvualaa, tieto- ja viestintätekniikkaa, koskevat investointitavoitteet tutkimukseen ja tuotekehitykseen?
Minkälaista poliittista tukea neuvosto aikoo antaa i2010-aloitteelle? Miten neuvosto aikoo ottaa huomioon parlamentin näkemyksen aiheesta? Miten neuvosto aikoo puolustaa i2010:n tavoitteiden toteutumista? Voiko neuvosto vahvistaa, että nämä näkemykset tulevat huomioon otetuiksi rahoituskehyksistä päätettäessä?
(EN) Maaliskuussa kokoontunut kevään Eurooppa-neuvosto vahvisti tiedon ja innovaation aseman kestävän kehityksen moottorina ja Lissabonin työllisyys- ja kasvustrategialle uutta voimaa antavina tärkeinä tekijöinä. Tieto- ja viestintätekniikka kuuluu Lissabonin integroituihin suuntaviivoihin ja se on osa monien jäsenvaltioiden Lissabonin strategiaan perustuvia kansallisia uudistusohjelmia.
i2010-strategia on tärkeä osa EU:n tieto- ja viestintätekniikkaa koskevaa työtä. Puheenjohtajavaltio isännöi syyskuussa EU:n ja lukuisten muiden maiden, kuten Etelä-Korean, Japanin ja Sveitsin, hallitusten ja yritysmaailman edustajien konferenssia, jossa keskityttiin tieto- ja viestintätekniikan määrittelyyn osana i2010-strategiaa. Tavoitteenamme on tulevaisuuteen suuntautuva i2010-aloite, jossa EU sitoutuu kehittämään kilpailukykyisen, osallistavan ja innovatiivisen tietoyhteiskunnan, joka edesauttaa Lissabonin tavoitteiden saavuttamista. Panemme tyytyväisenä merkille parlamentin panoksen tähän tärkeään hankkeeseen.
Neuvosto käsittelee parhaillaan komission i2010-ehdotusta. i2010-strategialle mahdollisesti myönnettävän rahoituksen on luonnollisesti oltava johdonmukainen seuraaville rahoitusnäkymille (2007–2013) sovitun talousarvion kanssa.
Kysymyksen nro 45 esittäjä Diamanto Manolakou (H-0882/05)
Aihe: Tuhansia lapsia elinkautisessa vankeudessa Yhdysvalloissa
Human Rights Watchin ja Amnesty Internationalin raportin mukaan tuhansia alle 18-vuotiaita lapsia on tuomittu elinkautiseen vankeusrangaistukseen Yhdysvalloissa, sillä alaikäisten tuomitseminen elinkautiseen vankeusrangaistukseen on mahdollista 42 osavaltiossa. 2225 nuoresta Yhdysvalloissa elinikäiseen vankeusrangaistukseen tuomitusta 16 prosenttia teki ensimmäisen rikoksensa 13–15 vuoden iässä, ja 59 prosenttia tuomittiin vankeuteen ilman armahdusoikeutta, vaikka kyseessä oli ensimmäinen rikollinen teko. Samassa raportissa pannaan merkille, että mustille nuorille määrätään kyseisiä seuraamuksia kymmenen kertaa enemmän kuin valkoisille.
Onko neuvosto tietoinen tästä Yhdysvalloissa esiintyvästä pöyristyttävästä oikeudellisesta tilanteesta, jolla rikotaan oikeusvaltioperiaatetta? Onko se ottanut huomioon seuraukset, joita aiheutuisi tietojen välittämisestä Yhdysvaltojen viranomaisille siinä tapauksessa, että Yhdysvallat toteuttaa lainsäädäntöä, joka rikkoo törkeästi perusoikeuksia ja syrjii selkeästi kansalaisia? Mitä kansainvälisiä aloitteita neuvosto aikoo toteuttaa kyseisten toimien tuomitsemiseksi sekä lasten oikeuksien ja ihmisarvon suojelemiseksi?
(EN) Neuvosto on luonnollisesti tietoinen näistä raporteista. EU keskustelee ihmisoikeuksista Yhdysvaltojen kanssa puolivuosittain. Se ottaa näissä keskusteluissa sekä YK:n ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen kokousten yhteydessä säännöllisesti esille kansainvälisten ihmisoikeusnormien, kuten lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, ratifioinnin ja soveltamisen. EU jätti Yhdysvaltain korkeimmalle oikeudelle amicus curiae -kirjelmän alaikäisten kuolemantuomioiden poistamisesta. Tämän jälkeen Yhdysvaltain korkein oikeus totesi 1. maaliskuuta 2005, että alaikäisten rikollisten teloittaminen on "julma ja epätavallinen rangaistus", joka on kielletty Yhdysvaltain perustuslain kahdeksannen lisäyksen nojalla.
Kysymyksen nro 46 esittäjä Hans-Peter Martin (H-0883/05)
Aihe: Virkamiesten eläke
Miten neuvosto arvioi EU:n komission virkamiesten eläkeasioissa ja etenkin ennenaikaisissa eläkkeissä tapahtunutta kehitystä? Antaako asia neuvoston mielestä aihetta huoleen?
Onko totta, että EU-virkamiesten henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 23 artiklan mukaan virkamiehet voivat jäädä eläkkeelle jo 50-vuotiaina, ja tekisikö neuvosto nykytilanteessa uudestaan samanlaisen päätöksen?
(EN) Arvoisan parlamentin jäsenen tarkoittamat eläkesäännöt otettiin käyttöön 1. toukokuuta 2004 voimaan tulleissa Euroopan yhteisöjen virkamiesten henkilöstösäännöissä.
Ne ovat osa virkamiesten eläkejärjestelyjen perusteellista uudistusta ja niissä korotettiin erityisesti vähimmäiseläkeikää 60 vuodesta 63 vuoteen ja varhaiseläkeikää 50 vuodesta 55 vuoteen. Nämä muutokset koskevat uusien virkamiesten lisäksi siirtymäsäännöksin myös niitä virkamiehiä, jotka olivat virassa ennen uudistuksen voimaantuloa.
Siirtymäsäännöksiä sovelletaan niihin virkamiehiin, jotka olivat vähintään 45-vuotiaita 1. toukokuuta 2004, ja he voivat näin ollen jäädä eläkkeelle jo 50 vuoden iässä. Siirtymäsäännökset sisältävät lisäksi rahallisia pidäkkeitä, jotka koskevat ennen 65 vuoden ikää eläkkeelle jääviä.
Henkilöstösääntöjen uudistus oli merkittävin osa edellisen komission tekemää toimielinten nykyaikaistamistyötä. Hyväksytty kompromissipaketti sisälsi useita tärkeitä osa-alueita, kuten palkka- ja korvausjärjestelmän nykyaikaistamisen ja eläkejärjestelmän kattavan uudistamisen.
KYSYMYKSET KOMISSIOLLE
Kysymyksen nro 53 esittäjä Markus Pieper (H-0783/05)
Aihe: Ilmastonmuutos
Maapallo on altis ilmastonmuutokselle luonnollisten (kiertorata, tulivuoret) ja ulkosyntyisten (meteoriitit) tekijöiden johdosta. Viimeisten 2000 vuoden aikana ilmenneitä ihmisestä johtuvia tekijöitä ei toistaiseksi kyetä tarkasti mittaamaan. Tuoreissa tutkimuksissa arvioidaan, että kaikilla vastatoimenpiteillä saadaan aikaan seuraavien 100 vuoden aikana 0,1 celsiusasteen lämpötilanlasku.
Ovatko EU:n asettamat pakkotoimenpiteet energian säästämiseksi (taloudellisine tappioineen ja byrokratiataakkoineen) oikeassa suhteessa siihen todelliseen lämpötilan laskuun, joka voidaan saavuttaa?
Minkälaisia komission ympäristö- ja infrastruktuurihankkeita on olemassa, joiden avulla ihmiskunta voi varautua ilmastovyöhykkeiden peruuttamattomaan siirtymiseen?
(EN) Ilmastonmuutos on todella tapahtumassa. Tieteellisesti ollaan täysin yksimielisiä siitä, että muutoksen aiheuttavat ihmisen toiminnasta syntyneet kasvihuonekaasupäästöt. Euroopan unionin valtioiden ja hallitusten päämiehet ovat tunnustaneet tämän ja tuoneet sen viimeksi esille tämän vuoden kevään neuvoston kokouksessa. Eurooppa-neuvosto totesi, että ilmastonmuutoksella on todennäköisesti hyvin kielteisiä maailmanlaajuisia ympäristöä koskevia, taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia. Neuvosto vakuutti, että Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen perimmäisten tavoitteiden saavuttamiseksi vuotuinen maanpinnan keskilämpötilan yleinen nousu ei saa ylittää kahta celsiusastetta verrattuna teollistumista edeltäneeseen tasoon.
Ensimmäinen askel tavoitteen saavuttamiseksi otetaan Kioton pöytäkirjan avulla. EU on sitoutunut täyttämään Kioton tavoitteensa useiden kustannustehokkaiden lieventämiskeinojen avulla, kuten EU:n päästökauppajärjestelmällä. Komissio on myös hiljattain esittänyt vihreän kirjan energiatehokkuudesta, ja siinä esitetään lukuisia kustannustehokkaita vaihtoehtoja EU:n energiankulutuksen vähentämiseksi merkittävästi. Näistä toimintatavoista on myös muuta merkittävää hyötyä, kuten EU:n energiatoimitusten turvallisuuden vahvistaminen. Eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman uuden vaiheen yhteydessä komissio tarkastelee sen edistymistä ja tutkii uusia toimia kustannustehokkaiden päästövähennysvaihtoehtojen järjestelmälliseksi hyödyntämiseksi.
EU säilyttää asemansa ilmastonmuutospolitiikan johdossa. Keskusteluissa tulevasta kansainvälisestä ilmastonmuutosjärjestelmästä EU kuitenkin vaatii laajaa kansainvälistä osallistumista yhteisen mutta erilaisen/eriytetyn vastuullisuuden perusteella järjestelmän tehokkuuden takaamiseksi.
EU:n on myös mukauduttava väistämättömään ilmastonmuutokseen. Jäsenvaltioissa käynnistetään jo erilaisia aloitteita. Komissio tutkii EU:n asemaa sopeutumispolitiikoissa, jotta sopeutuminen voidaan täysimääräisesti sisällyttää EU:n poliittiseen päätöksentekoon eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman uudessa vaiheessa, joka alkoi eurooppalaisen ilmastonmuutosohjelman sidosryhmien konferenssissa(1) Brysselissä.
Kysymyksen nro 54 esittäjä John Purvis (H-0785/05)
Aihe: Tali ja jätteenpolttodirektiivi 2000/76/EY
Tali sisältyy jätteenpolttodirektiiviin 2000/76/EY, ja tämän vuoden joulukuun jälkeen tali on poltettava erittäin täsmällisesti määriteltyjen olosuhteiden vallitessa. Tällä hetkellä sitä käytetään höyrykattiloiden polttoaineena teurasjätteiden käsittelylaitoksissa ja biodieselin tuotannossa. Direktiivin mukaiset olosuhteet vaikuttaisivat kuitenkin estävän tällaiset käyttötarkoitukset. Eikö tämä ole kilpailukykyisiä ja tehokkaita vaihtoehtoisia energialähteitä suosivan komission ympäristöpolitiikan kannalta epäjohdonmukaista?
(EN) Komissio vahvistaa, että jätteenpolttodirektiivin(1) tarkoituksena ei ole rajoittaa jätteiden käyttöä kilpailukykyisenä ja tehokkaana vaihtoehtoisena energialähteenä, ja myöntää toivovansa, ettei direktiivillä ole tällaista vaikutusta. Itse asiassa komissio kannattaa kaikkia sellaisia jätteen käyttötapoja, jotka edistävät kestävää kehitystä. Tässä yhteydessä direktiivin tavoitteena on estää tai vähentää mahdollisuuksien mukaan kielteisiä vaikutuksia ympäristöön, erityisesti päästöjen aiheuttamaa ilman, maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumista ja siitä seuraavia ihmisten terveyteen kohdistuvia vaaroja poltettaessa tai rinnakkaispoltettaessa jätettä.
Direktiiviä sovelletaan talin polttamiseen vain, jos se tapahtuu poltto- tai rinnakkaispolttolaitoksissa ja tali katsotaan jätteitä koskevan puitedirektiivin(2) mukaisesti "jätteeksi". Käytännössä jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset arvioivat, onko tali jätettä vai ei.
Komissio on hiljattain saanut lukuisia esityksiä, joissa todetaan, että direktiivin soveltamisesta renderointilaitoksiin ja teurastamoihin aiheutuvat kulut ylittävät siitä saatavat edut ja estävät niitä käyttämästä talia polttoaineena. On valitettavaa, että asia on nostettu esiin vasta hiljattain ja näin lähellä täytäntöönpanon määräaikaa, vaikka neuvosto ja parlamentti hyväksyivät direktiivin jo viisi vuotta sitten, mutta meidän on tästä huolimatta tarkasteltava asiaa. Komissio tunnustaa, että tämä on ongelma ja että asiaa on tutkittava tarkemmin. Komission yksiköt ovat jo saaneet ohjeet tutkia asiaa tarkemmin.
Jätteiden syntymisen ehkäisyn ja kierrätyksen teemakohtainen strategia sisältää toimenpiteitä jätteiden määrittelykäytännön parantamiseksi. Tämä koskee sivutuotteita sekä sen tarkkaa määrittämistä, milloin tietty jäte ei enää ole jätettä.
Neuvoston direktiivi 75/442/ETY jätteistä, EYVL L 194, 25.7.1975, s. 39, sellaisena kuin se on muutettuna.
Kysymyksen nro 55 esittäjä Georgios Papastamkos (H-0796/05)
Aihe: Yhteisön ympäristölainsäädäntö
Ympäristölainsäädännön kunnollinen ja asianmukaisempi täytäntöönpano kansainvälisellä ja EU:n tasolla on painopistealue, jos ympäristöön kohdistuviin haasteisiin aiotaan vastata tehokkaasti. Voimassa olevan yhteisön ympäristölainsäädännön kodifioinnin tarve on ympäristöalaa koskevan yhteisön säännöstön määrän ja hajanaisuuden vuoksi erittäin merkittävä. Lisäksi jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla ja EU:n kansalaisilla on oltava selkeä ja kattava kuva lainsäädännöstä ja sen täytäntöönpanosta.
Voiko komissio ilmoittaa, aikooko se konsolidoida, kodifioida ja tarkistaa nykyistä yhteisön ympäristölainsäädäntöä ja jos aikoo, milloin? Aikooko komissio parantaa ympäristölainsäädännön laatua ja yksinkertaistaa sitä välttäen tarpeettoman teknisyyden, jonka vuoksi lainsäädäntö on vaikeaselkoista, hankalasti toteutettavaa ja siten tehotonta?
(EN) Viimeisten neljän vuoden aikana EU on käynnistänyt laaja-alaisen strategian parantaakseen sääntely-ympäristöä ja tarjotakseen näin entistä tehokkaamman ja avoimemman sääntelyjärjestelmän kansalaisten eduksi sekä vahvistaakseen kilpailukykyä, kasvua ja kestävää kehitystä Lissabonin tavoitteiden mukaisesti.
Komissio esitti kesäkuussa 2002 lainsäädännön yksinkertaistamista ja parantamista koskevan laaja-alaisen toimintasuunnitelman(1) ja helmikuussa 2003 kunnianhimoisen yksinkertaistamisohjelman, jonka tavoitteena oli yksinkertaistaa ja päivittää EU:n nykyistä lainsäädäntöä sekä vähentää sen määrää(2).
Maaliskuussa 2005 komissio antoi tiedonannon "Parempaa sääntelyä kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa"(3) Lissabonin strategian käynnistämiseksi uudelleen. Tiedonannossa komissio ilmoitti aikovansa käynnistää yksinkertaistamisohjelmansa uuden vaiheen lokakuussa 2005. Yksinkertaistaminen toteutetaan alakohtaisen lähestymistavan avulla ja siihen otetaan laajamittaisesti mukaan eri tahot.
Komissio pitää asianmukaista ja entistä parempaa ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa hyvin merkittävänä. Se on sitoutunut jatkuvaan kodifiointi- ja konsolidointiohjelmaan, joka kattaa muun muassa yhteisön ympäristölainsäädännön. Lokakuusta 2005 alkaen kodifiointi on jatkuvaa vesien suojelun ja luonnonsuojelun kaltaisilla aloilla.
Kodifioinnin ja taaksepäin suuntautuvan lähestymistavan lisäksi komissio on kuitenkin, kuten on jo todettu, sitoutunut itse parantamaan lainsäädäntöprosessia arvioimalla uusien ehdotusten vaikutuksia, toteuttamalla julkisia kuulemisia ja varmistamalla, että vaihtoehtoiset toimintatavat soveltuvat tehokkaaseen täytäntöönpanoon paikan päällä. Komissio aikoo kehittää edelleen tätä uutta lähestymistapaa. Sitoutumistaan komissio osoittaa erityisesti valmistelemalla ympäristöä koskevia seitsemää temaattista strategiaa, joilla on määrä nykyaikaistaa merkittävällä tavalla ympäristöpolitiikkaa ja lainsäädäntöä. Komissio hyväksyi ensimmäisen temaattisen strategian 21. syyskuuta 2005, ja se koskee ilman laatua. Se johtaa muun muassa siihen, että viisi nykyistä lakia yhdistetään yhdeksi kattavaksi ilmanlaatua koskevaksi direktiiviksi. Myös tulevaan jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja kierrätystä koskevaan temaattiseen strategiaan liittyy seurantatoimenpiteenä neljän jätteitä koskevan direktiivin uudistaminen ja kumoaminen. Tulevina vuosina samanlaisia toimia on toteutettava myös teollisuuslaitosten päästöjen alalla. Muun muassa nämä aloitteet sisällytettäneen yksinkertaistamista koskevaan uusittavaan ohjelmaan, jonka komissio hyväksyy periaatteessa 25. lokakuuta 2005.
KOM(2002) 278, kesäkuu 2002. Tärkeimmät toimet ovat: (1) kuulemista koskevien vähimmäisvaatimusten laatiminen, (2) asiantuntija-avun hankkimista ja käyttämistä koskevat suuntaviivat, (3) vaikutustenarviointi, (4) nykyisen lainsäädännön päivittäminen ja yksinkertaistaminen, (5) yhteisön lainsäädännön täytäntöönpanon valvonnan vahvistaminen, (6) välineiden entistä tarkempi valinta ja lainsäädännölle vaihtoehtoisten keinojen käyttäminen, (7) uudelleentarkastelua koskevan lausekkeen sisällyttäminen säädöksiin, (8) EU:n lainsäädännön päätöksentekoprosessin entistä tiiviimpi valvonta, erityisesti turvautuminen laajemmin mahdollisuuteen perua ehdotuksia, kun ne ovat vanhentuneita tai kun parlamentin ja/tai neuvoston sisällyttämät tarkistukset tekevät ehdotukset kelvottomaksi.
Kysymyksen nro 56 esittäjä Åsa Westlund (H-0822/05)
Aihe: Komissio ja ympäristöpolitiikka
Itämeren rannalla asuva väestö ei voi enää kalastaa entiseen malliin. Viime kesänä levät estivät jopa Itämeressä uimisen. Riistokalastus ja vesien pilaantuminen ovat vain eräitä niistä monista ympäristöuhista, joita EU joutuu kohtaamaan. Eurobarometrin mukaan EU:n väestö toivoo EU:n harjoittavan ankaraa ympäristöpolitiikkaa. Siksi onkin huolestuttavaa, että komissio on jarruttanut uutta ympäristölainsäädäntöä koskevaa työtään.
Miksi komissio ei ole kyennyt noudattamaan luvattua aikataulua esimerkiksi aihekohtaisten strategioiden suhteen? Milloin komissio aikoo esitellä luvatut aihekohtaiset strategiat, kestävän kehityksen strategia mukaan lukien?
(EN) Ympäristöämme uhkaavat hyvin merkittävät vaarat ja paineet. Komissio on edelleen tiukasti sitoutunut käsittelemään ja noudattamaan kaikkia kolmea kestävän kehityksen ulottuvuutta, myös sen ympäristöä koskevaa osatekijää, ja tekee sen yhdennetyllä ja tasapainoisella tavalla noudattaen täysimääräisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Tämä on havaittavissa tämän vuoden työohjelmassa.
Kestävän kehityksen strategiaa tarkistetaan parhaillaan, ja kuudennessa ympäristöä koskevassa yhteisön toimintaohjelmassa vaaditut teemakohtaiset strategiat esitettiin hyväksyttäviksi vuoden 2005 komission lainsäädäntö- ja työohjelmassa. Päätöstä niiden työohjelmasta poistamisesta tai niiden hyväksymisen tahallisesta viivyttämisestä ei ole tehty.
Koska kestävän kehityksen strategian ja teemakohtaisten strategioiden tarkistus ovat tärkeitä aloitteita, joihin liittyy monella alalla (esim. maataloudessa ja teollisuudessa) toteutettavia toimia, ja koska ne koskettavat suoraan EU:n kansalaisia, komissio haluaa tarkastella niitä hyvin huolellisesti. Komissio järjesti muun muassa heinäkuussa alustavan keskustelun teemakohtaisista strategioista. Keskustelussa kävi ilmi kunnianhimoisten mutta realististen ympäristöä koskevien tavoitteiden yleinen kannatus. Kestävän kehityksen strategian tarkistukseen on liittynyt asteittainen lähestymistapa ja laajamittainen sidosryhmien kuuleminen vuosina 2004 ja 2005, ensimmäinen komission tiedonanto tarkistuksen pääsuuntauksista helmikuussa 2005 sekä Eurooppa-neuvoston julistus suuntaviivoista kesäkuussa.
Olemme nyt loppuvaiheessa. Komissio hyväksyi ensimmäisen ilman pilaantumista koskevan teemakohtaisen strategian 21. syyskuuta. Meristrategia on määrä hyväksyä tässä kuussa, ja siinä käsitellään joitakin arvoisaa parlamentin jäsentä erityisesti huolestuttavia seikkoja.
Vuoden 2005 loka- ja joulukuussa hyväksytään neljä strategiaa. Viimeinen, torjunta-aineita koskeva strategia käynnistyy vuonna 2006, koska kaksi strategiassa erityisesti mainittua merkittävää toimenpidettä – kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin 91/414/ETY tarkistaminen sekä Eurostatin ehdotus torjunta-aineita koskevista tilastoista – eivät valmistu vuonna 2005. On järkevää odottaa näiden ehdotusten valmistumista ja esittää sitten yhtenäinen toimenpidepaketti.
Komission on määrä hyväksyä tarkistettu kestävän kehityksen strategia joulukuussa. Komissio toivoo neuvoston ja parlamentin laajaa tukea sekä valtioiden ja hallitusten päämiesten kannatusta heinäkuun Eurooppa-neuvostossa.
Kysymyksen nro 57 esittäjä Jamila Madeira (H-0837/05)
Millä komissio perustelee päätöstään viivyttää kuudennen ympäristötoimintaohjelman alakohtaisten strategioiden esittämistä ja siten niiden täytäntöönpanoa? Euroopan komission vuoden 2005 ympäristöalan lainsäädäntöohjelmassa kyseisten strategioiden esittämiselle asetettuja määräaikoja ei ole noudatettu. Milloin komissio aikoo esittää strategiaehdotuksensa?
(EN) Komission lainsäädäntö- ja työohjelman mukaan kaikki alakohtaiset strategiat käynnistetään vuonna 2005. Päätöstä niiden viivästymisestä ei ole tehty.
Koska teemakohtaiset strategiat ovat tärkeitä aloitteita, joihin liittyy monella alalla (esim. maataloudessa ja teollisuudessa) toteutettavia toimia, komissio järjesti muun muassa heinäkuussa alustavan keskustelun teemakohtaisista strategioista. Keskustelussa kävi ilmi kunnianhimoisten mutta realististen ympäristöä koskevien tavoitteiden yleinen kannatus. Komissio vahvisti tämän vuoksi, että alakohtaisia strategioita oli kehitettävä edelleen vuonna 2005.
Tällä hetkellä suunnitelmiin sisältyy kuuden alakohtaisen strategian hyväksyminen vuonna 2005 kaikkiaan seitsemästä strategiasta. Komissio hyväksyi ensimmäisen ilman pilaantumista koskevan teemakohtaisen strategian 21. syyskuuta. Meristrategia on määrä hyväksyä tässä kuussa. Muut viisi strategiaa hyväksytään vuoden 2005 viime kuukausina. Torjunta-aineita koskeva strategia käynnistyy vuonna 2006, koska kaksi strategiassa erityisesti mainittua merkittävää toimenpidettä – kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun direktiivin 91/414/ETY tarkistaminen sekä Eurostatin ehdotus torjunta-aineita koskevista tilastoista – eivät valmistu vuonna 2005.
Kysymyksen nro 58 esittäjä Marie Anne Isler Béguin (H-0840/05)
Aihe: Yleisön tiedonsaanti geneettisesti muunnettujen organismien myrkyllisyyttä ja ympäristövaikutuksia koskevista tutkimuksista
Ranska kirjasi neuvoston asiantuntijakomitean 19. syyskuuta 2005 pidetyssä kokouksessa (asiakirja ENV/05/11) esityslistalle keskustelun, joka koskee direktiivissä 2001/18/EY olevan 25 artiklan tulkintaa geneettisesti muunnettuihin organismeihin liittyvien tietojen luottamuksellisuudesta. Toisaalta Ranskassa hallinnollisiin asiakirjoihin tutustumista käsittelevä komitea antoi 8. huhtikuuta 2005 lausunnon, jossa täsmennetään, että 25 artiklan mukaisesti suojeltavina tietoina voidaan pitää vain niitä tietoja, jotka koskevat geneettisesti muunnettujen organismien valmistusmenetelmää tai markkinointia ja joiden julkaiseminen saattaisi vahingoittaa lupaa anoneen yrityksen kilpailuasemaa. Münsterin tuomioistuimen 20. kesäkuuta 2005 antama päätös, jonka mukaisesti Monsanto-yrityksen on julkistettava 'salainen' myrkyllisyyttä koskeva tutkimus GMO-maissista MON 863, on samansuuntainen. Katsomme, että GMO:n riskien arvioinnista tehtävät myrkyllisyyttä ja ympäristövaikutuksia koskevat tutkimukset on annettava yleisön tietoon direktiivissä 2001/18/EY(1) olevan 25 artiklan 4 kohdan ja liitteessä II olevan C.2 kohdan nojalla.
Onko komissio samaa mieltä asiasta? Jos vastaus on kielteinen, mikä on juridisena ja poliittisena perusteena? Jos vastaus on myönteinen, katsooko komissio, että on mahdollista välittömästi antaa Euroopan parlamentin ja kansalaisten käyttöön kaikkien unionin hyväksymien ja myös parhaillaan unionin hyväksyntää varten tutkittavina olevien geneettisesti muunnettujen organismien myrkyllisyyttä ja ympäristövaikutuksia koskevat tutkimukset?
(EN) Geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön annetun direktiivin 2001/18/EY mukaan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, ei komission, on ilmoittajaa kuultuaan päätettävä, mitä tietoja pidetään luottamuksellisina. Direktiivissä eritellään myös tiettyjä tietoja, joita ei voida missään tapauksessa pitää luottamuksellisina. Tämän lisäksi jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on luottamuksellisuutta koskevissa päätöksissään noudatettava alaa koskevaa kansallista lainsäädäntöä ja suojeltava ilmoittajan kilpailuasemaa.
Jäsenvaltioiden kesken on eriäviä mielipiteitä siitä, voiko toksikologisten tutkimusten kaltaisten asiakirjojen julkistamisesta olla haittaa ilmoittajan kilpailuaseman kannalta, ja olisiko niitä tämän vuoksi kohdeltava luottamuksellisina. Tämän vuoksi Ranska esitti kysymyksensä 19. syyskuuta pidetyssä kokouksessa. On tärkeää, että jäsenvaltiot ja komissio vaihtavat tätä asiaa koskevia tietoja päätöksenteon johdonmukaisuuden varmistamiseksi. Yleisen periaatteen mukaan komissio katsoo, että on suotavaa toimia mahdollisimman avoimesti ja rajata luottamuksellisuus vain ilmoituksen sellaisiin näkökohtiin, jotka ovat todellinen uhka ilmoittajan kilpailuasemalle. Komissio katsoo myös, että riskinarvioinnin analyysin edellyttämät asiakirjat on annettava kaikkien saataville.
Komissio on pyytänyt jäsenvaltioita ilmoittamaan kirjallisesti ne direktiivin 2001/18/EY mukaiset käytännön periaatteet, joita ne soveltavat tietojen luottamuksellisuuteen. Asiasta keskustellaan perusteellisemmin toimivaltaisten viranomaisten seuraavassa kokouksessa, joka on alustavasti määrä pitää 8. marraskuuta 2005.
Kysymyksen nro 59 esittäjä Athanasios Pafilis (H-0870/05)
Aihe: Pinios-joen saastuminen
Pinios-joki on Thessalian ekosysteemin säilyttämisen ja kohentamisen kannalta ratkaisevassa asemassa. Viimeisimpien mittausten mukaan se on Euroopan kuormitetuimpia jokia, joka vaikuttaa puolestaan haitallisesti ekosysteemiin. Tämän tilanteen ovat aiheuttaneet mm. teollisuuden, teurastamoiden ja maalaamoiden jätepäästöt, roskaaminen eri kunnissa sekä kasvinsuojeluaineista syntyvä jätelieju ja lannoitteet.
Aikooko komissio tukea toimia, joilla pysäytetään joen saastuminen ja jotka edistävät ekosysteemin kohentamista?
(EN) Arvoisan parlamentin jäsenen esittämä kysymys Pinios-joen saastumisesta liittyy EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoon. Yhteisön ympäristölainsäädäntöön sisältyy jo useita välineitä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat vähentää jokien saastumista sekä parantaa siihen yhteydessä olevien ekosysteemien laatua. Esimerkiksi vettä koskevassa puitedirektiivissä vaaditaan, että jäsenvaltioiden on palautettava kaikki vesistöt hyvälaatuisiksi vuoteen 2015 mennessä. Tämä edellyttää jäsenvaltioilta asteittaista lähestymistapaa, jossa ensinnäkin analysoidaan paineet ja vaikutukset, seuraavaksi määritellään ja kehitetään tarvittavat toimenpiteet kaikkien vesialueiden laadun parantamiseksi ja lopulta pannaan toimenpiteet täytäntöön. Myös monien muiden direktiivien täytäntöönpanolla on merkitystä tässä yhteydessä. Tämä koskee esimerkiksi ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämisestä annettua direktiiviä, nitraattidirektiiviä sekä luontotyyppidirektiiviä.
Alalla on siis jo olemassa asianmukaisia EU:n lainsäädännöllisiä välineitä. Arvoisan parlamentin jäsenen kysymyksessään mainitsemat ongelmat perustuvat siis nykyisen lainsäädännön asianmukaisen täytäntöönpanon puutteeseen.
Tässä yhteydessä komissio on erityisen huolissaan siitä, että Kreikka on toinen niistä kahdesta valtiosta, jotka eivät vielä ole toteuttaneet vesien puitedirektiivin ratkaisevaa ensimmäistä vaihetta, direktiivin mukaista paineiden ja vaikutusten ympäristöarviointia.
Komissio on tämän vuoksi aloittanut oikeudellisen menettelyn Kreikkaa vastaan, koska se ei ole noudattanut direktiivin asiaankuuluvia säännöksiä. Komissio lähetti joitakin päiviä sitten, 18. lokakuuta 2005, viimeisen varoituksen Kreikalle – kuten myös Italialle ja Espanjalle – koska se ei ole noudattanut EU:n vesipuitedirektiivin perussäännöksiä. Niiden valuma-alueiden oikea-aikainen nimeäminen, joka olisi pitänyt tehdä jo kesäkuussa 2004, on yksi merkittävä osatekijä kaikkien vesivarojen hyvän laadun saavuttamiseksi.
Nämä oikeudelliset vaiheet täydentävät jo käynnissä olevaa vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta annetun direktiivin ja luontotyyppidirektiivin tutkimusta. Erityisesti luontotyyppidirektiivin osalta komissio viittaa yksityiskohtaisempaan vastaukseensa Dimitrios Papadimoulisin kirjalliseen kysymykseen E-1700/05.
Samalla komissio haluaa muistuttaa laaja-alaisista rahoitusvälineistä, jotka ovat käytettävissä vesien suojeluun sekä yhteisön säännöstön täytäntöönpanotukeen, kun rahoitusedellytykset täyttyvät. Tämä koskee erityisesti koheesiorahastosta annettua asetusta sekä uuden yhteisen maatalouspolitiikan mukaista maaseudun kehittämisestä annettua asetusta.
Kysymyksen nro 64 esittäjä Anna Hedh (H-0824/05)
Aihe: Eurooppalaisten naisten osallistuminen rauhan rakentamiseen
Hiljattain päättyneessä YK:n huippukokouksessa New Yorkissa päätettiin useiden naispuolisten ulkoministerien aloitteesta rauhanrakennuskomission perustamisesta auttamaan konflikteihin osallistuvia maita kestävään rauhantilaan siirtymisessä. Kokemusten mukaan naisten osallistuminen rauhanrakennustyöhön on äärimmäisen tärkeää. Miten komissio aikoo toimia varmistaakseen, että eurooppalaiset naiset ja EU-maiden naisjärjestöjen edustajat pääsevät osallisiksi tästä toiminnasta?
(EN) Päätös rauhanrakennuskomission perustamisesta oli yksi tärkeimmistä päätöksistä, jonka yli 170 valtioiden ja hallitusten päämiestä teki kokoontuessaan Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) huippukokoukseen New Yorkiin viime syyskuussa.
Päätöksen on määrä tulla voimaan jo tämän vuoden loppuun mennessä. Tämä on hyvä asia – rauhanrakennuskomissio täyttää tämänhetkisen aukon YK:n järjestelmässä. Sen on määrä antaa kansainväliselle yhteisölle mahdollisuus vastata valtioiden konflikteista syntyviin tarpeisiin entistä tehokkaammalla ja koordinoidummalla tavalla sekä varmistaa parempi siirtyminen välittömästä konfliktin jälkeisestä tuesta strategioiden kehittämiseen pitkän ajanjakson rauhanomaiselle ja kestävälle kehitykselle.
Me eurooppalaiset voimme tarjota rauhanrakennuskomissiolle johtamistaitoa ja asiantuntemusta, jotka perustuvat pitkäaikaiseen kokemukseemme rauhan rakentamisesta kaikkialla maailmassa.
Arvoisan parlamentin jäsenen kysymyksen yhteydessä komissio haluaa korostaa, että se on täysin samaa mieltä niin naisten kuin miestenkin osallistumisen merkityksestä rauhan rakentamisessa. Meidän on varmistettava sekä eurooppalaisten naisten ja järjestöjen osallistuminen prosessiin että myös konfliktin jälkeisessä kehityksessä kamppailevan valtion naisten osallistuminen, mikä on hyvin tärkeää.
Sukupuolten välinen tasa-arvo on EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sen ulkosuhteiden perusperiaate. Tässä yhteydessä EU on sitoutunut täysin naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan YK:n turvallisuusneuvoston lokakuussa 2000 antaman päätöslauselman täytäntöönpanoon. Neuvosto korosti tätä aikaisemmin tänä vuonna (yleisten asioiden ja ulkosuhteiden neuvosto helmikuussa). Voidaan todeta, että useat neuvoston elimet työstävät itse asiassa parhaillaan erityisiä suosituksia siitä, kuinka päätöslauselma olisi käytännössä pantava täytäntöön Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.
Kysymyksen nro 65 esittäjä Gay Mitchell (H-0830/05)
Aihe: Parlamentin ulkopoliittinen rooli
Millainen rooli parlamentille komission mielestä kuuluu ulkopolitiikassa?
(EN) Komissio katsoo parlamentin panoksen unionin ulkopolitiikan muotoilussa hyvin merkittäväksi. Yhdessä ulkosuhteiden politiikasta vastaavien komission jäsenten kanssa ulkosuhteista vastaava komission jäsen teki tämän selväksi komission nimitysten vahvistamiseksi järjestettyjen kuulemisten yhteydessä, ja komissio arvostaa rakentavaa kaksisuuntaista viestintää parlamentin kanssa tällä merkittävällä politiikan alalla.
Parlamentin virallinen asema yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa sekä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa määritetään perustamissopimusten rajoissa. Käytännössä parlamentti on hyödyntänyt täysimääräisesti neuvoa-antavaa ja valvovaa asemaansa.
Komissio katsoo, että laajemmin tarkasteltuna ulkopolitiikka kattaa Euroopan unionin ulkoiset toimet kehitys- ja kauppapolitiikka mukaan luettuina. Myös muihin ensimmäiseen pilariin liittyviin politiikkoihin, kuten ympäristö-, energia-, tutkimus- ja liikennepolitiikkaan liittyy merkittäviä ulkoisia ulottuvuuksia, ja parlamentilla on merkittävä asema toisena lainsäätäjänä ja toisena budjettivallan käyttäjänä. Tämän lisäksi komissio ottaa tarkasti huomioon sen, että kymmenen uuden jäsenvaltion liittyminen ja tiettyjen kansainvälisten sopimusten tekeminen edellyttää parlamentin suostumusta. Kahden toimielimemme välisessä tarkistetussa puitesopimuksessa komissio onkin esittänyt uudelleen ja jopa vahvistanut sitoumustaan tiedottaa parlamentille kansainvälisiä sopimuksia koskevista neuvotteluista ja sopimusten tekemisestä.
Komission mielestä parlamentti on arvokas kumppani eurooppalaisten arvojen heijastamisessa ympäri maailman. Tämä toteutuu sen vaalitarkkailutehtävissä, joissa komissio on mielellään jatkanut tapaa nimittää päätarkkailijoiksi parlamentin jäseniä, sen jatkuvassa maailmanlaajuisessa vuoropuhelussa parlamenttien kanssa parlamenttien välisissä valtuuskunnissa sekä parlamentin jäsenten osallistumisessa tarkkailijoina kansainvälisiin konferensseihin, kuten hiljattain New Yorkissa järjestettyyn Yhdistyneiden Kansakuntien huippukokoukseen, jossa komissio arvosti suuresti parlamentin valtuuskunnan panosta, kuten aiemmin on todettu.
Yhteenvetona voidaan todeta, että komissio katsoo parlamentin aseman ulkopolitiikassa ja ulkosuhteissa hyvin merkittäväksi ja pitää edelleen hyviä yhteistyösuhteita parlamenttiin ja sen valiokuntiin ratkaisevan tärkeinä vahvan ja tehokkaan eurooppalaisen ulkopolitiikan kannalta.
Kysymyksen nro 66 esittäjä Ilda Figueiredo (H-0833/05)
Aihe: Viiden Yhdysvaltojen vangitseman Kuuban kansalaisen tilanne
Sen jälkeen kun YK:n työryhmän viiden Yhdysvaltojen vangitseman Kuuban kansalaisen tilanteesta 27. toukokuuta 2005 tekemässä päätöksessä katsottiin, ettei oikeudenkäynti ollut puolueeton eikä oikeudenmukainen, Atlantassa toimiva USA:n 11. tuomiopiirin vetoomustuomioistuin päätti yksimielisesti 9. elokuuta 2005 kumota Miamissa annetun tuomion ja mitätöidä siten näiden viiden tuomiot ja määräsi uuden oikeuskäsittelyn.
Tähän mennessä nämä viisi kansalaista (Antonio Guerrero, Fernando González, Gerardo Hernández, Ramón Sabañino ja René González) ovat kuitenkin edelleen vankilassa ja USA:n viranomaiset ovat toistuvasti kieltäytyneet myöntämästä viisumia René Gonzálesin ja Gerardo Hernándezin vaimoille, jotta he voisivat tavata miehiään.
Eikö komissio katso, että USA:n hallituksen pitäisi tässä tilanteessa vapauttaa välittömästi nämä lähes seitsemän vuotta vangittuina olleet viisi kuubalaista, koska Atlantan tuomioistuin on kumonnut heidän tuomionsa?
Eikö se pidä mahdottomana hyväksyä, että René Gonzálezin ja Gerardo Hernándezin vaimoja estetään tapaamasta miehiään?
(EN) Komissio on tietoinen tapauksesta lehdistön tietojen perusteella.
Komissio ei kuitenkaan tunne oikeudellista tai muuta perustaa, jonka mukaan se voisi esittää kantansa kyseisten viiden henkilön oikeudenkäynneistä tai vankilavierailujen ehdoista.
Kysymyksen nro 67 esittäjä Alojz Peterle (H-0844/05)
Aihe: Miten komissio varmistaa, että EU-kansalaisen rahat käytetään ihmisoikeuksien suojelua ja edistämistä koskevien maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamiseen?
Vaikka Euroopan unioni kunnioittaakin suuresti ihmisoikeuksia, ulkomaanapua annetaan edelleen maille, jotka jättävät toistuvasti noudattamatta sellaisia kansainvälisiä määräyksiä, joita on esimerkiksi Geneven yleissopimuksessa. Ulkomaanapua suunnataan toisinaan suoraan erityishankkeille kuten pakolaisten majoittamiseen ja ruoan toimittamiseen sitä tarvitseville ottamatta huomioon, että maailman köyhimmissä maissa korruptio on usein yleistä. Miten komissio aikoo varmistaa, että EU-kansalaisen rahat käytetään ihmisoikeuksien suojelua ja edistämistä koskevien maailmanlaajuisten tavoitteiden saavuttamiseen?
(EN) Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on olennainen tekijä kaikissa assosiaatio- ja kumppanuussopimuksissa EU:n ja kolmansien maiden välillä. Ihmisoikeudet ovat myös merkittävä aihe maailmanlaajuisissa ja yhteisissä toimintasuunnitelmissa, joita olemme laatineet yhdessä kumppaniemme kanssa Euroopan naapuruuspolitiikan yhteydessä. Siinä on otettu käyttöön ehdollisuustekijä. Joidenkin Tunisian kaltaisten valtioiden kanssa olemme perustaneet lähialueita koskevissa toimintasuunnitelmissa ihmisoikeuksia tarkastelevia alakomiteoita, jotka arvioivat ja seuraavat sitoumusten täytäntöönpanoa.
Yleisesti ottaen kuulemismekanismit ja poliittisen vuoropuhelun mekanismit esitetään kaikissa näissä kolmansien maiden kanssa tehdyissä sopimuksissa. Vakavat ihmisoikeusrikkomukset tai demokratian periaatteiden loukkaukset ovat joissakin tapauksissa johtaneet EU:n ja kyseisen valtion välisen yhteistyön keskeyttämiseen tai rajoittamiseen, esimerkiksi Zimbabwessa ja Burmassa, joissa EU:n yhteistyö hallituksen kanssa on keskeytetty, ja ainoastaan väestöä välittömästi hyödyttäviä sosiaalisia ohjelmia rahoitetaan edelleen.
Myös korruptiota käsitellään kolmansien maiden kanssa käytävässä poliittisessa vuoropuhelussa. Esimerkiksi EU:n ja AKT-maiden(1) välisessä Cotonoun kumppanuussopimuksessa 9 ja 97 artiklan erityisissä määräyksissä käsitellään kumppanien kuulemista vakavissa korruptiotapauksissa, jotka voivat johtaa asianmukaisiin toimenpiteisiin, joista viimeisenä vaihtoehtona on yhteistyön keskeyttäminen. Korruption torjunta on asia, jota tarkastellaan kaikkien EU:n kehitysyhteistyöohjelmien valmistelun ja täytäntöönpanon yhteydessä. Kaikkiin komission edunsaajavaltioiden kanssa tekemiin rahoitussopimusmalleihin sisältyy petosten ja korruption torjuntaa koskeva vakiolauseke.
EY:n kehityspolitiikan mukaan hyvää hallintotapaa (ja näin ollen myös ihmisoikeuksien suojelemista) pidetään monialaisena kysymyksenä, joka näin ollen otetaan järjestelmällisesti huomioon komission yhteistyöohjelmia suunniteltaessa ja täytäntöönpantaessa.
Ihmisoikeuksien ja demokratisoitumisen tukeminen on EU:n kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön keskeinen ala. Ajanjaksolla 2000–2005 komissio on osoittanut yli miljardi euroa ohjelmiin kehitysmaissa ja siirtymävaiheessa olevissa maissa ja tarjonnut teknistä tukea ja rahoitusapua seuraavilla aloilla: demokratisoituminen, ihmisoikeudet, oikeusvaltio, vaalit, tuki parlamenteille, tuki oikeuslaitokselle ja hyvä hallintotapa.
Barcelonan prosessi täyttää ensi kuussa kymmenen vuotta. Siihen liittyen haluaisin kysyä uudesta Euroopan lähialue- ja kumppanuusvälineestä. Se on yksi kuudesta EU:n ulkosuhteiden tulevasta välineestä, jotka otetaan käyttöön vuonna 2007. Nykyisten välineiden järkiperäistämistä tosiaan tarvittiin. Kysyn kuitenkin, voiko tämä komission ehdottama väline, joka kohdistuu heterogeeniseen maiden ryhmään ja erilaisiin kumppaneihin, tosiaan olla tehokas. Miten komissio aikoo vastata erityistarpeisiin Välimeren alueen kumppanimaissa, joiden taloudelliset vaikeudet ja demografiset haasteet ovat aivan ilmeisiä? Miten komissio aikoo säilyttää välineessä riittävän rahoituksen köyhyyden vastustamiseen? Itse asiassa tietyt lähialuevälineen piiriin kuuluvat maat ovat kehitysmaita, jotka eivät enää ole kelpoisia saamaan tukea uudesta Euroopan kehitysyhteistyön ja taloudellisen yhteistyön rahoitusvälineestä. Tarkemmin sanottuna, mainitaanko uudessa välineessä apu, jota näille maille olisi annettava, jotta ne voivat saavuttaa vuosituhattavoitteet? Miten komissio aikoo käytännössä liittää välineeseen vuosituhattavoitteet?
(EN) EU pyrkii Euroopan naapuruuspolitiikan avulla edistämään vakauden, vaurauden ja ystävällisen naapuruuden aluetta niin itäisten kuin eteläistenkin lähialueittemme kanssa.
Euroopan naapuruuspolitiikka perustuu kahdenvälisiin toimintasuunnitelmiin, joissa määritetään toiminnan ensisijaiset tavoitteet. Toimintasuunnitelmista päätetään yhdessä jokaisen kumppanin kanssa, ja ne kohdennetaan kumppanin erityisten tarpeiden ja kapasiteetin mukaan.
Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden väline (ENPI), jonka on määrä käynnistyä vuonna 2007 ja korvata sekä eteläisen Välimeren alueen valtioille annettavaa rahoitustukea koskeva yhteistyöväline (MEDA) että Itsenäisten valtioiden yhteisölle annettavan teknisen avun väline (Tacis), on poliittinen väline, joka on suunniteltu erityisesti tukemaan Euroopan naapuruuspolitiikkaa ja siihen liittyvien toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa.
Kokemus on osoittanut, että tuen ja politiikan entistä tiiviimpi yhdistäminen lisää vastuullisuutta ja vaikutusta.
Monet lähialueiden valtiot ovat kehitysmaita (ei pelkästään Välimeren alueella). Tämän vuoksi eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen selkeimpiä tavoitteita ovat kestävä kehitys ja köyhyyden vähentäminen.
"Köyhyyden vähentäminen" ja muut vuosituhattavoitteet ovat toimintasuunnitelmien ensisijaisia tavoitteita. Ne ovat osa poliittista vuoropuheluamme ja niitä tuetaan yhteisön avulla.
Jokaisen valtion erityiset tarpeet ja erityiset olosuhteet, jotka on jo otettu huomioon eurooppalaisen naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelmissa, otetaan täysimääräisesti huomioon myös jokaista valtiota koskevissa suunnitelmissa.
Komissio on ehdottanut eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineen yhteydessä lähialueiden valtioiden tukimäärärahojen merkittävää korotusta, ja luotamme tämän saavuttamiseksi parlamentin tukeen.
Kysymyksen nro 69 esittäjä Justas Vincas Paleckis (H-0861/05)
Aihe: Euroopan unionin ja Kaliningradin erillisalueen välisen yhteistyön lujittaminen
Valtuuskunta EU:n ja Venäjän välisessä parlamentaarisessa yhteistyövaliokunnassa kokoontui kaksi viikkoa sitten Kaliningradissa. Euroopan parlamentin jäsenet ovat tällä tavoin voineet perehtyä paremmin Kaliningradin erillisalueen tilanteeseen ja sitä koskeviin haasteisiin. Kokouksessa kävi ilmi, että Euroopan unionilla olisi uusia yhteistyömahdollisuuksia tämän Venäjän federaation erillisalueen kanssa. Venäjän duuma hyväksyy lähiaikoina lain, joka koskee Kaliningradin erillistä talousaluetta, mikä tullee helpottamaan EU:n investoijien toimintaa alueella. Venäjän federaation merkittävä poliitikko G. Boos on valittu erillisalueen kuvernööriksi. Venäjän edustajat ovat alkaneet puhua entistä enemmän Euroopan unionin ja Venäjän välisestä pilottihankkeesta tällä alueella.
Millä tavoin Euroopan komissio aikoo käyttää tätä uutta tilaisuutta hyväkseen, jotta Euroopan unionin ja Kaliningradin erillisalueen yhteistyö toimisi esimerkkinä koko Venäjälle ja jotta tämän erillisalueen asukkaat voisivat matkustaa helpommin naapurimaihin sekä muihin Euroopan unionin maihin? Onko Liettuan ja Puolan kansalaisilla mahdollisuus saada, sen jälkeen kun nämä maat ovat liittyneet Schengenin sopimukseen, maksutta viisumi Kaliningradin erillisalueelle ja voivatko tämän alueen asukkaat vastaavasti päästä Liettuaan ja Puolaan?
(EN) Komissio on edelleen kiinnostunut yhteistyöstä Venäjän kanssa Kaliningradin kehityksen edistämiseksi koko Itämeren alueen hyväksi. Tämän vuoksi on tehty paljon työtä, myös avun osalta. Komissio voi ilokseen todeta, että viimeisimmät taloutta ja kauppaa koskevat indikaattorit osoittavat Kaliningradin kehittyvän nopeasti. Kaliningrad hyödyntää tehokkaasti EU:n laajentumisen luomia taloudellisia mahdollisuuksia.
Kaliningrad on ainutlaatuinen alue, joka ansaitsee ja saa EU:n poikkeuksellisen huomion. On helppo myöntää, että Kaliningradista olisi tultava esimerkki onnistuneesta EU:n ja Venäjän välisestä yhteistyöstä. On kuitenkin vaikea ymmärtää kuinka siitä voisi tulla EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön "pilottihanke". Alueen lainsäädännön kehityksen on noudatettava Venäjän federaation lainsäädännön kehitystä. Kaliningradille myönnetyistä verohelpotuksista ei voitane tehdä yleistä käytäntöä Venäjällä. Vastaavien EU-tukien laajentaminen myös muille Venäjän alueille olisi taloudellisesti mahdotonta.
Mitä tulee ihmisten liikkuvuuteen, hiljattain käynnistetyt neuvottelut viisuminsaannin helpottamista koskevasta sopimuksesta sujuvoittavat matkustamista sekä EU:n ja Venäjän kansalaisten välisiä yhteyksiä lukuisten lyhytaikaisten viisumien myöntämistä koskevien yksinkertaistettujen menettelyjen avulla. Sopimuksen voimaantulon jälkeen sen määräyksiä sovelletaan Kaliningradin asukkaisiin sekä Liettuaan ja Puolaan, jälkimmäisiin myös Liettuan ja Puolan Schengen-sopimukseen liittymisen jälkeen.
Kysymyksen nro 70 esittäjä Raül Romeva i Rueda (H-0867/05)
Aihe: Ihmisoikeudet Länsi-Saharassa
Viime päivien aikana Länsi-Saharan tilanteessa on tapahtunut merkittäviä asioita, joita EU:n näkökulmasta voisi pitää otollisena tilaisuutena katkaista lopullisesti Marokon viranomaisten ja Polisario-rintaman väliset aluetta koskevat kiistat. Algeriassa on vapautettu Saharan leireillä olleet marokkolaiset vangit, mutta Marokossa Al Ayiunin vankiloissa olevat eteläsaharalaiset vangit ovat tukalassa tilanteessa.
Aikooko komissio vaatia Marokon viranomaisia vapauttamaan Al Ayiunin vankiloissa olevat eteläsaharalaiset poliittiset vangit? Aikooko komissio käyttää jotain painostuskeinoa siinä tapauksessa, että Marokko ei suostu vapauttamaan vankeja?
(FR) Komissio on seurannut hyvin tarkkaan viime kuukausien tapahtumia Länsi-Saharassa. Komissio otti aktiivisen tehtävän myös neuvoston keskusteluissa, jotka johtivat useisiin kaikkia osapuolia koskeviin korkean tason toimenpiteisiin. Tällaisessa poliittisessa asiassa komissiolla ei ole tukenaan muita oikeuskehyksiä kuin EU:n menettelyt, ja tässä yhteydessä se jatkaa tukeaan ihmisoikeudet tunnustavalle ratkaisulle.
Vaikka komissio toivoo, että kaikkien osapuolten kaikki pyrkimykset voisivat nopeasti johtaa tuloksiin nyt tarkasteltavana olevassa asiassa, se suhtautuu kuitenkin avoimin mielin kysymykseen siitä, onko asia otettava tulevan assosiaationeuvoston esityslistalle neuvoston Mghreb-Mashrek-maita käsittelevän työryhmän tulevia keskusteluja varten.
Kysymyksen nro 71 esittäjä Inese Vaidere (H-0875/05)
Aihe: EU:n ulkorajat
Kuten komissio tietää, Venäjä kieltäytyy allekirjoittamasta unionin ulkorajoja koskevia rajasopimuksia kahden EU:n jäsenvaltion, Latvian ja Viron kanssa.
On selvää, että näiden valtioiden ja Venäjän välisten rajasopimusten allekirjoittaminen on EU:lle välttämätöntä, sillä kyseessä ovat EU:n itäisimmät ulkorajat. Sen välttämiseksi, että turvallisuustaso, eritoten raja-alueiden turvallisuustaso, vaihtelisi EU:n eri alueilla, tähän asiaan on kiinnitettävä EU:ssa erityistä huomiota ja sen olisi oltava osa EU:n ja Venäjän välistä vuoropuhelua, erityisesti nyt kun EU ja Venäjä ovat neuvotelleet viisumimenettelyjen helpottamisesta ja siirtolaisten takaisinluovuttamisesta.
Minä ja kollegani parlamentissa olimme yllättyneitä ja pettyneitä kuullessamme neuvoston ja komission virkamiehiltä (esim. Ferrero-Waldner ja Solana), että Latvian ja Venäjän ja Viron ja Venäjän rajasopimukset ovat kahdenvälisiä asioita.
Onko tämä komission mielestä kahdenvälinen asia, josta Latvian ja Viron kansallisten hallitusten on käytävä neuvotteluja? Mitä toimia komissio aikoo ehdottaa Latvian ja Venäjän ja Viron ja Venäjän rajasopimusten aikaansaamiseksi?
(EN) On selvästi EU:n edun mukaista edistää Latvian ja Venäjän sekä Viron ja Venäjän välisten rajasopimusten pikaista allekirjoittamista ja ratifiointia, sillä ne koskevat EU:n ulkorajoja. Tämän vuoksi sopimusten allekirjoittaminen ja ratifiointi ovat ensisijainen tavoite EU:n ja Venäjän huippukokouksessa 10. toukokuuta 2005 hyväksytyn EU:n ja Venäjän yhteistä vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaa aluetta koskevassa etenemissuunnitelmassa. Asian nostivat viimeksi esille komission oikeudesta, vapaudesta ja turvallisuudesta vastaava varapuheenjohtaja sekä puheenjohtajavaltio EU:n ja Venäjän oikeus- ja sisäasioita käsittelevässä EU:n ja Venäjän pysyvässä kumppanuusneuvostossa 13. lokakuuta. He selittivät selkeästi EU:n kannan, jonka mukaan rajojen oikeusvarmuus on ennakkoedellytys vakaalle EU:n ja Venäjän väliselle suhteelle ja entistä paremmalle yhteistyölle yhteisellä rajalla. Ulkosuhteista vastaava komission jäsen otti asian henkilökohtaisesti esiin tapaamisessa Venäjän suurlähettilään kanssa 14. lokakuuta ja korosti joustavan ja käytännöllisen ratkaisun tarvetta. Komissio hyödyntää kaikki mahdollisuudet kannustaakseen tämän asian pikaista ratkaisemista.
Kysymyksen nro 72 esittäjä Laima Liucija Andrikienė (H-0880/05)
Aihe: Ihmisoikeuksia, perusvapauksia ja lehdistönvapautta koskeva tilanne Kazakstanissa vuonna 2005
Kazakstanissa on määrä järjestää presidentinvaalit 4. joulukuuta 2005. Presidentti Nursultan Nazarbajev on vahvistanut, että Kazakstan aikoo hakea Etyjin puheenjohtajuutta vuodeksi 2009. Tulevat vaalit ovat koe, jossa ratkeaa maan aikomusten pitävyys ja pitkän aikavälin tavoite hakea Etyjin puheenjohtajuutta.
Seuraako Euroopan komissio ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sekä lehdistönvapautta koskevan tilanteen kehittymistä Kazakstanissa? Seuraako komissio Kazakstanin tapahtumia vaalikampanjan aikana? Katsooko komissio, että Kazakstanin poliittisia puolueita koskeva laki on kansainvälisten demokraattisten vaatimusten mukainen?
(EN) Ihmisoikeusasioita ja demokratiakehitystä käsitellään säännöllisesti poliittisessa vuoropuhelussa EU:n ja Kazakstanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen liittyvissä EU:n ja Kazakstanin yhteistyöneuvoston vuosittaisissa kokouksissa sekä oikeus- ja sisäasioita käsittelevässä alivaliokunnassa.
Kazakstanin edistyminen demokratiakehityksessä ja ihmisoikeuksien suojelemisessa on selvästi hitaampaa kuin sen edistyminen markkinatalouden alalla.
Erityisen huolestuttavia seikkoja ovat liiallisen henkilökohtaisen toimivallan kerääntyminen presidentille ja valtion institutionaaliselle järjestelmälle, oikeuslaitoksen voimakas riippuvuus johtajista, turvallisuuspalvelun liiallinen valvontavalta kansalaisyhteiskuntaan nähden sekä laaja-alainen korruptio.
On kuitenkin mainittava myös joitakin myönteisiä seikkoja, erityisesti kuolemanrangaistuksen lykkäys ennalta määräämättömäksi ajaksi sekä oikeusasiamiehen viran perustaminen. Komissio kannustaa muun muassa kuolemanrangaistuksen täydelliseen kumoamiseen sekä oikeusasiamiehen toimivallan vahvistamiseen.
Komissio seuraa huolestuneena viimeaikaista kehitystä vaalikampanjan aikana komission Almatyn valtuuskunnan kautta ja on tietoinen Kazakstanissa parhaillaan tapahtuvasta kehityksestä.
Tiedotusvälineiden asema heikentyy, kun useita sanomalehtiä on lakkautettu tuomioistuimen epäilyttävien päätösten vuoksi, kun asianmukaisesti rekisteröityjä sanomalehtiä poistetaan pakkokeinoin liikenteestä ja yksityisiin jakelijoihin ja tiedostusvälineiden levitykseen kohdistuu painostusta.
Poliittinen vapaus on heikentynyt, kun demokraattisen opposition edustajia on toistuvasti pidätetty ja rauhanomaisia mielenosoituksia hajotettu. Lisäksi opposition presidenttiehdokas Tuyakbain paikalliseen toimistoon tehtiin tuhopolttoisku ja julkisia varoja käytetään oppositiopuolueiden kampanjamateriaalin ja ajatusten levittämisen ehkäisemiseen.
Useista lainvalvontaviranomaisten valvontakäynneistä kansalaisjärjestöjen ja oppositioliikkeiden tiloihin on ilmoitettu. Riippumattomat tahot ovat vahvistaneet, että valtion työntekijöitä ja opiskelijoita on painostettu laajalti, jotta nämä äänestäisivät virassa olevaa presidenttiä.
Komissio on moneen otteeseen korostanut, että vain Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ:n) sitoumusten mukaiset vapaat ja oikeudenmukaiset vaalit antaisivat Kazakstanille todellisen mahdollisuuden saada toivomansa ETYJ:n puheenjohtajuus vuonna 2009. Vain tällä perusteella EU voi harkita tukeaan Kazakstanin ETYJ-puheenjohtajuustoivomukselle vuonna 2009.
Komissio haluaa kiinnittää parlamentin ja erityisesti niiden arvoisien parlamentin jäsenten huomion, jotka tarkkailevat vaaleja, keskeiseen seikkaan Kazakstanin presidentinvaalissa. Noin 20 prosentissa maan äänestyspaikoista on määrä ottaa käyttöön sähköinen äänestysjärjestelmä, joka koskisi näin noin 35 prosenttia äänestäjistä. Järjestelmään ei liity mahdollisuutta manuaaliseen tarkistukseen, siitä ei jää paperitulosteita ja siihen liittyy suuria väärinkäyttömahdollisuuksia. Lisäksi yleinen käsitys on, että järjestelmä rikkoo vaalisalaisuutta. On tarkasteltava hyväksyttävien kansainvälisten vaalivalvonta-/tarkkailustandardien soveltamista koskevaa kysymystä sekä tyydyttäviä hyväksyttyjä standardeja.
Komissio on täysin tietoinen Kazakstanissa heinäkuussa 2002 hyväksytystä poliittisia puolueita koskevasta laista. Laissa muun muassa nostettiin puolueiden jäsenten vähimmäismäärää kolmesta tuhannesta 50 000:een. On muistettava, että Kazakstanissa on noin 15 miljoonaa asukasta. Laki on silti uhka poliittiselle moniarvoisuudelle, ja se haittaa edelleen poliittisten puolueiden täysimääräistä kehitystä.
Komissio kannatti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestöä (ETYJ) ja Demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimistoa (ODIHR), kun ne antoivat asiantuntijalausuntonsa uudesta poliittisia puolueita koskevasta laista. Lausunnon mukaan uusi rekisteröintimenettely "rajoittaa merkittävästi yhdistymisvapautta ja kansalaisten oikeutta perustaa poliittisia puolueita", ja näin ollen "rajoittaa kansalaisten osallistumista poliittisiin ja demokraattisiin prosesseihin ".
On kuitenkin myös muistettava, että juuri tämä laki pakotti opposition yhdistämään voimansa. Yhdistynyt oppositioryhmittymä "Oikeudenmukaisen Kazakstanin puolesta" esitti lain seurauksena yhtä yhteistä presidenttiehdokasta.
Kysymyksen nro 79 esittäjä Bart Staes (H-0765/05)
Aihe: Kosovon status
Oltuani yhteydessä päätöksentekijöihin ja poliittisiin johtajiin Kosovossa ja perehdyttyäni nimekkäiden tarkkailijoiden Kosovon tilanteesta tekemiin tutkimuksiin, olen vakuuttunut siitä, että Kosovon lopullinen status on määriteltävä pikaisesti. Vaikeaa sosiaalista ja taloudellista tilannetta ei voida parantaa eikä 70 prosentin työttömyyttä vähentää muulla tavoin kuin määrittelemällä Kosovon status, niin että talouselämä elpyy. Kosovon äskettäin perustetuilla toimielimillä ei ole todellista päätösvaltaa talousarviota ja verotusta koskevissa kysymyksissä, mikä olisi välttämätöntä demokratisoitumisprosessille. Toimielinten on oltava sidoksissa statukseen. Valtion paras normi on sen status. Normeja ja statusta on sovellettava rinnakkain. Kaakkois-Euroopan vakaus vaarantuu, jos tässä epäonnistutaan. Kosovon viime vaaleista kävi selvästi ilmi, että itsenäisyyttä kannatetaan laajasti.
Mitä aloitteita komissio aikoo tehdä, jotta Kosovo saisi pian ehdollisen itsenäisyyden, kuten Euroopan parlamenttikin on suositellut?
(EN) Viime kädessä vastuu päätöksenteosta Kosovon tulevan statuksen määrittämistä koskevassa poliittisessa prosessissa on Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) pääsihteerillä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 mukaan.
Kuusi vuotta kyseisen päätöslauselman antamisen jälkeen komissio on hyvin iloinen YK:n pääsihteerin hiljattain (7. lokakuuta) antamasta suosituksesta, jossa käsitellään Kosovon tulevaisuutta. Komissio luottaa nyt, että turvallisuusneuvosto kannattaa päätöstä, joten prosessi voidaan käynnistää ennen vuoden loppua.
Komissio on tehnyt Yhdistyneille Kansakunnille tiettäväksi, että Länsi-Balkanilla, myös Kosovossa, yhteisenä tavoitteena on Euroopan unionin jäsenyys. Komissio olettaa, että EU:n lähentymisen myötä Kosovon tuleva status edistää Kosovon, Serbia ja Montenegron sekä koko alueen pitkän ajanjakson kestävää vakautta.
Komissio on myös tehnyt selväksi kaikille alueen valtioille, myös Serbia ja Montenegrolle (viittaamalla siihen suoraan vakautus- ja assosiaatiosopimuksen (VAS) toteutettavuuskertomuksessa), että se odottaa näiltä tiivistä ja rakentavaa yhteistyötä niiden eurooppalaisen näkökulman toteuttamiseksi.
Ennen päätöslauselmaa Kosovon lopullisesta statuksesta komissio pyrkii kaikin tavoin pitämään Kosovon tiiviisti kiinni vakautus- ja assosiaatioprosessissa.
Tasapainottaakseen käsitystä, jonka mukaan statuskeskustelujen alkaessa ei standardeja enää tarvita, komissio varmistaa, että poliittiset välineemme sekä rahoitusvälineet(1) ovat johdonmukaisia ja toisiaan tukevia, kun Kosovon standardeja pannaan täytäntöön siten, että EU:n lähentyminen on pitkän ajanjakson tavoite.
Komissio on valmis antamaan panoksensa Euroopan unionin osuuteen kansainvälisen yhteisön toimissa, joilla tuetaan YK:n erityislähettilästä statuskeskusteluissa, ja mahdollisten turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244 jälkeisten toimien täytäntöönpanoon. Komissio kannattaa ajatusta huolellisesti suunnitellusta kansainvälisestä läsnäolosta, jossa mahdollisimman paljon vastuuta annetaan paikallisille viranomaisille, joiden olisi vastaisuudessa oltava välittömät neuvottelukumppanimme.
(esim. Kosovon vakautus- ja assosiaatioprosessin seurantamekanismi, eurooppalainen kumppanuus, taloudellinen CARDS-tuki, yksipuoliset kaupan toimenpiteet ja muut Thessalonikin esityslistan Länsi-Balkania koskevat välineet, kuten TAEIX, yhteisön ohjelmiin pääsy jne.)
Kysymyksen nro 80 esittäjä Catherine Stihler (H-0772/05)
Aihe: Kiinan kollageenikauppa
Guardian-sanomalehdessä kerrottiin tiistaina 13. syyskuuta 2005, että kiinalaiset kosmetiikkayritykset käyttävät teloitettujen vankien ruumiista otettua ihoa kosmetiikkatuotteiden kehittämiseen Euroopan markkinoita varten. Yhtiön asiamiehet ovat kertoneet mahdollisille asiakkaille, että yhtiö kehittää huulten ja ihon hoitoon tarkoitettua kollageenia käyttämällä ihoa, joka on otettu ammutuilta vangeilta. Asiamiehet sanovat, että eräitä yhtiön tuotteita on viety Yhdistyneeseen kuningaskuntaan (ja mitä todennäköisimmin muihin EU-maihin) ja että vankien ihon käyttö on "perinne" eikä siitä tarvitse "nostaa meteliä". Lääkärit ja poliitikot sanovat, että paljastus tuo esiin vaaroja, joita liittyy siihen, että yhä useammat haluavat parantaa ulkonäköään. Eettisen huolen lisäksi tähän liittyy myös infektiovaara. Mitä komissio aikoo tehdä näiden järkyttävien paljastusten johdosta määräyksien antamiseksi kosmeettisten hoitojen, kuten kollageenin käytön valvonnasta ja tällaisen hirveän kaupankäynnin lopettamiseksi.
(EN) Komissio on järkyttynyt arvoisan parlamentin jäsenen esittämistä tiedoista, jotka koskevat sitä, että teloitetuilta vangeilta otettua ihoa saatettaisiin käyttää Euroopassa myytävien kosmetiikkatuotteiden kehittämiseen.
Ensinnäkin huulten ja ryppyjen hoidossa käytettävää ihmiskollageenia ei yhteisön lainsäädännössä katsota kosmeettiseksi valmisteeksi. Komissio haluaa myös huomauttaa, että tarttuvien tautien uhan vuoksi EU:n lainsäädännössä kielletään joka tapauksessa ihmissolujen, kudosten ja ihmisperäisten tuotteiden käyttö kosmetiikkatuotteissa.
Tuotteet kuuluvat näin ollen kudoksia ja soluja koskevan direktiivin soveltamisalaan.
Kyseinen direktiivi hyväksyttiin Euroopan unionissa viime vuoden maaliskuussa, ja siinä esitetään ihmiskudosten ja -solujen laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Direktiivi ei anna mahdollisuutta tiedotusvälineissä kuvatun kaltaisiin käytäntöihin kollageenin käyttämiseksi kosmetiikkavalmisteissa.
Direktiivillä (2004/23/EY) varmistetaan, että ne yhä suuremmat potilasmäärät, joita hoidetaan ihmiskudosten ja –solujen avulla, voivat luottaa siihen, että tuotteet ovat turvallisia ja hyvälaatuisia.
Kudoksia ja soluja koskevassa direktiivissä säädetään muun muassa ihmiskudoksen ja -solujen luovuttamista koskevista vaatimuksista. Siinä käsitellään myös niiden hankintaan liittyviä lupavaatimuksia sekä direktiivin kattamia toimia harjoittavien kudoslaitosten lupavaatimuksia.
Lisäksi direktiiviin sisältyy säännös, joka koskee kudosten ja solujen tuontia kolmansista maista. Direktiivissä esitetään selvästi, että jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kudoksia ja soluja kolmansista maista tuovat kudoslaitokset on akkreditoitu tai nimetty taikka niille on myönnetty lupa tai lisenssi näitä toimia varten. Kolmansista maista tuotavia kudoksia ja soluja vastaanottavien jäsenvaltioiden ja kudoslaitosten on varmistettava, että nämä kudokset ja solut täyttävät laatu- ja turvallisuusvaatimukset, jotka vastaavat direktiivissä säädettyjä vaatimuksia.
Lisäksi direktiivin mukaan periaatteena on, että kudosten ja solujen käyttöohjelmien olisi perustuttava vapaaehtoisiin ja maksutta tapahtuviin luovutuksiin, luovuttajan pyyteettömyyteen sekä luovuttajan ja vastaanottajan väliseen solidaarisuuteen. Direktiivin 13 artiklan mukaan "Ihmiskudosten tai -solujen hankinnan saa suorittaa vasta, kun kaikki kyseisessä jäsenvaltiossa voimassa olevat suostumusta tai lupaa koskevat pakottavat vaatimukset on täytetty."
Direktiivi on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä 7. huhtikuuta 2006 mennessä.
Tultuaan voimaan direktiivi vastaa selvästi parlamentin jäsenen esittämään kysymykseen sisältyviin huolenaiheisiin.
Jäsenvaltiot eivät kuitenkaan voi paeta vastuutaan sen osalta, että direktiivin keskeisiä tekijöitä, erityisesti eettisiä periaatteita, on noudatettava jo nyt.
Komissio vakuuttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että se tutkii tarkemmin esitettyjä tietoja.
Kysymyksen nro 81 esittäjä David Martin (H-0778/05)
Aihe: Maailman kauppajärjestö: eläinten hyvinvointi arkojen tuotteiden kriteerinä
Euroopan unionin Maailman kauppajärjestölle tekemässä kokonaisvaltaisessa neuvotteluehdotuksessa painotetaan, kuinka tärkeää on varmistaa, että kaupan vapauttaminen ei horjuta Euroopan unionin pyrkimyksiä parantaa eläinten hyvinvointia. Ottaako komissio tämän vuoksi eläinten hyvinvoinnin yhdeksi kriteeriksi määriteltäessä Euroopan arkoja tuotteita, joita täytyy suojella tällaisen kaupan vapauttamisen yhteydessä?
Viimeaikaisesta tuotantoeläinten hyvinvointia koskevasta Eurobarometri-tutkimuksesta ilmenee, että Euroopan unionissa ihmiset ovat huolestuneempia kanojen kuin minkään muun eläinlajin hyvinvoinnista. Euroopan unionin direktiivi munivien kanojen suojelun vähimmäisvaatimuksista (1999/74/ΕY)(1) edistää kanojen hyvinvointia merkittävästi käsittelemällä aihetta. Tätä kehitystä uhkaa kuivattujen ja nestemäisten kananmunatuotteiden tuonti ulkomailta, missä kanoja mahdollisesti pidetään huonommissa olosuhteissa. Kirjaako komissio kananmunatuotteet arkojen tuotteiden luetteloon Maailman kauppajärjestössä käytävissä maataloussopimusta koskevissa neuvotteluissa?
(EN) Kysymyksessään arvoisa parlamentin jäsen pyytää, että eläinten hyvinvointia käytettäisiin arkojen tuotteiden valintakriteerinä parhaillaan käynnissä olevissa maataloutta koskevissa Dohan kauppaneuvotteluissa.
Arkojen tuotteiden käsite esitettiin 1. elokuuta 2004 tehdyssä puitesopimuksessa, jonka mukaan arkoja tuotteita käsitellään eri tavoin kuin muita tuotteita, mutta siinä ei viitata erityisesti eläinten hyvinvointiin. Se, olisiko luokittelu arkoihin tuotteisiin parhaaksi niille erityisille tuotteille, joihin arvoisa parlamentin jäsen viittaa, riippuu yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä, joista on sovittava Genevessä.
Komissio kuitenkin vakuuttaa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että Dohan neuvottelujen edistymiseksi komissio on täysin sitoutunut tasapainoiseen jakoon kaikkien maatalousneuvottelujen kolmen pilarin kesken ja ottaa huomioon tämän vuoden joulukuussa Hongkongissa järjestettävässä ministerikokouksessa myös muut kuin kauppaa koskevat huolet. Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, on vielä paljon tehtävää, jotta Hongkongissa lopulta päästäisiin sopuun yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä, myös arkojen tuotteiden määrästä ja luonteesta, sillä tämä on EU:lle hyvin tärkeä asia.
Kysymyksen nro 82 esittäjä Carl Schlyter (H-0779/05)
Aihe: Kilpailupolitiikka
Kaupan tuotekate on useissa tapauksissa prosenttipohjainen. Tämä heikentää samaan tuoteryhmään sisältyvien, sisäänostohinnaltaan kalliimpien tuotteiden kilpailuehtoja. Toisin sanoen laadukkaampien tuotteiden kilpailumahdollisuudet ovat heikommat. Kiinteä tuotekate kruunuissa, euroissa tai muissa valuutoissa ilmoitettuna parantaisi ja tasoittaisi kilpailuehtoja. Esimerkki Ruotsista:
Tavanomaisesti viljeltyjen tomaattien sisäänostohinta oli viime viikolla 8 SEK, kun luomutomaattien sisäänostohinta oli 14 SEK. 100 prosentin lisäyksen tuloksena myyntihinnat olivat 16 SEK ja 28 SEK. Näin ollen tomaattikilojen hintaero kasvoi kuudesta kahteentoista kruunuun. Käsittelykustannukset ovat suunnilleen samat, joten niillä ei suurempaa tuotekatetta voida perustella. Vain alv:n pitäisi vaikuttaa mainitulla tavalla.
Onko luomutuottajilla mitään mahdollisuuksia väittää, että mainittu menettely haittaa kilpailua ja on kilpailulainsäädännön vastaista, koska he ovat tavanomaisiin viljelijöihin verrattuna epäedullisessa asemassa?
Voivatko jäsenvaltion tuottajat ja kauppiaat tehdä sopimuksia, joiden mukaan kauppiaat lisäävät tuoteryhmän sisällä sisäänostohintaan kiinteän summan prosenttipohjaisen summan sijasta, ja onko mainittu menettely sopusoinnussa kilpailusääntöjen kanssa?
(EN) Arvoisa parlamentin jäsen on huolissaan oletetusti kiinteistä tuotekatteista, joita vähittäismyynnissä sovelletaan maataloustuotteisiin. Hän mainitsee tapauksia, joissa vähittäiskaupan käytännön seurauksena luomutuotteiden tuotekate on suurempi (absoluuttisesti tarkasteltuna, esimerkiksi euroina). Hän kysyy, ovatko korkeammat tuotekatteet kilpailulainsäädännön vastaisia ja voisivatko jäsenvaltion maataloustuotteiden tuottajat ja kauppiaat kilpailusääntöjen mukaan tehdä sopimuksia kiinteästä tuotekatteesta euroina/kruunuina tuoteryhmää kohden.
Yhteisön kilpailulainsäädännöllä ei estetä yksittäisiä jälleenmyyjiä soveltamasta tuotekatteita mielensä mukaan.
Tarkasteltavana olevassa tapauksessa luomutuotteiden korkea tuotekate voi olla pikemminkin osoitus siitä, että tällaisilla tuotteilla on paljon kysyntää, sen sijaan että kyse olisi pyrkimyksestä syrjiä niitä.
Yhteisön säännöstöön ei sisälly säännöksiä siitä, että tavanomaisiin ja luomutuotteisiin olisi sovellettava samaa tuotekatetta sen paremmin prosenttipohjaisesti kuin tiettynä rahamääränäkään.
Perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan a alakohdassa kielletään suoraan tai välillisesti vahvistamasta osto- tai myyntihintoja taikka muita kauppaehtoja. Näin ollen hintojen vahvistaminen yksityisten osapuolten kesken olisi yhteisön lainsäädännön vastaista, jos hintojen vahvistaminen vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.
Tuntematta tapauksen ja kyseisten tuotteiden yksityiskohtia on mahdotonta sanoa, ovatko tietyt yksityisten osapuolten väliset hintasopimukset 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua hintojen vahvistamista tai ovatko ne sovellettavan yhteisen markkinajärjestelyn vastaisia.
Kysymyksen nro 83 esittäjä Jacky Henin (H-0781/05)
Aihe: Liikennepolitiikan valkoisen kirjan ajantasaistaminen
Öljyn hinnannousu, ilmansaasteiden torjuminen, tulipalo Fréjus-tunnelissa, maantieturvallisuus, maantiekuljetuksista johtuva teiden infrastruktuurin huonontuminen, mistä aiheutuu kustannuksia – kaikki tämä puhuu nykyään sen puolesta, että rautateiden rahtikuljetusten kehittämisen, jonka avulla voidaan torjua teiden tukkeutumista, pitäisi olla ensisijainen tavoite.
Liikennepolitiikan valkoisen kirjan 2001 ajantasaistaminen alkaa kuitenkin huonojen merkkien alla. Sen lisäksi, että suuret rautateiden infrastruktuurihankkeet ovat jäissä, Jacques Barrot osallistui 12. heinäkuuta kuljetusyrittäjien lobbaajien kokoukseen, jossa valkoisen kirjan uudelleen tarkastelun yhteydessä avoimesti suosittiin maanteitä rautateiden kustannuksella.
Niinpä Barrot kertoi kokouksessa, että hän on tulevaisuudessa "tarkempi siinä, ovatko investoinnit rautateihin tarpeellisia" ja että hän ei vastusta uusien jäsenvaltioiden investointeja moottoriteihin samalla kuin ilmoitti, että tietulli yli 3,5 tonnin painoisille kuorma-autoille on varsin järkevä.
Aikooko komissio vihdoin tosissaan aloittaa vapaaehtoisuuteen perustuvan politiikan sellaisen rautateitse tapahtuvan rahtikuljetuksen kehittämiseen, joka pohjautuu suurten eurooppalaisten julkisia palveluita tuottavien rautatieyritysten yhteistyöhön?
(FR) Komissio työskentelee parhaillaan vuoden 2006 alkupuolelle suunnitellun valkoisen kirjan ajantasaistamisen parissa, ja siihen liittyy kaikkien alojen ja kaikkien asianosaisten laaja-alainen kuulemismenettely.
Kuulemismenettely ei millään tavoin vaaranna valkoisen kirjan tavoitteita ja komission poliittista sitoutumista rautatieliikenteen kehittämiseen. Ensimmäisen ja toisen rautatiepaketin hyväksyminen osoittaa, että edistymistä on tapahtunut. Komissio on edelleen sitoutunut kolmannen paketin hyväksymiseen. Pyrkimättä ennalta vaikuttamaan välivaiheen ajantasaistamisen tuloksiin katsomme asian jakautuvan kahteen ratkaisevaan alaan:
Näistä ensimmäinen on infrastruktuurin, erityisesti rautatieliikenteen infrastruktuurin parantaminen. On muistettava, että Euroopan laajuisen verkon 30 ensisijaisesta hankkeesta 22 on rautatiehankkeita. Toisin sanoen ne kattavat 80 prosenttia investoinneista. Komissio on osoittanut politiikkansa ennakoivan luonteen ehdottamalla rahoitusnäkymissä ajanjaksolle 2007-2013 tällaisen rahoituksen mahdollistavaa yhteisön talousarviota. Päätös on neuvoston ja parlamentin. Liikenteestä vastaava komission varapuheenjohtaja nimitti välittömästi jo heinäkuussa koordinaattorit, jotka huolehtivat viidestä erityisen monimutkaisesta hankkeesta ja edistävät yhteentoimivuutta eurooppalaisen rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) avulla. Tässä yhteydessä varapuheenjohtaja osallistui ensimmäisen rajat ylittävän ERTMS:n (Wien-Budapest) avaamiseen, sen jälkeen kun 4. heinäkuuta annetussa tiedonannossa oli selvennetty yhteentoimivuuteen liittyviä seikkoja rautatieliikenteen kehittämiseksi.
Toinen seikka on nykyisen infrastruktuurin entistä tehokkaampi käyttö. On muistettava, että monissa valtioissa on jo tehokasta kilpailua. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa, joissa markkinat avattiin vuonna 1995, rautateiden rahtimäärät nousivat 60 prosenttia vuonna 1995 ja 40 prosenttia vuonna 2004.
Uusilla jäsenvaltioilla on erityisiä tarpeita, joita komissio ei voi ylenkatsoa, ja onkin tärkeää parantaa rautateiden infrastruktuuria samalla kun seurataan maantieliikenteen parantamista erityisesti turvallisuuden kannalta. Loppujen lopuksi kansalaisten ja työntekijöiden suojelu ei saa rajoittua vain yhteen liikennevälineeseen.
Riippumatta valkoisen kirjan tarkistamisesta rautateiden tavaraliikenteen edistäminen Euroopassa on edelleen yksi komission ensisijaisista tavoitteista. Komission on määrä antaa vuonna 2006 tiedonanto rautateiden tavaraliikenteelle osoitettujen liikenneväylien kehittämisestä.
Kysymyksen nro 84 esittäjä Panayiotis Demetriou (H-0782/05)
Aihe: Perustuslakia koskeva harkintakausi
Eurooppa-neuvoston kokouksessa 16.–17. kesäkuuta 2005 EU:n jäsenvaltioiden johtajat päättivät aloittaa harkintakauden, joka koskee perustuslakiluonnoksen ratifiointia. Tätä koskevassa julkilausumassa todettiin, että asiaa koskevassa laaja-alaisessa ja kiihkeässä keskustelussa kaikkien EU:n toimielinten pitäisi tuoda kantansa esille ja että komissiolla tulisi olla erityinen rooli tässä prosessissa.
Voisiko komissio ilmoittaa parlamentille, mitä se on tehnyt näinä kolmena kuukautena tai mitä se aikoo tehdä kyseisen harkintakauden aikana, joka edellä mainitun Eurooppa-neuvoston julkilausuman mukaan päättyy vuoden 2006 ensimmäisen puoliskon lopulla?
(FR) Komissio otti vaarin EU:n jäsenvaltioiden valtioiden tai hallitusten päämiesten 18. kesäkuuta 2005 antamasta julkilausumasta, joka koski Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen ratifiointia. Kuten komission puheenjohtaja totesi parlamentille 27. syyskuuta 2005, komissio kannattaa tässä vaiheessa perusteellista harkinta-aikaa Eurooppa-hankkeen tulevaisuudesta ja on valmis omaksumaan tämän ajanjakson aikana sen tehtävän, jota siltä odotetaan.
Komissio esitti hiljattain oman kantansa harkinta-ajasta toimittamalla neuvostolle, parlamentille ja unionin muille toimielimille ja elimille osoitetun tiedonannon. Tiedonannossa ehdotetaan vaihtoehto D:tä, jolla pyrittäisiin "dialogiin, debattiin ja demokratiaan". Kyseiseen vaihtoehtoon sisältyy lukuisia toimenpiteitä, joilla tuetaan pääasiassa yksittäisten jäsenvaltioiden järjestämiä kansallisia keskusteluja. Lisäksi tiedonannossa esitetään lukuisia toimenpiteitä, joita komission on määrä toteuttaa yhteisön tasolla, kuten komission jäsenten ryhmän vierailut jäsenvaltioihin, demokratiaa koskevien pyöreän pöydän keskustelujen järjestäminen ja Euroopan kansalaispaneelien tukeminen. Komissio toivoo, että nämä aloitteet toteutetaan mahdollisuuksien mukaan yhdessä muiden toimielinten ja ensisijaisesti parlamentin kanssa.
Kysymyksen nro 85 esittäjä Glyn Ford (H-0788/05)
Aihe: European Football Club
Onko komissio tietoinen väitteistä, joiden mukaan European Football Clubia käytetään rahanpesuun?
Jos komissio ei ole tietoinen asiasta, aikooko se ottaa yhteyden UEFAan siihen liittyen?
Jos komissio on tietoinen väitteestä, miten se tutkii väitettä?
(FR) Ammattilaisurheilun laajan kansansuosion vuoksi siihen liittyvistä taloudellisista eduista tulee yhä merkittävämpiä, erityisesti urheilutapahtumien yhteydessä harjoitettavan mainonnan ja televisiointioikeuksien yhteydessä. Suuntaus on selvimmin havaittavissa jalkapallossa, jossa yhä useammista seuroista tulee täysin kehittyneitä yrityksiä, jotka noteerataan osakemarkkinoilla. Lisäksi joistakin peleistä lyödään vetoa, mikä lisää ennestään niihin/ammattilaisurheiluun liittyviä taloudellisia panoksia. Tämän kehityksen vuoksi urheilu ei mitenkään voi olla suojassa järjestäytyneen rikollisuuden rahanpesun aiheuttamalta uhkalta.
Kaikkien rahanpesun torjumiseen tarkoitettujen toimenpiteiden tehokkuus, toteutuivatpa ne Euroopan unionissa tai kansainvälisellä tasolla, riippuu toimintaan osallistuvien elinten ja henkilöiden panoksesta (rahoituslaitosten ja yrityksissä ja alalla aktiivisesti toimivien henkilöiden). Koska kyseiset henkilöt ovat erityisen alttiita tämäntyyppisille rikoksille, heillä on velvollisuus soveltaa tiukkoja toimenpiteitä rahanpesun torjumiseksi ja paljastamiseksi.
Komission kehittämät rahanpesun torjuntaa koskevat säännökset vastaavat tarpeeseen estää tiukoin rajoituksin järjestäytyneen rikollisuuden ujuttautuminen kaikille talouden aloille. Näin ollen on jäsenvaltioiden tehtävä panna täytäntöön alaan sovellettavissa yhteisön teksteissä esitetyt säännöt. EU:n ensimmäinen rahanpesun torjuntaa koskeva direktiivi (1991), sellaisena kuin se on muutettuna toisella direktiivillä (2001), annettiin nimenomaan laillisen talouden suojelemiseksi rikolliselta väärinkäytöltä. Kun rahanpesunvastainen kansainvälinen toimintaryhmä (Financial Action Task Force on Money Laundering, FATF) päätti tarkistaa standardejaan kesäkuussa 2003, oli direktiiviä päivitettävä, jotta se edelleen vastaisi parhaita kansainvälisiä käytäntöjä, sellaisina kuin ne esitettiin tarkistetuissa 40 suosituksessa, sekä Euroopan yhteisön sitoutumista rahanpesun ja terroristien rahoituksen torjumiseen. Parlamentin ja neuvoston hiljattain hyväksymän kolmannen rahanpesun torjuntaa koskevan direktiivin säännösten mukaisesti rahoituslaitosten ja tiettyjen muiden kuin taloudellisten yritysten ja ammattien velvollisuuksiin kuuluu osoittaa valppautta määrittämällä luotettavalla tavalla asiakkaansa ja rahoitustoimensa lopulliset edunsaajat. Lisäksi näiden instituutioiden ja nimettyjen ammattien harjoittajien tehtävään kuuluu määrittää varhaisessa vaiheessa niin urheilussa kuin muillakin aloilla ne rahoitustoimet, joita voidaan käyttää rahanpesutarkoituksiin, jotta ne voivat varoittaa rahanpesun torjunnasta vastaavia toimivaltaisia kansallisia viranomaisia.
Komissio haluaa todeta, ettei sillä ole tietoja, joiden mukaan tiettyjä eurooppalaisia jalkapalloseuroja käytettäisiin rahanpesutarkoituksiin. Komissio haluaa jälleen kerran korostaa, ettei sillä ole tutkimusvaltuuksia tällä alalla, vaan että Euroopan unionin jäsenvaltioiden tehtävänä on toteuttaa asianmukaiset tarkastukset, erityisesti tilanteessa, jossa urheiluseuran ostaa yksityishenkilö tai sen ostamiseen käytetään tuntematonta pääomaa.
Kysymyksen nro 86 esittäjä Claude Moraes (H-0791/05)
Aihe: European City Guide -huijaus
Mihin komissio on ryhtynyt tai aikoo ryhtyä harhaanjohtavan suoramarkkinoinnin suhteen sen varmistamiseksi, että kansalaisia suojellaan yhtiöiltä, jotka harjoittavat tällaista nyt ja tulevaisuudessa?
Esimerkiksi minä olen saanut postia monilta äänestäjiltäni ja useissa EU-maissa on tehty valituksia European City Guiden (ECG) harjoittamista epärehellisistä liiketoimintatavoista.
ECG on nettiyhtiö, joka lähettää yrityksille harhaanjohtavia lomakkeita, joissa kysytään tietoja ja pyydetään yrityksiä liittymään niiden luetteloon. Lomakkeiden perusteella voisi luulla, että osallistuminen on ilmaista, mutta kun ne on täytetty ja allekirjoitettu, yritys onkin itse asiassa tehnyt sopimuksen, joka edellyttää maksua. ECG lähettää kirjeitä, joissa uhataan juridisilla toimilla, jos maksua ei suoriteta, ja velkojenperintätoimistoja käytetään pelottamaan yritykset maksamaan. ECG:tä vastaan on perustettu kampanja, ja Euroopan parlamentille on jo esitetty vetoomus asiasta.
(EN) Komissio on sitoutunut varmistamaan korkeatasoisen kuluttajansuojan kaikkialla EU:ssa.
Mitä tulee yritysten keskinäiseen harhaanjohtavaan mainontaan, harhaanjohtavaa mainontaa koskevassa direktiivissä(1) kielletään harhaanjohtava mainonta, myös yritysasiakkaille suunnattu mainonta, josta European City Guide -huijauksessa on kyse. Koska EU:n kuluttajalainsäädännön täytäntöönpanon valvonta on kansallisten tuomioistuinten ja viranomaisten toimivallassa, ei komissiolla ole juurikaan toimivaltaa.
Hyvän kauppatavan vastaisia käytäntöjä yritysten keskinäisissä suhteissa koskevista muista kuin sääntelytoimenpiteistä komissio haluaa todeta, että se tukee myös käytännesääntöjen kehittämistä ja soveltamista. Lisäksi komissio julkaisee lähiaikoina "oikeudellisen tutkimuksen hyvän kauppatavan vastaisista käytännöistä yritysten välisillä sähköisillä markkinoilla".
Komissio ilmoittaa joka tapauksessa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että terveydestä ja kuluttajansuojasta vastaava komission jäsen haluaa seurata asiaa tiiviisti huolimatta komission täytäntöönpanovallan puutteesta European City Guiden erityisessä ja jatkuvassa tapauksessa. Tässä mielessä hän kirjoittaa henkilökohtaisesti European City Guiden kaltaisista tapauksista kollegoilleen jäsenvaltioissa ja kiinnittää heidän huomionsa yhteisön tätä alaa koskevan lainsäädännön heikkoon valvontaan.
Direktiivi 84/450/EY, annettu 10. syyskuuta 1984, sellaisena kuin se on muutettuna 6. lokakuuta 1997 annetulla direktiivillä 97/55/EY.
Kysymyksen nro 87 esittäjä Richard Corbett (H-0793/05)
Aihe: Sisämarkkinoiden edut
Mitkä ovat uusimmat komission käytössä olevat tilastotiedot, jotka koskevat yhteisön sisämarkkinoiden kansalaisille tarjoamia kokonaistaloudellisia etuja?
(EN) Sisämarkkinoiden kokonaistaloudellisista vaikutuksista tehtiin tutkimus vuonna 1996, ja se julkaistiin vuonna 1998. Tutkimuksessa todettiin, että vuonna 1994 bruttokansantuote (BKT) oli 1,1–1,5 prosenttia korkeampi, kuin mitä se olisi ollut ilman sisämarkkinoita. Samana vuonna uusia työpaikkoja arvioitiin syntyneen yli 300 000.
Tämän jälkeen on toteutettu osittaisia arvioita. Seuraavassa niistä viimeisimpiä:
Sisämarkkinoiden kymmenvuotisjuhlan yhteydessä annettuun tiedonantoon sisältyivät uudet makrotaloudelliset arviot vuoden 1992 ohjelman vaikutuksista. Arvioiden mukaan EU:n BKT oli vuonna 2002 1,8 prosenttia eli 164,5 miljardia suurempi, kiitos sisämarkkinoiden. Lisäksi EU:ssa on syntynyt noin 2,5 miljoonaa uutta työpaikkaa vuoden 1992 jälkeen jäsenvaltioiden välisten rajojen avaamisen seurauksena.(1)
Komission yksiköiden tutkimuksessa, joka perustui EU:n yritysten tilinpitotietoihin, löydettiin näyttöä sisämarkkinaohjelman merkittävästä vaikutuksesta tuottavuuteen. Tehokkuus varojen tuottavuutena mitattuna nousi noin 25 prosenttia vuodesta 1993 vuoteen 2001.(2)
Julkisten hankintojen alalla komissio arvioi tutkimuksessaan EU:n direktiivien soveltamisen taloudellisia etuja. Tulokset osoittavat, että direktiivien edellyttämien avointen menettelyjen soveltaminen voisi laskea tavaroiden, palvelujen ja urakkasopimusten hintoja noin 30 prosenttia. Tutkimus osoitti myös, että muissa jäsenvaltioissa toimivien ulkomaalaisten yritysten menestys sopimusten saamisessa on itse asiassa verrannollinen kotimaisten yritysten kotimaassaan tekemiin tarjouksiin.(3)
Ks. julkaisu "The Macroeconomic Effects of the Single Market Programme after 10 Years" sekä tausta-asiakirja "The Macroeconomic Effects of the Single Market Programme after 10 Years". Molemmat asiakirjat voi ladata osoitteesta http://europa.eu.int/comm/internal_market/10years/background_en.htm.
Ks. "The Impact of the Implementation of the Single Market Programme on Productive Efficiency and on Mark-Ups in the European Union Manufacturing Industry", jonka voi ladata osoitteesta http://europa.eu.int/comm/economy_finance/publications/economic_papers/economicpapers192_en.htm.
Ks. lehdistötiedote ja linkki tausta-asiakirjaan, jotka ovat ladattavissa osoitteessa http://europa.eu.int/comm/internal_market/publicprocurement/studies_en.htm.
Kysymyksen nro 88 esittäjä Philip Bushill-Matthews (H-0797/05)
Aihe: Epätyypillisiä työsuhteita koskeva direktiivi
Voisiko komissio kertoa, mihin toimiin se aikoo seuraavaksi ryhtyä epätyypillisiä työsuhteita koskevan direktiivin suhteen?
(FR) Ehdotus direktiiviksi vuokratyöntekijöiden työehdoista, johon arvoisa parlamentin jäsen ilmeisesti viittaa, on edelleen neuvoston tarkasteltavana. Sen on esitettävä kantansa komission muutetusta ehdotuksesta, johon sisältyy useita parlamentin alkuperäisen ehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä esittämiä tarkistuksia.
Kuten kaikkia komission aloitteita, ehdotusta on luonnollisesti arvioitava lainsäädännöllisen kehityksen taustaa vasten. Komissio totesi tämän vuoksi tiedonannossaan 27. syyskuuta 2005(1), että se varaa itselleen oikeuden tarkastella uudelleen vuokratyöntekijöitä koskevaa ehdotusta muita ehdotuksia koskevan tulevan keskustelun valossa.
Kysymyksen nro 89 esittäjä Michl Ebner (H-0799/05)
Aihe: Alpeilla kasvatettavien lehmärotujen suojelu ja niiden kasvatuksen tukeminen
Asetuksessa (EY) N:o 639/2003(1) sellaisten lehmien ja hiehojen ikä, joista maksetaan vientitukea, on laskettu 30 kuukauteen. Aikaisemmin asetuksen (EY) N:o 615/1998(2) mukaan vientitukea oli mahdollista saada korkeintaan 36 kuukauden ikäisistä eläimistä.
Vuoristoalueiden karjankasvattajille on näin ollen tiedossa vaikeuksia, koska alppialueiden rytmissä lehmät poikivat syksyllä. Lisäksi vuoriniityillä laiduntavat vuoristorodut kehittyvät karun ympäristön vuoksi muita hitaammin, joten ne voidaan biologisten tekijöiden vuoksi astuttaa vasta 24 kuukauden iässä.
Voiko komissio myöntää kiireesti Alpeilla kasvatettavia lehmärotuja koskevan poikkeusjärjestelyn, jotta näiden lehmien vienti-iäksi asetetaan jälleen 36 kuukautta?
(EN) Päätös laskea sellaisten puhdasrotuisten naaraspuolisten nautojen, joista maksetaan vientitukea, ikä 36 kuukaudesta 30 kuukauteen tehtiin puhdasrotuisten nautaeläinten vientitilastojen perusteella. Tilastot osoittavat, että pääasiassa nuoria puhdasrotuisia eläimiä vietiin. Nyt vaatimus koskee alle 30 kuukauden ikäisiä eläimiä.
Tekniseltä kannalta komissio katsoo, että keskimäärin 24 kuukauden astutusikäkin mahdollistaa Alpeilla kasvatettavista hiehoista ja joissakin tapauksissa myös nuorista lehmistä maksettavat vientituet.
Lisäksi hallinnolliselta kannalta vaikuttaa vaikealta perustaa erityinen järjestelmä Alpeilla kasvatettavaa karjaa varten, kuten kysyjä ehdottaa, koska tukikelpoisten eläinryhmien määrittämisessä käytettävä nimikkeistö vientitukia varten ei anna mahdollisuutta tällaiseen erityiseen määrittelyyn. Karjaa pidetään ja kasvatetaan myös vuoristoalueen ulkopuolella, jossa tuotantoedellytykset ovat erilaiset.
Lisäksi yleinen huoli elävien eläinten kuljetuksista vientituen turvin on lisääntynyt jatkuvasti. Komissio myöntää, että kova kritiikki on koskenut pääasiassa karjan kuljetuksia teurastettavaksi. On kuitenkin esitetty kritiikkiä myös puhdasrotuisten eläinten kuljetuksista, koska kuljetusmatkat ovat pitkiä.
Näiden tekijöiden vuoksi komissio ei kykene toteuttamaan nyt pyydettyä muutosta.
Kysymyksen nro 90 esittäjä Jan Andersson (H-0800/05)
Aihe: Komissio uusi "Reach"-kanta
Euroopan parlamentti käsittelee parhaillaan komission ehdotusta asetukseksi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoittamisesta (REACH). Parlamentti käsittelee komission 29. lokakuuta 2003 antamaa ehdotusta (KOM(2003)0644 lopullinen). Parlamentin käsittelyn ollessa kesken komissio aikoo antaa uuden ehdotuksen. On poikkeuksellista, että komissio antaa uuden ehdotuksen ennen parlamentin kannan valmistumista. Mistä syystä komissio ei tässä yhteydessä odota Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn päättymistä?
Kysymyksen nro 91 esittäjä Hélène Goudin (H-0805/05)
Aihe: Epävirallinen REACH-asiakirja
Tiedotusvälineiden mukaan komissio on laatinut muutetun ehdotuksen kemikaalilainsäädännöstä (REACH). Tämä epävirallinen asiakirja on päivätty 20. syyskuuta 2005. Komission uusi ehdotus sisältää useita niistä näkökohdista, jotka on esitetty kahdessa REACH-pakettia käsitellyssä valiokunnassa, teollisuusvaliokunnassa ja sisämarkkinavaliokunnassa. Komission toiminta on aiheuttanut ärtymystä ympäristöliikkeen keskuudessa. Komissiota on arvosteltu sitä, että se yrittää toiminnallaan vaikuttaa siihen, kuinka Euroopan parlamentti jatkossa käsittelee REACH-pakettia.
Voiko komissio ilmoittaa syyn siihen, että se Euroopan parlamentin käsittelyn kesken ollessa esittää uuden asiakirjan kemikaalilainsäädännöstä (REACH). Mikä on tämän asiakirjan tarkoitus?
(EN) Arvoisa parlamentin jäsen voi olla varma, ettei komissiolla ole aikomusta esittää uutta ehdotusta asetukseksi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoittamisesta (REACH).
Komissio muistuttaa, että keväällä 2005 kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle antamassaan tiedonannossa se korosti, että sen
REACH-asetusta koskevasta ehdotuksesta on tehtävä päätös, joka olisi johdonmukainen eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja innovaation lisäämistä koskevien Lissabonin tavoitteiden kanssa. Tavoitteena on myös parantaa merkittävästi Euroopan kansalaisten terveyttä ja ympäristöä. Lisäksi komissio esitti halukkuutensa tehdä täysimääräistä yhteistyötä parlamentin ja neuvoston kanssa etsittäessä käytännöllisiä ratkaisuja REACH-asetuksen tarkastelussa ilmenneisiin avainseikkoihin asetuksen muokkautuvuuden lisäämiseksi. Lähestymistapaa on kannatettu laajasti.
Tarkasteltaessa REACH-asetusta neuvostossa ja parlamentissa asiasta vastaavat komission jäsenet ovat usein kehottaneet ilmaisemaan näkemyksiä esiin nousseista pääseikoista, joihin asiasta vastaavat valiokunnat ja/tai neuvoston puheenjohtajavaltio ovat tehneet erityisiä tarkistuksia.
Vastauksena näihin pyyntöihin ja kannustaakseen varhaista edistymistä kohti poliittista sopimusta neuvostossa ja parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta vastaava komission jäsen sekä ympäristöstä vastaava komission jäsen katsoivat sopivaksi asettaa komission neuvottelijat asemaan, jossa nämä voivat osallistua keskusteluun.
Komissio esittää tarkistetun ehdotuksen vain parlamentin ensimmäisen käsittelyn tuloksen mukaan.
Kysymyksen nro 92 esittäjä Katerina Batzeli (H-0801/05)
Aihe: Erääntyvien luottojen arvopaperistaminen ja Kreikan julkinen vaje
Kreikan hallitus aikoo arvopaperistaa erääntyviä luottoja julkisina tuloina, jotka kattavat osan julkisesta vajeesta, joka on ilmennyt sen vuonna 2004 toteuttaman inventaarion jälkeen.
Luottojen arvopaperistaminen on puhtaasti tilapäinen toimenpide, joka ei olennaisesti paranna vallitsevaa taloudellista tilannetta, jonka suhteen esiintyy merkittäviä poikkeamia hallituksen verotuloennusteista puutteellisten valvontamekanismien vuoksi samoin kuin kasvuvauhtiennusteista.
Kuinka pitkälle komission neuvottelut Kreikan hallituksen kanssa ovat edenneet siitä, hyväksyykö komissio luottojen arvopaperistamisen keinona kattaa julkista vajetta?
Mitä ennakkoedellytyksiä, ehtoja ja takuita komissio ja Eurostat aikovat vaatia, jos tämä pyyntö hyväksytään, kun otetaan huomioon, että muissa jäsenvaltioissa komissio on hylännyt vastaavia pyyntöjä ja joissakin maissa odotettuja tuloksia ei ole saavutettu?
(EN) Komissio on tietoinen Kreikan viranomaisten aikomuksesta arvopaperistaa luottoja, erityisesti verorästeissä.
Eurostat on parhaillaan yhteydessä Kreikan tilastoviranomaisiin toimen toteutuksesta tilinpidon kannalta. Vaikka Kreikan viranomaiset ovat toimittaneet joitakin yleiskuvauksia aikomuksistaan, Eurostat ei ole vielä saanut kaikkia tarvittavia asiakirjoja.
Tilinpitosääntöjen mukaan arvopaperistamisen vaikutus julkiseen vajeeseen riippuu erityisesti riskien siirtämisestä yksityiselle sektorille. Jotta se voitaisiin merkitä vajeen vähentämiseksi, hallituksen on siirrettävä suurin osa riskeistä ja palkkioista yksityiselle sektorille; muuten arvopaperistaminen katsotaan lainaamiseksi. Kaikkien olennaisten tekijöiden arviointi (varojen korvaamismahdollisuus, takuut, mahdollinen lykätty ostohinta, varainhoito jne.) jokaisen yksittäisen toimen osalta on mahdollista vain sopimuksen huolellisen analyysin jälkeen.
Yleisemmällä tasolla Eurostat aikoo mahdollisimman pian selventää kaikille jäsenvaltioille arvopaperistamistoimien säännöt Eurostatin EKT95-käsikirjassa (ESA95 Manual on government deficit and debt). Näin siksi, että viime aikoina on ilmennyt ongelmia sääntöjen tulkinnassa erityisesti takauksen myöntämiseksi sekä hallituksen riskien ja hyötyjen siirtämiseksi.
Kysymyksen nro 93 esittäjä Ewa Klamt (H-0802/05)
Aihe: Kiinalaisten viisumipakosta luopuminen
Unkarin pääministeri Ferenc Gyurcsány puhui Kiinan kansalaisten viisumipakosta luopumisen puolesta Qinghuan yliopistossa Pekingissä 9 syyskuuta 2005 pitämässä luennossa.
Unkarilaisten ja kansainvälisten tiedotusvälineiden mukaan Gyurcsány totesi, että Unkari on yksi niistä EU-maista, jotka kannattavat kiinalaisten viisumipakosta luopumista, ja että EU:ssa on enää vain harvoja valtioita, jotka haluavat säilyttää viisumipakon.
Onko komissiolla kiinalaisten viisumipakosta luopumista koskevia suunnitelmia?
Miten komissio kommentoi tätä Unkarin pääministerin lausuntoa EU:n yhteisen viisumipolitiikan parhaillaan käynnissä olevaa laatimista silmällä pitäen?
(EN) Komissio kehottaa arvoisaa parlamentin jäsentä tutustumaan sen aiemmin jäsen Kinga Gálin kirjalliseen kysymykseen P3399/05 antamaan vastaukseen samasta aiheesta.
Kysymyksen nro 94 esittäjä Vittorio Agnoletto (H-0803/05)
Aihe: Euroopan komissio ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
Euroopan komissio (oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosasto) julkaisi 22. heinäkuuta 2005 suositusluonnoksen voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä koskevista käytännesäännöistä. Tässä asiakirjassa todetaan, että on olemassa todisteita siitä, että edellä mainittuja yhteisöjä on käytetty terrorismin ja muun rikollisuuden rahoittamiseen. Vaikka asiakirjassa tunnustetaan näiden yhteisöjen perustavanluonteinen merkitys toiminnan kehityksen ja kansalaisille suunnattujen keskeisten alojen humanitaaristen palvelujen kannalta, siinä esitetään myös valvontatoimia, jotka muuttaisivat toimintaa ja merkitystä. Asiakirjassa ei mainita missään vaiheessa syitä, joiden vuoksi voittoa tavoittelemattomat yhteisöt luokitellaan "rikoksille alttiiksi". On varmaankin toivottavaa, että toimintaa selvitetään ja siitä saadaan varmuus, mutta se, että ehdotetaan sellaisen valvontaelimen perustamista, joka on vastuussa eri hallituksille, vaarantaa voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen riippumattomuuden ja vapaan toiminnan. Eikö komissio katso aiheelliseksi tämän ehdotuksen peruuttamista, jonka myötä voittoa tavoittelemattomat yhteisöt asetetaan sellaisen valvonnan alaiseksi, joka mitätöi niiden demokraattisen legitiimiyden?
Eikö komissio pidä sen sijaan tarpeellisena tukea rakentavaa vuoropuhelua voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kanssa aivan muulta pohjalta ja laatia yksipuolisten sääntöjen sijasta sellaisia sääntöjä, jotka myös voittoa tavoittelemattomat yhteisöt hyväksyvät?
(EN) Arvoisa parlamentin jäsen on varmasti tietoinen kansainvälisen toimintaryhmän (Financial Action Task Force on Money Laundering, FATF) "erityissuosituksista", jotka koskevat terrorismin rahoitusta. FATF:n tehtävänä on koordinoida ja johtaa rikollisen rahanpesun ja terrorismin rahoituksen vastaista kansainvälistä kampanjaa. Erityissuosituksessa VIII vaaditaan valtioita tarkastelemaan voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen alttiutta terrorismin rahoitukselle.
Lisäksi Eurooppa-neuvosto kehotti 16.–17. joulukuuta 2004 pidetyssä kokouksessa antamissaan päätelmissä komissiota laatimaan ehdotuksia, joilla estettäisiin voittoa tavoittelemattomien järjestöjen väärinkäyttö terrorismin rahoittamiseen vuoden 2005 loppuun mennessä. Myös neuvoston julkilausumassa, joka koski EU:n vastausta Lontoon pommi-iskuihin 13. heinäkuuta 2005, kehotetaan luomaan käytännesäännöt, joilla ehkäistään hyväntekeväisyysjärjestöjen väärinkäyttö terroristien toiminnassa.
Tässä yhteydessä komissio aikoo antaa tänä vuonna tiedonannon terrorismin rahoittamisesta, ja siihen sisältyy suositus jäsenvaltioille, jotta nämä kannustaisivat käytännesääntöjen ensimmäisten periaatteiden noudattamista.
Komission tiedonantoluonnosta on tarkistettu perusteellisesti julkisen kuulemisen aikana saatujen huomautusten perusteella. Tiedonannollaan komissio edistää rakenteellista vuoropuhelua voittoa tavoittelemattoman sektorin kanssa. Tiedonanto aloittaa uuden vaiheen voittoa tavoittelemattoman sektorin kanssa aiheesta käytävässä keskustelussa. Komissio suunnittelee konferenssin järjestämistä vuonna 2006. Siihen osallistuvat voittoa tavoittelemattoman sektorin edustajat sekä julkiset elimet, ja tavoitteena on päästä yhteisymmärrykseen ongelmasta, joka koskee voittoa tavoittelemattomien järjestöjen väärinkäytön terrorismin rahoittamiseen ja muihin rikollisiin tarkoituksiin ehkäisemistä ja torjuntaa.
Lopuksi komissio haluaa korostaa, että suosituksen ja käytännesääntöjen tavoitteena ei ole millään tavoin vaarantaa voittoa tavoittelemattomien järjestöjen Euroopan unionissa tekemää tärkeää humanitaarista ja muuta merkittävää työtä. Komission suunnitteleman ehdotuksen tavoitteena on kannustaa voittoa tavoittelemattomia järjestöjä järkeviin toimenpiteisiin, joilla nämä voivat suojata itseään alttiudelta joutua väärinkäytetyksi terrorismin rahoittamisessa tai muussa rikollisessa toiminnassa.
Kysymyksen nro 95 esittäjä Cristobal Montoro Romero (H-0806/05)
Aihe: Sähköverkkojen yhteenliittäminen
Barcelonan Eurooppa-neuvostossa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 sovittiin sähköverkkojen yhteenliittämistä koskevaksi vähimmäistasoksi 10 prosenttia kunkin jäsenvaltion rakennetusta sähköntuotantokapasiteetista. Tarkoituksena on tehostaa verkkojen tuotettavuutta ja turvallisuutta, toimitusvarmuutta sekä sisämarkkinoiden toimintaa. Sähköverkkojen yhteenliittäminen on osa Euroopan laajuisten energiaverkkojen mukaista toimintaa ja olennainen tekijä sen suhteen, että sähkömarkkinoiden toimijat pääsevät muille kansallisille markkinoille.
Voisiko komissio ilmoittaa, mikä on Ranskan ja Iberian niemimaan sähköverkkojen yhteenliittämisen tila sekä mitä seurauksia sen tehostamisesta olisi Espanjalle, Portugalille ja Iberian niemimaan sähkömarkkinoille?
(EN) Parlamentin ja neuvoston päätöksessä Euroopan laajuisista verkoista energia-alalla määritetään ensisijaiset hankkeet "EL.3 Ranska-Espanja Portugali", joiden tavoitteena on erityisesti lisätä sähköverkkojen yhteenliittämiskapasiteettia näiden valtioiden kesken.
Ranska ja Espanja ovat sopineet jo ylimääräisen noin 1 200 megawatin lisäämisestä vuoteen 2006 mennessä nykyiseen 1 400 megawattiin tavoitteena saavuttaa tulevaisuudessa 4 000 megawattia. Tämän vuoksi on tehty useita toteutettavuustutkimuksia, joissa tutkitaan eri vaihtoehtoja lisätehon kuljettamiseksi Itä-, Keski- ja Länsi-Pyreneiden yli. Espanjan ja Ranskan välisiä yhteenliittämiskapasiteettia koskevia tutkimuksia rahoitettiin Euroopan laajuisia verkkoja koskevasta budjettikohdasta yhteensä 2,5 miljoonalla eurolla.
Nykyinen 1 400 megawatin yhteenliittämiskapasiteetti Espanjan ja Ranskan välillä on vain 2,3 prosenttia Espanjaan asennetusta kapasiteetista. Tämän johdosta Itä-Pyreneiden linjaa käytetään usein kapasiteettinsa rajoilla, mikä aiheuttaa ylikuormitusta ja useimmiten jopa rajojen ylittämisen. Jopa suunniteltu 4 000 megawatin siirtokapasitetti on paljon alle kymmenen prosentin tavoitteen.
Espanjan ja Portugalin hallitukset allekirjoittivat vuonna 2001 sopimuksen yhteisten Iberian sähkömarkkinoiden kehittämisestä. Sinesin (Portugali) ja Balboan (Espanja) välinen uusi itä-länsiyhteys on rakenteilla, ja Aldeadavillan (Espanja) ja Recarein (Portugali) välistä yhteyttä parannetaan. Lisäksi myös Portugalin pohjois-eteläsuuntaista yhteyttä (Valdigem–Viseu–Anadia) vahvistetaan. Tällä hetkellä Portugalin ja Espanjan välinen siirtokapasiteetti on 10 prosenttia yli tavoitteen, joten 10 prosenttia Portugalin sähköntarpeesta voidaan tuoda Espanjasta ja/tai Espanjan kautta.
On kuitenkin muistettava, että vaikka jo vuonna 2003 yhdeksän prosenttia Portugalin kysynnästä tuotiin Espanjasta, keskimääräinen käyttöaste Espanjasta Portugaliin vuoden 2004 ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 25 prosenttia, heinäkuussa 2004 jo 66 prosenttia ja elokuussa 2004 47 prosenttia (ks. COMP.M. 3440 EDP/ENI/GDP – johdanto-osan perustelukappaleet 80–83).
Kysymyksen nro 96 esittäjä José Manuel García-Margallo y Marfil (H-0807/05)
Aihe: Ilmoitusvelvollisuus
Erään espanjalaisen energiayhtymän äskettäin antama ilmoitus julkisesta ostotarjouksesta on herättänyt epäilyksiä siitä, voisiko kyseinen operaatio vääristää energia-alan kilpailua Espanjassa ja Portugalissa ja olisiko se perustamissopimuksessa taattujen, oikeudenmukaista kilpailuympäristöä koskevien tavoitteiden mukainen.
Mikä on ilmoitusta koskeva määräaika? Onko jonkin jäsenvaltion hallitus tai kilpailua puolustava järjestö pyytänyt komissiota puuttumaan asiaan? Milloin?
(EN) Gas Naturalin/Endesan yrityskeskittymästä ilmoitettiin Espanjan kilpailuviranomaiselle 12. syyskuuta 2005 sillä oletuksella, ettei keskittyminen ole yhteisönlaajuinen. Endesan pyynnöstä komissio tarkistaa parhaillaan huolellisesti, onko olettamus oikea ja ilmoittaa tutkimuksensa tuloksen mahdollisimman pian.
EY:n sulautuma-asetuksen(1) 4 artiklan 1 kohdan mukaan "yhteisönlaajuisista keskittymistä on ilmoitettava komissiolle ennen niiden toteuttamista ja sopimuksen tekemisen, julkisen osto- tai vaihtotarjouksen julkistamisen jälkeen […]."
Saman artiklan mukaan "ilmoitus voidaan tehdä myös, jos keskittymään osallistuvat yritykset osoittavat komissiolle vilpittömän aikomuksen tehdä sopimus tai ne ovat ilmoittaneet julkisesti aikovansa tehdä julkisen osto- tai vaihtotarjouksen […]."
Olettaen edelleen, että Gas Naturalin/Endesan keskittymä ei ole yhteisönlaajuinen, Portugalin kilpailuviranomainen pyysi komissiota EY:n sulautuma-asetuksen 22 artiklan nojalla arvioimaan keskittymän kilpailuvaikutuksia valtion alueella. Italian kilpailuviranomainen liittyi pyyntöön 7. lokakuuta. Komissio tekee päätöksen näiden pyyntöjen osalta 27. lokakuuta 2005 mennessä.
Viime tammikuun kyselytunnilla kysyin komission jäseneltä, milloin häneltä saadaan ehdotus tästä asiasta. Nyt on lokakuu, ja luvattu päivämäärä on mennyt jo hyvän aikaa sitten. Mihin mennessä hän nyt lupaa tehdä ehdotuksensa? Muutoin meillä ei edelleenkään ole selkeää kuvaa järjestäytyneiden rikollisryhmien toiminnasta unionin alueella – mikä on hyvä asia rikollisten kannalta mutta huono kansalaisten kannalta.
(EN) Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, komissio on sitoutunut korkealaatuisten rikoksia ja rikosoikeutta koskevien tilastojen kehittämiseen. Keskipitkällä aikavälillä hankkeessa pyritään keräämään saatavilla olevia indikaattoreita ja tilastoja eri alueilta sekä parantamaan niiden laatua. Pitkällä ajanjaksolla tavoitteena on kehittää yhdenmukaiset rikoksia ja rikosoikeutta koskevat tilastot. Työ toteutetaan useiden eri osatekijöiden mukaan, joita kuitenkin koordinoidaan. Rikoksia ja rikosoikeutta koskevien tilastojen yhdenmukaistaminen edellyttää suuria taloudellisia resursseja ja henkilöresursseja niin jäsenvaltioissa kuin komissiossakin, ja se on toteutettava vaiheittain tietoon perustuen, jotta kaikki jäsenvaltiot voivat vakuuttua yhdenmukaistettujen määritelmien ja sääntöjen hyödyllisyydestä sekä näin tuotettujen tilastojen pätevyydestä.
Mitä tulee järjestäytyneeseen rikollisuuteen yleensä, Europol on päättänyt olla ottamatta osaa pitkän ajanjakson yhdenmukaistettujen määrällisten toimenpiteiden kehittämiseen, mutta työskentelee aktiivisesti kehittääkseen laadullisia tietoja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevaa uhkakuva-arviota varten, joka julkaistaan ensi kertaa vuonna 2006. Siinä arvioidaan järjestäytyneen rikollisuuden uhkaa perustana asianmukaisille toimenpiteille.
Eurostatin touko-kesäkuussa 2005 koolle kutsuma 12 jäsenvaltiota edustava asiantuntijaryhmä tarkasteli erilaisten kansallisten tilastojärjestelmien aiheuttamia valtavia metodologisia ongelmia. Asiantuntijaryhmän jäsenvaltioissa jo saatavilla olevan tiedon arvioinnin perusteella tietojen keruu alkaa vuoden 2005 lopulla poliisiraportteja ja vankeja koskevilla tiedoilla. Komissio etsii parhaillaan riippumattomia asiantuntijoita täydentämään tiedonkeruuta.
Asiantuntijaryhmä vahvisti, ettei jäsenvaltioilla tällä hetkellä ole määrällistä tietoa järjestäytyneestä rikollisuudesta minkäänlaisessa järjestelmällisessä muodossa, mutta komissio on käynnistänyt useita tutkimuksia, joiden toivotaan tarjoavan hyödyllisiä suuntaviivoja järjestäytyneen rikollisuuden sisällyttämiseksi tiedonkeruuseen. Eurostat ehdottaa vuoteen 2007 mennessä yhteistä moduulia sisällytettäväksi kansallisiin selvityksiin, jotta tieto olisi entistä paremmin vertailtavissa.
Voidakseen tarjota jatkuvan ja perusteellisen arvioinnin huumeita koskevasta toimintaohjelmasta vuosina 2005–2008, komissio on kehittänyt useita arviointivälineitä/indikaattoreita jokaista toimintasuunnitelman osaa varten yhteistyössä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) ja Europolin kanssa. Sekä EMCDDA että Europol keräävät säännöllisesti tietoa tältä alalta, mikä mahdollistaa yleiskatsauksen alan tilanteesta EU:ssa.
Rasististen rikosten alalla myös Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskus (EUMC) on hyvin aktiivinen toimija. EUMC laatii kertomuksia rasismista ja julkaisi viime keväänä erityisesti rasistista väkivaltaa koskevan erityisraportin. Poistaakseen raportissa määritetyt tiedonkeruun esteet ja parantaakseen rasistisesta väkivallasta saatavilla olevien tietojen määrää ja laatua EUMC käynnistää vuonna 2006 rasismin uhreja koskevan pilottitutkimuksen. Komissio tukee näitä pyrkimyksiä.
Vuoden 2005 lopulla annettavassa tiedonannossa hahmotellaan tulevien vuosien kehitys ja perustetaan työryhmän lisäksi asiantuntijaryhmä antamaan neuvoja komissiolle.
Kysymyksen nro 98 esittäjä Brian Crowley (H-0811/05)
Aihe: AIDS - sanojen sijaan tekoja
Voisiko komissio ilmoittaa, onko se tehnyt erityisen selvityksen kouriintuntuvista toimista, joita Euroopan unioni on toteuttanut AIDSin torjumiseksi ja koko vitsauksen kitkemiseksi kehitysmaissa?
Jos on, voisiko komissio antaa selvityksen välittömästi Euroopan parlamentin jäsenten saataville?
(FR) Komissio on vuonna 2005 pyrkinyt päättäväisesti omaksumaan yhdennetyn lähestymistavan kolmen merkittävimmän tarttuvan taudin, HIV/aidsin, malarian ja tuberkuloosin aiheuttamiin suuriin haasteisiin johdonmukaisessa ja koordinoidussa poliittisessa ja strategisessa kehyksessä. Niinpä se antoi 26. lokakuuta 2004 toisen kertomuksen malariaa, HIV/aidsia ja tuberkuloosia koskevan Euroopan yhteisön toimintaohjelman(1) edistymisestä, ja asiakirja on toimitettu neuvostolle ja parlamentille.
Kertomuksen päätavoitteena oli antaa kattava kuva edistymisestä ja/tai tuloksista kullakin seuraavista aloista: toimenpiteiden vaikutus, lääkehoidon saatavuus sekä uusien hoitoresurssien kehittäminen näiden tautien torjumiseksi.
Vaikka komissio osoittaakin määrärahoja kumppanimaiden terveydenhuolto-ohjelmiin, erityisesti HIV/aidsia varten korvamerkittyjä varoja ei voida esittää tarkasti. Yksittäisten valtioiden terveydenhuoltoalan rahoittaminen eri ohjelmien turvin on myös vähentynyt (vuosien 1998–2002 vuotuisesta 393 miljoonasta eurosta vuosien 2003–2006 vuotuiseen 246,6 miljoonaan euroon). Lukuun ottamatta talousarviotukea ja alakohtaista tukea erityisesti näiden kolmen taudin torjumiseen korvamerkityt määrärahat ovat kasvaneet merkittävästi vuosien 1994–2002 vuotuisesta 59,3 miljoonasta eurosta vuosien 2003–2006 vuotuiseen 235 miljoonaan euroon kaikista lähteistä (Euroopan kehitysrahasto, erityiset budjettikohdat, tutkimusrahasto). Vuodesta 2003 vuoteen 2006 erityisesti yhteisön tukimäärärahat budjettikohdista kehitysmaille näiden kolmen taudin torjumiseksi, Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden (AKT-maat) aluerahastojen määrärahat sekä kuudennessa tutkimuksen puiteohjelmassa näille kolmelle taudille osoitetut määrärahat ovat kasvaneet jatkuvasti (neljä kertaa viidennen puiteohjelman aikana).
Ajanjaksolla 2003–2006 komissio on osoittanut 200 miljoonaa euroa kuudennessa tutkimuksen puiteohjelmassa Euroopan ja kehitysmaiden yhteistyökumppanuuteen (EDTCP)(2). Euroopan ja kehitysmaiden yhteistyökumppanuudeksi kutsutulle pilottihankkeelle osoitettiin vastaava määrä (200 miljoonaa euroa) niiltä Euroopan valtioilta, jotka osallistuvat ja keskittyvät uusien lääkkeiden, rokotteiden ja mikrobisidien kehittämiseen näitä kolmea tautia vastaan sekä Saharan eteläpuolisten Afrikan valtioiden kliinisen tutkimuskapasiteetin lisäämiseen. Kuudennen puiteohjelman aikana toteutettaviin monenlaisiin perus- ja prekliinisiin tutkimushankkeisiin on osoitettu vielä 220 miljoonaa euroa.
Komissio on myös antanut merkittävän panoksensa maailmanlaajuiseen rahastoon aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjumiseksi sekä muihin kumppanuusohjelmiin, kuten aids-rokotetta käsittelevään kansainväliseen hyväntekeväisyysjärjestöön (International AIDS Vaccine Initiative, IAVI), rokotteisiin ja immunisaatioon liittyvään maailmanlaajuiseen liittoon (Global Alliance for Vaccines and Immunisation, GAVI) sekä mikrobisidialan kansainväliseen kumppanuusjärjestöön (International Partnership for Microbicides, IPM). Komission rahoitusosuus maailmanlaajuiseen rahastoon aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjumiseksi vuosina 2001–2005 oli yhteensä 432,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 komission rahoitusosuus maailmanlaajuiseen rahastoon aidsin, tuberkuloosin ja malarian torjumiseksi oli lähes 90 miljoonaa euroa, joista 62 miljoonaa euroa oli Euroopan kehitysrahastosta.
Komissio tunnustaa bioetanolituotannon merkityksen sekä sen, että EU:n maanviljelijät maaseudun ympäristön vartijoina voisivat myötävaikuttaa merkittävästi ilmastomuutoksen hallintaan käyttämällä viljelymaata myös vaihtoehtoisten ja uusiutuvien energialähteiden tuotantoon.
Ottaen huomioon, että vaihtoehtoiset energialähteet ovat elintärkeitä tulevaisuudellemme, aikooko komissio ottaa kantaa siihen, että jäsenvaltiot käyttävät saatavilla olevia EU-varoja eurooppalaisiin biopolttoainehankkeisiin, ja ottaa selvää, ovatko jäsenvaltiot tyytyväisiä tällaiseen varojen käyttöön?
(EN Yhteisen maatalouspolitiikan vuonna 2003 toteutuneen uudistuksen myötä maanviljelijät voivat nyt kasvattaa mitä tahansa biomassaa energiakäyttöön menettämättä tuotantomääristä riippumatonta tulotukeaan.
Tuotantomääristä riippumattoman tulotuen yhteydessä maanviljelijöiden ei tarvitse ilmoittaa, kuinka he käyttävät maatalousmaataan. Näin ollen komission tiedot tuotantomääristä riippumatonta tulotukea saavalla maatalousmaalla kasvatetuista energiakasveista ovat vähäisiä. Tarkempaa tietoa saadaan maanviljelijöiden kesannointi- tai energiakasvijärjestelmää koskevista hakemuksista.
Kesannointijärjestelmässä, jossa kesannointivelvoitteen alueella voidaan viljellä muuta kuin ravintokasveja, noin 900 000 hehtaarin alueella kasvaa energiakasveja.
Lisäksi vuoden 2003 uudistuksessa otettiin käyttöön 45 euron hehtaarikohtainen erityinen energiakasvipalkkio enintään 1,5 miljoonalle hehtaarille. Uuden YMP:n ensimmäisenä soveltamisvuotena 2004 energiakasvipalkkiota maksettiin noin 300 000 hehtaarille.
Komissio odottaa energiakasvipalkkioon oikeuttavien hehtaarien määrän kasvavan vuonna 2005 ja sitä seuraavina vuosina.
Nykyinen energiakasvituotanto ei ole riittävää EU:n uusiutuvia energialähteitä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi vuonna 2010.
Energiakasvipalkkion täytäntöönpanosta on määrä laatia kertomus vuoden 2006 lopussa, ja tarvittaessa siihen liittyy tarkistusehdotuksia. Biopolttoaineiden on määrä saavuttaa tänä vuonna kahden prosentin markkinaosuus ja jopa 5,75 prosentin markkinaosuus vuoteen 2010 mennessä. Jäsenvaltioiden oli raportoitava alan kehityksestä komissiolle vuosina 2004 ja 2005, ja komissio esittää näiden tietojen perusteella kertomuksen Eurooppa-neuvostolle ja parlamentille vuonna 2006. Komissio voi ehdottaa lisätoimia, jos sellainen osoittautuu tarpeelliseksi tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Biopolttoaineet vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä eri vaiheissa polttoaineiden tuotantotavasta riippuen. On suotavaa, että tämä otetaan huomioon toimintatavoissa ja että kannustetaan ottamaan käyttöön suotuisampaa biopolttoaineteknologiaa.
Euroopan unioni on vuosien ajan osoittanut merkittävää rahoitustukea biopolttoaineiden alan tutkimukseen ja kehittämiseen. Viidennessä puiteohjelmassa biopolttoaineita tuettiin elämänlaatua ja energiaa koskevissa teema/aihekohtaisissa ohjelmissa. Nykyisestä kuudennesta puiteohjelmasta rahoitetaan useita biopolttoainealan integroituja hankkeita.
Komissio valmistelee parhaillaan biomassaa koskevaa toimintasuunnitelmaa edistääkseen edelleen biomassan ja biopolttoaineiden käyttöön kannustavaa keskustelua. Lisäksi keskusteluun osallistutaan erityisellä biopolttoaineita koskevalla tiedonannolla; sillä myös täydennetään strategioita, joita on esitetty erityisesti biopolttoaineiden lähtöaineiden tarjonnasta ja EU:n biopolttoaineita koskevan politiikan yleisestä kontekstista.
Kysymyksen nro 100 esittäjä Eoin Ryan (H-0817/05)
Aihe: Televisiointioikeudet
Kilpailupääosasto on jokin aika sitten lausunut, että Englannin jalkapallon ykkösliigan on varmistettava, että tarjolla olevat lähetysoikeudet ovat sellaiset, että merkittävä osa "kakusta" saatetaan toisen televisiolähetystoiminnan harjoittajan saataville.
Ykkösliigan pitäisi olla tähän mennessä osoittanut komissiolle, että se on panemassa "realistisesti" täytäntöön jalkapallo-otteluiden televisiointioikeuksien markkinoinnista vuonna 2003 tehdyn sopimuksen. Voiko komissio vahvistaa todella saaneensa vastauksen Englannin ykkösliigalta ja voiko se kertoa, aikooko se lähettää asiaa koskevan vastalauseen vai ei?
(EN) Komissio vakuuttaa, että Englannin jalkapallon ykkösliigan (FAPL) kanssa on käyty jatkuvaa keskustelua lähetysoikeuksien myynnistä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja muualla. Joulukuussa 2003 FAPL ehdotti sitoumuksia, joihin sisältyi sääntö, jonka mukaan yksi ainoa ostaja ei voisi saada kaikkia suoria televisiointioikeuksia Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuodesta 2007 alkaen. Sitoumuksista toimitettiin julkinen kuuleminen vuonna 2004, ja kuulemisen tuloksia koskevia keskusteluja jatkettiin vuosina 2004 ja 2005.
Kesäkuussa 2005 FAPL esitti tarkistetun ehdotuksen, jonka komissio totesi riittämättömäksi. Kilpailusta vastaavan komission jäsenen ja FAPL:n välisessä tapaamisessa tiistaina 18. lokakuuta 2005 FAPL esitti ratkaisevasti muutetun ehdotuksen, joka lähensi kahta osapuolta kohti sovinnollista ratkaisua. FAPL on erityisesti suostunut siihen, että oikeudet myydään korkeimman tarjouksen perusteella itsenäisesti siten, ettei yksi ainoa ostaja voi ostaa kaikkia suoria televisiointioikeuksia. Komissio on tutkinut ehdotusta ja vastannut FAPL:lle perjantaina 21. lokakuuta 2005 vaatien FAPL:lta selkeää kantaa useisiin selvennyksiin. Komissio vahvistaa myös, että se on saanut FAPL:lta vastauksen maanantaina 24. lokakuuta ja että se tarkastelee parhaillaan tätä vastausta.
Kysymyksen nro 101 esittäjä Luisa Fernanda Rudi Ubeda (H-0826/05)
Aihe: Kaasu- ja sähköalan markkinoiden vapauttaminen
Direktiiveissä 2003/54/EY(1) ja 2003/55/EY(2) esitetään kaasu- ja sähköalan markkinoiden asianmukaisen vapauttamisen perusteet. Direktiivit sisältävät vapaata kilpailua koskevat vähimmäisvaatimukset, jotka ovat välttämättömiä kohtuullisten hintojen saavuttamiseksi. Lisäksi direktiivien avulla pyritään edistämään laadultaan hyvää palvelua, heikoimmassa asemassa olevien kuluttajien suojaa ja toimitusvarmuutta. Direktiivit takaavat sen, että 1. heinäkuuta 2007 alkaen kaikki kotitalousasiakkaat voivat vapaasti valita sähkön ja kaasun toimittajan.
Mikä komission käsityksen mukaan nykyisin pääasiallisesti estää todellisten kaasu- ja sähköalan markkinoiden luomisen Eurooppaan?
(EN) Jäsenvaltioiden olisi pitänyt saattaa suurin osa direktiivien 2003/54/EY ja 2003/55/EY säännöksistä osaksi kansallista lainsäädäntöään 1. heinäkuuta 2004 mennessä. Tärkeimmät vaatimukset olivat kilpailun avaaminen kaikille muille kuin kotitalousasiakkaille, ennakkosääntelyn käynnistäminen sähkö- ja kaasuverkkoihin pääsyn mahdollistamiseksi sekä siirtoverkonhaltijan ja jakeluverkonhaltijan erottaminen muista vertikaalisesti integroituneen yrityksen osista.
Useimmat jäsenvaltiot ovat nyt täyttäneet edellytykset. On kuitenkin myös monia jäsenvaltioita, joissa saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä on jopa vuoden myöhässä aikataulusta. Seitsemän jäsenvaltiota ei ole vielä ilmoittanut toimenpiteistä, joita ne ovat toteuttaneet direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja rikkomismenettelyjä on aloitettu.(3)
Komissio valmistelee parhaillaan kattavaa kertomusta direktiivien saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä, kuten direktiiveissä edellytetään (sähköä koskevan direktiivin 28 artikla ja kaasua koskevan direktiivin 31 artikla). Kertomus on edelleen työn alla, mutta lukuun ottamatta edellä mainittuja viivästyksiä merkittävimmät todellisen kilpailun esteet liittyvät muun muassa monien markkinoiden keskittymiseen, jäsenvaltioiden välisten yhteenliittämiskapasiteettien puutteeseen, erilaiseen sähkön tasoon ja sääntelijöiden riippumattomuuteen, tiettyjen markkinoiden riittämättömään avoimuuteen, maksuvalmiuksien puutteeseen tietyillä tukkumarkkinoilla sekä mahdollisesti riittämättömiin eriyttämistä koskeviin säännöksiin. Jotkin näistä seikoista voidaan luultavimmin ratkaista asteittain direktiivien, rajat ylittävää sähkön kauppaa koskevan asetuksen (asetus (EY) N:o 1228/03) sekä tulevan kaasunsiirtoa koskevan asetuksen avulla.
Selkiyttääkseen eurooppalaisten kaasu- ja sähkömarkkinoiden kilpailuedellytyksiä komissio aloitti selvityksen eurooppalaisilla kaasu- ja sähköaloilla 13. kesäkuuta 2005. Alakohtainen selvitys, joka on Euroopan kilpailulainsäädännön mukainen lainvalvontaväline, käynnistettiin sen jälkeen, kun hinnannousuista ja kuluttajan valinnanvapauden puutteesta oli esitetty valituksia. Selvityksen ensimmäisiä tuloksia voidaan odottaa vuoden 2005 lopussa. Loppuraportti on määrä antaa vuonna 2006.
Kyseessä ovat seuraavat jäsenvaltiot: Kreikka (sähkö), Irlanti (kaasu), Luxemburg (molemmat), Espanja (molemmat), Portugali (sähkö), Viro (kaasu), Slovenia (kaasu).
Kysymyksen nro 102 esittäjä Reinhard Rack (H-0827/05)
Euroopan parlamentin lopullisen äänestyksen jälkeen ja sen jälkeen, kun Turkin hallitus on toimittanut Turkin parlamentille pöytäkirjan tulliliiton laajentamisesta käsittämään kymmenen uutta jäsenmaata ja pöytäkirja on ratifioitu, se siirretään osaksi Turkin lainsäädäntöä ja sillä on sitovia vaikutuksia erga omnes – eli Turkin sisällä ja ulkopuolella – Turkin suhteisiin EU:hun ja kolmansiin maihin. Jos pöytäkirja ratifioidaan Turkin perustuslain mukaan kansainvälisenä sopimuksena, sillä on perustuslaillinen arvo. Jos pöytäkirjan liitteenä toimitetaan Turkin yksipuolinen julistus Kyproksesta – vaikka julistuksella ei EU-lainsäädännön mukaan olekaan oikeudellista vaikutusta – yksipuolinen julistus on vaikutuksiltaan samanarvoinen kuin laki edellä todetun perusteella.
Mihin toimiin EU:n toimielimet, erityisesti Euroopan komissio, ovat ryhtyneet, jotta vältetään se, että julistus toimitetaan ratifioitavaksi ja se säilyy pelkkänä poliittisena julistuksena vailla oikeudellisia vaikutuksia?
(EN) Komissio on iloinen EU:n ja Turkin Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirjan allekirjoituksesta. Komissio odottaa Turkin ratifioivan pöytäkirjan ja panevan sen täysimääräisesti täytäntöön hyvässä uskossa asiaankuuluvalla tavalla. Laajentumisesta vastaava komission jäsen korosti tätä Turkin-vierailullaan lokakuun alussa.
Komission käsityksen mukaan Turkin parlamentin hyväksyttyä pöytäkirjan ratifioinnin Turkin presidentti allekirjoittaa päätöksen, jossa ilmaistaan Turkin tasavallan myöntymys pöytäkirjan sitovuuteen, ja asiakirja arkistoidaan neuvoston pääsihteeristöön.
Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden julistuksessa, joka annettiin vastauksena Turkin lisäpöytäkirjan allekirjoittamisen aikaan antamaan julistukseen, todetaan selkeästi, että Turkin julistus on yksipuolinen, että se ei ole osa pöytäkirjaa eikä sillä ole oikeudellisia vaikutuksia Turkin pöytäkirjan mukaisiin velvoitteisiin. Ratifiointimenettely koskee ainoastaan pöytäkirjaa.
Kysymyksen nro 103 esittäjä Avril Doyle (H-0831/05)
Aihe: Turvallisuus Sellafieldissa
British Nuclear Fuels Limited (BNFL) ilmoitti 30. syyskuuta 2005, että se aikoo myydä tärkeimmät toimintonsa mukaan lukien British Nuclear Groupin eli yrityksen, joka ylläpitää Yhdistyneen kuningaskunnan ydinvoimaloiden turvallisuutta. Kysyn komissiolta seuraavaa:
Voiko komissio vakuuttaa, että jos jokin yksityisen sektorin taho on asianomaisena, turvallisuudesta ei tingitä 470 miljoonaa puntaa tappiota tuottavassa Sellafieldin ydinjätteiden jälleenkäsittelylaitoksessa ja että näissä kysymyksissä noudatetaan riittävää avoimuutta ja tilintekovelvollisuutta?
(EN) Jokaisen toimijan on noudatettava yhteisön säännöstöä sekä kansallisia turvallisuutta koskevia säädöksiä.
Mitä tulee ydinmateriaalin valvontaan, kaikkien yksityisten ja julkisten ydinvoima-alan toimijoiden on Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen osan II luvun 7 mukaan vastattava täysin ydinmateriaaleja koskevasta selvityksestä. Komissio varmistaa, että toimijat noudattavat laillisia velvoitteitaan.
Kuten Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen terveyden suojelua koskevan osan 2 III luvun määräyksissä esitetään, ydinturvallisuuden osalta toimivaltaiset kansalliset viranomaiset vastaavat yhteisön säädösten täytäntöönpanosta täysin riippumatta alan mahdollisista sisäisistä rahoituksen uudelleenjärjestelyistä.
Kansalliset turvallisuus- ja säteilyturvaviranomaiset toteuttavat tarvittavat tarkastukset. Komission tehtävänä on itsenäisesti seurata ja valvoa Euratomin perustamissopimuksen noudattamista, myös sen terveyttä ja turvallisuutta koskevien säännösten noudattamista sekä siihen perustuvan sekundaarilainsäädännön noudattamista.
Lopuksi komissio on ehdottanut direktiiviä, jossa esitettäisiin ydinvoimaloiden perusvelvoitteet ja turvallisuutta koskevat yleiset periaatteet. Direktiiviä käsitellään edelleen.
Kysymyksen nro 104 esittäjä Rodi Kratsa-Tsagaropoulou (H-0832/05)
Aihe: Kunniarikokset ja laajentuminen
Kunniarikosten esiintyminen EU-maissa on edelleen huolestuttava ilmiö. Kansalaisjärjestöjen keräämien tietojen mukaan maailmanlaajuisesti 5000 naista joutuu vuosittain kunniarikoksen uhriksi, ja suuri määrä niitä tehdään Euroopassa, uhreina lähinnä kolmansista maista kotoisin olevat, muslimiyhteisöihin kuuluvat maahanmuuttajanaiset.
Onko Euroopan komissiolla laadullisia ja määrällisiä tietoja tästä ilmiöstä ja aikooko se toteuttaa konkreettisia aloitteita kannustaakseen jäsenvaltioita ryhtymään toimiin tämän ilmiön torjumiseksi pitäen silmällä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion puolustamista EU:ssa?
Tällaiset tapaukset koskevat turkkilaista syntyperää olevia naisia, kuten näkyy myös Euroopan parlamentin antamassa päätöslauselmassa (P6_TA(2005)0287), joka koskee naisten roolia Turkin yhteiskunnallisessa, taloudellisessa ja poliittisessa elämässä. Onko Euroopan komissio ottanut tämän ulottuvuuden huomioon Turkin kanssa käymissään liittymisneuvotteluissa? Aikooko se edistää tätä ilmiötä koskevaa, koordinoitua valistus- ja tiedotuspolitiikkaa jäsen- ja ehdokasvaltioissa?
(EN) Komissiolla ei ole luotettavaa tietoa kunniamurhien määristä Euroopassa. Koska hyvälaatuisista rikostilastoista on pulaa EU:n tasolla, komissio on sitoutunut kehittämään EU:n rikoksia ja rikosoikeutta koskevien vertailukelpoisten tilastotietojen järjestelmää yhteistyössä oikeudesta, vapaudesta ja turvallisuudesta vastaavan pääosaston sekä Eurostatin kanssa.
Komissio antaa lähiaikoina tiedonannon vertailukelpoisten rikoksia ja rikosoikeutta koskevien tilastotietojen järjestelmästä. Tiedonannossa esitetään pitkän ajanjakson toimintasuunnitelma vertailukelpoisten tilastotietojen kehittämiseksi. Lisäksi antaakseen panoksensa erityisesti naisiin, nuoriin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa koskevaan tilastotarkkailuun sekä yhdenmukaistettuun ja vertailukelpoiseen tiedonkeruuseen komissio on määrittänyt yhdeksi ensisijaiseksi tavoitteekseen Daphne-ohjelmassa väkivaltaa koskevien indikaattorien ja sitä koskevan tiedonkeruun kehittämisen.
Komissio tukee pyrkimyksiä ehkäistä ja torjua naisiin kohdistuvia rikoksia, joita tehdään kunnian nimissä, rohkaisemalla jäsenvaltioita erityisesti:
tarkastelemaan patriarkaalisen väkivallan syntyjuuria tarkoituksena muuttaa yhteisöjen sellaisia asenteita, jotka kannustavat väkivaltaiseen käytökseen kunnian puolesta, hyväksyvät tällaisen käytöksen tai ainakin sietävät sitä,
keräämään tietoja kunniaan liittyvästä väkivallasta ja luomaan tilastoja,
noudattamaan sukupuolten tasa-arvoa koskevaa politiikkaa ja
tekemään yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan ja ruohonjuuritason järjestöjen kanssa, tukemaan niitä ja oppimaan niiltä.
Komissio voi erityisesti Daphne II –ohjelman kautta tarjota tukea paikallistason järjestöille, jotka muun muassa tarjoavat pitkän ja lyhyen ajanjakson koulutusta kaikille yhteiskuntaryhmille ehkäistäkseen kunniaan liittyvää väkivaltaa. Daphne-ohjelmasta voidaan tukea myös sosiaalipalveluja, joilla varmistetaan yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa uhrien suojelu- ja tukitoimet turvakotien/vaihtoehtomajoituksen ja neuvonnan avulla.
Komissio seuraa edelleen liittymisneuvottelujen aikana Turkin poliittisia uudistuksia ja niiden täytäntöönpanoa, ja naisten oikeudet ovat edelleen yksi ensisijainen ala. Neuvottelujen perustana olevissa neuvottelupuitteissa, jotka hyväksyttiin 3. lokakuuta, vaaditaan Turkkia vahvistamaan ja laajentamaan naisten oikeuksia koskevaa lainsäädäntöään ja täytäntöönpanotoimenpiteitä.
Turkissa on jo edistytty kohti naisten oikeuksien parempaa suojaa. Uusi naisiin ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa käsittelevä parlamentaarinen valiokunta aloitti työnsä tässä kuussa. Se toteuttaa muun muassa tutkimuksen Turkin kunniamurhien syistä ja ehdottaa toimenpiteitä näiden rikosten torjumiseksi.
Naisten asemaa käsittelevän pääosaston perustamisesta ja tehtävistä lokakuussa 2004 annetun lain nro 5251 mukaan tämän valtion viraston tehtävänä on tehdä työtä kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan muotojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa käsiteltiin myös Elazigissa 26. ja 27. kesäkuuta 2005 pidetyssä Turkin hallituksen ja komission järjestämässä konferenssissa, joka rahoitettiin sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevasta puitestrategiaohjelmasta.
Turkin uudessa rikoslaissa, joka tuli voimaan kesäkuussa 2005, säädetään elinkautisista vankeusrangaistuksista "perinteiden ja tapojen" motivoimissa henkirikoksissa. Komissio on tietoinen kahdesta hiljattain tehdystä tuomioistuimen päätöksestä, joissa määrättiin kunniamurhan tekijöille elinkautiset vankeusrangaistukset.
Kysymyksen nro 105 esittäjä Esko Seppänen (H-0834/05)
Aihe: Matkustajakoneiden alasampuminen
Suomen eduskunta on muuttanut maan poliisilakia niin että se tekee mahdolliseksi armeijan virka-avun saannin matkustajalentokoneiden alasampumiseen terrorismin torjunnan nimissä. Voisiko komissio kertoa, onko tällainen siviilikohteiden tuhoaminen mahdollisesti peräisin EU:n lainsäädännöstä tai Suomen hallituksen EU:lle antamista sitoumuksista, ja jos on, ovatko kaikki EU-jäsenmaat sitoutuneet ampumaan alas siviililiikenteen lentokoneita?
Ei ole olemassa EY:n lainsäädäntöä tai EU:n yhteistä kantaa tai yhteistä toimea, joka koskisi matkustajalentokoneiden sieppausta terrorismiuhkan yhteydessä. Jäsenvaltioiden tapa käyttää asevoimiaan kuuluu täysin kyseisen jäsenvaltion yksinomaiseen määräysvaltaan.
Suomi tai mikään muukaan jäsenvaltio ei ole tehnyt sitoumuksia EU:n tasolla sellaisen kansallisen lainsäädännön antamisesta, joka sallisi asevoimien käytön matkustajakoneiden sieppaamiseksi terroristihyökkäyksen yhteydessä. Asia ei kuitenkaan ole uusi ja outo, monissa jäsenvaltioissa, kuten Tanskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Latviassa ja Tšekin tasavallassa on jo lainsäädäntöä, joka sallii asevoimien käytön terroristihyökkäyksen yhteydessä. Aiheesta on myös keskusteltu laajasti Pohjois-Atlantin puolustusliitossa (NATO) ja Euroopan lennonvarmistusjärjestössä (Eurocontrol).
Kysymyksen nro 106 esittäjä Yiannakis Matsis (H-0835/05)
Aihe: Turkin harjoittamat asuttamistoimet Kyproksessa
Turkin harjoittamat asutustoimet Kyproksessa ovat kansainvälisen lainsäädännön mukaan sotarikos. Kahdessa Euroopan neuvoston – Cucon ja Laakson esittelemässä – selvityksessä aiheesta tuomitaan Turkin Kyproksen-politiikka ja niissä korostetaan, että asuttamistoimet ovat keskeinen este pysyvän ratkaisun aikaansaamiseksi.
Voiko komissio Kyproksen tasavallan pyynnöstä tehdä ja valvoa väestönlaskentaa saarella, jotta vahvistetaan alkuperäisväestön ja saarelle muuttaneiden henkilöiden lukumäärät?
(EN) Komissiolla ei ole tarvittavaa toimivaltaa väestönlaskennan valvonnan ja johtamisen alalla, ja se katsookin, että Euroopan neuvosto on oikea toimielin tällaiseen toimintaan. Komissio kuitenkin antaisi kaiken mahdollisen tuen tällaiselle aloitteelle.
Kyproksen ongelman kattavassa ratkaisussa on luonnollisesti tarkasteltava asuttamistoimia.
Kysymyksen nro 107 esittäjä Zbigniew Krzysztof Kuźmiuk (H-0836/05)
Aihe: Itämeren pohjaa pitkin kulkevan pohjoisen kaasujohdon rakentaminen
Venäläinen Gazprom-yhtiö ja saksalainen E.ON-Ruhrgas -konserni sekä BASF allekirjoittivat 8. syyskuuta 2005 sopimuksen Itämeren pohjaa pitkin kulkevan maakaasujohdon rakentamisesta. Kaasujohto tulee kulkemaan Venäjältä Saksaan Baltian maiden ja Puolan ohi. Puola katsoo, että tämä investointi saattaa vaaraan sekä maan energiaturvallisuuden että taloudelliset intressit, koska se jäädyttää toisen Jamalin niemimaalta Puolan kautta tulevan maakaasujohdon rakentamisen.
Mikä on komission kanta tähän asiaan ja tullaanko tätä investointia tukemaan EU:n talousarviovaroista?
(EN) Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevissa suuntaviivoissa(1) määritetään ensisijaisia hankkeita EU:n energian toimitusvarmuuden vahvistamiseksi, ja näihin sisältyy uusi kaasuntoimitusreitti Venäjältä Pohjois-Eurooppaan. Kun otetaan huomioon, että EU:n kaasunkysynnän odotetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina, on selvästi EU:n edun mukaista edistää uusien kaasunkuljetusinfrastruktuurien kehittämistä.
Jo jonkin aikaa on keskusteltu kahdesta mahdollisesta reitistä, jotka ovat:
Merellä kulkeva kaasujohto Venäjältä suoraan Saksaan Itämeren kautta ("Pohjois-Euroopan kaasujohto" – mahdollisesti haarat Skandinavian ja Baltian maihin) ja
Venäjältä Valko-Venäjän ja Puolan kautta Saksaan nykyisen Jamalin kaasujohdon reitin mukaisesti ("Jamal II"), mukaan luettuna sen muunnelma Venäjältä Baltian maiden kautta Puolaan ja Saksaan ("Amber").
Jamalin Euroopan kaasujohdon lopullisesta reitistä päättävät selvästikin toimintaan osallistuvat kaupalliset toimijat, jotka kuulevat toimivaltaisia kansallisia viranomaisia.
Yhteisön talousarviosta voidaan osoittaa rahoitustukea infrastruktuurihankkeisiin ainoastaan energia-alan TEN-verkkoja koskevan vuotuisen toimintaohjelman yhteydessä, jos hakemus esitetään ehdotuspyynnön perusteella ja sille myönnetään rahoitusta.
Energia-alan TEN-verkkoja koskevan ehdotuspyynnön yhteydessä vuonna 2003 eurooppalaisten ja venäläisten yritysten yhteenliittymä esitti hakemuksen, joka koski Pohjois-Euroopan kaasujohdon teknistä toteutettavuustutkimusta, joka kattoi myös ympäristöä, turvallisuutta ja terveyttä koskevat näkökohdat. Hankkeelle myönnettiin rahoitusta. Hakija ei kuitenkaan allekirjoittanut komission tarjoamaa tukisopimusta, eikä toteutettavuustutkimusta aloitettu. Vuonna 2004 ei tätä hanketta koskevaa hakemusta esitetty ehdotuspyynnön jälkeen. Pohjois-Euroopan kaasuputki ei siis ole vielä saanut mitään rahoitusta yhteisön talousarviosta.
Mitä tulee muihin reitteihin, energia-alan TEN-verkkoja koskevan vuoden 2004 ehdotuspyynnön yhteydessä myönnettiin rahoitus Puolan ehdottamalle toteutettavuustutkimukselle kahdesta vaihtoehtoisesta hankkeesta "Amber" ja "Jamal II". Tutkimukseen sisältyy molempien reittien osalta teknisten, taloudellisten, rahoitusta koskevien, oikeudellisten ja markkinoita koskevien seikkojen sekä ympäristövaikutusten kartoitus. Tavoitteena on saada aikaan perusta päätökselle siitä, kumpi näistä maalla kulkevista vaihtoehdoista on kannattavampi, kun kaikki asiaankuuluvat näkökohdat otetaan huomioon. Komission lopullista päätöstä rahoituksesta odotetaan lähiaikoina.
Päätös N:o 1229/2003/EY, tehty 26. kesäkuuta 2003.
Kysymyksen nro 108 esittäjä Mary Lou McDonald (H-0838/05)
Aihe: Yhteisön lauttaliikennedirektiivi
Mitä toimia komissio aikoo ehdottaa mukavuuslippujen alla Euroopan unionin sisällä toimivan matkustajalaiva- ja lauttaliikenteen suhteen, sillä työntekijöille maksettavat palkat ja työolosuhteet eivät vastaa EU:ssa sovellettavia vähimmäisvaatimuksia? Aikooko komissio ehdottaa direktiiviä asiasta?
(EN) Mitä tulee säännölliseen matkustajalaiva- ja lauttaliikenteeseen jäsenvaltioiden välillä, komissio on esittänyt ehdotuksen, jolla pyritään takaamaan kolmansista maista tuleville työntekijöille, jotka työskentelevät tällaisilla aluksilla, samanlaiset työehdot ja työolosuhteet kuin yhteisön kansalaisilla. Ehdotuksesta käytiin pitkää poleemista keskustelua ministerineuvostossa, joka ei päässyt enemmistösopimukseen. Tämän vuoksi komission oli peruttava ehdotuksensa lokakuussa 2004.
Peruttuaan ehdotuksensa komissio tutkii muita tapoja, joilla samat tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Meriliikenteen alakohtaisessa neuvottelukomiteassa komissio tarkastelee, kuinka työmarkkinaosapuolet voisivat osallistua ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Koska keskustelut jatkuvat, komissio ei aio esittää uutta ehdotusta henkilöstön oloista.
Kysymyksen nro 109 esittäjä Alexander Nuno Alvaro (H-0841/05)
Aihe: Pääsy asiakkaiden henkilötietoihin
Onko komissio tietoinen, että Wall Street Journal Europessa 30. toukokuuta 2005 julkaistun artikkelin mukaan eräät yhdysvaltalaiset yritykset kuten Western Union, America Online ja Wal-Mart ovat antaneet Yhdysvaltojen lainvalvontaviranomaisille luvan käyttää asiakkaidensa, myös siis EU:n kansalaisten henkilötietoja. Lisäksi kuljetusyhtiö FedEx on antanut tullitarkastajille luvan käyttää yhtiön kansainvälisiä lähetyksiä koskevaa tietokantaa, jossa on muun muassa lähettäjän nimi ja osoite.
Nämä henkilötiedot koskevat myös EU:n kansalaisia, joten katsooko komissio, että heidän EU:n direktiiveissä vahvistettua perusoikeuttaan yksityisyyteen ja tietosuojaan on rikottu?
Mihin toimiin komissio aikoo ryhtyä lopettaakseen EU:n lainsäädännön rikkomisen?
Aikooko komissio ottaa asian esiin USA:n hallituksen, EU:n jäsenvaltioiden sekä kansallisten tietosuojaviranomaisten kanssa?
(EN) Kysymyksessä viitataan lehdistön raporttiin, jossa kuvataan amerikkalaisten yritysten yhteistyötä Yhdysvaltojen lainvalvontaviranomaisten kanssa. Yhteistyö voi johtaa asiakkaina olevien EU:n kansalaisten henkilötietojen paljastamiseen näille viranomaisille.
Sitä, onko amerikkalaisten yritysten asiakkaana olevan EU:n kansalaisen henkilötietojen paljastaminen Yhdysvaltojen lainvalvontaviranomaisille EU:n kansalaisen yksityisyyttä ja tietosuojaa koskevaan perusoikeuteen kohdistuva rikkomus sellaisena kuin asia tietosuojadirektiiveissä esitetään, on tarkasteltava tapauskohtaisesti. EU:n kansalaisen henkilötietojen paljastaminen Yhdysvaltojen lainvalvontaviranomaisille ei välttämättä tarkoita, että henkilön henkilökohtaista oikeutta tietosuojaan olisi rikottu. Tämän ratkaisemiseksi on tunnettava tosiseikat ja olosuhteet, joiden vuoksi amerikkalainen yritys on alun perin kerännyt henkilötietoja EU:n kansalaisista.
Tässä yhteydessä komissio haluaa muistuttaa, että tietosuojadirektiivien mukaan pääasiassa kansallisten tietotuojaviranomaisten on tarkasteltava ilmoitetun paljastamisen lainmukaisuutta. Kyseiset viranomaiset ovat muun muassa toimivaltaisia viranomaisia tietosuojadirektiivin kansallisessa soveltamisessa, ja tämä koskee myös kansainvälisten siirtojen seurantaa. Tällaista toimintaa varten kansallisilla tietotuojaviranomaisilla on tutkintavalta, toimivalta puuttua asiaan sekä valta aloittaa oikeudelliset menettelyt.
Komissio luottaa siihen, että kansalliset tietosuojaviranomaiset joko kolmansien osapuolten valitusten tai oman aloitteensa perusteella täyttävät velvoitteensa direktiivin soveltamisen varmistamisessa, erityisesti kansainvälisten siirtojen seurannassa, taatakseen EU:n kansalaisten henkilötietojen suojan. Komission tiedossa ei ole kansalliselle tietosuojaviranomaiselle esitettyä vaatimusta, eivätkä viranomaiset ole ilmoittaneet sille mistään ongelmista tällä alalla. Komissio keskustelee kuitenkin asiasta Yhdysvaltojen tietosuojasta vastaavien viranomaisten kanssa.
Kysymyksen nro 110 esittäjä Proinsias De Rossa (H-0843/05)
Aihe: Ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen
Euroopan yliopistojen yhteinen ihmisoikeus- ja demokratisoitumiskeskus (EIUC) on ainoa Euroopan tasolla aktiivinen instituutti, jolle on annettu selvästi valtuudet vahvistaa ja levittää ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevia yhteisön ydinarvoja. Euroopan parlamentin kulttuuri- ja koulutusvaliokunta, ulkoasiainvaliokunta ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta ovat kehottaneet jatkamaan EU:n rahoitusta EIUC:lle viittaamalla Euroopan parlamentin mietinnössä elinikäisestä oppimisesta sen ottamisesta uudelleen mukaan elinikäisen oppimisen toimintaohjelmaan.
Varmistaako komissio täysimääräisen rahoituksen riippumatta siitä, osoitetaanko EIUC:n määrärahat koulutuksen vai ulkosuhteiden budjettikohdasta? Tukeeko komissio tämän vuoksi sen sisällyttämistä uudelleen elinikäisen oppimisen toimintaohjelman 42 artiklaan?
Lupaako komissio varmistaa, että EU jatkaa sitoutumistaan siihen, ettei tärkeitä ihmisoikeus- ja demokratiaperiaatteita vesitetä komissaarien Figelin ja Ferrero-Waldnerin kiistalla EIUC:n määrärahojen lähteestä?
(EN) Komissio vakuuttaa olevansa edelleen syvästi sitoutunut edistämään koulutusta ihmisoikeuksien ja demokratian aloilla. Komissio aikoo ehdottaa aihepiirikohtaista ohjelmaa demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseksi maailmanlaajuisesti. Ohjelma korvaisi nykyisen demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen aloitteen.
Mitä tulee Venetsiassa toimivaan Euroopan yliopistojen yhteiseen ihmisoikeus- ja demokratisoitumiskeskukseen, todetaan, että sitä rahoitetaan tällä hetkellä budjettikohdasta 19.04.01, talousarvion ulkosuhteita koskevasta otsakkeesta.
Lainsäädäntömenettelyssä hyväksyttävänä olevassa ehdotuksessa integroidun toimintaohjelman perustamisesta elinikäisen oppimisen alalla komissio ehdottaa, että sen nimeämät toimielimet, joille myönnetään toiminta-avustuksia päätösluonnoksen 42 artiklan 2 kohdan nojalla, ovat niitä, joiden rahoitushallinnossa on eri hallitusten edustajia. Euroopan yliopistojen yhteinen ihmisoikeus- ja demokratisoitumiskeskus ei täytä tätä kriteeriä, eikä se tästä syystä ole luettelossa.
Komissio haluaa korostaa, että koulutusalalla aktiivisesti toimivat toimielimet tai yhdistykset, joita ei mainita 42 artiklan 2 kohdan luettelossa, voivat saada toiminta-avustusta vastatessaan 42 artiklan 3 kohdan mukaiseen ehdotuspyyntöön, jos ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt tukikelpoisuus- ja valintaedellytykset.
Kysymyksen nro 111 esittäjä Luis de Grandes Pascual (H-0848/05)
Joitakin viikkoja sitten Algecirasin lahdella tapahtui onnettomuus. Eileen-nimisestä proomusta valui 7 000 litraa polttoainetta Cadizin rannikon edustalla. Onko komissiolla tietoja kyseisen aluksen puutteista ja varsinkin niistä, joita havaittiin joulukuussa 2004 alukselle tehdyssä tarkastuksessa? Suurin osa pilaantumisesta on peräisin tämän kaltaisista pienistä vuodoista. Suunnitteleeko komissio lainsäädäntöaloitteita tällaisten pienempien alueiden turvallisuusvaatimuksista?
Voiko komissio vahvistaa, onko yksikertaisella rungolla varustettu Moskovsky Festival -alus hiljattain ankkuroitunut tai ottanut polttoainetta Algecirasin lahdella?
(EN) Mitä tulee "Eileen"-nimisen aluksen aiheuttamaan vuotoon, komissio ei saatavilla olevien tietojen perusteella ole löytänyt ilmeistä yhteyttä tarkastuksessa joulukuussa 2004 raportoitujen puutteiden ja hiljattain Cádizin rannikolla tapahtuneen pilaantumisen välillä. Puutteet koskivat pääasiassa henkilökohtaisia välineitä.
Komissio jakaa arvoisan parlamentin jäsenen ilmaiseman huolen suhteellisen pienten vuotojen, jotka usein liittyvät laivan toimintoihin, aiheuttamista kokonaisvaikutuksista. Alusten aiheuttamasta ympäristön pilaantumisesta ja säännösten rikkomisista määrättävistä seuraamuksista annetun direktiivin 2005/35/EY 10 artiklassa säädetään liitännäistoimenpiteistä, joiden avulla vahvistetaan vaikutuksiltaan ehkäisevien sanktioiden järjestelmää aluksista lähtöisin olevan pilaantumisen ehkäisemiseksi. Näissä liitännäistoimenpiteissä keskitytään erityisesti pilaantumisen jäljittämiseen sekä vastoin direktiivin säännöksiä ympäristöä pilaavien aineiden päästöjä tekevien alusten seurantaan ja varhaiseen tunnistamiseen. Komissio on jo aloittanut työt tällaisten liitännäistoimenpiteiden kehittämiseksi, koska direktiivi tulee voimaan huhtikuussa 2007.
Luokituksesta vastanneen Lloyds Registerin julkaisemien tietojen mukaan "Moskovsky Festival" on kaksoisrunkoinen öljytankkeri. Aluksen toimintaedellytykset Algecirasin lahdella kuuluvat kansallisten viranomaisten toimivaltaan.
Kysymyksen nro 112 esittäjä Christopher Beazley (H-0849/05)
Aihe: Työvoiman liikkuvuus ja opettajapätevyyden tunnustaminen sisämarkkinoilla
Kun otetaan huomioon, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus kaikkialla EU:n alueella perustuu sisämarkkinalainsäädäntöön, mihin toimiin ja missä aikataulussa komissio aikoo ryhtyä toimiin Italian ja Ranskan opetusviranomaisia vastaan sen vuoksi, että nämä itsepintaisesti kieltäytyvät tunnustamasta muista jäsenvaltioista peräisin olevien opettajien ammattipätevyyttä ja estävät heitä toimimasta opettajina Italian ja Ranskan kouluissa, opistoissa ja yliopistoissa?
(EN) Komissio seuraa opetusalan ammattipätevyyden tunnustamista koskevien sääntöjen soveltamista jäsenvaltioissa jatkuvasti. Se myös katsoo, että Euroopan kansalaiset ovat sen tärkeimpiä liittolaisia sekä luotettavin tietolähde siitä, kuinka sääntöjä sovelletaan käytännössä. Kansalaiset ottavat säännöllisesti yhteyttä komissioon ja raportoivat kohtaamistaan vaikeuksista hakiessaan ammattipätevyytensä tunnustamista toisissa jäsenvaltioissa.
Komission toimet työntekijöiden liikkuvuuden nykyisten esteiden poistamiseksi vaihtelevat olosuhteiden mukaan. Komissio tekee tiivistä yhteistyötä kansallisten hallintojen kanssa esimerkiksi SOLVITin tai muiden epävirallisten yhteyksien kautta. Kun tällaiset yhteydet eivät kuitenkaan tuota tyydyttävää tulosta, komissio aloittaa rikkomismenettelyn niitä jäsenvaltioita vastaan, jotka toistuvasti rikkovat yhteisön sääntöjä.
Tällä hetkellä ei ole meneillään rikkomismenettelyä Ranskaa tai Italiaa vastaan ammattipätevyyden tunnustamisesta opettajan ammatin harjoittamista koskevien oikeuksien osalta. Jos arvoisalla parlamentin jäsenellä on erityistä tietoa Italian tai Ranskan viranomaisten hyvän hallintotavan vastaisesta toiminnasta opettajien pätevyyden tunnustamisessa, komissio luonnollisesti tutkii asian.
Opettajien rajat ylittävään liikkuvuuteen liittyvistä muista seikoista komissio voi antaa seuraavia lisätietoja:
Opettajien palkkaamisessa komissio haluaa kiinnittää huomiota viimeaikaiseen kehitykseen alalla. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin (EYTI) selvensi asiassa Burbaud, että kilpailujen järjestäminen työhönottomenettelynä ei sellaisenaan ole EU:n lainsäädännön vastaista. Täysin päteviä ammattilaisia ei kuitenkaan ehkä vaadita käymään läpi palvelukseenottomenettelyjä, joiden tarkoituksena on valita lopulliseen pätevöitymiskoulutukseen sellaiset ehdokkaat, jotka eivät ole täysin päteviä; kyseinen koulutus on ennakkoedellytys pääsylle julkisen sektorin virkaan. Komission yksiköt käyvät parhaillaan keskusteluja Ranskan viranomaisten kanssa auttaakseen näitä sellaisen oikeuskehyksen luomisessa, jota voitaisiin soveltaa kaikkia julkisen sektorin aloja koskevissa kilpailuissa.
Komissio on aloittanut useita rikkomismenettelyjä Italiaa vastaan. Ne koskevat kieltenopettajien kohtaamia esteitä näiden ilmoittautuessa kilpailuun.
Toinen seikka koskee pätevyyden ottamista huomioon palvelukseenottomenettelyssä (esimerkiksi pisteiden antaminen pätevyydestä palvelukseenottomenettelyssä henkilöiden asettamiseksi korkeampaan asemaan varallaololuettelossa). Italiaa vastaan on käynnissä tätä koskeva rikkomismenettely.
Lopuksi todettakoon, että ammatillisen asiantuntemuksen huomioon ottaminen julkisen sektorin virkaan pääsyn edellytyksenä ja ammattietujen (esim. palkka ja asema) määrittämiseksi on tärkeä seikka. Yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytännön osalta komissio katsoo, että jäsenvaltioiden hallinnon on otettava huomioon siirtotyöläisten aiempi kokemus vastaavanlaisesta työstä toisessa jäsenvaltiossa tarkasteltaessa pääsyä niiden omalle julkiselle sektorille sekä ammatillisten etujen määrittämiseksi samalla tavalla kuin omassa järjestelmässä hankitun pätevyyden osalta. Komissio on aloittanut useita rikkomismenettelyjä useita jäsenvaltioita, muun muassa Italiaa ja Ranskaa vastaan. Ranskassa on otettu käyttöön uusia sääntöjä ammatillisen kokemuksen ottamiseksi huomioon palkkaa määritettäessä. Komissio seuraa edelleen, kuinka uusia sääntöjä sovelletaan käytännössä. Euroopan yhteisöjen tuomioistuin totesi hiljattain Italian osalta, että Italian viranomaiset olivat rikkoneet työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaatetta, koska ne eivät ottaneet asianmukaisesti huomioon niiden maahan tulleiden opettajien ammattikokemusta opettamisesta, jotka osallistuivat Italian valtion koulussa vapaata opettajan paikkaa koskeneeseen kilpailuun (EYTI:n päätös 12. toukokuuta 2005). Italiaa vastaan on käynnissä toinenkin rikkomismenettely (C-371/04), jossa on kyse ammattikokemuksen huomioon ottamisesta määritettäessä ammattietuja.
Kysymyksen nro 113 esittäjä Georgios Karatzaferis (H-0854/05)
Aihe: Varaopettajien epäoikeudenmukainen kohtelu Kreikassa
Kreikassa on varaopettajien järjestelmä, jonka avulla katetaan keskiasteen tarpeet. Näillä opettajilla on kreikkalainen korkea-asteen koulutus (kuten myös heidän vakinaisilla kollegoillaan), he hoitavat täsmälleen samoja tehtäviä kuin vakinaiset opettajat ja heidät sijoitetaan – enimmäkseen – opettamaan Kreikan syrjäisille alueille. Kuitenkin heidän palkkauksensa on epäoikeudenmukainen, sillä heille ei makseta palkkaa kesäkuukausilta, jolloin koulut ovat kiinni, eivätkä he saa jouluna ja pääsiäisenä maksettavaa lisäpalkkaa (kuten kaikki heidän vakinaisessa virassa olevat kollegansa), ja heidän asemansa on siihen liittyvän epävarmuuden vuoksi erityisen stressaava, sillä koskaan ei ole varmaa, kutsutaanko heitä töihin.
Ovatko edellä mainitut järjestelyt sopusoinnussa "sama palkka samanarvoisesta työstä"-periaatteen kanssa? Mihin toimiin komissio voi ryhtyä tämän keskiasteen varaopettajiin kohdistuvan omalaatuisen "rasismin" lopettamiseksi?
(EN) Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28. kesäkuuta 1999 annetussa direktiivissä 1999/70/EY(1) jäsenvaltiot velvoitetaan ottamaan käyttöön sääntöjä syrjimättömyysperiaatteen soveltamiseksi vakinaisten työntekijöiden ja vastaavissa tehtävissä olevien määräaikaisten työntekijöiden välillä työolosuhteiden ja palvelusajan yhteydessä. Direktiiviä sovelletaan määräaikaisiin työntekijöihin, joilla on kansallisella tasolla määritetty työsopimus tai työsuhde.
Kreikka on ilmoittanut komissiolle, että direktiivi on edellä mainitun osalta saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä säädöksellä 81/2003 ja julkisen sektorin osalta presidentin säädöksellä 164/2004. Molempiin säädöksiin sisältyy syrjimättömyysperiaatetta koskevia sääntöjä, jotka liittyvät määräaikaisten ja vastaavien vakinaisten työntekijöiden työoloihin ja palvelusaikoihin. Komissio katsoo, että säännöt ovat direktiivissä esitettyjen vaatimusten mukaisia.
Kreikan toimivaltaisten viranomaisten on ensisijaisesti tarkasteltava sitä, onko varaopettajien kohtelu kansallisella tasolla yhteisön tämän alan lainsäädännön saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä annettujen kansallisen tason sääntöjen mukaista. Komissio voi puuttua asiaan, jos sääntöjä kansallisella tasolla käytännössä sovelletaan yhteisön lainsäädännön vastaisesti. Tällä hetkellä komissiolla ei ole tietoja, joiden mukaan tilanne olisi tällainen.
Kysymyksen nro 114 esittäjä Ryszard Czarnecki (H-0857/05)
Aihe: Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia ja muut Kaakkois-Euroopan maat
Onko komissiolla entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa, ja sitten muiden Kaakkois-Euroopan maiden kanssa (Serbia, Montenegro, Bosnia ja Hertsegovina, Albania), käytäville liittymistä valmisteleville neuvotteluille laadittua - edes alustavaa - aikataulua? Kun Turkin kanssa käytävät neuvottelut on aloitettu, suhteemme Kaakkois-Eurooppaan ovat nimittäin saaneet erityistä merkitystä.
(EN) Entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian kanssa tai minkään muun arvoisan parlamentin jäsenen mainitseman Kaakkois-Euroopan maan (Serbia ja Montenegro, Bosnia ja Hertsegovina, Albania) kanssa käytäville liittymistä valmisteleville neuvotteluille ei ole sovittu aikataulua.
Arvoisa parlamentin jäsen tietänee, että liittymisneuvottelut voivat alkaa sen jälkeen kun neuvosto on tehnyt asiasta päätöksen ja kun jäsenyyttä toivova valtio on esittänyt hakemuksen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan mukaisesti. Neuvosto tekee päätöksensä kuultuaan komissiota.
Kaikki Länsi-Balkanin valtiot ovat mahdollisia jäsenehdokkaita, ja Euroopan unioni on toistuvasti esittänyt, että niiden tulevaisuus on EU:ssa. Tässä vaiheessa kuitenkin vain Kroatia on liittymisneuvotteluja käyvä ehdokas.
Entisen Jugoslavia tasavalta Makedonia esitti jäsenhakemuksensa maaliskuussa 2004, ja neuvosto pyysi saada kuulla komissiota saman vuoden toukokuussa. Komissio antaa lausuntonsa 9. marraskuuta. Komissio ei pysty tällä hetkellä ennakoimaan suosituksensa sisältöä erityisesti liittymisneuvottelujen mahdollisen aloittamisen osalta kyseisen valtion kanssa.
Albania, Bosnia ja Hertsegovina sekä Serbia ja Montenegro eivät ole jättäneet jäsenyyshakemusta, eivätkä ne ole edes tehneet vakautus- ja assosiaatiosopimuksia Euroopan unionin kanssa. Komissio voisi esittää lähitulevaisuudessa suosituksen vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tekemistä koskevien neuvottelujen päättämisestä. Samanlaiset neuvottelut on juuri aloitettu Serbia ja Montenegron kanssa ja aloitetaan todennäköisesti seuraavien kuukausien aikana myös Bosnia ja Hertsegovinan kanssa.
Suhteet Kaakkois-Eurooppaan ovat EU:n ensisijainen tavoite riippumatta Turkin kanssa käytävien liittymisneuvottelujen aloittamisesta. Alueen eurooppalainen näkökulma on hyvin merkittävä alueen tulevan kehityksen kannalta, kuten Kosovon statusta koskevien keskustelujen aloittamisen kannalta. Kaikkialla alueella on edistytty merkittävällä tavalla EU:hun lähentymisessä, mikä on osoitus sekä kyseisten valtioiden uudistuspyrkimyksistä että poliittisesta tahdosta meidän puoleltamme. Useimmissa tapauksissa on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Jokaisen valtion uudistustahti ja näin ollen tulevien vaiheiden aikataulu riippuvat niiden omasta edistymisestä niiden kriteerien täyttämisessä, jotka koskevat lähentymistä ja lopulta unioniin liittymistä.
Kysymyksen nro 115 esittäjä Manuel Medina Ortega (H-0858/05)
Aihe: Lentoturvallisuutta koskeva rikkomismenettely
Onko komissio käynnistänyt tai aikooko se käynnistää rikkomismenettelyitä yhteisön toimenpiteiden laiminlyömisestä lentoturvallisuuden alalla?
Komissio aloitti 3. lokakuuta 2005 useita rikkomismenettelyjä, koska poikkeamien ilmoittamisesta siviili-ilmailun alalla 13 päivänä kesäkuuta 2003 annetun direktiivin 2003/42/EY(1) kansallisista täytäntöönpanotoimenpiteistä ei ole ilmoitettu.
Komissio on aloittanut myös useita rikkomismenettelyjä, koska yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan toteuttamisen puitteista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 549/2004(2) ei ole tyydyttävällä tavalla pantu täytäntöön mitä tulee kansallisten valvontaviranomaisten perustamiseen ja siitä komissiolle ilmoittamiseen asetuksen 4 artiklan mukaisesti.
Kysymyksen nro 116 esittäjä Milan Gaľa (H-0862/05)
Aihe: Kuuban poliittisten vankien oikeus saada asianmukaista sairaanhoitoa
Olen äskettäin yhdessä PPE-DE-ryhmään kuuluvien edustajakollegoideni kanssa adoptoinut symbolisesti kuubalaisen poliittisen vangin Antonio Díaz Sánchezin, joka tuomittiin maaliskuussa 2003 vankeuteen 20 vuodeksi. Kansalaisjärjestö Človek v ohrození ("Ihmiset vaarassa") ja slovakialainen Pontis- säätiö ovat toimittaneet minulle tietoa hänen tilanteestaan. Lokakuun alussa sain Sánchezin vaimolta Giselalta (Saharov-palkinnon saajaksi ehdokkaana olevan Ladies in White -liikkeen jäsen) kirjeen, jossa hän kuvasi miehensä vakavaa terveydentilaa ja totesi, että tältä oli jatkuvasti evätty sairaanhoidon saanti. Olot Kuubassa eivät ole muuttuneet pitkään aikaan. Kuinka tilanteeseen voisi komission mielestä puuttua diplomaattisesti ja varmistaa, että Sánchez ja muut poliittisen vakaumuksensa vuoksi perusteettomasti vangitut saavat sairaanhoitoa?
(FR) Komissio on iloinen tästä tuoreesta Euroopan parlamentin jäsenten tuenilmaisusta Kuubassa poliittisen vakaumuksensa vuoksi vangituille. Komissio jakaa syvän huolen Kuuban poliittisten vankien kohtalosta.
Kehitystyöstä vastaava komission jäsen tapasi viime kuun Kuuban-vierailullaan useita poliittisten vankien sukulaisia, muun muassa rouva Gisela Sanchez Verdecian, Antonio Diaz Sanchezin vaimon, sekä monia maltillisia toisinajattelijoita. Vierailun aikana komission jäsen otti esiin poliittisten vankien kysymyksen kaikkien tapaamiensa viranomaisten edustajien kanssa, myös presidentti Castron kanssa. Komission Havannan valtuuskunta on säännöllisesti tiiviissä yhteydessä poliittisten vankien perheisiin ja Kuuban ihmisoikeusjärjestöihin, myös Kuuban ihmisoikeuksia ja kansallista sovintoa käsittelevään komiteaan.
Maaliskuusta 2003 alkaen EU on tiukasti ja toistuvasti vaatinut Kuuban viranomaisia vapauttamaan kaikki poliittiset vangit sekä takaamaan siihen asti vankien inhimillisen kohtelun. Komissio ilmaisi 24. heinäkuuta 2005 antamassaan lehdistötiedotteessa huolensa Kuuban poliittisesta tilanteesta ja tuomitsi toisinajattelijoiden viimeisimmät pidätykset Havannassa. Unionin puolesta toimiva puheenjohtajavaltio ilmaisi saman huolen kahdessa 15. ja 25. heinäkuuta 2005 antamassaan lausunnossa ja toisti vaatimuksen kaikkien poliittisten vankien vapauttamisesta.
EU antoi 29. syyskuuta 2005 lausunnon, jossa se vaati Kuuban viranomaisia "toteuttamaan välittömiä toimia parantaakseen kaikkien niiden poliittisten vankien pidätysolosuhteita, joita pidetään YK:n vankien kohtelua koskevia vähimmäisvaatimuksia huonommissa oloissa". Pidätysolosuhteiden parantamiseen liittyy luonnollisesti myös poliittisten vankien asianmukainen terveydenhoito.
Komissio kannattaa edelleen rakentavaa poliittista sitoutumista Kuuban viranomaisten kanssa käytävän poliittisen vuoropuhelun kautta sekä samalla tiiviimpiä yhteyksiä toisinajattelijoiden liikkeisiin ja kansalaisyhteiskunnan edustajiin. Neuvoston 13. kesäkuuta 2005 tekemässä päätöksessä vahvistettiin tarve hyödyntää vuoropuhelua ihmisoikeuksien alan käytännön edistymisen tukemiseksi. Komissio katsoo, että tällä rakentavaa poliittista sitoutumista koskevalla toimintatavalla on parhaat mahdollisuudet johtaa kaikkien Kuuban poliittisten vankien vapauttamiseen.
Kysymyksen nro 117 esittäjä Panagiotis Beglitis (H-0864/05)
Aihe: Jäsenvaltioiden ja Länsi-Balkanin toimijoiden välisten yhteisten ystävyystoimintasuunnitelmien rahoittaminen
Länsi-Balkania koskevan eurooppalaisen toimintasuunnitelman mukaan, jonka Thessalonikin Eurooppa-neuvosto hyväksyi (kesäkuussa 2003), yhteisön CARDS-ohjelmasta on tarkoitus rahoittaa jäsenvaltioiden julkishallinnon elinten ja vastaavien Länsi-Balkanin maiden elinten välisiä yhteisiä ystävyystoimintasuunnitelmia, tavoitteena demokratisoitumisprosessin ja instituutioiden nykyaikaistamisen tukeminen mahdollista EU-jäsenyyttä silmällä pitäen.
Mitä suunnitelmia kreikkalaiset viranomaiset ovat toimittaneet ajanjaksolla 2004–2005 ja mitä suunnitelmia ollaan panemassa täytäntöön Länsi-Balkanin maissa? Mitä suunnitelmia muut EU:n jäsenvaltiot ovat toimittaneet? Millä tavoin Thessalonikin Eurooppa-neuvoston päätöksen mukaisen ystävyystoimintaprosessin toteuttaminen yleisesti ottaen edistyy Länsi-Balkanilla?
(EN) Komissio on käynnistänyt vuoden 2001 jälkeen kaksi ystävyystoimintahanketta CARDS-ohjelman puitteissa, toisin sanoen ennen kuin Thessalonikin Eurooppa-neuvosto hyväksyi Länsi-Balkania koskevan eurooppalaisen strategian kesäkuussa 2003.
Vuosina 2001–2005 komissio on aloittanut 54 CARDS-ohjelman ystävyystoimintahanketta ja kehottanut jäsenvaltioiden julkista hallintoa ehdottamaan julkisen sektorin asiantuntemusta alalle. Tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen mukaan Kreikka on esittänyt 25 ystävyystoimintaa koskevaa ehdotusta näihin hankkeisiin, ja Kreikan viranomaiset on valittu panemaan täytäntöön kaksi hanketta.
On yleisesti tunnustettu, että ystävyystoimintaa olisi hallinnollisen yhteistyön testattuna instituution rakennusvälineenä käytettävä laajemmin Thessalonikin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti Länsi-Balkanin demokratisoitumis- ja vakauttamisprosessin vahvistamiseksi. Tämä näkyy ja tulee vastaisuudessakin näkymään yhä lisääntyvinä CARDS-ohjelman ystävyystoimintahankkeina.
Kysymyksen nro 118 esittäjä Sharon Margaret Bowles (H-0871/05)
Aihe: Alakohtainen tutkimus
Komission ehdotuksesta maksualan uudesta oikeudellisesta kehyksestä sisämarkkinoilla talous- ja raha-asioiden valiokunnassa käydyn keskustelun aikana todettiin, että kilpailun pääosaston maksu- ja luottokortteja koskevan alakohtaisen tutkimuksen tulosten odotetaan valmistuvan ensi vuonna. Vaikuttaa siltä, että niissä voi olla päällekkäisyyksiä maksualan uuden oikeudellisen kehyksen kanssa. Jos näin on, onko komissio sitä mieltä, että tämän tutkimuksen asiaa koskevien osien olisi oltava parlamentin käytettävissä, kun se käy keskustelua tästä direktiivistä?
Yleisesti ottaen näyttää siltä, että myös muut osat alakohtaisesta tutkimuksesta voivat olla asian kannalta kiinnostavia. Voiko komissio kertoa, milloin se aikoo verrata edes alakohtaisen tutkimuksen väliaikaiset vastauksia uuteen oikeudelliseen kehykseen ja antaa nämä tiedot parlamentin saataville?
(EN) Komission yksiköt ovat tarkastelleet huolellisesti ehdotusta maksualan uudesta oikeudellisesta kehyksestä varmistaakseen sen kilpailua edistävät vaikutukset. Sisämarkkinoiden pääosasto ja kilpailun pääosasto ovat tehneet tiivistä yhteistyötä ehdotusta valmistellessaan. Siitä on toteutettu myös asianmukainen vaikutustenarviointi.
Ehdotuksessa maksualan uudesta oikeudellisesta kehyksestä keskitytään maksupalvelujen tarjoajien ja niiden käyttäjien väliseen suhteeseen ja siinä käsitellään asiaan liittyviä kilpailunäkökohtia, kansallisille maksuihin liittyville markkinoille pääsyn edellytysten yhdenmukaistamista sekä markkinoiden entistä laajempaa avoimuutta käyttäjien kannalta. Alakohtainen tutkimus vähittäispankkipalveluista on täysin erillinen toiminto, joka perustuu kilpailusääntöihin. Maksupalvelut ovat yksi osa tutkimusta.
Komissio jakaa luonnollisesti alakohtaisen tutkimuksen tulokset parlamentin kanssa heti, kun ne ovat saatavilla. Komissio ei kuitenkaan odota alakohtaisen tutkimuksen tulosten muuttavan perusteluja ja vaikutustenarviointia, joihin nykyinen ehdotus maksualan uudesta oikeudellisesta kehyksestä perustuu. Komissio ei näin ollen näe estettä sille, että tästä merkittävästä lainsäädäntöehdotuksesta keskustellaan jo ennen kuin alakohtaisen tutkimuksen tulokset ovat saatavilla.
Kysymyksen nro 119 esittäjä Johan Van Hecke (H-0873/05)
Aihe: Eurooppalaisten liköörien tuonti Ruotsiin
Äskettäisten raporttien mukaan Ruotsi aikoo ottaa käyttöön tuontirajoituksia muista EU-maista tuotaville väkijuomille. Ruotsissa vahvojen alkoholijuomien monopoli on yhä Systembolagetin nimellä tunnetulla yrityksellä, joka perustettiin alun perin vastustamaan monien ruotsalaisten alkoholiongelmaa.
Nyt Ruotsin hallitus on tiettävästi suunnittelemassa tuontirajoitusten käyttöönottamista Ruotasin kansalaisten ulkomailta ja etenkin naapurimaista ostamille väkijuomille. Syynä siihen on alkoholin kulutuksen lähteminen uuteen huolestuttavaan kasvuun viime vuosina. Toimenpide näyttäisi kuitenkin rikkovan sisämarkkinoiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta. Kärsimään joutuvat erityisesti lähivaltioiden ja yhteisön väkijuomantuottajat. Eikö Ruotsin hallitus tällä toimenpiteellä yritä ratkaista sisäistä ongelmaa muiden EU-maiden kustannuksella? Salliiko komissio sen, ja jos sallii, millä ehdoilla? Eikö tämä synnytä vastatoimenpiteitä muissa jäsenvaltioissa ja aseta siten vaaraan koko vapaan liikkuvuuden järjestelmän?
(EN) Arvoisan parlamentin jäsenen kysymys vaikuttaa liittyvän Ruotsin hallituksen mahdolliseen ehdotukseen liköörityyppisten alkoholijuomien Ruotsiin tuonnin rajoittamisesta kansanterveyden suojelemisen perusteella. Komissio ei ollut tietoinen tällaisesta ehdotuksesta, josta ei vielä ole ilmoitettu direktiivin 98/34/EY mukaisesti.
Komissio haluaa kertoa arvoisalle parlamentin jäsenelle, että komissio päätti 7. heinäkuuta 2004 EY:n perustamissopimuksen 226 artiklan rikkomista koskevassa menettelyssä viedä Ruotsin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, koska Ruotsi on pitänyt voimassa ruotsalaisiin itsenäisiä välittäjiä käyttäviin kuluttajiin sovellettavan kiellon tuoda omaan käyttöön alkoholijuomia muista jäsenvaltioista Ruotsiin. Mitä tulee kansanterveyttä koskevaan tavoitteeseen, joka tällä on määrä saavuttaa, komissio katsoo, että kielto on suhteeton ja EY:n perustamissopimuksen 28 ja 30 artiklan vastainen este tavaroiden vapaalle liikkuvuudelle. Komission mukaan kansanterveyttä voidaan suojella muilla, vähemmän jäsenvaltioiden välistä kauppaa rajoittavilla keinoilla, kuten julkisilla tiedotuskampanjoilla ja ottamalla käyttöön menettelyt, joissa alkoholijuomien ostajilta tarkistetaan ikä.
Lisäksi komissio haluaa tiedottaa arvoisalle parlamentin jäsenelle Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen tuomiosta asiassa Franzén (Asia C-189/95, Harry Franzén, tuomio 23. lokakuuta 1997). Euroopan yhteisöjen tuomioistuin vahvisti tuomiossaan, että kansanterveyssyistä Systembolagetin kaltaisen kansallisen alkoholijuomien vähittäismyyntimonopolin olemassaolo ja toiminta ei ole ristiriidassa EY:n perustamissopimuksen ja erityisesti sen kansallisia monopoleja koskevan 31 artiklan kanssa. EY:n perustamissopimuksen 31 artiklassa ei vaadita kansallisten vähittäismyyntimonopolien purkamista, vaan edellytetään niiden muuttamista siten, että ei muodostu syrjintää tuotteiden hankinta- ja markkinointiedellytyksissä.
Komissio seuraa hyvin tarkkaan kehitystä, mitä tulee mahdollisiin aikomuksiin rajoittaa alkoholijuomien tuontia Ruotsiin.
Kysymyksen nro 120 esittäjä Diamanto Manolakou (H-0874/05)
Aihe: Maksujen pidättäminen maataloustuista
Kreikkalainen kolmannen portaan osuuskuntajärjestö PASEGES pidättää Kreikan hallituksen suosituksesta laittomasti ja väärinkäytökseen syyllistyen maanviljelijöiltä 10–25 euroa jokaisesta oikaisupyynnöstä, joka koskee niitä virheitä, joita EMOTR:n ohjaus- ja tukiosastosta maksettavien yhteisön tukien valvonta- ja maksajavirasto (OPEKEPE) on tehnyt sen yhteisen tuen laskemisen yhteydessä, johon jokaisella viljelijällä on oikeus uuden YMP:n puitteissa. Tämä pidätys on laiton ja edustaa väärinkäytöstä, koska yhteisen tuen hallintokustannukset ovat julkisia menoja ja yleisen säännön mukaan on kiellettyä tehdä mitään pidätystä maataloustuista, varsinkaan kun maanviljelijöitä ei vaadita maksamaan omia virheitään vaan OPEKEPEn tekemät virheet.
Onko komissio tietoinen tästä asiasta ja mihin toimiin se aikoo ryhtyä, jotta tämä laiton pidättäminen lakkaisi ja jotta ne rahat palautettaisiin, jotka jo on väärinkäytöksen kautta pidätetty?
(EN) Komissio muistuttaa Kreikan viranomaisia laillisesta velvoitteesta, jonka mukaan maanviljelijöiden suoran tuen maksut on suoritettava kokonaisuudessaan ilman mitään vähennyksiä hallinnollisten kulujen kattamiseksi. Lisäksi tämä yhden maksun järjestelmän täytäntöönpanon merkittävä näkökohta tarkistetaan tilien tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä.
Maanviljelijöiden, jotka ovat tyytymättömiä tapaan, jolla maksut on suoritettu, on vaadittava Kreikan viranomaisilta selvitystä asiasta ja vaadittava täyttä maksua. He voivat myös turvautua kansallisen tason voimassa olevan lainsäädännön mukaisiin muutoksenhakukeinoihin.
Kysymyksen nro 121 esittäjä Anne E. Jensen (H-0878/05)
Aihe: Yhteisön edun mukaisen jalkineiden polkumyyntitullin käyttöönotto
Komissio käynnisti 7. heinäkuuta polkumyyntitutkimuksen, joka koskee Kiinassa ja Vietnamissa valmistettuja "jalkineita, joiden päällinen on nahkaa". Tutkimus käynnistettiin sen järjestön voimakkaasta painostuksesta, joka edustaa tuotannoltaan alle puolta EU:ssa asianomaisia tuotteita valmistavista yrityksistä.
Asia on jo vahingoittanut maailmanlaajuiseen kauppaan suuntautunutta Euroopan jalkineteollisuuden osaa, ja muutaman kuukauden sisällä sen seuraukset alkavat vaikuttaa myös EU:n vähittäiskauppaan ja kuluttajiin, jotka tulevat kokemaan hinnankorotuksia jo ennen mahdollisen polkumyyntitullin käyttöönottoa.
Voiko komissio vahvistaa, että se aikoo ehdottaa polkumyyntitullin käyttöönottoa vain siinä tapauksessa, että sen katsotaan olevan yhteisön edun mukaista? Aikooko komissio varmistaa myös sen, että sekä kuluttajien että koko jalkineteollisuuden edut otetaan huomioon yhteisön edun arvioimisen yhteydessä?
(EN) Euroopan yhteisössä toimivalla teollisuudenalalla tai tätä alaa edustavalla tuottajalla on laillinen oikeus esittää polkumyyntiä koskeva valitus, johon sisältyy näyttöä siitä, että se on kärsinyt polkumyyntikäytännöstä vahinkoa. Jos valitukseen sisältyy riittävää näyttöä vahinkoa aiheuttavasta polkumyynnistä, komissiolla ei ole muuta mahdollisuutta, kuin aloittaa tutkimus.
Tässä nimenomaisessa tapauksessa valituksen esittivät yli 800 jalkinetuottajaa yhteisöstä. Ne työllistävät noin 60 000 työntekijää. Yritykset edustavat suurta osaa Euroopan jalkineteollisuudesta, toisin sanoen tässä tapauksessa yli 40 prosenttia yhteisön sellaisten jalkineiden tuotannosta, joiden päällinen on nahkaa. Tuottajilla on laillinen oikeus edustaa yhteisön jalkineteollisuutta.
On korostettava, että tutkimuksen käynnistäminen ei vaikuta mitenkään sen lopputulokseen. Meneillään olevassa tutkimuksessa määritetään, onko polkumyyntiä tai vahinkoa tapahtunut ja onko niillä syy-seuraussuhde.
Jos tutkimuksessa vahvistetaan väitteet vahingollisesta polkumyynnistä, on komission tehtävä punnita kaikkien asianosaisten etuja, myös EU:n tuottajien, maahantuojien, jakelijoiden ja kuluttajien etuja, ja määrittää, onko yhteisön edun mukaista määrätä toimenpiteitä.
Kuten muissakin polkumyyntitutkimuksissa komissio on antanut kaikille taloudellisille toimijoille, joita toimenpiteiden käyttöönotto koskee suoraan, mahdollisuuden tehdä yhteistyötä tutkimuksessa esittämällä kantansa ja kaikki mahdolliset merkitykselliset tiedot, joita tarvitaan sen arvioimiseksi, missä määrin toimenpiteet vaikuttaisivat niihin. Myös kuluttajayhdistykseen on otettu yhteyttä.
Tutkimukseen liittyy näiden huomautusten perusteellinen arviointi sen varmistamiseksi, että mahdollisia toimenpiteitä määrätään vain, jos vähittäismyyjien ja kuluttajien taloudelliset edut eivät ole painavampia kuin yhteisön teollisuuden edut ja korjaavat toimet. Komissio toteuttaa arvioinnin hyvin huolellisesti.
Kysymyksen nro 122 esittäjä Hans-Peter Martin (H-0884/05)
Aihe: Virkamiesten eläkeikä
Pitääkö paikkansa, että Euroopan unionin virkamiehet voivat Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 23 artiklan mukaan jäädä eläkkeelle jo 50-vuotiaina?
(DE) Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen liitteen XIII 23 artiklan mukaan virkamies, joka oli täyttänyt 45 vuotta henkilöstösääntöjen uudistamisen ajankohtana (1. toukokuuta 2004) tai joka oli tuolloin jo palvellut 20 vuotta, voi jäädä eläkkeelle 50-vuotiaana. Hänen eläke-etujaan vähennetään suhteellisesti (liitteen XIII 23 artiklan 2 kohta).(1).
(EN) On tärkeää huomata, että säännös sisällytettiin tarkistettuihin henkilöstösääntöihin sovellettaviin siirtymävaiheen toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että silloisen henkilöstön lailliset odotukset täyttyvät. Henkilöstösääntöjen uudistuksen jälkeen tavanomainen varhaiseläkeikä on noussut 55 vuoteen. Lisäksi eläkkeelle jääminen ennen 55 vuoden ikää on ollut käytännössä hyvin harvinaista komissiossa, todennäköisesti sen vuoksi, että maksettavan eläkkeen vähennykset ovat tällaisissa tapauksissa tuntuvia. Myös eläkkeelle jääminen ennen entistä tavanomaista 60 vuoden eläkeikää on suhteellisen epätavallista.
"Näissä tapauksissa liitteessä VIII olevassa 9 artiklassa mainittuun, vähintään 55 vuoden iässä palvelussuhteensa päättäviä virkamiehiä koskevaan vanhuuseläkkeen määrän vähennykseen on lisättävä ylimääräinen vähennys, joka on 4,483 prosenttia kertyneistä eläkeoikeuksista, jos vanhuuseläkkeen maksaminen alkaa 54 vuoden iässä; 8,573 prosenttia, jos maksaminen alkaa 53 vuoden iässä; 12,316 prosenttia, jos maksaminen alkaa 52 vuoden iässä; 15,778 prosenttia, jos maksaminen alkaa 51 vuoden iässä; ja 18,934 prosenttia, jos vanhuuseläkkeen maksaminen alkaa 50 vuoden iässä."
Kysymyksen nro 123 esittäjä Cristina Gutiérrez-Cortines (H-0885/05)
Aihe: Ebro-joen juoksutuksen toteuttamishankkeet
Espanjan hallitus esitti vuonna 2003 Euroopan komissiolle viisi Ebro-joen juoksutushanketta, joiden budjetti oli noin 1,2 miljardia euroa. Näiden hankkeiden rahoitus oli peräisin osittain tavoitealueelle 1 (Valencia, Murcia ja Andalusia) kuuluvista rakennerahastoista ja loput koheesiorahastoista. Aluepolitiikan pääosasto tutki hankkeet, mutta Espanjan hallitus veti kyseiset hankkeet myöhemmin pois.
Mihin hankkeisiin nämä varat on suunnattu, mitkä ovat hankkeiden nimet ja hallinnollinen tilanne? Ovatko kyseiset rahastot jättäneet automaattisesti sitoutumatta hankkeisiin? Onko Espanjan hallituksen ehdottamaa vesisuunnitelmaa ehdotettu rahoitettavaksi näistä rahastoista? Jos on, mitä vesisuunnitelmaan kuuluvia hankkeita ja millä summilla?
(EN) Espanjan viranomaiset esittivät Ebro-joen juoksutushankkeet yhteisön rahoitusta varten joulukuussa 2003 ja tammikuussa 2004 neljänä suurena hankkeena, joiden kokonaiskustannukset olivat 2,728 miljoonaa euroa. Niille pyydettiin 1,262 miljoonan euron yhteisörahoitusta. Mahdollista yhteisön tukea koskeva tilanne, joka esitettiin Espanjan kansallisessa vesivarojen hallintasuunnitelmassa, sai aikaan tiivistä keskustelua kaikkien osapuolten kesken. Erityisesti keskusteltiin ehdotetusta 1050 Hm³:n vesimäärän juoksuttamisesta Ebro-joesta Espanjan Välimeren rannikkoalueille Kataloniaan, Valenciaan, Murciaan ja Andalucian provinssiin Almeríaan. Espanjan eri alueet eivät päässeet yksimielisyyteen juoksutuksista. Vaalien jälkeen Espanjan hallitus vaihtui maaliskuussa 2004, ja uudet viranomaiset ilmoittivat, että Ebro-joen juoksutukset perutaan ja korvataan vaihtoehtoisilla hankkeilla. Yhteisrahoituspyynnöt peruttiin virallisesti Espanjan pysyvän edustuston kirjeellä 29. kesäkuuta 2004.
Komissio ei näin ollen ole koskaan hyväksynyt Ebro-joen juoksutushankkeita, eikä hankkeille ole koskaan myönnetty yhteisrahoitusta.
Espanjan uusi hallitus muutti 18. kesäkuuta 2004 annetulla kuninkaan asetuksella 2/2004 kansallisen vesivarojen hallintasuunnitelmaa koskevan lain artikloja ja hankkeita, jotka koskivat Ebro-joen juoksutusta, ja ehdotti vaihtoehtoisia ensisijaisia tavoitteita ja kiireellisiä toimenpiteitä kyseiselle valuma-alueelle.
Ympäristöministeri esitti toimenpiteet 2. syyskuuta 2004 uudella nimellä A.G.U.A. (Actuaciones para la Gestión y la Utilización del Agua – Toimet vesivarojen hallinnointia ja käyttöä varten).
A.G.U.A-ohjelman yhteydessä on määrä antaa samoille alueille sekä Malagan provinssille Välimeren valuma-alueen kiireisten tukitoimien avulla yhteensä 1 063 Hm³ vettä vuosittain (käytännössä tämä vastaa Ebro-joen ehdotettua 1.050 Hm³:n vuotuista juoksutusta, vaikka kattaakin laajemman alueen) sellaisten toimenpiteiden yhdistelmällä, johon sisältyy veden säästö ja hallinnon parantaminen, puhdistetun jäteveden uudelleenkäyttö sekä suolanpoistolaitosten rakentaminen.
Arvioidut investoinnit yli sataan AGUA-toimeen olivat 1. lokakuuta 2005 noin 4,360 miljoonaa euroa. Lehdistölle antamassaan lausunnossa A.G.U.A.-ohjelman esittelyssä Espanjan ympäristöministeri ilmoitti Espanjan odottavan 1,362 miljoonan euron yhteisön rahoitusta.
Espanjan ympäristöministeriltä saatujen viimeisten tietojen mukaan suunnitelluista 4,360 miljoonan euron investoinneista 432 miljoonaa ohjataan toteutusvaiheessa olevaan 11 hankkeeseen, 26 miljoonaa loppuunsaatettuihin hankkeisiin, 71 miljoonaa euroa hankkeisiin, joista on julkaistu tarjouspyynnöt, 3,350 miljoonaa euroa hankkeisiin, jotka ovat määrittelyvaiheessa ja 481 miljoonaa euroa hankkeisiin, joiden toteutettavuustutkimukset ovat parhaillaan käynnissä.
Kysymyksen nro 124 esittäjä Elizabeth Lynne (H-0886/05)
Aihe: Sähkömagneettisia kenttiä käsittelevä direktiivi
Aikooko komissio tarkastella sähkömagneettisia kenttiä käsittelevää direktiiviä (2004/40/EY)(1), ottaen huomioon, että alan johtavien tiedemiesten mukaan kyseisellä direktiivillä on tulevaisuudessa kielteisiä vaikutuksia lääkinnällisten laitteiden kehitykseen ja saantiin kaikkialla unionissa, ja sillä voi olla erityisen vahingollisia seurauksia magneettiresonanssikuvauksiin (MRI)?
(EN) Terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/40/EY on määrä suojata työntekijöitä liialliselta altistumiselta magneettiresonanssikuvauksille (MRI) ja sähkömagneettisille kentille, joiden asiantuntijat katsovat olevan terveydelle yhtä haitallisia kuin muukin säteily. Komissio laati direktiivin ICNIRP:n (International Commission for Non Ionizing Radiation Protection) tulosten ja suositusten perusteella. ICNIRP on riippumaton maailmanlaajuisesti tunnustettu järjestö, joka hyödyntää alalla työskentelevien teknikoiden, tutkijoiden ja lääkärien asiantuntemusta.
Parlamentti ja neuvosto sopivat (yksimielisesti) huhtikuussa 2004, että on tärkeää soveltaa työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen samoja standardeja heidän suojelemisekseen sähkömagneettisilta kentiltä, koska sairaanhoitajien ja lääkärien riskit ovat samat kaikkialla Euroopassa. Direktiivi hyväksyttiin yksimielisesti ja se on pantava täytäntöön huhtikuuhun 2008 mennessä.
Komissio on tietoinen eräiden lääkärien ja tutkijoiden ilmaisemasta huolesta tämän direktiivin voimaantulon vuoksi. Tämän vuoksi komissio haluaa muistuttaa, että MRI-riski on todellinen kaikilla niillä, jotka altistuvat sille säännöllisesti ja että direktiivillä annetaan vankka suoja MRI:lle altistuville lääkäreille ja sairaanhoitajille, eikä sillä pitäisi olla kielteisiä vaikutuksia terveydenhuollon laatuun.
Joka tapauksessa direktiivissä säädetään tarkistusmekanismista, johon turvaudutaan viiden vuoden välein jäsenvaltioista saatujen täytäntöönpanoraporttien perusteella. Mahdollisia tahattomia vaikutuksia terveydenhuollon laatuun tarkastellaan tässä yhteydessä.
Kysymyksen nro 125 esittäjä Richard Seeber (H-0887/05)
Aihe: Biopolttoaineet
Tieliikenne on yksi suurimmista energiankuluttajista, ja sen osuus Euroopan unionin hiilidioksidipäästöistä on yli viidennes. Biopolttoaineiden käyttö tarjoaa yhden mahdollisuuden tieliikenteen ympäristöystävällisyyden parantamiseksi. Erityisesti rypsimetyyliesterin käyttö vaikuttaa kiinnostavalta vaihtoehdolta. Tätä niin sanottua biodieseliä valmistetaan rypsistä, joten kyseessä on uusiutuva raaka-aine. Biodiesel auttaisi alentamaan nokipäästöjä. Rypsimetyyliesterin palamisessa syntyy suurin piirtein sama määrä hiilidioksidia kuin kasvit ovat käyttäneet kasvuunsa. Rypsiä voidaan tuottaa Euroopan unionissa, joten biodieselin käyttö merkitsisi riippumattomuutta öljytuonnista. Biodieselin ja rypsin kysynnän kasvu hyödyttäisi myös maataloutta.
Onko komission tiedossa rypsiöljyn käytöstä vaihtoehtoisena polttoaineena laadittuja tutkimuksia, joista käy ilmi sen myönteiset ympäristövaikutukset? Voisiko biodiesel tässä tapauksessa edistää Kioton tavoitteiden saavuttamista?
Mitä edellytyksiä biodieselin olisi täytettävä ollakseen kilpailukykyinen vaihtoehto? Voisiko komissio harkita rypsiöljyn kilpailukyvyn parantamista valmisteveroa alentamalla?
(EN) Komissio on täysin samaa mieltä. Unioni on sitoutunut käyttämään entistä enemmän biopolttoainetta liikenteessä. On totta, että biopolttoaineet ovat kalliita (öljyn hinnan olisi oltava noin 75 euroa tynnyriltä, jotta biodieselistä voisi tulla yhtä edullista kuin tavanomaiset polttoaineet, bioetanolin osalta hinnan olisi noustava 95 euroon). Ne ovat kuitenkin yksi niistä harvoista toimenpiteistä, joita meillä on käytettävissämme vähentääksemme merkittävästi liikenteen riippuvuutta öljystä ja yhä kasvavia kasvihuonekaasupäästöjä. Lisäksi biopolttoaineet tarjoavat maaseutualueille merkittäviä taloudellisen toiminnan etuja.
Unioni on jo tehnyt paljonkin biopolttoaineiden edistämiseksi. Se hyväksyi vuonna 2003 direktiivit, joissa asetettiin tavoitteet biopolttoaineiden käytölle(1) ja helpotettiin niiden käyttöveron muokkaamista.(2) Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus edistää biopolttoaineiden kehitystä antamalla maanviljelijöiden valita markkinat, joille viljelevät kasveja. Yhteisön rahoitusvälineistä, kuten Euroopan aluekehitysrahastosta, maaseudun kehittämisohjelmasta ja energiakasvien määrärahoista tuetaan biopolttoaineita. Tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmista tuetaan puusta ja jätteestä valmistettavia "toisen sukupolven" biopolttoaineita koskevaa tutkimusta. Jos jäljellä olevista teknisistä esteistä selvitään, biopolttoaineiden odotetaan tarjoavan mahdollisuuden kasvihuonekaasujen vähentämiseen.
Biopolttoaineita koskevassa direktiivissä asetettiin biopolttoaineiden markkinaosuustavoitteeksi kaksi prosenttia vuoden 2005 lopussa. Näyttää siltä, ettei tätä tavoitetta saavuteta. Parhaassa tapauksessa, jos kaikki jäsenvaltiot saavuttavat asettamansa tavoitteet, osuus on 1,4 prosenttia. Tämän ja korkean öljyn hinnan antaman biopolttoaineiden lisämerkityksen vuoksi komissio tarkastelee tulevassa biomassaa koskevassa toimintasuunnitelmassaan huolellisesti sitä, mitä vielä on tehtävä. Komissio esittää yksityiskohtaisen tiedonannon biopolttoainepolitiikan näkökohdista vuoden 2006 alussa.
Energiatuotteiden verotusta koskeva direktiivi 2003/96/EY.
Kysymyksen nro 126 esittäjä Frank Vanhecke (H-0888/05)
Aihe: EU:n syrjinnänvastainen kampanja
Vuonna 2003 Euroopan komissio käynnisti merkittävän syrjinnänvastaisen kampanjan. Hyvin monet kansalliset ja EU:n järjestöt, kuten työnantajajärjestöt, ammattiliitot ja kansalaisjärjestöt ovat olleet aktiivisesti mukana kampanjassa. Suurinta osaa kampanjan toimista ei järjestetty keskitetysti Brysselissä, vaan erillisinä kansallisesti ja alueellisesti kussakin jäsenvaltiossa.
Yritin 13. lokakuuta 2005 saada tietoja asianomaiselta verkkosivustolta kansallisista kumppaneista ja kansallisesta kampanjasta Belgiassa. Huomasin kuitenkin, että nämä tiedot olivat saatavina vain ranskaksi. Hollanninkielistä versiota ei ollut saatavana, vaikka suurin osa Belgian väestöstä, siis flaamit, puhuu hollantia.
Onko Euroopan komissio tietoinen siitä, että flaamit muodostavat enemmistön Belgian väestössä ja että ranskan ohella myös hollanti on Belgian kuningaskunnan virallinen kieli? Eikö komissio katso, että tätä on täysin mahdotonta hyväksyä kampanjassa, jonka virallisena päämääränä on edistää monimuotoisuutta ja muiden ihmisten kunnioittamista? Kuka tästä on vastuussa? Tuottiko Belgia vain ranskankielisen version, vai katsoivatko Euroopan komission yksiköt, että komission verkkosivustolla tarvitaan asiaankuuluvasta tekstistä vain ranskankielinen versio?
(EN)Tiedotuskampanjan "Moninaisuuden puolesta. Syrjintää vastaan" sivustolla (www.stop-discrimination.info) on valittavana kaikki 20 EU:n kieltä. Etusivulta voi valita valtion sijaan kielen. Maakohtaista tietoa saa kaikkien sivuston sivujen pudotusvalikosta oikeassa reunassa. On valittava lisätietoja Belgian kampanjasta joko hollannin, ranskan tai flaamin kielellä.