Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Sanatarkat istuntoselostukset
Tiistai 15. marraskuuta 2005 - Strasbourg EUVL-painos

6. Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen esittely – 2004
MPphoto
 
 

  Puhemies. Esityslistalla on seuraavana tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2004 vuosikertomuksen esittely.

 
  
MPphoto
 
 

  Hubert Weber, tilintarkastustuomioistuimen presidentti. (DE) Arvoisa puhemies, tilintarkastustuomioistuimen jäsenten puolesta haluan kiittää teitä kutsusta Euroopan tilintarkastustuomioistuimen varainhoitovuoden 2004 vuosikertomusta – 28:tta sellaista – koskevaan keskusteluun. Esittelin vuosikertomuksen eilen illalla talousarvion valvontavaliokunnalle. Ensimmäisenä virkavuotenani tilintarkastustuomioistuimen presidenttinä olen iloinen voidessani olla läsnä vuotuisen EU:n talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapausmenettelyn käynnistyessä.

Vuosikertomuksen pääasiallisia lähteitä ovat tuomioistuimen suorittamat varainhoidon tarkastukset sekä laillisuuden ja asianmukaisuuden tarkastukset. Tavanomainen käytäntö on sitä vastoin julkaista tuomioistuimen havainnot varainhoidon asianmukaisuudesta erityiskertomuksina.

Merkillepantavaa vuodessa 2004 oli kymmenen uuden jäsenvaltion liittyminen unioniin, minkä johdosta arviot maksuista nousivat 98 miljardista eurosta vuonna 2003 aina 105 miljardiin euroon vuonna 2004. Parannukset suunnittelussa ja hallinnossa mahdollistivat selvän lisäyksen varojen käytössä edellisiin vuosiin verrattuna. Ylijäämä, joka vuonna 2004 oli 2,7 miljardia euroa, oli merkittävästi pienempi vuonna 2003, jopa puolittunut.

Seuraavaksi aion tarkastella tilintarkastustuomioistuimen tarkastuslausuman pääkohtia aloittaen tilien luotettavuudesta. Tarkastellessaan vuotta 2004 tilintarkastustuomioistuin totesi, että konsolidoidut tilinpäätökset antavat luotettavan kuvan yhteisöjen tuloista ja menoista varainhoitovuodelta ja taloudellisesta tilanteesta varainhoitovuoden lopussa, lukuun ottamatta kohtaa "muut velalliset". Kuten aiemminkin, varainhoitovuoden 2004 tilinpäätöksen laadintaan käytettyä kirjanpitojärjestelmää ei vieläkään ole suunniteltu antamaan varmuutta siitä, että yhteisön kaikki varat ja velat on viety kirjanpitoon, vaikka onkin todettava, että komissio on edistynyt huomattavasti suoriteperusteiseen kirjanpitoon siirtymiseksi varainhoitovuonna 2005. Edistystä on edelleen tapahduttava, sillä komission tulojen ja menojen hyväksyjät eivät olleet vielä hyväksyneet vuoden 2005 aloitustaseen laatimista varten tarvittavia lukuja. Mikäli asianmukaisiin toimiin ei ryhdytä ripeästi, tilintarkastustuomioistuimen havaitsemat puutteet voivat vaikuttaa vuoden 2005 tilinpäätösten luotettavuuteen.

Tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta tilintarkastustuomioistuin totesi tarkastuslausumassaan tarkasteltuaan varainhoitovuotta 2004, että aloilla, joilla on pantu täytäntöön asianmukaisen riskinhallinnan mahdollistavat valvontajärjestelmät, eli tulojen, sitoumusten, hallintomenojen ja liittymistä edeltävän strategian osalta, konsolidoidun tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset. Muista määrärahoista – maatalousmenoista, rakenteellisista toimenpiteistä sekä sisä- ja ulkopolitiikan aloista, tilintarkastustuomioistuin ei taaskaan voi antaa varauksetonta vahvistusta. Seuranta- ja valvontajärjestelmiä ei vielä ole otettu täysimääräisesti käyttöön, ne eivät toimineet tehokkaasti ja virheillä on maksuihin edelleen olennainen vaikutus.

Ensimmäistä kertaa tilintarkastustuomioistuin voi todeta, että komission ja jäsenvaltioiden pyrkimykset yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän – joka kattaisi 59 prosenttia maatalousmenoista – käyttöön ottamiseksi ovat vaikuttaneet myönteisesti. Yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä on asianmukaisesti sovellettuna tehokas valvontajärjestelmä säännönvastaisten menojen riskin rajoittamiseksi.

Seuraavaksi haluan tarkastella yksityiskohtaisemmin yksittäisten toimialojen erityistä arviointia sellaisena kuin se on tarkastuslausumassa esitetty. Tilintarkastustuomioistuimen näkemyksen mukaan tuloja koskevat toimet toteutettiin laillisesti ja asianmukaisesti, mutta BKTL:n omien varojen käsittelyssä havaittiin järjestelmällisiä puutteita niin komission kuin jäsenvaltioidenkin tasolla.

Kuten aiempinakin vuosina, tilintarkastustuomioistuin löysi lisänäyttöä siitä, että yhteisen maatalouspolitiikan alalla kokonaisuudessaan tapahtuu edelleen yleisesti virheitä. Vaikka tilintarkastustuomioistuin totesi, että asianmukaisesti käytettynä yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä on tehokas, yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän ulkopuolella toteutettuihin maatalousmenoihin tai sellaisiin menoihin, joihin yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää ei ole sovellettu asianmukaisesti, liittyy suurempi sääntöjenvastaisuuksien riski valvontajärjestelmien heikkouden vuoksi.

Suoritettuaan rakenneohjelmia koskevia tarkastuksia paikan päällä tilintarkastustuomioistuin havaitsi jälleen heikkouksia kaikissa rakenneohjelmien hallinto- ja valvontajärjestelmissä jäsenvaltioiden tasolla. Tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten yhteydessä jäsenvaltioissa havaittiin puutteita, kuten esimerkiksi tarkastusten tai niitä koskevan dokumentoinnin toteuttamatta jättämistä, rahoituksen tukikelpoisuuden tarkastamatta jättämistä tai puutteellista näyttöä siitä, onko yhteisrahoitettuja palveluja toteutettu.

Jäsenvaltioiden menoja koskevissa ilmoituksissa, joiden perusteella komissio suorittaa maksut, on paljastunut paljon virheitä. Tilintarkastustuomioistuin tutki 167 hankkeen paikalla tehdyt tarkastukset ja havaitsi paljon ongelmia, muun muassa suuren määrän tapauksia, joissa ilmoitettiin sellaisiin hankkeisiin liittyviä menoja, jotka eivät olleet tukikelpoisia.

Komission suoraan hallinnoimilla sisäpolitiikan aloilla tilintarkastustuomioistuin havaitsi, että valvonta- ja seurantajärjestelmät eivät – huolimatta edistyksestä joillakin aloilla – toimineet asianmukaisella tavalla ja että niiden taustalla oleviin toimiin liittyi paljon virheitä.

Säädösten monimutkaisuus on usein virheiden syynä. On todennäköistä, että virheriski pysyy suurena niin kauan kuin oikeudellinen kehys säilyy muuttumattomana eikä menettelyjä yksinkertaisteta. Pääasiallinen syy tähän tilanteeseen, joka ei ole parantunut verrattuna aiempiin vuosiin, oli liiallisten tai tukikelvottomien kulujen sisällyttäminen tai dokumentoinnin puuttuminen, esimerkiksi näyttö siitä, että maksetut palvelut ovat todella toteutuneet.

Ulkopolitiikan menoaloilla tilintarkastustuomioistuin totesi, että järjestelmät ovat parantuneet ja tilien perustana olevissa toimissa tehtiin vain vähän virheitä valtuuskuntien tasolla, mutta täytäntöönpanosta vastaavien elinten tasolla havaittiin jälleen heikkouksia ja suhteellisen paljon usein esiintyviä virheitä.

Yleisesti ottaen tilintarkastustuomioistuin antoi myönteisen lausunnon liittymistä edeltävästä strategiasta, sillä tilinpäätöksen perustana olevat toimet ovat kaiken kaikkiaan lailliset ja asianmukaiset. Valvontajärjestelmät komission keskusyksiköissä ja lähetystöissä sekä varmentamisesta vastaavissa viranomaisissa olivat periaatteessa moitteettomia ja toimivia. Tilintarkastustuomioistuin totesi kuitenkin, että kansallisella tasolla täytäntöönpanosta vastaavissa organisaatioissa ilmenee kuitenkin yhä heikkouksia Bulgariassa, Romaniassa, Turkissa ja muissa Sapard-maissa.

Tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksessa ei havaittu olennaisia virheitä tilien perustana olevissa toimissa hallintomenojen alalla, ja valvontajärjestelmät toimivat yleisesti asianmukaisella tavalla.

Mitkä ovat merkittävimmät päätelmät, jotka tämän perusteella voidaan tehdä? Tilintarkastustuomioistuin totesi, että perustavaa laatua olevia laittomuuksia ja säännönvastaisuuksia esiintyi jälleen maksumäärärahoissa perustana olevissa toimissa. Nämä liittyivät itse toimiin sisältyviin riskeihin sekä siihen, että valvonta- ja seurantajärjestelmillä ei pystytä rajaamaan säännönvastaisuuksien riskiä hyväksyttävän tehokkaasti.

On kuitenkin selvää, että järjestelmiin on tehty parannuksia, erityisesti yhdennettyyn hallinto- ja valvontajärjestelmään, joka on merkittävin jäsenvaltioiden maatalousmenojen valvonta- ja seurantajärjestelmä, mutta myös komission järjestelmiin. Komission vuonna 2000 käynnistynyt hallinto- ja rahoitusjärjestelmien uudistusprosessi on tuottanut hyviä tuloksia. Erityisesti jäsenvaltioissa on kuitenkin vielä paljon tehtävää.

Menoihin sovellettavat lainsäädäntö, säännöt ja menettelyt ovat edelleen usein liian monimutkaisia. Joka tapauksessa menoihin liittyy riskejä, mistä löytyy näyttöä ainoastaan tuen saajien menoilmoituksissa. On todettava, että itse Euroopan unioni on laajentunut huomattavasti ja se on kokenut suuria muutoksia sen jälkeen, kun tarkastuslausuma otettiin käyttöön vuonna 1994.

Yhdentoista vuoden aikana vuotuiset menot maksuihin ovat nousseet 60 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon jäsenvaltioiden määrän kasvaessa kahdestatoista 25:een. Tämän vuoksi hallinto on laajentunut ja siitä on tullut yhä monimutkaisempaa, kun siihen osallistuu yhä kasvava joukko viranomaisia ja järjestöjä. Tämä puolestaan tekee entistä tehokkaammat valvonta- ja seurantajärjestelmät välttämättömiksi.

Tilintarkastustuomioistuin antoi huhtikuussa 2004 "yhtenäistä tarkastusmallia" (single audit) koskevan lausunnon nro 2/2004; siinä se ehdotti yhteistä sisäisen valvonnan kehystä, joka kattaisi kaikki hallinnon tasot niin komission toimielimissä, jäsenvaltioissa kuin tuensaajamaissakin. Tilintarkastustuomioistuimen "yhtenäistä tarkastusmallia" koskeva lausunto oli sen panos yhteisön varojen hallinnon ja valvonnan parantamista koskevaan poliittiseen keskusteluun. Komissio on mennyt vielä pidemmälle ja hyväksynyt suunnitelman yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen kehittämiseksi. Suunnitelma on perustana hallinnonuudistuksen laajentamiselle kaikentyyppisten varojen aloilla, erityisesti aloilla, joilla hallintoon osallistuvat myös jäsenvaltiot. Juuri tällainen komission ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö onkin ratkaisevan tärkeää.

Tilintarkastustuomioistuin on tyytyväinen komission suunnitelma-aloitteeseen. EU:n riippumattomana ulkoisena tarkastuselimenä tilintarkastustuomioistuin seuraa tiiviisti edistystä ja arvioi näiden muutosten vaikutuksia rahoitushallintoon sekä EU:n varainhoidon valvontaan tulevina vuosina.

On todettava, että tilintarkastustuomioistuimen kanta toiseen asiaan, nimittäin yhteisen maatalouspolitiikan ja rakennetoimien rahoitukseen, hallintoon ja valvontaan tulevaisuudessa, olisi otettava huomioon tätä koskevan merkittävän lainsäädännön lopullisessa muotoilussa. Nykyisissä rakennetoimia koskevissa asetusehdotuksissa asiakirjojen säilyttämistä koskevat säännökset tekisivät mahdottomaksi tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksen tiettyjen menokohtien osalta.

Tilintarkastustuomioistuin on täysin tietoinen tarpeesta jatkaa itsensä kehittämistä ja hyödyntää resurssejaan parhaalla mahdollisella tavalla jatkuvasti muuttuvassa unionissa. Pyrimme tekemään työtä Euroopan unionin etujen mukaisesti mahdollisimman tehokkaasti ja vaikuttavasti.

Vaikka toisinaan esitetäänkin näkemys, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuimen ei pitäisi antaa lisäammuksia niille, joiden edun mukaista on esittää EU huonossa valossa, olen vakaasti sitä mieltä, että yhteistä etua palvellaan parhaiten sellaisen riippumattoman ulkoisen tarkastuselimen toiminnalla, joka pystyy objektiivisesti ja itsenäisesti antamaan selkeitä ja tasapuolisia lausuntoja objektiivisista tosiseikoista.

Joidenkin mielestä viimeaikaiset tapahtumat – se, että äänestäjät hylkäsivät perustuslakiluonnoksen kahden jäsenvaltion kansanäänestyksissä, ja vaikeudet päästä sopuun vuosien 2007–2013 rahoitusnäkymistä – osoittavat kansalaisten luottamuksen puutteen Euroopan unionia ja sen toimielimiä kohtaan. Olen täysin vakuuttunut siitä, että EU:n legitimiteetti voidaan taata vain, jos toimielimemme toimivat sujuvasti ja niiden hallinto – olipa kyse politiikan laatimisesta tai sen täytäntöönpanosta – on korkealaatuista. Myös jäsenvaltioiden on vapauduttava vastuustaan EU:n talousarvion merkittävän osan hallinnossa ja valvonnassa. Tässä tilintarkastustuomioistuimella on ratkaiseva osa: sen on välitettävä riippumaton, ammatillinen ja objektiivinen kuva tavasta, jolla EU:n varoja hallinnoidaan, ja sen on autettava varmistamaan, että muutokset ovat yleisen edun mukaisia.

(Suosionosoituksia)

 
  
MPphoto
 
 

  Siim Kallas, komission varapuheenjohtaja. (EN) Arvoisa puhemies, haluan kiittää tilintarkastustuomioistuimen presidenttiä Weberiä vuoden 2004 vuosikertomuksen tasapuolisesta esittelystä. Kiitän myös parlamentin jäseniä mahdollisuudesta esittää komission kanta.

Tilintarkastustuomioistuimen kertomus on tasapuolinen ja tasapainoinen: siinä todetaan, että komissio on onnistunut panemaan täytäntöön konkreettisia parannuksia hallintojärjestelmiinsä, mutta että parannuksia tarvitaan vielä monella alalla.

Komissio on tyytyväinen tilintarkastustuomioistuimen myönteiseen kantaan talousarvion toteutuksesta ja tilinpäätöksen luotettavuudesta, koska ne antavat luotettavan kuvan yhteisöjen tuloista ja menoista varainhoitovuodelta ja taloudellisesta tilanteesta varainhoitovuoden lopussa. Tilintarkastustuomioistuin esittää vain yhden varauksen, ja tämäkin ratkaistaan ottamalla käyttöön suoriteperusteinen kirjanpito vuonna 2005. Tämä merkitsee sitä, että kirjanpidossa on saavutettu ensisijainen tavoite ja että tilinpäätös on laadittu voimassaolevan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

Tilintarkastustuomioistuin antaa myönteisen lausuman tileistä, tuloista, maksusitoumuksista, liittymistä edeltävästä tuesta sekä hallintomenoista. Se on tyytyväinen myös EKR:n kehitystukeen, joka on noin 2,4 miljardia euroa talousarvion ulkopuolella.

Tilintarkastustuomioistuin on todennut myös kaksi merkittävää parannusta viime vuodesta: suuressa osassa yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä tuessa EU:n ehdokasvaltioille. Järjestelmää, jolla tarkistetaan suuri osa yhteisen maatalouspolitiikan menoista – yhdennettyä hallinto- ja valvontajärjestelmää – pidetään asianmukaisesti sovellettuna tehokkaana valvontajärjestelmänä säännönvastaisten menojen riskin rajoittamiseksi. Tulevina vuosina järjestelmää sovelletaan yhä suuremmassa määrin maatalousmenoihin.

Hyvin yksinkertaistettuna totean, että jo mainitsemieni useiden myönteisten lausumien lisäksi tilintarkastustuomioistuin on kohtuullisen tyytyväinen valvontajärjestelmiin ja menoihin yhä suuremmassa osassa EU:n talousarviota, karkeasti arvioiden noin kolmanneksessa talousarviosta. Tämä merkitsee konkreettista ja määrällisesti ilmaistavaa edistymistä kohti myönteistä tarkastuslausumaa.

Suuri yleisö ja tiedotusvälineet eivät aina ole täysin ymmärtäneet tilintarkastustuomioistuimen päätelmiä. Pidin hyvin paljon tilintarkastustuomioistuimen presidentin huomautuksesta, jossa tehtiin selväksi, että tietyillä aloilla tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia sisältävää tarkastuskertomusta ei voida tulkita siten, että kaikkiin vuoden 2004 maksuja koskevan talousarvion toimiin liittyisi virheitä, eikä se myöskään ole osoitus petoksista. Meidän on kaikkien ymmärrettävä tämän talousarvion vastuuvapausmenettelyn laaja-alainen luonne. Menettely osoittaa, että komissio on suoraan vastuussa valituille parlamentin jäsenille.

Tämä voi olla yhdestoista peräkkäinen tarkastuslausuma, joka ei ole myönteinen, mutta toivon, että alustavista huomautuksistani käy selväksi, ettei tämä tarkoita, ettemmekö olisi edistyneet. Parlamentin jäsenet ovat toistuvasti korostaneet, ettei komissio yksinään voi "tuottaa" myönteistä tarkastuslausumaa. Vuoden 2003 vastuuvapautta koskevassa päätöslauselmassa annettiin arvokkaita neuvoja siitä, kuinka tilannetta voidaan parantaa edelleen, ja me teemme työtä sen eteen. Kuten tiedätte, komissio on ehdottanut "suunnitelmaa yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen kehittämiseksi", ja se odottaa parlamentin ja neuvoston tukea.

Vaikka olenkin hyvin kiitollinen parlamentin tuesta suunnitelmalle, Ecofin-neuvoston 8. marraskuuta antama lausunto ei ollut niin radikaali kuin komissio oli toivonut sen olevan. Siinä ei hyväksytty kansallisen tason poliittisia julistuksia. Operationaalisen hallinnon ilmoitusten suuri määrä muun muassa maksuista vastaavilta virastoilta ei kuitenkaan ole mahdoton tavoite, vaikkakin jokaisen alan kansallinen yhteenvetokertomus, joka muistuttaisi komission vuotuisesta toimintakertomuksesta ja pääjohtajien lausumista tehtyä arviota, on vaikeampi tavoite.

Me etenemme ehdotuksinemme. Toimintasuunnitelmamme yhdennetyn sisäisen valvonnan kehyksen kehittämiseksi julkaistaan ensi kuussa. Se perustuu nykyisen kaikkia talousarviomenoja koskevan valvontakehyksen ja tilintarkastustuomioistuimen yhtenäisestä tarkastusmallista antamassaan lausunnossa nro 2/2004 määrittelemien yleisten periaatteiden välisten erojen arviointiin. Toivomme, että uusia ohjelmia vuoden 2006 jälkeen koskevassa päätökseen saatettavassa lainsäädännössä heijastellaan uutta ajattelutapaa. Ehdotetut tarkistukset varainhoitoasetukseen ja sen täytäntöönpanosääntäihin heijastavat myös tätä uutta mallia.

Tilintarkastustuomioistuimen näytteet paljastavat merkittäviä virheitä, joiden vähentämisestä minimiin luonnollisesti huolehdimme. Näin tehdäksemme keskitymme ja turvaudumme säännönvastaisuuksiin liittyvän riskinhallinnan menetelmiin. Näin varmistetaan rajallisin resurssein, että lisävalvonnan kulut tuovat mukanaan lisäetuja vähentämällä virheiden mahdollisuuksia.

Haluan erityisesti lainata kahta kohtaa tilintarkastustuomioistuimen presidentin puheenvuorosta. Ensimmäinen on: "Suoritettuaan rakenneohjelmia koskevia tarkastuksia paikan päällä tilintarkastustuomioistuin havaitsi jälleen heikkouksia kaikissa niiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä jäsenvaltioiden tasolla" ja toinen on: "Sisäpolitiikan alalla tilintarkastustuomioistuin toteaa, että virheet johtuvat usein monimutkaisista säännöistä."

Olen todellakin samaa mieltä näistä huomioista. Sääntöjen yksinkertaistamisen tarve toistettiin eilen talousarvion valvontavaliokunnan kokouksessa, mutta jos etsitään yksittäisiä ihmisiä, jotka ovat vastuussa ohjelmien ja sääntöjen suuresta määrästä ja monimutkaisuudesta, on sellaisia vaikea löytää. Kaikki puhuvat yksinkertaistamisen tarpeesta, mutta kun mennään yksityiskohtiin, se ei enää olekaan helppoa. Suuri osa monimutkaisuudesta ei johdu virkamiehistä vaan asiakkaista, poliittisten päätösten tekijöistä, jäsenvaltioiden poliitikoista sekä Euroopan parlamentin jäsenistä. Samat osapuolet usein vastustavat muutoksia.

Käytän tätä tilaisuutta kehottaakseni kaikkia politiikan laatijoita tarkastelemaan kriittisesti rahoitushallinnon näkökohtia sekä tarvetta valvoa ja pitää kirjaa näistä ohjelmista, kun seuraavaa tavoitetta, suunnitelmaa ja ohjelmaa tarkastellaan.

On vielä paljon sanottavaa, mutta talousarvion vastuuvapausmenettely on vasta alussa, ja tulevina kuukausina parlamentin jäsenet saavat vastaukset kaikkiin kysymyksiinsä. Parlamentti ja komissio tekevät yhteistyötä saattaakseen päätökseen Euroopan unionin vuoden 2004 talousarvion vastuuvapausmenettelyn.

 
  
MPphoto
 
 

  José Javier Pomés Ruiz, PPE-DE-ryhmän puolesta. (ES) Arvoisa puhemies, on yhdestoista kerta, kun tarkastuslauselma ei ole myönteinen.

En enää tiedä, pitäisikö tätä sanoa skandaaliksi; siitä on tullut tavanomaista. Toimia on selvästikin toteutettu kaikkialla, mutta lopultakin tämä on saavuttamaton tavoite tilintarkastustuomioistuimen 11 tarkastuksen perusteella.

Asiat ovat parantuneet, mutta eivät riittävällä tavalla. Mikä on tällaisen kielteisen tarkastuslausuman poliittinen seuraus? No, parlamenttimme kannalta, päätöksiä tekevien viranomaisten kannalta, se on todella masentavaa. Vaikuttaa hyödyttömältä pyrkimykseltä yrittää noudattaa sääntöjä, sillä emme koskaan saa myönteistä tarkastuslausumaa. Puuttuu tahtoa ottaa vastuuta, ja kaikkia viranomaisia houkuttelee ajatus olla hyväksymättä menoja, jos on minkäänlaisia epäilyksiä tai jos heillä on mitään ongelmia. Sen vuoksi tämä on sisäisesti lannistavaa.

Entäpä ulkoisesti? Suuri uskottavuuden menetys. Mitä Euroopan kansalaiset ajattelevat, jos tilintarkastustuomioistuimemme yhdennentoista kerran toteaa, että tilejämme ei ole hallinnoitu asianmukaisesti! Skandaali. Edelleen sama, hyvin paha tilanne.

Vaikka parlamentti vaihtuu, komissio vaihtuu, neuvoston kokoonpano vaihtuu, asiat menevät samalla tavalla. Meidän on kenties syytä muistaa Santerin komissiota, jonka oli erottava tällaisen ongelman vuoksi: sillä ei ole merkitystä, asiat ovat yhtä huonosti.

Entäpä jäsenvaltiot? Missä on puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta? Neuvosto kuluttaa 80 prosenttia. Missä on puheenjohtajavaltio Yhdistynyt kuningaskunta? Se ei ole täällä: tämä on todellakin skandaali, sillä neuvosto kuluttaa jokaisesta viidestä eurosta neljä euroa, muttei edes ole läsnä, kun tilejä esitellään. Tämä on todellakin skandaali.

Jäsenvaltiot ovat iloisia. Koska niiden kansalliset tuomioistuimet hyväksyvät niiden tilit, ei ole niiden ongelma, hallinnoidaanko unionia, kaikkien eurooppalaisten rahoja, asianmukaisesti vai ei. Voi olla jopa jäsenvaltioita, jotka ovat suhteellisen iloisia ja jotka toteavat itsekseen: "Rahat menevät maanviljelijöille, vaikkemme noudatakaan täsmällisesti tilintarkastustuomioistuimen vaatimuksia." Ne ovat tyytyväisiä. Eivätkä ne ole edes täällä edustettuina.

Arvoisa tilintarkastustuomioistuimen presidentti, kuten tiedätte, edellisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä Euroopan parlamentti vaati valtiovarainministeriöiltä kansallisia lausuntoja vaatimustenmukaisuudesta. Tavoitteena oli auttaa tilintarkastustuomioistuinta julkaisemaan myönteinen tarkastuslausuma. Kuten komission jäsen Kallas totesi, 8. marraskuuta kokoontunut Ecofin-neuvosto hylkäsi kansallisia lausuntoja koskevan ehdotuksen.

Arvoisa tilintarkastustuomioistuimen presidentti, haluan kysyä teiltä, mitä ajattelette tällaisten lausuntojen hyödyllisyydestä työnne kannalta, kansallisten viranomaisten kanssa ylläpitämienne suhteiden kannalta sekä tulevaisuudesta ilman tällaisia lausuntoja?

Arvoisa tilintarkastustuomioistuimen presidentti, meille ei lopultakaan ole hyötyä siitä, että sanotte 25 jäsenvaltion luokan keskiarvon olevan arvosanaltaan hylätty. Kertokaa meille – ja tästä on teille apua – mitkä ovat kolme parhaiten ja kolme huonoiten selviytynyttä jäsenvaltiota.

 
  
MPphoto
 
 

  Dan Jørgensen, PSE-ryhmän puolesta. (DA) Arvoisa puhemies, kiitän puheenvuorosta. Minäkin haluan kiittää tilintarkastustuomioistuinta rakentavasta vuosikertomuksesta. Yksi aloista, joilla EU:lla on kaikkein suurimpia imago-ongelmia, liittyy erityisesti siihen, kuinka yhteisön varoja hallinnoidaan. Tiedämme lukuisista mielipidetiedusteluista, että Euroopan kansalaiset eivät erityisemmin luota siihen, että heidän rahojaan – toisin sanoen heidän maksamiaan verovaroja – hallinnoidaan asianmukaisesti. Epäluottamus on osittain perusteltua ja osittain se perustuu väärinkäsityksiin. Haluan kiittää tilintarkastustuomioistuinta vuosikertomuksesta, joka auttaa meitä Euroopan parlamentin jäseniä täyttämään kaksi tavoitetta: ensinnäkin hankkiutumaan eroon väärinkäsityksistä ja toiseksi laatimaan hyviä neuvoja ja auttamaan ratkaisemaan niitä ongelmia, jotka ovat todellisia, sillä epäilemättä ongelmia on.

Myyteistä ja väärinkäsityksistä todettakoon, että jos vaivautuu todella lukemaan tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen, havaitsee, että lehdistön ja EU:n vastustajien täällä parlamentissa levittämät pelottavat tarinat eivät ole uskottavia. Käy ilmi, että kaikki nämä tarinat perustuvat myytteihin ja väärinkäsityksiin ja etteivät asiat ole niin huonosti kuin yleisissä kauhutarinoissa annetaan ymmärtää. Koska vuosikertomuksessa korostetaan erityisesti maatalousalaa – olemme nyt päässeet kyseisellä alalla tilanteeseen, jossa noin 60:tä prosenttia varoista hallinnoidaan asianmukaisesti – vuosikertomus todistaa, että suuria parannuksia on tapahtunut. Tämä on tietenkin hyvä asia. On syytä antaa myös kehuja, sillä edistystä on tapahtunut. On luonnollisesti myös korostettava, ettei pelkästään se, että parannuksia on tapahtunut tietyillä aloilla, tietenkään merkitse, että meidän olisi tyytyminen kokonaistilanteeseen. Se ei yksinkertaisesti ole riittävän hyvä. Olen edellisen puhujan, jäsen Pomés Ruizin kanssa samaa mieltä siitä, että tämä on skandaali.

Tästä pääsen tietenkin toiseen tehtävään. Ensimmäinen tehtävä oli osoittaa vääräksi myytit. Toinen tehtävä on luonnollisesti tärkeämpi, sillä se koskee ratkaisun löytämistä näihin ongelmiin. Olen lisäksi samaa mieltä siitä, että olemme saaneet tästä aiheesta selkeän kuvan. Itse asiassa ongelmat liittyvät juuri aloihin, joilla hallinto on jaettu, toisin sanoen aloihin, joilla jäsenvaltioilla on aivan yhtä suuri vastuu varojen hallinnoinnista. Jäsenvaltiot eivät yksinkertaisesti noudata vastuutaan, eivätkä ne tee tarpeeksi. Olen samaa mieltä siitä, että meidän on tehtävä lisää töitä viime vuonna annetun suosituksen parissa. Silloin totesimme, että tarvitaan joka vuosi jokaisen yksittäisen valtion valtiovarainministerien niin kutsuttuja poliittisia lausuntoja. Muutaman seuraavan kuukauden aikana meidän on keskusteltava vuosikertomuksesta yksityiskohtaisemmin sekä pantava täytäntöön vastuuvapausmenettely. Huomaan jo nyt, että jäsenvaltioiden vastuu on yksi asioista, joihin meidän on eniten keskityttävä.

 
  
MPphoto
 
 

  Jan Mulder, ALDE-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, minäkin haluan kiittää tilintarkastustuomioistuimen presidenttiä tästä kertomuksesta. Voin vain toistaa muiden puhujien jo ilmaisemia tuntemuksia, erityisesti sen, että on hyvin valitettavaa, että yhdettätoista kertaa peräkkäin tarkastuslausuma on kielteinen, ja tämä jää ihmisten mieliin. Meidän on tehtävä työtä myönteisen tarkastuslausuman eteen, ja sikäli kuin minä sen ymmärrän, ongelmat juontavat juurensa jäsenvaltioista.

On valitettavaa, ettei neuvoston puheenjohtaja vaivautunut saapumaan tänne tänään. Myös muilta istuimilta puuttuu poikkeuksellisen paljon jäsenvaltioiden edustajia tänä aamuna. En tiedä, onko tämä enteellinen merkki kiinnostuksesta rahoitusvalvontaan kokonaisuudessaan. Minusta olennaista on edelleen viimevuotinen päätöslauselma, jossa vaadimme jokaisen jäsenvaltion korkeinta rahoituksesta vastaavaa viranomaista – ja olen iloinen, että he kuuntelevat näin tarkkaavaisesti – tekemään vuosittain tiliä varojen käytöstä. Suurin osa jäsenvaltioista vastustaa tätä.

Minusta tämä on asia, jonka parissa parlamentin on edelleen tehtävä työtä. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa esitetty ehdotus, jonka mukaan kaikille muille talousarvion osatekijöille paitsi maataloudelle on perustettava varmentamiselimiä, ansaitsee mielestäni lähemmän tarkastelun.

On ilahduttavaa, että liittymistä edeltävän tuen tarkastuslausuma voi olla myönteinen. Vuonna 2004 ei kokemuksia uusissa jäsenvaltioissa vielä ollut tarkasteltu. Toivomme, että tulevaisuudessa valvontamekanismit ovat käytössä myös uusissa jäsenvaltioissa. Kannatan vertaisarviointia tilintarkastustuomioistuimen omassa toiminnassa; tilintarkastustuomioistuimen presidentti ei maininnut asiaa tänä aamuna, mutta hän ilmoitti siitä eilen,. Yksikään toimielin ei voi välttyä kritiikiltä, siis rakentavalta kritiikiltä. Tilintarkastustuomioistuimen muutaman viime vuoden toiminnan arvioinnista olisi nähdäkseni hyötyä tilintarkastustuomioistuimen koko toiminnalle Euroopassa.

 
  
MPphoto
 
 

  Bart Staes, Verts/ALE-ryhmän puolesta. (NL) Arvoisa puhemies, tällä keskustelulla käynnistetään vuoden 2004 vastuuvapausmenettely. Jo vuosikertomuksen pintapuolisesta lukemisesta käy ilmi, että komissio on järjestäytynyt tehokkaammin Santerin komission kaatumisen ja uudistusprosessin käynnistymisen jälkeen. Hyvä uutinen on, että yhteisön talousarvion menopuoli on parantunut jo kolmatta vuotta peräkkäin. Huono uutinen on, että yhdettätoista kertaa peräkkäin tilintarkastustuomioistuin ei ole voinut antaa myönteistä tarkastuslausumaa. Tämän vuoksi lukujen luotettavuudesta ei ole varmuutta.

Syy on selvä: joko seuranta- ja valvontajärjestelmiä ei ole vielä pantu täytäntöön, ne ovat tehottomia, tai sitten maksuissa on tapahtunut merkittäviä virheitä. Puhumme nyt maatalous- ja rakennepolitiikasta sekä sisäisistä ja ulkoisista toimista, jotka kattavat yli neljä viidennestä yhteisön koko 105 miljardin euron talousarviosta. Keskeinen ongelma tässä on, että 8085 prosenttia hallinnoinnista ja valvonnasta on jaettu jäsenvaltioiden kanssa. Valtiovarainministerit kieltäytyvät kantamasta omaa osuuttaan vastuusta, mikä on täysin häpeällistä. He haluavat rahaa Brysselistä, mutta kieltäytyvät siihen liittyvästä tilivelvollisuudesta.

Jälleen kerran vuosikertomuksessa kiinnitetään huomiota vientitukien ongelmaan. Niiden määrä on 3,6 miljardia euroa, toisin sanoen 7,5 prosenttia maatalousmäärärahoista. Kuitenkin niiden osuus komissiolle ilmoitetuista säännönvastaisuuksista on jopa 26 prosenttia. Jäsenvaltioiden pitäisi fyysisesti tarkastaa viisi prosenttia vientitukiasiakirjoista, mutta tässäkin ne ovat epäonnistuneet surkeasti. Ilahduin havaitessani, että vuosikertomuksen kohdassa 4.30 ja alaviitteessä 20 esitettiin suositus, jonka mukaan tarkastuksia on tehtävä lopullisen edunsaajan tasolla. Minä lainaan: "Tällainen kattavuus lujittaisi ja selkeyttäisi YMP:n menojen vastuuketjua."

Tämän vuoksi haluan esittää vielä yhden merkittävän pyynnön, että lopullisten edunsaajien luettelo julkaistaisiin. Juuri näin tehtiin Virossa, Tanskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Alankomaissa. Flanderissa ja Belgiassa sen sijaan valittiin tekoavoimuus ja esitettiin kaikki luvut yhdessä, jolloin oli mahdotonta tehdä asianmukaista analyysia. Saamme kuitenkin näistä taulukoista paljon tietoa maatalouspolitiikkamme sääntöjenvastaisuuksista. Esimerkiksi tupakka-alan jättiläinen Philip Morris on viimeisten viiden vuoden aikana saanut Alankomaissa 6,5 miljoonaa euroa sokerin lisäämisestä savukkeisiin. Koska sokerin hinta EU:ssa on korkea, Philip Morris on saanut tästä hyvitystä.

Myös KLM:n ateriapalvelu sai 646 000 euroa, koska se käyttää sokeria, meijerituotteita, vihanneksia ja hedelmiä lennoilla Euroopan unionin ulkopuolella. Tämä katsotaan vienniksi, jolle voidaan näin ollen myöntää vientitukea. Onhan tämä aivan järjetöntä, mutta kyseessä on silti vain jäävuoren huippu. Kansalaiset hyväksyvät Euroopan, Euroopan unionin ja Euroopan maatalouspolitiikan vasta, kun tällaisiin häpeätahroihin puututaan. Toivon kaikille vastuuvapausmenettelyn esittelijöille, erityisesti jäsen Mulderille, paljon menestystä. Toivon myös, että muutaman seuraavan kuukauden aikana voimme tehdä työtä tehokkaasti ja esittää järkevät vastuuvapautta koskevat mietinnöt ensi vuoden huhtikuun istunnossa.

 
  
MPphoto
 
 

  Jeffrey Titford, IND/DEM-ryhmän puolesta. (EN) Arvoisa puhemies, taas se alkaa. Seisoin tässä noin vuosi sitten esittääkseni huomioita, kun Euroopan tilintarkastustuomioistuin kieltäytyi kymmenettä kertaa hyväksymästä EU:n kirjanpitoa. Totesin tuolloin ja totean jälleen: on aika myöntää, että tämä eurooppalaisen hallinnon muoto on kurjasti epäonnistunut ja että siitä olisi luovuttava. Kansallisvaltioiden olisi paljon parempi huolehtia vain omista eduistaan. Henkilökohtaisesti en luottaisi Euroopan komission, nykyisen tai edellisen, valvontaan lastenlapsieni taskurahoja. Käytin kolme viikkoa sitten puheenvuoron täällä parlamentissa ja vaadin vuoden 2006 talousarvion hylkäämistä, koska tällä parlamentilla ei ole mitään valtaa hyväksyä lisämenoja, kun takanamme on kymmenen häpeällistä vuotta, jolloin kirjanpitoamme ei ole hyväksytty.

No, nyt on kyseessä yhdestoista vuosi. Ei tämä häpeällinen tilanne voi jatkua. Tilintarkastustuomioistuimen viimeisin kertomus on jälleen sama litania Euroopan komission byrokratian epäonnistumisista. Meille luvattiin, että uusi tietojärjestelmä sulkisi kaikki porsaanreiät. Totuus on, että tilimme ovat edelleen yhtä vedenpitäviä kuin siivilä.

Tämän toimielimen jäsenten olisi tunnettava voimakas velvoitteensa eurooppalaisia veronmaksajia kohtaan, sillä heidän rahojaan tässä valutetaan siivilän läpi. Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen velvoitteena on käyttää veronmaksajien rahoja viisaasti, ja kuitenkin se kirjoittelee säyseästi sekkejä Euroopan unionille.

Uskokaa pois, aion jatkaa tämän toimielimen omanatuntona toimimista. Aion edelleen osoittaa, millainen fiasko se on. Minun omatuntoni on puhdas. Kysyn teiltä, onko teidän? Pidän sitä paitsi jäsenten läsnäoloa täällä tänään merkkinä siitä, kuinka tärkeänä he pitävät tapaa, jolla Euroopan unioni käsittelee veronmaksajien rahoja. Enempää ei ole tarpeen sanoa.

 
  
MPphoto
 
 

  Hans-Peter Martin (NI). – (DE) Arvoisa puhemies, Eurooppa todellakin tarvitsisi erityisesti nykytilanteessa tilintarkastustuomioistuimen; se olisi energinen tiikeri, joka vaanisi ympäriinsä ja hyökkäisi tarvittaessa. Tämä vuosikertomus on kuitenkin taas uusi osoitus siitä, ettei tilintarkastustuomioistuin kenties ole oikea saalistaja, vaan pikemminkin hampaaton otus häkissään. Hampaaton se on siksi, ettei tällaisella toimielimellä voi olla hampaita. Kun vertaa Euroopan tilintarkastustuomioistuinta sen baijerilaiseen vastineeseen, huomaa, että ne ovat täysin erilaisia. Tiedän vain yhden toisen tilintarkastustuomioistuimen, jolla on vielä vähemmän teoreettista ja käytännön toimivaltaa kuin Euroopan tilintarkastustuomioistuimella, ja se on Wienin valtiontalouden tarkastusvirasto. Aina kun keskustellaan sen rajatylittävästä toiminnasta, kuullaan sama kertosäe: "Voimme vakuuttaa, että tilintarkastustuomioistuin suhtautuu myönteisesti tilintarkastusmenettelyn mahdollista parantamista koskevaan keskusteluun."

Ehdotan, että suhtautuisitte asiaan rakentavasti. Laatikaa julkilausuma, jossa tilintarkastustuomioistuin ei todellakaan voi vapautua velvoitteistaan, koska teillä ei ole toimivaltaa, koska on asioita, joita te ette voi tehdä, ja koska tapa, jolla henkilöstönne valitaan – mikä poliittisesti on syy kaikkeen, mitä tapahtuu – merkitsee sitä, ettei asemanne salli teidän hoitaa tehtäviänne. Tehkää näin, ja teette Euroopalle palveluksen. Tämä olisi ensimmäinen askel kohti avoimuutta ja kohti seurannan mahdollistamista, joita molempia tarvitaan, jos aiomme palauttaa tämän unionimme uskottavuuden.

 
  
MPphoto
 
 

  Alexander Stubb (PPE-DE). – (EN) Arvoisa puhemies, kuultuani, kuinka Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueen mukaan komissio ei kykene huolehtimaan lastenlasten taskurahoista, minun on todettava, että toivoisin mieluummin komission huolehtivan niistä kuin Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueen! Haluan joka tapauksessa esittää kolme pääasiallista huomautusta, yhden yleisen ja kaksi komissiota ja neuvostoa koskevaa.

Ensimmäinen, yleinen huomautukseni on, että tämä on mielestäni hyvä vuosikertomus. Kertomuksen tavoitteena on parantaa valvontaympäristöä sellaisenaan, tehdä rahojen käytöstä entistä avoimempaa ja ymmärrettävämpää sekä torjua petoksia ja huonoa hallintoa. Parannuksia on tapahtunut, mutta kuten monet ovat jo todenneet, vielä on paljon tehtävää. En kuitenkaan usko yhdenkään yrityksen voivan saada myönteistä tarkastuslausumaa tilintarkastustuomioistuimen käyttämällä menetelmällä.

Toinen huomautukseni on, että haluan onnitella komissiota. Tiedän sen saavan paljon arvostelua tavasta, jolla se käyttää saatavillaan olevia rahoja. Osa arvostelusta on perusteltua, mutta suurin osa ei sitä ole. Komissio on tehnyt paljon parannuksia. Pidän erityisesti sen suunnitelmasta myönteisen tarkastuslausuman saamiseksi sekä siitä, mitä se on tehnyt kirjanpidolle.

Lopuksi haluan esittää kritiikkiä neuvostoa kohtaan, en pelkästään siksi, ettei se ole täällä tänään edustettuna, vaan siksi, että se – aivan kuten Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolue pari sekuntia sitten – pyrkii luomaan illuusion, että kaikki on komission tai jonkun muun EU:n toimielimen syytä. Näin ei yksinkertaisesti ole. Euroopan unionissa käytetyistä rahoista 80 prosenttia käytetään jäsenvaltioissa. Tämän vuoksi tuomitsen sen, että valtiovarainministerit jälleen kerran kieltäytyivät allekirjoittamasta tarkastuslausumia Ecofin-neuvostossa kaksi viikkoa sitten. Katson, että voisimme edetä paljon pidemmälle tässä koko varainhoidon prosessissa, jos valtiovarainministerit kantaisivat vastuunsa.

Esitän yhteenvedon. Yksi: me parannamme järjestelmää, kaksi: ongelma ei ole komissiossa vaan jäsenvaltioissa, ja kolme: suhtaudun optimistisesti siihen, että viiden vuoden aikana saamme myönteisen tarkastuslausuman.

 
  
MPphoto
 
 

  Szabolcs Fazakas (PSE). – (HU) Arvoisa puhemies, vuosi 2004 oli laajentumisvuosi, joten vuoden 2004 vuosikertomus koskee ensimmäistä kertaa kaikkia 25:tä jäsenvaltiota. Tämänkin vuoksi on hyvä, että kertomuksessa esitetään myönteinen, realistinen ja tasapainoinen lausuma siitä, kuinka Euroopan unionin rahoja on käytetty niin vanhoissa kuin uusissakin jäsenvaltioissa.

Tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomus vuodelta 2004 osoittaa viime vuonna käynnistettyjen uudistusten vaikutuksen. Tämä oli kollegani Terry Wynnin tavoitteena hänen laatimassaan mietinnössä, joka hyväksyttiin parlamentissa suurella enemmistöllä. Tämä on tavoitteena myös yhdennetyssä hallinto- ja valvontajärjestelmässä, josta komissio ja sen varapuheenjohtaja Siim Kallas ovat ilmoittaneet.

Uudistus perustuu keskinäiseen luottamukseen sekä Euroopan parlamentin, komission ja tilintarkastustuomioistuimen tiiviiseen yhteistyöhön. Näiden lisäksi neuvoston olisi osallistuttava uudistuksen toteuttamiseen ottamalla käyttöön kansallisen tason tarkastuslausumat, mutta tätä vastustetaan jatkuvasti. Ilman tätä emme kuitenkaan voi edetä; me tarvitsemme tarkastuslausuman myös neuvostolta.

 
  
MPphoto
 
 

  Margarita Starkevičiūtė (ALDE). – (LT) Yhteisön vuoden 2004 kirjanpidon tarkastuksen tuloksia käsiteltäessä olen iloinen havaitessani, että tarkastajien arviointi kotimaani Liettuan saaman liittymistä edeltävän tuen hallinnoinnista on myönteinen.

Valitettavasti samaa ei voida sanoa EU:n kirjanpidon tilan yleisestä arvioinnista. On syntynyt paradoksaalinen tilanne, jossa edunsaajat eivät saa heille osoitettuja varoja, koska erilaiset valvontavaatimukset ovat liian monimutkaisia ja suhteettomia saavutettuun etuun nähden, vaikka tarkastajat väittävät, että vaatimuksissa ei ole riittävästi perusteluja keskustelulle.

On ilmeistä, että nykyinen tukien kirjanpitojärjestelmä estää EU:n pääasiallisen taloudellisen tavoitteen saavuttamisen – sen, että EU:n talousarvion varoja käytettäisiin avoimesti ja tehokkaasti. Tämän vuoksi kehotan Euroopan komissiota ja tilintarkastajia kiirehtimään uudistussuunnitelman täytäntöönpanoa ja puhumaan päättäväisemmin ongelmista, jotka muodostavat laajan ja ehtymättömän luonnonvaran. Uskon optimistisesti, että uudistukset ja yhdennetty sisäisen valvonnan järjestelmä voivat auttaa jäljellä olevien ongelmien ratkaisemisessa.

 
  
MPphoto
 
 

  Nils Lundgren (IND/DEM). – (SV) Arvoisa puhemies, haluan aluksi esittää vastalauseeni sille, että meidän on keskusteltava tilintarkastustuomioistuimen kertomuksesta ilman, että voimme tutustua siihen etukäteen, mikä on meidän kannaltamme suuri haitta. Onneksi lähes kaikki on tuttua edellisiltä vuosilta. Olisimme kenties voineet lukea viime vuoden kertomuksen ja esittää samat näkemykset. Kyseessä ovat samat ongelmat ja samat puutteet kirjanpidossa, ja saamme kuulla, että ongelmat ovat pysyviä. Meille kerrotaan, että tilintarkastustuomioistuin "ei voi taata" ja niin edelleen. Puhutaan riskialttiista toimista, puutteista seurantajärjestelmissä, lukuisista virheistä ja niin edelleen. On esitetty suunnitelma sisäisestä seurantajärjestelmästä, jota kannatan voimakkaasti, mutta suurelta osin asiat ovat kuten ennenkin, toisin sanoen huonossa jamassa.

Haluan kuitenkin korostaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin luonnollisesti tarkastaa yhteisön toimielinten kirjanpidon, kun taas erilaiset kansalliset tarkastuselimet tarkastavat kansalliset järjestelmät. Kuten niin monilla muillakin aloilla, tähänkin soveltuu 80/20-suhteen sääntö, jonka mukaan viidesosaa rahavirrasta voidaan valvoa täältä käsin ja loput ovat kansallisessa valvonnassa. On hyvin tärkeää, että esitämme ehdotuksen siitä tavasta, jolla voimme saada aikaan rakenteellista yhteistyötä tässä asiassa. Muutoin tilintarkastustuomioistuimen tehtävä on edelleen käytännössä mahdoton.

Havaitsemme pääasiallisten ongelmien juontavan juurensa maatalouspolitiikasta, rakennerahastoista sekä alueiden komiteasta. On olemassa hyvät syyt kumota maatalouspolitiikka sekä lakkauttaa alueiden komitea ja talous- ja sosiaalikomitea. Nämä kaikki kuuluvat menneeseen aikakauteen, eikä niillä enää ole tehtävää nykypäivän EU:ssa. Rakennerahaston varat puolestaan olisi tästä lähtien ohjattava suoraan EU:n köyhimmille jäsenvaltioille. Näin häviäisivät suurelta osin kaikki nykyiset ongelmamme.

 
  
MPphoto
 
 

  Simon Busuttil (PPE-DE).(MT) Ajankohtana, jolloin Euroopalla on huono maine julkisessa mielipiteessä, ei ole helppoa selittää kansalaisille, että Euroopan unioni, joka on monille malli siitä, kuinka asioita olisi hoidettava, ei itse asiassa ole suinkaan moitteeton, vaan se tarvitsee jopa paljon lisätoimia taatakseen, että sille osoitetut rahat käytetään niin kuin pitää. Nyt tarkasteltavana olevaan kertomukseen liittyy déjà vu -ilmiö. Meille kerrotaan jälleen, ettei tilintarkastustuomioistuin voi olla varma, että jokainen euro on käytetty täysin säännönmukaisesti. Kertomuksessa toki myös todetaan, että jotakin edistymistä on tapahtunut maatalouden kaltaisella ongelma-alalla, joka loppujen lopuksi vie valtavan osuuden talousarviosta. Olisi kuitenkin virhe lakata kehittämästä entistä tehokkaampaa talousarvion valvontajärjestelmää. Yhtäältä olemme surullisia kuullessamme, että valvontajärjestelmään liittyy edelleen paljon puutteita, ja toisaalta on turhauttavaa, että vaikuttaa siltä kuin pyrkisimme aina vain kohti täydellisyyttä, tarkastuslausumajärjestelmän edustamaa täydellisyyttä. Toteamme vuosi toisensa jälkeen toki hieman lähenevämme sitä, mutta emme varmasti koskaan saavuta sitä. Nyt voimme joko pelata niiden peliä, jotka haluavat kaiken näyttävän kurjalta, tai myöntää, ettei kukaan ole täydellinen ja että kaikkien on kannettava vastuunsa. Tämä koskee niin Euroopan parlamenttia kuin Euroopan komissiotakin, mutta myös jäsenvaltioita itseään.

 
  
MPphoto
 
 

  Herbert Bösch (PSE). – (DE) Arvoisa puhemies, haluan kiittää tilintarkastustuomioistuinta tästä kertomuksesta. Sinä lyhyenä aikana, jonka se on ollut saatavilla, minulle on käynyt selväksi, että se sisältää paljon tietoa loppujen lopuksi meidän tehtäväämme – vastuuvapauden myöntämistä tai sen epäämistä – koskevista merkittävistä kriteereistä.

On usein todettu, että valtiovarainministerien on allekirjoitettava kirjanpitonsa, mutta tarkastellaanpa aloja, joilla komissio on yksin vastuussa menoista: siellä havaitsemme kauheita asioita. Sisäpolitiikan alalla kuusi yhdestätoista pääjohtajasta ei kyennyt antamaan ehdottomia takeita. Näyttäkää minulle valtiovarainministeri, joka tekisi näin asemassaan! En ole tavannut sellaista.

Tämä erinomainen kertomus saa minut korostamaan tilintarkastustuomioistuimelle sitä, kuinka kiireellisesti meidän on keskityttävä suoraan hallinnoituihin menoihin ja pyrittävä tekemään kaikki täysin oikein. Jos onnistumme tässä, voimme menestyä nykyistä paremmin myös suhteissamme jäsenvaltioiden kanssa.

 
  
MPphoto
 
 

  Markus Ferber (PPE-DE). – (DE) Arvoisa puhemies, arvoisa tilintarkastustuomioistuimen presidentti, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, voin toistaa jäsen Böschin sanoman. Minusta yksinkertaistamme asioita liikaa, jos toteamme, että koska jäsenvaltiot hallinnoivat 80 prosenttia varoista, on niiden asia huolehtia, että kaikki on kunnossa.

Meillä on todellakin ollut ongelmia viime vuosina, ja voidaan todeta, että ne johtivat vuonna 1999 silloisen komission kaatumiseen, mutta eivät nämä ongelmat koskeneet kansallisella tasolla hallinnoituja varoja – päinvastoin, kaikkien näiden hallinnosta vastasi komissio itse.

Me totesimme Terence Wynnin mietinnössä – tehdään tämä nyt täysin selväksi – että haluamme saada kansalliset ja mahdolliset alueelliset tilintarkastustuomioistuimet osallistumaan vastuuvapausmenettelyyn. Kun tänään tarkastelemme sitä, kuinka asioita hoidetaan kansallisella tasolla ja yhteisössä, minulle on selvää, että tavat eivät ole yhteensopivia. Älkää käsittäkö minua väärin: vastustan ajatusta, että se, mitä me teemme Euroopan tasolla, mitä te teette, arvoisa tilintarkastustuomioistuimen presidentti, luovutettaisiin kansallisten järjestelmien vastuulle. Meidän olisi sen sijaan harkittava tilintarkastuksen yhteydessä sitä, kuinka asiat voitaisiin tehdä toisin päin. Myös yhteisön tasolla on parantamisen varaa, ja voimme varmasti oppia jäsenvaltioilta. Valtioiden tai hallitusten päämiesten on oltava riittävän neuvokkaita ja viisaita tarjoamaan oikeudellinen kehys, jota tämä edellyttää.

Arvoisa presidentti Weber, tämä ei ole teidän ongelmanne; se on heidän ongelmansa, joilta te olette saanut toimivaltuutenne, eikä se tarkoita meitä, vaan valtioiden ja hallitusten päämiehiä. Koska puhun muun muassa budjettivaliokunnan jäsenenä, minun sallittaneen yksinkertaisesti todeta, että meidän on kieltäydyttävä heidän omaksumasta asenteestaan, siitä, ettei mitään haluta maksaa EU:lle, että halutaan omalle kotimaalle mahdollisimman paljon takaisin eikä haluta Brysselissä nähtävän, mitä on meneillään. Tähän asenteeseen meidän on puututtava. Siitä meidän on aloitettava. Jos teemme näin, olemme todellakin tehneet jotakin Euroopan hyväksi, sen uskottavuuden ja sen kansalaisten hyväksi.

Tilintarkastustuomioistuimen kertomus on merkittävä, muttei se ole ratkaiseva. Ratkaisevaa on se, mitä me teemme täällä parlamentissa sen suhteen. Odotan keskusteluja talousarvion valvontavaliokunnassa sekä vastuuvapausmenettelyä, joka saatetaan päätökseen ensi vuoden alussa.

 
  
MPphoto
 
 

  Terence Wynn (PSE). – (EN) Arvoisa puhemies, Ecofin-neuvosto hylkäsi viikko sitten parlamentin ehdotuksen kansallisista lausumista, mikä itse asiassa merkitsee, ettemme lähitulevaisuudessa saa myönteistä tarkastuslausumaa. Ecofin-neuvoston ehdotukset ovat heikko vastine todellisille toimille, ja ne perustuvat kaksipäiväisen asiantuntijapaneelin tuloksiin. Minä osallistuin tähän tapaamiseen. Se palautti mieleeni Margaret Thatcherin huomautukset vastaavassa tapaamisessa, jossa hän valitti olevansa sellaisten ihmisten ympäröimä, jotka esittivät vaikka mitä syitä ollakseen tekemättä asioita ja muuttamatta niitä sen sijaan, että he ratkaisisivat hänen ongelmansa.

Parlamentin on saatava tietää, mitkä jäsenvaltiot vastustavat ja mitkä tukevat sen kantaa.

Vakavasti ottaen Yhdistyneen kuningaskunnan itsenäisyyspuolueen huomautusta ei pidä jättää huomiotta. Miksi meidän todellakaan pitäisi hyväksyä uusia rahoitusnäkymiä, kun valvontajärjestelmissä on niin räikeitä epäkohtia jäsenvaltioissa? Tämä viesti meidän on lähetettävä neuvostolle äänekkäästi ja voimakkaasti.

 
  
MPphoto
 
 

  Hubert Weber, tilintarkastustuomioistuimen presidentti. (DE) Arvoisa puhemies, se, että voimme esittää kertomuksemme poliittisille päättäjille, muiden muassa komission varapuheenjohtajalle Kallasille, tekee tästä päivästä merkityksellisen tilintarkastustuomioistuimelle. Olemme kiitollisia niistä vastauksista, joita toimintamme on saanut aikaan poliittisissa päättäjissä.

Kertomuksemme osoittaa, että huomattavia parannuksia on saatu aikaan. Epäilemättä joillakin aloilla on vielä tehtävää, ei pelkästään komissiossa, vaan myös jäsenvaltioissa. Lausumien merkitys on jo mainittu; voin vain olla samaa mieltä, mutta ne eivät ole kaikki kaikessa. Meidän pitäisi todellakin painottaa virheiden syiden löytämistä ja etsittävä sieltä kannustetta uudistuksille. Olemme tehneet satoja tarkastuksia ja tutkineet toimintoja. Olemme löytäneet satoja virheitä – niin muotoa kuin asiasisältöä koskevia. Komissio tietää nämä virheet ja puuttuu niihin. Myös jäsenvaltiot tietävät ne. Tästä meidän on aloitettava.

Katson – ja sanon tämän myös jäsen Martinin vuoksi – että mandaattimme on erinomainen, olemme tyytyväisiä siihen, emmekä tarvitse muuta. Sijoituksemme on varsin hyvä kansainvälisessä vertailussa. Tärkeää on, että päätelmiimme suhtaudutaan vakavasti ja että niiden mukaan toimitaan hyvissä ajoin. Ei riitä, että esitämme uuden järjestelmän; sitä on myös käytettävä ja sovellettava käytännössä.

On myös ilmeistä, että oikeuskehystä on yksinkertaistettava. Monilla aloilla parannuksia ei synny, jos menettelyt säilyvät näin monimutkaisina.

Minun on myös todettava, että jos sovellamme näin tiukkoja standardeja virastoihin ja osastoihin, joita tarkastamme, emme voi valittaa, kun samoja standardeja sovelletaan meihin. Tämän on suunniteltu tapahtuvan vertaisarvioinnin kautta.

Aina sanotaan, että tilintarkastustuomioistuin haluaa enemmän tarkastuksia. Päinvastoin, emme me sellaista halua. Emme halua enempää tarkastuksia; haluamme tehokkaampia ja vaikuttavampia tarkastuksia, joista voidaan asianmukaisesti ottaa opiksi.

 
  
MPphoto
 
 

  Puhemies. Keskustelu tästä aiheesta päättyy tähän.

(Istunto keskeytettiin hetkeksi.)

Kirjallinen lausuma (työjärjestyksen 142 artikla)

 
  
MPphoto
 
 

  Véronique Mathieu (PPE-DE).(FR) On harmillista ja turhauttavaa, että tarkastuslausuma on jälleen kerran kielteinen. Tämä tarkoittaa, ettei takeita menojen laillisuudesta ja avoimuudesta vieläkään ole ja että kirjanpitomenettelyjen luotettavuudessa on edelleen epäilyksen varaa.

Kenen pitäisi olla tästä vastuussa? Jäsenvaltioidenko, käytettyjen menetelmien ja maksujärjestelmän heikon täytäntöönpanon vuoksi? Vaiko komission, joka perustamissopimuksen 274 artiklan mukaan on vastuussa yhteisön talousarvion toteuttamisesta?

Ottakaamme opiksi joistakin tilintarkastustuomioistuimen esittämistä huomioista: on tärkeää saada kansalliset hallinnot tietoisiksi vastuustaan, jotta yhteisön määrärahoista voidaan pitää paremmin kirjaa. Tilintarkastustuomioistuimen on myös esitettävä selkeä esitys käytännön toimista, joita komission on toteutettava myönteisen tarkastuslausuman saamiseksi.

Euroopan tämän hetkinen huono maine ei salli sitä, että hallinnon ja valvontajärjestelmien heikkojen kohtien annetaan auttaa euroskeptikkoja vaarantamaan unionin perustavaa laatua olevat periaatteet ja pääasialliset toimintatavat, joilla pyritään vahvistamaan alueellista, taloudellista ja sosiaalista koheesiota. Komission ja jäsenvaltioiden on lisättävä pyrkimyksiään myönteisen tarkastuslausuman saavuttamiseksi. Unionin uskottavuus ja kansalaisten luottamus riippuu tästä.

 
  
  

Puhetta johti
puhemies Josep BORRELL FONTELLES

(Istuntoa jatkettiin klo 10.15.)

 
Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö